GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Raportti S/41/2113/1/1989. Geokemian osasto GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET TAMMELAN IEBJÄRVELLÄ 3( Raimo LaMnen

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti S/41/2113/1/1989 Geokemian osasto GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET TAMMELAN IEBJÄRVELLÄ 3( Raimo LaMnen

2 1. TUTKIMUKSEN TAUSTA 4. TULOSTEN TARKASTELU 4.1. Cu, Co, Ni, Zn ja Pb 4.2. S 4.3. Ag 4.4. As 4.5. Au 4.6. K-fraktioanalyysit 4.7. Faktorianalyysi 5. TULOSTEN TULKINTA 5.1. Kultakriittiset alueet 5.2. Muut anomaliat 6. YHTEENVETO 7. KIRJALLISUUS 8. LIITTEET

3 1. TUTKIMUKSEN TAUSTA Geologian tutkimuskeskuksen geokemian osasto julkaisi vuonna 1988 alueellisen moreenigeokemiallisen kartoituksen tulokset karttalehdeltä 21. Outokumpu Oy:n malminetsinta on tehnyt kultatutkimuksia Tammelan Liesjarven alueella, johon sijoittuu myös alueellinen moreenigeokemiallinen arseenianomalia. Tämän arseenianomalian ja alueen kultakriittisyyden selvittämiseksi lähetti Outokumpu Oy:n malminetsinta tarjouspyynnön Geokemian osasto lähetti tarjouksen (DNo 696/425/88), jonka perusteella Outokumpu Oy:n malminetsinta lähetti päivätyn tilauksen moreenigeokemiallisesta tutkimuksesta Tarnmelan Liesjarven alueella. Tutkimukseen kuului naytteenotto, analysointi, karttojen piirtäminen, tulkinta ja raportointi, joista analysoinnista vastasi Geologisen tutkimuskeskuksen kemian laboratorio ja muusta geokemian osasto. Yhdyshenkilöna Outokumpu Oy:n malminetsinnästä toimi Martti Kokkola. Näytteenottoalue on kooltaan 4x3.5 km = 14 km2 ja sijoittuu karttalehtien ja 11 alueelle. Alueen pohjois- ja koillisosassa esiintyy Lunkinjärven eteläpuolella seka Lunkinjärven ja Liesjärven välissä laajoja hiekka- ja soramuodostumia (liite l), joissa näytteenoton oletettiin olevan hankalaa tai mahdotonta. Naytteenottotiheydeksi valittiin n. 16 naytetta/kmz Näytteenottopisteet sijoitettiin mahdollisuuksien mukaan painanteisiin kalliopaljastumia välttäen, jotta saataisiin mahdollisimman hyvä moreeninayte. Hiekka- ja soramuodostumien alueilla pisteet sijoitettiin niiden reuna-alueille. Tutkimus oli luonteeltaan kohdentavaa kartoitusta, joten naytteenotossa pyrittiin saamaan laajempaa aluetta kuvaava moreeninayte. Näytteet otettiin ajamalla terä niin syvälle kuin se kohtuulla tunkeutui ja väitettiin pohjanäytettä. Näytteenotto suoritettiin välisenä aikana, joista laskutuspäiviä oli yhteensä 74 mtpv. Naytteenottajina olivat S. Lintila, A. Lintila, S. Hautala ja T. Talvinen sekä työnjohtajana T. Valli. Kalustona käytettiin 30 mm tangostolla varustettua Cobra-iskuporakalustoa. Näytteitä otettiin 209 pisteestä 229 kpl, joista oli 20 rinnakkaisnaytetta (liite 3). Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen näytteenottoalueen luoteiskulmasta ei osin saatu näytteitä, koska ei pystytty kohtuudella lapaisemaan paksua maapeitetta. Lisäksi hiekka- ja soramuodostiimien alueella oli pisteitä, joissa ei esiintynyt moreenia. Nämä pääasiassa soranaytteet poistettiin käsittelystä. Naytteenottosyvyys vaihteli ollen m. Suurimmat syvyydet tavattiin järvialueilta (liite 4). Normaaleilla moreenialueilla etelä- ja länsiosissa syvyydet olivat yleensa 2-4 m ja naytteenottosyyvyys kasvoi pohjoiseen ja koilliseen ollen hiekka- ja soramuodostumien lievealueilla yleensa 5-12 m. Samalla havaitun moreenipatjan paksuus vaihteli moreenialueiden 1-3 metrista Lunkinjarven alueen paikoin cm paksuiseen hiekkamuodostumien alaiseen

4 Moreenin koostumus vaihteli normaalista paikoin suhteellisen hienoainesköyhään moreeniin. Näytteenottoalueen länsialueilla moreenin alta havaittiin paikoin hiekkaa, johon moreenipatjan alaosa oli osittain sekoitunut. Lisaksi Lunkinjärven ja Liesjärven välissä oli yhdessä pisteessä hiekan alla 70 cm moreenipatja, jonka alla havaittiin soraa. Nämä yksittäiset havainnot vaatisivat lisäselvityksiä, mutta viittaavat oskillaatiotyyppiseen moreeniin. Alueen yleinen kuljetussuunta on (Haavisto-Hyvärinen). Kuljetusmatkatutkimuksia alueella ei ole tehty, mutta anomalioiden muotojen perusteella kemiallisesti havaittava kuljetusmatka on yleensä erittäin lyhyt: < 200 m. Näytteenotto on tehty suhteellisen harvalla verkolla ja paikoin pisteiden väli kuljetussuunnassa on yli 500 m, joten yksittäisten pienten mineralisaatioiden kuvastuminen on epävarmaa. 3. ESIKÄSITTELY, ANALYTIKKA JA TULOSTEN KÄSITTELY Moreeninäytteet kuivattiin ja niistä seulottiin lajitteet: <0.06 mm, mm ja >2.0 mm Gtk:n Kuopion laboratoriossa. Analysointi tapahtui hienoimmasta lajitteesta. Kuopion laboratoriossa analysoitiin Au ja W sekä Gtk:n Otaniemen laboratoriossa Cu, Co, Ni, Zn, Pb, As, Ag ja S. Kulta analysoitiin grafiittiuunilla kuningasvesiuutoksesta, jonka alkupunnituksena käytettiin 2 g:a. Wolframi miaritettiin spektrofotometrisesti suolahappouutoksesta. ICP-OES-menetelmällä analysoitiin Cu, Co, Ni, Zn, Pb, As ja Ag kuningasvesiuutoksesta. Rikki määritettiin Lecoanalysaattorilla. Wolframipitoisuudet olivat muutamaa 1 ppm:n pitoisuutta lukuunottamatta nollia, joten sen pitoisuustaso on koko alueella merkityksetön. Tästä syystä wolframia ei ole käsitelty. Tulosten luotettavuutta voidaan osin arvioida rinnakkaisnäytteiden analyysitulosten (liite 6) ja X-Y-diagrammien avulla (liite 8). Rinnakkaisnäytteet kuvaavat analyysivirheen lisäksi myös näytteen heterogeenisyyttä. Totaalihajonta on suhteellisen vähäistä useimmille alkuaineille. Poikkeuksena on Ni, jossa pitoisuustaso on lähellä määritysrajaa. Muutamassa näytteessä on havaittavissa selvää heterogeenisyyttä esim. Cu (liite 8), joka on tarkastettu uusinta-analyyseilla. Kullalla on havaittavissa hienoinen tasoero normaalien ja rinnakkaisnäytteiden välillä, joka ei kuitenkaan vaikuta tulkintaan. Aineistosta on piirretty sekä pallosymbolikartat että tasoitetusta aineistosta väripintakartat (liitteet 10 ja 11). Lisaksi aineistolle suoritettiin faktorianalyysi (liite 9). Eräistä pisteistä analysoitiin myös K- fraktio ( mm), jotta saataisiin selville kullan esiintyminen eri fraktioissa. Kaikki analyysitulokset on esitetty liitteissä TULOSTEN TARKASTELU 4.1 Cu, Co, Ni, Zn ja Pb Alueen kallioperän yleispiirteet on esitetty liitteessä 2 (Neuvonen 1954). Alue voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan; gabroldioriitti-emäksinen vulkaniittialue, hapan vulkaniittialue ja granodioriittialue. Näistä gabroldioriitti-emäksinen vulkaniittialue kuvastuu selvästi korkeampina

5 Cu, Co, Ni, Zn, ja Pb-taustapitoisuuksina. Suurin osa näiden alkuaineiden vaihtelusta on selitettävissä kivilajien taustapitoisuuksien vaihtelulla, mutta alueen koilliskulmassa Lunkinjärven itäpuolella esiintyy gabroalueella anomaalisen korkeita Cu, Co, Zn ja Pb-pitoisuuksia.Hapan vulkaniittialue sisältää anomaalisia Cu, Co, Ni, Zn ja Pb-pitoisuuksia Lunkinjärven länsiosissa ja Liesjärven kaakkoispuolella. Granodioriittialueella on selvästi muita alueita alhaisemmat taustapitoisuudet, mutta paikoin on havaittavissa kohonneita Cu, Co, Ni ja Pb-pitoisuuksia. Korkeiden rikkipitoisuuksien voidaan osin havaita korreloivan jarvialueiden kanssa (liite 11). Jos tarkastellaan näytteenottosyvyyskarttaa (liite 4) ja kalliopaljastumien esiintymistä (liite 1) sekä verrataan niitä rikin esiintymiseen, voidaan todeta alhaisten S-pitoisuuksien korreloivan hyvin alhaisten näytteenottosyvyyksien ja kalliopaljastumien esiintymisen kanssa. Syynä on muillakin alueilla havaittu sulfidien hapettuminen ja liukeneminen pohjavesipinnan ylkäpuolisissa hapettavissa olosuhteissa. Yleensä tällöin ei kuitenkaan tapahdu raskasmetallien uuttumista, joten ongelma liittyy vain rikin käyttäytymiseen. Rikin korkeimmat pitoisuudet osuvat Lunkinjärven alueelle ja viittaavat selvästi sulfidien esiintymiseen kallioperassä. Hopean pitoisuusvaihtelu on suhteellisen pieni ppm ja se seuraa gabroldioriitti-emäksinen vulkaniittialueella osin lyijyn pitoisuuksia aiheuttaen muihin alueisiin verrattaessa korkeammat taustapitoisuudet. Suurimmat Ag-pitoisuudet esiintyvät Lunkinjärven itäpuolella seka Liesiarven " kaakkoispuolella. - Granodioriittialueella esiintvv -. selvästi kohonneita Ag-pitoisuuksia Saloistenjärvessa. Arseenilla ei ole havaittavissa eroja eri kivilajialueissa, vaan se muodostaa oman laajan luode - kaakkoissuuntaisen vyöhykkeensä. Arseenin pitoisuustaso on anomalia-alueella korkea ja viittaa arseenipitoisiin mineralisaatioihin. Korkeimmat pitoisuudet esiintyvät näytteenottoalueen länsireunassa Saloistenmäellä. Kullalla ei ole selvää kivilajiriippuuvuutta, mutta suurin osa anomaalisista pitoisuuksista sijoittuu joko granodioriitin alueelle tai sen kontaktien läheisyyteen. Kullan esiintyminen rikastuneena hienoainekseen (vrt. 4.6) ja ns. hippuefektin vähäinen esiintyminen viittaa kullan esiintyvän suhteellisen hienorakeisena. Kullan pitoisuustaso on korkea, sillä lähes 20 % näytteistä sisältää yli 10 ppb:tä kultaa. Saadut pitoisuudet vastaavat ja osin ylittävät normaalit kohteellisessa työssä saadut pitoisuustasot. Alue vaikuttaa selvästi kultakriittiseltä.

6 4.6 K- fraktioanalyysit Liitteessa 7 on esitetty eräiden K-fraktioiden analyysituloksia. Verrattaessa niitä P-fraktioanalyysituloksiin (liite 5) voidaan todeta kaikkien alkuaineiden kohdalla K-fraktioiden pitoisuuksien olevan alhaisempia. Kullan pitoisuustaso K-fraktiossa on selvästi alhaisempi ja lähestyy taustapitoisuuksia, joten kulta esiintyy alueella hienorakeisena. 4.7 Faktorianalyysi Liitteessa 9 on esitetty käsiteltyjen alkuaineiden korrelaatiomatriisi ja faktorilataukset. Ensimmäisessä faktorissa esiintyvät Ag, Co, Cu, Ni, Pb sekä Zn ja se kuvaa sekä mafisten kivien taustapitoisuuksien vaihtelua että normaalia sulfidimineralisoitumista. Arseenin ja rikin vastakkaiset lataiikset faktorissa 2 kuvastavat todennäköisesti vain sattumaa 1. korkeita arseenipitoisuuksia esiintyy alueella, jossa sulfidit ovat liuenneet. Kolmannessa faktorissa esiintyy vain kulta. Faktorianalyysiä voidaan pitää tässä tapauksessa käyttökelvottomana, koska alkuaineissa esiintyy vyöhykkeisyyttä ja eri kivilajien erilaiset taustapitoisuudet aiheuttavat omat populaationsa, joita olisi käsiteltävä erikseen. 5. TULOSTEN TULKINTA Luotettavan tulkinnan tekeminen vaatisi parempaa kallioperätietoa ja rakenteellista tietoa alueesta, joten tässä tulkinta tehdään vain geokemiallisen aineiston pohjalta. Kyseessä on kohdentava geokemiallinen kartoitus, jossa päämääränä on kriittisten alueiden rajaus. Kemiallisesti havaittavat kuljetusmatkat ovat tällä alueella yleensä hyvin lyhyet, joten yksittäisten korkeiden pitoisuuksien sijaan huomio on kiinnitettävä anomalioiden laajuteen ja muotoon. 5.1 Kultakriittiset alueet Liitteessa 12 on esitetty kultakriittiset alueet, jotka osin seuraavat granodioriitin kontaktialueita ja leviävät etelaosissa gabroldioriittiemäksinen vulkaniittialueelle. Kallioperakartoitus perustuu kuitenkin vain muutamiin paljastumiin, joten kivilajien esiintyminen on epäselvä. Kultaanomalioissa on myös lineaarisia piirteitä. Mielenkiintoinen piirre on arseenin käyttäytyminen, sillä se muodostaa oman selvärajaisen kultaanomalian reunoilla esiintyvän anomalian. Arseenianomalian alueella esiintyy myös Cu-anomalia ja sen pohjoisosassa Ni-anomalia sekä etelaosissa Co-anomalia. Saloistenmäen ympäristössä on myös voimakas As-anomalia, johon ei liity Au-anomaliaa. Liesjäcven kaakkoispuolella on suhteellisen yhtenäinen Au-anomalia, joka osin menee päällekkäin monimetalli-anomalian kanssa. Myös hopea esiintyy vyöhykkeisesti. Anomaliapiste 5 (liite 12) sisältää Au 20 ppb, Ag 2.7 ppm, As 61 ppm ja Cu 439 ppm sekä vastaava rimakkaisnäyte Au 15 ppb, Ag 5.1 ppm, As 126 ppm ja Cu 868 ppm, joka osoittaa selvää Cii-Au-kriittisyyttä ja kuparikiisun esiintymistä tällä alueella. Tulosten perusteella kultakriittisilla alueilla esiintyy vyöhykeisyyttä Ag?-Au-(Au,As,Cu) ja lisäksi uloimmassa vyöhykkeessa näyttäisi esiintyvän heikkoa anomaalisiiutta Co ja Ni suhteen. Lähinnä tämä vyöhykkeisyys viittaa laaja-alaiseen

7 mineralisoitumiseen granodioriitin sisällä ja sen kontakti-alueilla. Toisaalta paikoin havaittavat lineaariset piirteet voisivat myös johtua mineralisaatioiden rakennekontrollista tai useamman mineralisoitumisprosessin olemassaolosta. 5.2 Muut anomaliat Liitteessä 12 on esitetty myös muut anomalia-alueet, joista anomalia 1 on selvä terävärajainen Cu-anomalia. Siihen liittyy heikkoa Au-anomadisuutta, mutta todennäköisest kyseessä on gabroihin liittyvä Cu-mineralisaatio. Tätä ympäröi anomalia 2, jossa esiintyy korkeita Ag sekä Pb, Zn, Co ja S-pitoisuuksia. Anomalian tulkinta on ongelmallinen, mutta korkeat rikkipitoisuudeet viittaavat laaja-alaiseen, ehkä heikohkoon mineralisoitumiseen. Anomalia 3 on monimetalli-anomalia (As, Ag, Cu, Pb, Zn, Co), joka osin menee päällekkäin kulta-anomaalisen alueen kanssa. Tämä anomalia nayttaisi liittyvän happamiin vulkaniitteihin. Anomaliapiste 4 on hieman edellisen anomalian tyyppinen ja sisältää Au 35 ppb, Ag 2.1 ppm, As 46 ppm, Cu 131 ppm, Ph 52 ppm ja Zn 184 ppm. 6. YHTEENVETO Tutkittavana ollut alue on selvästi kultakriittinen ja tulokset osoittavat alueella esiintyvän kultamineralisaatioita. Kulta esiintyy alueella todennäköisesti hienorakeisena ja kahdessa erilaisessa ympäristössä. Granodioriitin sisalla ja sen kontaktialueilla mineralisoituminen näyttäisi olevan vyöhykkeistä 1. Ag?-Au-(Au,As,Cu) ja happamissa vulkaniiteissa kulta esiintyy monimetallimineralisoitumisen yhteydessä. Onko kyseessä kahden erilaisen minerdisoitumisprosessin päällekkäisyys on epäselvä. Jatkotyöt tulisi suunnitella kaksijakoisesti. Koska kultakriittiset alueet jatkuvat lanteen ja Saloistenmäellä on voimakas As-anomalia, olisi kohdentavaa moreenitutkimusta jatkettava lanteen päin tiheydellä 16 näytettä/km2. Kohteellisia tutkimuksia tulisi suorittaa Saloistenjärven itäpuolella poikki vyöhykkeellisen kultakriittisen alueen 1.0x1.5 km kokoisella alueella tiheydellä näytettä/km2. Lisäksi anomaaliset pisteet 4 ja 5 kannattaisi tarkistaa sijoittamalla niiden ympärille n. 10 pistettä. 7. KIRJALLISUUS Haavisto -Hyvärinen, M ,ll. Maaperäkarttojen (1 :20 000) konseptikartat. Geologian tutkimuskeskus ja maanmittaushallitus. Neuvonen, K.J., Kallioperakartta. Lehti 2113, Forssa.

8 8. LIITTEET 1. Maaperäkartta 2. KallioperäkaMa 3. Pistenumerokartia 4. Näytteenottosyvyyskartta 5. Analyysitulokset P-fraktio 6. Analyysitulokset P-fraktio, rinnakkaiset 7. Analyysitulokset K-fraktio 8. Normaali- ja rinnakkaisnäyiteiden X-Y-diagrammit 9. Faktorianalyysi 10. Kartoituksen tulokset väripintakarttoina 11. Kartoituksen tulokset pallosymbolikarttoina 12. Anomalioiden tulkintakartta

9 C! L C 0 < Y i < 2 T i : fi 0 1 g I - 4 3'= s 0 0 r l å 2 Liite 1.

10 f - w 0 1 B Liite 2.

11 HRVRINTOPISTEKRRTTR GEDLOGIRN TUTKIMUSKESKUS GEOKENIAN OSASTO JO5.10~ ici ~ ~ inn.ini.in7.in? ,P : 1, , , A 14 ZOd 2 0: YLINMRT NRYTTEET

12 Liesjarvi Moreenini3ytteet Pistelukurnaara: 209 Symbolikoko pitoimwamjen iunttiona (-) ja pitoisuuksien hupplatiiuinen ( 3w.;i;) Syvyys dm Piirretty: GTK 1

13 Liite 5. GTK - Geokemian osasto sivu 1... X Y Lies järvi * *... nayte syvvys x Y Ag As Co Cu Ni Pb Zn Au S ppm P P ~ P P ~ ppm ppm ppm ppm P P ~ Y

14 TT'O O'f 8'fZ Z'9T f'ot 9'VV S S 9'86 V'T 000'68V OOO'LSL9 LEO 00TTL68 10'0 O'E S'6T 8'LT T'TT T'ZZ 6'f 9'VT Z T OEL'BBV OTO'LSL9 fz0 660TL68 50'0 0'9 T'LZ O'ZZ T'TT V'9f T'9 S'ZS 9'T OZS'88V OZO'LSL9 ZZO 860TL68 TO'O O'f Z'OV 1.52 Z'ST 9'9f 6'8 6'TZ 0'1 OOS'88V 09L'9SL9 LZO L60TL68 T0'0 O'Z O'OZ T'9T Z'OT 8'ZZ Z'V '1 008'88V OfL'9SL9 TE0 960TL68 6T'O 0'6 0 C'TZ L'fT f'9f E'L V'69 8'T 000'68V 08L'9SL9 ZEO S60TL68 60'0 O'LT S'fZ Z'TZ 6'TT T'ZV E'9 L'Z6 0'2 OVZ'68V 06L'9SL9 VLO V60TL68 ET'O O'f f'sz S'LT 8'6 8'0V V'9 f'69 9'T OBV'68V OLL'95L9 160 C60TL68 OT'O 0'2 T'Of C'TZ 6'OT T'8Z f'9 0 9'T OOL'68V 06La9SL9 ZTT Z60TL68 TT'O O'f 9 9'8T V'L 9 f 9 T 0Z6'68V 06L'9SL9 OEO T60TL68 TO'O O'T 6 O'TZ C'TT E'ZZ 8'0 Z'BT 9'T OZV'88V OT5'9SL9 ET0 060TL68 T0'0 0'f 9 T'OZ S'VT T'EV 6'L 0'69T 6'T OZL'BBV OLV'9SL9 VZ0 680TL68 TO'O 0'6 8'92 L'OZ E'fT L'fS V'9 f'z9 8'T 0V0'68V OfS'9SL9 fz0 88OTL68 60'0 O'ST V'6T L'VT 6'9 Z'Tf L'V T'Sf S'T OVZ'68V 005'9SL9 Zf0 L80TL68 OT'O O'Z L'Lf 9'9Z 8'VT 8'Zf O'OT 8'8V 0'Z OTS'68V OfS'9SL9 ZZO 980TL68 TT'O O'T 8'6L T'VZ V'8Z 0'8Z V'L Z'SZ L'T OZL'68V OES'9SL9 ZLO S80TL68 6T'O 0'8 Z'OV S Z T V V'L 0'9L S'T 006'68V OTS'9SL9 690 V80TL68 60'0 O'L 8 9'9T 8'0T 8'Of Z'9 9'fZ S'T OVS'8BV OZZ'9SL9 620 fbotl68 TO'O 0'8 V'9Z 9'fZ 9'TT 6'6f V'8 T'SV 9'T 06LS88V 081'9SL9 OZO Z80TL68 10'0 0'8T 8'Ef O'VZ O'fT 9'05 6'6 8'95 S'T 0f0'68V 09Z'9SL9 ZE0 T80TL68 TO'O O'L 2.52 Z'VZ T'TT Z'OL S'ZT O'fST L'T OVZ'6BV OLZ'9SL TL68 S0'0 O'V S E T V 0 S S Z'L 8'9E L'T OOS'68V OSZ'9SL9 EZO 6LOTL68 9T'O 0'5 S'ff T'OZ 9'ZT O'SZ 0'9 L'ZZ 9'T 008'68V 091'9SL9 TE0 BLOTL68 f0'0 0'E 8 V'VZ L'TT L'S9 6'8 O'fZT L'T 0S6'68V OZf'9SL9 ZZ0 LLOTL68 80'0 0'V 6'19 6'6E Z'9T O'TZZ T'VT S'06 L'Z 066'68V OV0'9SL9 VZ0 9LOTL68 TO'O O'f 0 Z'OE T'TZ 0'86 6'TT O'TOT Z'Z 09L'68V 000'9SL9 OEO SLOTL68 TO'O 0' T Z T TZS 0'6 O'LS T OfS'68V 000'9SL9 0f0 VLOTL68 70'0 0'5 8'ZZ S'BT Z'OT Z'8f f's L'f8 T 082'68V OZ0'9SL9 0V0 flotl68 TO'O O'L 8.52 T'VZ S'ZT 8'TS 9'L Z'BV L'T 0L6'88V 000'9SL9 LTO ZLOTL68 60'0 O'f Z S'LT f'6 S'LZ f.9 L'SZ f't OfL'88V 066'5SL9 SE0 TLOTL68 T0'0 0'0V f'8f 9 T ZTS T'OT T'TV 9'T 060'88V 000'9SL9 ZEO OLOTL68 ft'0 0'8 L'VE L'fZ E'ST 8'LV 6'L S'9Z L'T 09S'88V OVL'SSL9 LEO 690TL68 60'0 0'2 6'TZ Z'BT S'L Z'SZ T'S 9'OZ T OfL'88V 6LLSSSL TL68 TO'O O'Lf 8.22 f'zz 9'ST 2-05 ('8 T'ZS 9'T 086'88V 09LeSSL9 OZO L90TL68 TO'O 0'0T S'Tf V'OE S'TT V'95 L'OT 0'9fZ Z'Z 091'68V OZB'SSL9 ZZ0 990TL68 10'0 0'V S'VE 8'8f Z'VT V'OS L'ZT 0'90T f'z 06Va68V 09L'SSL9 ZZ0 590TL68 OT'O O'Z O'Tf Z'ZZ V'6 L L'9 6'Sf L'T 069'68V OV8'5SL9 OLO V90TL68 TO'O O'LS V'ZS V'LZ 6'LT Z'V9 T'6 9'Of L'T OL6'68V 08V'SSL9 TZO E90TL68 TO'O O'fT V'SZ T'EZ f'zt f'05 L'6 O'OZT 0'2 09La68V 06V'SSL9 ZZ0 Z90TL68 TO'O O'Z S Z L'VZ V'6 9'OZ V'9 S'6T 6'T 005'68V 06VeSSL9 6T0 T90TL68 TO'O 0'0V 9'fZ 8'ZZ S'OT 5'05 6'L E'S9 0'1 092'68V OOS'SSL9 OEO 090TL68 90'0 0'Tf Z'0f 9'6T 8'8 L'EE O'L 9 0'2 000'68V OEV'SSL9 Zb0 650TL68 80'0 O'ZT V'TE E'ZZ T'TT Z'VE V'L S'OZ L'T 09L V'SSL9 ZEO 8SOTL68 LO'O 0' f'zz 6'TT O'Vf 8'6 LTZ 0'2 OVS'88V OZS'SSL9 050 LSOTL68 80'0 0'6 V'OZ 9'fT T'L 0'52 Z'S TZZ T T OZS'BBV OfZ'SSL9 TE0 9SOTL68 LO'O O'T Z'LZ 8'LT O'TT 'S E T 9'T OBL'BBV 09Z'SSL9 LVO SSOTL68 OT'O O'E T E S'OZ 6'TT L'9Z 9'9 6'6T L'T Of0'68V OLZ'SSL9 610 VSOTL68 TO'O 0' 'EZ V'TT L'TS 0'9 1'95 f't OVZ'68V 09Z'SSL9 OEO ESOTL68 60'0 O'L 0'0E 8'0V f'tt O'OET L'6T 6'9L L'Z OfS'68V OLZ'SSL9 TZ0 ZSOTL68 f0'0 0'E E'SV T'ff Z'VT V'LS T T T f'z OSL'68V 08Z'SSL9 6T0 T5llTL68... qdd wdd wdd wdd wdd wdd wdd wdd s nv uz 9d TN n3 03 sv 6~ X x SXAAXS aqaeu... yn~ecsa~1 * *... z nnys T oqseso ue~uayoa3 - N L ~

15 Liite 5 GTK - Geokemian osasto sivu 3... * * Y Liesjarvi Y * * nayte syvvys x Y Ag As Co Cu Ni Pb Zn Au S ppm ppm ppm ppm ppm P P ~ ppm P P ~

16 Liite 5 GTK - Geokemian osasto sivu 4... * Liesjarvi +i * +i... nayte syvvys x Y Ag As Co Cu Ni Pb Zn Au S ppm ppm ppm P P ~ ppm ppm ppm P P ~

17 i? Liite 5. GTK - Geokemian osasto sivu 5... * Y Y Lies järvi Y * Y... nayte syvvys x Y Ag As Co Cu Ni Pb Zn Au 5 ppm ppm ppm P P ~ ppm ppm P P ~ P P ~

18 >. Liite 6. GTK - Geokemian osasto sivu 1... * * Y Liesjarvi-rinnakkaiset Y * *... nayte syvvys x Y Ag As Co Cu Ni Pb Zn Au S ppm ppm P P ~ P P ~ P P ~ P P ~ P P ~ P P ~ :i

19 CL'O LO'O 10'0 9i'O GZ.0 60'0 11'0 80 ' 0 10'0 90'0 10'0 10'0 LO'O> LO'O> 10'0 10'0> 10'0 10'0 LO'O> 10'0 10'0 10'0 10'0> LO'O LO'O T'Tf 6'6T Z'ZT 6'9V V'8 O'VTT T'T "'Tf LL'9Z Z'OT O'LV 6'6 f 5'T C L'8T T'fTV'9 0 T'5 0'8f T'T C S'Lf 9'TC Z'LT 8'C9 S'ZZ 8'9T T'Z C O'OOT f'zf S'OT L'89 f'6 6'8T 9'T 2 f'sf L'OZ Z'VT O'ZL 8'L L'VZ V'T 8 6'Lb 6'Tf C'OZ V'SV Z'TT L'LV Z'Z 2 B'LT O'ZT 1'9 E'LE 8'V V'OL T'T 1 6 1'8 1'9 L'9T O'C 5'9 0'T L 6'8T V'9T f'l T V L'S 0'5TT 5'T L T'ZZ 6'9T f'8 5'92 L'5 V'8T S'T 2 Z L'5Tf.9 Z'LZ 8'5 5'LT 5'T L L'hT L'fT 5'8 T'hf 6'V Z'8T O'T 2 6'OE L'9T Z'TT Z'Vf T'9 8'VT 'T 2 8'VT 6.21 V'5 6'51 f T'Of Z'T 9'fT 9'TT 8'V 9'ZZ 2'0 'LT f't 9 V'LT 8'TT 0'9 L'ff T S O'CV T'T v 9'OZ Z'5TC'L O'TV Z'9 Z'Cf Z'T 9 Z'LT 9'fT T'5 8'82 5 8'hE Z'T 2 0'6T 8'fTZ'L L'SZ 5'5 Z'VZ T'T 5 S'9T 8'fT 6'5 9'61 0'5 T O'T 9 L'6T E'ST L'9 9'Zf 2'9 T O'T S 8'9T 9'fT 0'8 9'8E L'V Z'LT V'T Z T'OZ 0'fT 0'8 9'OZ E'S 8 O'T 9'LT Z'TT 6'9 Z 6'V T'OZ L'O 008'06V OOZ'95L9 0V0 OOZTL68 0f5'06V 000'55L9 OZO C8TTL68 09Z'06V 000'9SL9 VT0 9LTTL68 09Z'T6V OOS'LSL9 580 TVTTL68 OTS'68V OBL'L5L9 190 LTTTL68 086'88V OTC'LSLS 9L0 90TTL68 OSZ'68V OOO'L5L9 ZV0 TOTTL68 000'680 OOO'L5L9 fc0 OOTTL68 OfL'88V OTO'LSL9 CZO 660TL68 OVZ'68V 06L'95L9 VLO V60TL68 Of0'68V 092'95L9 ZC0 TBOTL68 06V'88V 000'9SL9 ZfO OLOTL68 086'88V 09L'55L9 OZO L90TL68 0L6'68V 08V'SSL9 TZ0 f90tl68 091'680 06V'55L9 ZZO Z90TL68 09Z'68V 005'<5L9 OLO 090TL68 000'68V OCV'SSL9 ZV0 650TL68 0L6'68V OVO'SSL VOTL68 OLL'68V OZO'55L9 250 BhOTL68 OLL'88V 0T0955L9 LVO VVOTL68 092'68V OVL'V5L9 6T0 6fOTL68 OOL'6BV OOL'VSL9 fz0 LfOTL68 096'68V OZS'V5L9 TZO 9COTL68 O86'LBh OZL'SSL9 VC0 V00TL68 000'88V OOZ'95L9 0C0 Z00TL68 qdd wdd wdd wdd wdd wdd wdd wdd s nv uz qd TN n3 03 sv fiv x x SXAAXS aqheu... X * x oyq~e~j-1 yn~eisarl x * X... T nnys 6T T oqseso uepuaqoa3 - y13

20 Liite 8.

21 Liite 9. KORRELAATIOMATRIISI Ag As Co Cu Ni Pb Zn Au 5 Faktorianalyysin rotatoimaton malli PAAKOMPONENTIT Faktori Ominaisarvo Selitysosuus I K umul. osuus % Muuttujien kommunaliteetit: Faktorilataukset:

22 Liite 10

23 8768 Liesjarvi

24 : J km 1 I \ Liesjarvi l Pitrretty: GTK

25 Liesjarvi Ni ppm Pitrretty: 11.04, ltwq GTK

26 8'156 L I \ 1 km. Liesjarvi 482 Piirretty: BO GTK

27 Liesjarvi B, 1 Piirretty: GTK

28 Moreeninäytteet Leco Piirretty: GTK

29 Lies järvi Moreeniniiytteet ICP-osittaisliuotus

30 Pihdiy: i GTK

31 492 Pihtty: Q GTK ~~ J 1 km I Liesjarvi Au 8767 Moreeninäytteet AAS 6766 Au P P ~ 6756

32 KARTOITUKSEN TULOKSET PALLOSYMBOLIKARTTOINA Liite 11.

33 Liesjärvi Moreeninayttee t ICP-osittaisliuotus Pis telukumaara: 209 Symbolikoko pitoi~uusamjen funktiona (-) ja pitoisuuksien kumulattlvlnen j&auma ( :t:)

34 wmbolikoko pitoisuusamjon funktiona f-) ja piloisuuicpien k~in~latiivin~n jakauma ( ::=:=:) m +me>- CO'^^^ N Piirretty: GTK

35 Moreeninaytteet ICP-osittaisliuotus Pistelukumäärä: 209 Symbolikoko pitoinuusarwjen funktiona f-) ja pitoisuuksien kumulatiivinen jeicauma f :) Ni ppm Piirretty: GTI;

36 Moreeninaytteet ICP-osittaisliuotus Pistelukurnaara: 209 Symbolikoko pitoinuusamjen funktiona f-) ja pitoisuuksien kumulatitvinen j&auma ( :)

37 Pistelukumäärä: 209 Symbolikoko pitoinuusamjen funktiona (-1 ja pitoisuuksien kumulatiivinen jakauma ( :) Piirretty; GTK

38 Liesjärvi Moreeninaytteet, Leco Pistelukum22ra: 209 Spmboiiioko pitoisuusamjen funktiona (-) ja pitoisuuksien kumulatiivinen jakauma ( ;*:%E:). P P?+ P P % 8$33--N * Piirretty: i & GE

39 Moreeninaytteet ICP- osittaisliuotus Pistelukumaara: 209 Symbolikoko pitoiauusarwjen funktiona (-j ja pitoisuuksien kumulatiivinen j&auma ( - :) - - N MW-+& i a eo -1 +ace VI cn r wm-om Aa nam

40 Symbolikoko pitaisuwamjon funktiona (-) ja pitoisuuksien kumuiatiivinen jdauma f :er:t)

41 Liesjarvi Symbolikoko pitoisuiuamjen funktiona!-) ja pitoisuuksien kumu1atii;inen jakauma ( 3.ori~r)

42 Liite 12.