Tulevaisuuden näkymiä 4/2006

Transkriptio

1 Tulevaisuuden näkymiä 4/2006 Sisältää mm. Työmatkapendelöinti muuttumassa kaksisuuntaiseksi Kesäasunnot ja liikenne Katsaus: Maa- ja vesirakennusalan markkinatilanne Tiehallinto Joulukuu 2006

2 Tiehallinto Asiakkuus, toimintaympäristötieto Tulevaisuuden näkymiä 4/2006 Sisältö 3 Lukijoille 5 Työmatkapendelöinti muuttumassa kaksisuuntaiseksi 19 Kesäasunnot ja liikenne 25 Katsaus: MVR-alan markkinatilanne 35 Lyhyesti: Ennusteita vuodelle Future Survey-poimintoja Tulevaisuuden näkymiä ilmestyy n. neljästi vuodessa. Lehden kustantaja on Tiehallinto ja julkaisija asiakkuusprosessi. Toimitukseen kuuluvat Nils Halla (vastaava toim.) ja Veijo Kokkarinen. Toimituksen osoite on Tiehallinto/A, PL 33, Helsinki, p (Halla), faksi Jakelutoivomukset vastaavalle toimittajalle. - ISSN

3 2 Tulevaisuuden näkymiä 4/2006

4 Tulevaisuuden näkymiä 4/ Lukijoille Maan sisäisessä muuttoliikkeessä tapahtui huomattava muutos 1970-luvun alkupuolella: aiemmin keskuksiin suuntautunut muutto väheni jyrkästi ja alkoi suuntautua kehyskuntiin luvulla keskukset olivat voitolla, mutta tällä vuosituhannella muutto on taas suuntautunut kehyskuntiin. Janne Antikainen tarkastelee tätä kehitystä kuntatarkkuudella. Liikkuminen autolla kesämökeille, tai loma-asunnoiksihan niitä paremminkin pitäisi sanoa, ei ole aivan vähäinen asia tieverkon kuormituksen kannalta. Talven 2006 tienkäyttäjätyytyväisyyskyselyn yhteydessä kyseltiin myös vastaajien mökkimatkoista. Vastausten mukaan arvioituna mökkimatkojen liikennesuorite olisi luokkaa 3,5 mrd. autokm/vuodessa, joka olisi n. 10 prosenttia koko liikennesuoritteesta yleisillä teillä. Tulos ei tosin käy oikein yksiin vuoden 2005 henkilöliikennetutkimuksen kanssa, joten lisäselvitykset olisivat tarpeen. Veijo Kokkarinen selostaa kyselyn tuloksia. Tässä numerossa on tällä erää viimeisen kerran VTT:n Tiehallinnolle tekemän neljännesvuosittaisen maa- ja vesirakennusalan markkinaselvityksen tuloksia. Lyhyesti-palstalla katsellaan joitakin ennakointeja vuodelle 2007 ja lehden lopussa on tavan mukaan valikoima Future Survey tiivistelmäaineistoa. N. Halla S-posti: nils.halla@tiehallinto.fi Tulevaisuuden näkymiä lehtien artikkelit ovat luettavissa myös Tiehallinnon www-palvelussa, osoite on:

5 4 Tulevaisuuden näkymiä 4/2006

6 Tulevaisuuden näkymiä 4/ Janne Antikainen Sisäasiainministeriö Työmatkapendelöinti muuttumassa kaksisuuntaiseksi Työssäkäyntialueiden muodostumisen taustaa Suomalainen yhteiskunta on kaupungistunut länsimaisittain katsottuna myöhään, mutta erittäin ripeään tahtiin. Kuvassa 1 on kuvattu muuttoliikkeen suuntautumista suomalaisilla kaupunkiseuduilla keskuskaupunkiin ja sitä ympäröiviin kehyskuntiin.1970-luvulta alkanut seutuistuminen toi merkittävän muutokseen suomalaisten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteeseen. Julkisen sektorin kasvu, erityisesti hyvinvointipalvelujen rakentaminen tasapainotti alueellista rakennetta sekä kansallisesti että seudullisesti. Seutujen keskuskaupunkeja vahvistivat julkisen sektorin virastot, suuret sairaalat ja koulutuslaitokset. Nettomuutto kaupunkiseutujen kärki- ja kehyskuntiin kärki yhteensä kehys yhteensä Ihmisten asumismieltymyksissä korostuivat kuitenkin edelleen maaseutumaiset arvot, kuten luonnonläheisyys ja turvallisuus. Kun työ vei kaupunkiin, valittiin asuinpaikka läheisestä maaseutumaisesta kunnasta. Liikenneverkkojen nopea kehittyminen mahdollisti pidemmät työmatkat. Hyväksyttäväksi työmatkan pituudeksi muodostui noin puoli tuntia. Seutuistuminen jatkui kautta ja 1980 lukujen, lähiöineen ja keskustan ulkopuolisine supermarketteineen luvun alun lama taittoi kehitystrendin. Muuttoliike suuntautui jälleen keskuskaupunkeihin, jonka mahdollisti romahtaneet asuntojen hinnat. Talouden

7 6 Tulevaisuuden näkymiä 4/2006 vahvistuessa lähtivät asuntojen hinnat suurilla kaupunkiseuduilla nopeaan nousuun tehden kehyskunnista jälleen houkuttelevan asuinympäristön. Yhdyskuntarakenteellisen kehityksen kannalta 1990-luvun loppu ja 2000-luvun ensimmäiset vuodet ovat kuitenkin olleet erilaisia kuin ennen. Ainoastaan Helsingin ja Tampereen seuduilla yhdyskuntarakenne jatkaa hajautumista, muilla kaupunkiseuduilla kasvetaan yhä vahvemmin sisäänpäin. Uusi asutus kuroo yhteen aiemmilla vuosikymmenillä syntyneitä pienempiä keskuksia keskustaajamaan. Toisaalta asutusta syntyy myös keskustaajamassa teollisuudelta vapautuvalle maalle ja tulevaisuudessa yhä enemmän myös kaupalta vapautuvalle maalle. Suurimpien kaupunkiseutujen - lähinnä pääkaupunkiseudun ja Tampereen - ympäristössä on näkynyt merkkejä yliseudullistumisesta 2000-luvun alkuvuosina. Eli sekä muuttoliikkeen suuntautuminen että työpaikkojen kasvu siirtyy ydinseudulta läheisille seuduille. Vahvin tällainen kasvukäytävä on Helsingin ja Tampereen välinen käytävä, sekä moottoritein suuriin kaupunkiseutuihin yhdistyneet seudut. Työssäkäyntialueiden tarkastelu Työssäkäyntialueiden ja toiminnallisten kaupunkiseutujen määrittely on tärkeää, sillä tämän aluetason kautta voidaan paremmin erotella alueelliseen kehitykseen vaikuttavat paikalliset eli sisäiset prosessit ja kansalliset sekä kansainväliset ulkoiset prosessit. Tässä tarkastelussa mukana ovat ne Manner-Suomen kaupunkiseudut, jotka on määritelty toiminnallisesti merkittäviksi kaupunkiseuduiksi kaupunkiverkko ja kaupunkiseudut 2006 julkaisussa (Sisäasiainministeriön julkaisusarja 10/2006) sekä ne seudut, joilla on toteutettu aluekeskusohjelmaa ja joiden työssäkäyntialue muodostuu kahdesta tai useammasta kunnasta. Toiminnallisen kaupunkiseudun kehityksen moottorina on keskuskaupunki, joka on alueen vahvin työpaikka-, asumis- ja osaamiskeskus ja johon käydään töissä (pendelöidään) yleensä verrattain laajalta alueelta keskuskunnan ulkopuolelta. Kysymys ei ole yksisuuntaisesta vaikutusalueesta vaan monet kehyskuntien työpaikoista täyttyvät keskuksesta pendelöivillä. Toiminnallinen alue määritellään ensisijaisesti työ- ja asuntomarkkinoiden kautta. Tätä täydentävät myös muut ulottuvuudet, kuten asiointivirrat ja kuntien välinen yhteistyö. Tärkeä ominaisuus toiminnallisten työssäkäyntialueiden määrittämisessä on hallinnollisesti määritettyjen rajojen ylittyminen. Vaikka paikkatietoaineiston käyttö mahdollistaisi tarkemman analyysin, on tässä artikkelissa operoitu hallinnollisesti muodostetulla alueyksiköllä, kunnalla. Pendelöijillä tarkoitetaan niitä työllisiä, jotka käyvät asuinkuntansa ulkopuolella töissä. Pendelöijien osuus on laskettu kunnan työllisestä työvoimasta. Kaupunkiseudun keskuskunta, joka on kaikilla kaupunkiseuduilla myös suurin työpaikkakeskittymä, on määritelty työssäkäyntikeskukseksi. Kaupunkiseuduilla on useampia keskuksia seuraavilla seuduilla: Helsingin seudulla: Helsinki, Espoo ja Vantaa

8 Tulevaisuuden näkymiä 4/ Kouvolan seudulla: Kouvola ja Kuusankoski Kemi-Tornion seudulla: Kemi ja Tornio Tammisaaren seudulla: Tammisaari ja Hanko Tässä artikkelissa käytetty työssäkäyntialueiden määrittely poikkeaa Tilastokeskuksen määrittelystä ainoastaan monikeskuksisilla seuduilla, joissa pendelöintiprosentti kehyskunnista on laskettu kaikkiin keskuksiin yhteensä, kun Tilastokeskus laskee ainoastaan pendelöinnin vahvimpaan keskukseen. Työssäkäynnin tiedot perustuvat tilanteen mukaiseen työssäkäyntitilastoon. Työssäkäyntialueen keskuskunta on kunta, jonka pendelöinti ulos kunnasta ei ylitä 25 %:a eikä pendelöintiprosentti mihinkään yksittäiseen kuntaan ole yli 10 %. Työssäkäyntialueen muodostavat ne kunnat, joiden pendelöinti keskuskuntaan on vähintään 10 %. Työssäkäyntialueen kunta voi liittyä alueeseen myös ketjun kautta, eli esimerkiksi Porvoon ja Riihimäen kehyskunnista pendelöinti suuntautuu lähikeskuksiin, mutta ne linkittyvät Helsinkiin, sillä Porvoo ja Riihimäki keskuksina kuuluvat Helsingin työssäkäyntialueeseen. Jos kunnasta ei mihinkään muuhun kuntaan ole vähintään 10 %:n ulospendelöintiä, kunta on itse oma työssäkäyntialueensa. Taulukoissa on myös esitetty keskuskaupungissa asuvien pendelöintiprosentti, eli kuinka suuri osuus kaupungissa asuvista on myös töissä samassa kaupungissa. Työssäkäyntialueet kasvavat ja kaksisuuntaistuvat Pendelöinti on yleistynyt ja siitä on tullut yhä kaksisuuntaisempaa. Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueiden kehitysdynamiikkaa 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa on esitelty liitetaulukossa 1. Taulukossa on esitetty perinteinen pendelöinti, eli kuinka suuri osa kehyskuntien työllisestä työvoimasta käy keskuskaupungissa tai kaupungeissa töissä. Lisäksi taulukossa on esitetty vastapendelöinti, eli kuvataan, kuinka suuren osan keskuskaupungissa asuvista täyttää kehyskuntien työpaikoista. Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueet pendelöintiprosentteineen on kuvattu kartassa 1. Pendelöinnin muutos on esitetty kartassa 2. Kuinka suuren osuuden keskuskunnassa asuvat täyttävät kehyskuntien työpaikoista on kuvattu kartassa 3. Uusia työpaikkoja syntyy erityisesti kehäteiden varsille ja lentokenttien läheisyyteen. Erityisesti nuoret arvostavat kuitenkin kaupunkimaista asuinympäristöä, jolloin työssäkäynti suuntautuukin keskuksesta kehyskuntiin. Samalla työssäkäyntialueet ovat maantieteellisesti kasvaneet. Hyväksyttävä työmatkan pituus on kasvanut puolesta tunnista pidemmäksi. Yhä useammilla perheillä työpaikat sijaitsevat kahdella eri kaupunkiseudulla ja koti valitaan logistisesti optimaalisesta paikasta niiden väliltä. Kirjoittajan yhteystiedot: Janne Antikainen, erikoistutkija Sisäasiainministeriö, alueiden ja hallinnon kehittämisosasto, aluekeskushanke p janne.antikainen@intermin.fi

9 8 Tulevaisuuden näkymiä 4/2006 Kartta 1. Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueet

10 Tulevaisuuden näkymiä 4/ Kartta 2. Muutos pendelöinnissä

11 10 Tulevaisuuden näkymiä 4/2006 Kartta 3. Keskuksissa asuvien osuus työpaikoista kehyskunnissa

12 Liitetaulukko 1. Työssäkäyntialueiden kehitysdynamiikka työssäkäyntialueen nimi kunta työssäkäyntikeskukseen/- k siin endelöijien määrä eskuk p 2003 pendelöintiprosentti keskukseen tai keskuksiin 2003 pendelöintiprosentti keskukseen tai keskuksiin 2000 pendelöintiprosentti keskukseen tai keskuksiin 1995 pendelöintiprosentti keskukseen tai keskuksiin 1990 pendelöintiprosentin muutos pendelöintiprosentin muutos Pääkaupunkiseutu Helsinki ,20 95,48 95,86 96,81-0,28-0,66-1,61 0, Espoo ,45 94,72 94,78 95,78-0,28-0,33-1,33 0, Vantaa ,83 94,33 95,26 96,00-0,50-1,43-2,17 0, Kauniainen ,94 69,85 65,70 65,15 0,10 4,24 4, ,32 46,67 45,06 40,41 7,65 9,26 13,91 Kirkkonummi ,10 54,49 50,51 46,38 1,61 5,59 9, ,86 22,97 23,22 15,72-0,11-0,37 7,14 Kerava ,82 52,45 52,49 51,38 0,37 0,33 1, ,46 17,55 17,69 11,09 0,91 0,77 7,37 Sipoo ,37 50,61 43,73 41,29 0,76 7,64 10, ,60 12,54 10,97 7,15 3,06 4,63 8,45 Nurmijärvi ,96 49,18 47,16 43,64 1,78 3,80 7, ,12 12,42 9,39 8,49-0,29 2,74 3,64 Tuusula ,63 47,01 44,81 42,71 1,62 3,82 5, ,15 15,43 13,81 13,57 1,72 3,34 3,58 Järvenpää ,38 43,83 43,34 41,11 1,55 2,04 4, ,11 9,57 7,06 7,50 1,54 4,05 3,61 Vihti ,01 39,37 37,72 37,23 3,64 5,29 5, ,64 6,34 4,72 4,08 1,30 2,92 3,56 Siuntio ,21 37,05 29,06 26,68 4,16 12,15 14, ,58 12,65 8,05 7,74-0,07 4,53 4,83 Pornainen ,71 37,63 33,90 29,63 1,08 4,81 9, ,92 8,16 3,83 3,33-3,24 1,08 1,58 Inkoo ,43 27,48 22,92 20,57 3,95 8,51 10, ,89 5,02 3,49 1,42-1,13 0,40 2,47 Mäntsälä ,85 25,85 21,31 19,29 2,01 6,54 8, ,53 4,34 2,27 1,95 0,19 2,25 2,58 Nummi-Pusula ,64 21,25 16,91 17,37 4,39 8,73 8, ,87 3,67 2,47 1,73-0,81 0,40 1,14 Hyvinkää ,65 23,41 21,94 22,22 1,24 2,71 2, ,36 4,49 3,55 1,98 0,87 1,81 3,39 Porvoo ,44 20,39 15,24 12,95 2,05 7,20 9, ,58 4,92 4,71 3,94 0,66 0,87 1,64 Karkkila ,96 19,54 18,15 19,88 2,43 3,81 2, ,68 4,07 3,35 2,13-0,38 0,33 1,56 Lohja ,88 18,18 15,51 15,10 2,70 5,37 5, ,28 4,42 3,07 1,96-0,14 1,21 2,32 Riihimäki ,05 18,39 16,57 16,88 1,67 3,48 3, ,99 2,74 2,08 1,14 0,25 0,91 1,85 Askola ,12 16,59 10,29 9,86 2,54 8,83 9, ,97 2,39 2,08 3,40 0,58 0,89-0,43 Pukkila ,66 13,11 11,50 8,07 2,55 4,16 7,59 9 1,60 1,17 0 1,55 0,43 1,60 0,05 pendelöintiprosentin muutos keskuksesta tai keskuksista kehyskuntiin pendelöivien määrä keskuksesta tai keskuksista pendelöivien täyttämien työpaikkojen osuus 2003 keskuksesta tai keskuksista pendelöivien täyttämien työpaikkojen osuus 2000 keskuksesta tai keskuksista pendelöivien täyttämien työpaikkojen osuus 1995 keskuksesta tai keskuksista pendelöivien täyttämien työpaikkojen osuus 1990 muutos osuudessa muutos osuudessa muutos osuudessa

13 Loppi ,20 14,04 11,10 10,19 1,17 4,10 5, ,24 1,78 0,47 0,36 1,45 2,77 2,88 Sammatti 84 14,71 13,32 10,11 9,23 1,39 4,61 5,49 2 0,66 2, ,28 0,66 0,66 Hausjärvi ,74 12,36 9,57 9,04 1,37 4,17 4, ,80 2,01 0,83 0,00 0,79 1,97 2,80 Karjalohja 72 12,41 10,42 8,37 7,31 1,99 4,04 5,10 7 1,53 1, ,31 1,53 1,53 Pernaja ,83 10,89 6,25 6,94 0,94 5,58 4, ,86 1,01 1,08 0 0,85 0,79 1,86 Tampere Tampere ,50 84,01 86,83 88,30-0,52-3,34-4,80 Pirkkala ,57 54,30 54,77 52,23 1,27 0,80 3, ,29 26,15 20,75 24,56 1,14 6,54 2,73 Ylöjärvi ,01 47,30 47,65 45,66 0,71 0,36 2, ,57 22,06 17,80 16,16 1,52 5,78 7,41 Lempäälä ,98 45,50 43,58 40,72 1,48 3,40 6, ,38 18,18 14,06 12,63 0,20 4,32 5,76 Kangasala ,25 42,54 39,99 38,99 1,71 4,25 5, ,67 21,34 19,52 15,74 3,34 5,15 8,93 Vesilahti ,22 30,80 24,94 19,66 3,42 9,29 14, ,33 4,23 2,04 1,30 1,11 3,30 4,03 Nokia ,10 29,20 23,77 23,94 2,90 8,33 8, ,49 16,12 13,36 10,95 0,37 3,14 5,55 Viiala ,64 21,10 16,47 13,40 2,54 7,17 10, ,44 4,89 4,01 2,94 0,54 1,43 2,50 Viljakkala ,59 18,23 13,58 12,52 4,36 9,00 10, ,95 3,17 0,00 2,05-0,23 2,95 0,90 Hämeenkyrö ,11 15,50 13,06 11,06 2,61 5,05 7, ,77 7,64 5,91 3,58-1,87-0,14 2,19 Orivesi ,49 15,40 12,08 10,60 2,09 5,41 6, ,75 5,36 4,59 3,00 0,39 1,15 2,75 Mouhijärvi ,41 16,20 12,45 10,39 1,21 4,96 7, ,09 3,23 0,00 1,41 1,86 5,09 3,68 Pälkäne ,46 14,80 12,01 11,02 0,66 3,45 4, ,23 5,32 3,71 2,68 1,91 3,52 4,55 Kuhmalahti 65 15,37 11,93 10,08 11,21 3,43 5,28 4,16 7 2,64 2,58 0,00 1,59 0,06 2,64 1,05 Kuru ,57 11,70 8,76 8,06 2,87 5,80 6, ,98 4,26 3,99 2,87 0,72 1,00 2,11 Toijala ,50 11,80 8,52 7,49 2,70 5,98 7, ,42 3,89 2,93 3,02 0,54 1,49 1,41 Kylmäkoski ,66 9,22 4,78 5,24 1,44 5,88 5, ,41 4,71 2,47 1,17 0,71 2,95 4,24 Sahalahti 19,90 16,33 17,10-19,90-16,33-17,10 0,00 14,43 9,26 9,95-14,43-9,26-9,95 Turku Turku ,91 80,63 83,75 85,87-0,73-3,84-5,96 Rusko ,23 55,80 54,61 52,70-1,57-0,38 1, ,81 25,05 25,00 21,13-1,24-1,19 2,68 Kaarina ,20 50,80 51,31 51,66-0,60-1,11-1, ,33 30,55 28,89 31,21-0,22 1,44-0,88 Lieto ,83 47,20 47,29 46,75 0,63 0,54 1, ,28 22,12 18,83 16,40 0,16 3,45 5,88 Raisio ,35 47,60 48,23 45,76-0,25-0,88 1, ,71 23,68 20,10 18,37 2,03 5,62 7,35 Vahto ,85 43,40 44,24 43,42 1,45 0,62 1, ,63 15,46 10,15 7,01 0,17 5,47 8,62 Masku ,54 43,00 43,50 40,32 1,54 1,04 4, ,05 16,36 12,69 10,19-0,31 3,35 5,86 Lemu ,91 40,30 35,09 31,80 0,61 5,82 9, ,46 5,99 3,26 0,00 6,48 9,20 12,46 Merimasku ,54 36,70 31,82 26,55 2,84 7,72 12, ,78 9,09 2,47 2,79 2,69 9,32 9,00 Piikkiö ,28 37,40 37,28 35,26 1,88 2,00 4, ,32 18,46 18,51 15,53-1,14-1,19 1,79

14 Naantali ,06 37,00 35,57 31,04 0,06 1,48 6, ,54 16,70 12,69 11,34-0,16 3,84 5,19 Nousiainen ,04 34,90 34,03 30,34 0,14 1,01 4, ,76 7,95 5,74 5,72 0,81 3,02 3,04 Askainen ,57 32,00 26,02 23,34 1,57 7,56 10,23 7 3,47 4,50 0,00 4,76-1,04 3,47-1,30 Aura ,02 29,20 29,91 28,27 2,82 2,11 3, ,59 8,07 7,46 6,42 0,52 1,13 2,17 Mietoinen ,21 29,00 26,31 21,16 2,21 4,90 10, ,54 5,10 0,00 3,14 0,44 5,54 2,40 Pöytyä ,42 17,20 14,90 12,58 10,22 12,52 14, ,78 4,76 3,48 3,41 6,02 7,30 7,37 Rymättylä ,69 23,90 20,98 14,52 1,79 4,71 11, ,81 8,13 3,59 4,47-1,32 3,22 2,34 Parainen ,81 21,60 21,69 18,83 2,21 2,12 4, ,47 10,00 7,82 6,94 0,47 2,65 3,53 Mynämäki ,19 23,20 20,06 17,84-0,01 3,13 5, ,14 5,42 3,40 3,18 0,73 2,75 2,96 Tarvasjoki ,08 21,40 18,96 20,05-0,32 2,12 1, ,26 4,86 2,86 2,17 0,41 2,40 3,09 Korppoo 73 20,17 20,60 20,96 19,07-0,43-0,79 1, ,71 8,61 0,00 6,23-3,90 4,71-1,53 Paimio ,42 19,00 17,63 17,04 0,42 1,80 2, ,10 8,13 6,45 5,28 1,97 3,65 4,82 Velkua 17 16,67 18,90 12,64 7,84-2,23 4,02 8,82 3 3,90 9,89 8,57 0,00-5,99-4,68 3,90 Sauvo ,63 16,10 17,74 16,12 0,53-1,11 0, ,52 5,21 3,85 3,00-0,68 0,68 1,53 Yläne ,50 14,10 13,34 10,71 0,40 1,16 3, ,69 3,85 2,00 1,69 1,84 3,68 3,99 Marttila ,24 11,90 11,14 10,33 2,34 3,10 3, ,11 2,39 0,00 1,31-0,28 2,11 0,80 Iniö 15 13,39 15,70 7,94 6,73-2,31 5,46 6,66 2 2,38 3, ,79 2,38 2,38 Taivassalo 89 12,64 13,20 8,93 6,87-0,56 3,71 5, ,73 3,14 3,32 2,76 0,59 0,41 0,97 Vehmaa ,27 13,10 9,28 7,44-0,83 2,99 4, ,69 4,26 2,86 1,22-1,57-0,17 1,47 Karinainen 12,50 10,73 9,60-12,50-10,73-9,60 0,00 5,66 4,29 4,11-5,66-4,29-4,11 13 Oulu Oulu ,95 86,24 87,95 90,06-0,29-2,00-4,10 Kiiminki ,32 57,80 56,14 56,33 0,52 2,19 1, ,31 17,26 11,66 9,05 0,04 5,65 8,26 Oulunsalo ,46 52,00 51,47 53,44 2,46 2,99 1, ,23 29,83 19,65 16,52-1,60 8,58 11,72 Kempele ,91 48,30 45,76 47,29 1,61 4,15 2, ,27 26,38 28,67 19,45-0,11-2,39 6,83 Haukipudas ,32 44,80 39,56 40,92 2,52 7,75 6, ,68 18,14 18,79 14,57 2,54 1,89 6,11 Liminka ,46 34,20 27,82 26,85 1,26 7,64 8, ,69 11,24 8,51 5,86 2,44 5,17 7,83 Ylikiiminki ,98 34,10 30,40 28,00-0,12 3,57 5, ,28 9,73 4,53 5,53 0,55 5,76 4,75 Ii ,29 27,30 20,61 20,33 3,99 10,67 10, ,07 8,37 6,43 4,26 2,70 4,64 6,81 Muhos ,77 30,20 26,35 17,76 0,57 4,42 13, ,83 10,20 7,44 7,82 3,63 6,39 6,02 Tyrnävä ,65 27,80 23,34 19,53 0,85 5,31 9, ,86 6,03 4,83 3,96 2,82 4,03 4,90 Lumijoki ,53 23,20 15,19 16,38 1,33 9,35 8, ,02 5,63 0,00 0,00 4,39 10,02 10,02 Hailuoto 88 23,04 20,70 17,42 14,80 2,34 5,62 8,23 7 2,57 4,26 5,36 4,81-1,68-2,78-2,23 Yli-Ii ,34 18,10 15,43 14,67 3,24 5,91 6, ,63 6,14 3,60 1,63 0,49 3,03 5,00

15 14 1 Lahti Lahti ,99 80,43 84,05 85,22-1,44-5,06-6,23 Hollola ,84 43,40 43,13 42,44 1,44 1,72 2, ,91 26,78 23,48 25,00 2,14 5,44 3,91 Nastola ,67 26,90 25,29 23,88 2,77 4,38 5, ,24 19,96 18,06 16,65 0,28 2,18 3,58 Asikkala ,86 25,00 18,51 18,89-0,14 6,35 5, ,98 8,84 6,27 6,42 2,14 4,71 4,56 Hämeenkoski ,95 17,80 13,55 11,32 2,15 6,41 8, ,39 5,26 2,03 2,12-0,87 2,36 2,27 Orimattila ,81 17,90 15,28 13,86 0,91 3,53 4, ,86 8,65 6,36 4,69 2,21 4,51 6,18 Kärkölä ,95 11,00 9,67 11,13 0,95 2,28 0, ,81 11,77 7,20 3,75 0,04 4,61 8,06 Jyväskylä Jyväskylä ,63 81,06 84,68 85,66-0,43-4,06-5,03 Jyväskylän mlk ,35 50,00 51,06 49,64 1,35 0,28 1, ,73 21,48 17,15 18,92 1,25 5,59 3,81 Muurame ,91 46,10 44,77 42,11 1,81 3,14 5, ,73 26,45 25,54 26,80-1,72-0,80-2,07 Laukaa ,17 28,60 24,35 23,41 2,57 6,81 7, ,89 8,87 7,11 6,54 2,02 3,78 4,35 Petäjävesi ,11 22,50 18,82 17,45 2,61 6,29 7, ,69 6,16 4,74 3,46 0,53 1,95 3,23 Korpilahti ,27 21,80 20,58 17,78 2,47 3,69 6, ,36 6,40 4,99 4,11 1,96 3,37 4,25 Toivakka ,10 18,70 15,72 15,71 5,40 8,37 8, ,96 5,79 4,15 2,58 2,16 3,81 5,38 Uurainen ,68 18,40 15,50 14,25 2,28 5,18 6, ,30 5,04 2,42 2,26 2,26 4,88 5,04 Leivonmäki 43 11,08 9,32 9,11 7,02 1,76 1,97 4,06 7 1,99 1,97 0 2,26 0,02 1,99-0,27 Pori Pori ,81 85,71 88,28 89,91 0,10-2,47-4,11 Ulvila ,13 42,85 42,31 42,29 2,28 2,82 2, ,87 23,76 20,87 21,09 3,11 6,00 5,78 Noormarkku ,47 42,30 39,25 37,89 2,17 5,22 6, ,49 15,07 13,11 13,26 2,42 4,38 4,23 Luvia ,49 36,20 34,25 33,55 2,29 4,23 4, ,79 15,72 15,06 11,32 1,07 1,73 5,47 Nakkila ,76 21,10 18,50 18,42 2,66 5,26 5, ,70 12,67 10,86 7,34 1,03 2,84 6,37 Pomarkku ,03 13,70 15,15 13,03 3,33 1,88 4, ,85 8,64 4,25 3,91-2,79 1,59 1,94 Harjavalta ,29 10,90 6,33 4,57 2,39 6,96 8, ,92 10,10 5,45 4,27 1,82 6,47 7,65 Kullaa 37,20 28,44 29,85-37,20-28,44-29,85 0,00 8,14 4,76 7,47-8,14-4,76-7,47 Kuopio Kuopio ,54 87,75 89,94 90,80-1,21-3,40-4,26 Siilinjärvi ,82 39,60 35,93 32,19 0,22 3,89 7, ,50 18,58 16,54 14,62-0,07 1,96 3,88 Karttula ,20 36,80 29,09 26,22 1,40 9,10 11, ,52 11,37 5,08 3,50 0,15 6,45 8,02 Maaninka ,66 16,60 11,41 10,17 2,06 7,26 8, ,91 2,41 2,23 2,06 1,50 1,68 1,85 Tervo 85 13,84 10,10 6,67 5,98 3,74 7,17 7, ,47 3,20 0 1,06 3,27 6,47 5,41 Tuusniemi ,73 10,70 8,08 8,70 3,03 5,65 5, ,43 5,36 3,31 2,84 0,08 2,12 2,59 Vehmersalmi 23,80 19,81 15,94-23,80-19,81-15,94 0,00 7,18 4,92 3,65-7,18-4,92-3,65

16 1 Vaasa Vaasa ,24 89,18 91,17 91,51-0,94-2,93-3,27 Mustasaari ,46 52,90 50,68 45,91 0,56 2,78 7, ,95 19,13 16,27 15,34 1,82 4,68 5,61 Vähäkyrö ,11 37,30 32,77 29,54 1,81 6,35 9, ,97 2,84 2,96 3,68 1,13 1,01 0,29 Laihia ,83 33,20 28,99 25,71 2,63 6,84 10, ,53 4,18 2,35 3,20 0,35 2,18 1,33 Maalahti ,31 22,80 17,85 17,69 1,51 6,46 6, ,17 5,76 3,31 3,01 0,41 2,86 3,16 Maksamaa 76 16,34 14,00 12,75 10,11 2,34 3,60 6, ,74 5,79 1,70 2,64-2,05 2,04 1,10 Isokyrö ,97 16,10 12,50 11,44-0,13 3,47 4, ,73 1,26 1,30 1,22 0,47 0,43 0,51 Vöyri ,34 12,70 9,75 6,73 2,64 5,59 8, ,10 4,12 2,38 3,05 1,99 3,72 3,05 Jurva ,75 11,10 8 9,04 0,65 3,75 2, ,36 0,89 0,63 0,50 0,48 0,73 0,86 15 Kouvola- Kuusankoski Kuusankoski ,52 86,91 90,73 90,99-1,39-5,20-5,47 Kouvola ,16 78,02 81,18 83,85-1,85-5,02-7,69 Valkeala ,61 37,99 37,18 35,03-0,37 0,43 2, ,71 23,92 20,84 17,23 1,79 4,87 8,49 Elimäki ,82 30,31 25,98 27,26 1,51 5,83 4, ,85 15,39 9,02 10,99 0,46 6,83 4,86 Jaala ,25 26,59 25,30 20,40 1,65 2,95 7, ,99 6,65 2,58 2,33 1,34 5,42 5,66 Iitti ,92 11,08 8,79 8,40 2,84 5,13 5, ,03 8,98 7,52 6,46 1,05 2,51 3,57 Anjalankoski ,69 11,75 10,89 11,03 0,94 1,80 1, ,36 8,56 7,31 6,12 0,80 2,05 3,24 Joensuu Joensuu ,07 83,59 87,25 87,98-1,52-5,18-5,91 Kontiolahti ,33 45,00 39,43 37,48 0,33 5,90 7, ,97 22,82 18,91 17,04 5,15 9,06 10,93 Pyhäselkä ,14 39,00 37,03 36,47 4,14 6,11 6, ,18 14,66 10,28 10,22 3,52 7,90 7,97 Liperi ,98 30,40 25,06 22,55 2,58 7,92 10, ,43 15,16 9,48 10,17 2,27 7,95 7,26 Polvijärvi ,61 12,80 9,55 9,34 1,81 5,06 5, ,08 5,48 3,05 2,67 0,60 3,03 3,41 Eno ,22 10,70 7,22 7,99 2,52 6,00 5, ,07 5,38 5,03 3,96 1,69 2,04 3,11 Kiihtelysvaara 28,00 22,67 23,25-28,00-22,67-23,25 0,00 13,69 14,60 7,05-13,69-14,60-7,05 Kotka Kotka ,54 85,62 89,06 89,78-0,08-3,52-4,24 Pyhtää ,16 42,50 42,53 37,30 1,66 1,63 6, ,07 17,23 14,23 11,85 0,85 3,84 6,22 Hamina ,43 16,25 13,3 13,18 1,18 4,13 4, ,19 6,24 5,69 5,32 3,96 4,50 4,87 Lappeenranta Lappeenranta ,07 87,45 90,81 91,22-0,38-3,74-4,15 Taipalsaari ,60 51,82 51,19 47,96 2,78 3,41 6, ,84 19,68 14,24 14,70 1,16 6,60 6,14 Lemi ,99 40,27 37,17 35,11 3,73 6,82 8, ,22 11,11 9,84 6,98 3,11 4,38 7,24 Ylämaa ,21 24,01 18,09 13,19 1,20 7,12 12, ,37 8,75 6,14 3,93 2,62 5,23 7,44

17 Joutseno ,73 20,35 15,59 11,94 1,38 6,14 9, ,92 12,99 9,37 7,30 1,93 5,55 7,62 Savitaipale ,83 14,09 11,53 10,22 0,75 3,30 4, ,39 4,13 2,22 2,65 1,26 3,17 2,74 Luumäki ,80 13,51 9,96 9,93 1,29 4,84 4, ,72 4,86 5,31 4,05 1,87 1,42 2,67 Imatra Imatra ,56 84,37 85,90 86,12 0,19-1,34-1,55 Ruokolahti ,47 44,61 39,90 37,82 1,86 6,57 8, ,83 14, ,72 9,10 1,73 6,11 6,73 Rautjärvi ,79 13,09 9,41 10,03 2,71 6,39 5, ,74 4,29 3,93 2,27 0,45 0,81 2,47 Seinäjoki Seinäjoki ,09 77,88 81,74 85,46-0,78-4,65-8,37 Nurmo ,64 42,60 44,37 47,45 2,04 0,27-2, ,71 23,68 23,53 17,73 0,03 0,19 5,98 Ilmajoki ,26 23,10 20,66 21,39 2,16 4,60 3, ,32 6,11 5,43 4,66 2,20 2,89 3,65 Ylistaro ,71 18,40 15,60 18,18 1,31 4,12 1, ,05 5,02 3,39 2,02 1,03 2,66 4,03 Peräseinäjoki 18,00 14,99 15,30-18,00-14,99-15,30 0,00 7,46 6,19 4,19-7,46-6,19-4,19 Hämeenlinna Hämeenlinna ,61 76,69 81,17 84,19-1,07-5,56-8,58 Hattula ,97 42,10 39,58 37,25 0,87 3,39 5, ,27 25,34 24,56 20,71 0,93 1,71 5,56 Renko ,61 29,20 27,59 26,12 3,41 5,02 6, ,36 18,99 7,66 8,93 2,37 13,70 12,43 Hauho ,91 25,10 20,81 21,14 1,81 6,10 5, ,83 7,54 3,31 3,38 0,29 4,52 4,46 Kalvola ,55 20,40 18,82 17,37 3,15 4,73 6, ,98 7,89 7,44 6,04 0,08 0,53 1,93 Tuulos ,43 20,20 18,65 19,75 2,23 3,77 2, ,53 8,83 5,59 2,16-1,30 1,94 5,37 Janakkala ,66 18,40 16,65 15,56 1,26 3,01 4, ,39 11,35 9,35 7,96 2,03 4,03 5,43 Mikkeli Mikkeli ,21 89,52 90,72 92,79-0,31-1,51-3,58 Ristiina ,35 23,90 17,29 15,99 0,45 7,06 8, ,74 18,79 13,10 7,33 5,95 11,64 17,41 Hirvensalmi ,21 21,70 17,23 14,02-1,49 2,98 6, ,31 10,64 7,22 6,38 1,67 5,09 5,93 Kemi-Tornio Tornio ,74 90,75 93,22 92,80 0,99-1,48-1,06 Kemi ,01 89,24 91,87 91,23-0,23-2,86-2,22 Keminmaa ,91 47,59 44,27 44,63 1,32 4,64 4, ,37 25,64 21,23 23,36 1,73 6,14 4,01 Simo ,40 37, ,97 2,91 4,40 7, ,54 5,90 4,34 4,05 0,63 2,20 2,49 Kuivaniemi ,49 15,81 16,64 14,56 0,68-0,15 1,93 8 1,80 1,09 0 0,00 0,71 1,80 1,80 Salo Salo ,98 79,92 82,46 80,54-1,94-4,48-2,56 Halikko ,55 48,50 44,98 37,51-0,95 2,57 10, ,29 22,69 18,05 16,37 0,61 5,24 6,92 Muurla ,10 40,70 38,07 36,51 3,40 6,03 7, ,10 21,41 16,79 14,81-2,31 2,31 4,30

18 Pertteli ,43 43,20 41,78 34,45-1,77-0,35 6, ,02 20,43 17,62 18,92-0,41 2,40 1,10 Kuusjoki ,72 29,71 29,65 23,44-0,99-0,93 5, ,61 6,98 5,43 4,42-0,37 1,18 2,19 Perniö ,58 23,90 21,69 16,30-1,32 0,90 6, ,12 8,71 7,59 6,58 0,41 1,54 2,54 Kisko ,51 23,50 23,59 16,20-0,99-1,07 6, ,34 5,45 3,04 3,65 1,90 4,31 3,69 Suomusjärvi 93 17,58 17,20 15,05 10,48 0,38 2,53 7, ,63 6,62 4,95 4,42 0,01 1,68 2,21 Kiikala ,22 16,30 15,64 10,26 0,92 1,58 6, ,64 3,87 3,44 2,07 0,77 1,20 2,58 Särkisalo 32 11,76 10,68 6,98 7,44 1,08 4,79 4,32 8 3,79 1,79 2,80 2,04 2,01 0,99 1,75 17 Rauma Rauma ,86 83,40 86,36 88,28-0,54-3,50-5,42 Kodisjoki ,14 44,20 47,96 43,40 2,94-0,83 3,74 5 4,63 6,84 10,53 13,82-2,21-5,90-9,19 Eurajoki ,52 38,90 38,40 36,37 0,62 1,12 3, ,34 25,78 24,72 22,46 2,55 3,62 5,88 Pyhäranta ,43 35,70 37,71 30,78 3,73 1,72 8, ,03 20,18 14,40 9,28 0,86 6,63 11,75 Lappi ,85 32,20 30,39 25,20 0,65 2,46 7, ,53 10,47 4,60 4,73 0,06 5,93 5,80 Kajaani Kajaani ,66 87,01 89,48 89,21 0,65-1,83-1,55 Vuolijoki ,86 14,90 11,04 6,68 3,96 7,82 12, ,32 26,10 17,05 18,58-1,78 7,27 5,75 Paltamo ,59 16,80 13,83 9,57 0,79 3,76 8, ,33 11,71 11,02 8,42-0,38 0,31 2,91 Ristijärvi 81 15,40 14,00 9,46 7,13 1,40 5,94 8, ,58 4,55 4,17 2,95 1,03 1,41 2,63 Sotkamo ,31 13,90 10,17 10,24 1,41 5,14 5, ,92 10,25 7,39 6,05-1,33 1,53 2,88 Kokkola Kokkola ,44 86,49 88,88 91,10-0,06-2,44-4,66 Kälviä ,77 34,80 30,44 33,83 1,97 6,33 2, ,08 9,70 6,53 7,01 2,38 5,55 5,07 Lohtaja ,06 18,00 17,52 16,76 4,06 4,53 5, ,64 3,53 2,10 1,27 0,11 1,55 2,38 Kruunupyy ,13 14,40 11,78 11,29-0,27 2,36 2, ,05 7,21 5,96 4,47 0,84 2,09 3,58 Savonlinna Savonlinna ,74 85,94 89,69 89,42-0,20-3,95-3,68 Kerimäki ,86 28,10 25,14 23,89 0,76 3,72 4, ,28 10,61 7,64 7,43 1,67 4,64 4,85 Enonkoski ,08 18,57 14,67 10,97 0,51 4,41 8, ,49 12,83 8,04 8,43-2,34 2,45 2,06 Pietarsaari Pietarsaari ,73 84,14 87,68 88,08-1,42-4,95-5,35 Luoto ,65 46,70 46,61 44,17-1,05-0,96 1, ,12 9,07 9,32 9,91 2,06 1,80 1,21 Pedersöre ,40 32,20 29,41 27,29 0,20 2,99 5, ,77 13,92 11,41 11,19 0,85 3,36 3,57 Varkaus Varkaus ,39 88,16 90,60 91,21-0,77-3,21-3,81 Joroinen ,79 28,30 23,95 24,93 1,49 5,84 4, ,08 9,92 7,15 5,29 2,16 4,94 6,80

19 Leppävirta ,08 14,20 11,26 10,25 1,88 4,82 5, ,78 4,83 3,25 2,73 0,95 2,53 3,05 Kangaslampi 36,50 30,77 30,25-36,50-30,77-30,25 0,00 13,81 11,28 6,37-13,81-11,28-6,37 Tammisaari-Hanko Hanko ,42 92,60 93,53 93,79-1,18-2,11-2,37 Tammisaari ,20 81,26 79,69 76,53-1,06 0,51 3,67 Karjaa ,62 13,67 12,23 10,95-0,06 1,39 2, ,11 11,45 8,67 6,60 1,66 4,44 6,51 Pohja ,69 11,27 10,02 8,96 0,42 1,67 2, ,13 6,43 4,06 3,39 0,70 3,08 3,74 Raahe Raahe ,27 90,23 86,36 84,97 1,04 4,90 6,30 Siikajoki ,23 33,40 34,02 29,39-1,16-1,79 2, ,73 4,05 0,00 7,19 1,68 5,73-1,46 Pyhäjoki ,87 32,60 32,27 28,48-0,73-0,40 3, ,80 3,89 2,38 1,99 0,91 2,42 2,81 Vihanti ,05 17,55 17,64 11,49-0,49-0,59 5, ,07 3,35 1,77 1,99 1,72 3,29 3,08 Ruukki ,69 15,11 14,41 11,41 0,58 1,28 4, ,88 3,28 2,36 2,65 1,61 2,52 2,23 Jämsä Jämsä ,93 76,67 79,11 67,33-0,75-3,18 8,60 Jämsänkoski ,55 25,30 23,77 25,29 3,25 4,78 3, ,39 22,08 19,61 13,91 2,31 4,78 10,48 Längelmäki 63 10,40 10,60 5,77 5,52-0,20 4,63 4, ,68 6,49 3,69 3,22 2,19 4,99 5,46 Äänekoski Äänekoski ,34 77,61 82,23 78,41-4,27-8,89-5,07 Suolahti ,57 17,00 13,91 13,70-2,43 0,66 0, ,69 17,15 14,66 9,83 1,54 4,03 8,86 Sumiainen 69 14,47 11,61 8,33 8,90 2,85 6,13 5,57 8 3,31 1,76 0,00 1,34 1,55 3,31 1,97 Iisalmi Iisalmi ,53 85,22 88,15 89,95-1,69-4,61-6,42 Sonkajärvi ,66 16,00 11,79 11,57 1,66 5,87 6, ,83 11,61 9,30 7,55 2,22 4,53 6,28 Vieremä ,38 14,60 12,75 11,38 1,78 3,63 4, ,65 14,05 9,41 5,79 2,60 7,23 10,85 Lapinlahti ,75 10,60 8,32 9,99 1,15 3,43 1, ,46 4,55 3,68 2,50 1,90 2,78 3,96 Forssa Forssa ,67 80,27 85,55 85,29-0,60-5,88-5,61 Tammela ,54 38,30 38,20 35,78 1,24 1,35 3, ,49 18,02 9,70 11,23 0,48 8,79 7,26 Jokioinen ,05 32,90 31,45 29,76 2,15 3,60 5, ,11 15,25 14,64 14,02 0,86 1,46 2,09 Humppila ,83 18,80 14,68 12,70 4,03 8,15 10, ,59 7,37 6,75 7,78 0,23 0,85-0,19 Ypäjä ,46 14,95 13,58 9,83 1,51 2,88 6, ,11 2,85 2,90 3,82 0,26 0,21-0,71 Ylivieska Ylivieska ,88 77,40 83,17 85,97-2,52-8,29-11,09 Alavieska ,27 14,00 14,36 10,43 0,27-0,08 3, ,41 9,03 5,68 5,84 0,38 3,73 3,58

20 Tulevaisuuden näkymiä 4/ Veijo Kokkarinen Tiehallinto, asiantuntijapalvelut Kesäasunnot ja liikenne Suomessa kesäasuntoja on lukumääräisesti eniten Varsinais- Suomen maakunnassa. Asukaslukuun verrattuna mökkejä on selvästi eniten Etelä-Savossa. Uusia mökkejä rakennetaan vilkkaimmin Pohjois-Suomeen. Noin puolella suomalaisista on ainakin yksi mökki käytössään. Mökeillä käydään vuodessa noin 40 kertaa, keskimääräinen mökkimatka ykkösmökille on noin 130 km. Mökkimatkailusta syntyy liikennettä lähes 3,5 mrd. autokilometriä, josta henkilöautolla ajetaan 95 prosenttia. Mökkien hankkiminen yhä kauempaa asuinpaikasta lisää jatkossa mökkiliikennettä. Kesäasuntojen määrä ja sijainti Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan kesäasuntoja vuoden 2005 lopussa Kesäasuntojen määrä kasvoi nopeasti ja 1980 luvuilla, jolloin vuotuinen kasvu oli 4-5 prosenttia. Kasvu putosi 1990-luvulla kahteen prosenttiin luvulla kesäasuntojen määrän lisäys on ollut enää noin 1 prosentin vauhtia, eli uusia mökkejä on valmistunut noin 5000 kappaletta vuodessa. Taulukko 1: Kesäasuntojen määrän kehitys Vuosi Kesäasuntoja, kpl Muutos, % , , , , ,0 Lähde: Tilastokeskus Kesäasuntojen rakentaminen alkoi Etelä-Suomesta. Sopivien kesämökkitonttien tarjonnan niuketessa eteläisimmässä Suomessa, on mökkien hankkiminen viime vuosikymmeninä siirtynyt yhä kauemmaksi pääkaupunkiseudulta. Vuosina kesäasuntojen on rakennettu eniten Pohjois-Suomeen. Lapissa ja Kainuussa kesäasuntojen määrä on ajanjaksolla noin viisinkertaistunut. Vähäisintä mökkien lisääntyminen on aivan Etelä-Suomessa ja joissakin Pohjanmaan maakunnissa (kuva 1).

21 20 Tulevaisuuden näkymiä 4/2006 Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Karjala Kanta-Häme Varsinais-Suomi Päijät-Häme Pirkanmaa Satakunta Kymenlaakso Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Itä-Uusimaa Uusimaa Koko maa Määrän lisäys, % Kuva 1: Kesäasuntojen määrän kehitys maakunnittain vuosina Maakunnista eniten mökkejä on Varsinais-Suomessa, maakunnan mökit sijoittuvat useimmiten Turun Saaristoon. Runsaasti mökkejä on myös Etelä-Savossa ja Pirkanmaalla. Vaikka etelään ei olekaan viime vuosina mökkejä juuri rakennettu, Uusimaa on edelleen kärkipäässä maakuntien mökkien lukumäärissä (kuva 2). Varsinais-Suomi Etelä-Savo Pirkanmaa Keski-Suomi Uusimaa Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Lappi Pohjois-Karjala Päijät-Häme Etelä-Karjala Kanta-Häme Pohjanmaa Satakunta Kymenlaakso Kainuu Etelä-Pohjanmaa Itä-Uus im aa Keski-Pohjanmaa Maakunnan osuus, % Kuva 2: Kesäasuntojen sijainti eri maakunnissa (maakunnan osuus asunnoista, %) Suhteessa maakunnan väestöön kesäasuntoja on selvästi eniten Etelä-Savossa, jossa on lähes 300 mökkiä alueen 1000 asukasta kohden. Yleensäkin kesäasuntoja sijaitsee runsaasti ns. Järvi-Suomessa. Tosin viime vuosina Pohjois-Suomi on

22 Tulevaisuuden näkymiä 4/ kasvattanut suosiotaan kesäasuntojen hankintapaikkana. Väestömäärään nähden vähiten kesäasuntoja on Uudellamaalla ja Pohjanmaan maakunnissa (kuva 3). Etelä-Sav o Kainuu Etelä-Karjala Lappi Pohjois-Karjala Keski-Suomi Kanta-Häme Pohjois-Savo Pohjanmaa Itä-Uus imaa Päijät-Häme Vars.-Suomi Kymenlaakso Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohj. Etelä-Pohj. Keski-Pohj. Uusimaa Koko maa Kesäasuntoja/1000 as. Kuva 3: Kesäasuntotiheys (kesäasuntoja/1000 asukasta) eri maakunnissa Kunnista eniten mökkejä on Kuusamossa (6200), sitten seuraavat Kuopio (5200) ja Tammisaari (5050). Suhteessa kunnan asukaslukuun eniten mökkejä löytyy Turun saaristokunnista. Johtoa pitää Kustavi, yli 3000 mökillä 1000 asukasta kohden. Sitten seuraavat Iniö, Velkua ja Korppoo, noin parilla tuhannella mökillä/1000 as. Manner-Suomessa eniten mökkejä on Suomenniemen kunnassa, 1700 mökkiä 1000 asukasta kohden. Taulukko 2: Kunnat, joissa on eniten mökkejä ja kunnat, joissa on eniten mökkejä 1000 asukasta kohden Eniten mökkejä Mökkien lukumäärä Mökkitiheys Mökkejä/1000 as. Kuusamo 6196 Kustavi 3055 Kuopio 5194 Iniö 2130 Tammisaari 5053 Velkua 2065 Mikkeli 4649 Korppoo 1888 Mäntyharju 4630 Suomenniemi 1703 Rovaniemi 3818 Jaala 1590 Uusikaupunki 3762 Nauvo 1588 Asikkala 3748 Houtskari 1404 Kangasniemi 3631 Puumala 1203 Sysmä 3545 Maksamaa 1174 Lähde: Tilastokeskus Lähes kaikissa maakunnissa on kuntia, joissa kesäaikana loma-asukkaiden määrä ylittää paikallisten asukkaiden määrän. Loma-asuntojen käyttö on lisääntymässä myös talviaikaan, joten loma-asuminen tukee monien kuntien taloutta, koska loma-asukkaat käyttävät osan tuloistaan loma-asuntopaikkakunnalla. Toisaalta kunnan asukasluvun väliaikainen kasva saattaa rasittaa joitakin kunnan palveluja.

23 22 Tulevaisuuden näkymiä 4/2006 Kotitalouksien käytettävissä olevat mökit Tiehallinnon talven tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen 2006 yhteydessä tehdyn kyselyn mukaan suomalaisista 34 prosentilla on käytössään yksi mökki ja 11 prosentilla kaksi tai useampia mökkejä. Pohjoisen mökkien rakentamista lienee lisännyt juuri kakkosmökkien yleistyminen viime aikoina. Noin puolella väestöstä ei ole yhtään mökkiä käytössään. Keskimäärästä useammin vapaa-ajan asuntoja on käytettävänä pääkaupunkiseutulaisilla, taajamissa asuvilla ja vanhemmilla ikäryhmillä. Lapsiperheillä ja lapsettomilla mökkejä on suunnilleen saman verran. Eniten kesäasuntoja on Varsinais-Suomessa, jolla alueella on 10 prosenttia maan mökeistä. Lähes saman verran mökkejä on Etelä-Savossa ja Pirkanmaalla. Kesäasuntojen käyttö Tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen 2006 mukaan useimmin käytetyllä mökillä käydään keskimäärän 31 kertaa vuodessa ja muilla mökeillä 8 kertaa. Käyntimäärät jakaantuvat kuitenkin hyvin epätasaisesti eri käyttäjien kesken. Jotkut käyvät todella usein ja suuri osa keskimääräistä vähemmän. Useimmin vapaa-ajan asunnoilla vierailevat muut kuin pääkaupunkiseudulla tai muissa isoissa kaupungeissa asuvat. Pääkaupunkiseudulla käyntikertoja kertyy vain puolet siitä kuin muualla asuvilla. Osaltaan pääkaupunkiseutulaisten ja myös muiden suurten kaupunkien asukkaiden harvempia mökkimatkoja selittävät pitkät matkat. Pääkaupunkiseudulta useimmin käytössä olevalle mökille kertyy matkaa yli 200 kilometriä (234), kun pienemmiltä paikkakunnilta matkaa on puolta vähemmän (109 km). Keskimääräinen mökkimatka useimmin käytetylle mökille on 134 kilometriä. Kakkos- ja muille mökeille matkaa kertyy selvästi enemmän eli 304 kilometriä. Eri-ikäisistä ihmisistä yli 65-vuotiaat käyvät mökillä kaikkein eniten. Heillä tosin myös mökkimatka on kaikkein lyhin, 94 kilometriä. Nuoret (alle 24-vuotiaat) käyvät mökillä lähes puolta vähemmän seniori-ikäluokkiin verrattuna. Lähes puolet (46 %) mökkiläisistä käy vapaa-ajan asunnolla myös talvisin. Talvikäyntejä tekevät kaikki suunnilleen saman verran, eli ei ole juurikaan eroja asuuko suuressa kaupungissa, taajamassa tai taajaman ulkopuolella tai mikä ikäryhmä tai sukupuoli on kyseessä.

24 Tulevaisuuden näkymiä 4/ kertaa 1-9 kertaa kertaa kertaa kertaa kertaa kertaa kertaa 100 tai enemmän Ei vastausta 1. Kesäasunto Muu kesäasunto Käyntikerrat kesäasunnolla, % Lähde: Tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus 2006 Kuva 4: Vuotuiset käyntikerrat kesäasunnolla (eri käyntikertojen %-osuudet) Mökkimatkaliikenne Koska mökkien hankinta on siirtynyt yhä kauemmaksi pohjoisempaan Suomeen, mökkimatkat ovat pitenemässä. Mökkimatkoista ajetaan suurin osa pääteillä, mutta osaltaan mökkiliikenne jakaantuu koko tieverkostolle. Mökkiliikenteen suuruutta voidaan arvioida keskimääräisen mökkimatkan pituuden ja keskimääräisten käyntikertojen perusteella (Talven 2006 tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus). Tällä tapaa laskettuna mökkimatkustamista useimmin käytetyllä mökillä kertyi 3,0 mrd. kilometriä. Kun lukuun lisätään matkustaminen muille mökeille, saadaan mökkimatkaliikenteeksi kokonaisuudessaan 3,5 mrd. ajoneuvokilometriä. Koko yleisten teiden ajosuorite on nykyään n. 35 mrd. autokm/v. Lähes kaikki mökkimatkalaiset (95 %) käyttävät matkan tekoon henkilöautoa. Eroja kulkumuodon käytössä juurikaan ei ole sukupuolen, asuinpaikan tai ikäryhmän välillä. Loput mökkimatkoista tehdään junalla, linja-autolla ja kevyellä liikenteellä. Tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksessa 2006 mökkiliikennettä selvitettiin erikseen myös yksityisteillä. Keskimäärin yksityistien osuus mökkimatkasta oli noin 8 kilometriä. Yhteensä yksityisteitä käytettiin mökkimatkoilla vuoden aikana noin 0,3 mrd. autokilometrin verran, joten yksityistieajosuoritteen osuus koko mökkimatkasuoritteesta oli noin 9 prosenttia. Talven tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen 2006 mukaan mökkiliikennettä on jonkin verran enemmän verrattuna joissakin muissa tutkimuksissa saatuihin tuloksiin. Esim. Henkilöliikennetutkimuksessa mökkiliikenteen määräksi saatiin 4,8 mrd. henkilökilometriä. Tienkäyttäjätyytyväsyystutkimuksen perusteella mökkiliikenteen määräksi saadaan siis 3,5 mrd. ajoneuvokilometriä.

25 24 Tulevaisuuden näkymiä 4/2006 Koska mökkimatkoilla autossa on keskimäärin noin kaksi henkilöä, mökkiliikenteen määräksi tulee noin 7 mrd. henkilökilometriä, eli ero eri tutkimusten tulosten välillä on melko suuri. Matka mökille tunnetaan melko tarkkaan, mutta vuosittaisten käyntikertojen lukumäärän arviointi on jo epävarmempaa. Koska eri arviot mökkiliikenteen kokonaismäärästä poikkeavat aika paljon toisistaan, kaipaa asia tarkempaa selvittämistä. Käytetyt lähteet: Tilastokeskus ( Tiehallinto: Talven tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus 2006, valtakunnallinen raportti Henkilöliikennetutkimus Kirjoittajan yhteystiedot: Veijo Kokkarinen Tiehallinto, asiantuntijapalvelut p veijo.kokkarinen@tiehallinto.fi,

26 Tulevaisuuden näkymiä 4/ VTT Katsaus: Maa- ja vesirakennusalan markkinatilanne Infra-alan tilanne erittäin hyvä Infrarakentamisen suhdannetilanne ja näkymät syksyllä 2006 ovat erittäin hyvät. Rakennuttajien, suunnittelijoiden ja koneyrittäjien suhdannetilanne on parantunut viime vuodesta hieman. Myös SML urakoitsijoiden tilanne syksyllä 2006 on hyvä. Vuoden 2007 näkevät nykyistä parempana koneyrittäjät sekä rakennuttajat. Suunnittelijat ja isot urakoitsijat näkevät vuoden 2007 nykyistä hieman heikompana. Vaikka suhdannetilanne on hyvä, useiden suurten hankkeitten valmistuminen 2005 ja 2006 aiheuttavat lievän miinuksen 2006 ja 2007 kiinteähintaisesti laskettuihin investointeihin. Vaikka uusia suuria hankkeita on käynnistymässä ennätysmäärä, niiden rakentamisen painopiste ajoittuu vuosille 2008 ja 2009:lle. Infrarakentamisen käypähintainen arvo kasvaa 2006 ja 2007, mutta yli 5 prosentin maarakentamisen kustannusnousu syö reaalikasvun. Kaikkien infrarakennuttajien (kuva 1) suhdannetilanteen saldoluku on parantunut 2 prosentilla viime vuodesta. (lähde: VTT:n suhdannekysely) MVR-RAKENNUTTAJIEN SUHDANNETILANNE SYKSY % 80 % 60 % 40 % HEIKKO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ ERINOMAINEN 20 % 0 % Kuva 1. Rakennuttajien suhdannetilanne syksyisin.

27 26 Tulevaisuuden näkymiä 4/ % MVR-RAKENNUTTAJIEN SUHDANNENÄKYMÄT SYKSYISIN 80 % 60 % HEIKKENEVÄT 40 % PYSYVÄT ENNALLAAN PARANEVAT 20 % 0 % ennuste Kuva 2. Kaikkien infrarakennuttajien suhdannenäkymät syksyisin. EK:n infra-alan suhdannekysely EK:n infra-alan suhdannekyselyn mukaan (syyskuussa 2004, 2005 ja 2006): Suhdannetekijä/Saldoluku syyskuussa Tuotanto ed. vuoteen verr. Tilauskanta verr. norm. Kannattavuus verr.edell. v. Kapasiteetin käyttöaste % Tilauskannan pituus (kk) Suhdannenäkymät ,25 6, (Saldoluku on positiivisten ja negatiivisten vastausten suhteellisten osuuksien erotus) Tuotannon määrä on kasvanut edelleen viime vuodesta selvästi, samoin tilauskanta on parantunut, mikä näkyy mm. tilauskannan pituuden kasvamisena jo 8 kuukauteen. Kapasiteetin käyttöaste on edelleen korkealla (93 prosenttia). Hyvä työtilanne alkaa vähitellen heijastua myös yritysten kannattavuuden paranemiseen. Yritysten tuotantokapasiteetti on täydessä käytössä ja kolmanneksella yrityksistä olisi töitä enemmän kuin on omaa tuotantokapasiteettia.(lähde: EK suhdannekysely ).

28 Tulevaisuuden näkymiä 4/ Tarjoushalukkuus Urakoitsijoiden tarjoushalukkuus väheni 2006 rakentamistöissä; 2007 lievä kasvu Urakoitsijoiden tarjoushalukkuus rakentamistöissä väheni lähes kaikissa piireissä 2006 Kaakkois-Suomen tiepiiriä lukuun ottamatta. Vuonna 2007 rakentamistöiden tarjoushalukkuus kasvaa lievästi verrattuna vuoteen 2006 (kuva 3). Saldoluvut ovat 2007 miinuksella vain Oulun ja Lapin tiepiireissä. Syksyllä 2006 vastauksiin vaikuttaa suurten hankkeitten rahoituspäätökset ja rakentamisen säilyminen vilkkaana aina vuoteen 2009 saakka Urakoitsijoiden tarjoushalukkuus rakentamistöissä tiepiireittäin saldoluku Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi VTT 2006 Kuva 3. Infra-alan rakentamistöiden tarjoushalukkuus tiepiireittäin VTT:n syksyn 2006 kyselyn mukaan. Urakoitsijoiden tarjoushalukkuus heikkeni hoitotöissä 2006 Viime syksynä ennakoitu tarjoushalukkuuden kasvu ei toteutunut kunnossapitoja hoitotöissä. Vuonna 2006 tarjoushalukkuus väheni edelleen. Saldoluvulla mitattuna 2005 tultiin vuoden 2004 tasolta +10 alaspäin tasolle Saldoluku heikkeni edelleen vuonna 2006 tasolle -20 (Kuva 4). Vuonna 2007 arvioidaan tarjoushalukkuuden säilyvän melko ennallaan verrattuna vuoteen 2006.

29 28 Tulevaisuuden näkymiä 4/2006 Urakoitsijoiden tarjoushalukkuus kunnossapito ja hoitotöissä tiepiireittäin 80 saldoluku Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi VTT/2006 Kuva 4. Infra-alan kunnossapito ja hoitotöiden tarjoushalukkuus tiepiireittäin VTT:n syksyn 2006 kyselyn mukaan. Suunnittelijoiden tarjoushalukkuus jyrkässä laskussa 2006 Viime syksynä vuodelle 2006 ennakoitu suunnittelijoiden tarjoushalukkuus ei toteutunut lainkaan, vaan saldoluku painui vuoden 2005 noin +20:stä vuoden Suunnittelijoiden tarjoushalukkuus tiepiireittäin saldoluku Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi VTT/2006 Kuva 5. Suunnittelijoiden tarjoushalukkuus tiepiireittäin VTT:n kyselyn mukaan syksyllä 2006.

30 Tulevaisuuden näkymiä 4/ nollaan (Kuva 5). Vuonna 2007 tarjoushalukkuuden ennakoidaan edelleen heikkenevän. Samoin kuin rakentamistöissä, myös suunnittelussa Oulun ja Lapin tiepiirit ovat saldoluvulla mitattuna korkeimmalla. Maarakennusalan kustannukset Maa-ainesten hinnat 8 prosentin kasvussa 2006 Maa-ainesten hinnat ovat nousseet lokakuuhun mennessä lähes 8 prosenttia (kuva 6). Hintojen nousu on lievästi kiihtynyt vuonna Viime vuonna vastaavana ajanjaksona hinnat nousivat noin 6 prosenttia. Maa-ainesten kysyntä tulee säilymään vilkkaana maarakentamisessa vuonna 2007 ja Talonrakentamisen sektoreista ainoastaan julkinen palvelurakentaminen (mm. sairaalat, koulut) kasvaa vuonna Kaikkien muiden talonrakentamisen sektoreiden arvioidaan supistuvan hieman Maa-aines Rakennuskustannusindeksi 2000=100 Tuorein tieto lokakuu Lähde:Tilastokeskus Kuva 6. Maa-ainesten kustannusindeksi. Valmisbetonin hinta noussut maltillisesti 2006 Valmisbetonin hinta säilyi melko vakaana vuoden 2006 aikana ja hinnan nousua kertyi vain muutama prosentti (kuva 7).

31 30 Tulevaisuuden näkymiä 4/ Valmisbetoni Rakennuskustannusindeksi 2000=100 Tuorein tieto lokakuu Lähde:Tilastokeskus Kuva 7. Valmisbetonin kustannusindeksi. Raakaöljyn hinta on laskenut kuuden kuukauden trendinä. Sen sijaan lyhyellä tähtäimellä hinta on lievässä nousussa. Vuoden 2006 syksyllä öljyn hinta on pysynyt yli 60 dollarin/tynnyri. Maailmantaloudenhyvä kehitys pitää edelleen öljyn hinnan korkealla vuonna USA:n talous kasvaa edelleen 2007 muutamalla prosentilla huolimatta asuntokaupan pysähtymisestä. Kevyen polttoöljyn hinta kävi syksyllä ennätyksellisessä yli 70 c/litra. Viime vuonna ennakoitiin pahimman hintapiikin olevan ohi, mutta toisin kävi. Syksyllä 2006 koettiin samanlainen hintapiikki. (kuva 8). Öljyn korkea hinta pitää päällystyskustannukset korkealla. Bitumin hinnan raju nousu taittui vuonna Indeksi on kuitenkin erittäin korkealla marraskuussa 2006 tasolla 263 (2000 = 100, lähde: Asfalttiliitto).

32 Tulevaisuuden näkymiä 4/ Polttonesteiden kuluttajahinnat Kevyt polttoöljy c/l Tuorein tieto marraskuu Lähde: Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto Kuva 8. polttonesteiden kuluttajahinnat (c/litra) Suomessa. Maarakennusalan konekustannuksissa lähes 3 prosentin kasvu 2006 Maarakennusalan konekustannukset ovat nousseet tammi - lokakuussa 2006 lähes 3 prosenttia. Kustannusnousu kuitenkin puolittui viime vuodesta. Kustannusnousu aiheutuu edelleen pääosin polttoaineen hinnan noususta (kuva 9). Maarakennusalan konekustannusindeksi 1990= Tuorein tieto lokakuu Lähde:Tilastokeskus Kuva 9. Maarakennusalan konekustannusindeksi lokakuu 2006 saakka (Tilastokeskus).

33 32 Tulevaisuuden näkymiä 4/2006 Viime vuonna ennustettu maltillisempi kustannuskehitys vuodelle 2006 toteutui. Raakaöljyn hinnan putoaminen auttoi tilannetta vielä loppuvuodesta Nykyisellä öljynhinnalla (60 dollaria/tynnyri) kustannusnousu 2007 jää pieneksi. Maarakennusyritysten kalusto pyörii täysillä Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannekyselyn mukaan maa- ja vesirakennusalan yritysten tuotantokapasiteetti ei enää vastaa kysyntää suurten yritysten osalta. Kapasiteettia on jäljellä enää PK sektorilla. (Kuva 10, lähde SML ja EK). MAARAKENNUSKONEIDEN KÄYTTÖASTE MVR-URAKOITSIJAT (100%= täystyöllisyys yksivuorotyössä) 100 % 80 otos muuttui TALVI KESÄ Lähde: SML JA EK Kuva 10. EK:n kyselyyn vastanneiden maarakennusalan yritysten koneiden kapasiteetin käyttöaste yksivuorotyössä. Isot hankkeet Olkiluoto 3: Olkiluoto 3 reaktorirakennuksen rakennustöiden aikataulu on pettänyt pahasti. Kaupallinen käyttö aloitetaan päivitetyn tiedon mukaan vasta vuodenvaihteessa eikä alkuperäisen suunnitelman mukaan (lähde: E18 Muurla Lohja, , Skanska Tekra, Lemcon Oy, 300 milj. euroa. Vt 100 Hakamäentie, , Tieliikelaitos, 100 milj. eur Tampere läntinen kehä II vaihe, , 75 milj. eur, Tieliikelaitos. Vt 6 Lappeenranta Imatra, , 131 miljoonaa euroa. Vt 2 Vihti Pori, , Skanska-Tekra. 38,4 milj. euroa. Helsingin keskustan huoltoväylä, Lemcon Oy, 21,7 milj. euroa. Vuosaaren satama ja liikenneyhteydet, , yhteensä 510 milj. eur. Rata Lahti Luumäki, , 185 milj. euroa. Keski-Pasilan ratapiha, , 40 milj. euroa.