Realismia turvapaikkapolitiikkaan, kotoutumiseen

Transkriptio

1 Kansanedustaja Arto Satosen raportti Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen Kokoomuksen eduskuntaryhmä

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 5 2. Raportin termit ja käsitteet 9 3. Turvapaikkapolitiikka Käsittelyaikoja on lyhennettävä Yhtenäinen turvapaikkapolitiikka Alaikäiset ja nuoret turvapaikanhakijat Perheenyhdistäminen ja sen väärinkäytösten välttäminen Palautussopimukset Resurssit kohdalleen Kotoutuminen ja kotouttaminen Kotoutumisen perusteet: kaikki lähtee kielitaidosta Kotoutumisen perusteet: työ on parasta kotoutumista Maahanmuuttajanaiset kotouttamisen keskiöön Erityishuomio lapsiin ja nuoriin Monikulttuurinen ja hyväksyvä yhteiskunta nollatoleranssi rasismille ja muukalaisvihalle Palvelut yhdeltä luukulta Asuminen ja kaupunkisuunnittelu Kunnille riittävät resurssit Maahanmuuttajia näkyville paikoille 59 Kansanedustaja Arto Satosen raportti Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen 5. Työperäiseen maahanmuuttoon on varauduttava Työperäisen maahanmuuton välitön tarve Varautuminen tulevaan työvoimapulaan taantuman jälkeen Päätössanat 73 Lähteet 75

3 1. Johdanto Hyvinvointi tarvitsee tekijöitä Maahanmuutto on viime vuosina noussut Suomessa poliittisen keskustelun ytimeen. Maahanmuuttajien osuus väestöstä on Suomessa vielä vähäinen verrattuna moniin Euroopan maihin, mutta heidän määränsä tulee lähivuosikymmeninä merkittävästi kasvamaan väestön ikärakenteen, nuorison kansainvälistymisen ja kansainvälisen muuttoliikkeiden myötä. Suomen on nyt aika luoda linjavedot ja käytännöt, joilla varaudutaan maahanmuuton hallintaan ja kotouttamiseen. Maahanmuuttajien kotouttamisen epäonnistumisesta on viime vuosina maksettu korkeaa hintaa monissa Euroopan maissa. Maahanmuuttopolitiikassa ja maahanmuuttajien kotoutumisessa onnistuminen on hyvin tärkeää koko suomalaisen yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Onnistuneella maahanmuuttopolitiikalla voidaan parantaa Suomen kilpailukykyä, tasapainottaa väestökehitystä ja vahvistaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Vastaavasti epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka aiheuttaisi vastakkainasettelua eri väestöryhmien ja kulttuurien välillä, joka puolestaan heikentää kansallista yhtenäisyyttä ja hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita. Tarve tämän raportin laatimiselle syntyi maahanmuuttajakeskustelun ajankohtaisuudesta. Tämän raportin tavoitteena on ollut käsitellä maahanmuuttoon liittyviä positiivisia näkökulmia ja mahdollisia uhkakuvia. Haasteista ja mahdollisuuksista on pystyttävä keskustelemaan avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkaisi vuonna 2006 työperäistä maahanmuuttoa käsittelevän raportin otsikolla Hyvinvointi tarvitsee tekijöitä. Ensimmäisessä raportissa keskityttiin erityisesti niihin keinoihin, joilla tulevaisuudessa syvenevää kotimaista työvoimapulaa voitaisiin lieventää työperäisen maahanmuuton keinoin. Nyt julkaistava raportti toimiikin jatkumona jo vuonna 2006 aloitetulle työlle. Uuden raportin tiimoilta julkaistiin viime keväänä turvapaikkapolitiikkaa käsittelevä väliraportti, jonka pohjalta nyt valmistunutta raporttia on jatkettu. Molempien jo julkaistujen raporttien linjaukset ovat osaltaan vaikuttaneet lainsäädäntöön ja käytäntöihin. Kokoomuksen eduskuntaryhmä 5

4 Tässä raportissa jatketaan keskustelua turvapaikkapolitiikasta sekä työperäisestä maahanmuutosta. Raportin päähuomio on kuitenkin maahanmuuttajien kotouttamisessa ja kotoutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Raportissa esitellään lukuisia onnistuneita kotouttamishankkeita sekä toimenpide-ehdotuksia kotoutumisen edistämiseksi. Kotoutuminen on aina yksilöllinen prosessi, jota voidaan oikeilla toimilla edistää. Kotoutuminen on myös välttämätöntä, sillä kansainväliset esimerkit osoittavat, että kotoutumattomat maahanmuuttajayhteisöt ajautuvat konflikteihin valtaväestön kanssa. Aikaisella puuttumisella ja oikealla politiikalla Suomi voi välttää esimerkiksi muualla EU:ssa ilmenneitä, epäonnistuneen kotouttamispolitiikan seurauksia. Osa raportissa esitetyistä toimenpiteistä on mahdollista toteuttaa jo raporttia kirjoitettaessa käynnissä olevan ulkomaalaislain uudistamistyön yhteydessä. Ulkomaalaislain muutosehdotukset on tarkoitus antaa eduskunnalle marraskuun 2009 aikana. Raportissa esitetään kuitenkin useita keskustelun avauksiksi ja pidemmän aikavälin tavoitteiksi tarkoitettuja toimenpide-ehdotuksia, joita toteuttamalla maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaamme saadaan kehitettyä toimivampaan suuntaan niin maahanmuuttajien kuin kantaväestönkin kannalta. Kotoutuminen on aina yksilöllinen prosessi, jota voidaan oikeilla toimilla edistää. Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen -raporttia on työstetty vuoden 2009 alusta lähtien. Ryhmän työskentely on perustunut alan eri asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden kuulemiseen kevään ja kesän 2009 aikana. Kokoomuksen eduskuntaryhmän maahanmuuttotyöryhmän puheenjohtajana toimii kansanedustaja Arto Satonen, ja ryhmän työhön panoksensa ovat antaneet useat eduskuntaryhmämme kansanedustajat. Ryhmän sihteerinä ovat toimineet koulutuspoliittinen sihteeri Laura Manninen sekä kansanedustajan avustajat Susanna Harju, Milja Nuottimäki ja Tommi Uitti. Työryhmä kiittää kaikkia työhön osallistuneita asiantuntijoita ja muita toimijoita hyvin sujuneesta yhteistyöstä. 6 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 7

5 2. Raportin termit ja käsitteet Maahanmuuttaja Maahanmuuttajat ovat toiseen maahan muuttaneita henkilöitä, joiden tarkoitus on jäädä maahan pysyvästi. Suomessa maahanmuuttajia ovat siis kaikki ulkomailta muuttajat, niin pakolaiset kuin EU:n kansalaisetkin. Turvapaikanhakija Henkilö, joka hakee suojaa ja oleskeluoikeutta toisesta maasta. Kiintiöpakolainen Kiintiöpakolainen on henkilö, jolla on YK:n pakolaisasian päävaltuutetun (UNHCR) myöntämä pakolaisen asema. Kiintiöpakolaiset saapuvat maahan valtion määrittelemän pakolaiskiintiön puitteissa ja saapuvat usein pakolaisleireiltä. Pakolainen Pakolainen on henkilö, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen takia. Pakolainen oleskelee ulkomailla ja on kykenemätön tai pelon takia haluton turvautumaan kotimaansa tarjoamaan suojaan. Dublin-pakolainen Henkilö, jonka turvapaikkahakemuksen käsittelystä on vastuussa jokin toinen EU-valtio, Norja, Sveitsi tai Islanti, tai henkilö, joka on jo aiemmin hakenut turvapaikkaa näistä valtioista. Paluumuuttaja Henkilö, joka palaa kotimaahansa. Esimerkiksi pakolainen, joka palaa maahansa, kun paon syyt ovat poistuneet. Valtaväestö Valtaväestöllä tarkoitetaan tässä raportissa kantasuomalaisista koostuvaa väestön suurinta osaa. Monikulttuurisuudesta puhuttaessa valtaväestön muodostavat siis kantasuomalaiset, jotka ovat Suomessa syntyneitä, sukutaustaltaan suomalaisia ja asuvat Suomessa pysyvästi. Uussuomalainen Käsite uussuomalainen on otettu käyttöön korvaamaan käsitettä maahanmuuttaja. Maahanmuuttajatermiä on kritisoitu siitä, että se korostaa ajatusta maahan tulosta, vaikka henkilö olisi asunut Suomessa jo vuosia ja kotoutunut yhteiskuntaan hyvin. Kotouttaminen/kotoutuminen Kotouttaminen tarkoittaa valtio- ja kuntatason viranomaisten järjestämiä toimenpiteitä ja voimavaroja, joiden avulla maahanmuuttaja saadaan kotiutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Kotoutuminen, eli integroituminen on maahanmuuttajaa koskeva yksilöllinen prosessi, jonka tavoitteena on maahanmuuttajan osallistuminen ja sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan niin, että hän samalla säilyttää yhteyden myös omaan kieleensä ja kulttuuriinsa. 8 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 9

6 3. Turvapaikkapolitiikka Turvapaikanhakijat Suomessa * Toteutunut turvapaikanhakijoiden määrä syyskuun 2009 loppuun mennessä ja maahanmuuttoviraston ennuste koko vuoden määrästä * Maahanmuuton syyt voidaan jakaa karkeasti kolmeen eri kategoriaan. Voidaan puhua henkilökohtaisiin syihin, humanitäärisiin syihin tai työhön perustuvasta maahanmuutosta. Suurin Suomeen saapuva maahanmuuttajaryhmä muuttaa tänne henkilökohtaisista syistä. Avioituminen suomalaisen kanssa on yksi yleisimmistä syistä maahanmuutolle. Tällainen maahanmuutto tulee lähivuosina kasvamaan edelleen, sillä nykynuoret ovat omia vanhempiaan kansainvälisempiä ja yhä useampi löytää elämänkumppaninsa ulkomailta. Humanitäärisistä syistä Suomeen tulevien ryhmä voidaan jakaa pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin. Suomi ottaa vuosittain noin 700 kiintiöpakolaista. Heidän valintansa tapahtuu yhteistyössä UNHCR:n kanssa. EU:n ja YK:n jäsenenä ja aktiivisena kansainvälisenä toimijana Suomella on kansainvälinen velvoite ottaa maahan pakolaisia vuosittain. Nykyinen pakolaismäärä on Suomen kantokykyyn nähden realistisella tasolla ja heidän kotouttamisensa Suomeen on mahdollista hoitaa järkevällä tavalla. Kansainvälisesti pakolaisten määrä on kasvussa lisääntyneiden konfliktien vuoksi. Toisaalta maailmanlaajuinen taantuma on vähentänyt kehittyneiden maiden halukkuutta ottaa vastaan kiintiöpakolaisia. Suomeenkin kohdistuu siten paineita lisätä kiintiöpakolaisten määrää. Tämä on kuitenkin mahdollista vain, mikäli turvapaikanhakijoiden määrä olennaisesti alenee, jotta käytössä olevat resurssit saadaan kohdennettua järkevästi. Viime vuosina turvapaikanhakijoiden määrät ovat vaihdelleet 700 ja 4000 hakijan välillä. Turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut Suomessa vuoden 2008 elokuusta lähtien voimakkaasti. Kyseisen vuoden aikana turvapaikkaa Suomesta haki 4035 henkeä kun edeltävänä vuonna 2007 hakijoita oli Turvapaikkahakemusten määrä on edelleen selvässä kasvussa. Kuluvana vuonna 2009 syyskuun loppuun mennessä turvapaikan hakijoita on ollut yhteensä 4279 henkeä. Määrän ennustetaan kasvavan vuoden loppuun mennessä yli 6000 hakijaan. Eniten turvapaikanhakijoita saapuu Suomeen Irakista, Somaliasta ja Afganistanista. Turvapaikanhakijoista huomattavan suuri osa on miehiä, niin aikuisten kuin yksintulleiden alaikäisten kohdalla. Miesten suhteellinen osuus hakijoista on jopa kasvanut viime vuoteen nähden. Alla olevassa taulukossa esitellään turvapaikkahakemusten määrää useissa Euroopan maissa. Taulukosta käy ilmi, että Suomi on ainut esitellyistä valtiosta, jossa turvapaikkahakemusten määrä on kasvanut vuoden 2003 lukuihin verrattuna. Turvapaikkahakemukset eräissä Euroopan maissa IGC:n* tilasto järjestön 13 Euroopan jäsenmaan turvapaikanhakijoista viime vuosina. Maa Pohjoismaat Norja Ruotsi Suomi Tanska Muut maat Alankomaat Belgia Espanja Irlanti Iso-Britannia** Itävalta Ranska Saksa Sveitsi * Lähde: Inter-governmental Consultations on Asylum, Refugee and Migration Policies in Europe, North America and Australia, IGC. ** Ison-Britannian osalta taulukon luvut ovat hakemus-, muiden maiden osalta henkilömääriä. 10 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 11

7 3.1 Käsittelyaikoja on lyhennettävä Suurin osa turvapaikanhakijoista saapuu Suomeen sisärajojen, eli Schengen-alueen kautta. Tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä peräti 48 prosenttia hakijoista on ollut niin kutsuttuja Dublin -tapauksia, joissa jokin toinen EU jäsenvaltio, Norja, Sveitsi tai Islanti on vastuussa hakemuksen käsittelystä tai henkilö on jo aiemmin hakenut turvapaikkaa näistä valtioista. Samaan aikaan viime vuonna Dublintapausten määrä kaikista turvapaikkahakemuksista oli vain 16 prosenttia. Hakijoiden määrän kasvun Suomessa on arvioitu johtuvan monista seikoista, mutta erityisesti Ruotsin ja Norjan tiukentuneesta turvapaikkapolitiikasta. Tähän viittaa myös se, että tänä vuonna monet Dublin -tapaukset ovat jo hakeneet turvapaikkaa Ruotsista (171) ja Norjasta (77). Hakijoiden määrä viittaa siihen, että Suomen maksama toimeentulotuki houkuttelee sellaisia turvapaikanhakijoita, jotka tietävät palautuksen kotimaahan olevan väistämättä edessä. Oma lukunsa ovat Suomeen loppukevään ja kesän 2009 aikana saapuneet EU-jäsenvaltion kansalaiset, jotka hakevat turvapaikkaa. Pelkästään kesä-syyskuun aikana Bulgariasta ja Romaniasta on saapunut yli 400 turvapaikanhakijaa. Hakijoiden määrä viittaa siihen, että Suomen maksama toimeentulotuki houkuttelee sellaisia turvapaikanhakijoita, jotka tietävät palautuksen kotimaahan olevan väistämättä edessä. Kielteisen päätöksen saatuaan turvapaikanhakijoilla on oikeus oleskella Suomessa vielä kuukauden ajan ja tältä ajalta maksettu toimeentulotuki merkitsee monelle valtavaa ansiotason nousua. Viranomaiset ovat havainneet, että jotkut jo alkuvuodesta palautetut ovat tulleet takaisin turvapaikanhakijoiksi tämän vuoden syksynä. Uuden ulkomaalaislain linjausten mukaisesti EU-kansalaisten aiheettomissa hakemuksissa käsittelyaika on saatava muutaman päivän pituiseksi ja toimeentulotuen maksu on lopetettava kielteisen turvapaikkapäätöksen tultua voimaan. Kokoomuksen maahanmuuttotyöryhmän mielestä ehdotetut muutokset on toteutettava mahdollisimman pikaisesti. Turvapaikanhakijoiden kasvaneet määrät ja ruuhkautunut turvapaikanhakuprosessi pidentyneine käsittelyaikoineen ovat Suomessa johtaneet tilanteeseen, jota demokraattisessa oikeusvaltiossa 12 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 13

8 ei pitäisi syntyä. Ihmisoikeuksia kunnioittavana maana Suomen velvollisuus on pitää huolta siitä, että Suomeen saavat oikeuden jäädä ne turvapaikanhakijat, joilla on oikeus kansainväliseen suojeluun. Turvapaikkahakemusten nopea käsittely selkeyttää turvapaikan saavien hakijoiden asemaa ja parantaa heidän oikeusturvaansa. Lisäksi se säästää vastaanottokeskuksen kustannuksia ja epää mahdollisuudet jäädä maahan niiltä hakijoilta, joilla ei ole siihen perusteita. Turvapaikanhakijat ovat usein joutuneet kotimaassaan kokemaan vainoa mielipiteidensä vuoksi tai kärsimään poikkeuksellisen huonoista elinolosuhteista. Heidän tilannettaan ei paranneta uuvuttavalla byrokratialla ja passivoivalla, pitkittyneellä käsittelyprosessilla. Turvapaikkakäytäntöjä tulee muuttaa ja resursoida niin, että todellisessa suojelun tarpeessa olevien turvapaikanhakijoiden oikeusturva ja inhimillinen kohtelu taataan. Lainsäädännön, turvapaikkaprosessin kehittämisen ja resursoinnin tulee siis lähteä kansainvälistä suojelua aidosti tarvitsevan ihmisryhmän tarpeista. Vastaavasti kenenkään ei tulisi saada oleskelulupaa pelkästään sillä perusteella, että hakemusta ei ole ehditty käsitellä asetetussa määräajassa. Tämän vuoden aikana maahanmuuttoviraston ja poliisin resursseja on lisätty, jotta käsittelyaikoja voidaan lyhentää. Käsittelyajat ovat kuitenkin edelleen liian pitkät. Maahanmuuttoviraston ja poliisin resurssit tulisi sitoa turvapaikanhakijoiden määrään siten, että nopeista muutoksista huolimatta voidaan reagoida kasvavaan tai vähenevään tarpeeseen nopeasti. g Maahanmuuttopolitiikan kokonaistavoitteena on oltava turvapaikanhakijamäärän kasvun taittuminen erityisesti perusteettomien turvapaikkahakemusten ja Dublin-tapausten määrää vähentämällä, käsittelyprosesseja nopeuttamalla sekä kotouttamalla oleskeluluvan saaneet entistä tehokkaammin. 3.2 Yhtenäinen turvapaikkapolitiikka Pakolaisongelman ratkaiseminen vaatii voimakasta kansainvälistä yhteistyötä. Euroopan unionin, sen jäsenmaiden ja koko kansainvälisen yhteisön tulisi puuttua pakolaisuuden syihin niiden alkulähteillä. EU:n pitää edistää voimakkaasti talouskehitystä ja demokratiaa niissä maissa, joista turvapaikanhakijat pääosin tulevat. Kansainvälisellä yhteistyöllä tulee vaikuttaa alueellisten elintasoerojen kaventamiseen ja yhteiskunnallisen vakauden lisäämiseen kriisialueilla. On myös syytä parantaa EU:n yhteistä tiedotusta niissä maissa, joista EU:n alueelle tulee eniten turvapaikanhakijoita. Kansainväliseen suojeluun perustuvan maahanmuuton on oltava kaikilta osin kansainvälisiin sopimuksiin ja oikeusvaltioperiaatteisiin perustuvaa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee hallituksen kannattamaa komission esitystä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamiseksi. Virasto koordinoisi EU-maiden yhteistyötä ja lähentäisi niiden turvapaikkakäytäntöjä. Sormenjälkiin perustuva Eurodac-tunnistusjärjestelmän kehittämistä on jatkettava Euroopan unionin valtioiden kanssa lupahakemusten käsittelyjen nopeuttamiseksi. Euroopan unionin yhteisen turvapaikkajärjestelmän luomisesta päätettiin jo Tampereen Eurooppa-neuvoston kokouksessa vuonna Järjestelmä sitouduttiin luomaan vuoteen 2010 mennessä, mutta sitä koskevan lainsäädännön valmistelu on ollut hidasta eikä tähän mennessä hyväksytty lainsäädäntö 14 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 15

9 riitä harmonisoimaan järjestelmää EU:n tasolla. Järjestelmä pyritään Ranskan puheenjohtajakaudella tehdyn ns. maahanmuuttopaktin mukaan luomaan vuoteen 2012 mennessä. Komissio on lokakuussa 2009 tehnyt uusia säädösehdotuksia EU:n turvapaikkajärjestelmän aikaansaamiseksi. Suomen turvapaikkapolitiikassa ei saa olla sellaisia vetovoimatekijöitä, jotka houkuttelisivat muun muassa jo toisiin EU-maihin asettuneita henkilöitä hakeutumaan Suomeen. Poliittisilla linjauksilla sekä lainsäädännöllä ja sen muutoksilla on signaalivaikutus ilman perusteltua syytä turvapaikkaa hakevien määrään. Sisäasiainministeriön turvapaikkapolitiikkaa koskeva selvitys valmistui kesäkuussa Selvityksessä esiin tuodut toimenpide-ehdotukset pyrkivät karsimaan niitä vetotekijöitä, jotka houkuttelevat Suomeen perusteettomien turvapaikkahakemusten jättäjiä. Valmisteilla on hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamisesta, jossa huomioidaan sisäasiainministeriön selvityksen ehdotukset iänselvittämisestä, perheenyhdistämisestä ja työnteko-oikeudesta. Toteutuessaan lakimuutos vie suomalaista turvapaikkapolitiikkaa yleiseurooppalaiseen suuntaan. g Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee hallituksen puoliväliriihen linjauksia siitä, että Suomen lainsäädäntö sekä turvapaikkapolitiikan linjaukset ja käytännöt saatetaan mahdollisimman yhteneviksi muiden Pohjoismaiden kanssa. Tavoitteena on perusteettomien turvapaikkahakemusten määrän vähentäminen. Tarvittavat säädösmuutokset on hallituksen puoliväliriihen linjausten mukaan pyrittävä hyväksymään vuoden 2009 aikana. Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee hallituksen puoliväliriihen linjauksia siitä, että Suomen lainsäädäntö sekä turvapaikkapolitiikan linjaukset ja käytännöt saatetaan mahdollisimman yhteneviksi muiden Pohjoismaiden kanssa. Kaikki lapset eivät edes tiedä tarkkaa syntymäaikaansa. kun vuonna 2007 alaikäisiä hakijoita oli vain 98. Syyskuun loppuun 2009 mennessä yksintulleita alaikäisiksi ilmoittautuneita on tullut maahan 448 henkeä. Vuodenvaihteessa perustettuun kahteen uuteen alaikäisten vastaanottoyksikköön tulleista turvapaikanhakijoista kolmannes on osoittautunut täysi-ikäisiksi. Suuri osa alaikäisistä, ilman vanhempia Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista ilmoittaa olevansa hieman alle 18-vuotiaita. Teini-ikäiset, lähellä täysi-ikäisyyttä olevat turvapaikanhakijat ovat monella tapaa haasteellinen hakijaryhmä. Heidän ikänsä saatetaan joutua varmistamaan lääketieteellisin ikätestein ja heidän kotouttamisensa on muihin maahanmuuttajaryhmiin verrattuna vaikeaa. Teini-ikäiset putoavat helposti koulujärjestelmän ulkopuolelle ja ovat jatkossa vaikeasti työllistettäviä. Alaikäiset ovat turvapaikanhakijoina erityisen haavoittuva ryhmä, ja siksi heidän oikeuksiensa turvaaminen on hyvin tärkeää. Alaikäisiä turvapaikanhakijoita koskevissa toimissa on aina huomioitava lapsen tarvitsema erityisasema. Hakijat voivat tulla maista, joissa on sodankäyntiä, luonnonkatastrofeja tai muita ongelmia. Tuolloin henkilötietoja sisältäviä asiakirjoja ei välttämättä ole saatavilla. Kaikki lapset eivät edes tiedä tarkkaa syntymäaikaansa. Osa nuorista turvapaikanhakijoista kuitenkin salaa todellisen ikänsä tai esiintyy alaikäisenä saavuttaakseen tiettyjä etuja. Nämä hakijat vaikeuttavat myös todellisessa avuntarpeessa olevien lasten ja nuorten hakuprosessia ja aiheuttavat ennakkoluuloja kantaväestössä. Siksi ikätesteistä on saatava toimiva ja lainmukainen käytäntö. g EU tarvitsee yhteisen turvapaikkajärjestelmän, koska turvapaikanhakijoiden kohtelu ja turvapaikkojen myöntämisperusteet vaihtelevat suuresti jäsenvaltiosta toiseen. 3.3 Alaikäiset ja nuoret turvapaikanhakijat Alaikäisiksi itsensä ilmoittaneiden turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on kasvanut huomattavasti viime vuosina. Maahanmuuttoviraston mukaan vuonna 2008 Suomesta haki kansainvälistä suojelua yhteensä 706 yksintullutta alaikäiseksi itsensä ilmoittanutta, Tähän asti nuoren turvapaikanhakijan iän selvittäminen on ollut ongelmallista ja asianmukainen lainsäädäntö on puuttunut. Oikeuslääketieteellinen iän määrittäminen on luotettavampi ja järjestelmällisempi tapa kuin ulkoiseen olemukseen perustuva iän arvioiminen. Ikätestien kirjaamista lakiin puoltaa muun muassa eduskunnan hallintovaliokunnan mietintö ulkomaalaislaista. Ikätestaus on voitava tehdä silloinkin kun turvapaikkahakija siitä kieltäytyy tai vastaavasti ikätestauksesta kieltäytymisellä tulisi olla vaikutusta oleskeluluvan saantiin. Lääketieteellistä iän selvittämisestä käytetään myös muissa Euroopan maissa, vaikka menetelmät vaih- 16 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 17

10 televat maakohtaisesti. Läheskään kaikissa maissa iänmääritystä ei ole säädetty lakiin. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa lainsäädäntöä ei ole, mutta Norjassa suunnitellaan nykyisen lainsäädännön lisäksi ikätestien määrän lisäämistä nuorten turvapaikanhakijoiden arvioinnissa. Ikätestistä kieltäytynyt turvapaikanhakija tulkitaan mm. Alankomaissa ja Iso-Britanniassa vähintään 18-vuotiaaksi. Norjassa, Tanskassa ja Itävallassa kieltäytyminen voi vaikuttaa kielteisesti hakijan hakemuksen arviointiin. Iänmäärityksen kirjaaminen Suomen lakiin parantaisi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa, sillä väestötietojärjestelmään kirjatulla iällä on myös oikeusvaikutuksia. Lasta kuultaessa turvapaikkapuhuttelussa on läsnä säännönmukaisesti lapselle määrätty edustaja, joka osaltaan varmistaa lapsen edun toteutumisen turvapaikkamenettelyssä. Täysi-ikäisille ei ole tarkoituksen mukaista tällaista edustajaa määrätä ja nuorille tarkoitettuja muita laajempia palveluita ei kustannustenkaan takia pitäisi tuhlata täysi-ikäisiin turvapaikanhakijoihin. Ikätestin kirjaaminen lakiin myös ennaltaehkäisee turhien turvapaikkahakemusten jättämistä perheenyhdistämisen toivossa. Todellisen iän selvittäminen helpottaa myös käytännön järjestelyitä. Aikuisia ei voi sijoittaa vastaanottokeskuksiin yksin tulleiden lasten kanssa. Ikätesteillä voi olla myös ennaltaehkäisevä vaikutus, jos täysi-ikäiset eivät pyri enää esiintymään alaikäisinä ja jättämään aiheettomia turvapaikkahakemuksia. g Nuoriin maahanmuuttajiin on kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä ryhmä on erityisen haavoittuva ja kuuluu syrjäytymisen riskiryhmään. g Velvollisuus ikätestiin on kirjattava uuteen ulkomaalaislakiin. Nuorille turvapaikanhakijoille suoraan maksettavaa toimeentulotukea on myös tarkasteltava kriittisesti. Se on osoittautunut joissain tapauksissa negatiiviseksi vetovoimatekijäksi. Nuorten turvapaikanhakijoiden Suomessa saama toimeentulotuki on moninkertainen esimerkiksi Saksaan verrattuna. Iältään nuoremmat ryhmäkodeissa asuvat turvapaikanhakijanuoret saavat toimeentulotukea 126,70 / kk ja tukiasunnoissa asuvat, itsenäistymässä olevat nuoret 248,40 /kk. Vastaanottokeskuksissa yksin asuvien nuorten toimeentulotuen saanti tulisikin ottaa uudelleentarkasteluun. Toimeentulotuen maksukäytäntöjen muuttaminen ei edellyttäisi lainsäädännön muutosta. g Nuorille maksettavan toimeentulotuen painopistettä tulisi siirtää vastaanottokeskuksen nuorelle tarjoamaan ylläpitoon käteen maksettavan rahallisen avustuksen sijaan. 3.4 Perheenyhdistäminen ja sen väärinkäytösten välttäminen Alaikäiset turvapaikanhakijat käynnistävät usein myös perheenyhdistämisen. Maahanmuuttoviraston mukaan tulevan vuoden aikana on odotettavissa perheenyhdistämistapausta pelkästään Somaliasta. Näistä mahdollisista maahantulijoista arviolta jopa prosenttia voi olla lukutaidottomia. Nämä luvut asettavat kotouttamispolitiikalle kohtuuttomia haasteita. Periaatteessa jokainen 18 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 19

11 pakolaisstatuksen saanut aikuinen tai lapsi voi tuoda lisähenkilöitä Suomeen. Toisaalta suuri osa perheenyhdistämisen kautta tulleista on lapsia, joita suomalainen yhteiskunta tarvitsee. Perheenyhdistämisten avulla maahan tulevien ulkomaalaisten määrän ja kotouttamisen resurssien on oltava tasapainossa, jotta maahantulijoille voidaan tarjota riittävät ja asianmukaiset kotouttamispalvelut. Perheenyhdistämisen kautta maahan tulevien määrän kehitystä on myös syytä seurata tarkasti. Tällä hetkellä Suomen perheenyhdistämispolitiikka on jonkin asteinen vetotekijä turvapaikanhakijoiden keskuudessa. Hakemuksiin liittyvät väärinkäytökset ja maahantulosäännösten kiertämiset ovat herättäneet huomiota viime aikoina myös mediassa. Vaikka turvapaikanhakijat tulevat vaikeista oloista, sukulaisuussuhde on pystyttävä todistamaan viranomaisille. Suomessa on esiintynyt tapauksia, joissa kasvattilapsien biologinen perhe löytyy jälkikäteen ja kasvattilasta käytetään perheenyhdistäjänä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ennakkotapauksissa on todettu, että jos perhe-elämä on jo kerran päättynyt, kasvattilasta ja kasvattiperhettä ei välttämättä ole perusteltua uudelleen yhdistää. Perheenyhdistämistä on perinteisesti käsitelty lapsen oikeuksien näkökulmasta. Alaikäisellä lapsella on oleskeluluvan saatuaan oikeus hakea perheenyhdistämistä Suomeen. On kuitenkin kyseenalaista, miksi perhe pitäisi yhdistää sinne, missä lapsi on. On voitava myös punnita, onko aina lapsen etu, että perhe yhdistetään alaikäisen perheenkokoajan perässä Suomeen. Tällä hetkellä käytössä oleva järjestelmä jopa kannustaa parempia ja turvallisempia elinolosuhteita etsiviä vanhempia lähettämään alaikäiset lapsensa yksin maailmalle turvapaikanhakuun. Tämä ei voi olla lasten oikeuksien näkökulmasta hyväksyttävää, eikä vastaavanlaista toimintaa pitäisi rohkaista. Alaikäisten toimeenpanemissa perheenyhdistämistapauksissa olisi järkevää pyrkiä yhdistämään perhe lähtömaahan, jos se vain on turvallista. Kansainvälinen yhteisö ei saa antaa tilaa lapsivälittäjien liiketoiminnalle, eikä Suomen pidä tukea tätä toimintamallia omilla perheenyhdistämissäännöksillään. Perheenyhdistämistapauksissa on toteutettava käytäntöä, jossa väärien tietojen antaminen johtaa lupahakemuksen hylkäämiseen tai peruuttamiseen. Vastaavanlainen käytäntö on voimassa lähes kaikissa EU:n jäsenmaissa. g Perheenyhdistämistapauksissa, yksin tulleen alaikäisen turvapaikanhakijan kohdalla, tulisi ensisijaisesti kartoittaa mahdollisuutta yhdistää perhe lähtömaahan, kuten muun muassa Ruotsissa jo toimitaan. g On hyödynnettävä perheenyhdistämisdirektiivin (2003/86/EY) antamat mahdollisuudet siltä osin, että perheenyhdistäminen kohdistuu vain ydinperheeseen. Ulkomaalaislakia on muutettava siten, että yksin tulleen nuoren kohdalla perheen yhdistämisprosessin saa käynnistää vain alaikäinen. Yhdistämistä hakeneen lapsen tai nuoren tulisi olla alaikäinen myös silloin, kun häntä koskeva hakemus ratkaistaan. g Kasvattilapsen asema perheenyhdistämisissä tulisi ottaa uudelleentarkasteluun. Lakiin tarvitaan kasvattilapsia koskeva säännös, joka velvoittaisi perheenjäsenten ilmoittamiseen heti turvapaikanhakuprosessin alussa. Kasvattilapsitapauksissa tulisi perheenyhdistäjältä vaatia todisteita siitä, että huoltosuhde oli olemassa jo ennen perheenkokoajan maahantuloa. 20 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 21

12 3.5 Palautussopimukset Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden osalta olisi myös Suomessa pyrittävä mahdollisimman nopeaan kotimaahan palauttamiseen. Yksi toimintamalleista voisi olla niin sanotun vapaaehtoisen paluun tukeminen pohjoismaisten käytäntöjen mukaisesti. Esimerkiksi Ruotsissa vapaaehtoisen paluun taloudellinen tukeminen on varsin yleistä. Paluukorvaukseen on Suomessakin mahdollista saada tukea niin sanotulta pakolaismomentilta, mutta määrärahaa ei ole juurikaan tiedostettu. Poliisilla on oma momentti kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden maasta poistamiseen. EU:n maahanmuuton rahoitukseen käytettäviä SOLIDrahastoja, erityisesti paluurahastoa, tulisi käyttää tehokkaasti vapaaehtoisen paluun voimakkaaseen lisäämiseen. Turvapaikanhakijoiden lähtömaiden tilannetta on jatkuvasti seurattava mm. UNHCR:n tietojen mukaan ja turvapaikkapäätöksissä on syytä ottaa huomioon muutokset lähtömaiden turvallisuustilanteissa. Suomessa tulisi ottaa käyttöön myös luovia ratkaisuja liittyen palautuskäytäntöihin. Esimerkiksi Pohjois-Irak vastaanottaa vain vapaaehtoisesti palaavia irakilaisia, mutta pakkopalautuksia ei hyväksytä. Tämän vuoksi muun muassa Tanska on panostanut alueelle vapaaehtoisesti palaavien elinolojen järjestämiseen paikan päällä. g Neuvotteluja palautussopimusten solmimiseksi Irakin, Afganistanin ja Somalian kanssa on määrätietoisesti jatkettava. EU:n SOLID-rahastoja on käytettävä tehokkaammin vapaaehtoisten palautusten tukemiseen. 3.6 Resurssit kohdalleen Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnan kokonaiskustannukset vuonna 2008 olivat 35,6 miljoonaa euroa. Turvapaikanhakijoiden määrän voimakas kasvu lisää näitä kustannuksia merkittävästi. Yhdestä turvapaikanhakijasta yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset ovat /vuosi, sijoituspaikasta riippuen. Suomessa tulisi ottaa käyttöön myös luovia ratkaisuja liittyen palautuskäytäntöihin. Maahanmuuttoviraston ja ulkomaalaisasioita hoitavan poliisin resurssit on mitoitettava muuttuvan tarpeen mukaan. Lyhyet käsittelyajat ovat sekä turvapaikanhakijan että Suomen etu. Ripeää käsittelyä tarvitaan senkin takia, että tiedetään, koska suomen tai ruotsin kielen opetus maahantulijalle kannattaa aloittaa. Periaatteena tulee olla, että oleskelulupaa ei voi saada sillä perusteella, että hakemusta ei ole ehditty käsitellä tai päätöstä ei ole ehditty panna toimeen Dublin-säännösten sallimassa määräajassa. Suomeen pitää saada jäädä vain sillä perusteella, että on oikeutettu turvapaikkaan. Maahanmuuttoviraston tulostavoite on, että niin sanotut Dublin-tapaukset sekä ilmeisen perusteettomat hakemukset saadaan käsiteltyä 90 päivässä. Muiden hakemusten osalta tavoiteaika on 180 päivää. Hakijamäärien nopean kasvun vuoksi todellinen käsittelyaika oli alkuvuodesta jo lähes 300 päivää. Vielä vuonna 2008 käsittelyajoissa päästiin pääosin tavoiteaikoihin. Silloin turvapaikkahakemusten käsittely kesti normaalissa menettelyssä noin puoli vuotta ja nopeutetussa menettelyssä noin kaksi kuukautta. Maahanmuuttovirastolla tulisi olla realistinen mahdollisuus pysyä määritellyissä tavoiteajoissa. Jonoja on pyritty purkamaan kohdentamalla lisäresursseja hakemusten käsittelyyn. Syyskuun 2009 loppuun mennessä keskimääräinen käsittelyaika oli laskenut normaalissa menettelyssä 228 päivään ja nopeutetussa menettelyssä 102 päivään. Poliisi suorittaa merkittävän osan turvapaikkoihin liittyvästä tutkinnasta. Ulkomaalaisasioita hoitavaa poliisia työllistää osaltaan se, että osa turvapaikanhakijoista ilmoittaa vääriä tietoja tai toisaalta jättää ilmoittamatta turvapaikanhakuprosessin kannalta keskeisiä tietoja. Ulkomaalaislakiin tulisi kirjata, että tahallinen väärien tietojen antaminen tai olennaisten tietojen antamatta jättämisen vaikuttaa turvapaikanhakuprosessiin kielteisellä tavalla. g Maahanmuuttoviraston ja ulkomaalaisasioita hoitavan poliisin resurssit on mitoitettava muuttuvan tarpeen mukaan. g Seuraavalla vaalikaudella on syytä erottaa menokehyksen ulkopuolelle turvapaikanhakijoiden määrän vaihtelusta johtuvat lisäresurssitarpeet. Näitä ovat muun muassa maahanmuuttoviraston ja vastaanottokeskusten sekä ulkomaalaisasioita hoitavan poliisin määrärahat. Tämä toisi järjestelmään joustavuutta ja mahdollistaisi tarvittaessa määräaikaisen työvoiman käytön käsittelysumissa. g Suomen humanitäärisen maahanmuuttopolitiikan ytimenä tulee olla se, että maahanpääsyn rimaa esimerkiksi perheenyhdistämistapauksissa korotetaan nykyisestä huomattavasti, mutta samalla varmistetaan se, että maahan päässeille on tarjolla riittävät palvelut, jotta kotoutuminen Suomeen on mahdollista. 22 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 23

13 4. Kotoutuminen ja kotouttaminen Suomen maahanmuuttopolitiikassa keskeisenä tavoitteena on maahanmuuttajien kotoutuminen Suomeen. Kotouttamislain mukaan kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen. Kotouttamisella taas tarkoitetaan viranomaisten toimia kotoutumisen edistämiseksi ja tukemiseksi. Kotoutumisen määritteleminen tai mittaaminen on hyvin vaikeaa, sillä kotoutumisessa on aina kyse henkilökohtaisesta prosessista. Ulkoisesti samassa tilanteessa yksi maahanmuuttajataustainen henkilö voi kokea olevansa hyvin kotoutunut, kun taas toinen ei koe kotoutuneensa lainkaan. Kotoutumisen valmiuksiin vaikuttavat monet tekijät kuten ikä, sosiaalinen verkosto, koulutus, maahantulon motiivit tai henkilön aikaisemmat kokemukset. Keskeisintä kotoutumisen kannalta kuitenkin on henkilön oma motivaatio ja aktiivisuus tutustua ympäröivään yhteiskuntaan. Suomessa maahanmuuttajien kotoutuminen on pyritty turvaamaan lainsäädännön ja erilaisten viranomaisten kotouttamistoimenpiteiden avulla. Mukautuminen uuteen ympäristöön vie kuitenkin oman aikansa. Kokoomuksen eduskuntaryhmän maahanmuuttotyöryhmän mielestä kotouttamistoimenpiteiden tavoitteena tulee olla kaikkien maahanmuuttajien osalta tehokas kotoutuminen. Paras keino kotoutumisen onnistumiseksi on mahdollisimman varhainen työllistyminen sekä suomen tai ruotsin kielen taidon oppiminen. Näiden avulla myös ihmissuhteiden luominen ympäröivässä yhteiskunnassa helpottuu. On tärkeää, että kotoutuminen nähdään kaksisuuntaisena prosessina, joka edellyttää ympäröivän yhteiskunnan tukea. Myös vastaanottava yhteiskunta muuttuu väestön monimuotoistuessa. Kotoutuminen ei siis ole yksin maahan muuttaneiden tehtävä. Suomessa viranomaiset velvoitetaan kotouttamislailla tukemaan kotoutumista aktiivisesti niin kuntien, maakuntien kuin valtionkin tasolla. Viranomaisyhteistyön merkitys korostuu onnistuneessa kotouttamisessa. Myös kolmannen sektorin järjestöt ja elinkeinoelämä ovat tärkeässä roolissa maahanmuuttajien kotouttamisessa. Yhtä merkittävä rooli kuin viranomaisilla tai järjestöpuolella on kotouttamisen onnistumisessa valtaväestöllä. Ympäröivän yhteiskunnan asenteet ja käytös päivittäisessä kanssakäymisessä, niin vapaaajalla kuin työpaikoilla, ovat avainroolissa maahanmuuttajan kotoutumisen kannalta. Kotoutumisen mahdollisuuksia muovaa myös julkinen keskustelu. On pidettävä huolta siitä, että maahanmuuttajien ääntä ja mielipidettä kuullaan maahanmuutosta käytävässä keskustelussa. Vaikka maahanmuuttajat ovat erittäin heterogeeninen ryhmä, kotouttamispalveluita ei tulisi eritellä ainoastaan maahantulon perusteella. Nyt kotoutumispalveluiden piiriin lasketaan vain alle kolme vuotta Suomessa olleet. Kuten todettu, kotoutuminen on kuitenkin yksilöllinen ja todellisuudessa huomattavasti pidempi prosessi. Kotouttamisen epäonnistuminen työvoimahallinnossa, opetustoimessa ja asumissuunnittelussa kuormittaa suoraan sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Tässä kappaleessa käsittelemme kotoutumisen keskeisiä edellytyksiä ja Suomessa toteutettuja hyviä käytäntöjä kotoutumisen edistämiseksi. Toivomme, että hyviä käytäntöjä valtakunnallisesti laajentamalla saadaan aikaan kestäviä ratkaisuja, joiden avulla maahanmuuttajien kotoutumisprosessia voidaan helpottaa. 24 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 25

14 4.1 Kotoutumisen perusteet: kaikki lähtee kielitaidosta Riittävä kielitaito on yksi kotoutumisen tärkeimmistä perusedellytyksistä. Vain kielen hallinnan kautta ihminen voi integroitua ympäröivään yhteiskuntaan ja kommunikoida muiden kanssa. Kaikilla maahanmuuttajilla tulee olla mahdollisuus opiskella suomen tai ruotsin kieltä ja muutoinkin saada kotoutumista edistäviä neuvoja käytännön ongelmien ratkaisussa. Suurin ongelma on turvapaikanhakijoilla, jotka pääsevät kotouttamisohjelmaan ja viralliseen koulujärjestelmään mukaan vasta sitten, kun oleskelulupa Suomessa on myönnetty. Monesti prosessiin voi kulua parikin vuotta. Turvapaikanhakijat saavat opetusta muun muassa vastaanottokeskuksissa, mutta niiden käytössä olevat resurssit ovat hyvin pienet. Ympäröivän yhteiskunnan kielen ja kulttuurin tuntemattomuus lisää omalta osaltaan myös irrallisuuden ja turvattomuuden tunnetta. Vuonna 2005 julkaistussa Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen arviointi raportissa todetaan, ettei maahanmuuttajien koulutus huomioi riittävästi kohderyhmien tarpeita suomen kielen opetuksessa. Maahanmuuttajille tarjolla olevan kielten opetuksen koordinointi ei ole riittävää. Ratkaisua on vaikea löytää, kun kielten opetuksen järjestäjiä on monia ja tasoluokitukset ovat sekavia. Myös vuonna 2009 julkaistussa Maahanmuuttajien työllistyminen ja kannustinloukut selvityksessä käsitellään samaa ongelmaa, mikä kertoo, ettei ratkaisua ole vielä löydetty. Myös opetuksen määrään on syytä kiinnittää huomiota. Asiantuntija-arvioiden mukaan opetukselle olisi jopa kaksin- tai kolminkertainen tarve nykyiseen tarjontaan nähden. Myös opetusmetodien valinnalla on suuri merkitys kotouttamiskoulutuksen onnistumiselle. Luokkahuonelähtöinen ja kielioppiin keskittyvä opetustapa ei aina ole paras keino oppia käytännön kielitaitoa. Kielenopetus tulisi integroida työelämään ja toimimiseen yhteiskunnassa oppimisprosessin alusta alkaen. Myös opettajat tarvitsevat tukea toiminnallisen kielitaidon opettamisessa. Opetustilanteesta tekee entistä haastavamman opetukseen osallistuvien erilaiset taustat, tiedot ja taidot. Kokoomuksen eduskuntaryhmän maahanmuuttotyöryhmän mielestä kielikoulutuksen ja muun koulutuksen Faktalaatikko Työhallinto järjestää luku- ja kirjoitustaidottomille maahanmuuttajille opetusta vuosittain. Vuonna 2006 opetukseen osallistui 702 maahanmuuttajaa. Muussa kuin työvoimapoliittisessa koulutuksessa eli lähinnä kunnallisessa koulutuksessa oli samaisena vuonna 217 henkilöä. Koulutukseen osallistuvista maahanmuuttajista n. 70 % oli naisia, joista suurin osa on vuotiaita. Maahanmuuttajia, jotka tarvitsevat kielikoulutusta, mutta eivät jostain syystä pysty siihen osallistumaan, on kuntien arvion mukaan vuonna 2006 ollut 245 henkilöä. Ennen koulutuksen aloittamista kartoitetaan henkilöiden tausta muun muassa erityisongelmien havaitsemiseksi. Haasteensa luo koulutuksen räätälöiminen soveltuvaksi niin hyvin pärjääville kuin heikommin oppiville. Oppimisvaikeuksien tai muun kuntoutuksen diagnosointiin tarvitaan avoimuutta ja uusia menetelmiä kuntoutusjärjestelmältä, joka ei tällä hetkellä vastaa olemassa oleviin tarpeisiin. Vuoden 2006 jälkeen luku- ja kirjoitustaidottomien määrissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, mutta uusi selvitys tehdään tämän vuoden lopulla. kytkeminen on maahanmuuttajien kohdalla hyvin tärkeää. Moni maahan saapuva on vailla luku- ja kirjoitustaitoa. Kielenopetuksen yhteydessä tulisikin olla valmiuksia antaa tarvittaessa myös perusopetusta. g Neuvontapalveluiden ja kielikoulutuksen on oltava kaikkien saatavilla, mutta varsinaista kotouttamissuunnitelmaa ei ole tarpeellista soveltaa pakollisena kaikkiin maahanmuuttajiin. g Tieto maahanmuuttajille tarjolla olevasta kielten opetuksesta tulee olla saatavissa yhdestä paikasta. Kieliopetusta tulisi lisätä ja osaamistasoja koordinoida kattavammin yhtenäisen järjestelmän avulla. g Kieliopetus tulisi aloittaa riittävän varhaisessa vaiheessa. Mitä pidemmälle kotouttamistoimenpiteet venyvät, sitä vaikeampaa kotoutuminen on. g Kotoutumiskoulutuksen kilpailutuskriteereiden kehittäminen voisi parantaa osaltaan koulutuksen laatua ja jatkuvuutta. HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Luetaan yhdessä Vi läser tillsammans Vuonna 2004 Suomen UNIFEMin Vantaan paikallistoimikunnassa syntyi ajatus maahanmuuttajanaisille suunnatusta suomen kielen opetuksesta. Ryhmä eläkkeelle jääneitä opettajia otti yhteyttä Vantaan kaupungin maahanmuuttajakoordinaattoriin ja käynnisti naisille suunnatun opetusryhmän Myyrmäessä. Keväällä 2007 kaksi naisjärjestöä, Suomen UNI- FEM ja Zonta International, päättivät ryhtyä yhteistyössä toteuttamaan ns. Vantaan mallin mukaista maahanmuuttajanaisille suunnattua suomen kielen opetusta eri puolilla Suomea. Kesällä 2007 käynnistettiin heijastimien myynti kolmevuotisen Luetaan yhdessä -kampanjan rahoittamiseksi. Kampanjan tavoitteena on antaa suomen ja ruotsin kielen opetusta täysin lukutaidottomille tai suomea heikosti osaaville maahanmuuttajanaisille ja tytöille vapaaehtoisvoimin. Kampanjan erityisenä kohderyhmänä ovat ne naiset, jotka ovat pudonneet virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolelle. Tähän ryhmään kuuluvat erityisesti nuoret äidit ja iäkkäät naiset. Toiminnan tavoitteena on edistää maahanmuuttajanaisten integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Kampanja rahoitetaan kokonaisuudessaan Zontajärjestön Keltaisen ruusun kampanjasta vuonna 2007 saaduilla tuotoilla. Opetusryhmiä on käynnistetty jo 22 paikkakunnalla eri puolilla Suomea; ryhmiä on kaikkiaan yli 60, ja niitä vetää noin 140 vapaaehtoista opettajaa. Ryhmissä on yhteensä arviolta 500 opiskelijaa, jotka ovat kotoisin mm. Somaliasta, Venäjältä, Afganistanista, Turkista, Filippiineiltä, Kongosta ja Thaimaasta. Naisten osallistumisen esteitä alentaa se, että he voivat ottaa alle kouluikäiset lapset mukaan opetusryhmiin. Useilla paikkakunnilla kampanja toteutetaan yhteistyössä viranomaisten ja muiden järjestöjen kanssa. Opetustilat on saatu usein kaupungeilta ja kunnilta. Kampanjan oli tarkoitus päättyä vuoden 2009 loppuun, mutta huhtikuussa 2009 kampanja sai Suomen Naisten ja Tyttöjen Liikkeen euron tunnustuspalkinnon maahanmuuttajanaisten ja tyttöjen yhteisöllisyyttä tukevasta toiminnasta. Palkinnon myötä kampanja jatkuu vuoden 2010 loppuun. Vuoden 2010 aikana pyritään löytämään eri yhteistyökumppaneita, joiden tuella toimintaa olisi mahdollista jatkaa vielä sen jälkeenkin. g Suomen tai ruotsin kielen opiskelu on tärkeää kaiken arkielämän ja yhteiskunnassa toimimisen kannalta, ei ainoastaan työelämässä. Osa maahanmuuttajista on sellaisessa elämäntilanteessa, etteivät he voi sijoittua työelämään pian maahan tultuaan tai ollenkaan. Kotouttamispalvelut, kuten kielenopetus, on taattava myös heille. 4.2 Kotoutumisen perusteet: työ on parasta kotoutumista Kielitaito ja maahanmuuttajan työllistyminen kulkevat usein käsi kädessä. Työnteon merkitystä kotoutumisen kannalta voidaan tuskin aliarvioida. Erityisesti ensimmäisen polven maahanmuuttajien kohdalla kielitaidottomuudesta ei pidä tehdä työllistymisen estettä, jos se ei estä työntekoa. Kokoomuksen eduskuntaryhmän maahanmuuttotyöryhmän mielestä maahanmuuttajien hakeutumista työelämään tulee tukea ja edistää kaikin 26 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 27

15 mahdollisin keinoin. Vaikka pohjoismaisessa mittakaavassa alhaisia työntekorajoituksia on monesti kritisoitu houkuttimeksi Suomeen saapumiselle, voidaan työnteon sallimista jo varhaisessa vaiheessa maahantulon jälkeen pitää positiivisena vetovoimatekijänä. Mitä aikaisemmin maahanmuuttajat astuvat työelämään, sitä nopeammin kotoutumisprosessi voi alkaa. Monilta maahanmuuttajilta saatu palaute viittaa myös siihen, että työnteko on paljon halutumpi vaihtoehto kuin toimeentulotuen varassa eläminen. Maahanmuuttajien työllistämisessä sosiaaliset yritykset ovat keskeisessä roolissa. Parhaimmillaan sosiaalinen yritys toimii tehokkaana välityömarkkinana, josta osaamisensa osoittanut maahanmuuttaja voidaan ohjata avoimille työmarkkinoille. Maahanmuuttajan oma asenne ja motivaatio ovat tärkeitä avaimia työllistymiseen. Valitettavan usein työnantajan tai työkavereiden ennakkoluulot ja asenteet tuovat oman problematiikkansa maahanmuuttajien työssä kotoutumiseen. Maahanmuuttajat tuovat mukanaan usein hyvin arvokasta kokemusta, koulutusta, kielitaitoa ja kulttuurista osaamista. g Kotouttamispalvelut sekä suomen tai ruotsin kielen opiskelu tulisi järjestää työssäkäyvien maahanmuuttajien osalta työelämän yhteydessä niin, että maahanmuuttaja voi olla samaan aikaan työelämässä ja tehokkaiden kotouttamispalveluiden piirissä. g Kielitaitovaatimuksista työpaikoilla on pystyttävä myös joustamaan, mikäli kielen täydellinen hallinta ei ole välttämätöntä työnteon kannalta. Kohtuuttomat vaatimukset aiheuttavat noidankehän; työllistyminen vaikeutuu kun kielitaito ei ole riittävä, mutta kielitaito ei puolestaan kehity kun maahanmuuttaja ei saa työtä. g Työllistämistoimet tulisi kohdentaa yksilöllisten tarpeiden mukaan. Osa maahanmuuttajista tarvitsee tehotyöllistämistoimenpiteitä, jotkut pärjäävät lähes itsenäisesti. HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Kaarinan Työttömät ry ja Ekokaarina ry maahanmuuttajien tukityöllistäminen Kaarinan Työttömät ry ja Ekokaarina ry ovat sosiaalisia yrityksiä, joiden tehtävänä on toimia pitkäaikaistyöttömien, ongelmatyöllistettävien ja maahanmuuttajien työllistämiseksi. Organisaatiot tarjoavat muun muassa palkkatuella ja kuntouttavan palkkatuen kautta työllistettävälle hänen tarpeisiinsa sopivia työtehtäviä eri toimipisteissä. Työllistyä voi muun muassa kirpputorimyymälään, kodin eri tavaroiden vastaanottoon, SER-purkuhalliin, ATKpajaan tai käsityöpajoihin. Työsopimukset tehdään aina kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan ja niitä voidaan jatkaa palkkatukea saavien osalta vielä toiset kuusi kuukautta ja kuntoutettavalla palkkatuella vielä pidempääkin. Tällä hetkellä organisaatioissa on työllistettynä 12 maahanmuuttajaa. Tämä on lisännyt tarvetta työn yhteydessä tapahtuvaan maahanmuuttajien ja myös suomalaisten työntekijöiden monikulttuurista työympäristöä ymmärtävään kouluttamiseen. Kaarinan Työ- ja Elinkeinotoimisto tekee tiivistä yhteistyötä Kaarinan Työttömien ja Ekokaarinan kanssa, jotta maahanmuuttajien työllistyminen 28 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 29

16 Sosiaalisten yritysten mahdollisuuksia toimia tehokkaasti maahanmuuttajien työllistämisessä tulee vahvistaa. olisi mahdollisimman tehokasta. Esimerkiksi Luotsi-projektissa jokaiselle työntekijälle laaditaan yksilöllinen työnhakusuunnitelma. Painopistealuetta on siirretty yleisistä työmarkkinapoliittisista toimenpiteistä henkilökohtaiseen ja itsenäiseen oman työhistorian hyödyntämiseen. Jokainen työnhakija haastatellaan, jotta voidaan kartoittaa heidän ammatilliset koulutustarpeensa, kieliosaamisensa, sekä taustansa, työhistoriansa, tavoitteensa ja keskeiset osaamisalueensa. Tämän jälkeen tehdään alustava selvitys Turun talousalueen yrityksistä, jotka olisivat valmiita sosiaalisen työllistämiseen tai ostamaan alihankintana palveluja sosiaalisilta yrityksiltä. Luotsi-hankkeessa mukana oleville työnhakijoille luodaan räätälöity polku työelämään yhteistyössä yritysten kanssa. Järjestelyn alkuvaiheen palkkaus hoituu palkkatuen kautta, mutta koeajan jälkeen työsuhde jatkuu normaalein ehdoin. Luotsi-hankkeelle haetaan TE-keskuksen jatkorahoitusta myös vuodelle g Sosiaalisten yritysten mahdollisuuksia toimia tehokkaasti maahanmuuttajien työllistämisessä tulee vahvistaa. g Maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen vaatii selkeitä yksilöityjä polkuja työelämään, joiden rakentamisessa sosiaaliset yritykset ovat avainasemassa. HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Vesa 1 -projekti Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston Etelä-Karjala-instituutti käynnisti yhteistyössä Museoviraston ja Kansallisarkiston kanssa VESA 1 -projektin Tavoitteena oli digitalisoida ja helpottaa Suomen autonomian ajalta peräisin olevien venäläisten kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden sotilasasiakirjojen käyttöä Suomessa. Venäjänkielisten sotilasasiakirjojen käyttöä on aiemmin hankaloittanut se, että materiaalin löytäminen edellyttää venäjänkielisten rekisterikorttien ja arkistoviitteiden lukemista. Projektille olikin selvä tilaus ja se helpotti suomalaisten pääsyä käsiksi historiallisesti merkittävään materiaaliin. Projekti sopii esimerkiksi hyvistä käytännöistä koulutettujen maahanmuuttajien työllistämisessä, sillä käännös- ja tallennustyöhön palkattiin venäjänkielisiä maahanmuuttajia, jotka olivat olleet pitkään työttöminä. Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa on runsaasti työttömiä maahanmuuttajia, jotka ovat vaarassa syrjäytyä. VESA-projekti auttoi maahanmuuttajia kotoutumaan alueelle ja pyrki helpottamaan heidän työllistymistään myös jatkossa. Työllistetty ryhmä koottiin mahdollisimman homogeeniseksi. Valintaperusteita olivat ikä, sukupuoli, koulutus, kielitaito, harrastukset ja kiinnostuneisuus. Projekti työllisti kahdeksan työtöntä 30 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 31

17 venäjänkielistä maahanmuuttajanaista. Iältään tallennustyöhön valitut olivat kaikki vuotiaita. Kaikilla oli aiempaa kokemusta joko arkisto-, kirjasto- tai toimistotyöstä. Ryhmä pystyi kommunikoimaan omalla äidinkielellään keskenään, vaikka työyhteisö oli muutoin suomenkielinen. Hyvää suomen kielen taitoa ei välttämättä tarvittu, sillä ryhmällä oli kaksikielinen tukihenkilö ja kielitaito karttui käytännön työskentelyn ohella. Koko ryhmälle järjestettiin projektin aikana useita eri koulutus- ja perehdytystilaisuuksia. Projektista kertyi ryhmälle työkokemusta, ainutlaatuista osaamista ja taitoja, joita voi hyödyntää myös tulevissa työtehtävissä. Projekti päätettiin loppukeväästä Ryhmässä työskennelleet maahanmuuttajanaiset olivat tyytyväisiä työyhteisöön ja työhönsä. Projektissa seurattiin tiiviisti tallennustyön etenemistä ja arkistosihteerien motivoituneisuutta. Erityisesti korostettiin ryhmäsuorituksen merkitystä ja pyrittiin luomaan hyvä työskentelyilmapiiri. Tämä malli sopi hyvin projektiin palkatuille työttömille maahanmuuttajille; se loi heille turvallisuuden tunnetta ja nosti omanarvontuntoa. Projektin jälkeen ryhmällä oli hyvät mahdollisuudet jopa oman yritystoiminnan käynnistämiseen, sillä projektissa hankittu osaaminen mahdollisti palveluiden tarjoamisen myös muille vastaavaa käännös- tai tallennustyötä tarvitseville tahoille. Rohkeutta oman yritystoiminnan perustamiseen ei kuitenkaan ollut riittävästi. Nyt VESA-projekti saa jatkoa, sillä järjestäjä sai huhtikuussa 2009 Opetusministeriöltä, Suomenlinnan hoitokunnalta, Helsingin kaupungilta ja Senaattikiinteistöltä rahoitusta, jolla digitalisoidaan, käännetään ja tallennetaan Suomenlinnan ja sen lähisaarten kartat ja piirustukset. Uusi projekti kestää vuoden 2010 kevääseen saakka. g Työskentely samaa äidinkieltä puhuvien ryhmässä helpottaa työelämään sopeutumista. Maahanmuuttajia työllistävissä projekteissa tulisi huomioida samaa kansalaisuutta olevien tai samaa kieltä puhuvien keskinäinen tuki ja ryhmädynamiikan edut. g Vertaistuki järjestyy usein luonnollisesti maahanmuuttajan omien suhteiden kautta, mutta myös työpaikat ja viranomaiset voisivat rohkaista siihen nykyistä enemmän. 4.3 Maahanmuuttajanaiset kotouttamistoimien keskiöön Suomen maahanmuuttajaväestöstä noin puolet on naisia. Naisten osuus maahanmuuttajista on tasaisesti kasvanut 1990-luvun puolivälistä, jota ennen maahanmuuttajaväestö oli selvästi miesvoittoista. Syitä naisten määrän kasvulle ovat olleet erityisesti perheenyhdistämiset, avioliitot ja paluumuutto. Miesten ja naisten muuttosyyt, kotoutuminen ja uuden elämän aloittaminen kulkevat usein eri ratoja. Maahanmuuttajanaisten integraatioon vaikuttavat huomattavalla tavalla naisten kotimaan kulttuuriset odotukset ja ihanteet. Monet maahanmuuttajat saapuvat Suomeen maista, jossa naisen itsenäinen elämä kodin ulkopuolella ei ole hyväksyttävää. Tällöin uusien sosiaalisten suhteiden muotoutuminen jää hyvin ohuelle pohjalle. Vaikka kotoutumisen mittaaminen onkin hankalaa, usein sen avaintekijöinä Moni maahanmuuttajanainen vierastaa usein itsekin radikaalisti muuttunutta kulttuurista ilmapiiriä ja häneen kohdistuvia uudenlaisia odotuksia. pidetään uuden kotimaan kielitaitoa, opiskelua tai työssäkäyntiä sekä ihmissuhteita ympäröivään yhteiskuntaan. Monilta maahanmuuttajanaisilta jäävät uupumaan kaikki edellytykset uuteen kotimaahan integroitumiselle. Uuden kotimaan toiminta- ja ajattelutapojen ymmärtämistä ja omaksumista voidaan pitää jonkinasteisena kotoutumisen merkkinä. Naisten näkökulmasta on erityisen tärkeää, että heidän puolisonsa ymmärtävät ympäröivän kulttuurin muutoksen. Vaikka aikaisemmin naisen työskentely kodin ulkopuolella olisi tuntunut vieraalta, uusi ympäristö voi totuttaa uudenlaiseen ajatteluun. Moni maahanmuuttajanainen vierastaa usein itsekin radikaalisti muuttunutta kulttuurista ilmapiiriä ja häneen kohdistuvia uudenlaisia odotuksia. Usein maahanmuuttajaperheet tarvitsevatkin erityistä tukea, jotta koko perheen kotoutuminen olisi mahdollista. Maahanmuuttajaäiti on tärkeässä asemassa kotoutumisprosessissa, sillä hänen kotoutumisensa vaikuttaa olennaisesti myös perheen lasten kotoutumisen onnistumiseen. Vaikka uuden kulttuurin omaksuminen on tärkeää, on huolehdittava siitä, että maahanmuuttajat saavat vaalia myös omaa kulttuuriaan. Yhteiskunnassa on kuitenkin opeteltava toimimaan sen sääntöjen ja lainsäädännön mukaan; maassa maan tavalla. g Naisille suunniteltujen kotouttamishankkeiden jatkeeksi olisi tarpeellista kehittää selkeä polku työelämään, joka helpottaa myös puolison suhtautumista työelämään siirtymiseen. g Maahanmuuttajaperheissä puolisot on saatava sitoutumaan toistensa kotoutumisprosesseihin. 32 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 33

18 Kassandra ry / Johnny korkman Naiset eivät joko osaa hakea apua tai eivät tiedä mistä sitä voi hakea. HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Monika-Naiset Liitto ry: MoniNaistenTalo hanke Monika-Naiset Liiton toiminnan lähtökohta on tukea maahanmuuttajanaisten kotoutumista, osallistumismahdollisuuksia sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pari- ja lähisuhdeväkivaltaa. Liitto on perustettu vuonna 1998 ja tällä hetkellä se työllistää 36 työntekijää, joiden ohessa toimii 200 koulutetun vapaaehtoisen verkosto. Perustamisestaan alkaen noin naista on saanut avun liiton kautta. Yksi maahanmuuttajanaisten suurimmista kotoutumisen esteistä on väkivalta, jolla on vaikutuksensa myös lapsiin. Naiset eivät joko osaa hakea apua tai eivät tiedä mistä sitä voi hakea. Tämän lisäksi kielimuuri vaikeuttaa yhteiskuntaan integroitumista. Monika-Naiset tekevät tärkeää työtä välittäessään viestiä maahanmuuttajanaisille heidän oikeuksistaan suomalaisen oikeusjärjestelmän näkökulmasta. Liiton Keskustoimisto sijaitsee Helsingissä ja alueelliset toimipisteet Espoossa, Kajaanissa, Kemi- Torniossa, Mikkelissä, Turussa ja Vantaalla. Liiton rahoittajina toimivat RAY, Helsingin kaupunki, EU:n kotouttamisrahasto, EU:n pakolaisrahasto, ministeriöt sekä säätiöt. Liiton sisällä toimii Monikulttuurinen Voimavarakeskus Monika, joka tarjoaa matalan kynnyksen kriisipalveluja väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille ja lapsille 25 eri kielellä. Lisäksi liiton piirissä toimii turvakoti Mona, jossa väkivaltaa kohdanneita naisia tuetaan yhteiskuntaan integroitumisessa sekä elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Viimeisin liiton hanke on vuoden 2009 alussa perustettu MoniNaisten Talo, jonka tavoitteena on olla maahanmuuttajanaisten matalan kynnyksen monipuolinen toiminta- ja tukikeskus. Kohderyhmänä eivät ole vain maahanmuuttajanaiset vaan myös maahanmuuttajanaisjärjestöt sekä viranomaiset, jotka työnsä kautta ovat tekemisessä kolmansista maista tulevien naisten kanssa. Hankkeen avulla maahanmuuttajanaiset saavat apua työ- tai harjoittelupaikan löytämisessä ja tietoa oppisopimuskoulutuksesta. Pyrkimyksenä on tarjota ohjausta ja neuvontaa asiakkaiden omalla äidinkielellä. 34 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 35

19 Maahanmuuttajanuorten kohdalla tärkein kotoutumista edistävä asia on oppivelvollisuuteen perustuva peruskoulu. Asiakkaat hakeutuvat hankkeen piiriin perhekeskusten, sosiaalivirastojen, verkostojen ja toimintaan jo tutustuneiden maahanmuuttajanaisten kautta, mutta myös työntekijöiden etsivän työn kautta. Etsivä työ tarkoittaa jalkautumista muun muassa ravintoloihin, kauppoihin ja hieromalaitoksiin. Liiton tavoite täyttää sosiaalisen toiminnan musta aukko on toteutumassa, joka näkyy kerhojen ja tapahtumien osanottajamäärien kasvussa ja maahanmuuttajanaisten yhteiskunnallisen tietoisuuden lisääntymisenä. Toiminnan kehittämistä ja jatkuvuutta vaikeuttaa kuitenkin resurssien puute. Monika-Naiset liitto ry on lähestynyt valtioneuvostoa useaan kertaan ja hakenut tukea maahanmuuttajanaistoiminnan turvaamiseksi. Toiminnalle ei ole pysyvää rahoitusta. g Kahden erilaisen kulttuurin ristipaineessa elävät maahanmuuttajanaiset tarvitsevat erityistä tukea ja tietoa heille kuuluvista kansalaisoikeuksista. g Myös lapsiaan kotona hoitavat maahanmuuttajanaiset, jotka eivät ole työttömiä työnhakijoita, on tuotava kotouttamisohjelman piiriin. Kotouttaminen toimii parhaiten heti maahantulon jälkeen. 4.4 Erityishuomio lapsiin ja nuoriin Suomeen saapuvat maahanmuuttajat ovat keskimäärin kantaväestöä nuorempia. Kulttuurisesta taustasta riippuen yhdessä perheessä voi olla useita lapsia. On todennäköistä, että jatkossakin maahanmuuttajaväestö on leimallisesti nuorta ja työikäistä ja myös perheiden kautta maahan saapuu paljon lapsia ja nuoria. Suurin osa maahanmuuttajista, myös maahanmuuttajalapsista ja -nuorista, on asettautunut Suomeen hyvin tai melko hyvin. Maahanmuuttajanuorten kohdalla tärkein kotoutumista edistävä asia on oppivelvollisuuteen perustuva peruskoulu. Aina kaikki ei kuitenkaan suju ongelmitta ja valitettavasti ymmärtämättömyyttä, ristiriitoja ja etniseen taustaan liittyvää kiusaamista esiintyy niin kouluissa kuin muillakin nuorten elämän osa-alueilla. Kaikkiin negatiivisiin ilmiöihin voidaan kuitenkin tehokkaasti vaikuttaa. Maahanmuuttajanuoret risteilevät usein kahden kulttuurin ahtaassa välimaastossa. Nuoret omaksuvat vanhempiaan nopeammin uuden kotimaan kulttuurin ja tavat. Usein he joutuvatkin toimimaan kulttuurin tulkkeina perheensä ja ympäröivän yhteiskunnan välillä. Monet maahanmuuttajanuoret pyrkivät murrosiässä pois vanhempiensa auktoriteetin alaisuudesta ja prosessi voi olla rajukin johtuen kahden erilaisen kulttuurin ristipaineesta. Toisessa vaakakupissa painaa usein hyvin perhe- ja yhteisökeskeinen kulttuuri, ja toisessa suomalainen, yksilön oikeuksia ja vapauksia painottava kulttuuri. Joissain tapauksissa vanhemmat torjuvat hyvin voimakkaasti kaiken uuden ja vieraan, jolloin nuori kokee epäonnistumisen tunnetta. Ongelmat heijastuvat helposti koulutyöhön ja näyttäytyvät opiskelumotivaation puutteena ja jatko-opintojen vähäisyytenä. Maahanmuuttajalapset ja nuoret tarvitsevat usein erityistä koulunkäynnin tukea. Monet nuoret tulevat Suomeen kesken peruskoulun ja kaipaavat vahvistusta kielitaidolleen ennen toisen asteen opintoja. Myös lukutaidottomuus asettaa myöhään maahan tulleiden maahanmuuttajanuorten koulutukselle haasteita. Maahanmuuttajanuorille suunnatulla peruskoulun lisäopetuksella nuori voi vahvistaa valmiuksiaan jatko-opintoihin. Erityisen hyväksi käytännöksi ovat osoittautuneet maahanmuuttajien omat lisäopetus- eli kymppiluokat. Joissakin kunnissa on perustettu erityisesti lukioon tähtääviä kymppiluokkia. Nykyhallituksen ajamilla lisäpanostuksilla maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen kestoa on saatu lisättyä puolesta vuodesta vuoteen. Koulutyöhön panostamisen lisäksi, lasten ja nuorten kohdalla koulun, kodin ja harrastustoiminnan välinen yhteistyö on erityisen tärkeää. Mikäli toimijat keskustelevat keskenään ja ymmärtävät toisiaan, voidaan väärinymmärryksiä pyrkiä välttämään. Valitettavan usein maahanmuuttajaperheiden vanhempien ja lasten sekä toisaalta myös maahanmuuttajavanhempien ja viranomaisten välillä vallitsee tietokatkoksia. Vanhemmat eivät useinkaan tiedä, mitä nuoret vapaa-aikanaan tekevät ja miksi viranomaiset reagoivat nuorten tekemisiin tietyllä tavalla. Kolmannen sektorin toimijoilla on tärkeä rooli maahanmuuttajanuorten kotoutumisprosessissa. Usein harrastuskerhot ja nuorille toimintaa järjestävät järjestöt toimivat myös pehmentävänä linkkinä vanhempien ja viranomaisten välillä. Toimimalla tasavertaisena ryhmässä muiden nuorten kanssa, nuoren identiteetti ja omanarvontunto kehittyvät. Vahva identiteetti tekee ihmisestä myös vastustuskykyisemmän syrjintää ja vastoinkäymisiä kohtaan. Maahanmuuttajalasten ja -nuorten identiteetin vahvistaminen on hyödyllistä, mutta se ei yksin riitä. Yhtä tärkeää on puuttua etniseen taustaan perustuvaan huonoon kohteluun ja syrjintään itseensä. Nuorten ongelmia lisää myös se, että he kokevat usein aikuisia voimakkaammin ympäristön vihamielisen suhtautumisen; lapset ja nuoret saattavat olla toisiaan kohtaan huomattavasti suorasanaisempia kuin aikuiset. Näkyviin vähemmistöihin kuuluvilla nuorilla on myös erityinen riski joutua etnisestä taustastaan johtuvan väkivallan kohteiksi vain siitä syystä, että nuoret usein liikkuvat ulkona aikuisia enemmän. On tärkeää, että nuorten syrjintään ja kiusaamiseen puututaan heti, kun sitä havaitaan. g Myöhään maahan tulleille nuorille on syytä tarjota riittävästi ammatilliseen koulutukseen valmistavaa räätälöityä opetusta, lisäopetusta ja aikuislukioiden tarjoamia kursseja. g Panostaminen nuoriin on erityisen tärkeää myös siksi, että Suomi tarvitsee tulevaisuudessa nuorta väestöä kantaväestön vanhetessa. Nuoret on houkuteltava jäämään Suomeen sen sijaan, että he muuttaisivat takaisin kotimaahansa. 36 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 37

20 Icehearts ry HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Icehearts kaikki pelaa Icehearts on erityistä tukea vaativille lapsille ja nuorille suunnattua syrjäytymistä ennaltaehkäisevää toimintaa joukkueurheilun muodossa. 6-vuotiaina joukkuetoiminnan aloittavat pojat pelaavat samassa joukkueessa 12 vuoden ajan. Joukkuetta ohjaa kasvattaja, jolla on ammatilliset pätevyydet joukkueen johtamiseen. Iceheartsin tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä, edistää sosiaalisia taitoja ja luoda lapselle pitkäkestoinen ja turvallinen aikuisen läsnäolo läpi kasvun nivelvaiheiden. Iceheartsfilosofia tukee lapsen kasvua itseensä luottavaksi ja toiset huomioonottavaksi joukkueen jäseneksi. Toimintamalli perustuu arvomaailmaan, joka antaa jokaiselle lapselle mahdollisuuden. Icehearts on poikkihallinnollinen toimintamalli, jossa työskennellään yhdessä sosiaali- ja sivistystoimen ammattilaisten kanssa. Yhden Icehearts-joukkueen toiminta maksaa vuodessa euroa. Tällä rahalla toimintaan pääsee mukaan lasta tai nuorta. Nykyisin rahoitus koostuu kuntien, valtion ja yksityisen sektorin avustuksista. Ichearts-kasvattajat Jukka Marttala ja Ville Turkka ovat iloisia siitä, että Iceheartsista on ollut monille niin paljon apua. Se on takuuvarmaa kotouttamista, toteaa Turkka itse. Turkka toimii Iceheartskasvattajana seuraperheen vanhimmassa yhdistyksessä Vantaan Iceheratseissa ja Marttala puolestaan Icehearts-perheen kuopuksessa, UPV Icehearts Ulvilassa. Marttala kertoo, kuinka Ulvilassa toimii 12 pojan joukkue, jossa on myös kolme maahanmuuttajanuorukaista. Pojat ovat asuneet Suomessa jo useamman vuoden, mutta kavereita pojat ovat saaneet vasta joukkueeseen tultuaan. Ennen joukkuetoiminnan aloittamista pojat olivat viettäneet kaiken aikansa niin koulussa kuin kotona yksin, ilman ikäistään seuraa. Marttala toteaa, että on hienoa huomata kuinka yhdessä touhutessa maahanmuuttajien ja suomalaisten nuorten molemminpuoliset ennakkoluulot hälvenevät ja ujous varisee pois. Tällöin syntyy myös kaverisuhteita ja positiivisia sosiaalisia kontakteja. Myös Vantaalla on koettu lukuisia onnistumisen hetkiä, mutta työ on välillä raskastakin. Turkka itse valmensi joukkuetta, jossa maahanmuuttajia oli kolmannes. Joukkueen kasvattajan ja valmentajan on oltava jatkuvasti hereillä. Kaikkeen hälyttävään on suhtauduttava vakavasti. Turkka aloitti joukkueensa kanssa poikien ollessa 6-vuotiaita. Tuolloin kaikki oli vielä hyvin, mutta rasistiset vihjailut ja verbaaliset loukkaukset alkoivat poikien ehdittyä kouluikään. Koulussa opittiin ikäviä ilmauksia yläluokkalaisilta, jotka heijastuivat myös käyttäytymiseen joukkuetapaamisissa. Turkka muistelee tapausta, jossa kotimatkalla treeneistä auton takapenkiltä kaikui rehvastellen: Mä en istu ton vieressä koska neekerit haisee. Seurauksena oli, että pojat seisotettiin tienposkeen ja jokainen sai haistella toistensa kainaloita. Lopputulokseksi saimme hajuja vertailtuamme, ettei niissä taida olla eroja. Turkka pitää erittäin tärkeänä sitä, että ongelmiin puututaan konkreettisesti. Minkäänlaista rasismia ei hyväksytä. Nuoria askarruttavista asioista, kuten kulttuurisista eroista on aina keskusteltava porukalla. Toki ongelmatilanteita syntyy tästä huolimatta, mutta niistä on otettava kaikki mahdollinen oppi irti. Marttala ja Turkka korostavat joukkueen ja koulun välisen yhteistyön tärkeyttä. Esimerkiksi Ulvilassa joukkueen poikien koulussa työskentelee Iceheartskasvattaja neljänä päivänä viikossa. Hän toimii poikien tukena ja tarvittaessa myös auktoriteettina. Jokaista poikaa käsitellään yksilönä ja jokaisen pojan erityispiirteet, tarpeet ja ongelmat tunnetaan, kasvattajat korostavat. Monesti Icehearts-valmentajat ja kasvattajat toimivat joukkuelaisille myös toisina isähahmoina ja huoltajina. Huolta pojista kannetaan myös joukkuetoiminnan ulkopuolella. Luottamuksen saavuttaminen kasvattajien ja poikien välille onkin kaiken toiminnan perusta. Monissa maahanmuuttajaperheissä kasvattajat toimivat myös korvaamattomana kommunikointilinkkinä koulun ja vanhempien välillä. Suhtautuminen viranomaisiin ja joskus koulun opettajiinkin vaihtelee maahanmuuttajaperheiden kulttuurisen taustan ja kokemusten perusteella. Monesti opettajien soittopyyntöihin jätetään vastaamatta, mutta Icehearts-kasvattajalle kyllä vastataan, kertovat Marttala ja Turkka. On elintärkeää, että edes kasvattaja saa yhteyden poikien perheeseen, jotta koulussa esiintyvät ongelmat tai pojan erityistarpeet tulevat myös vanhempien tietoon varhaisessa vaiheessa. Turkka ja Marttala tiedostavat, että kohtaaminen viranomaisten ja maahanmuuttajien välillä voi monesti olla kova ja persoonaton. Icehearts-toiminnalla pyrimme tuomaan tähän kohtaamiseen inhimillisyyttä ja pehmeyttä. Kolmannen sektorin toimijoiden osaamista ja apua tulisi hyödyntää kaikin mahdollisin tavoin. Samalla maahanmuuttajaperheet sitoutetaan mukaan Icehearts-toimintaan ja myös vanhemmat saavat kontakteja kodin ulkopuolelle ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Monesti huomaamme, että tietämättömyys ja ujous ovat suurimpia ennakkoluuloisen suhtautumisen ja rasismin syitä, Turkka ja Marttala toteavat. Kun nuoret pelaavat samassa joukkueessa ja tutustuvat toisiinsa ohjatussa ja valvotussa ympäristössä, ennakkoluulot ja tietämättömyys haihtuvat pois. Kun nuoret oppivat tuntemaan joukkuekaverinsa, he eivät enää lajittele toisiaan taustansa tai ihonvärin mukaan, vaan jokaiseen suhtaudutaan tasavertaisena yksilönä. Myös maahanmuuttajanuorilla on monesti ennakkoluuloja suomalaisia kohtaan, eikä aina vain toisin päin. g Kolmannen sektorin hankkeita maahanmuuttajien integroimiseen pitää tukea julkisin varoin. Urheiluseurat, kulttuuriyhdistykset, kyläyhdistykset ja muut kansalaisjärjestöt ovat avainasemassa uussuomalaisten kotouttamisessa. g Yhtenä yhteiskunnan järjestötoiminnalle ohjaaman tuen jakoperusteena on oltava se, miten toiminta edistää yhdenvertaisuuden ja moniarvoisuuden toteutumista yhteiskunnassa. Jokaista poikaa käsitellään yksilönä ja jokaisen pojan erityispiirteet, tarpeet ja ongelmat tunnetaan, kasvattajat korostavat. HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Tukholman Rinkeby ja Tesna Tesna ja Rinkeby ovat Tukholmassa sijaitsevia kaupunginosia, joiden asukkaista suuri enemmistö on maahanmuuttajia. Tämä on synnyttänyt tarpeen luoda kouluissa uudenlaisia toimintamalleja maahanmuuttajanuorten kotouttamiseksi yhteiskuntaan esimerkiksi urheilutoiminnan kautta. Rinkebyssä ja Tesnassa kaupunki on osallistunut jo useiden vuosien ajan harrastustoiminnan kehittämiseen kustantamalla kouluihin juniorivalmennuspäällikön, joka vetää 1-2 luokkalaisille joka viikko koripallotunteja muun liikunnan ohella. Tarkoituksena on innostaa nuoria harrastusten pariin myös vapaa-ajalla, ja nykyisin lähialueen koripalloseurojen nuorista suurin osa onkin maahanmuuttajia. Koulut, seurat ja nuorisotalot tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään, joka parantaa tiedonkulkua ja ehkäisee ongelmien syntymistä. Erityisryhmät tarvitsevat erityistoimenpiteitä, jotka tukevat kotoutumista ja ehkäisevät syrjäytymistä. Harrastustoiminnan aloittamisen kynnystä tulee madaltaa, jotta maahanmuuttajanuorilla on mahdollisuus osallistua vapaa-ajan toimintaan. Suomessakin tämänkaltaisten toimintamallien hyödyntämistä tulisi harkita, sillä maahanmuuttajanuorten ohjaaminen vapaa-ajan aktiviteetteihin helpottaa nuoren sopeutumista yhteiskuntaan ja sen toimintoihin. 38 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 39

21 Kerhot ovat niin kysyttyjä, ettei kaikille halukkaille riitä paikkoja. Jussi eskola Erilaisten taustojen ja kokemusten kirjo tekee yläasteikäisten maahanmuuttajanuorten opetuksesta ja sopeuttamisesta haastavaa. HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Palloliiton Kaikki Pelaa ohjelma Jalkapallon on havaittu olevan yksi tehokkaimmista kotouttamista edistävistä harrastuksista maahanmuuttajalasten ja -nuorten keskuudessa. Jalkapallo on usein vieraassa maassa ja kulttuurissa ainut lapselle entuudestaan tuttu asia. Jalkapallolla onkin huomattavasti enemmän maahanmuuttajaharrastajia kuin millään muulla urheilulajilla. Maahanmuuttajalapsille ja nuorille toiminta tutun harrastuksen parissa tuo turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden tunnetta valtaväestön nuoriin nähden. Palloliiton Kaikki Pelaa -ohjelmalla onkin edistetty merkittävästi lasten ja nuorten hyvinvointia ja suvaitsevuutta. Palloliitolla ja jalkapalloseuroilla on koulujen yhteydessä lapsille tarkoitettua iltapäiväkerhotoimintaa. Mukana on ollut niin kantaväestöön kuuluvia kuin maahanmuuttajataustaisiakin lapsia. Kerhot ovat niin kysyttyjä, ettei kaikille halukkaille riitä paikkoja. Iltapäiväkerhojen toiminnan yhteydessä on havaittu, että kantasuomalaiset lapset siirtyvät nopeasti pelaamaan seuroihin, kun taas maahanmuuttajataustaiset jäävät iltapäiväkerhotoiminnan piiriin. Taustalla voivat olla kalliit jalkapallolisenssit, mutta varmasti osin myös se, että jo olemassa olevat seurat eivät vielä ole osanneet hyödyntää eri kansalaisuusryhmistä tulevaa potentiaalia toiminnassaan. Kynnys osallistumiseen seuratasolla on uussuomalaisille korkeampi kuin kantasuomalaisille. On tärkeää, että maahanmuuttajat löytävät tiensä myös jalkapalloseuroihin, sillä Suomessa jalkapallon kasvu lajina on vahvasti liittynyt uussuomalaisten määrän kasvuun. Seurat kuten TamU ja HJK, tai pienemmistä Närpes Kraft FF, ovat toimineet edelläkävijöinä uussuomalaisten pelaajien kanssa. Työ monikulttuuristen pelaajien integroimiseksi vaatii kuitenkin osaamista ja siksi Suomen Palloliitto on rakentanut työkaluja valmentajille, seurajohtajille, erotuomareille ja muille jalkapallotoimijoille. Lisenssien maksuun on mahdollisuus saada sosiaaliavustusta, mutta se voi helposti leimata nuoren pelaajan sossutapaukseksi pelitovereiden keskuudessa. Osa seuroista pyrkii myös rahoittamaan vähävaraisten pelaajiensa lisenssejä erilaisin sponsorirahoin tai talkootöin. Joillakin alueilla rahoitusta on kerätty myös niin sanottujen kaupunginosajoukkueiden pelaajille paikallisten sponsoreiden turvin, jotka tuntevat tukemansa pelaajat henkilökohtaisesti. On äärimmäisen tärkeää, että kaikille lapsille ja nuorille taataan mahdollisuus harrastustoimintaan, joka parhaimmillaan toimii kotoutumisen katalysaattorina. g Erityispanostaminen koulukerhotoimintaan on tärkeää, jotta jokaisella nuorella olisi mahdollisuus viikoittaiseen harrastustoimintaan perheen varallisuudesta riippumatta. Nykyhallitus on vahvistanut koulujen kerhotoiminnan rahoittamista ja hyvää työtä on jatkettava tulevaisuudessakin. Koulujen ja urheiluseurojen yhteistyötä tulee tiivistää. g Talkootyön verovapautta tulisi laajentaa, jotta seuroilla olisi paremmat mahdollisuudet rahoittaa vähävaraisten pelaajiensa lisenssejä ja mahdollistaa maahanmuuttajanuorten osallistuminen seuratoimintaan. HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Jakomäen koulu Jakomäen koulussa noin kolmannes oppilaista on maahanmuuttajataustaisia ja koulussa onkin paljon osaamista ja kokemusta monikulttuurisesta opetuksesta. Koulussa on tällä hetkellä kaksi maahanmuuttajataustaisten nuorten valmistavan opetuksen ryhmää, joista toinen on suunnattu luku- ja kirjoitustaidottomille. Luku- ja kirjoitustaidottomien tai puutteellisen luku- ja kirjoitustaidon omaavien oppilaiden opetuksen pääpaino on suomen kielen oppimisessa. Maahanmuuttajat ovat erittäin heterogeeninen ryhmä, vaikka heistä puhutaankin yhteisellä nimellä valtamediassa. Pelkästään Jakomäen oppilaiden joukosta löytyy 16 eri kansalaisuutta ja 18 eri äidinkieltä. Oppilaiden ikä vaihtelee ikävuoden välillä. Osa nuorista on juuri saapunut Suomeen, toiset taas ovat syntyneet Suomessa. Myös koulutuksen lähtötasoissa on huimia eroja. Osa nuorista saapuu Suomeen ja koulunpenkille vietettyään vuosia pakolaisleirillä tai sotatoimialueella, toisilla taas on jo valmiina hyvä koulutustausta. Maahanmuuttajanuorten siirtyminen valmistavasta opetuksesta tavalliseen perusopetukseen pyritään tekemään mahdollisimman sujuvaksi. Heille laaditaan koulussa oma oppimissuunnitelma, joka perustuu oppilaan ikä- ja kehitystasoon, opiskeluvalmiuksiin ja oppimistaustaan. Opetusjärjestelyiden lähtökohtana on se, että valmistavaa opetusta antavissa kouluissa oppilaat integroituvat opetuksen aikana nimenomaan kyseisen koulun perusopetukseen. Helsingissä valmistavaa opetusta tarjotaan pääsääntöisesti vuoden ajan, mutta oppilas voi siirtyä perusopetukseen jo aiemmin omien valmiuksiensa mukaan. Perusopetukseen siirtyvälle oppilaalle suunnitellaan tarvittavat tukitoimet normaaliopetuksen seuraamiseen. Myös Jakomäen koulussa maahanmuuttajanuoret siirtyvät valmistavan opetuksen jälkeen yleisopetuksen piiriin. Jo vuodessa useimmat nuoret ovat ns. puolikielisiä, eli pärjäävät osin suomenkielisessä opetuksessa. Heidän apunaan on kuitenkin heidän omaa kieltään puhuva avustaja. Erilaisten taustojen ja kokemusten kirjo tekee yläasteikäisten maahanmuuttajanuorten opetuksesta ja sopeuttamisesta haastavaa. Yleensä koulunsa aloittavat nuoret ovat innostuneita ja optimistisia. Valitettavasti tilanne voi olla kokonaan toinen parin vuoden kuluttua, jos kotouttamistoiminta on epäonnistunut. Silloin nuoret oireilevat myös koulussa. Kuvaan voivat tulla mukaan lintsaaminen ja muut koulunkäyntiongelmat. Kouluissa pyritään auttamaan nuoria muun muassa oppilashuollon ja opintojenohjauksen kautta. Oppilashuolto on tärkeä osa maahanmuuttajanuorten sopeutumista ja kotoutumista. Opetusta on myös kehitettävä paremmin maahanmuuttajaluokkien tarpeisiin soveltuvaksi ja erilaisia opetusryhmiä on pystyttävä käyttämään joustavasti. Oppilashuollon avulla edistetään oppilaiden tervettä, tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä luodaan edellytykset hyvälle oppimiselle. Nuorten opetuksessa pyritään myös ottamaan huomioon jatko-opintoihin pääsyn edellytykset. Luku- 40 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 41

22 ja kirjoitustaidottomina Suomeen tuleville nuorille on yläasteen aikana vaikeaa taata tarvittava oppimäärä päästötodistuksen saamiseksi. Maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutuspolku voi katketa helposti, koska Suomessa peruskoulun päästötodistus on yleinen ehto jatkokoulutukseen pääsemiselle. Erityisesti vähäisen koulutaustan ja heikot opiskeluvalmiudet omaavat nuoret ovat vaarassa pudota koulutusjärjestelmästä yläasteen jälkeen. Nuorten ohjauksen tarve korostuu heidän siirtyessään yläasteelta jatko-opintoihin. Jos jatko-opintoihin ei ole valmiutta, tarjolla on ammatilliseen koulutukseen valmistavaa opetusta, lisäopetusta ja aikuislukioiden tarjoamia kursseja. Kodin ja koulun välinen yhteistyö toimii maahanmuuttajaperheiden kohdalla yleensä tulkin avustuksella. Vanhemmille on tärkeää, että nuori pärjää uudessa ympäristössä. Kulttuurierot tulevat joskus esille sellaisissa perheissä, joissa on säilytetty oman kulttuurin perinteiset arvot. Maahanmuuttajanuorten sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan voi olla aivan eri vaiheessa kuin heidän vanhempiensa. Maahanmuuttajanuorille suunnattua peruskoulun lisäopetusta annetaan useissa kouluissa eri puolilla Suomea. Jakomäen koulussa on yleinen maahanmuuttajakymppi ja maahanmuuttajille suunnattu ammattikymppi. Opetus on pääosin suomeksi, jotta maahanmuuttajanuorten kielitaito kehittyisi. Opetuksessa tutustutetaan oppilaat suomalaiseen yhteiskuntaan, luontoon ja kulttuuriin. Opinto- ja tutustumiskäynnit kuuluvat oleellisena osana opetukseen. Opinto-ohjelmaan sisältyy tavallisia kouluaineita ja lisäksi maahanmuuttajan oman äidinkielen opintoja. Lisäksi opetetaan tiedon hankintaa ja käsittelyä. Kymppiluokan ohjelmaan kuuluu myös parin viikon pituinen työelämään tutustuminen, jossa pyritään löytämään tutustumispaikka, jossa oppilas voi hyödyntää äidinkielentaitoaan ja kulttuuriaan. Maahanmuuttajien ammattikymppi on Jakomäessä suuntautunut ravintola- ja cateringaloille. Tarkoituksena on tutustuttaa oppilaat catering-alojen ammatillisiin opintoihin ja innostaa hakeutumaan alalle. g Erillisiä maahanmuuttajaluokkia ei saa rakentaa kouluihin, vaan maahanmuuttajaoppilaat tulee integroida muiden oppilaiden yhteyteen. Erilliset maahanmuuttajaluokat heikentävät maahanmuuttajaoppilaiden integroitumista kouluun ja yhteiskuntaan ja hidastavat myös suomen kielen oppimista. g Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden arviointiin ja osaamisen mittaamiseen tarvittaisiin parempi järjestelmä. Arvioinnissa on pystyttävä ottamaan huomioon, että maahanmuuttajataustaisten nuorten keskuudessa erot ovat suuria jo heidän oppimislähtökohtiensa osalta. Opettajia tulisi kouluttaa ja tutustuttaa niihin kulttuureihin, joista heidän oppilaansa tulevat. Kokoomuksen maahanmuuttoryhmä pitää opetusministeriössä aloitettuja toimia tilanteen parantamiseksi hyvinä. g Monikulttuurisessa koulussa on myös tärkeää olla maahanmuuttajataustaista henkilökuntaa, opettajia ja koulunkäyntiavustajia. g Koulujen ja muiden hallintokuntien välistä yhteistyötä tulisi kehittää. Koulutiloja voitaisiin ottaa maahanmuuttajatoiminnan käyttöön kouluaikojen ulkopuolella. Koulu voisi toimia kohtaamispaikkana ja monitoimitilana kaikille alueen asukkaille. Koulun oppilashuolto voisi puolestaan syventää yhteistyötä muiden perheen kotouttamista tukevien tahojen kanssa. 42 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 43

23 4.5 Monikulttuurinen ja hyväksyvä yhteiskunta nollatoleranssi rasismille ja muukalaisvihalle Suomen maahanmuuttopolitiikka perustuu monikulttuurisuuden ihanteeseen. Maahanmuuttopolitiikan onnistuneena tuloksena pidetään kaksikulttuurisuutta, jolloin maahanmuuttaja sekä säilyttää oman kulttuurinsa erityispiirteet, että omaksuu jotakin uutta sopeutuessaan suomalaiseen yhteiskuntaan. On totta, että nuoret ikäluokat ovat suvaitsevaisempia kuin aikaisemmin syntyneet. Monikulttuurisuus ei kuitenkaan ole aina toteutunut suomalaisessa yhteiskunnassa ihanteellisella tavalla. On totta, että nuoret ikäluokat ovat suvaitsevaisempia kuin aikaisemmin syntyneet. Kansainvälistyvä maailma, globalisaatio ja erityisesti musiikin ja kulttuurin kautta nuorten keskuuteen maailmalta kulkeutuvat trendit muovaavat nuorien asenteita avoimempaan suuntaan. Ongelmana kuitenkin on, että integraatio on jäänyt lähinnä maahanmuuttajia koskevaksi prosessiksi, jossa heidän odotetaan sopeutuvan yhteiskuntaan vaikuttamatta sanottavasti suomalaiseen yhteisöön. Monikulttuurisuudella viitataankin usein vain suomalaisen ja muiden kulttuurien kosketuspintoihin sen sijaan, että termillä kuvattaisiin suomalaisen kulttuurin sisäistä moninaisuutta. Monesti on puhuttu myös niin sanotusta pakatun laukun syndroomasta. Suomalainen tapa suhtautua maahanmuuttajiin on, että heidän nähdään muuttavan ennen pitkää takaisin kotimaahansa. Oletusarvona usein on, ettei ulkomaalainen aio lainkaan kotiutua Suomeen. Maahanmuuttoa koskevassa julkisessa keskustelussa vallitsee puolestaan tietynlainen mustavalkoisuus. Kahtena ääripäänä voidaan nähdä monikulttuurisuutta kannattavat ihmiset ja maassa maan tavalla mallin kannattajat. Kokoomuksen eduskuntaryhmän maahanmuuttotyöryhmän mielestä tasa-arvoisuus ja tasavertaisuus ovat tärkeitä keskustelun aiheita puhuttaessa maahanmuuttajista. Suomessa rasismista puhuttaessa voidaan tarkoittaa monia asioita. Esimerkiksi ihonvärin perusteella tapahtuvaa syrjimistä ei ehkä esiinny kuin marginaalisesti, mutta syrjivä asenne voi ilmentyä muilla, piilossa olevilla viesteillä. 44 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 45

24 Ulkonäöltään valtaväestöstä eroavat ryhmät saattavat jopa olla paremmin rasismilta suojeltuja kuin suomalaisia kulttuurisesti lähempänä olevat ryhmät. Esimerkiksi virolaisiin ei kohdistu vihamielisyyttä, mutta tietynlainen luottamuksen puute on aina olemassa. Se voi vaikuttaa olennaisesti esimerkiksi töiden saantiin. Tasavertaisuus ja uussuomalaisten kotoutuminen yhteiskuntaan voi onnistua parhaalla mahdollisella tavalla vain, mikäli myös vastaanottava yhteiskunta on valmis muutoksiin. Olennaista on, ettei maahanmuuttajiin suhtauduta ikuisesti ulkomaalaisina, vaan heidät hyväksytään yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi. Tärkeintä maahanmuuttajan kotoutumisen kannalta on se, että hän kokee olevansa tervetullut. Monikulttuurisuus ei kuitenkaan ole sitä, että uskontoon tai kulttuuriin vedoten voisi toimia suomalaisen lainsäädännön vastaisesti. Kaikkien Suomessa asuvien on noudatettava Suomen lakia ja kunnioitettava suomalaista ihmisoikeusnäkemystä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Esimerkiksi kunniaväkivalta on jyrkästi tuomittavaa ja sille ei pidä antaa elintilaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Myöskään kouluissa ei pidä sallia erivapauksia uskonnon tai kulttuurin perusteella. Selvää on, että kansainvälistyminen tulee muuttamaan suomalaista yhteiskuntaa. Kokemuksia maahanmuuton vaikutuksista on jo suurimmissa kaupungeissa, mutta muualla haasteet ovat vielä edessä. Rasismin nousun vaara on todellinen ja siksi on tärkeää tukea toimia, joilla rasismia ennaltaehkäistään. Erityisesti tulee panostaa rasististen rikosten tutkintaan ja viranomaisten monikulttuurisuuskoulutukseen. g Maahanmuuttajilla on oltava mahdollisuudet oman kielensä, uskontonsa ja kulttuurinsa säilyttämiseen, mutta kulttuuri tai uskonto ei koskaan oikeuta rikkomaan suomalaista lainsäädäntöä. g Kunniaväkivallan uhka on torjuttava tehokkaalla, ennaltaehkäisevällä työllä. HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa Maahanmuuttajien määrän kasvu 1990-luvun vaihteessa synnytti tarpeen monikulttuurisuuden lisäämiselle. Maahanmuuttajat ja kantaväestö tarvitsivat kansainvälisen olohuoneen, jossa eri kulttuureista tulevat ihmiset voivat kokoontua yhteen. Kansalaisjärjestöjen sinnikkään työn seurauksena Helsingin Kulttuurikeskuksen alaisuudessa toimivan kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan ovet avautuivat yleisölle vuonna Caisan toiminnan lähtökohta on tukea monikulttuurisen kaupungin kehittymistä edistämällä eri maista tulleiden ihmisten vuorovaikutusta, tukea etnisten vähemmistöjen omaehtoista kulttuurin harjoittamista ja antaa tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja erilaisista kulttuureista. Toimintansa alkuhetkistä lähtien Caisa on palvellut niin etnisiä vähemmistöjä kuin valtaväestöä, joka on osoittautunut onnistuneeksi konseptiksi. Kulttuurikeskuksessa järjestetään erilaisia taidetapahtumia ja seminaareja sekä kerhotapaamisia. Vuonna 2007 järjestettiin ensimmäisen kerran Caisan oma, monikulttuurinen laulukilpailu Ourvision, joka kerää yhteen yli 100 eritaustaista laulajaa. Caisan tilaisuuksissa käy vuosittain noin ihmistä. Pääkaupunkiseudulla asuu noin maahanmuuttajaa, joten tarve Caisan kaltaiselle kohtaamispaikalle on valtava. Caisassa työskentelee tällä hetkellä 10 vakituista ja kolme määräaikaista henkilöä, joista puolet on muualla kuin Suomessa syntyneitä. Henkilöstön koulutustaso on korkea ja useimmat puhuvat 3 7 kieltä. Caisa on tehnyt perustamisestaan lähtien yhteistyötä laajasti kuntien, valtion virastojen, kansalaisjärjestöjen, koulujen ja yliopistojen sekä suurlähetystöjen kanssa. Maahanmuuttajien monikulttuuristen yhdistysten vahvistaminen on yksi tärkeimmistä tulevaisuuden prioriteeteista ja Caisa haluaa olla edesauttamassa yhdistysten käytännön toiminnan tukemista esimerkiksi tiedostusta tehostamalla. Caisan kanssa samoissa tiloissa sijaitsee vuonna 2003 perustettu tietokanta, joka tarjoaa tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta maahanmuuttajille 15 eri kielellä. Sivustolle on koottu tietoa muun muassa palveluista, asumisesta, koulutuksesta, lupa-asioista sekä työn saannista. Näiden lisäksi sivuilta löytyy paikallistietoa Helsingistä, Kuopiosta, Rovaniemeltä, Turusta, Tampereelta sekä Kainuun maakunnasta. Palvelun rahoittajina toimivat tällä hetkellä sisäasiainministeriö, opetusministeriö ja mukana olevat kaupungit. Palvelun tarkoituksena on tarjota maahanmuuttajille sivusto, jolta saa monenlaista tietoa. Infopankissa vierailee kuukausittain n henkilöä. Projekti kestää vuoteen 2013 saakka. g Monikulttuurisessa yhteiskunnassa sekä yhteiskunta, että maahanmuuttajat muuttuvat. Monikulttuurisuus on parhaimmillaan arvojen ja elämäntapojen moninaisuutta, täysivaltaisia osallistumismahdollisuuksia sekä tasa-arvon toteutumista. HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Palloliiton Rasisti on reppana -kampanja Rasismi on yhteiskunnallinen ongelma, jonka vaikutukset näkyvät myös jalkapallokentillä. Kitkemällä rasismi jalkapallokentiltä voidaan samalla vaikuttaa suuren yleisön asenteisiin. Suomen Palloliitolla on lisenssin maksanutta jäsentä ja jalkapallotoimijoita lasketaan olevan vähintään puoli miljoonaa. Jalkapalloperheellä on siis huomattava merkitys suomalaisen yhteiskunnan kehittäjänä. Suomen jalkapalloliitto on puuttunut jalkapallon piirissä ilmenevään rasismiin Rasisti on reppana kampanjan avulla. Sen taustalla oleva yhdenvertaisuushanke käynnistettiin vuoden 2006 lopulla ja keskittyi ensimmäisenä toimintavuotenaan rasismiselvityksen tekemiseen suomalaisessa jalkapallossa. Rasismin esiintymistä jalkapallokentillä selvitettiin haastattelemalla erotuomareita ja seuraamalla Juha kivimäki 46 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 47

25 otteluita. Usealle sadalle erotuomarille tehtiin lisäksi asennekysely. Ongelmia paljastui odotettua enemmän ja nimenomaan ruohonjuuritasolla. Jatkotoimenpiteisiin johtavia vakavampia tapauksia on vuodessa noin 30. Kyselyssä miltei kaikki erotuomarit ilmoittivat kuitenkin huomanneensa rasistisia tapauksia, joten todellisuudessa määrä on huomattavasti suurempi. Mitä alemmaksi divisioonatasolla mentiin, sen suuremmaksi rasismiin liittyvät ongelmat kasvoivat. Alimmalla divisioonatasolla pelaa useita etnispohjaisia joukkueita, jotka ovat rakentuneet vain yhtä etnistä ryhmää edustavista pelaajista. Viimeisen vuoden aikana on syntynyt 22 maahanmuuttajataustaisten omaa seuraa pelkästään Helsingin alueella. Tämän pohjalta ei ole yllättävää, että rasismia esiintyy eniten alemmilla divisioonatasoilla ja junioritasolla. Rasistinen käyttäytyminen myös katsomoissa on kasvussa, vaikka sitä esiintyy pohjoismaiseen tasoon verrattuna vielä vähäisesti. Rasismin vastaisen viestin vahvistamiseksi Rasisti on reppana -kampanjasta tehtiin TV-spotteja, joissa esiintyivät Suomen omat maajoukkuetähdet. Mainokset esitettiin Ylen lähetyksissä ja kesän jalkapallo-otteluiden yhteydessä. Spottien tuoma mediajulkisuus on kohdistanut jalkapallopiirien huomion suvaitsevaisuuteen ja maahanmuuttajataustaisten pelaajien tasa-arvoiseen kohteluun niin pelikentillä kuin katsomoissakin. Yhdenvertaisuushankkeen tärkeä osa on ollut rasismin vastaisen koulutuksen tarjoaminen kaikille Suomen jalkapallotoimijoille. Koulutuksia on suunnattu erotuomareille, valmentajille ja seurajohtajille, joilta tieto on taas kulkenut eteenpäin seuratasolla. Tavoitteena on ollut tehdä rasismin vastaisesta teemasta pysyvä lisä kaikkeen Suomen Palloliiton ja sen piirien koulutuksiin ja sitä kautta vaikuttaa jatkuvasti Palloliiton 1050 seuran kenttään. Rahoitus on tullut osin Opetusministeriöltä, osin Suomen Palloliitolta itseltään. g Rasismin ja muukalaisvihan kaikkien ilmentymismuotojen osalta viranomais- ja kansalaisjärjestötoiminnassa tulee sitoutua nollatoleranssiin. HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ EU-Sino: Eurooppa tutummaksi kiinalaisille maahanmuuttajille media- ja kulttuuripalvelujen kautta FutuVision Media on laaja-alainen ja nopeasti kasvava yritys, joka on osa FutuVision Groupia. FutuVision Groupin pääkonttori sijaitsee Suomessa Tampereella, ja sillä on on toimistoja myös muualla Euroopassa ja Kiinassa. Yrityksellä on noin 50 työntekijää Suomessa ja freelance-toimittajia eri puolilla maailmaa. FutuVisionin missio on tarjota tietoa Kiinasta eurooppalaisille ja Kiinasta Eurooppaan muuttaneille. FutuVisionin arvojen mukaan viestinnän pitää aina toimia molempiin suuntiin. Toiminnan keskipisteenä on keskustelukanavien luominen ja kotoutumisen edistäminen kahden kulttuurillisesti ja taloudellisesti erilaisen alueen ja ihmisväestön välillä. Monikulttuurisen identiteetin kehittäminen ja kielellisten siteiden vaaliminen lähtömaahan helpottaa myös muuttoa ja kotiutumista toiseen maahan. Kulttuuritapahtumien järjestäminen sekä Euroopan ja Kiinan välinen kulttuurivaihto ovat iso osa FutuVisionin kansainvälistä toimintaa. FutuVision Media tuottaa esimerkiksi radio-ohjelmia ja -mainoksia useilla eri kielillä. Radio86 on noussut vuoteen 2009 mennessä FutuVision Median näkyvimmäksi palveluksi erityisesti maahanmuuttajien näkökulmasta. 48 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 49

26 Kunnissa kotouttamispalveluita tulisi kehittää nimenomaan asiakaslähtöisesti, yhden luukun periaatteella. Polkuneuvontapalvelun asiakkaat Yhteydenoton syy (helmi toukokuu 2009) Työlupa 38 % Muu 18 % Käytännön asiat Suomeen tullessa 11 % Koulutukset 9 % Verotus 8 % Asuminen 8 % Puoliso ja perhe 6 % Tutkintojen vastaavuus 5 % Radiotuotanto alkoi vaatimattomasti Suomesta, mutta nyt tuotantotiimi on kasvanut monikansallisemmaksi. Perinteisten radiokanavien lisäksi ohjelmia voi kuunnella myös internetissä. Radioohjelmat ja nettisivut on FutuVisionin mukaan pyritty tekemään yksilöllisesti kunkin maan kohdeyleisön ja maahanmuuttajaväestön tarpeiden ja toiveiden mukaan. Näiden toimintojen ja vaikutusten avulla yritys palvelee myös laajemmassa mittakaavassa kansallisuuksien välistä kulttuurivaihtoa, monikulttuurisen yhteiskunnan rakentumista ja maahanmuuttajien sulavampaa kotiutumista Eurooppaan ja Suomeen. Esimerkiksi FutuVision tarjoaa kiinalaisille maahanmuuttajille nopeamman ja monikulttuurisemman tien tutustua ja integroitua Eurooppaan. g Monipuoliset media- ja kulttuuripalvelut ovat yksi avain onnistuneeseen kotiutumiseen myös suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta. 4.6 Palvelut yhdeltä luukulta Maahanmuuttajia koskevista palveluista tiedottaminen ja niiden tarjoaminen ymmärrettävästi ja asiakaslähtöisesti on keskeistä kotoutumisprosessin alkamisen kannalta. Kunnissa kotouttamispalveluita tulisi kehittää nimenomaan asiakaslähtöisesti, yhden luukun periaatteella. Yhden luukun periaatteessa olennaista on, että yhteistyö viranomaisten sekä maahanmuuttajia tukevien järjestöjen kesken toimii. Yhden luukun asioinnista on jo monissa kunnissa positiivisia kokemuksia. Hyvänä esimerkkinä toimii maahanmuuttajien yhteispalvelutoimisto Vantaalla. Kotouttamista edistetään yhdestä pisteestä tukemalla maahanmuuttajan omia voimavaroja ja verkostoja siten, että asiakkaat saavat parempia valmiuksia toimiakseen suomalaisen yhteiskunnan tasavertaisena jäsenenä. Vantaan yhteispalvelutoimistossa yhdeltä luukulta on saatavissa Kelan ja maistraatin palveluiden lisäksi neuvontaa käytännön asioissa, asumisopastusta, sosiaali- ja terveyspalveluita sekä ohjausta suomen kielen kursseille yhteistyössä työvoima- ja opetusviranomaisten kanssa. Maahanmuuttajien kotouttamisessa tärkeää on muistaa, että kyseessä on erittäin heterogeeninen ryhmä. Myös palvelutarpeet vaihtelevat siis huomattavasti uussuomalaisten keskuudessa. Niin ei saa käydä, että jotakin palvelua ei huonon neuvonnan takia osata käyttää tai niiden olemassaolosta ei olla edes tietoisia. Myös maahanmuuttajille suunnattujen erityispalveluiden yhdistäminen yhden luukun taakse helpottaisi monen uussuomalaisen tilannetta. Muun muassa yritystoiminnan aloittamiseen liittyvät neuvontapalvelut rohkaisisivat maahanmuuttajia oman yrityksen perustamiseen. Suomen julkinen yrityspalvelujärjestelmä on verrattain monimutkainen, joka saattaa maahanmuuttajan kohdalla johtaa yritystoiminta-ajatuksesta luopumiseen. g Yhden luukun palveluperiaate edistäisi maahanmuuttajien kotoutumisprosessin nopeaa aloittamista. Neuvontapisteisiin tulee rekrytoida maahanmuuttajataustaisia virkailijoita, joilla on käytännön kokemusta maahanmuuttajien kohtaamista ongelmatilanteista. g TE-keskuksissa ja TE-toimintapisteissä on huomioitava maahanmuuttajayrittäjien tarpeita. HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Polku-neuvontapalvelu: kaupunkien oma asettautumispalvelu ulkomaalaisille työntekijöille Polku-neuvontapalvelu on Sujuvasti suomalaiseen työelämään -projektissa kehitettävä asettautumispalvelumalli ulkomaalaisille työntekijöille, jotka tulevat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien tai Seuren palvelukseen töihin. Rahoittajina projektissa ovat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Euroopan sosiaalirahasto. Projektin toteuttaa Seure Henkilöstöpalvelut. Projekti alkoi marraskuussa 2008 ja jatkuu aina vuoden 2010 loppuun. Taustana projektille on kaupunkien halu tukea työperäistä maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien työllistymistä kaupunkien palvelukseen. Projektissa on tavoitteena kehittää asettautumispalvelumalli kaupunkien omaan tarpeeseen. Konkreettisella tasolla Polku-neuvontapalvelu toimii siten, että helmikuun alussa Seuren Kampin toimipisteessä avautui neuvontatiski henkilökohtaiseen asiakaspalveluun. Neuvontaa annetaan myös puhelimitse ja sähköpostitse. Palvelu on auki arkipäivisin virka-aikaan. Polku-neuvontapalvelussa edetään asiakkaan ehdoilla. Uuden palvelumallin kehittämiseen keskittyvässä projektissa palvelua on mahdollista kehittää asiakkaiden tarpeista lähtien. Polku-neuvontapalvelun asiakkaita ovat sekä ulkomaalaiset työntekijät että kaupunkien ja Seuren työnantajat. Lähtökohtana on matalakynnyksinen palvelu, johon voi ottaa yhteyttä missä tahansa ulkomaalaisten rekrytointiin, Suomessa asumiseen sekä työskentelyyn liittyvässä asiassa. Neuvontapalvelun henkilökunnalla on valmiudet ja resurssit auttaa asiakkaitaan työelämään liittyvissä ongelmissa. Palvelulla pyritään helpottamaan työnantajien ja työntekijöiden taakkaa ja tekemään maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden rekrytointi ja itse työhön keskittyminen helpommaksi ja sujuvammaksi. Työnantajat ovat ottaneet palveluun eniten yhteyttä työ- ja oleskelulupiin liittyvissä asioissa. Työntekijöiden kohdalla lähdetään liikkeelle heidän omista tarpeistaan. Jos työntekijä on juuri tullut Suomeen, hänelle neuvotaan mitä asioita hänen tarvitsee hoitaa ja missä ne hoidetaan. Asiakkaan tarpeen mukaan häntä neuvotaan myös muissa Suomessa elämiseen liittyvissä asioissa. Asiakassuhde voi olla myös pidempiluontoinen. 50 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 51

27 4.7 Asuminen ja kaupunkisuunnittelu Asuminen ja kaupunkisuunnittelu ovat keskeisiä keinoja, joiden avulla voidaan edistää maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja muokata myös valtaväestön asenteita avoimempaan suuntaan. Kuntien ja kaupunkien on huolehdittava siitä, etteivät uudet tai vanhat asuinalueet muodostu väestörakenteeltaan liian yksipuolisiksi. Suomessa on toistaiseksi onnistuttu välttämään eri asuinalueiden jyrkkä segregoituminen, joka on monissa muissa Euroopan maissa johtanut alueiden ghettoutumiseen ja maahanmuuttajaryhmien syrjäytymisen kierteeseen. Suomessa on kuitenkin viime vuosina kiihtynyt kehitys, jossa maahanmuuttajat keskittyvät samoille asuinalueille. Suurin osa Suomen maahanmuuttajista asuu pääkaupunkiseudulla ja heitä tulee alueelle jatkuvasti lisää. Muun muassa Itä-Helsingin joillain vuokra-asuntoalueilla on käynnissä kehitys, jossa suomalaiset perheet muuttavat pois muille alueille tai vaihtavat vuokraasuntonsa omistusasuntoon. Kun vuokra-asuntoja vapautuu, useimmiten niihin muuttaa maahanmuuttajaperheitä. Käytännössä on havaittu, että jos maahanmuuttajien määrä asuinalueella kasvaa yli viidennekseen, kantaväestön poismuutto kyseisiltä alueilta kiihtyy. Uhka eriytymiseen on olemassa, mikäli kaupunkisuunnittelussa ei oteta huomioon niin kantaväestön kuin maahanmuuttajaväestön kulttuurisia tarpeita ja toiveita. Monikulttuurisuuden huomioiminen ehkäisee mahdollisten ongelmien syntymistä kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä. Maahanmuuttajalähiöiden eriytyminen merkitsee monille maahanmuuttajille sitä, etteivät he koskaan opi suomen kieltä, mikä puolestaan vaikeuttaa työllistymistä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja kunnissa, joissa maahanmuuttajia on vähän, käytäntö on osoittanut, että maahanmuuttajat muuttavat isompiin keskuksiin, mikäli yhden etnisen vähemmistön koko on liian pieni. Pienemmissä kunnissa noin sataa henkeä yhtä kansalaisuus- tai kulttuuriryhmää kohden on pidetty onnistuneen ja pysyvän kuntasijoittamisen alarajana. Ihanteellisinta olisi, mikäli maahanmuuttajat eivät keskittyisi vain muutamille alueelle. Tämä on tärkeää kuntapalveluiden toimivuuden kannalta. Esimerkiksi nykyresursseilla koululuokka toimii vielä hyvin, mikäli noin kolmannes oppilaista on maahanmuuttajataustaisia. Muutamia Helsingin lähiöiden kouluja uhkaa jo eriytyminen. Maahanmuuttajien osuus oppilaista on kasvanut niin suureksi, että valtaväestö valitsee lapsilleen mieluummin toisen koulun. Syynä eivät useinkaan ole ennakkoluulot, vaan pelko siitä, etteivät suomenkieliset lapset saa monikulttuurisessa luokassa kehitystasoaan vastaavaa opetusta. Usein myös pätevää henkilökuntaa on vaikea houkutella niihin kouluihin, jotka ovat leimautuneet maahanmuuttajien kouluiksi. 52 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 53

28 Kaupunkisuunnittelulla ja kunnallisen asuntotuotannon tasaisella sijoittamisella voidaan varmistaa eri asuinalueiden ja kaupunginosien mahdollisimman monipuolinen asuntotarjonta. Suomalaisperheiden poismuuttoa lähiöistä voidaan torjua peruskorjaamalla vuokra-asuntoja ja kehittämällä asuinalueiden ympäristön viihtyisyyttä. Myös lähiöihin tulisi rakentaa lisää houkuttelevia omistusasuntoja ja monipuolistaa alueiden vuokra-asuntotarjontaa. Maahanmuuttajien kotoutuminen ja tätä kautta työllistyminen on erityisen tärkeää, jotta heilläkin on mahdollisuus omistusasumiseen vuokra-asumisen sijaan. Maahanmuuttajien asuttamisella samoille asuinalueille on merkitystä kotoutumiseen muutenkin kuin valtaväestöön kohdistuvien sosiaalisten kontaktien puutteena. Muualla Euroopassa on havaittu kehitystä muun muassa palveluiden heikentymisestä maahanmuuttajien asuinalueilla. Asuntopolitiikkaa kehittämällä voidaan Suomessa vielä välttyä näiltä ongelmilta. Toimivasta kunta- ja kaupunkirakenteesta hyötyvät niin maahanmuuttajat kuin valtaväestökin. g Valtion tulee kantaa nykyistä vahvemmin osavastuunsa asuntopolitiikassa erityisesti niissä kunnissa, joissa maahanmuuttajia on selvästi keskimääräistä enemmän. g Eri toimijoiden kesken tulisi selvittää, miten kunnallista asuntotuotantoa, kaavoitusta ja asukasvalintaa voidaan ohjata siten, että maahanmuuttajat eivät keskity vain tietyille alueille suurissa kaupungeissa. g Kuntapaikkoja valittaessa on tärkeää, että kansalaisuus- ja kulttuuriryhmät eivät jää liian pieniksi, vaan eri paikkakunnille pyritään luomaan integroitumisen mahdollistavia, riittävän kokoisia yhteisöjä. HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Maahanmuuttajat ja Helsingin kaupunkisuunnittelu Helsingin kaupunkisuunnittelussa on toteutettu jo ennen maahanmuuttajakysymyksen nousemista ajankohtaiseksi sekoittuneen rakenteen politiikkaa, jonka lähtökohtana on aktiivinen maapolitiikka. Kyseenomaisen toimintapolitiikan yksi lähtökohta Toimivasta kunta- ja kaupunkirakenteesta hyötyvät niin maahanmuuttajat kuin valtaväestökin. on ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja segregaatiota. Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisussa vuodelta 2008 myös todetaan, että maahanmuuttajien lisääntynyt määrä huomioidaan elinkeinojen kehittämisessä ja asuntopolitiikassa. Kaupunkisuunnittelussa otetaan huomioon viisi toimiryhmää; nykyiset asukkaat, tulevat asukkaat, pendelöijät, turistit ja muut kansainväliset toimijat. Helsinki omistaa noin 70 % maapinta-alastaan, jolloin lähes kaikki uudisrakennettava tonttimaa on kaupungin hallinnassa. Uusia asuinalueita luotaessa on huomioitu mahdollisuus vaikuttaa kaavoituksella ja tontinluovutuksella muun muassa rahoitusmuoto- ja hallintosuhderakenteisiin, monipuolistaa huoneistotyyppijakaumaa sekä huomioida asuinympäristön korkea laatu. Kulloinkin noudatettavasta hallinta ja rahoitusmuotojakaumasta päätetään valtuustotasolla. Maahanmuuttokysymyksissä tutkimustyö ja tutkimusten ja selvitysten perusteella tehdyt suunnittelun johtopäätökset ovat tärkeässä asemassa. Selvitys- ja tutkimusaiheet valikoituvat osastojen omista lähtökohdista. Kaavoituksessa keskeisenä periaatteena on ympäristön laatu ja tasa-arvoisuus ja suhdetta maahanmuuttajaväestön asemaan tarkastellaan tämän yleisen linjan kautta. Mahdollisia maahanmuuttajien erityistarpeita tarkastellaan tapauskohtaisesti esimerkiksi uskonnollisten rakennusten kohdalla. Kaupunkisuunnittelussa on mahdollista hyödyntää myös korjaavia ratkaisuja täydennysrakentamisen kautta, jossa asuntoalueiden profiloinnilla ja siihen perustuvalla tarvekartoituksella on merkittävä rooli. Esimerkkinä tästä toiminnasta on Vuosaareen Aurinkolahden alue, jossa 1990-luvun taantuman seurauksena vinoutunutta rakennetta saatiin korjattua. 4.8 Kunnille riittävät resurssit Kunnat ovat keskeisessä roolissa maahanmuuttajien kotouttamisessa. Maahanmuuttajia vastaanottavien kuntien on pyrittävä järjestämään työ- ja elinolosuhteet niin, että ainakin osa maahanmuuttajista jäisi kuntaan pysyvästi. Valtion tulee kantaa nykyistä vahvemmin osavastuunsa lisäkustannuksista erityisesti niissä kunnissa, joissa maahanmuuttajia on selvästi keskimääräistä enemmän. Maahanmuuttajien määrän nopea kasvu asettaa kunnille uusia haasteita, jotta ne pystyisivät tehokkaasti tukemaan maahanmuuttajien kotoutumista ja kehittämään omia palveluitaan. Kunnan palveluissa on otettava huomioon maahanmuuttajien yksilölliset tarpeet. Oman haasteensa kunnille tuo myös väestöryhmien hyvien suhteiden edistäminen ja monikulttuurisuuden tukeminen paikallistasolla. Suuria kustannuksia kunnille aiheutuu muun muassa maahanmuuttajien valmistavan opetuksen rahoittamisesta. Perusopetuksen valmistavan opetuksen rahoitusepäkohta on pitkään ollut tilanne, jossa nuoren sijoitus muuttuu toiselle paikkakunnalle tai nuori palautetaan kotimaahansa kesken opetuksen. Tällaiset katkeavat polut saattavat aiheuttaa kunnan valtionosuuden menettämisen kokonaan, koska korvauksen saaminen edellyttää satojen tuntien pituisen valmentavan opetuksen päättymistä. Kokoomus on ministeri Virkkusen johdolla pyrkinyt parantamaan nykyistä tilannetta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksen uudistamisen yhteydessä. Rahoitusta muutetaan nyt ajantasaisemmaksi niin, että valtionosuuksien aiheetonta menettämistä voidaan vähentää. Maksujärjestelmää tulee jatkossa edelleen kehittää. Nykyinen, tai uusi järjestelmä ei huomioi tilannetta, jossa maahanmuuttaja tulee paikkakunnalle tilastointipäivän jälkeen ja muuttaa pois tai palautetaan kotimaahansa ennen seuraavaa tilastointipäivää. Tällaiset maahanmuuttajaoppilaat jäävät kokonaan valtion rahoituksen ulkopuolelle. Tilanne on yleinen erityisesti niillä paikkakunnilla, joissa toimii pakolaisten vastaanottokeskus. Yksi vaihtoehto nykytilanteen kehittämiselle voisi olla laskukaavan muuttaminen. Maahanmuuttajien valmistavan opetuksen oppilasmäärä voitaisiin esimerkiksi ilmoittaa laskemalla yhteen kunkin oppilaan koulupäivien määrä päättyneen lukuvuoden osalta ajalta, jolla oppilas on ollut otettuna kunnan valmistavaan opetukseen. Koulupäivien määrä jaetaan lukuvuoden koulupäivien määrällä, jolloin saadaan laskennallinen oppilasmäärä. Erilaisten järjestelmien toimivuutta on punnittava niin, että tavoitteena on kuntien kannalta oikeudenmukainen järjestelmä, jossa korvausta saa kaikesta järjestetystä opetuksesta. 54 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 55

29 Myös kuntien saaman maahanmuuttajakohtaisen laskennallisen korvauksen määrää on saatu korotettua nykyhallituksen toimesta. Edellisen korotuksen lisäksi uutta kymmenen prosentin korotusta ehdotetaan vuoden 2010 talousarvioesityksessä. Kokoomuksen eduskuntaryhmän maahanmuuttotyöryhmä pitää erittäin tärkeänä, että laskennallisten korvausten määrät nostetaan vastaamaan todellisia kustannuksia. Nostamalla kustannuskorvaukset oikealle tasolle edistetään maahanmuuttajien siirtymistä vastaanottokeskuksista kuntiin. Maahanmuuttajien viipyminen vastaanottokeskuksissa ei hyödytä yhtäkään prosessin osapuolista. Maahanmuuttajan kotoutumien viivästyy ja vaikeutuu, jolloin myös kotouttamisen lisäkustannukset kunnille kasvavat. Myös vastaanottokeskukset ruuhkautuvat, mikäli asukkaiden siirtyminen kuntiin ei toimi tehokkaasti. Vastaanottokeskusten henkilökunnan osaamista voitaisiin myös hyödyntää sijoituspäätöksissä nykyistä enemmän. Vastaanottokeskusten henkilökunta tuntee oleskeluluvan saaneet parhaiten ja siten vastaanottokeskuksissa on parhaat mahdollisuudet löytää asukkaille sopivat kotikunnat. g Pakolaisista maksettavan korvauksen tasoa kunnille on nostettava edelleen, jotta se vastaa todellista hintatasoa. g Oleskeluluvan saaneiden sijoittamista vastanottokeskuksista kuntiin voidaan parantaa lisäämällä vastaanottokeskusten roolia sijoittamispäätöksissä. g Perusopetuksen valmistavan opetuksen kustannuksia tulisi kompensoida kunnille toteutuneet kustannukset paremmin huomioon ottaen. Kokoomuksen eduskuntaryhmän maahanmuuttotyöryhmä näkee opetusministeriössä aloitetut toimet hyvänä parannuksena nykytilanteeseen. HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Närpiö Närpiön kaupunki on tullut tunnetuksi ulkomaita myöten hyvin hoidetusta pakolais- ja maahanmuuttajatoiminnasta. Närpiö-mallin kantava ajatus on kunnioittaa yksilöä ja aikaansaada yhteisymmärrys eri maista ja kulttuureista tulevien ihmisten kesken. Tietoisuus mahdollisista ongelmista ja niihin pikaisesti puuttuminen on edellytys kotoutumisen onnistumiseksi. Syrjäytymisen estämiseksi kaupunki tarjoaa maahanmuuttajille kielikoulutusta, yhteiskuntainformaatiota ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Ensimmäiset maahanmuuttajat tulivat Närpiöön 1980-luvun lopulla Vietnamista ja entisestä Jugoslaviasta. Maahanmuutto on jatkunut vilkkaana 2000-luvulle asti. Närpiössä on meneillään myös useampi maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseen liittyvä projekti, jotka toteutetaan itsenäisesti tai yhdessä naapurikuntien kanssa. Väestön ikääntyminen asettaa uusia haasteita työvoiman rekrytoimiseen muun muassa hyvinvointi- ja palvelusektorilla Suupohjan rannikkoseudulla, kuten myös useilla muilla alueilla. Muuttotappiot ovat suuria erityisesti nuorten keskuudessa ja tämän vuoksi työvoimaa metalliteollisuuden ja kasvihuoneviljelyn tarpeisiin on hankittava muualta, kuten Venäjältä, entisestä Jugoslaviasta, Vietnamista ja Baltian maista. Närpiö-mallin mukaisesti maahanmuuttajataustaiset lapset käyvät päiväkotia yhdessä muiden lasten kanssa ja heille sekä heidän vanhemmilleen on tarjolla tulkkausapua rutiinien ja ympäristöön tutustumisen helpottumiseksi. Kouluun siirryttäessä lapset käyvät ensimmäisen vuoden niin kutsuttua kieliluokkaa, jossa tavallisten aineiden lisäksi painotetaan kielen opiskelua. Nuorilla on mahdollisuus 56 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 57

30 Punkalaitumella on osoitettu, että maahanmuuttoa ja kotouttamistyötä voi tehdä myös maaseudulla ja pikkukunnissa. Tarkoituksena on luoda malli, jota voidaan soveltaa muidenkin kuntien käyttöön. Quim Santacreu myös suorittaa kymppiluokka, jossa he voivat parantaa arvosanojaan tulevia opintoja varten. Aikuisille maahanmuuttajille on tarjolla kielikursseja, ja työnantajat suhtautuvat myönteisesti kielten opiskeluun myös työajalla. Tulkkausapua saa tarvittaessa myös sosiaalitoimistossa tai terveyskeskuksessa asiointiin. A-statuksen omaavat pakolaiset ja työperäisen maahanmuuton kautta Suomeen saapuneet maahanmuuttajat ovat yhdenvertaisessa asemassa muihin kuntalaisiin nähden sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvissä asioissa. Näin pyritään toimimaan myös EU:n ulkopuolelta tulevien, B-statuksen omaavien maahanmuuttajien kanssa, vaikka heillä on määräaikainen oleskelulupa, joka luo tiettyjä rajoitteita. g Närpiön kunnan esimerkki osoittaa, että oikein toteutettuna työperäinen maahanmuutto lisää pienen muuttotappiokunnan elinvoimaa ja turvaa myös valtaväestön työpaikkoja. HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Punkalaitumen vastaanottokeskus Punkalaitumen vastaanottokeskus kuuluu Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piiriin ja yksikkö on osa SPR:n ylläpitämää Turun vastaanottokeskusta. Punkalaitumen kaltaiselle pienelle kunnalle vastaanottokeskuksella on suuri taloudellinen ja toiminnallinen merkitys. Toiminnan jatkuessa työelämäyhteyksien luominen korostuu. Punkalaitumella järjestetään koulutuksia ja erilaista toimintaa kaikille ulkomaalaisryhmille, niin turvapaikanhakijoille kuin kiintiöpakolaisille ja työn perässä muuttaneille. Vaikka SPR ylläpitää vastaanottokeskusta, myös kunta on vahvasti mukana koulutusyhteistyössä. Vastaanottokeskusvaihe on Punkalaitumella haluttu yhdistää tiiviisti koulutukseen ja lähiseudun koulutustarjontaa käytetään aktiivisesti hyväksi. Aikuisille turvapaikanhakijoille on esimerkiksi kielikoulutusta Huittisten aikuiskoulutuskeskuksessa, nuoret puolestaan saavat kieliopetusta Punkalaitumella. Maahanmuuttajaoppilaat mahdollistavat myös jo olemassa olevan koulutustarjonnan säilyttämisen, kun pikkukunnan oppilasmäärät muuten olisivat laskussa. Punkalaitumella toiminnan kohderyhmänä ovat alle 16-vuotiaat, ilman huoltajaa tulevat turvapaikanhakijat. Heitä varten on perustettu 24-paikkainen ryhmäkoti. Nuoret asuvat ryhmäkodissa muutamasta kuukaudesta jopa muutamaan vuoteen. Ryhmäkodin nuoren arkeen kuuluu koulunkäynti, joka alkuvaiheessa tarkoittaa suomen kielen intensiivistä opiskelua. Elämänhallintataidot ovat tärkeitä nuoren tulevaisuuden kannalta ja arjen tukeminen on keskeistä ryhmäkodin toiminnassa. Ryhmäkodissa nuoria ohjataan arkirutiineissa kuten siivouksessa, pyykinpesussa, ruuanlaitossa sekä kaupassa ja pankissa asioinnissa. Jokaisella nuorella on omaohjaaja, joka vastaa nuoren alkuperehdytyksestä yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa. Yksintulleelle alaikäiselle määrätään myös edustaja, joka valvoo, että nuoren etu tulee huomioiduksi ja hän saa asianmukaisen kohtelun Suomessa. Edustajan tehtäviin kuuluu muun muassa yhteistyö viranomaistahojen kanssa. On tärkeää, että hyvistä esimerkeistä ja onnistuneista käytännöistä puhutaan julkisesti. Tiedotusvälineillä on asenteiden muuttamisessa merkittävä rooli. g Maahanmuuttajatoimintaa ja kotouttamista pitäisi toteuttaa pienissäkin kunnissa, ei ainoastaan suurissa kaupungeissa. Pienissä kunnissa turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen ja kotouttaminen vaatii ennen kaikkea vahvaa poliittista yhteisymmärrystä. Toinen tärkeä tekijä on seudullinen yhteistyö. 4.9 Maahanmuuttajia näkyville paikoille Maahanmuuttajien onnistunut sopeutuminen Suomeen edellyttää myönteistä asenneilmapiiriä. Olennaista sopeutumisessa on myös maahanmuuttajan oma motivaatio ja halu sopeutua. Maahanmuuttajat on saatava kokemaan itsensä suomalaiseen yhteiskuntaan tervetulleiksi. Suomesta ei saisi muodostua maahanmuuttajien läpikulkumaata. Myönteistä asenneilmapiiriä voidaan luoda edistämällä maahanmuuttajien tasavertaisia mahdollisuuksia työllistyä yhteiskunnallisesti näkyville paikoille. Esimerkiksi poliisilta vaaditaan edelleen molempien kotimaisten kielten osaamista, vaikka jonkin muun kuin toisen kotimaisen kielen osaaminen voisi olla käytännön työn kannalta tarkoituksenmukaisempaa. Maahanmuuttajien osuus julkisen sektorin työvoimasta tulisi olla tasapainoisessa suhteessa maahanmuuttajien osuuteen väestöpohjasta. Julkisten toimijoiden esimerkki uussuomalaisten työllistämisessä olisi tärkeä signaali myös yksityisen puolen työnantajille. On tärkeää, että hyvistä esimerkeistä ja onnistuneista käytännöistä puhutaan julkisesti. Tiedotusvälineillä on asenteiden muuttamisessa merkittävä rooli. Olennaisia ovat myös mielipidevaikuttajien, kuten keskeisten poliitikkojen, näkemykset. g Maahanmuuttajien pääsyä yhteiskunnallisesti näkyviin ammatteihin on edistettävä helpottamalla ensimmäisen polven maahanmuuttajien kielitaitovaatimuksia toisen kotimaisen kielen osalta. 58 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 59

31 SUOMEEN KOTOUTUNEET KERTOVAT OMAN TARINANSA Wilson Kirwa Syntynyt (virallisesti; oikeaa syntymäpäivää ei tiedetä) Lahden kaupunginvaltuutettu (kok) 2008-, sivistyslautakunnan jäsen Worldvisionin lähettiläs, Reilun Kaupan erikoislähettiläs Positiivisin suomalainen vuonna 2008 Pakko tämä kaveri leikkiä, eikö Suomessa lämmin +35 astetta? Wilson Kirwan mukaan Suomi on turvallinen ja rauhallinen maa. Suomessa on koululaisille hyvät koulut, puhdas luonto ja terveellistä ruokaa. Kirwan perhe on monikulttuurinen; vaimo on kanadalainen - ja lapsi kasvaa monen kulttuurin vaikutteiden piirissä. Mutta Suomi menee ennen muuta, Kirwa aloittaa. On tosi tärkeää, että me kaikki Suomessa muodostamme Suomen yhdessä, yhteistyössä ja yhteisöllisyydessä. Kun Wilson Kirwa tuli alun perin Suomeen vuonna 1997, hänellä ei ollut kavereita, ei Keniasta tuttua heimoyhteisöä, ei mitään. Hän aloitti tyhjästä. Keniassa lomalla olleet suomalaiset olivat pyytäneet hänet vierailulle sinne viimeiseen maahan pohjoisessa. Paikkaan, jossa on kylmää, pimeää ja liukasta. Pakko tämä kaveri leikkiä! Mutta pian totuus paljastui, ettei Suomessa ole 35 astetta lämmintä, eikä myöskään igluja. Ja kun todettiin, että Kirwalla oli pitkät jalat, alkoi juoksu Porin Tarmon riveissä. Urheilulliselta kenialaiselta ei odotettu kuin rivakkaa harppomista. Olihan hän lapsuudessaan juossut kouluun 32 kilometriä - joka päivä. Kirwan koira, Jazz, tulee hyörimään jalkoihin ja lipaisee kielellään. Porissa ensimmäisenä vuonna Jatsien aikaan pyydettiin nimmareita, kun luultiin maailmanhuipuksi, siis Jazz-laulajaksi! Kirwa muistelee. - Kun tähtää kuuhun, laskeutuu tähtiin Kirwan juoksuajat kehittyivät nopeasti juoksu juoksulta kohti Suomen huippua: 1.56, 1.50, 1.49, Porin Tarmo haki juoksijalle vuoden oleskelulupaa, mutta Kirwa ei ollut enää vain juoksija, vaan Suomeen jäämistä puolsi myös opiskelupaikka Seinäjoen ammattikorkeakoulun kansainvälisellä tradenomilinjalla. Koulu oli tullut vastaan Juoksija-lehden ilmoituksessa: Top Athletic Business School. Kirwan mukaan Suomessa tulee helpolla elämässään laiskaksi syksyisin, kun välillä on kylmä ja sataa hurjasti, mutta urheilu on antanut hänelle laajan kuvan: kärsivällisyyttä, rohkeutta, näytönhalua. Ei tule ilmaiseksi, ei voi tietää huomisesta, pitää elää tässä ja nyt vilahtelevat Kirwan puheissa usein. Puheista myös vakuuttuu: kun tähtää huipulle, voi saavuttaa elämässä matkan varrella paljon, vaikkei ihan ylimmälle maailman huipulle koskaan pääsisikään. If you loose, don t loose a lesson. Suomessa voi mennä monta vuotta ennen kuin kaverit kutsuvat kotiin Monta vuotta Kirwalla meni uussuomalaisena henkisessä yksinäisyydessä. Edes juoksumaajoukkueessa ei jaettu ideoita. Suomessa voi mennä monta vuotta ennen kuin kaverit kutsuvat kotiin. Suomalaiset ovat pikkuisen kaukana toisistaan, Kirwa sanoo, eikä lopulta yllätä, kun miettii suomalaisen kansanluonteen pidättyneisyyttä ja ujoutta. Heippa, soitellaan, kuvaa Kirwa monivuotistenkin ystävyyssuhteiden laatua. Ja kun urheilu-ura jää taakse, myös moni ystävä unohtuu. Suomen kielen ABC: Kun pissasin kunnolla Kirwan suomen kieli alkoi luistaa hiljalleen samalla sitkeydellä kuin urheillessa vain kuuntelemalla ja puhumalla. Tämä saattoi monesti outoihin tilanteisiin. Esimerkiksi Kirwan isäntäperheen emäntä pyysi alussa kieliummikkoa vain elekieli apunaan ja kädestä pitäen saunaan. Vähintään yhtä noloja tilanteita aiheuttivat Kirwan TV-mainoksesta oppimat ensimmäiset suomalaiset sanat: kun pissasin kunnolla. Nämä Kirwan kertomat esimerkit kielivät miehen itseironiasta. Hän on haastattelutilanteessakin pistämättömän hauska ja aidon karismaattisen tuntuinen. Kielitaidon hitaasta kehittymisestä mutta epäilemättömän lämminhenkisestä huumorintajusta lähti kehittymään Wilson Kirwan lastenkirjailijan ura. Hän kirjoitti tiensä ulos yksinäisyydestään kielimuurin takaa. Tähän mennessä hän on kirjoittanut kolme suomenkielistä lastenkirjaa. Sitten Kirwa siirtyy seuraavaan aiheeseen: Suomessa ei saa tehdä virheitä Kirwa kuitenkin rohkaisee päinvastaiseen. Hän on analysoinut elämässään kokemiaan tappioita ja uskoo, että oppimalla virheistään voi saavuttaa ihan mitä vain ja tämän asenteen hän haluaisi välittää eteenpäin lapselleen. Siksi hän kiertääkin nykyään urheilu-uransa jälkeen kouluissa, päiväkodeissa, vanhainkodeissa ja vaikkapa työttömien päivillä luennoimassa ja rohkaisemassa ihmisiä positiivisuuteen. Kielitaidon oppiminen tärkeintä, ei lisätä vaarallisia ennakkoluuloja Vuonna 2004 Kirwa sai Suomen kansalaisuuden. Kirwa on kiinnostunut osallistumaan maahanmuutosta ja myös tulevaisuuden työvoimasta käytävään keskusteluun. Maailmalla on paljon ihmisiä, jotka haluavat parantaa elämäntasoaan, toimeentuloaan, auttaa perhettä ja kaikkia. Jokaisen maahanmuuttajan koulutuksen kohdalla pitäisi kuitenkin Suomessa miettiä, miten tämä henkilö voisi hyödyttää suomalaista yhteiskuntaa. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää työntekijöitä ja myös maahanmuuttajia mukaan maksamaan Suomeen veroja. Kun puhutaan maahanmuuton kalleudesta, Kirwa haluaa myös nostaa esille sen näkökulman, että Suomessa syntyneistä lapsista tulee elämän aikana enemmän kustannuksia, kuin Suomeen muuttavista ja heti töihin menevistä aikuisista. Tärkeintä ulkomaalaisten Suomeen kotiutumisessa on kielitaito, suomen kieli. Sitten kakkosena ja kolmosena tulevat suomalainen kulttuuri ja suomalaiset arvot. Kirwa korostaa maahanmuutossa sitä, että jokaisen maahanmuuttajan tilanne on yksilöllinen, mutta että kotiutumisessa pitää olla tiukat säännöt ja kriteerit. Tämä voi aiheuttaa vähän hitaampaa talouskasvua, mutta on myös erittäin vaarallinen 60 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 61

32 tilanne, jos kielitaidottomia maahanmuuttajia kohtaan tulee ennakkoluuloja. Suomen ikääntymisen myötä tulevaisuudessa tarvitaan lisää erityisesti koulutettua työvoimaa, esimerkiksi lääkäreitä ja hoitajia. EU:ssa iso kala voi purra pieni kala Politiikkaan päästyään Kirwa yltyy puhumaan Suomen asemasta maailmassa ja on huolestunut nykymenosta. Kirwan mukaan moni Suomen neuvottelija antaa liian helposti periksi. - Suomi on pieni maa Euroopassa ja maailmassa. Tuhansia vuosia olemme kuitenkin säilyttäneet kielen ja kulttuurin. Kirwa pitää vaarallisena yleistynyttä ajattelutapaa politiikan itsekkyydestä. Kannattaa olla varovainen politiikassa. Nykyään näyttää siltä, että moni haluaa herkästi nostaa omia etujaan. Mitä minä saan, jos teen näin? on pelottavan yleinen kysymys tänä päivänä. Itsekkyyden sijaan Kirwa kuuluttaa kansallista yhtenäisyyttä ja laajaa yhteistyötä. Katsellaan asioita suoraan. Istutaan ja keskustellaan yli puoluerajojen. Rakennetaan vahva Suomi ja tulevaisuus meidän lapsille. - Kun käyn päiväkodissa, sanon: Täältä salista löytyy seuraava presidentti, pääministeri, lääkäri ja parturi. Lapsissa on tulevaisuus. Mutta: Mennään kotiin saunaan ja rillimakkaralle suomalainen huudahtaa, kun pitäisi lobata iltaisin, yön yli ja viikkokaupalla Suomelle tärkeitä juttuja, Kirwa ruotii perisuomalaisia toimintatapoja. Maailma pienenee erityisesti tietokoneiden kehityksen vuoksi ja taloudellinen kilpailu kovenee jatkuvasti. Tarvitaan rohkeutta ja puheliaisuutta ja välillä tehdään virheitä mutta pitää osata puhua toisen päälle niin kuin italialaiset tekevät ravintoloissaan! Kirwa rohkaisee. Toisaalta meillä Suomessa on Sisu, jota pitäisi käyttää tinkimiseen, tinkimiseen, tinkimiseen - eli neuvottelemiseen. Kirwa näkee ongelmien olevan peräisin jo suomalaisten lapsuudesta. Pieni maa voi syrjäytyä. Suomessa itseluottamus on matalalla ja jos et ole varma, ollaan hiljaa. Lapsia pitäisi kannustaa avautumaan, suuntautumaan positiivisesti ulospäin. Rakennetaan vahva Suomi Lopuksi Kirwa keskittyy Suomen henkisen tilan diagnosointiin. Suomessa ei saa valittaa koko ajan. Pidetään huolta meristä, järvistä, luonnosta ilman sairauksia - mutta muuten pitää pyrkiä eteenpäin! Elämä jatkuu, kapula siirtyy, kaari on täysi Kirwa kertoo, kuinka Suomi ja Suomen nykyteollisuus on hienolla työllä rakennettu reilun 30 vuoden aikana. Hän kuitenkin harmittelee sitä, että nykyajan duunit, projektit ja hankkeet ovat syöneet alkuperäisen työn tarkoitusta. Työ ei ole enää yhdessä tekemistä. - Aikaa pitäisi antaa enemmän lapsille, ei vain omiin juttuihin. Ja kun työ loppuu, työkaverit jäävät. Enää ei sen jälkeen soitella, elämä loppuu työn jälkeen. Tämä aihe saa Kirwan kertomaan mieliaiheestaan. Tarvittaisiin radikaalinen muutos. Yksinäisyyttä on miljoonalla ihmisellä Suomessa. Isovanhemmat ovat todella tärkeitä. Isovanhemmat ovat puolustaneet Suomen itsenäisyyttä. Rakennetaan taloja, joissa vasemmalla on vanhainkoti ja oikealla lasten päiväkoti. Keskelle sijoitetaan sali, jonne tiettyyn aikaan kutsutaan sekä isovanhemmat että lapset. Isovanhemmat voisivat kertoa lapsille perinteistä ja samalla lasten kieli rikastuisi. Kaari olisi täysi. Kirwa ehdottaa. Kirwa on oikeassa. Kuten hän sanoo: Kukaan ei jätetä taakse. Radu Szekely Syntynyt Romaniassa FM, kielitiede Kansainvälisen toiminnan koordinaattori ja kulttuurienvälisen viestinnän lehtori Kansalliset Maahanmuuttajat Ry:n puheenjohtaja Romaniasta Suomeen vuonna 2000 Suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisessa olennaista on oma aktiivisuus. On tärkeää etsiä oman alan töitä mahdollisimman pian maahantulon jälkeen, varsinkin jos on jo kotimaassaan suorittanut jonkin tutkinnon. Työnantajan myönteinen suhtautuminen toisesta kulttuurista tulevaan työnhakijaan ratkaisee monikulttuurisuus on nähtävä mahdollisuutena, ei haittana. Kehittämisehdotukset Maahanmuuttajat tulisi ohjata työhön, ei koulutukseen. Yksilöllisempää apua niille, jotka sitä tarvitsevat osa maahanmuuttajista pärjää myös omatoimisesti. Turvapaikkapolitiikka ja maahanmuuttopolitiikka on pidettävä erillään. Ensimmäisen polven maahanmuuttajien vapauttamista toisen kielen opiskelusta tulisi harkita. Zarmina Razai Syntynyt Afganistanissa Ylioppilas 2003, sairaanhoitajan koulutus Asioimistulkkitutkinto 2005 Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan puheenjohtaja Terveyslautakunnan varajäsen Suomeen vuonna 1999, pysyvä oleskelulupa 2001, Suomen kansalaisuus 2005 Ilman ihmisten tukea ja ystävällisyyttä kotoutuminen on huomattavasti vaikeampaa. Aktiivisuus omien asioiden hoidossa on ensisijaisen tärkeää. Sopeutuakseen kulttuuriin on ymmärrettävä maan tapoja, mutta myös vaalittava oman kulttuurin erityispiirteitä. Työtä pelkäämätön asenne on elintärkeä. Kehittämisehdotukset Maahanmuuttajien työllistämiseen tulisi panostaa, sillä vain siitä syntyy kestävää hyvinvointia. Tiedotusta ja koulutusta monikulttuurisuudesta tulisi lisätä. 62 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 63

33 5. Työperäiseen maahanmuuttoon on varauduttava Suurten ikäluokkien saavuttaessa eläkeiän, muuttuu Suomen väestörakenne voimakkaasti. Väestökehitys on yksi Suomen suurimmista tulevaisuuden haasteista niin hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen kuin talouskasvunkin kannalta. Työmarkkinoilta on vuodesta 2005 lähtien poistunut eläkkeelle enemmän henkilöitä kuin työmarkkinoille on tullut uusia nuorista ikäluokista. Ennusteiden mukaan tämä kehitys jatkuu kiihtyvänä vielä useita vuosia. Yksinkertaistaen meneillään oleva kehitys johtaa siihen, että nykyisestä väestömäärästä aiempaa pienempi osuus on aktiivisesti työelämässä ja turvaamassa verotuloillaan elintasoamme ja hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita. Työvoiman vähenemiseen on varauduttava jo hyvissä ajoin. Toisaalta työelämään tulemista on varhennettava ja toisaalta on huolehdittava siitä, että työelämässä jaksetaan olla pidempään. Kotimainen työvoimareservi, työttömät ja jo maassa asuvat ulkomaalaiset, on saatava mahdollisimman runsaslukuisina mukaan työelämään. Yksi tässä suhteessa tärkeimmistä keinoista on huolehtia siitä, että työnteko on kannattavaa kaikilla tulotasoilla. Ennustettu työvoimavaje on kuitenkin sen verran suuri, että työperäisen maahanmuuton edistäminen, on ainoa realistinen mahdollisuus turvata riittävä työvoiman saanti Suomessa. Jos Suomessa ei ole riittävästi työvoimaa, karkaavat investoinnit ja työpaikat muualle. Silloin murenee myös suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen pohja. Suomessa onkin tunnustettava se tosiasia, että työperäinen maahanmuutto on yhteiskunnallemme elinehto. Uudenlaista asennetta vaaditaan niin hallinnolta kuin kansalaisiltakin. Suomi tarvitsee lähivuosina nimenomaan sellaisia maahanmuuttajia, jotka sijoittuvat suoraan suomalaiseen työelämään. Tärkeää on myös saada jo maassa olevat ulkomaalaiset työelämän piiriin. Suomessa arvioidaan olevan vähintään noin maahanmuuttajan käyttämätön työvoimapotentiaali. Erilaisilla pätevöittämiskoulutuksilla saadaan maassamme kaikki jo olemassa oleva osaaminen suomalaisen yhteiskunnan käyttöön, yhteistä hyvinvointia rakentamaan. 5.1 Työperäisen maahanmuuton välitön tarve Taantuman aikana työperäisen maahanmuuton tarve kohdistuu pääosin sosiaali- ja terveysalan sekä jossain määrin palvelusektorin avustaviin tehtäviin. Huippuosaajista käydään myös jatkuvaa maailmanlaajuista kilpailua. Sosiaali- ja terveysalalla työvoiman tarve kasvaa väestön ikääntymisestä johtuen niin nopeasti, että Suomessa on varauduttava ulkomaisen henkilökunnan rekrytoimiseen. Ensisijaisia väyliä alan työvoimapulan ratkaisemiseen ovat koulutusmäärien kasvattaminen ja Suomesta ulkomaille lähteneiden terveydenhoidon ammattilaisten houkuttelu takaisin kotimaan työmarkkinoille. Työvoiman tarve on kuitenkin niin suuri, että työperäisen maahanmuuton lisääminen on välttämätöntä kyseisillä aloilla. Sosiaali- ja terveysalalla toimiminen edellyttää Suomessa vaadittavan ammattitaidon lisäksi hyvää suomen tai ruotsin kielen taitoa. Sen vuoksi työvoiman rekrytointi hoitotehtäviin pitää olla hyvin organi- 64 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 65

34 soitua ja eettisesti kestävää. On varmistettava, etteivät rekrytoidut työntekijät joudu maksamaan välittäjälle kohtuuttomia korvauksia, eikä rekrytointiin liity rikollista toimintaa. Rekrytointi on eettisesti kestävintä silloin, kun se tapahtuu sellaisista maista, joissa ei ikärakenteesta johtuen ole tarpeeksi töitä kaikille työikään tuleville nuorille. Suomen kielen koulutus on järkevää aloittaa jo rekrytoitavan lähtömaassa. Ennen työn alkamista on kyseiseen tehtävään riittävä kielitaito osoitettava kielitestillä. Vaadittava ammattitaito voidaan puolestaan osoittaa näyttökokeella. Esimerkiksi lähihoitajana Suomeen tuleville filippiiniläisille sairaanhoitajille on tarjottava mahdollisuus opiskella työn ohessa Suomessa sairaanhoitajaksi. Koulutuksessa on huomioitava heillä jo oleva osaaminen ja työkokemus. HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Opteam Opteam on tällä hetkellä Suomen suurin ulkomaisen työvoiman välittäjä. Ulkomailta rekrytoidaan ennen kaikkea sellaisia henkilöitä joilla on jo valmiiksi osaamista ja ammattitaitoa. Puolasta ja Slovakiasta tuodaan Suomeen paljon ammattitaitoisia hitsaajia. Filippiineiltä rekrytoidaan terveydenhoitoalan ammattilaisia erityisesti hoivapuolelle. Työntekijöitä ei kuitenkaan rekrytoida ulkomailta, ellei heille ole jo varmaa työpaikkaa odottamassa Suomessa. Rekrytoinnin kohdemaan valinta on pitkä prosessi. On kartoitettava työvoiman soveltuvuus Suomen tarpeisiin ja selvitettävä tutkintojen ja osaamisen taso lähtömaassa. Opteamin paikalliset tytäryhtiöt huolehtivat ammattitaidon varmistamisesta jo ennen työntekijöiden siirtymistä Suomeen. Haastattelut ja kartoitukset tehdään lähtömaassa. Samalla hoidetaan kuntoon todistukset, passit ja täsmäkoulutukset. Kun työntekijät tulevat vuokratyöläisiksi, Opteam järjestää heille majoituksen ja auttaa virastokäynneissä. Jos työntekijät rekrytoidaan suoraan yrityksiin, alkutoimet jäävät yritysten tai työntekijöiden itsensä harteille. Siksi vuokratyövoima -järjestelyä käytetään paljon. Opteam tarjoaa lähtömaassa myös kielikoulutusta. Tarkoituksena on luoda yleinen konsepti, joka on suunnattavissa eri lähtömaihin. Useimmat lähtömaissa annettavista kielikursseista ovat suomalaisten työnantajien tilaamia. Opteam järjestää kuitenkin myös alkeiskursseja suomenkielestä kiinnostuneille, vaikka ne eivät johtaisikaan suoraan rekrytointiin. Opteamin kokemusten mukaan on parempi opettaa suomen kieltä mahdollisimman pitkälle jo lähtömaassa. Suomessa kielenopiskeluun ei ole enää samanlaista intoa, kun rekrytoidut siirtyvät palkalliseen työhön. Myös stressitaso on työntekijöillä huomattavasti alhaisempi, kun he omaavat jo maahan tullessaan jonkinlaisen kielitaidon. Filippiinit valittiin Opteamin rekrytointikohteeksi, koska Suomessa on pulaa osaavista lähi- ja sairaanhoitajista. Filippiineillä on puolestaan noin työtöntä, englanninkielistä sairaanhoitajaa. Opteam on tehnyt selvitystyötä kartoittaakseen tarkasti ne filippiiniläiset oppilaitokset ja arvosanat, joiden taso takaa riittävän ammattitaidon Suomeen palkattaville hoitajille. Filippiiniläisistä hoitajista onkin ollut erittäin positiivisia kokemuksia. Filippiiniläisten lähihoitajien pilottiryhmä tuli Suomeen vuonna Varsinainen suomalais-filippiiniläinen opetusyhteistyö alkoi heti vuoden 2009 alussa. Rekrytoinnissa pyritään varmistamaan, että molemmilla osapuolilla on mahdollisimman hyvä käsitys uudesta työsuhteesta jo etukäteen. Uuteen ympäristöön on helpompi sopeutua kun odotuksen ovat mahdollisimman todenmukaiset. Työntekijät myös maksavat lentonsa itse, jolloin kotiin ei palata niin helposti ennen sopimuksen loppua. Maahantuloa helpottavat myös työntekijöiden omat verkostot. Esimerkiksi filippiiniläisillä on oma Facebook-yhteisö, jonka kautta he vaihtavat kokemuksia. Suomeen rekrytoidut ulkomaalaiset eivät yleensä halua jäädä pysyvästi maahan. He eivät tienaa Suomessa tarpeeksi elättääkseen perheensä, joten he tulevat Suomeen yksin ja lähettävät rahaa kotimaahansa. Olisi syytä miettiä, miten Suomeen rekrytoidut saataisiin houkuteltua jäämään maahan pysyvästi. On luotava toimintamalleja, jotka houkuttelevat työn perässä maahan muuttaneet jäämään perheineen Suomeen pysyvästi. g Tulokynnystä hoiva-alan työtehtäviin on madallettava. Sairaanhoitajat tarvitsevat paremman kielitaidon kuin lähihoitajat, joten heidän kohdallaan on jatkossakin tärkeää käydä läpi pidempi koulutus. On kuitenkin varojen huonoa käyttöä, että joissain tapauksissa ulkomaiset, ammattitaitoiset sairaanhoitajat koulutetaan Suomessa uudelleen lähihoitajiksi. g Kotouttaminen voitaisiin yhdistää myös työperäiseen maahanmuuttoon, sillä kielikoulutus on monelle tarpeen. Sitä ei kuitenkaan pidä tehdä pakolliseksi. g On luotava toimintamalleja, jotka houkuttelevat työn perässä maahan muuttaneet jäämään perheineen Suomeen pysyvästi. 5.2 Varautuminen tulevaan työvoimapulaan taantuman jälkeen Taantuman jälkeen Suomen väestön ikärakenteesta johtuen Suomessa on odotettavissa työvoimapula erityisesti rakentamisessa, teollisuudessa ja monissa palvelualan tehtävissä. Taantuman aikana on tarpeellista luoda kuntoon ne järjestelmät, joilla työvoimaa voidaan tarvittaessa rekrytoida nopeasti myös ulkomailta. Työvoiman saatavuusharkinnasta on muun muassa pystyttävä luopumaan asteittain tämän vaalikauden aikana hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Saatavuusharkintaan liittyvä byrokraattisuus nousee uudelleen merkittäväksi ongelmaksi silloin, kun ulkomailta rekrytoitavan työvoiman tarve lähtee uudelleen nousuun. Tilapäistä työvoimaa erilaisiin projekteihin ja hankkeisiin on saatavissa EU:n uusista jäsenvaltioista, mutta näistä maista tulevat henkilöt jäävät vain harvoin Suomeen pysyvästi. Pysyvän ulkomaisen työvoiman rekrytointi lienee viisasta hallituksen puoliväliriihen päätösten mukaisesti keskittää muutamiin valtioihin. Sopivia valtioita voisivat olla esimerkiksi Vietnam, Kiina, Filippiinit, Intia ja Ukraina. Lisäksi on järkevää hyödyntää lähialueiden työvoimapotentiaalia. Valittavissa kohdemaissa toimivat suurlähetystöt ja kaupalliset edustustot 66 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 67

35 voivat toimia työvoiman hankkijoina työnantajien toimeksiantojen pohjalta. Näiden lähetystöjen ja edustustojen henkilöresursseja on vahvistettava työvoiman rekrytointitarpeen mukaan. Sovittaessa työvoiman rekrytoinnista valtioiden tai alueiden tasolla tehtävällä sopimuksella voidaan luontevasti sopia myös työntekijöiden kotoutumisen kannalta tärkeistä asioista, kuten esimerkiksi kielikoulutuksen järjestämisestä ja työntekijän ydinperheen oikeudesta saapua Suomeen. Nykyisin työperäisen maahanmuuttajan ydinperheen oikeutta saapua Suomeen säädellään maahanmuuttoviraston ohjeistuksessa. Suuntaa-antavaksi nettotulotasoksi ohjeessa määritellään 900 euroa kuukaudessa. Mikäli työssä käyvä maahanmuuttaja haluaa tuoda Suomeen puolisonsa, nousee tulotasovaatimus kertoimella 0,7 (630 euroa/kk). Jokaisesta maahan tuodusta lapsesta tulovaatimus kasvaa puolestaan kertoimella 0,5 (450 euroa/kk). Esimerkiksi Kiinasta Suomeen saapuneen metallimiehen nettotulojen tulisi kuukaudessa olla noin 2000 euroa, jotta hän olisi oikeutettu tuomaan Suomeen vaimonsa ja lapsensa. Nykyinen ohjeistus johtaakin siihen, että pienpalkka-aloille työllistyville maahanmuuttajille tulorajavaatimukset ovat mahdottomat täyttää. Tällöin Suomessa viivytään vain vähän aikaa, ja paluu kotimaahan on edessä ennemmin tai myöhemmin. Työluvan saamisen ja ydinperheen maahan tuomisen toimeentuloedellytyksiä onkin harkittava aikaisempaa yksilöllisemmin ja alueelliset elinkustannuserot huomioon ottaen. Myös työnantajien, TE-toimistojen ja kunnan viranomaisten lausuntoja tulee ottaa nykyistä enemmän huomioon yksittäisiä ratkaisuja tehtäessä. Työlupia myönnettäessä on kyettävä näkemään akuuttien ongelmien yli. Ei ole esimerkiksi järkevää palauttaa Suomessa kahta vuotta työtä tehnyttä osaavaa ja jo kieltä oppinutta metallimiestä takaisin Kiinaan vain siksi, että työlupaa uusittaessa hänet on yhdessä koko yrityksen muun henkilökunnan kanssa lyhytaikaisesti lomautettu. Myös tutkintojen vastaavuutta eri maiden kanssa ja erityisesti EU:n sisällä on edistettävä. Työvoiman rekrytoinnin kohdemaiksi valittavien valtioiden kanssa on erikseen selvitettävä miltä osin näissä valtioissa suoritetut tutkinnot vastaavat Suomessa vaadittavaa osaamistasoa ja miten mahdollisesti tarvittava lisäopiskelu käytännössä toteutetaan. Työvoimahallinnon asiakkaina olevat maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen joukko, jossa kaikilla olisi samanlaisia kotoutumis- ja työllistymisvaikeuksia. Korkeakoulutetut maahanmuuttajat ovat useimmiten työttömiä tai työskentelevät koulutustaan vastaamattomissa tehtävissä. Osa heistä kuitenkin edustaa aloja, joilla Suomessa esiintyy jo nyt työvoimapulaa. Lisäksi maassaolon ja mahdollisen työttömyyden pitkittyessä oman alan seuraaminen vaikeutuu, jolloin uusin tieto alalta jää saamatta. Yhtenä hyvänä esimerkkinä korkeasti koulutetun ulkomaalaisen koulutuksesta ja työllistämisestä Suomessa ovat Specima-tyyppiset projektit ja koulutukset. Specima-kurssit voivat olla joko valmentavia tai suoraan omaan ammattiin pätevöittäviä. Tavoitteena on korkeakoulutettujen maahanmuut- 68 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 69

36 tajien työllistyminen koulutustaan vastaaviin töihin ja heidän osaamisresurssiensa parempi hyödyntäminen työmarkkinoilla. Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien pätevöittäminen on suhteellisen nopea ja ennen kaikkea kansantaloudellisesti kannattava toimenpide. g Työperäisen maahanmuuttajan oikeutta tuoda ydinperheensä Suomeen on edistettävä. Nykyisen mallin mukaan työntekijän tulorajavaatimuksen nousevat, mikäli hän tuo Suomeen muita perheenjäseniä. Malli ei kuitenkaan ota huomioon esimerkiksi paikallisia elinkustannuseroja. Nykyinen käytäntö johtaa siihen, että työperäiset maahanmuuttajat viipyvät Suomessa vain hetken aikaa ja muuttavat lopulta takaisin lähtömaihinsa. g Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien tutkintojen tunnustamista ja rinnastamista suomalaisiin tutkintoihin on edistettävä. Specima-tyylisiä koulutusohjelmia on jatkettava ja niiden rahoituksen jatkuminen on taattava. g Työ- ja oleskelulupien hakuprosessia ja käytäntöä pitäisi työperäisen maahanmuuton kohdalla selkeyttää. Prosessit ovat työnantajalle raskaita ja vievät paljon potentiaalista työaikaa. g Taantuman aikana on pyrittävä kehittämään toimivia malleja, joiden avulla voidaan varautua tulevaan työvoimapulaan. Suomella on oltava valmius perustaa esimerkiksi rekrytointipisteitä suurlähetystöjen yhteyteen. HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Turun työvoimatoimiston Specima-projekti Turun työvoimatoimiston Kansainväliset palvelut hallinnoi vuosina korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille suunnattua Specimaprojektia, jonka rahoitti Euroopan Sosiaalirahasto ESR. Projektissa tavoitteiksi määritettiin korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistyminen koulutustaan vastaaviin töihin, koulutettavien osaamisresurssien parempi hyödyntäminen työmarkkinoilla ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Koulutukseen osallistuneista prosenttia työllistyi omalle alalleen. Specima-hankkeessa tehtiin vertailevia laskelmia siitä, millä hinnalla ja missä ajassa eri korkeakoulutusta vaativille aloille saadaan osaajia kantaväestöön kuuluvista ja Suomeen ulkomailta muuttaneista korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista. Specima-mallilla toteutetulla hammaslääkärin pätevöittämiskoulutuksella yhden henkilön saaminen terveydenhoidon palvelukseen kesti 10 kuukautta, ja maksoi noin euroa. Vuoden 2007 tilastojen mukaan suomalaisen hammaslääkärin koulutus kestää yliopistossa viitisen vuotta ja maksaa lähes euroa. Maahanmuuttajataustaisen hammaslääkärin maksamilla veroilla ja koulutuksen kautta säästyneillä työttömyysturvakustannuksilla maahanmuuttajien pätevöittämiskoulutus on selkeä kansantaloudellinen sijoitus. 70 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 71

37 6. Päätössanat Maahanmuuttajien kotoutuminen Suomeen on usein pitkän tien päässä. Kyseessä on myös taustaltaan, tiedoiltaan ja taidoiltaan hyvin heterogeeninen ryhmä. Osa maahanmuuttajista on hyvin koulutettuja, mutta osa saapuu maahan vailla luku- ja kirjoitustaitoa. Suomalaisen yhteiskunnan pitää pystyä kotouttamaan kaikki humanitäärisin perustein oleskeluluvan saaneet maahanmuuttajat. Se edellyttää monentasoista kielikoulutusta, tietojen antamista suomalaisesta yhteiskunnasta ja työllistymiseen johtavien polkujen rakentamista. Myös työperäisille maahanmuuttajille ja perhesyistä maahan muuttaneille vapaaehtoisia kotouttamispalveluita on oltava tarjolla tarpeiden mukaan. Jotta resursseja kotouttamispalveluihin on riittävästi, tulee turvapaikkakäytäntöjä Suomessa kiristää vastaamaan muiden Pohjoismaiden tasoa. Suomen turvapaikkapolitiikasta on poistettava kaikki sellaiset vetotekijät, jotka toimivat houkuttimena perusteettomille turvapaikkahakemuksille. Yksinkertaistettuna tulijoiden määrä ja kotouttamisen resurssit on saatava keskenään tasapainoon. Kotouttamisresursseja tulee keskittää erityisesti kotoutumisen kannalta haasteellisiin maahanmuuttajaryhmiin, kuten maahanmuuttajanuoriin ja naisiin. Maahanmuuttajanuorten osalta tässä raportissa on esitelty muun muassa sitä, miten koulun ja kolmannen sektorin yhteistyöllä voidaan kehittää kotoutumista edistäviä toimintamalleja. Hyvä harrastus, jossa ollaan samalla viivalla valtaväestöön kuuluvien nuorten kanssa, kotouttaa useimmiten tehokkaasti. Ensimmäisen polven maahanmuuttajanuoret ja erityisesti he, jotka saapuvat Suomeen kesken kouluiän vaativat erityistä oppimisen tukea. Jokaisen maahanmuuttajanuoren kohdalla tavoitteena tulee olla, että yläasteelta valmistuessaan, heillä on riittävät valmiudet jatkaa opiskelua tai työllistyä. Maahanmuuttajanaisten kotoutuminen vaikuttaa olennaisesti myös heidän lastensa kotoutumiseen. On tärkeää, että väyliä työelämään löydetään erityisesti niille naisille, jotka tulevat kulttuureista joissa naisten työssäkäynti ei ole tavallista. Kahden työssäkäyvän vanhemman mallia on pyrittävä tekemään tutuksi myös maahanmuuttajaperheissä. Maahanmuuttajien määrä lisääntyy Suomessa väistämättä tulevina vuosina. Samalla kun maahanmuuttajat pyrkivät kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan, on myös suomalaisen yhteiskunnan muututtava asenteiltaan avoimempaan suuntaan. Kotoutuminen onkin aina kaksisuuntainen prosessi. Maahanmuuttajilla tulee olla oikeus harjoittaa omaa kulttuuriaan ja uskontoaan, mutta se ei missään tilanteessa oikeuta rikkomaan Suomen lainsäädäntöä. Kouluissa maahanmuuttajanuoria ja suomalaisnuoria on koskettava samat säännöt. Monikulttuurisen yhteiskunnan tärkeimpinä arvoina tulisikin pitää tasa-arvoa ja tasa-arvoisia osallistumismahdollisuuksia. Huolestuttavia ilmiöitä, kuten kunniaväkivaltaa vastaan tehtävää ennaltaehkäisevää työtä on tuettava kaikin mahdollisin keinoin. Työperäisen maahanmuuton tarve riippuu täysin työllisyystilanteesta. Juuri tällä hetkellä ulkomaisen työvoiman tarve rajoittuu vain harvoille sektoreille kuten terveydenhoitoon, kiinteistöhuoltoon ja puhtaanapitoon, sekä joillekin palvelualoille. Lisäksi 72 Kokoomuksen eduskuntaryhmä 73