Ohjelmakokonaisuuden tavoitteet johdetaan Espoo-tarinasta.
|
|
- Jere Rantanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 kh liite 1 1 (7) TALOUDEN TASAPAINOTUS JA TUOTTAVUUSOHJELMAN (TATU) LINJAUKSET Ohjelmakokonaisuuden tavoitteet johdetaan Espootarinasta. Ohjelma toteutetaan osana normaalia linjajohtamista ja toiminnan kehittämistä, osa ohjelmasta toteutetaan projekteina. Ohjelman pääelementit 1. Kestävä rahoitustasapaino 2. Tasapainotustoimenpiteet 2.1. Taksojen ja maksujen tarkistukset 2.2. Tulopohja ja verotaso 2.3. Palvelutaso ja tarjonta 2.4. Johtaminen ja henkilöstöohjaus 3. Tuottavuuden parantaminen 3.1. Palvelujen järjestäminen 3.2. Tilojen käytön tehostaminen ja toimitilainvestoinnit 3.3. Toiminnan ja palvelutuotannon kehittäminen 3.4. Konserniyhteisöjen ohjaus 3.5. Maankäytön tehostaminen PÄÄELEMENTTEJÄ KOSKEVAT LINJAUKSET 1. Kestävä rahoitustasapaino Kaupungin vuosikatteen tavoitetaso on 180 M Ohjelman tavoitelaskelmien mukaan 150 M vuonna 2016 ja 180 M vuonna Vuosikatetarpeessa huomioidaan kaupungin poistojen kasvu. (poistot 150 M v. 2020)
2 2 (7) Kaupungin investointikatto (nettoinvestoinnit, pl. Länsimetro) vuodesta 2016 vuoteen 2020 on 180 M Investointien suunnittelussa on mukana myös yhtiöihin tehtävät investoinnit ja vuokrahankkeet, joiden osalta päätökset tehdään osana investointisuunnittelua. pitkän tähtäyksen investointiohjelman tarkastelu kehysohjeen ja kehyksen valmistelun yhteydessä Kaupungin lainakannan tavoitetaso on enintään 1500 /asukas Konsernin lainakannan tavoitetaso (pl. Espoon Asunnot ja HSY) on enintään 7300 /asukas Tuottavuus ja rahoitustasapaino paranee keskimäärin 2,4 % (n. 33 M ) vuosittain kaudella Kestävä rahoitustasapaino määritellään talouden keskeisten tunnuslukujen kautta niiden yhdistelmänä. Vuosikatteen ja lainakannan tunnuslukujen toteutumisen edellytyksenä on kaupungin tuottavuuden ja rahoitustasapainon vuosittainen 2,4 % parannus sekä investointien mitoitus kattosumman mukaan. Vuosikatetavoite on haettu niin, että vuosikatteella voitaisiin rahoittaa emokaupungin korvausinvestointien nettomäärä sekä jossain määrin uusinvestointeja. Peruskaupungin vuotuiset poistot, joilla on tarkoitus rahoittaa korvausinvestoinnit, tulevat kasvamaan tämän vuoden 114 miljoonasta noin 150 miljoonaan euroon vuoteen Vuosikatetavoitteen saavuttamisen haasteena on se, että yhtiömuotoon rakennettujen toimitilojen vuokrat sisältävät myös niiden poistoosuuden. Investoinneille ja niitä vastaaville pitkäaikaisille sitoumuksille asetettavalla investointikatolla pyritään osaltaan hidastamaan kaupungin velkaantumista ja samalla kriittisesti arvioimaan investointiohjelmaan sisältyviä hankkeita ja niiden sisältöjä. Investointien kattosummaksi on määritelty taso, jolla väestön kasvun ja kaupunkikehityksen edellyttämät investoinnit sekä korjausrakentaminen voidaan jatkossakin toteuttaa hyvällä tasolla. Kaupungin ja konsernin lainakanta kasvaa vuosittain mittavan investointiohjelman seurauksena. Tuottavuus ja rahoitustasapainotoimenpiteillä varmistetaan emokaupungin lainakannan hallittu kehitys siten, että lainakanta on enintään 1500 /asukas. Konsernin lainakanta (pl. Espoon Asunnot ja HSY, joiden lainavastuut katetaan pitkällä aikavälillä tulorahoituksella vuokra ja maksutuloina) nousee Länsimetron, Espoon sairaalahankkeen sekä muiden yhtiöhankkeiden myötä enintään tasolle 7300 /asukas. 2. Tasapainotustoimenpiteet 2.1. Taksojen ja maksujen tarkistukset Maksurahoitusta lisätään osana tulopohjaa. Taksoja ja maksuja tarkistetaan vuonna 2014 toimialojen suunnitelmien ja tehtyjen päätösten mukaan sekä tasojen arviointia ja vertailua jatketaan suunnitelmallisesti. Laskutuksen kattavuutta ja perintää tehostetaan. Maksamistapoja kehitetään kustannustehokkaammiksi. Pienet asiakasmaksut sähköisesti uudet menetelmät: mm. sähköinen kukkaro, verkkomaksaminen.
3 3 (7) Lakiperusteisten palvelumaksujen ja taksojen osalta peritään maksut jatkossakin normin ylärajan mukaan vapautukset ja huojennukset sekä tulotaso ja varallisuus huomioituna Maksukattoihin pyritään vaikuttamaan valtakunnallisesti esim. vanhusten hoivakodit. Määritetään eilakisääteisten maksullisten palvelujen taksataso suhteessa tuotantokustannuksiin ja Helsingin seudun taksatasoon. Kaupungin sisäisten palvelujen hinnat arvioidaan suhteessa markkinoihin ja laatuun. Selvitetään maksujen kokonaistaloudellisuus. Selvitetään, mitkä maksuttomat palvelut voisi muuttaa maksullisiksi. Maksujen pohjaksi laskentaa: palvelun kustannukset, laskuttamisen ja perimisen kustannukset ym Tulopohja ja verotaso Kaupungin kilpailukykyä yritysten sijoittumispaikkana kehitetään aktiivisesti. Olemassa olevien ja aloittavien yritysten kehittymistä, kasvamista ja kiinnittymistä Espooseen edistetään Rahoittajat ja sijoittajat paremmin kontaktiin ja luodaan mahdollisuuksia uusille rahoituskanaville ja malleille. Elinkeinoelämää monipuolistetaan (teollisia työpaikkoja, cleantech). Tavoitteena on työllisyysasteen nosto. Selvitetään työllisyysasteen 1 % nousun tulo ja menovaikutukset. Kaupunkia kehitetään hyvänä asumispaikkana. Monipuolisia asumismahdollisuuksia hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja laadukkaiden ja kustannustehokkaiden palvelujen lähellä. Asukkaiden määrä kasvaa noin 4000 asukkaalla vuosittain. Kaupungin väestönkasvun kestävä taso on noin Verotuksen taso säilytetään maltillisena suhteessa Helsingin seutuun samalla varmistaen rahoitustasapaino Palvelutaso ja tarjonta Palvelutasoa tarkistetaan valtion rakennepoliittisen ohjelman päätösten mukaisesti. Taloudellisesti kestävää palvelutasoa määritellään kuutoskaupunkien yhteistyönä. Omatoimisuutta ja ihmisten oman vastuun ottamista tuetaan mutta pidetään huolta niistä jotka tarvitsevat tukea. Palveluissa priorisoidaan peruspalveluja sekä ennalta ehkäiseviä varhaisen puuttumisen palveluja.
4 4 (7) Kun uudistuksia tehdään, haetaan myös kansallisia ratkaisuja kuutoskaupunkien yhteistyöllä Johtaminen ja henkilöstöohjaus Henkilöstön käytön ohjausta tehostetaan. Täyttölupamenettelyä jatketaan ja ohjeistusta täsmennetään. Tavoitteena on, että vuonna 2015 henkilöstön kokonaismäärää ei lisätä. Espoolainen Johtaminen (ESJO) projektilla parannetaan johtamista ja tuottavuutta. Pääsopijajärjestöjen kanssa tehdään henkilöstösopimus. Tuottavuutta parannetaan Tehdään yhdessä Espootarina hengessä. Työhyvinvoinnin edistämisellä ja hyvällä johtamisella vaikutetaan poissaolojen vähenemiseen. Työympäristöjä uudistamalla edistetään työn tuottavuutta. Hyvä johtaminen ja henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen parantavat tuottavuutta 3. Tuottavuustoimenpiteet 3.1. Palvelujen järjestäminen Palvelujen järjestämisessä käytetään kustannusvaikuttavia tuotantotapoja. Laaditaan palvelujen järjestämisen suunnitelma: Mitä tehdään itse, mitä ostetaan ja mille palveluille luodaan edellytykset tuottaa palvelu jollain muulla tavalla Sähköisten palvelujen tarjontaa lisätään. Painotetaan ennaltaehkäisevää toimintaa. Palvelusetelin käyttöä laajennetaan kustannustehokkuutta etsien Palveluja järjestetään nykyistä enemmän yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Palveluverkon uudistamista jatketaan palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020 mukaisesti ja lähipalveluja kehitetään alueellinen tasapuolisuus huomioiden Laaditaan palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020 suunnitelma. Sisältää periaatteet palvelujen järjestämisen ja palveluverkon kehittämiselle. Sitä on toteutettu viime valtuustokaudella, mutta tavoitetilan saavuttaminen tai sitä kohti kulkeminen edellyttää suunnitelman mukaisen työn jatkamista. Valitaan keskeiset, tuottavuutta parantavat kohteet ja asiat, joiden toteutukseen keskitytään. Keskitetty palvelutarjonta painottuu kaupunkikeskuksiin hyvien liikenne ja joukkoliikenneyhteyksien varrelle Palveluverkko jakautuu lähipalveluihin sekä alueellisiin, kaupunkitasoisiin ja seudullisiin palveluihin. Keskittämisen asteeseen vaikuttavat toiminnan volyymi ja erityisosaamisen
5 5 (7) tarve. Keskitetty palvelutarjonta painottuu kaupunkikeskuksiin. Keskitettyjä palveluja on saatavissa yhdessä tai useammassa kaupunkikeskuksessa. Samalla pienistä ja haavoittuvista toimipisteistä luovutaan. Kaupunkikeskukset ovat erilaisia ja voivat profiloitua myös palvelutarjonnassa. Kaupunkikeskukset täydentävät toisiaan ja muodostavat yhdessä toimivan ja tehokkaan palvelukokonaisuuden Tilojen käytön tehostaminen ja toimitilainvestoinnit Tilakustannukset/asukas laskee vuoden 2013 tilanteesta vuosittain yhdellä prosentilla. Yhden prosentin vuosivaikutus on keskimäärin 1,4 milj. euroa. Vuoteen 2020 mennessä kustannustaso alenee noin 10 milj. euroa. Toimipaikan johtaja on vastuussa tilojen oikeasta käyttö ja täyttöasteesta. Tilojen käytön ja tarpeen arviointi toteutetaan muutosten yhteydessä ja määräajoin. Todelliseen tilan käyttöön luodaan seurantajärjestelmä. Tilojen yhteiskäyttöä edistetään ja sille luodaan pelisäännöt. Myös ulkopuoliseen tilankäyttöön luodaan pelisäännöt. Toimitilojen rakennushankkeet eivät kasva tarveselvitysvaiheen jälkeen. Tarveselvityksessä ja hankesuunnitelmassa esitetyn tilatarpeen ja toimintojen on säilyttävä muuttumattomana. Hankesuunnitteluprosessin ja tilahankintaprosessin kehittämistä jatketaan, tavoitteena on myös prosessin nopeuttaminen. Tarveselvitysten laatua parannetaan. Laaditaan kriteerit tarpeiden määrittelyyn ja tarveselvityksen sisältöön. Investoinneille asetetaan kattohinnat. Kehitetään kohdekohtaista seurantaa. Rakennetaan arjen sujuvuuden turvaavaa peruslaatua. Palveluverkkomuutoksissa ja yksittäisissä tilahankkeissa huomioidaan kokonaistaloudellisuus. Investointiohjelman valmistelun yhteydessä arvioidaan, mitkä valitut hankkeet ovat kaupunkikuvallisesti merkittäviä. Laaditaan tilojen koko ja laatustandardit sekä kalusteiden laatustandardit. Laaditaan väistötilaperiaatteet. Energiatehokkuus paranee vuoteen 2020 mennessä rakentamisen ja tilojen käytön parantamisen avulla. Asetetaan energiatehokkuuden tavoitearvo Sisäilman laadusta ja rakennusten kunnosta huolehditaan Materiaalitehokkuus paranee, jätehuoltokustannuksia vähennetään lajittelua ja kierrätystä kehittämällä Tarpeettomista tiloista luovutaan. Tyhjenevät tilat arvioidaan maankäyttömahdollisuuksien kannalta.
6 6 (7) 3.3. Toiminnan ja palvelutuotannon kehittäminen Arjen sujuminen. Toiminnan kehittämisessä lähtökohtana on kaupunkilaisten, asiakkaiden sekä henkilöstön arjen sujuminen. Palvelutuotannon kehittämisessä osallistetaan asiakkaita. ICT:n avulla paremmat ja kustannustehokkaammat palvelut ja hallinto Espoo on vahvasti mukana kehittämässä julkisen hallinnon (erityisesti kaupunkien) ICT:tä hyödyntäen sitä. Espoo hyödyntää parhaita ICTtoimijoita ja edistää aktiivisella yhteistyöllä teollisuuden ja palveluntuottajien kilpailukyvyn kehittymistä. Oman toiminnan jatkuva parantaminen. Oman toiminnan jatkuva kehittäminen lähtee prosessien nopeuttamisesta ja tehostamisesta. Olemassa olevien resurssien parempi hyödyntäminen (tilat, laitteet, osaaminen). Samoilla resursseilla enemmän ja laadukkaampia palveluja mm. prosesseja parantamalla. Tuottavuuden lähtökohtana on parantaa palveluja, prosesseja ja menetelmiä siten, että samoilla tai niukkenevilla resursseilla voidaan tuottaa aikaisempaa enemmän palveluja palvelun hyvä laatu säilyttäen. Toimialarajojen yli meneviä prosesseja tehostetaan. ICT:n kehittämistä jatketaan. Icttoimintamalli otetaan käyttöön. Hankinta ja tilausprosessien sähköistämisellä ja ohjeistamisella lisätään sähköisen hankinnan ja tilaamisen kattavuutta niin että tuottavuus paranee. Palvelujen oston tietoperustaa ja johtamista kehitetään. Omistajatilaajatuottajaroolit arvioidaan ja sovitaan; sisäisten palvelujen prosesseja ja tuottavuutta parannetaan 3.4. Konserniyhteisöjen ohjaus Konserniohjauksella varmistetaan konserniyhteisöjen tuottavuuden paraneminen. Yhteisöille asetetaan vähintään samat tuottavuustavoitteet kuin emokaupungille. Tuottavuuden kehittymistä arvioidaan, tuetaan ja ohjataan aktiivisesti. Yhteisöjen avustusten tasot arvioidaan ja tarkistetaan. Kaupungin sisäiset konserniohjausroolit ja toimintatavat selkiytetään.
7 7 (7) Konsernirakennetta tiivistetään ja tehostetaan. Uudistetaan Espoon kaupungin omistajapolitiikka ja konserniohjeet, jotka toimivat periaatteina ja linjauksina kaupungin toimintojen järjestämiselle konsernin kautta. Kaupungin omistukset ja jäsenyydet arvioidaan. Kaikkien omistuksien ja jäsenyyksien tarkoituksena tulee olla Espootarinan ja yhteisöille annettujen ydintehtävien toteuttaminen laadukkaasti ja tehokkaasti. Konsernirakennetta ja toimintoja tiivistetään ja tehostetaan. Toteuttamiskeinoja ovat mm. fuusiot, irtaantumiset, toimintojen uudelleenjärjestelyt, kaupungin tarjoamien sisäisten palvelujen ja konsernin yhteisten palvelujen käytön laajentaminen. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyötä omistajaohjauksessa sekä yhteistyötä konserniyhteisöjen hallitusjäsenten kanssa vahvistetaan. Konserniohjauksen ja yhteisöihin liittyvien asioiden valmistelun proaktiivisuutta vahvistetaan Maankäytön tehostaminen Tiivistetään kaupunkirakennetta. Kaavoitetaan asuntotuotantoa varten kustannustehokkaita tontteja valmiin kunnallistekniikan, liikenneinfran ja olemassa olevien palvelujen läheisyyteen erityisesti kaupungin omistamalle maalle. Kaavoituksen työohjelman kohteita priorisoidaan niin, että kaavoitettavista kohteista ja alueista saatavat tulot kattavat vähintään alueen katujen ja kunnallistekniikan kustannukset. Tehdään kaavoituksen kokonaistaloudellisuustarkastelu, laajemmin kuin vain infran osalta. Maankäytön suunnittelun ja toteutuksen prosessia nopeutetaan siten, että hankkeet toteutuvat ja niistä saatavat hyödyt realisoituvat nopeammin. Kaavoituslupatoimintarakentaminen prosessia nopeutetaan. Priorisoidaan paljon työpaikkoja tuovien yritysten kaavahankkeet, nopeutettu käsittely. Selvitetään vuokrauksen lisäysmahdollisuudet tonttien luovutustapana Kaavoituksen ja maankäytön merkittävää tuottopotentiaalia hyödynnetään, toteutetaan aktiivista maapolitiikkaa
Ohjelmakokonaisuuden tavoitteet johdetaan Espoo-tarinasta.
1 (7) Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (tatu) linjaukset Ohjelmakokonaisuuden tavoitteet johdetaan Espoo-tarinasta. Ohjelma toteutetaan osana normaalia linjajohtamista ja toiminnan kehittämistä,
LisätiedotVastuuhlö/ yhteyshlö. linjauksiin (mihin linjaukseen kukin projektitai. Majuri / Mia Kuokkanen (ohjausryhmä = toimialan johtoryhmä)
TATU-ohjelmasuunnitelman valmistelua varten kootaan 1. vaiheessa toimialojen sekä kaupungin yhteiset projekti- ja toimepide-ehdotukset oheiseen taulukkoon jatkokäsittelyä varten. Tavoitteena on saada ohjelmasuunnitelmaan
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 65. Kaupunginhallitus 03.03.2014 Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 03.03.2014 Sivu 1 / 1 1978/02.02.00/2013 65 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) hyötytavoitteiden ja linjausten hyväksyminen sekä talousarvion tarkistus (Kv-asia) Valmistelijat
LisätiedotTalouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistelu. Palveluliikelaitosten johtokunta Taloussuunnittelujohtaja Pekka Heikkinen
Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistelu Palveluliikelaitosten johtokunta 7.5.2014 Taloussuunnittelujohtaja 1 Lauta- ja johtokuntien käsittelyn tavoite Saada yhteinen ymmärrys Talouskehityksen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 68. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 10.03.2014 Sivu 1 / 1 1978/02.02.00/2013 Kaupunginhallitus 65 3.3.2014 68 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) hyötytavoitteiden ja linjausten hyväksyminen sekä talousarvion
LisätiedotOhjelmakokonaisuuden tavoitteet johdetaan Espoo-tarinasta.
1 (9) TALOUDEN TASAPAINOTUS- JA TUOTTAVUUSOHJELMAN (TATU2) TAVOITTEET JA LINJAUKSET Ohjelmakokonaisuuden tavoitteet johdetaan Espoo-tarinasta. Ohjelma toteutetaan osana normaalia linjajohtamista ja toiminnan
LisätiedotKulttuurilautakunta Sivu 1 / 16
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta 08.05.2014 Sivu 1 / 16 Kokoustiedot Aika 08.05.2014 torstai klo 16:30-17:15 Paikka Kamreerintie 3 B, 12 krs, 02770 Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Jaana Jalonen,
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 45. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1
Kulttuurilautakunta 27.09.2016 Sivu 1 / 1 1669/2016 02.02.00 45 Vuoden 2017 Espoo-strategian linjaukset ja tavoitteet sekä talousarvioehdotus ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelma, Kulttuurilautakunta
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 55
07.05.2014 Sivu 1 / 1 1773/02.02.00/2014 55 varhaiskasvatuslautakunnan lausunto talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä Valmistelijat
LisätiedotPalvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 36. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 23.04.2014 Sivu 1 / 1 1773/02.02.00/2014 36 Teknisen lautakunnan lausunto talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä
Lisätiedot2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen
Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden
LisätiedotKaupunginjohtajan talousarvioesitys Sivistystoimi Aulis Pitkälä
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018-2020 Sivistystoimi Aulis Pitkälä Kaikkien sivistyskaupunki Oppiva sivistyskaupunki Elinvoimainen sivistyskaupunki Innovatiivinen sivistyskaupunki Espoo on sivistyskaupunki
LisätiedotInvestointiohjelma Yhteenveto pohjaesityksen vaikutuksista
Investointiohjelma 2018-2032 Yhteenveto pohjaesityksen vaikutuksista Taustaa Investointiohjelman 2018-2032 valmistelu alkanut jo kesällä 2017 Lausuntopyynnöt ja lausunnot syksyllä 2017 Selvityksiä tehty
LisätiedotPalvelujen järjestämisen tavoitetila 2020
Palvelujen järjestämisen tavoitetila 2020 16.12.2010 Innopoli 2, PRO2ACT tutkimushanke Hankejohtaja Palvelujen järjestäminen ja palveluverkon uudistaminen valtuusto päätti tuottavuusohjelmasta vuosille
LisätiedotOhjelmasuunnitelma: Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma TATU
Ohjelmasuunnitelma: 8.5.2014 Versio: 0.4 Ohjelman omistaja: Ohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja: Ohjelman ohjelmapäällikkö: Jukka Mäkelä Jukka Mäkelä Pekka Heikkinen Ohjelmasuunnitelma i Ohjelmasuunnitelman
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA
LisätiedotMYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020
Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten
LisätiedotTalousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide
Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa
LisätiedotKaupunginjohtajan talousarvioesitys Tekninen ja ympäristötoimi Olli Isotalo
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018-2020 Tekninen ja ympäristötoimi Olli Isotalo Teknisen ja ympäristötoimen tarina Varmistamme hyvän kaupunkiympäristön ja asumisen Kehitämme kaupunkikeskusten vahvuuksia
LisätiedotEspoon kaupungin omistajapolitiikka
Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...
LisätiedotTuottavuus kunnan strategisessa johtamisessa. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Tuottavuus kunnan strategisessa johtamisessa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 16.6.2011 1 Strategiamallin kehittämisen tavoitteet Strategisen johtamisen ja johtamisjärjestelmän kehittäminen Valtuuston
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 46
29.09.2016 Sivu 1 / 1 1669/2016 02.02.00 46 Vuoden 2017 Espoo-strategian linjaukset ja tavoitteet sekä talousarvioehdotus ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelma, liikunta- ja Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotPORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS
PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ
LisätiedotTekninen ja ympäristötoimi
Tekninen ja ympäristötoimi 1 Teknisen ja ympäristötoimen tarina Varmistamme hyvän kaupunkiympäristön ja asumisen. Kehitämme kaupunkikeskusten vahvuuksia ja kilpailukykyä. Tehostamme joukkoliikennettä.
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.
NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät
LisätiedotTalousohjelman toimenpiteet vuodelle 2019
Talousohjelman toimenpiteet vuodelle 2019 Kaupunkiympäristön palvelualue / Yhdyskuntalautakunta 1 30.11.2018 Talousohjelman tasapainottamistoimenpiteet Tasapainottamistoimenpiteet jakautuvat kolmeen koriin
LisätiedotEspoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty 15.4.2016
Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Päivitetty 15.4.2016 Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa käytetään indikaattoreita, joilla kuvataan näkökulmittain päämäärän
LisätiedotESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:
ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000
LisätiedotKanta-Hämeen sote 2016
Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen
LisätiedotEspoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari
Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 36. Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh
23.03.2016 Sivu 1 / 1 1125/2016 02.02.00 36 terveystoimen investointiesitys vuosille 2017-2021 Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh. 050 325 8643 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja
LisätiedotARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY
ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY VALTUUSTO 20.5.2013 Ritva Erkama Kausien 2005-2008 sekä 2009-2012 tarkastuslautakunnan puheenjohtaja KAUPUNGIN TALOUS JA TUOTTAVUUS Kaupungin haasteina: menojen kasvaminen
LisätiedotValtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde
Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden
LisätiedotIISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010
IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus
LisätiedotSosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
LisätiedotKasvun ja oppimisen palvelualue 2016
Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet
LisätiedotHO sotehy palvelutuotannon ja uudistumisen näkökulmasta. alustavia pohdintoja
HO sotehy palvelutuotannon ja uudistumisen näkökulmasta alustavia pohdintoja 17.6.2019 Mikko Martikainen Yleisiä lähtökohtia Talouskasvua, kestävyyttä, tuottavuutta ja innovaatioita korostava ohjelma Nämä
LisätiedotSipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä
Sipoo 2025 Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä 1 1. Sipoon lähtökohdat Sipoo on vetovoimainen kaksikielinen saaristokunta, joka vastaa metropolialueen kasvuhaasteisiin. Sipoossa elää aito yhteisöllisyys ja
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotKUUMA-seutu liikelaitos Toiminta- ja taloussuunnitelma 2018
KUUMA-johtokunta 16.11.2017 51 LIITE 51a KUUMA-seutu liikelaitos Toiminta- ja taloussuunnitelma 2018 KUUMA-johtokunta 16.11.2017 14.11.2017 Antti Kuusela KUUMA-SEUTU LIIKELAITOS TALOUSARVIO 1.1.-31.12.2018
LisätiedotKH KV
Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen
LisätiedotKanta-Hämeen sote 2016
Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. Hahmotelma 2016-2018 II. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen 3. Prosessien ja
LisätiedotKoulutuslautakunta Talousarvio 2017
Koulutuslautakunta Talousarvio 2017 100,00 90,00 80,00 Toteumat ja talousarviot (Ei sisällä aluelautakunnan resurssia) 80,68 47,70 85,64 49,60 90,03 90,15 51,65 51,41 91,87 52,60 93,13 52,92 94,50 93,79
Lisätiedot6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD
6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotKuntastrategia Kuva: Tiia Heimonen, Lemi
Kuntastrategia 2025 Kuva: Tiia Heimonen, Lemi KUNNAN TEHTÄVÄ Hyvinvointi ja elinvoima SUUNTA: PIENESTÄ ISOKSI Lemi on hyvä paikka asua pienestä isoksi. Laadukkaita palveluja on tarjolla vauvasta vaariin.
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila
Sote- ja maakuntauudistus - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen Outi Antila 2.11.2016 1 Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen
LisätiedotKohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013
Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön
LisätiedotVantaalla? Mitä me olemme tehneet. Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo 2.12.2014
Mitä me olemme tehneet Vantaalla? Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Vantaan kaupunki Vantaan kaupungin strategia Uudistuvat palvelut Vakaa talous
LisätiedotKemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017
Kemin kaupunkistrategia 2025 2017 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2017 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen
LisätiedotSSTL, puhtausalan kehityspäivä Tuija Silván, tuotantopäällikkö,tampereen Voimia Liikelaitos 11/11/ Tampereen Voimia
Ateria- ja puhtauspalvelut yhdessä vai erikseen Case Tampereen Voimia Liikelaitos Tampereen Voimian muutosprosessi ateria- ja puhtauspalveluja tuottavaksi liikelaitokseksi. 20.10.2017 SSTL, puhtausalan
LisätiedotJyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset
Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,
Lisätiedot(täydennetään) Toimintakate, M. Tilakustannukset alenevat 1 % edellisestä vuodesta.
Sosiaali- ja terveystoimen valtuustokauden ja vuoden 2016 tulostavoitteet Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen
LisätiedotVastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia
Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotMAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö
LisätiedotHelsingin liikkumisen kehittämisohjelma
Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea
LisätiedotKUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne
KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta
LisätiedotHyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne
Hyvinvointijohtaminen Salossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa Tavoitteita tulevaisuuden kunnan ja maakunnan väliselle yhteistyölle hyvinvoinnin edistämisessä SALON HYVINVOINTIKERTOMUS vuosilta
LisätiedotKemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016
Kemin kaupunkistrategia 2025 2016 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2016 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen
LisätiedotEspoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit
Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Valtuuston strategiaseminaari 22.4.2015, Valtuustotalo Strategiajohtaja Jorma Valve Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.
LisätiedotTalous- ja suunnittelukeskus
Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki
KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana
LisätiedotTEHTÄVÄKUVA
TEHTÄVÄKUVA 2017 19.1.2017 Toimiala/tulosalue/yksikkö: Tehtävänimike: Henkilön nimi: Pätevyysvaatimukset: Välittömät alaiset: Esimiehen nimi ja tehtävänimike: Toimialan/tulosalueen/yksikön perustehtävä:
LisätiedotKEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto
1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä
LisätiedotTalousarvio ja suunnitelma 2016
Talousarvio ja suunnitelma 2016 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 29.10.2015 Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa
LisätiedotEspoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty
Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Päivitetty 9.6.2017 Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa käytetään indikaattoreita, joilla kuvataan näkökulmittain päämäärän
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto
Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen
LisätiedotTyöllisyydenhoito kunnassa
Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,
LisätiedotTARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA
KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa
LisätiedotVuosien taloussuunnitelman kehys Veroprosentit 2018 Pia Ojavuo
Vuosien 2019-2021 taloussuunnitelman kehys Veroprosentit 2018 Pia Ojavuo Yleinen talouskehitys Suomen talouden suhdannenousu jatkuu vielä vuonna 2018, minkä jälkeen talouskasvu hidastuu ja jää alle kahteen
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN STRATEGIA
UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA #UKI2O3OO Tavoitteena 20300 asukasta vuonna 2030 Oikeenlaista kemiaa korostaa uusikaupunkilaista asukasnäkökulmaa ja yhteisöllisyyttä. Autotehtaan ja muiden yritysten työpaikkojen
LisätiedotKUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ
KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien
LisätiedotRautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi
Järjestöfoorumi 11.3.2015 Visio 2025 Rautjärvi turvaa asukkailleen taloudellisten voimavarojen puitteissa laadukkaat lähipalvelut, mahdollisuuden vaikuttaa ja kehittää taajamia turvallisina ja maaseutumaisina
LisätiedotPORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014
LisätiedotKunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö
Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan
LisätiedotUuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007
Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn
LisätiedotFORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421
Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut
LisätiedotTurvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi
Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä
LisätiedotPalveluverkon kehittäminen Suutarila-Tapanilan alueiden johtokuntien tapaaminen
Palveluverkon kehittäminen Suutarila-Tapanilan alueiden johtokuntien tapaaminen 8.10.2014 Outi Salo linjanjohtaja Peruskoulut Helsingissä 1.8.2014 yhteensä 143 Peruskoulun oppilasmäärät Helsingissä 20.9.2014
LisätiedotPäämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta.
Espoo 24-09-2014 Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet:
LisätiedotKuntien rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja yritysten tukemisessa. Mikko Komulainen
Kuntien rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja yritysten tukemisessa Mikko Komulainen Työnjako kunta-maakunta-valtio maanantaina 12. kesäkuu 2017 2 Osallisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotKaupunginjohtajan talousarvioehdotus Jukka Mäkelä
Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus 2018-2020 Jukka Mäkelä 2.11.2017 EUROOPAN KESTÄVIN KAUPUNKI ekologinen taloudellinen sosiaalinen kulttuurinen 2 KANSALLINEN KUVA VÄESTÖMUUTOKSEN NÄKÖKULMASTA 2005-2016
LisätiedotTavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,
SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan
LisätiedotKuntapalvelut, strateginen tavoite
1 Kuntapalvelut, strateginen tavoite Mäntsälässä asuvat ovat tyytyväisiä kunnan tuottamiin palveluihin ja kuntapalvelut osaltaan vaikuttavat ennaltaehkäisevästi lisäkustannuksia aiheuttavan palvelutarpeen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 29/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/2015 1 (5) 805 HSY -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2016-2018 HEL 2015-007268 T 00 01 06 Päätös päätti merkitä tiedoksi liitteinä 2 ja 3 olevat
LisätiedotKirkkonummen kuntastrategia
KIRDno-2017-952 Kirkkonummen kuntastrategia Tähän tarvittaessa otsikko 2018 2021 Kv 18.12.2017 91: Kirkkonummen kuntastrategia 2018 2021 Kirkkonummen arvot Rohkeus tarkoittaa meille ennakkoluulottomuutta
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä
Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan
Lisätiedot/ /2014
25.08.2014 Sivu 1 / 1 1111 2583/02.02.02/2014 44 Kårkulla samkommunin taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Nina Hiltunen, puh. 046 877 3466 Juha Lappalainen, puh. 050 575 2392
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan
LisätiedotTilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen
Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä
LisätiedotLaajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi
Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi 13.6.2012 1 Uusi Kouvola lyhyesti Asukkaita noin 90.000 (88 987/2008) Pinta-ala 2 885 km², josta maapinta-ala 1677 km² ja vesistöä 370
LisätiedotValtion ja kuntien hyvinvointityö
Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 45. Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh
19.04.2017 Sivu 1 / 1 1702/2017 02.02.00 45 terveystoimen investointiesitys vuosille 2018-2022 Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh. 050 325 8643 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja
LisätiedotKirkkonummen kuntastrategia
Kirkkonummen kuntastrategia Tähän tarvittaessa otsikko 2018 2021 Kuntakehitysjaosto 14.11.2017 Ehdotus kunnanhallitus 27.11.2017 Kirkkonummen arvot Rohkeus tarkoittaa meille ennakkoluulottomuutta kokeilla
Lisätiedot