KALEVAN NUORTEN KESKI-SUOMEN PIIRI Kerhotoiminnan opas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KALEVAN NUORTEN KESKI-SUOMEN PIIRI 2011. Kerhotoiminnan opas"

Transkriptio

1 1 KALEVAN NUORTEN KESKI-SUOMEN PIIRI 2011 Kerhotoiminnan opas

2 2 Kerhotoiminnan opas Kulttuuria kyliin hanke KALEVAN NUORTEN KESKI-SUOMEN PIIRI RY Projektipäällikkö Janne Lahtia Graafinen ulkoasu: Reetta Kankainen / Keski-Suomen Tanssin Keskus Kuvitukset: Simo Heikkinen Kuvat: Janne Lahtia

3 3 Sisällysluettelo Me halutaan meidän kylälle sellainen kerho....4 Mistä aloittaa?...5 Kenen kanssa tätä kerhoa tehdään?...7 Mistä me saadaan rahat kerhoa varten?...9 Mitä siellä tehdään?...10 Onko meillä tilaa ja välineitä?...11 Kuka kerhoon tulee ohjaajaksi?...13 Miten me tiedotamme kerhosta?...15 Pitääkö toimintaa arvioida?...16 Kerhotoiminnan oppaan tausta...16 Liitteet LINKKEJÄ JA VINKKEJÄ VUOSIKALENTERI

4 Me halutaan meidän kylälle sellainen kerho. 4 Yhtenä kauniina päivänä lapsi tai nuori tulee sanomaan sinulle: Me halutaan meidän kylälle sellainen kerho. Mitä silloin pitää tehdä? Mistä aloittaa? Kenen kanssa tätä kerhohommaa voisi edistää? Kuka sinne tulee ohjaajaksi ja pitääkö sille maksaakin jotain? Mistä me muuten järjestämme rahat tätä kerhoa varten? Onko meillä tilaa? Miten me tiedotamme kerhosta? Tämän kerhotoiminnan oppaan tavoitteena on tarjota joitakin vastauksia näihin kysymyksiin. Olen pyrkinyt kokoamaan vinkkejä paikallisen kerhotoiminnan suunnitteluun ja sen käytännön järjestelyihin ja kerhojen toimintaan. Oppaan osat on yritetty sijoittaa ajallisesti järkevään järjestykseen, joka etenee ideoinnista ja alkusuunnittelusta kerhotoiminnan loppuarviointiin. Kyseinen järjestys ei tietenkään ole mitenkään sitova. Kukin kerhojärjestäjä löytää varmasti oman tapansa ja aikajanansa kerhojen perustamisessa ja toiminnan organisoimisessa. Mukana olevat asiat ovat kuitenkin kaikki mielestäni olennaisia kerhotoiminnan järjestämisessä ja ne olisi hyvä huomioida lapsia ja nuoria hyödyttävän kerhon luomiseksi. jänteinen, kasvatuksellinen näkökulma korostuu. Osallistumismaksut on hyvä tietenkin pitää kohtuullisina. Oman kokemukseni mukaan maksullisuus lisää sekä kerho-ohjaajan että osallistujien sitoutumista ja motivaatiota. Tässä kerhotoiminnan oppaassa on kantavana perusajatuksena se, että kerhot ovat maksullisia ja niiden ohjaamisesta maksetaan asiallinen korvaus. Miksi näin? Kerhoja voidaan toki järjestää vapaaehtoisvoimin, jolloin lasten ja nuorten osallistumismaksua ei useinkaan tarvita. Tämä vaatii kuitenkin yksittäiseltä, mahdollisesti hyvin koulutetulta, asiantuntevalta ohjaajalta, paljon talkoohenkeä, hyvää tahtoa, aikaa ja energiaa kerhon vetämiseen. Mielestäni kerhotoiminnan arvostuksen lisäämiseksi niiden kannattaa olla maksullisia. Silloin niitä ei katsota pelkäksi puuhasteluksi, vaan niiden pitkä- Kerhotoiminta ja luova vapaa-ajan toiminta lapsille ja nuorille on mielestäni erittäin tärkeää. Se tarjoaa mielekästä tekemistä omalla asuinalueella, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja on tulevaisuutta ajatellen koko lähiympäristöä kehittävää toimintaa. Lapsena hankittu kokemus harrastustoimintaan osallistumisesta voi olla avain heissä myöhemmin ilmenevään itsetunnon kehittymiseen, oma-aloitteisuuteen ja aktiivisuuteen oman yhteisön hyväksi. Parhaassa tapauksessa lapset ja nuoret pääsevät mukaan myös kerhon suunnitteluun ja pystyvät omalla panoksellaan vaikuttamaan yhteisönsä kulttuuriseen toimintaan.

5 5 Mistä aloittaa? Yksi keskeinen motiivi kerhotoiminnan käynnistämisessä voi olla juuri edellä kuvattu lasten ja nuorten oma tarve saada mielekästä tekemistä kotinurkilla. Siinä tapauksessa ei tarvita sen laajempia esiselvityksiä tai tarpeen kartoittamista. Jos tällaista haastetta ei suoranaisesti tule lähiympäristöstä, mistä silloin kannattaa lähteä liikkeelle selvittämään, minkälaista kerhotoimintaa alueella tarvitaan? Ensimmäinen kysymys on, kuka tämän esiselvityksen tekee? Oletko se sinä, joka juuri nyt luet tätä opasta? Jos vastaus on kyllä, asia etenee välittömästi ja jouhevasti. Olet todennäköisesti jonkin yhdistyksen jäsen tai mahdollisesti työsuhteessa järjestöön, joka järjestää toimintaa lapsille ja nuorille. Jos vastaus kysymykseeni on Jokumuu, sinun tehtäväsi on silloin delegoida homma tuolle Jokumuulle, kenties juuri sille oman järjestösi toiselle tai kolmannelle aktiiviselle toimijalle. Luonnollinen paikka aloittaa kerhotoiminnan tarpeen selvittäminen, on tehdä kysely lähikoulun tai päiväkodin lapsille ja nuorille. Jos et tunne yhtään koulun opettajaa tai muuta henkilökuntaa, voit ottaa yhteyttä esimerkiksi rehtoriin tai apulaisrehtoriin. Mikäli koulu on suostuvainen tällaiseen yhteistyöhön, kannattaa tehdä jonkinlainen lyhyt ja selkeä kyselylomake: Minkälaista kerhoa toivotaan, mitkä päivät ja ajat sopivat parhaiten, minkä verran vanhemmat ovat valmiita maksamaan kerhosta? Paras ja tehokkain tapa on toimittaa lappuset itse koululle ja sopia joku päivämäärä, mihin mennessä haluat vastaukset. Mikäli et pääse käymään paikan päällä, sähköposti toimii hyvin ja ajoittain jopa kirjeposti on havaittu tehokkaaksi ja huomionarvoiseksi viestintävälineeksi.

6 6 Koulujen kanssa tehtävässä yhteistyössä on hyvä mahdollisimman ajoissa sopia, milloin noudat kyselyn vastaukset. Jos et niitä itse hae, sovi myös selvästi, kuka koulun henkilökunnasta toimittaa sinulle vastaukset, missä muodossa ja mihin konkreettiseen tai sähköiseen osoitteeseen. Vastuutehtävien nimeäminen ja täsmentäminen edesauttaa joka käänteessä koko kerhotoiminnan sujumista ja vähentää jo alkuvaiheessa epäselviä tilanteita ja kadonneita kyselyn tuloksia. Koulujen ja päiväkotien ohella tiedusteluja kannattaa tehdä esimerkiksi kuntien vapaa-aika-, sosiaali- tai nuorisotoimen kautta sekä ottamalla yhteyttä johonkin paikalliseen järjestöön, kuten vanhempainyhdistykseen, työväenyhdistykseen, nuorisoseuraan tai kyläyhdistykseen. Kaikkien näiden alkuvaiheen kyselyiden yhteydessä on tietysti hyvä aina selvittää jo olemassa oleva kerhotoiminta. Päällekkäisyyksien ja turhan kilpailuasetelman välttämiseksi kannattaa pyrkiä järjestämään sisällöltään erilaisia ja erityyppisiä kerhoja. Tällainen järkevä suunnittelu palvelee sekä järjestäjän että kerholaisen etua. Eräs asia, joka kannattaa selvittää jo suunnittelun alkuvaiheessa, on, tarvitaanko kerhon sisällön suunnittelussa asiantuntijaa. Tämä henkilö ei välttämättä ole tuleva kerho-ohjaaja, vaan häntä voidaan käyttää toiminnan jäsentämiseen ja varsinkin mahdollisten kasvatuksellisten oppimistavoitteiden täsmentämisessä. Hän tuntee kerhon toimintatavan ja asiasisällön ja pystyy neuvomaan esimerkiksi toiminnan etenemisjärjestyksessä, aika- taulutuksessa sekä tilojen ja välineiden käytössä ja hankinnassa. Kannattaa heti aluksi myös sopia hänen kanssaan, onko hän suostuvainen ilmaiseen konsultaatioon vai haluaako hän asiantuntijatehtävästään korvauksen. Toinen, välittömämpi tapa suorittaa alkukartoitus, on tehdä henkilökohtainen käynti koululla, päiväkodilla tai jonkin edellä mainitun paikallisen yhdistyksen tiloissa. Kasvotusten tehty kysely antaa monesti enemmän tietoa lasten ja nuorten erilaisista haluista ja tarpeista. He voivat kertoa sinulle suoraan, millaista kerhoa he toivovat ja tapaamisen yhteydessä saat selville alustavaa tietoa kerhon ikäjakaumasta ja mahdollisen ryhmän koosta. Samalla pystyt tapaamaan mahdollisia tulevia yhteistyökumppaneitasi, joiden kanssa voitte yhdessä pohtia, millaisia kerhoja alueelle voisi järjestää.

7 7 Kenen kanssa tätä kerhoa tehdään? Kun olet saanut esiselvityksen perusteella tietoa siitä, millaista kerhotoimintaa alueellasi on toivottu, voit ryhtyä käytännön suunnitteluun. Aluksi kannattaa pohtia, ketkä ovat ne yhteistyötahot, jotka tarvitaan kerhon järjestämiseksi. Jos olet alussa yksin järjestämässä kerhoa, sinun kannattaa etsiä heti alueen muiden vastaavaa toimintaa järjestävien ja siihen mielestäsi jotenkin kytkeytyvien yhteystiedot. Vaikka jokin yksittäinen toimija onkin päävastuussa kerhojenjärjestämisestä, niiden synnyttämiseen ja ylläpitämiseen vaaditaan aina usean eri tahon yhteistyötä. Aluksi kannattaa tosiaan keskittyä niihin paikkoihin, joissa lapsia ja nuoria liikkuu luonnostaan. Toisin sanoen ota yhteyttä kouluun, päiväkotiin, nuorisotaloihin tai seurakuntaan. Monesti kyläyhdistykset, nuorisoseurat, työväenyhdistykset, asukasyhdistykset tai vanhempainyhdistykset ottavat mielellään vastaan kutsun yhteistyöstä kerhotoiminnan järjestämisessä. Alueella saattaa toimia jo jokin yhdistys, esimerkiksi paikallinen 4H, Mannerheimin lastensuojeluliitto tai Setlementtiliitto, mutta heillä ei olekaan vielä sellaista toimintaa, jollaista itse olet ajatellut. Seuraavaksi sinun tehtäväsi on kartoittaa joko yksin tai tulevien yhteistyökumppaniesi kanssa mahdollisia rahoittajia, joilta voitte hakea avustusta tai jopa sponsoritukea. Kerhotoiminta tarvitsee aina myös oman tilansa, joka olisi hyvä olla koko toimintakauden ajan sama, ellei sitten kerhon sisältö ja luonne salli tilojen vaihtuvuutta. Kun toiminnan toivottu tai tavoiteltu sisältö alkaa hahmottua, on aika etsiä kerholle vetäjä. Kerhon sisällöstä riippuen tarvitaan tietyn tyyppinen ohjaaja ja mahdollisesti apuohjaaja. Ohjaajan löydyttyä on tarve myös myös markkinoida kerhoa ja tähän liittyen tarvitset useamman ihmisen työpanoksen. Kerhosta on hyvä tiedottaa jo varhaisessa vaiheessa, jotta alueen lapset ja nuoret sekä vanhemmat tietävät, mitä tapahtuu ja missä ja milloin. Kerhojen toiminnan pyörittämiseen tarvitaan lähes aina myös paikallista talkootyötä. Vaikka löytäisitkin helposti hyvän ja

8 8 pätevän ohjaajan, kerhotoiminta on jopa pienimuotoisena niin laajaa, että tarvitaan monta ihmistä, jotka omalla vapaaehtoistyön panoksellaan mahdollistavat toiminnan. Tällaisen vastikkeettoman työn merkitys on myös tietenkin sitouttaa alueen omaa väestöä kerhojen toimintaan mielellään jo suunnitteluvaiheessa ja näin taata myös niiden jatkuvuus. Minkälaista talkootyötä kerhotoiminnassa sitten tarvitaan? Se voi käsittää esimerkiksi vapaaehtoisen asiantuntijan suunnittelutyötä, kerhotilojen järjestelyä ja siivousta, kahvin ja muiden juomien tarjoilua. Saattaa olla, että tarvitset kiinteistöhoitajan avaamaan ovia ja jonkun toisen hankkimaan kerhon materiaaleja. Kun kerhosta pitää tiedottaa, joku tietokoneohjelmat hallitseva voi suunnitella lehti-ilmoituksen ja valmistaa tiedotusmateriaalia ja joku muu taas huolehtii ilmoitusten jakamisesta ja levittämisestä. Eräs luonnollinen yhteistyökumppani kerhojen sujuvan toiminnan ja jatkuvuuden kannalta ovat osallistujien vanhemmat ja huoltajat. Kerhojen käynnistyttyä on hyvä mahdollisimman pian järjestää vanhempainilta, jossa he saavat tietoa kerhojen toiminnasta. Tilaisuudessa joko sinä vastuujärjestäjänä tai ohjaaja kerrotte toiminnan sisällöstä ja tavoitteista sekä kerhon pelisäännöistä ja järjestävän tahon arvoperustasta. Samalla vanhemmat voivat henkilökohtaisesti keskustella kerho-ohjaajan kanssa lapsista ja nuorista ja näin vaihtaa arvokasta tietoa, jopa hiljaista sellaista, kerhotoiminnan vaikutuksesta alueen väestön hyvinvointiin ja yhteisöllisyyden edistämiseen. Vanhemmat voivat myös jo alkuvaiheessa antaa mahdollisesti palautetta ja näin helpottaa ja kehittää ohjaajan työtä.

9 Mistä me saadaan rahat kerhoa varten? 9 Kerhojen toiminnan käynnistämiseen ja ylläpitämiseen tarvitaan aina jonkinlaista ulkoista rahoitusta. Aluksi on hyvä pohtia esimerkiksi sitä, kuinka paljon järjestävän tahon mahdollisista jäsenmaksutuloista voidaan käyttää kerhoista koituviin kuluihin. Toimitaanko vaikka niin, että yhdistyksen jäsenmaksun maksaneet kerhon osallistujat saavat helpotusta osallistumismaksuihin? Vai vaaditaanko jokaiselta osallistujalta jäsenmaksun maksaminen edellytyksenä kerhoon pääsemiselle? Osallistumismaksuista voidaan mielestäni ainakin osa käyttää toiminnasta aiheutuviin kuluihin. Mutta kuinka suuri osa ja mihin kaikkeen sitä pitää käyttää? Tässä vaiheessa kannattaa miettiä myös oikeudenmukaisuuden ja taloudellisten argumenttien välistä suhdetta. Mistä ulkoista avustusta sitten voi hakea? Kunnilla on monesti erilaiset järjestelyt lasten ja nuorten kerhotoiminnan tukemiselle. Sinun kannattaa mahdollisimman aikaisin kerhoja suunniteltaessa selvittää oman kuntasi avustusjärjestelmä. Järjestöille toiminta-avustuksia myöntävät esimerkiksi kulttuurilautakunta, sivistyslautakunta, vapaa-aikatoimi tai nuorisotoimi. Hakuaika on yleensä jo vuoden alussa. Jos siis haluat käynnistää kerhon vaikkapa syyslukukauden alussa, sinun pitäisi olla tekemässä avustushakemusta jo tammikuussa. Hakemukseen kannattaa selkeästi ja ytimekkäästi kuvata, mitä kerhossa tullaan tekemään. Ei kannata selitellä ylimääräisiä ja tavoitella kuuta taivaalta, vaan kertoa täsmällisesti nimenomaan se, mitä todella voidaan ja aiotaan tehdä. Näin pystyt osoittamaan kerhotoiminnan tavoitteellisuuden ja vakuuttamaan rahoittajan avustuksen tarpeellisuudesta. Suunnitteluvaiheessa kannattaa myös miettiä, minkä laajuisena kerhotoiminta on taloudellisesti järkevää. Mikä olisi hyvä ryhmäkoko ja minkä suuruinen osallistumismaksu vielä houkuttelee osallistujia? Tähän liittyen tulee pohtia kysymystä ohjaajan jaksamisesta suhteessa ryhmän kokoon. Jos ryhmä kasvaa liian suureksi, tällöin tarvitaan mahdollisesti toinen ohjaaja ja tämä puolestaan voi lisätä palkka- ja muita kuluja. Palkallinen ohjaaja vaatii joka tapauksessa rahoituksen järkevää suunnittelua. Hänen palkkansa ja työnantajaa velvoittavat sivukulut vaativat osansa toiminnan budjetista. Tämän lisäksi pitää huomioida mahdolliset matkakulut, kerhon tiloista perittävä vuokra ja toiminnan edellyttämät materiaalit. Kerhojen järjestäjän pitää myös aina muistaa huolehtia osallistujien vakuuttamisesta toiminnan aikana sattuvien tapaturmien varalta. Eräs hyväksi havaittu, perinteinen keino kerätä rahoitusta kerhoille on järjestää omaa varainhankintaa. Se voi olla jokin tapahtuma, esitys, konsertti tai näyttely, johon on kohtuullinen pääsymaksu. Ainakin osa näistä kertyvistä tuloista pystytään sitten ohjamaan aikaisemmin mainittuihin kerhotoiminnan kuluihin. Voitte pitää myös kirpputoria, jossa myydään asialliseen hintaan itselle tarpeettomiksi käyneitä leluja, vaatteita, äänilevyjä, harrastusvälineitä tai kodintekniikkaa. Toinen vaihtoehto on järjestää myyjäiset, joissa kaupan on itse valmistettuja leivonnaisia, mehuja, luonnontuotteita, käsitöitä tai taide-esineitä.

10 Mitä siellä tehdään? Kerhojen sisältö saattaa vaihdella paljonkin. Toiminta kannattaa suunnitella niin, että se muotoutuu aina tietyn alueen lasten ja nuorten tarpeita ja kiinnostusta vastaaviksi. Se, mitä esiselvityksessä on tullut selville, on hyvä kuitenkin sopeuttaa myös järjestäjän omien tavoitteiden, arvojen ja tausta-ajatuksen mukaiseksi. Tämä edistää luonnollisesti molempien osapuolten kannalta kerhojen jatkuvuutta ja tukee yhteisön laajempaa sitoutumista ja osallistumista toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Seuraavassa on joitakin mallikerhoja, joiden avulla toiminta voi käynnistyä, jos uutta toimintamuotoa ei tahdo löytyä suoraan alueella tehdyn tarvekartoituksen perusteella. Teatteri-ilmaisuun perustuva kerho voi sisältää monenlaista toimintaa, jossa rohkaistaan osallistujaa uudenlaiseen toimintaan ja luovan toiminnan avulla itsetunnon ja oma-aloitteisuuden kehittymiseen. Liikkeelle lähdetään äänen käytön ja kehon tuntemusta lisäävistä perusharjoituksista, improvisaatiosta ja liikkeeseen pohjautuvista harjoitteista. Kerhojen tavoite on myös tutustua kotipaikkakuntaan, lasten ja nuorten elinympäristöön, arkeen ja jokapäiväiseen todellisuuteen. Kerhon toiminta ideana voivat olla tarinat, jotka syntyvät lasten ja nuorten omista, paikallisuuteen liittyvistä ideoista. Ryhmissä voidaan toteuttaa lukukauden päätteeksi esitettävät pienimuotoiset tuotokset. Lapset ja nuoret oppivat käytännössä tekemällä, miten monesta eri osa-alueesta esityksen valmistaminen koostuu. Tanssikerhon tavoitteena on käynnistää tanssiryhmiä juuri sellaisiin taajamiin ja haja-asutusalueille, missä ei vielä ole vastaavaa toimintaa. Tanssin lajeina voivat olla esimerkiksi aikuisen ja lapsen yhteinen musiikkiliikunta. Kerhossa voidaan esitellä kansantanssia, balettia tai siellä osallistujat voivat kokeilla lukukauden aikana useita eri tanssilajeja, kuten irlantilainen tanssi, rivitanssi, break-tanssi ja seuratanssi. Tanssitoiminnan myötä osallistujille voidaan järjestää vaikkapa juhlapäivinä tai asuinalueen omiin tilaisuuksiin esiintymisiä ja paikallisille seuroille ja yhdistyksille tarjoutuu näin mahdollisuus järjestää tapahtumia oman kylätoiminnan virkistämiseksi. Kokkikerhon sisältönä voi olla esimerkiksi oman maakunnan perinneruuat, terveellinen ruokavalio, jokin etninen ruokakulttuuri tai mitä tahansa ruuan valmistusaihetta käsittelevä kerho, jonka osallistujat ovat yhdessä suunnitelleet ja kokevat omakseen. Kerhon yhteydessä voidaan järjestää myös suurempi yhteisöllinen ruokailutilaisuus, johon voidaan kutsua lähialueen asukkaita. Näin kerhotoiminta kytkeytyy luonnolliseksi osaksi alueen asukkaita yhdistävää ja yhteisöllisyyttä edistävää kulttuuritoimintaa.

11 11 Onko meillä tilaa ja välineitä? Kun kerhon sisällöstä on jo olemassa alustavat suunnitelmat, kannattaa alkaa selvittää, minkälaista tilaa on tarjolla toiminnalle. Jollei itselläsi tai edustamallasi taholla ole suhteita alueesi tilaa omistavaan tai hallinnoivaan tahoon, pitää etsiä jokin luonteva yhteistyökumppani. Seurakunnilla on monesti erilaisia tiloja, kuntien nuorisotoimen kautta voi löytyä sopiva. Kylätaloilla ja eri seurojen taloilla saattaa hyvinkin olla vapaita aikoja, jolloin kerho voi toimia tilassa. Vaikka kouluillakin on usein omaa ympärivuotista kerhotoimintaa, voi silti rohkeasti käydä tiedustelemassa vapaita tiloja tai toimintavuoroja. Mielestäni kerholla on hyvä olla aina käytössään selvästi rajattu, kyseiselle kerholle omistettu tila. Sen tulisi olla koko kerhokauden sama. Aikaisemmin esittelemäni teatteri-ilmaisun, tanssin ja kokkauksen kerhot varsinkin vaativat tätä. Kerhon sisältö edellyttää samaa tilaa, koska toiminta on luonteeltaan pitkäjänteistä ja myös tilaan ja sen tiettyihin elementteihin perustuvaa. Tällainen paikkaan liittyvä säännöllisyys luo oman kokemukseni mukaan turvallisen olon osallistujille ja sitouttaa heitä myös pitämään huolta tilan siisteydestä ja kunnosta. Ohjaajan kannalta tämä helpottaa suunnittelua ja valmistelua, kun ei jatkuvasti tarvitse soveltaa toimintaa muuttuvaan ympäristöön.

12 12 12 Kun olet löytänyt mielestäsi hyvän toimivan kerhotilan, todennäköisesti seuraavaksi tulee eteesi kysymys mahdollisesta vuokrasta. Saattaa tietysti olla, että kohtaat kulttuuria tukevan hyväntekijän, mutta tämä on kuitenkin harvinaisempaa kuin jonkinlaista korvausta edellyttävä tilan haltija. Jo kerhon suunnitteluvaiheessa on hyvä huomioida tulevia kuluja, jotta saat hankittua kerhollesi mahdollisimman sopivan ja tietysti edullisen tilan. Yksi keino alentaa vuokraa on tietenkin käydä niin sanottua oravannahkakauppaa eli lupaat kerhotilan haltijalle vastineeksi järjestäjän taholta jonkin kulttuuripitoisen palvelun, esimerkiksi ohjelmanumeron, esityksen tai konsertin. Mikäli olet suunnittelemassa kerhoa johonkin kunnallisen koulun tilaan, sinun on yleensä huomioitava vaatimus ohjaajan täysi-ikäisyydestä. Vastuukysymysten vuoksi kerhon vetäjän täytyy olla yli 18-vuotias. Kylätaloilla ja seurojen taloilla yleensä edellytetään, että ohjaaja on selvästi vanhempi kuin ohjattavansa. Jotkut yhdistykset saattavat ottaa kerhojen ohjaajaksi jopa alle 15-vuotiaita. Sinun kerhotoiminnan järjestäjänä kannattaa miettiä sopiva ikä, jolloin ohjaaja mielestäsi voi ottaa vastuun kerholaisista ja selviää hyvin toimiessaan kerhotilassa nuorempien ohjattaviensa kanssa. Seuraavaksi kerhotilan hankkimisen yhteydessä on hyvä selvittää avaimiin, kulun valvontaan ja turvallisuuteen liittyvät asiat. Onko kerhon tilalla mahdollisesti oma kiinteistönhoitaja, vahtimestari, kouluisäntä tai joku nimetty vastaava? Onko se juuri hän, joka luovuttaa sinulle tai kerhon ohjaajalle tilan avaimet? Onko tilan haltijan toimintakulttuuri kenties sellainen, että tämän kiinteistönhoitajan pitää jokaisella kerhoker- ralla olla avaamassa ovia? Onko kerhotilassa hälytysjärjestelmä ja kuka antaa sinulle koodit? Kuka huolehtii vartioinnista, mistä saat yhteystiedot? Entä jos sattuu jotain, niin kenelle pitää kerholaisten vanhempien lisäksi ilmoittaa? Kun olet saanut varmistuksen sopivasta kerhotilasta, pitää ryhtyä valmistelemaan kerhotoiminnan materiaalien ja tarvittavien välineiden hankkimista. Tarvitsetko hankintaan asiantuntijan tai mahdollisen tulevan ohjaajan apua ja neuvoja? Onko sinulla tai yhdistykselläsi jokin tietty paikka, mistä materiaalit hankitaan? Jos ei näin ole, voi olla hyvä tehdä ostosopimus jonkun tunnetun, luotettavan liikkeen kanssa. Tämä helpottaa myös ohjaajan työtä, jos hän saa jatkossa vastuulleen kerhotoiminnan materiaalien hankinnan. Ennen kuin varsinainen kerhotoiminta on käynnistynyt, kannattaa myös selvittää, onko tilassa paikkaa, jossa tarvittavat materiaalit ja välineet voidaan säilyttää. Jos tilassa on muutakin toimintaa, sovi myös hyvissä ajoin, voiko teidän materiaalejanne tarvittaessa käyttää. Materiaalien ja välineiden on hyvä olla merkittyjä. Yhteiskäytössä olevissa tiloissa kannattaa aina sopia näin ollen myös korvaavista hankinnoista. Jos kerhon toimintakauden aikana syntyy valmiita töitä, esimerkiksi kuvataiteen, käsitöiden tai kokkikerhon tuotoksia, onko niitä mahdollista varastoida kerhotilassa tai jossakin läheisessä tilassa? Tämäkin tulee selvittää, jotta vältytään ikäviltä töiden häviämisiltä tai jopa mahdolliselta ilkivallalta ja turmelemiselta.

13 13 Kuka kerhoon tulee ohjaajaksi? Sinulla kerhon järjestäjänä on idea toiminnasta ja olet suorittanut alueella alkukartoituksen. Lasten ja nuorten toiveesta aiot käynnistää sen kauan kaivatun tanssi- tai kuvataidekerhon. Jos et ole itse ryhtymässä kyseisen kerhon ohjaajaksi, täytyy sinun suunnitteluvaiheen lopussa aloittaa ohjaajan etsintä ja rekrytointi. Mistä lähdet liikkeelle? Aiotko käyttää kuuluisaa viidakkorumpua tai urbaaneja savumerkkejä? Miten tavoitat juuri sinun kerhollesi sopivan ohjaajan? Luonnollinen tapa lähteä haravoimaan ohjaajaehdokkaita on kysellä ensin tietysti oman järjestön kautta ja selvittää sen sisältä löytyvät ohjaajat. Sinulla voi myös olla verkostoja, joiden välityksellä voit viestiä tarvittavasta ohjaajasta. Jos aivan lähipiiristä tai omasta järjestöstä ei löydy ohjaajaa, voit laittaa haun esimerkiksi työvoimahallinnon kautta. Jos edustamallesi taholle on taloudellisesti mahdollista, voit myös ilmoittaa ohjaajahausta lehti-ilmoituksella. Nykyään varsin tehokas ohjaajarekrytoinnin apuväline on myös sosiaalinen media. Kannattaa ehdottomasti ilmoittaa hausta sitä kautta, jos olet itse mukana erilaisissa verkkoyhteisöissä. Riippuen myös tulevasta kerhon sisällöstä ja ikäryhmästä, voit löytää mahdollisen ohjaajan lisäksi jo tulevia kerholaisia. Lähiympäristössä saattaa olla myös jokin kerhojen sisältöön liittyvää koulutusta tarjoava oppilaitos. Silloin kannattaa ilmoittaa sen konkreettisella tai sähköisellä ilmoitustaululla. Kysele myös mahdollisilta opiskelijatutuiltasi, tuntevatko he ketään kyseisen alan taitajaa tai sitä opiskelevaa henkilöä. Näihin oppilaitoksiin voi lähettää myös sähköpostilla linjojen ja koulutus-

14 14 ohjelmien vastaaville viestiä, jossa kerrot vapaana olevasta kerho-ohjaajan paikasta. Tässäkin vaihtoehdossa voi olla hyvä tehdä henkilökohtainen käynti oppilaitoksessa. Ohjaajan täytyy mielestäni tuntea alansa, hänellä tulisi olla jonkin verran kokemusta ryhmän ohjaamisesta. Hän voi olla esimerkiksi juuri kyseiselle alalle valmistumassa oleva opiskelija. En tarkoita, että kaikkien ohjaajien täytyisi olla kerhotoiminnan tohtoreita, mutta hänen on kuitenkin hyvä olla perehtynyt kerhon aiheeseen. Mikäli edustamallasi järjestöllä tai yhdistyksellä on jonkinlaista omaa ryhmän ohjaamiseen tai tiettyyn sisältöön liittyvää koulutusta, kannattaa aina selvittää, löytyykö sitä kautta sopiva ohjaaja. Tällainen ohjaaja voi olla varsin kokenut jo ryhmätoiminnasta, mutta hänellä ei ole vielä paljon kokemusta kerhon sisältöön liittyvästä ohjaamisesta. Jokaisen kerhon vetäjän täytyy joskus aloittaa oma uransa ryhmän ohjaajana. Varsinkin tällaisessa alkuvaiheessa ja mielestäni joka tapauksessa on erittäin tärkeää huolehtia valitun ohjaajan perehdyttämisestä. Kuka sen tekee? Oletko se sinä? Kuka on kerhon ohjaajan esimies, joka opastaa hänet tiloihin ja kerhopaikan käytänteisiin? Kuka on vastaava, joka kertoo ohjaajalle järjestäjän tavoitteet kerhotoiminnalle? Olisiko tarpeellista käydä läpi yhdistyksen arvot, kenties sopia henkilökohtaiseen käytökseen ja toimintaan liittyvistä pelisäännöistä? Kerhon ohjaaja tarvitsee mahdollisesti tukea koko kerhon toimintakauden ajan. Joka tapauksessa hänellä on hyvä olla jatkuvasti mahdollisuus kääntyä jonkun puoleen, mikäli hän kokee tarvitsevansa neuvoja, ohjausta tai kannustusta. Kuka on sinun järjestävässä organisaatiossasi tällainen tukihenkilö, esimies tai sparraaja? Oletteko järjestäneet kerhon vetäjille ohjaajahuoltoa? Onko heillä mahdollisuus tavata toisia ohjaajia ja saada kenties vertaistukea? Miten säännöllistä tällainen tuki on ja miten hyvin se on suunniteltu vastaamaan kyseisen kerhon ja ohjaajan tarpeisiin? Tämän kerhotoiminnan oppaan kantavana perusajatuksena on se, että kerhot ovat maksullisia ja niiden ohjaamisesta maksetaan asiallinen korvaus. Toisin sanoen, kun olet etsimässä kerhollenne ohjaajaa, joudut sopimaan hänen kanssaan, minkälaista palkkaa hänelle maksetaan. Kerhon ohjaamisesta maksettava korvaus perustuu yleensä tuntipalkkaan. Budjetin suunnitteluvaiheessa, kun olet huomioinut osallistumismaksut ja muut tulot, olet määritellyt sen haarukan, jonka sisällä ohjaajan palkan on oltava. Kuka sitten tekee ohjaajan kanssa työsopimukset? Kenellä järjestössä on valtuudet se tehdä? Kuka laskee palkat ja huolehtii työnantajakulujen hoitamisesta? Ohjaajan palkan varsinainen maksaja voi olla myös eri henkilö kuin palkanlaskija. Kun olet etsimässä kerholle varsinaista ohjaajaa, kannattaa miettiä, tarvitsetteko toisen ohjaajan mahdolliseksi apuohjaajaksi. Mikäli päädytte toiseen ohjaajaan, neuvottele myös hänen kanssaan työn korvauksesta. Voi olla, että päädyt apuohjaajaan, jolle ei makseta palkkaa. Silloin on hyvä jo alussa yhteisesti sopia, mikä on hänen työnkuvansa. Onko hänellä vetovastuu joistakin kerhokerroista? Toimiiko hän kenties varsinaisen ohjaajan sairastapauksissa varamiehenä ja ottaa vetovastuun? Mitä muita tehtäviä hänellä on? Tuleeko hän siirtymään vastaavaksi ohjaajaksi tietyn ajan päästä?

15 15 Miten me tiedotamme kerhosta? Kuka huolehtii kerhon tiedotuksesta? Oletko se sinä, joka teet lehti-ilmoituksen? Kirjoitatko sinä mahdollisen mediatiedotteen? Kuka valmistaa esitteen tai julisteen? Kerhon tiedotuksessa pitää kiinnittää huomiota moneen seikkaan ja on hyvä, että joku ottaa päävastuun tehtävien koordinoinnista. Mutta tiedotukseen tarvitaan monta henkilöä, jotta tieto kerhosta ja sen toiminnasta tavoittaa kaikki asianosaiset. Aluksi jonkun on huolehdittava kerhoon ilmoittautumisesta. Jo tätä ennen on täytynyt tehdä joko paperinen tai sähköinen ilmoittautumislomake. Joku on jakanut näitä lomakkeita kouluilla, kylätalolla, nuorisotiloille tai seurakunnan tiloihin. Joku toinen on lähettänyt sähköpostilla nuorisoseuran tai työväenyhdistyksen jäsenille tietoa ilmoittautumisesta. Kerhosta on voitu ilmoittaa esimerkiksi maakunnallisessa lehdessä tai paikkakunnan ilmaisjakelussa. Kerhotoiminnan paikkakunnalla voi olla esimerkiksi erilaisia messutilaisuuksia, festareita tai muita kansanjuhlia. Näiden yhteydessä voit käydä levittämässä tietoa kerhotoiminnasta, jakaa esitteitä tai ottaa vastaan ilmoittautumisia. Jos olet löytänyt sopivan ohjaajan jo aikaisessa vaiheessa, voit pyytää häntä esittelemään kerhoa pitämällä vaikkapa näytetunnin jossain oppilaitoksessa. Kerhoista voi hyvin tiedottaa oman järjestösi verkkosivuilla. Mitä varhaisemmassa vaiheessa saat tietoa tulevasta kerhosta jollekin verkkoalustalle, sitä paremmin todennäköisesti tavoitat kohderyhmäsi. Sosiaalisen median sovelluksia käyttäessäsi muista aina linkittää kerhotoiminnan tiedot omalle sivus- tollesi. Mikset pyytäisi jotakuta järjestävän tahon tekijöistä kirjoittamaan esimerkiksi blogia kerhotoiminnasta? Kun kerhosta välitetään viestiä, pitää huolehtia, että tieto menee aina kaikille asianosaisille. Sinulla kerhon järjestäjänä on tietoa ja suunnitelmia, mutta ne eivät muutu toimivaksi kerhoksi, ellei tieto kulje. Ohjaajan, kerholaisten, heidän vanhempiensa, kerhotilasta vastaavien, ilmoitusten tekijöiden, rahaliikenteestä ja hankinnoista vastaavien on syytä olla tietoisia, mitä missäkin vaiheessa tapahtuu. Kuka tekee, mitä, missä ja milloin?

16 Pitääkö toimintaa arvioida? Kun olet saanut kerhon käyntiin, on hyvä jo miettiä, miten haluat saada tai kerätä palautetta toiminnasta. Tässäkin pitää sopia, kuka hoitaa kyseisen tehtävän. Oletko se sinä? Kerääkö ohjaaja palautetta kerhon yhteydessä? Miten se tapahtuu? Pitäisikö laatia erityinen palautelomake? Asian voi hoitaa tietysti myös verkossa, jossa osallistujat tai heidän vanhempansa voivat täyttää kyselyn ja lähettää sen kerhon järjestäjälle. Vanhempainillassa, joita olisi hyvä olla vähintään kaksi toimintakauden aikana, voidaan ryhmässä keskustelemalla käydä läpi kerhon sisältöjä, työtapoja sekä ryhmän ja ohjaajan toimintaa. Kerhotoimintaa kannattaa järjestäjän itsekin arvioida säännöllisesti. On hyvä pysähtyä pohtimaan, onko kerhotoiminnalle asetetut kasvatukselliset, eettiset tai taloudelliset tavoitteet saavutettu. Jos on, niin mitkä tekijät ovat edesauttaneet tätä. Jos toiminta ei ole sujunut kaikilta osin tavoitteiden mukaisesti, kannattaa mahdollisesti tarkistaa tavoitteet tai sitten selvittää, mikä toiminnassa ei ole ollut hyvää. Kerhotoiminta palvelee aina toivottavasti sekä järjestäjän että osallistujan etuja ja hyvinvointia. Tässä tehtävässä arviointi auttaa hahmottamaan, onko kerho onnistunut tarjoamaan mielekästä tekemistä omalla asuinalueella. Onko kerhotoiminta vahvistanut yhteisöllisyyttä, onko se ollut tulevaisuutta ajatellen koko lähiympäristöä kehittävää toimintaa? Kerhotoiminnan oppaan tausta Tämä kerhotoiminnan opas on syntynyt Kalevan Nuorten KeskiSuomen Piiri ry:n yleishyödyllisen kehittämishankkeen tulok- sena. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Hankkeen avulla on ollut tarkoitus kehittää JyväsRiihen toiminta-alueen kylillä tapahtuvaa lasten ja nuorten kerhotoimintaa, luoda kyläyhteisöille valmiuksia oman alueen harrastustoiminnan järjestämiseen paikallisin voimin sekä testata uudenlainen malli kerhomuotoisen toiminnan toteuttamiseen. Tähän malliin on sisältynyt toiminnan käynnistämisen ja alkuvaiheen ulkopuolinen tukijataho. Mallin mukaan kerhotoiminta tulee pyörimään pitkälti osallistumismaksujen varassa palkatun ohjaajan johdolla. Hän puolestaan opastaa uuden ohjaajan oppimaan käytännössä mestari-kisälliperiaatteen mukaisesti tulevaksi palkatuksi kerhon vetäjäksi. Hankkeen tavoitteena on ollut lisäksi luoda kulttuuriharrastukseen ja luovaan toimintaan tähtääviä kerhotoiminnan työvälineitä, jotka ovat kaikkien hyödynnettävissä hankkeen päätyttyä. Kulttuuria kyliin hanke on toiminut Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan, Muuramen ja Laukaan kuntien alueella maaliskuusta 2009 kevääseen 2011.

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

Luova lava lapsille -leirit. Kerhotoiminnan Opas. Suomen Nuorisoseurat ry

Luova lava lapsille -leirit. Kerhotoiminnan Opas. Suomen Nuorisoseurat ry Luova lava lapsille -leirit Kerhotoiminnan Opas Suomen Nuorisoseurat ry Luova lava lapsille kerhotoiminta Nuorisoseuroissa Luova lava -toiminta on Nuorisoseurojen esittävien taiteiden leiri- ja kerhotoimintaa,

Lisätiedot

Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Kuka voi tulla rippikouluun?

Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Kuka voi tulla rippikouluun? Tervetuloa rippikouluun! Pakilan seurakunnan rippikoulut 2016 Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Ja onnittelut jo valmiiksi; täytät 15 vuotta vuonna 2016! Olet siis mitä parhaassa ripari-iässä.

Lisätiedot

Kaveritoimintaa on montaa erilaista!

Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Keh iitysvamma iisten Tuk ii ll ii iitto, Best Budd iies -pro jjekt ii, kesäkuu 201 2 Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Esimerkkinä Best Buddies -kaveritoiminta Vapaaehtoista ystävä- ja kaveritoimintaa

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Puhutaan rahasta! Jenni Kallionsivu

Puhutaan rahasta! Jenni Kallionsivu Puhutaan rahasta! Jenni Kallionsivu www.rahaarattaisiin.fi Varainhankinnan tarpeet ja tavoitteet 62% Varainhankintaa osana työtään tekevien järjestötyöntekijöiden määrän kasvu vuodesta 2011 vuoteen 2016

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leppävaaran yhdistys ry Toimintasuunnitelma 2013

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leppävaaran yhdistys ry Toimintasuunnitelma 2013 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leppävaaran yhdistys ry Toimintasuunnitelma 2013 YHDISTYKSEN ARVOT VISIO Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Inhimillisyys Suvaitsevaisuus Ilo Visio on näkymä yhdistyksen

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Tervetuloa rippikouluun!

Tervetuloa rippikouluun! Tervetuloa rippikouluun! Pakilan seurakunnan rippikoulut 2015 Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Ja onnittelut jo valmiiksi; täytät 15 vuotta vuonna 2015! Olet siis mitä parhaassa ripari-iässä.

Lisätiedot

KIRJOLAN KOULUN KERHO-OHJE Soveltuvin osin käytössä myös Saaren koululla

KIRJOLAN KOULUN KERHO-OHJE Soveltuvin osin käytössä myös Saaren koululla KIRJOLAN KOULUN KERHO-OHJE Soveltuvin osin käytössä myös Saaren koululla Koulun kerhotoiminta on säännöllistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista. Kerhoissa toimitaan turvallisesti ja hyviä käytöstapoja

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Toiminnan painopisteet ovat

Toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Toiminnan painopisteet ovat NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (7) Toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Toiminnan painopisteet ovat nuoret +15 nuorten yrittäjyyden tukeminen ja heidän keskinäinen verkottuminen nuorten työllistäminen yhdistyksen

Lisätiedot

CASE: Liikuntakerhotoiminnan aloittaminen Raisiossa

CASE: Liikuntakerhotoiminnan aloittaminen Raisiossa CASE: Liikuntakerhotoiminnan aloittaminen Raisiossa Taustatyö 2015 2016 Kerhotoiminnan kehittäminen aloitettiin Raisiossa kartoittamalla kiinnostus yhteistyöhön ja resurssien järkevään käyttöön koulujen

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014 Sepra on käynnistämässä kaksi uutta koordinaatiohanketta: KAAKON KEHITTYVÄT KYLÄT ja KAAKON KYLÄKUNNOSTUKSET MIHIN TUKEA SAA? 1) Kaakon kehittyvät

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa yhdistysten vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Ryhmätyöt 1. Puheenjohtajan tärkein tehtäväon uuden puheenjohtajan löytäminen, jatkon varmistaminen,

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Doodle helppoa aikatauluttamista

Doodle helppoa aikatauluttamista Doodle helppoa aikatauluttamista Kuinka käytän Doodlea? -vaiheittainen opas käyttöön ja aikataulukyselyn luomiseen http://www.doodle.com/ Doodle on ohjelma joka auttaa sinua aikatauluttamaan kokouksia

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Kyläyhdistykset palvelukumppaneina

Kyläyhdistykset palvelukumppaneina Kyläyhdistykset palvelukumppaneina Kotipalvelujen kasvava markkina uudet ratkaisut 15.6.17 Kehittyvät Kylät palveluita tuottamassa kyläkoordinaattori Tuula Palojärvi Pohjois-Savon Kylät ry Pohjoissavolaisten

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Monitoimitiloissa työskentelevien verkostotapaaminen Oulu

Monitoimitiloissa työskentelevien verkostotapaaminen Oulu Monitoimitiloissa työskentelevien verkostotapaaminen 22.-23.1.2019 Oulu 24.1.2019 www.nuorisokanuuna.fi 1 24.1.2019 www.nuorisokanuuna.fi 2 Aiheet joista toivotaan keskustelua 1. Yhteistyön haasteet ja

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12 Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12, palveluohjaaja, vapaaehtois- ja ryhmätoiminnan koordinointi ja kehittäminen Espoon kaupunki, vanhusten palvelut Mitä työyhteisössä tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT PERHEEN TAUSTATIEDOT NIMI (LAPSEN): OSOITE: IKÄ: ASUINALUE: PUHELIN: HUOLTAJA: E-MAIL: HARRASTUKSET: KOTIELÄIMET: ALLERGIAT: MUUTA HUOMIOITAVAA/TOIVEITA: OPISKELIJAN TAUSTATIEDOT NIMI: OSOITE: IKÄ: ASUINALUE:

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Miten perustamme Naapuruuspiirin?

Miten perustamme Naapuruuspiirin? Miten perustamme Naapuruuspiirin? Naapuruuspiiri-idea Pyritään luomaan Verkosto, jossa olisi eri toimijoita asuinalueilta esim. asukasyhdistykset, koulut, seurakunnat, sosiaali- ja terveystoimi, yksityiset

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE Mihin tukea voi saada? Kylien kokoontumisja harrastustilojen kunnostus sekä varustaminen Yhteisessä käytössä olevien alueiden kunnostus (esim. yhteiset uimarannat) Yhteisessä

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat,

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA RYHMÄ HELENA Hyvät käytännöt: - Kerhotoiminta Kokoaa yksin - Tiedonkulku Jäsenkirjeet, FB, Retket Haaste: 1. Akt. toimijoita lisää Kertaluontoisia tehtäviä, ei vaadita sitoutumista jatkoon, kysyä aina

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry Luova lava lapsille-leirit Järjestäjän opas Suomen Nuorisoseurat ry Sisällys Nuorisoseuratoiminta... 3 Luova lava lapsille -päiväleirit... 4 Hetki Taiteilijana-esitykset... 5 Leirien ohjaajat... 6 Leirien

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri?

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri? ALUSTAVA LEIRIKYSELY Täytetty kysely palautetaan sähköpostitse osoitteeseen leirit@kvtfinland.org. KVT:n johtokunta käsittelee kyselyn ja tekee päätöksen leirin hyväksymisestä seuraavassa kokouksessaan.

Lisätiedot

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti?

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti? Testamentin teko-ohjeet YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin, sisarusten lapsiin, isovanhempiin ja heidän lapsiinsa

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Projektinhallinta Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Mitä, missä, milloin ja vielä miten, paljonko, kenelle,

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

2014-2015. Ruutanan koulun kerho-ohje. Ruutanan koulu Ruutanantie 750 36110 Ruutana

2014-2015. Ruutanan koulun kerho-ohje. Ruutanan koulu Ruutanantie 750 36110 Ruutana 2014-2015 Ruutanan koulun kerho-ohje Ruutanan koulu Ruutanantie 750 36110 Ruutana Sivu 2 / 7 Ruutanan koulun kerho-ohje 1 Yleistä kerhotoiminnasta 1.1 Kerhon tavoitteista, sisällöistä ja ajankohdasta Perusopetuslaki

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Semifinaalien käytännön järjestelyt. Sami Karjalainen

Semifinaalien käytännön järjestelyt. Sami Karjalainen Semifinaalien käytännön järjestelyt Sami Karjalainen Esittely Sami Karjalainen 36v, Kainuun ammattiopisto, Kajaani Sähkö- ja automaatioalan opettaja Insinööri ylempi amk, master of engineering Opettajana

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, Ohjelma Johtaja Pirkko Nuolijärvi, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Avaussanat Saija Pyhäniemi & Ulla Tiililä, Kotus: Lastenhoitoa vai kirjaamista? Tuloksia kyselytutkimuksesta Puheenjohtaja Anne Liimola,

Lisätiedot

Kouluttajia seuroihin miksi?

Kouluttajia seuroihin miksi? JOJOILU 7.10.2014 Kouluttajia seuroihin miksi? Vaikuttavuus Osaaminen seuran asioiden paras osaaminen seurassa Jatkuva tuki Piiri-seura vuoropuhelu Uusien ihmisten innostaminen uusiin rooleihin seuroissa

Lisätiedot

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ Sukupuu Vinkkejä opettajalle Karjalainen Nuorisoliitto TEKIJÄN TERVEISET Ensin oli idea Karjalaisesta Vauvakirjasta, jonka toteutuksen halusin ja sain vastuulleni

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Jyväskylä 2012 2 ON SYNNYTTÄÄ UUSIA KASVUYRITYKSIÄ JA VAUHDITTAA JO OLEMASSA OLEVIEN YRITYSTEN KASVUA. Tavoite Kummankin Kasvu Open 2012 kilpailusarjan (Kasvuyritykset ja Kasvun ideat) voittajat valitsevat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Mediaopas Tarinasoittimella

Mediaopas Tarinasoittimella Mediaopas Tarinasoittimella 2015 Tarinasoitin mediaopas Tarinasoitin on joustava tapa toteuttaa älypuhelimella käytettävä kuva, ääni tai video-opas tai niiden yhdistelmä. Tämä esite tutustuttaa sinut Tarinasoittimen

Lisätiedot

VETY-hanke. Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä. Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen. Jenni Sademies, 12.11.

VETY-hanke. Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä. Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen. Jenni Sademies, 12.11. VETY-hanke Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen Jenni Sademies, 12.11.2013!"#$%&%!'('')*+,-.+/0%/1)-.*/02/11-.)..3%/*+)-.0..3%4%5336'7(786-.)7278%9-)::3+/.6).67.%;/%4%

Lisätiedot

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010 Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015 -

Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015 - Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015-1 Yleiset sinettiseurakriteerit Seuralla on kirjallinen toimintalinja seuran toimintaperiaatteista ja -tavoista. Seura pitää huolta

Lisätiedot

Kokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus

Kokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus Kokemuksia perhehoidosta Kuudes tapaaminen Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus Kokemuksia perhehoidosta KeVa perhehoidon valmennuksen kuudes tapaaminen toteutetaan joko 1) paneelina tai 2) tutustumiskäyntinä

Lisätiedot

8.3.2010. - Pohjoisen Keski-Suomen alueen lapsille ja nuorille suunnattuja kesätoimintoja. Äänekoski s. 2-4 Viitasaari..s. 5-6

8.3.2010. - Pohjoisen Keski-Suomen alueen lapsille ja nuorille suunnattuja kesätoimintoja. Äänekoski s. 2-4 Viitasaari..s. 5-6 8.3.2010 - Pohjoisen Keski-Suomen alueen lapsille ja nuorille suunnattuja kesätoimintoja Äänekoski s. 2-4 Viitasaari..s. 5-6 1 Äänekosken kaupungin nuorisopalvelut Lasten leiri 7.6.-9.6. 8-12 -vuotiaille.

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin

Lisätiedot