KALEVAN NUORTEN KESKI-SUOMEN PIIRI Kerhotoiminnan opas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KALEVAN NUORTEN KESKI-SUOMEN PIIRI 2011. Kerhotoiminnan opas"

Transkriptio

1 1 KALEVAN NUORTEN KESKI-SUOMEN PIIRI 2011 Kerhotoiminnan opas

2 2 Kerhotoiminnan opas Kulttuuria kyliin hanke KALEVAN NUORTEN KESKI-SUOMEN PIIRI RY Projektipäällikkö Janne Lahtia Graafinen ulkoasu: Reetta Kankainen / Keski-Suomen Tanssin Keskus Kuvitukset: Simo Heikkinen Kuvat: Janne Lahtia

3 3 Sisällysluettelo Me halutaan meidän kylälle sellainen kerho....4 Mistä aloittaa?...5 Kenen kanssa tätä kerhoa tehdään?...7 Mistä me saadaan rahat kerhoa varten?...9 Mitä siellä tehdään?...10 Onko meillä tilaa ja välineitä?...11 Kuka kerhoon tulee ohjaajaksi?...13 Miten me tiedotamme kerhosta?...15 Pitääkö toimintaa arvioida?...16 Kerhotoiminnan oppaan tausta...16 Liitteet LINKKEJÄ JA VINKKEJÄ VUOSIKALENTERI

4 Me halutaan meidän kylälle sellainen kerho. 4 Yhtenä kauniina päivänä lapsi tai nuori tulee sanomaan sinulle: Me halutaan meidän kylälle sellainen kerho. Mitä silloin pitää tehdä? Mistä aloittaa? Kenen kanssa tätä kerhohommaa voisi edistää? Kuka sinne tulee ohjaajaksi ja pitääkö sille maksaakin jotain? Mistä me muuten järjestämme rahat tätä kerhoa varten? Onko meillä tilaa? Miten me tiedotamme kerhosta? Tämän kerhotoiminnan oppaan tavoitteena on tarjota joitakin vastauksia näihin kysymyksiin. Olen pyrkinyt kokoamaan vinkkejä paikallisen kerhotoiminnan suunnitteluun ja sen käytännön järjestelyihin ja kerhojen toimintaan. Oppaan osat on yritetty sijoittaa ajallisesti järkevään järjestykseen, joka etenee ideoinnista ja alkusuunnittelusta kerhotoiminnan loppuarviointiin. Kyseinen järjestys ei tietenkään ole mitenkään sitova. Kukin kerhojärjestäjä löytää varmasti oman tapansa ja aikajanansa kerhojen perustamisessa ja toiminnan organisoimisessa. Mukana olevat asiat ovat kuitenkin kaikki mielestäni olennaisia kerhotoiminnan järjestämisessä ja ne olisi hyvä huomioida lapsia ja nuoria hyödyttävän kerhon luomiseksi. jänteinen, kasvatuksellinen näkökulma korostuu. Osallistumismaksut on hyvä tietenkin pitää kohtuullisina. Oman kokemukseni mukaan maksullisuus lisää sekä kerho-ohjaajan että osallistujien sitoutumista ja motivaatiota. Tässä kerhotoiminnan oppaassa on kantavana perusajatuksena se, että kerhot ovat maksullisia ja niiden ohjaamisesta maksetaan asiallinen korvaus. Miksi näin? Kerhoja voidaan toki järjestää vapaaehtoisvoimin, jolloin lasten ja nuorten osallistumismaksua ei useinkaan tarvita. Tämä vaatii kuitenkin yksittäiseltä, mahdollisesti hyvin koulutetulta, asiantuntevalta ohjaajalta, paljon talkoohenkeä, hyvää tahtoa, aikaa ja energiaa kerhon vetämiseen. Mielestäni kerhotoiminnan arvostuksen lisäämiseksi niiden kannattaa olla maksullisia. Silloin niitä ei katsota pelkäksi puuhasteluksi, vaan niiden pitkä- Kerhotoiminta ja luova vapaa-ajan toiminta lapsille ja nuorille on mielestäni erittäin tärkeää. Se tarjoaa mielekästä tekemistä omalla asuinalueella, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja on tulevaisuutta ajatellen koko lähiympäristöä kehittävää toimintaa. Lapsena hankittu kokemus harrastustoimintaan osallistumisesta voi olla avain heissä myöhemmin ilmenevään itsetunnon kehittymiseen, oma-aloitteisuuteen ja aktiivisuuteen oman yhteisön hyväksi. Parhaassa tapauksessa lapset ja nuoret pääsevät mukaan myös kerhon suunnitteluun ja pystyvät omalla panoksellaan vaikuttamaan yhteisönsä kulttuuriseen toimintaan.

5 5 Mistä aloittaa? Yksi keskeinen motiivi kerhotoiminnan käynnistämisessä voi olla juuri edellä kuvattu lasten ja nuorten oma tarve saada mielekästä tekemistä kotinurkilla. Siinä tapauksessa ei tarvita sen laajempia esiselvityksiä tai tarpeen kartoittamista. Jos tällaista haastetta ei suoranaisesti tule lähiympäristöstä, mistä silloin kannattaa lähteä liikkeelle selvittämään, minkälaista kerhotoimintaa alueella tarvitaan? Ensimmäinen kysymys on, kuka tämän esiselvityksen tekee? Oletko se sinä, joka juuri nyt luet tätä opasta? Jos vastaus on kyllä, asia etenee välittömästi ja jouhevasti. Olet todennäköisesti jonkin yhdistyksen jäsen tai mahdollisesti työsuhteessa järjestöön, joka järjestää toimintaa lapsille ja nuorille. Jos vastaus kysymykseeni on Jokumuu, sinun tehtäväsi on silloin delegoida homma tuolle Jokumuulle, kenties juuri sille oman järjestösi toiselle tai kolmannelle aktiiviselle toimijalle. Luonnollinen paikka aloittaa kerhotoiminnan tarpeen selvittäminen, on tehdä kysely lähikoulun tai päiväkodin lapsille ja nuorille. Jos et tunne yhtään koulun opettajaa tai muuta henkilökuntaa, voit ottaa yhteyttä esimerkiksi rehtoriin tai apulaisrehtoriin. Mikäli koulu on suostuvainen tällaiseen yhteistyöhön, kannattaa tehdä jonkinlainen lyhyt ja selkeä kyselylomake: Minkälaista kerhoa toivotaan, mitkä päivät ja ajat sopivat parhaiten, minkä verran vanhemmat ovat valmiita maksamaan kerhosta? Paras ja tehokkain tapa on toimittaa lappuset itse koululle ja sopia joku päivämäärä, mihin mennessä haluat vastaukset. Mikäli et pääse käymään paikan päällä, sähköposti toimii hyvin ja ajoittain jopa kirjeposti on havaittu tehokkaaksi ja huomionarvoiseksi viestintävälineeksi.

6 6 Koulujen kanssa tehtävässä yhteistyössä on hyvä mahdollisimman ajoissa sopia, milloin noudat kyselyn vastaukset. Jos et niitä itse hae, sovi myös selvästi, kuka koulun henkilökunnasta toimittaa sinulle vastaukset, missä muodossa ja mihin konkreettiseen tai sähköiseen osoitteeseen. Vastuutehtävien nimeäminen ja täsmentäminen edesauttaa joka käänteessä koko kerhotoiminnan sujumista ja vähentää jo alkuvaiheessa epäselviä tilanteita ja kadonneita kyselyn tuloksia. Koulujen ja päiväkotien ohella tiedusteluja kannattaa tehdä esimerkiksi kuntien vapaa-aika-, sosiaali- tai nuorisotoimen kautta sekä ottamalla yhteyttä johonkin paikalliseen järjestöön, kuten vanhempainyhdistykseen, työväenyhdistykseen, nuorisoseuraan tai kyläyhdistykseen. Kaikkien näiden alkuvaiheen kyselyiden yhteydessä on tietysti hyvä aina selvittää jo olemassa oleva kerhotoiminta. Päällekkäisyyksien ja turhan kilpailuasetelman välttämiseksi kannattaa pyrkiä järjestämään sisällöltään erilaisia ja erityyppisiä kerhoja. Tällainen järkevä suunnittelu palvelee sekä järjestäjän että kerholaisen etua. Eräs asia, joka kannattaa selvittää jo suunnittelun alkuvaiheessa, on, tarvitaanko kerhon sisällön suunnittelussa asiantuntijaa. Tämä henkilö ei välttämättä ole tuleva kerho-ohjaaja, vaan häntä voidaan käyttää toiminnan jäsentämiseen ja varsinkin mahdollisten kasvatuksellisten oppimistavoitteiden täsmentämisessä. Hän tuntee kerhon toimintatavan ja asiasisällön ja pystyy neuvomaan esimerkiksi toiminnan etenemisjärjestyksessä, aika- taulutuksessa sekä tilojen ja välineiden käytössä ja hankinnassa. Kannattaa heti aluksi myös sopia hänen kanssaan, onko hän suostuvainen ilmaiseen konsultaatioon vai haluaako hän asiantuntijatehtävästään korvauksen. Toinen, välittömämpi tapa suorittaa alkukartoitus, on tehdä henkilökohtainen käynti koululla, päiväkodilla tai jonkin edellä mainitun paikallisen yhdistyksen tiloissa. Kasvotusten tehty kysely antaa monesti enemmän tietoa lasten ja nuorten erilaisista haluista ja tarpeista. He voivat kertoa sinulle suoraan, millaista kerhoa he toivovat ja tapaamisen yhteydessä saat selville alustavaa tietoa kerhon ikäjakaumasta ja mahdollisen ryhmän koosta. Samalla pystyt tapaamaan mahdollisia tulevia yhteistyökumppaneitasi, joiden kanssa voitte yhdessä pohtia, millaisia kerhoja alueelle voisi järjestää.

7 7 Kenen kanssa tätä kerhoa tehdään? Kun olet saanut esiselvityksen perusteella tietoa siitä, millaista kerhotoimintaa alueellasi on toivottu, voit ryhtyä käytännön suunnitteluun. Aluksi kannattaa pohtia, ketkä ovat ne yhteistyötahot, jotka tarvitaan kerhon järjestämiseksi. Jos olet alussa yksin järjestämässä kerhoa, sinun kannattaa etsiä heti alueen muiden vastaavaa toimintaa järjestävien ja siihen mielestäsi jotenkin kytkeytyvien yhteystiedot. Vaikka jokin yksittäinen toimija onkin päävastuussa kerhojenjärjestämisestä, niiden synnyttämiseen ja ylläpitämiseen vaaditaan aina usean eri tahon yhteistyötä. Aluksi kannattaa tosiaan keskittyä niihin paikkoihin, joissa lapsia ja nuoria liikkuu luonnostaan. Toisin sanoen ota yhteyttä kouluun, päiväkotiin, nuorisotaloihin tai seurakuntaan. Monesti kyläyhdistykset, nuorisoseurat, työväenyhdistykset, asukasyhdistykset tai vanhempainyhdistykset ottavat mielellään vastaan kutsun yhteistyöstä kerhotoiminnan järjestämisessä. Alueella saattaa toimia jo jokin yhdistys, esimerkiksi paikallinen 4H, Mannerheimin lastensuojeluliitto tai Setlementtiliitto, mutta heillä ei olekaan vielä sellaista toimintaa, jollaista itse olet ajatellut. Seuraavaksi sinun tehtäväsi on kartoittaa joko yksin tai tulevien yhteistyökumppaniesi kanssa mahdollisia rahoittajia, joilta voitte hakea avustusta tai jopa sponsoritukea. Kerhotoiminta tarvitsee aina myös oman tilansa, joka olisi hyvä olla koko toimintakauden ajan sama, ellei sitten kerhon sisältö ja luonne salli tilojen vaihtuvuutta. Kun toiminnan toivottu tai tavoiteltu sisältö alkaa hahmottua, on aika etsiä kerholle vetäjä. Kerhon sisällöstä riippuen tarvitaan tietyn tyyppinen ohjaaja ja mahdollisesti apuohjaaja. Ohjaajan löydyttyä on tarve myös myös markkinoida kerhoa ja tähän liittyen tarvitset useamman ihmisen työpanoksen. Kerhosta on hyvä tiedottaa jo varhaisessa vaiheessa, jotta alueen lapset ja nuoret sekä vanhemmat tietävät, mitä tapahtuu ja missä ja milloin. Kerhojen toiminnan pyörittämiseen tarvitaan lähes aina myös paikallista talkootyötä. Vaikka löytäisitkin helposti hyvän ja

8 8 pätevän ohjaajan, kerhotoiminta on jopa pienimuotoisena niin laajaa, että tarvitaan monta ihmistä, jotka omalla vapaaehtoistyön panoksellaan mahdollistavat toiminnan. Tällaisen vastikkeettoman työn merkitys on myös tietenkin sitouttaa alueen omaa väestöä kerhojen toimintaan mielellään jo suunnitteluvaiheessa ja näin taata myös niiden jatkuvuus. Minkälaista talkootyötä kerhotoiminnassa sitten tarvitaan? Se voi käsittää esimerkiksi vapaaehtoisen asiantuntijan suunnittelutyötä, kerhotilojen järjestelyä ja siivousta, kahvin ja muiden juomien tarjoilua. Saattaa olla, että tarvitset kiinteistöhoitajan avaamaan ovia ja jonkun toisen hankkimaan kerhon materiaaleja. Kun kerhosta pitää tiedottaa, joku tietokoneohjelmat hallitseva voi suunnitella lehti-ilmoituksen ja valmistaa tiedotusmateriaalia ja joku muu taas huolehtii ilmoitusten jakamisesta ja levittämisestä. Eräs luonnollinen yhteistyökumppani kerhojen sujuvan toiminnan ja jatkuvuuden kannalta ovat osallistujien vanhemmat ja huoltajat. Kerhojen käynnistyttyä on hyvä mahdollisimman pian järjestää vanhempainilta, jossa he saavat tietoa kerhojen toiminnasta. Tilaisuudessa joko sinä vastuujärjestäjänä tai ohjaaja kerrotte toiminnan sisällöstä ja tavoitteista sekä kerhon pelisäännöistä ja järjestävän tahon arvoperustasta. Samalla vanhemmat voivat henkilökohtaisesti keskustella kerho-ohjaajan kanssa lapsista ja nuorista ja näin vaihtaa arvokasta tietoa, jopa hiljaista sellaista, kerhotoiminnan vaikutuksesta alueen väestön hyvinvointiin ja yhteisöllisyyden edistämiseen. Vanhemmat voivat myös jo alkuvaiheessa antaa mahdollisesti palautetta ja näin helpottaa ja kehittää ohjaajan työtä.

9 Mistä me saadaan rahat kerhoa varten? 9 Kerhojen toiminnan käynnistämiseen ja ylläpitämiseen tarvitaan aina jonkinlaista ulkoista rahoitusta. Aluksi on hyvä pohtia esimerkiksi sitä, kuinka paljon järjestävän tahon mahdollisista jäsenmaksutuloista voidaan käyttää kerhoista koituviin kuluihin. Toimitaanko vaikka niin, että yhdistyksen jäsenmaksun maksaneet kerhon osallistujat saavat helpotusta osallistumismaksuihin? Vai vaaditaanko jokaiselta osallistujalta jäsenmaksun maksaminen edellytyksenä kerhoon pääsemiselle? Osallistumismaksuista voidaan mielestäni ainakin osa käyttää toiminnasta aiheutuviin kuluihin. Mutta kuinka suuri osa ja mihin kaikkeen sitä pitää käyttää? Tässä vaiheessa kannattaa miettiä myös oikeudenmukaisuuden ja taloudellisten argumenttien välistä suhdetta. Mistä ulkoista avustusta sitten voi hakea? Kunnilla on monesti erilaiset järjestelyt lasten ja nuorten kerhotoiminnan tukemiselle. Sinun kannattaa mahdollisimman aikaisin kerhoja suunniteltaessa selvittää oman kuntasi avustusjärjestelmä. Järjestöille toiminta-avustuksia myöntävät esimerkiksi kulttuurilautakunta, sivistyslautakunta, vapaa-aikatoimi tai nuorisotoimi. Hakuaika on yleensä jo vuoden alussa. Jos siis haluat käynnistää kerhon vaikkapa syyslukukauden alussa, sinun pitäisi olla tekemässä avustushakemusta jo tammikuussa. Hakemukseen kannattaa selkeästi ja ytimekkäästi kuvata, mitä kerhossa tullaan tekemään. Ei kannata selitellä ylimääräisiä ja tavoitella kuuta taivaalta, vaan kertoa täsmällisesti nimenomaan se, mitä todella voidaan ja aiotaan tehdä. Näin pystyt osoittamaan kerhotoiminnan tavoitteellisuuden ja vakuuttamaan rahoittajan avustuksen tarpeellisuudesta. Suunnitteluvaiheessa kannattaa myös miettiä, minkä laajuisena kerhotoiminta on taloudellisesti järkevää. Mikä olisi hyvä ryhmäkoko ja minkä suuruinen osallistumismaksu vielä houkuttelee osallistujia? Tähän liittyen tulee pohtia kysymystä ohjaajan jaksamisesta suhteessa ryhmän kokoon. Jos ryhmä kasvaa liian suureksi, tällöin tarvitaan mahdollisesti toinen ohjaaja ja tämä puolestaan voi lisätä palkka- ja muita kuluja. Palkallinen ohjaaja vaatii joka tapauksessa rahoituksen järkevää suunnittelua. Hänen palkkansa ja työnantajaa velvoittavat sivukulut vaativat osansa toiminnan budjetista. Tämän lisäksi pitää huomioida mahdolliset matkakulut, kerhon tiloista perittävä vuokra ja toiminnan edellyttämät materiaalit. Kerhojen järjestäjän pitää myös aina muistaa huolehtia osallistujien vakuuttamisesta toiminnan aikana sattuvien tapaturmien varalta. Eräs hyväksi havaittu, perinteinen keino kerätä rahoitusta kerhoille on järjestää omaa varainhankintaa. Se voi olla jokin tapahtuma, esitys, konsertti tai näyttely, johon on kohtuullinen pääsymaksu. Ainakin osa näistä kertyvistä tuloista pystytään sitten ohjamaan aikaisemmin mainittuihin kerhotoiminnan kuluihin. Voitte pitää myös kirpputoria, jossa myydään asialliseen hintaan itselle tarpeettomiksi käyneitä leluja, vaatteita, äänilevyjä, harrastusvälineitä tai kodintekniikkaa. Toinen vaihtoehto on järjestää myyjäiset, joissa kaupan on itse valmistettuja leivonnaisia, mehuja, luonnontuotteita, käsitöitä tai taide-esineitä.

10 Mitä siellä tehdään? Kerhojen sisältö saattaa vaihdella paljonkin. Toiminta kannattaa suunnitella niin, että se muotoutuu aina tietyn alueen lasten ja nuorten tarpeita ja kiinnostusta vastaaviksi. Se, mitä esiselvityksessä on tullut selville, on hyvä kuitenkin sopeuttaa myös järjestäjän omien tavoitteiden, arvojen ja tausta-ajatuksen mukaiseksi. Tämä edistää luonnollisesti molempien osapuolten kannalta kerhojen jatkuvuutta ja tukee yhteisön laajempaa sitoutumista ja osallistumista toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Seuraavassa on joitakin mallikerhoja, joiden avulla toiminta voi käynnistyä, jos uutta toimintamuotoa ei tahdo löytyä suoraan alueella tehdyn tarvekartoituksen perusteella. Teatteri-ilmaisuun perustuva kerho voi sisältää monenlaista toimintaa, jossa rohkaistaan osallistujaa uudenlaiseen toimintaan ja luovan toiminnan avulla itsetunnon ja oma-aloitteisuuden kehittymiseen. Liikkeelle lähdetään äänen käytön ja kehon tuntemusta lisäävistä perusharjoituksista, improvisaatiosta ja liikkeeseen pohjautuvista harjoitteista. Kerhojen tavoite on myös tutustua kotipaikkakuntaan, lasten ja nuorten elinympäristöön, arkeen ja jokapäiväiseen todellisuuteen. Kerhon toiminta ideana voivat olla tarinat, jotka syntyvät lasten ja nuorten omista, paikallisuuteen liittyvistä ideoista. Ryhmissä voidaan toteuttaa lukukauden päätteeksi esitettävät pienimuotoiset tuotokset. Lapset ja nuoret oppivat käytännössä tekemällä, miten monesta eri osa-alueesta esityksen valmistaminen koostuu. Tanssikerhon tavoitteena on käynnistää tanssiryhmiä juuri sellaisiin taajamiin ja haja-asutusalueille, missä ei vielä ole vastaavaa toimintaa. Tanssin lajeina voivat olla esimerkiksi aikuisen ja lapsen yhteinen musiikkiliikunta. Kerhossa voidaan esitellä kansantanssia, balettia tai siellä osallistujat voivat kokeilla lukukauden aikana useita eri tanssilajeja, kuten irlantilainen tanssi, rivitanssi, break-tanssi ja seuratanssi. Tanssitoiminnan myötä osallistujille voidaan järjestää vaikkapa juhlapäivinä tai asuinalueen omiin tilaisuuksiin esiintymisiä ja paikallisille seuroille ja yhdistyksille tarjoutuu näin mahdollisuus järjestää tapahtumia oman kylätoiminnan virkistämiseksi. Kokkikerhon sisältönä voi olla esimerkiksi oman maakunnan perinneruuat, terveellinen ruokavalio, jokin etninen ruokakulttuuri tai mitä tahansa ruuan valmistusaihetta käsittelevä kerho, jonka osallistujat ovat yhdessä suunnitelleet ja kokevat omakseen. Kerhon yhteydessä voidaan järjestää myös suurempi yhteisöllinen ruokailutilaisuus, johon voidaan kutsua lähialueen asukkaita. Näin kerhotoiminta kytkeytyy luonnolliseksi osaksi alueen asukkaita yhdistävää ja yhteisöllisyyttä edistävää kulttuuritoimintaa.

11 11 Onko meillä tilaa ja välineitä? Kun kerhon sisällöstä on jo olemassa alustavat suunnitelmat, kannattaa alkaa selvittää, minkälaista tilaa on tarjolla toiminnalle. Jollei itselläsi tai edustamallasi taholla ole suhteita alueesi tilaa omistavaan tai hallinnoivaan tahoon, pitää etsiä jokin luonteva yhteistyökumppani. Seurakunnilla on monesti erilaisia tiloja, kuntien nuorisotoimen kautta voi löytyä sopiva. Kylätaloilla ja eri seurojen taloilla saattaa hyvinkin olla vapaita aikoja, jolloin kerho voi toimia tilassa. Vaikka kouluillakin on usein omaa ympärivuotista kerhotoimintaa, voi silti rohkeasti käydä tiedustelemassa vapaita tiloja tai toimintavuoroja. Mielestäni kerholla on hyvä olla aina käytössään selvästi rajattu, kyseiselle kerholle omistettu tila. Sen tulisi olla koko kerhokauden sama. Aikaisemmin esittelemäni teatteri-ilmaisun, tanssin ja kokkauksen kerhot varsinkin vaativat tätä. Kerhon sisältö edellyttää samaa tilaa, koska toiminta on luonteeltaan pitkäjänteistä ja myös tilaan ja sen tiettyihin elementteihin perustuvaa. Tällainen paikkaan liittyvä säännöllisyys luo oman kokemukseni mukaan turvallisen olon osallistujille ja sitouttaa heitä myös pitämään huolta tilan siisteydestä ja kunnosta. Ohjaajan kannalta tämä helpottaa suunnittelua ja valmistelua, kun ei jatkuvasti tarvitse soveltaa toimintaa muuttuvaan ympäristöön.

12 12 12 Kun olet löytänyt mielestäsi hyvän toimivan kerhotilan, todennäköisesti seuraavaksi tulee eteesi kysymys mahdollisesta vuokrasta. Saattaa tietysti olla, että kohtaat kulttuuria tukevan hyväntekijän, mutta tämä on kuitenkin harvinaisempaa kuin jonkinlaista korvausta edellyttävä tilan haltija. Jo kerhon suunnitteluvaiheessa on hyvä huomioida tulevia kuluja, jotta saat hankittua kerhollesi mahdollisimman sopivan ja tietysti edullisen tilan. Yksi keino alentaa vuokraa on tietenkin käydä niin sanottua oravannahkakauppaa eli lupaat kerhotilan haltijalle vastineeksi järjestäjän taholta jonkin kulttuuripitoisen palvelun, esimerkiksi ohjelmanumeron, esityksen tai konsertin. Mikäli olet suunnittelemassa kerhoa johonkin kunnallisen koulun tilaan, sinun on yleensä huomioitava vaatimus ohjaajan täysi-ikäisyydestä. Vastuukysymysten vuoksi kerhon vetäjän täytyy olla yli 18-vuotias. Kylätaloilla ja seurojen taloilla yleensä edellytetään, että ohjaaja on selvästi vanhempi kuin ohjattavansa. Jotkut yhdistykset saattavat ottaa kerhojen ohjaajaksi jopa alle 15-vuotiaita. Sinun kerhotoiminnan järjestäjänä kannattaa miettiä sopiva ikä, jolloin ohjaaja mielestäsi voi ottaa vastuun kerholaisista ja selviää hyvin toimiessaan kerhotilassa nuorempien ohjattaviensa kanssa. Seuraavaksi kerhotilan hankkimisen yhteydessä on hyvä selvittää avaimiin, kulun valvontaan ja turvallisuuteen liittyvät asiat. Onko kerhon tilalla mahdollisesti oma kiinteistönhoitaja, vahtimestari, kouluisäntä tai joku nimetty vastaava? Onko se juuri hän, joka luovuttaa sinulle tai kerhon ohjaajalle tilan avaimet? Onko tilan haltijan toimintakulttuuri kenties sellainen, että tämän kiinteistönhoitajan pitää jokaisella kerhoker- ralla olla avaamassa ovia? Onko kerhotilassa hälytysjärjestelmä ja kuka antaa sinulle koodit? Kuka huolehtii vartioinnista, mistä saat yhteystiedot? Entä jos sattuu jotain, niin kenelle pitää kerholaisten vanhempien lisäksi ilmoittaa? Kun olet saanut varmistuksen sopivasta kerhotilasta, pitää ryhtyä valmistelemaan kerhotoiminnan materiaalien ja tarvittavien välineiden hankkimista. Tarvitsetko hankintaan asiantuntijan tai mahdollisen tulevan ohjaajan apua ja neuvoja? Onko sinulla tai yhdistykselläsi jokin tietty paikka, mistä materiaalit hankitaan? Jos ei näin ole, voi olla hyvä tehdä ostosopimus jonkun tunnetun, luotettavan liikkeen kanssa. Tämä helpottaa myös ohjaajan työtä, jos hän saa jatkossa vastuulleen kerhotoiminnan materiaalien hankinnan. Ennen kuin varsinainen kerhotoiminta on käynnistynyt, kannattaa myös selvittää, onko tilassa paikkaa, jossa tarvittavat materiaalit ja välineet voidaan säilyttää. Jos tilassa on muutakin toimintaa, sovi myös hyvissä ajoin, voiko teidän materiaalejanne tarvittaessa käyttää. Materiaalien ja välineiden on hyvä olla merkittyjä. Yhteiskäytössä olevissa tiloissa kannattaa aina sopia näin ollen myös korvaavista hankinnoista. Jos kerhon toimintakauden aikana syntyy valmiita töitä, esimerkiksi kuvataiteen, käsitöiden tai kokkikerhon tuotoksia, onko niitä mahdollista varastoida kerhotilassa tai jossakin läheisessä tilassa? Tämäkin tulee selvittää, jotta vältytään ikäviltä töiden häviämisiltä tai jopa mahdolliselta ilkivallalta ja turmelemiselta.

13 13 Kuka kerhoon tulee ohjaajaksi? Sinulla kerhon järjestäjänä on idea toiminnasta ja olet suorittanut alueella alkukartoituksen. Lasten ja nuorten toiveesta aiot käynnistää sen kauan kaivatun tanssi- tai kuvataidekerhon. Jos et ole itse ryhtymässä kyseisen kerhon ohjaajaksi, täytyy sinun suunnitteluvaiheen lopussa aloittaa ohjaajan etsintä ja rekrytointi. Mistä lähdet liikkeelle? Aiotko käyttää kuuluisaa viidakkorumpua tai urbaaneja savumerkkejä? Miten tavoitat juuri sinun kerhollesi sopivan ohjaajan? Luonnollinen tapa lähteä haravoimaan ohjaajaehdokkaita on kysellä ensin tietysti oman järjestön kautta ja selvittää sen sisältä löytyvät ohjaajat. Sinulla voi myös olla verkostoja, joiden välityksellä voit viestiä tarvittavasta ohjaajasta. Jos aivan lähipiiristä tai omasta järjestöstä ei löydy ohjaajaa, voit laittaa haun esimerkiksi työvoimahallinnon kautta. Jos edustamallesi taholle on taloudellisesti mahdollista, voit myös ilmoittaa ohjaajahausta lehti-ilmoituksella. Nykyään varsin tehokas ohjaajarekrytoinnin apuväline on myös sosiaalinen media. Kannattaa ehdottomasti ilmoittaa hausta sitä kautta, jos olet itse mukana erilaisissa verkkoyhteisöissä. Riippuen myös tulevasta kerhon sisällöstä ja ikäryhmästä, voit löytää mahdollisen ohjaajan lisäksi jo tulevia kerholaisia. Lähiympäristössä saattaa olla myös jokin kerhojen sisältöön liittyvää koulutusta tarjoava oppilaitos. Silloin kannattaa ilmoittaa sen konkreettisella tai sähköisellä ilmoitustaululla. Kysele myös mahdollisilta opiskelijatutuiltasi, tuntevatko he ketään kyseisen alan taitajaa tai sitä opiskelevaa henkilöä. Näihin oppilaitoksiin voi lähettää myös sähköpostilla linjojen ja koulutus-

14 14 ohjelmien vastaaville viestiä, jossa kerrot vapaana olevasta kerho-ohjaajan paikasta. Tässäkin vaihtoehdossa voi olla hyvä tehdä henkilökohtainen käynti oppilaitoksessa. Ohjaajan täytyy mielestäni tuntea alansa, hänellä tulisi olla jonkin verran kokemusta ryhmän ohjaamisesta. Hän voi olla esimerkiksi juuri kyseiselle alalle valmistumassa oleva opiskelija. En tarkoita, että kaikkien ohjaajien täytyisi olla kerhotoiminnan tohtoreita, mutta hänen on kuitenkin hyvä olla perehtynyt kerhon aiheeseen. Mikäli edustamallasi järjestöllä tai yhdistyksellä on jonkinlaista omaa ryhmän ohjaamiseen tai tiettyyn sisältöön liittyvää koulutusta, kannattaa aina selvittää, löytyykö sitä kautta sopiva ohjaaja. Tällainen ohjaaja voi olla varsin kokenut jo ryhmätoiminnasta, mutta hänellä ei ole vielä paljon kokemusta kerhon sisältöön liittyvästä ohjaamisesta. Jokaisen kerhon vetäjän täytyy joskus aloittaa oma uransa ryhmän ohjaajana. Varsinkin tällaisessa alkuvaiheessa ja mielestäni joka tapauksessa on erittäin tärkeää huolehtia valitun ohjaajan perehdyttämisestä. Kuka sen tekee? Oletko se sinä? Kuka on kerhon ohjaajan esimies, joka opastaa hänet tiloihin ja kerhopaikan käytänteisiin? Kuka on vastaava, joka kertoo ohjaajalle järjestäjän tavoitteet kerhotoiminnalle? Olisiko tarpeellista käydä läpi yhdistyksen arvot, kenties sopia henkilökohtaiseen käytökseen ja toimintaan liittyvistä pelisäännöistä? Kerhon ohjaaja tarvitsee mahdollisesti tukea koko kerhon toimintakauden ajan. Joka tapauksessa hänellä on hyvä olla jatkuvasti mahdollisuus kääntyä jonkun puoleen, mikäli hän kokee tarvitsevansa neuvoja, ohjausta tai kannustusta. Kuka on sinun järjestävässä organisaatiossasi tällainen tukihenkilö, esimies tai sparraaja? Oletteko järjestäneet kerhon vetäjille ohjaajahuoltoa? Onko heillä mahdollisuus tavata toisia ohjaajia ja saada kenties vertaistukea? Miten säännöllistä tällainen tuki on ja miten hyvin se on suunniteltu vastaamaan kyseisen kerhon ja ohjaajan tarpeisiin? Tämän kerhotoiminnan oppaan kantavana perusajatuksena on se, että kerhot ovat maksullisia ja niiden ohjaamisesta maksetaan asiallinen korvaus. Toisin sanoen, kun olet etsimässä kerhollenne ohjaajaa, joudut sopimaan hänen kanssaan, minkälaista palkkaa hänelle maksetaan. Kerhon ohjaamisesta maksettava korvaus perustuu yleensä tuntipalkkaan. Budjetin suunnitteluvaiheessa, kun olet huomioinut osallistumismaksut ja muut tulot, olet määritellyt sen haarukan, jonka sisällä ohjaajan palkan on oltava. Kuka sitten tekee ohjaajan kanssa työsopimukset? Kenellä järjestössä on valtuudet se tehdä? Kuka laskee palkat ja huolehtii työnantajakulujen hoitamisesta? Ohjaajan palkan varsinainen maksaja voi olla myös eri henkilö kuin palkanlaskija. Kun olet etsimässä kerholle varsinaista ohjaajaa, kannattaa miettiä, tarvitsetteko toisen ohjaajan mahdolliseksi apuohjaajaksi. Mikäli päädytte toiseen ohjaajaan, neuvottele myös hänen kanssaan työn korvauksesta. Voi olla, että päädyt apuohjaajaan, jolle ei makseta palkkaa. Silloin on hyvä jo alussa yhteisesti sopia, mikä on hänen työnkuvansa. Onko hänellä vetovastuu joistakin kerhokerroista? Toimiiko hän kenties varsinaisen ohjaajan sairastapauksissa varamiehenä ja ottaa vetovastuun? Mitä muita tehtäviä hänellä on? Tuleeko hän siirtymään vastaavaksi ohjaajaksi tietyn ajan päästä?

15 15 Miten me tiedotamme kerhosta? Kuka huolehtii kerhon tiedotuksesta? Oletko se sinä, joka teet lehti-ilmoituksen? Kirjoitatko sinä mahdollisen mediatiedotteen? Kuka valmistaa esitteen tai julisteen? Kerhon tiedotuksessa pitää kiinnittää huomiota moneen seikkaan ja on hyvä, että joku ottaa päävastuun tehtävien koordinoinnista. Mutta tiedotukseen tarvitaan monta henkilöä, jotta tieto kerhosta ja sen toiminnasta tavoittaa kaikki asianosaiset. Aluksi jonkun on huolehdittava kerhoon ilmoittautumisesta. Jo tätä ennen on täytynyt tehdä joko paperinen tai sähköinen ilmoittautumislomake. Joku on jakanut näitä lomakkeita kouluilla, kylätalolla, nuorisotiloille tai seurakunnan tiloihin. Joku toinen on lähettänyt sähköpostilla nuorisoseuran tai työväenyhdistyksen jäsenille tietoa ilmoittautumisesta. Kerhosta on voitu ilmoittaa esimerkiksi maakunnallisessa lehdessä tai paikkakunnan ilmaisjakelussa. Kerhotoiminnan paikkakunnalla voi olla esimerkiksi erilaisia messutilaisuuksia, festareita tai muita kansanjuhlia. Näiden yhteydessä voit käydä levittämässä tietoa kerhotoiminnasta, jakaa esitteitä tai ottaa vastaan ilmoittautumisia. Jos olet löytänyt sopivan ohjaajan jo aikaisessa vaiheessa, voit pyytää häntä esittelemään kerhoa pitämällä vaikkapa näytetunnin jossain oppilaitoksessa. Kerhoista voi hyvin tiedottaa oman järjestösi verkkosivuilla. Mitä varhaisemmassa vaiheessa saat tietoa tulevasta kerhosta jollekin verkkoalustalle, sitä paremmin todennäköisesti tavoitat kohderyhmäsi. Sosiaalisen median sovelluksia käyttäessäsi muista aina linkittää kerhotoiminnan tiedot omalle sivus- tollesi. Mikset pyytäisi jotakuta järjestävän tahon tekijöistä kirjoittamaan esimerkiksi blogia kerhotoiminnasta? Kun kerhosta välitetään viestiä, pitää huolehtia, että tieto menee aina kaikille asianosaisille. Sinulla kerhon järjestäjänä on tietoa ja suunnitelmia, mutta ne eivät muutu toimivaksi kerhoksi, ellei tieto kulje. Ohjaajan, kerholaisten, heidän vanhempiensa, kerhotilasta vastaavien, ilmoitusten tekijöiden, rahaliikenteestä ja hankinnoista vastaavien on syytä olla tietoisia, mitä missäkin vaiheessa tapahtuu. Kuka tekee, mitä, missä ja milloin?

16 Pitääkö toimintaa arvioida? Kun olet saanut kerhon käyntiin, on hyvä jo miettiä, miten haluat saada tai kerätä palautetta toiminnasta. Tässäkin pitää sopia, kuka hoitaa kyseisen tehtävän. Oletko se sinä? Kerääkö ohjaaja palautetta kerhon yhteydessä? Miten se tapahtuu? Pitäisikö laatia erityinen palautelomake? Asian voi hoitaa tietysti myös verkossa, jossa osallistujat tai heidän vanhempansa voivat täyttää kyselyn ja lähettää sen kerhon järjestäjälle. Vanhempainillassa, joita olisi hyvä olla vähintään kaksi toimintakauden aikana, voidaan ryhmässä keskustelemalla käydä läpi kerhon sisältöjä, työtapoja sekä ryhmän ja ohjaajan toimintaa. Kerhotoimintaa kannattaa järjestäjän itsekin arvioida säännöllisesti. On hyvä pysähtyä pohtimaan, onko kerhotoiminnalle asetetut kasvatukselliset, eettiset tai taloudelliset tavoitteet saavutettu. Jos on, niin mitkä tekijät ovat edesauttaneet tätä. Jos toiminta ei ole sujunut kaikilta osin tavoitteiden mukaisesti, kannattaa mahdollisesti tarkistaa tavoitteet tai sitten selvittää, mikä toiminnassa ei ole ollut hyvää. Kerhotoiminta palvelee aina toivottavasti sekä järjestäjän että osallistujan etuja ja hyvinvointia. Tässä tehtävässä arviointi auttaa hahmottamaan, onko kerho onnistunut tarjoamaan mielekästä tekemistä omalla asuinalueella. Onko kerhotoiminta vahvistanut yhteisöllisyyttä, onko se ollut tulevaisuutta ajatellen koko lähiympäristöä kehittävää toimintaa? Kerhotoiminnan oppaan tausta Tämä kerhotoiminnan opas on syntynyt Kalevan Nuorten KeskiSuomen Piiri ry:n yleishyödyllisen kehittämishankkeen tulok- sena. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Hankkeen avulla on ollut tarkoitus kehittää JyväsRiihen toiminta-alueen kylillä tapahtuvaa lasten ja nuorten kerhotoimintaa, luoda kyläyhteisöille valmiuksia oman alueen harrastustoiminnan järjestämiseen paikallisin voimin sekä testata uudenlainen malli kerhomuotoisen toiminnan toteuttamiseen. Tähän malliin on sisältynyt toiminnan käynnistämisen ja alkuvaiheen ulkopuolinen tukijataho. Mallin mukaan kerhotoiminta tulee pyörimään pitkälti osallistumismaksujen varassa palkatun ohjaajan johdolla. Hän puolestaan opastaa uuden ohjaajan oppimaan käytännössä mestari-kisälliperiaatteen mukaisesti tulevaksi palkatuksi kerhon vetäjäksi. Hankkeen tavoitteena on ollut lisäksi luoda kulttuuriharrastukseen ja luovaan toimintaan tähtääviä kerhotoiminnan työvälineitä, jotka ovat kaikkien hyödynnettävissä hankkeen päätyttyä. Kulttuuria kyliin hanke on toiminut Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan, Muuramen ja Laukaan kuntien alueella maaliskuusta 2009 kevääseen 2011.

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Tervetuloa rippikouluun!

Tervetuloa rippikouluun! Tervetuloa rippikouluun! Pakilan seurakunnan rippikoulut 2015 Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Ja onnittelut jo valmiiksi; täytät 15 vuotta vuonna 2015! Olet siis mitä parhaassa ripari-iässä.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Miten perustamme Naapuruuspiirin?

Miten perustamme Naapuruuspiirin? Miten perustamme Naapuruuspiirin? Naapuruuspiiri-idea Pyritään luomaan Verkosto, jossa olisi eri toimijoita asuinalueilta esim. asukasyhdistykset, koulut, seurakunnat, sosiaali- ja terveystoimi, yksityiset

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen

Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen Koonti Näkyy, kuuluu ja vaikuttaa! -tulosviestinnän koulutuksen (Tampere 8.12.2016) materiaaleista. Kaikki päivän materiaalit löydät: https://1drv.ms/f/s!anjvcgvt_x1ehddqn-tspw6v2x_ffg

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

AKKU Aluekirjastoista koko perheen kulttuurikeskuksia. Maija Saraste, Oulun kaupunginkirjasto Kirjastojen hankepäivä Oulussa 24.9.

AKKU Aluekirjastoista koko perheen kulttuurikeskuksia. Maija Saraste, Oulun kaupunginkirjasto Kirjastojen hankepäivä Oulussa 24.9. AKKU Aluekirjastoista koko perheen kulttuurikeskuksia Maija Saraste, Oulun kaupunginkirjasto Kirjastojen hankepäivä Oulussa 24.9.2014 Hankeidea Taustana viiden kunnan yhdistyminen vuoden 2013 alussa (Oulu,

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

Luova lava lapsille Kerhotoiminnan opas

Luova lava lapsille Kerhotoiminnan opas Luova lava lapsille Kerhotoiminnan opas 1 Luova lava lapsille kerhotoiminta Nuorisoseuroissa Luova lava -toiminta on Nuorisoseurojen esittävien taiteiden leiri- ja kerhotoimintaa, jossa sisältönä on pääosin

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Uusi vaikuttamispalvelu: Nuortenideat.fi Demokraattinen vaikuttamiskanava Nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva Matalan kynnyksen palvelu, näkyvä

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Jaana Koski Opetustoimen kehittämispäällikkö 2.11.2010 Helsinki 1/14 www.janakkala.fi Helsinki Tampere moottoritien varrella ja valtakunnan pääradan

Lisätiedot

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet Urheiluseuran varainhankinnan perusteet 1. Käsitteet yleishyödyllisyys yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminta, liiketoiminta 2. Tulovero Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta.

Lisätiedot

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 3.11.2010 Toiminnan tavoitteet Tavoitteena on turvata nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus opiskella englannin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010 Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA RYHMÄ HELENA Hyvät käytännöt: - Kerhotoiminta Kokoaa yksin - Tiedonkulku Jäsenkirjeet, FB, Retket Haaste: 1. Akt. toimijoita lisää Kertaluontoisia tehtäviä, ei vaadita sitoutumista jatkoon, kysyä aina

Lisätiedot

VETURI V. Ryhmätöiden tuotokset

VETURI V. Ryhmätöiden tuotokset VETURI V Ryhmätöiden tuotokset Tuotettu Kurussa 7.-8.4.2006 Teema 1: Callidus-tuutorointi Vetäjät: tutorsihteeri Heidi Kerbs, HAMOK ja tutorvastaava Jari Nurmi, RANKA 1.1 AMK:N ROOLI (rahoitus? yhteistyökumppanit?

Lisätiedot

Startti Suomen hyvään tulevaisuuteen!

Startti Suomen hyvään tulevaisuuteen! Kansallinen StarT-hanke 2016 2018 Startti Suomen hyvään tulevaisuuteen! StarTin keskiössä ovat Taitavat lapset ja nuoret Suomen Tulevaisuuden Tekijät Jokainen voi olla Tähti www.luma.fi/start Päätavoitteena

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

2. ROVANIEMEN KAUPUNGIN AVUSTUKSET PAIKALLISTEN NUORISOJÄRJESTÖJEN JA MUUN NUORISOTOIMINNAN TUKEMISEEN

2. ROVANIEMEN KAUPUNGIN AVUSTUKSET PAIKALLISTEN NUORISOJÄRJESTÖJEN JA MUUN NUORISOTOIMINNAN TUKEMISEEN 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET Nuorisolain (2006) 1 2 :n tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten

Lisätiedot

VERSTASTUUTTI. Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4

VERSTASTUUTTI. Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4 O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4 VERSTASTUUTTI Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! E I TARVITSE OSATA VIESTINTÄ- TAI TIETOTEKNIIKKAA ETUKÄTEEN S YYS-JOULUKUUN 201 4

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

Suomi 100. VNK: Urheiluyhteisö:

Suomi 100. VNK:  Urheiluyhteisö: Suomi 100 Valtioneuvoston kansliassa toimiva Suomi 100 -hanke vastaa juhlavuoden ohjelman kokoamisesta Valo-Olympiakomitea toimii vnk:n yhteystahona ja kumppanina Suomi 100 -ohjelmaan voi päästä mukaan

Lisätiedot

Yhteistyö Tulostettu: Yhteistyö. Kopio: Ovaska, Jarno 1/5

Yhteistyö Tulostettu: Yhteistyö. Kopio: Ovaska, Jarno 1/5 Kopio: Ovaska, Jarno 1/5 Sisällysluettelo Orimattilan Seurakunta seurakunnan kanssa Koululaisliikuntakilpailut koululaisliikuntakilpailut Koululiikunta / yhteystiedot Muita yhteistyötahoja muita yhteistyötahoja

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus!

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Kuka?! Timo Haanpää, COO, The Curious AI Company! Markkinointi, rahoitus, projekti- ja liiketoimintakehitys! Teknologia-alalla v. 1999,

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä. Järjestötila Länsimäki

4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä. Järjestötila Länsimäki 4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä Järjestötila Länsimäki 16.8.2010 Ohjelma 13:00 Kahvia, aluekoordinaattori Liisa Juustila esittelee järjestötilaa sekä asukastyötä Vantaalla 14:00 4V-hankkeen kuulumiset

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leppävaaran yhdistys ry Toimintasuunnitelma 2015

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leppävaaran yhdistys ry Toimintasuunnitelma 2015 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leppävaaran yhdistys ry Toimintasuunnitelma 2015 YHDISTYKSEN ARVOT Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Inhimillisyys Yhdenvertaisuus VISIO MLL Leppävaaran yhdistyksen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 Kasva urheilijaksi tilaisuus 2.2.2016 Jukka Karvinen Liikunnallisen elämäntavat

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI ALKUVUODELLE 2016 Jyväskylän KaupunkiMartat ry. "Asenne ratkaisee, taidot tulevat bonuksena"

TOIMINTAKALENTERI ALKUVUODELLE 2016 Jyväskylän KaupunkiMartat ry. Asenne ratkaisee, taidot tulevat bonuksena TOIMINTAKALENTERI ALKUVUODELLE 2016 Jyväskylän KaupunkiMartat ry "Asenne ratkaisee, taidot tulevat bonuksena" Nuorekas Jyväskylän KaupunkiMartat ry on perustettu vuonna 2003. Jäsenistömme koostuu eri ikäisistä

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry Luova lava lapsille-leirit Järjestäjän opas Suomen Nuorisoseurat ry Sisällys Nuorisoseuratoiminta... 3 Luova lava lapsille -päiväleirit... 4 Hetki Taiteilijana-esitykset... 5 Leirien ohjaajat... 6 Leirien

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

KALASTUS OSANA KOULUJEN KERHOTOIMINTAA

KALASTUS OSANA KOULUJEN KERHOTOIMINTAA KALASTUS OSANA KOULUJEN KERHOTOIMINTAA Ohjeita käytännön toimintaan SUOMEN VAPAA-AJANKALASTAJIEN KESKUSJÄRJESTÖ Taustaa koulukerhoista Koululaisille järjestetyllä kerhotoiminnalla on Suomessa pitkät perinteet.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, messut ja muut tapahtumat 6. Tiedotus 7. Muu toiminta

Lisätiedot

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Tämä on alueellinen mahdollisuus. Silmukka kerrallaan kutoen, paikalliset mahdollisuudet huomioiden alueellisten toimijoiden

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ

TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ TYÖNHAUN ALOITTAMINEN Moni lähtee heti hakemaan töitä huomattuaan kiinnostavan työpaikkailmoituksen. Tavallaan se onkin juuri oikea tapa: usein hakijoita aletaan haastatella heti

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Sopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat

Sopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat Sopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat Vuoropuhelun paikka Luopioinen 23.3.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maaseutu, palvelutuotanto ja sopimuksellisuus

Lisätiedot

Vertais- ja vapaaehtoistoiminta tarvitsee tuekseen toimivia rakenteita

Vertais- ja vapaaehtoistoiminta tarvitsee tuekseen toimivia rakenteita Vertais- ja vapaaehtoistoiminta tarvitsee tuekseen toimivia rakenteita teksti: Ronja Kuokkanen haastattelu: Sari Koivumäki Rakenteet ovat tärkeitä vapaaehtoistoiminnassa. Ilman niitä järjestöissä tehtävä

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen

Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen Marion Fields Suunnittelija, VTT, OK-opintokeskus 18.2.2016 1 OK-opintokeskus Valtakunnallinen vapaan sivistystyön oppilaitos. Toteuttaa, tutkii,

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Haku lukioiden kehittämisverkostoon

Haku lukioiden kehittämisverkostoon Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika 17.3.2016 klo 12.00 21.4.2016 klo 16.15 Hakemusta on mahdollista muokata hakuajan loppuun asti. Hakemukset käsitellään hakuajan jälkeen. 1. PERUSTIEDOT Hakija

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Säätiöt rahoittajina Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Aluksi Yksi ajatus on tarjota teille lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen kokoon nähden ainoana

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

OAJ:N TORNION PAIKALLISYHDISTYS TIEDOTTAA 4.4.2016

OAJ:N TORNION PAIKALLISYHDISTYS TIEDOTTAA 4.4.2016 TORNION OAY:N TIEDOTE 4.4.2016 OAJ:N TORNION PAIKALLISYHDISTYS TIEDOTTAA 4.4.2016 1. Toiminnallinen tasa-arvosuunnittelu ja Tasa-arvotyö on taitolaji -julkaisu 2. TVA-neuvottelijat 3. OPI-tiedote 4. Kevään

Lisätiedot

Lasten ja nuorten turvallisuus jalkapallossa Mikkeli

Lasten ja nuorten turvallisuus jalkapallossa Mikkeli Lasten ja nuorten turvallisuus jalkapallossa Mikkeli 6.2.2016 Yleistä Lainsäädäntö velvoittaa Suomessa selvittämään lasten kanssa työskentelevien rikostaustan työ- ja virkasuhteisten osalta aina (504/2002)

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä!

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Heli Siirilä Maaseutuasumisen teemaryhmä, erityisasiantuntija Lappeenranta 24.1.2012 25.1.2012 1 Esityksen kooste Mistä maaseudun palvelusopimuksessa on kyse?

Lisätiedot

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 25.2.2015 Pohjois-Karjalan ELO-toiminta ELY-keskus asetti elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän

Lisätiedot

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus Kotkan paikallismuseo seminaari 27.4. Riina Nurmio, maakuntatutkija Etelä-Karjalan museo Potentiaalisista kävijöistä pitää saada kävijöitä

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN

OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN JOHDANTO Kouluista ja oppilaitoksista tukea nuorten tupakoinnin lopettamiseen Kouluissa ja oppilaitoksissa toteutetaan monenlaista terveyden

Lisätiedot

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus osana yritysneuvontapalveluita Yritysneuvontapalvelu myyjille Palvelu on ensimmäinen kartoituskeskustelu yrittäjän kanssa, jonka perustella

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Ringettekoulu F E D C B 2. Vastaaja isä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston tehtävä ja tarkoitus 1. Koota palvelu- ja niitä lähellä olevilla aloilla työskenteleviä jäseniksi 2. Toimia palkka- ja työehtojen parantamiseksi

Lisätiedot

Hakuaika on klo mennessä.

Hakuaika on klo mennessä. 1 2 Hakija täyttää hakemukseen seuraavat tiedot yhdistyksestä: yhdistyksen nimi, osoitetiedot, pankkitiedot, yhdistyksen rekisteröintipäivämäärä, kotipaikka sekä yhdistyksen toimivat alaosastot / -jaostot.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona? 1 Idealaboratorio on työpaja, jossa nuoret pääsevät itse ideoimaan koulun toimintakulttuuria. Työpaja on suunniteltu 15-60 hengelle ja ideointi tapahtuu 4-5 oppilaan ryhmissä. 60-90 minuuttia kestävän

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot