Työryhmäkoordinaattorit: Marja Eriksson) ja Tuula Heiskanen

Transkriptio

1 1 Työryhmäkoordinaattorit: Marja Eriksson) ja Tuula Heiskanen Ohjelma, aikataulu ja abstraktit Torstai klo , Pinni B, ryhmähuone B Avaus Kuka sanoo viimeisen sanan? Valta ja sananvalta tutkimus- ja kehittämisprosessissa Leena Piispa Valta ja tilivelvollisuus terveydenhuollon organisaatioissa: Lähijohtamisen näkökulma Ulla Isosaari Kahvitauko Stories about fear Bad leadership and intimidation at work Jari Luomanen Asiantuntijaorganisaation johtaminen keskijohdon näkökulmasta Paul Buhanist, Katri Kallio, Tuukka Kostamo, Heli Talja Tutkimustyön johtamisen välineisiin sitoutunut kontrolli: Liiketoimintajohtamisen haasteita kahdessa julkisessa tutkimusorganisaatiossa Eveliina Saari, Mervi Hasu

2 2 Leena Piispa Työelämän tutkimuskeskus Tampereen yliopisto Kuka sanoo viimeisen sanan? Valta ja sananvalta tutkimus- ja kehittämisprosessissa Toimintatutkimuksellinen ote työpaikkojen kehittämisessä on prosessi, jossa tapahtumien kulkuun osalliset ottavat ja/tai heille annetaan erilaisia valta-positioita. Selvitän työpaperissani yhden tutkimus- ja kehittämisprosessin vaiheita ja avaan sen asetelmia, suvantopaikkoja sekä kriisikohtia. Tavoitteena on kuvata vaihtuvia valtasuhteita, (sanan)vallan rajoittamista sekä uusien asemien muotoutumista. Tarkastelu pohjautuu yhdellä työpaikalla kerättyyn haastattelu- ja havainnointiaineistoon. Noin kolmenkymmenen henkilön tehtaassa toteutettiin tuotannon uudelleen organisointi, jonka seurauksena miesten ja naisten työtehtävät koottiin ryhmissä tehtäviksi. Aineisto kattaa muutoksen alkuvaiheistaan sen eräänlaiseen status quo -tilaan.

3 3 Ulla Isosaari PL VAASA Valta ja tilivelvollisuus terveydenhuollon organisaatioissa: Lähijohtamisen näkökulma Julkinen terveydenhuolto on vakavien haasteiden edessä johtuen väestön ikääntymisestä, kalliista teknologiasta ja uhkaavasta työntekijäpulasta. Terveydenhuollon perinteiset organisaatiomallit byrokratia ja professionaalinen organisaatio ovat joutuneet antamaan tilaa tulosajatteluun perustuvalle rakenteelle ja johtamiselle. Seurauksena on ollut tehtävien siirtäminen yksiköiden tasolle, mikä on tuonut lähijohtamisen keskeiseen asemaan. Organisaatiot ovat monimutkaisia valtajärjestelmiä. Organisaatioiden valtarakenteita tarkastellaan tässä tutkimuksessa vallan lähteiden (päätösvalta, harkinta, resurssien hallinta ja tiedon ja verkostojen hallinta) ja Mintzbergin vallan jaottelun kautta. Tilivelvollisuus ja vastuu ovat vallan luonnollisia seurauksia. Vastuu nähdään tässä tutkimuksessa osana tilivelvollisuutta, sen sisäisenä ulottuvuutena. Tilivelvollisuuden tarkastelun lähtökohtana on käytetty Romzekin, Dubnickin ja Ingrahamin jaottelua. Tutkimuksen keskeiset kysymykset ovat mitä valta ja tilivelvollisuus terveydenhuollossa tarkoittavat ja minkälaisia terveydenhuollon organisaatiot ovat valta- ja tilivelvollisuustyypiltään lähijohtamisen kautta tarkasteltuna? Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin survey-tutkimuksena 10 sairaanhoitopiirin alueella sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa. Kohderyhminä olivat kaikki lähijohtajat ja otos sisätautien, kirurgian ja psykiatrian sekä perusterveydenhuollon avo- ja laitoshoidon henkilökunnasta. Vastaajien määrä oli 1197 ja vastausprosentti 38. Aineisto analysoitiin tilastollisesti muodostaen summamuuttujia ja tarkastelemalla arvoja taustamuuttujien luokissa. Muuttujien välisiä yhteyksiä tutkittiin korrelaation, non-parametrisen varianssianalyysin ja taulukkoelaboraation avulla. Teoreettisen tarkastelun tuloksena voidaan todeta, että tietynlainen organisaatiorakenne tukee tietyn valta- ja tilivelvollisuustyypin syntymistä. Rakenteeltaan byrokraattiselle organisaatiolle luontevin valtatyyppi on instrumentti tai suljettu systeemi ja byrokraattinen tilivelvollisuus. Professionaalinen organisaatio puolestaan liittyy luonnollisesti meritokraattiseen valtarakenteeseen, mutta myös poliittiseen areenaan ja ammatilliseen tilivelvollisuuteen. Tulosorganisaatiolla on yhteys poliittiseen areenaan, meritokratiaan ja poliittiseen tilivelvollisuuteen. Terveydenhuollon toiminnan sisältö luo oikeudellista tilivelvollisuutta riippumatta organisaation rakenteesta. Vallan ja tilivelvollisuuden tyyppien yhteyttä tutkittaessa voitiin havaita, että instrumentti ja suljettu systeemi ovat yhteydessä byrokraattiseen tilivelvollisuuteen, mutta meritokratialla ei ollut yhteyttä ammatilliseen tilivelvollisuuteen. Lähijohtajien vastausten perusteella terveydenhuollon organisaatiot ovat instrumentteja, kun taas henkilökunta näki meritokratian ja poliittisen areenan piirteitä. Lähijohtajat kokivat siis asemansa säännöillä ja määräyksillä rajatuksi, kun taas henkilökunta näki asemassa runsaasti liikkumatilaa ja vaikutusmahdollisuuksia. Molemmat vastaajaryhmät korostivat oikeudellista tilivelvollisuutta. Lisäksi lähijohtajien vastauksissa tuli esiin toiminnan johtamisen tilivelvollisuus ja henkilökunnan vastauksissa byrokraattinen tilivelvollisuus.

4 4 Jari Luomanen University of Tampere, Department of Management Studies University of Tampere jari.luomanen@uta.fi Stories about fear Bad leadership and intimidation at work This presentation discusses the methodological approach to analysing qualitative data gathered through an online research platform. The data are being gathered and the analysis carried out within the LEAR (Leadership, Power and Fear) research project, funded by the Academy of Finland. People in Finland are invited to unanimously share via the online platform their experiences about fear and intimidation at work. The nature of the online data gathering device is discussed in detail. Furthermore, the presentation concerns the challenges and presents solutions to the analysis of these data. The data are analysed firstly as narratives and narrative summaries are produced. This initial analysis and the summaries facilitate further analysis and help to specify the research questions. The narrative summaries are used to create a story typology. These types are then taken further by analysis that focuses on the language use and discursive work carried out in and through the stories. This allows for a language-centred approach, where the data are appreciated as a cultural sample, facilitating the analysis of meaning production and sensemaking carried out by members of the culture. Hence, a discourse analytic approach is also adapted in the analysis. As a result, the research will produce a new and valuable contribution to the understanding of fear and intimidation at work.

5 5 Buhanist, Paul, TKK, tuotantotalouden laitos Otaniementie 17, PL 5500, TKK Kallio, Katri, VTT, Organisaatiot, verkostot ja innovaatiojärjestelmät Vuorimiehentie 5, PL 1000, VTT Kostamo, Tuukka, TKK, Tuotantotalouden laitos Otaniementie 17, PL 5500, TKK Talja, Heli, VTT, Organisaatiot, verkostot ja innovaatiojärjestelmät Vuorimiehentie 5, PL 1000, VTT Asiantuntijaorganisaation johtaminen keskijohdon näkökulmasta Miten asiantuntijaorganisaatioita johdetaan ja miten niitä voitaisiin johtaa nykyistä paremmin? Nämä kysymykset on laajalti tunnistettu merkittäviksi, mutta vastauksia ja käytännön kehitystä on toistaiseksi nähty melko vähän. Sekä johtajuus-, muutos- ja strategiatutkimus että eri tutkimusorganisaatioissa tehdyt case-tutkimukset osoittavat ylimmän johdon ja asiantuntijaryhmien maailmojen olevan liian erillään toisistaan. Maailmojen kohtaamattomuudesta syntyvien ongelmien ratkaisemisessa tarvitaan kehittyneempää dialogia organisaation eri osien välillä sekä uusia rakenteellisia käytäntöjä. Alkavassa hankkeessamme tutkitaan näitä haasteita. Ensi vaiheessa painotutaan keskijohdon näkökulmaan sekä eri suuntiin tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Keskijohto toimii organisatorisen kommunikaation keskiössä, joten sen näkökulmasta käsin voi löytyä avauksia hyviin ratkaisuihin. Kohdeorganisaation lisäksi tulosten odotetaan hyödyttävän laajalti erityyppisiä asiantuntijaorganisaatioita ja ne voivat antaa jopa uusia näkökulmia yleisesti nykyorganisaatioiden toiminnan paremmalle ymmärtämiselle. Perinteistä johtamismallia haastava uusi tutkimus on toistaiseksi keskittynyt tutkimaan ja nostamaan esiin sitä, miten muutoksen tekeminen ja johtajuus sijaitsevat edelleenkin vallitsevasta näkemyksestä poiketen paljolti organisaatioiden alemmilla tasoilla. Hankkeemme kohdeorganisaatiossa VTT:ssä aiemmin tehdyt tutkimukset näyttäisivät osoittavan, että ylemmän johdon muutosjohtajuuspuheen sisältämän ajattelumallin ja asiantuntijaryhmätason käsitysten välillä on huomattava maailmojen erilaisuus, jota ei riittävästi tunnisteta eikä sen aiheuttamia ongelmia siten osata tyydyttävästi käsitellä. Alkavassa tutkimuksessa peräänkuulutetaan siksi uusilla tavoilla rakennettua, tarkoituksenmukaista dialogia organisaation eri osien välillä. Tutkimuksessa pidetään tämän asetelman keskeisenä kysymyksenä sitä, miten tällainen dialoginen, kaikki organisaatiotasot kattava, johtaminen käytännössä toteutetaan. Tutkimuksen keskeinen idea voidaan muotoilla myös kysymyksenä siitä, miten voidaan samanaikaisesti sekä tarjota asiantuntijoille ja asiantuntijaryhmille niiden luovuuden kannalta välttämätön autonomia että hallita organisaatiota kokonaisuutena. Tutkimushankkeessa tätä problematiikkaa avataan ja tutkitaan keskijohdon toiminnan ja näkökulman kautta, koska näemme sen olevan avainasemassa organisaation vertikaalisten ja horisontaalisten vaatimusten keskiössä. Keskijohdon merkitys on useissa yhteyksissä havaittu, mutta teeman käsittely on sekä teoriassa että käytännössä ollut toistaiseksi varsin vähäistä.

6 6 Eveliina Saari, FT Organisaatiot, verkostot ja innovaatiojärjestelmät VTT, Valtion teknillinen tutkimuskeskus PL VTT Mervi Hasu, FT Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki mervi.hasu@ttl.fi Tutkimustyön johtamisen välineisiin sitoutunut kontrolli Liiketoimintajohtamisen haasteita kahdessa julkisessa tutkimusorganisaatiossa Suomen julkinen tutkimusjärjestelmä on tällä hetkellä murroksessa, jonka pontimena on sopeutuminen globalisaation vaatimuksiin. Haasteeseen vastaaminen edellyttää sekä rakenteellisia muutoksia että uudenlaista tutkimus- ja kehitystoiminnan johtamista. Rakenteellisin muutoksin pyritään kansallisella tasolla muodostamaan ns. osaamisen kriittistä massaa mm. yhdistämällä tutkimusorganisaatioita ja tutkimusaloja suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tutkimusorganisaatioiden toiminnallista tehokkuutta haetaan ottamalla käyttöön globaaleissa yrityksissä kehitettyjä liiketoimintajohtamisen välineitä. Työntekijöiden tasolla uudet liiketoimintajohtamisen välineet näyttäytyvät arkipäivässä laitteina ja tietojärjestelminä, jotka valvovat mm. työntekijän ajankäyttöä, liikkumista, työresursseja ja osaamisen osuvuutta strategiaan. Tässä paperissa avataan näkymä kahden tutkimusorganisaation, VTT:n ja Työterveyslaitoksen johtamisen kehitysvaiheeseen analysoimalla keskijohdon käsityksiä toiminnanohjausjärjestelmän, ERP:n (enterprise resource planning system), käyttöönotosta ja merkityksestä johtamisen välineenä. Kumpikin organisaatio on ollut eräänlainen edelläkävijä rationalisoidun, teollisen tutkimus- ja kehitystyön toimintamallien ja välineiden omaksumisessa julkishallinnossa. Esitutkimusluonteinen paperimme pohtii: Miten keskijohto näkee uudenlaisen T&K-johtamisen haasteen? Miten johtamisvälineet, kuten ERP, vastaa tähän kehityshaasteeseen? Millaisia odotuksia ja huolenaiheita tietojärjestelmän käyttöönottoon johtamisen välineenä liittyy? Sovellamme analyysissämme toiminnan teorian lähestymistapaa, jolla jäsennämme tutkimustyön johtamisen kehityshaastetta toisaalta historiallisesta perspektiivistä, toisaalta ihmisten käsityksissä ilmenevinä ristiriitaisina odotuksina toiminnan lähikehityksestä. Tutkimusaiheella on liittymäkohtia laajemmin keskusteluun teollisen tutkimus- ja tuotekehitystyön johtamisen historiallisista kehitysvaiheista sekä uuden asiakaslähtöisen ja verkostomaisen asiantuntijatyön johtamisen haasteista. Analyysimme ERP:n käytöstä johtamisen välineenä liittyy myös tieteen ja teknologian tutkimuksen piirissä esiin nostettuun näkökulmaan arkisten teknologisten artefaktien sisältämästä kontrollista.