Evoluutiohistorian kymmenen käännekohtaa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Evoluutiohistorian kymmenen käännekohtaa"

Transkriptio

1 Evoluutiohistorian kymmenen käännekohtaa 1. Maapallon synty 4600 miljoonaa vuotta sitten (m.v.s.) 2. Kemiallinen evoluutio: RNA-maailma (perimän informaatio RNA:ssa DNA kehittyi myöhemmin); solukalvon synty kolloiditeoria. 3. Ensimmäiset elävät solut n m.v.s. 4. Yhteyttävät (auringon valo + H 2 O + CO 2 sokeri + happi) syanobakteerit n m.v.s. happea ilmakehään. 5. Endosymbioositeoria aitotumaisten synty (n m.v.s.): Iso solu + hengittävä (sokeri + happi vapautuu energiaa) bakteerisolu tehokkaasti energiaa käyttävä solu jossa mitokondrioita. Iso solu + pieni yhteyttävä bakteerisolu yhteyttävä kasvisolu jossa viherhiukkasia.

2 Evoluutiohistorian kymmenen käännekohtaa II 6. Monisoluisten kehitys (soluryhmien työnjako; esim. osa soluista yhteyttää, osa liikuttaa) n. 700 m.v.s. 7. Kambrikauden räjähdys 600 m.v.s: nopea monimuotoistuminen (enemmän pääjaksoja kuin koskaan). Lumipalloteoria (Maan vapautuminen jäästä). 8. Hyönteiset (450 m.v.s), kasvit (400 m.v.s.) ja selkäjänteiset (380 m.v.s.) maalle. Varsieväkalat sammakkoeläimet matelijat (voivat lisääntyä maalla). 9. Suurten liskojen (dinosaurusten) massasukupuutto 65 m.v.s. (meteori-isku pimensi ja kylmensi Maan?) tasalämpöisten nisäkkäiden ja lintujen sopeutumislevittäytyminen. 10. Ihmisen valtakausi alkoi noin vuotta sitten ( massiivinen sukupuuttoaalto)

3 Elämän myöhemmät vaiheet tarkemmin Devonikausi kalojen aikaa ensimmäiset maaselkäjänteiset (kenties liejuryömijöiden kaltaisia kaloja). Kivihiilikaudella laajoja sanikkaispuumetsiä (näistä syntyi pääosa kivihiilikerrostumista) - matelijat kehittyivät sammakkoeläimistä. Devonikausi ( milj.v.s.) Kivihiilikausi ( milj.v.s.) Permikaudella vain yksi manner (Pangaia). Enimmäkseen kuivaa ja kylmää. Havupuiden ja suurehkojen matelijoiden aikaa. Trias- jura- ja liitukausi dinosaurusten aikaa päättyi suureen asteroiditörmäykseen 65 milj.v.s. Elämän uusi aika 65 milj.v.s. lähtien: koppisiemenisten, lintujen ja nisäkkäiden sopeutumislevittäytyminen eli adaptiivinen radiaatio = leviäminen monenlaisiin vapaaksi jääneisiin ekolokeroihin. Permikausi ( milj.v.s.) Elämän keskiaika (trias-, jura- ja liitukaudet milj.v.s.) Ihmisen valtakausi (holoseenikausi) alkoi vuotta sitten jääkauden päätyttyä.

4 Vasemmalla: kaksi erilaista tapaa esittää selkärankaisten sukupuu. Ylhäällä: matelijoiden sukupuu.

5 Sukupuutot

6 Vähintään 99% Maapallon historian aikana eläneistä lajeista on kuollut sukupuuttoon (lähes 3000 miljoonaa lajia on kadonnut) Eliökunta on ollut monimuotoisimmillaan kun mantereet ovat olleet pirstaleina ympäri Maapalloa (paljon matalaa merta, maalla kosteaa). Suuret sukupuuttoaallot: milj. vuotta sitten 80% merilajeista katosi milj. vuotta sitten hieman vaatimattomampi aalto milj. vuotta sitten 96% lajeista katosi (meteoriitti?) milj. vuotta sitten suurin osa merieliöistä katosi - 65 milj. vuotta sitten mm. dinosaurusten joukkokuolema (meteoriitti) - Nyt: kaikkien aikojen suurin sukupuuttoaalto ihmisen aiheuttama?

7 Maailmankaudet - aikajana 3,5 mrd. 700 milj. 700 milj. 300 milj. 245 milj. 65 milj. Alkeistumalliset solut syntyvät, fotosyntetoivia syanobakteereja PALEOTSOOINEN MAAILMANKAUSI Meressä monisoluiset eläimet, levät ja sienet kehittyvät yhä monimuotoisemmiksi ryhmiksi Elämän vanha-aika loppui, ilmasto kuivui, yksi suurista massasukupuutoista MESO- TSOOINEN MAAILMAN- KAUSI Matelijoiden valtakausi, nisäkkäät, linnut ja kukkakasvit alkavat kehittyä KENO- TSOOINEN MAAILMAN- KAUSI Nisäkkäiden ja koppisiemenisten valtakausi

8 Ihmisen evoluutio pähkinänkuoressa - Ihmisen ja lähimmän sukulaisen simpanssin sukupuut erosivat 15 8 milj. vuotta sitten. - N. 3 milj. vuotta sitten nykyihmisen esi-isiä joko Australopithecus ja Kenyanthropus lajit (pieniä pystykävelijöitä Afrikassa; aivot cm 3 ). - Ensimmäinen ihmisen sukua oleva Homo ergaster milj. vuotta sitten (Afrikassa, kehittynyt työkalujen käyttäjä, aivot cm 3 ). - Homo erectus levisi eri puolille maailmaa milj. vuotta sitten. Kuulunee sammuneeseen sukuhaaraan.

9 - Nykyihminen (aivojen tilavuus 1350 cm 3 ) kehittyi Afrikassa n vuotta sitten. - Esi-isämme levisivät uhanneesta sukupuutosta toivuttuaan Eurooppaan n vuotta sitten. -Vielä vuotta sitten Euroopassa rinnan H. sapiens (Cro- Magnon ihminen) ja H. neanderthalensis. - Neanderilainen sukupuuttoon vuotta sitten H. sapiens asutti viimeisenkin maankolkan (Tulimaa) vuotta sitten. Homo ergasterin kallo Kenyanthropus platyopsin kallo Homo habilis (käteväihminen) joka muistuttaa paljon Homo ergasteria.

10 Homo neanderthalensis Australopithecus afarensis Homo erectus Homo floresiensis

11 Hominidien kalloja Homo ergaster Floresinihmisen jäännökset löydettiin Indonesiasta vuonna Luut olivat vain vuoden ikäisiä.

12

13 Ihmisen evoluutio Oudon näköinen apinalaji Ihmiselle tyypillisiä piirteitä: 1. Pitkä elinikä sukukypsyyden jälkeen 2. Hidas kehitys sukukypsyyteen 3. Läpi vuoden seksuaalisesti aktiivinen 4. Karvaton (vesiapinahypoteesi?) 5. Kehittyneet poskihampaat 6. Suuret aivot 7. Melko hyvä näköaisti, nisäkkääksi hyvin huono hajuaisti 8. Työkalujen käyttö 9. Kommunikointi 10. Ultrasosiaalisuus

Bi7-kurssilla lisäksi: Tutustutaan lääketieteelliseen tutkimukseen (jos jää aikaa) Avataan råtta ihmisen rakenteen yhteenvetona

Bi7-kurssilla lisäksi: Tutustutaan lääketieteelliseen tutkimukseen (jos jää aikaa) Avataan råtta ihmisen rakenteen yhteenvetona Oppikirjana Kokkonen ym.: Lukion biologia. Ihmisen biologia, Bi4, Otava 2010 (tai uudempi). Bi4-kurssilla edetään kirjaa sivulle 55. Tästä jatketaan kirjan loppuun Bi7-kurssilla. Bi7-kurssilla lisäksi:

Lisätiedot

Kurssin suorittaminen

Kurssin suorittaminen Bi3. Ympäristöekologia Mika Sipura Sähköposti: mika.sipura@kolumbus.fi Kurssin suorittaminen Oppikirja: Leinonen, Tyrväinen & Veistola: Koulun biologia, lukio 3. Ympäristöekologia. (vuoden 2005 painos

Lisätiedot

Eliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma

Eliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma Eliökunnan kehitys BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma elämän historia on jaoteltu kausiin: elämän esiaika elämän vanha aika elämän keskiaika elämän uusi aika maailmankausien rajoilla on selkeitä muutoksia

Lisätiedot

Ihmisen evoluutio. Afrikkalainen etelänapina. Lotta Isaksson 9A

Ihmisen evoluutio. Afrikkalainen etelänapina. Lotta Isaksson 9A Lotta Isaksson 9A Ihmisen evoluutio Evoluutio tarkoittaa lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat vähitellen ympäristöolojen aiheuttaman valikoitumisen ja perinnöllisen muuntelun takia. Perinnöllinen

Lisätiedot

Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen

Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Tehtävät Lukuun 15. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Eliöiden kehittyminen vesielämään sopeutuneista eliöistä maalla eläviin kasveihin ja eläimiin vaati monia muutoksia niiden

Lisätiedot

5. Geologiset maailmankaudet

5. Geologiset maailmankaudet 5. Geologiset maailmankaudet 5.1. Mannerliikunnot 5.2. Ilmastonmuutokset eri maailmankausina 1 5. Geologiset maailmankaudet Varhaisin elämästä kertova fossiililöytö (fotosynteettisiä bakteereita) Ensimmäinen

Lisätiedot

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt

Lisätiedot

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Eliömaailma BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Aitotumalliset l. eukaryootit Esitumalliset l. prokaryootit kasvit arkit alkueliöt sienet bakteerit eläimet Eliökunnan sukupuu Tumattomat eliöt

Lisätiedot

Mitä elämä on? Elämän kemia. Elämän edellytykset. Maan elämä. Elämä sellaisena kuin sen tunnemme 18/11/2014

Mitä elämä on? Elämän kemia. Elämän edellytykset. Maan elämä. Elämä sellaisena kuin sen tunnemme 18/11/2014 Mitä elämä on? Johdatus astrobiologiaan, syksy 2014 Luento 2 Marianna Ridderstad Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Elämää voidaan luonnehtia: ympäristöstään

Lisätiedot

BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO

BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO 2016-2017 Tervetuloa BI4-kurssille! Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa: ihmissolun erilaistumisen pääperiaatteet sekä kudosten ja elinten rakenteet

Lisätiedot

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja Eläinten luokittelu Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit

Lisätiedot

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma Lisääntyminen BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma säilyä hengissä ja lisääntyä kaksi tapaa lisääntyä suvuton suvullinen suvuttomassa lisääntymisessä uusi yksilö syntyy ilman sukusoluja suvullisessa

Lisätiedot

Mikä on elollista ja mikä on elotonta? Elollinen tietenkin elää ja eloton ei elä. Pitäisikö tätä miettiä tarkemmin?

Mikä on elollista ja mikä on elotonta? Elollinen tietenkin elää ja eloton ei elä. Pitäisikö tätä miettiä tarkemmin? ELÄKÖÖN ELÄMÄ Elollinen ja eloton Mikä on elollista ja mikä on elotonta? Elollinen tietenkin elää ja eloton ei elä. Pitäisikö tätä miettiä tarkemmin? Luonto Maapallolla jaetaan elolliseen ja elottomaan

Lisätiedot

Kehitystä kuivuvassa maailmassa ihmisen evoluution ympäristökontekstista

Kehitystä kuivuvassa maailmassa ihmisen evoluution ympäristökontekstista Kehitystä kuivuvassa maailmassa ihmisen evoluution ympäristökontekstista Jussi Eronen Ihmisen evoluutio on tapahtunut kuivuvassa ja viilenevässä maailmassa. Tämän trendin lisäksi Afrikan ja Euraasian fossiiliaineisto

Lisätiedot

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin!

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin! Haasteellisempi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin

Lisätiedot

Kurssin suorittaminen

Kurssin suorittaminen Kurssin suorittaminen - Oppikirja: Kokkonen ym.: Lukion biologia, eliömaailma. Otava, 2010 (tai uudempi). Kurssi koostuu kolmesta osasta: 1. Kurssikoe (18 pistettä): 1. Kaikille pakollinen käsitteenmäärittelytehtävä.

Lisätiedot

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa ja tutustuttuasi Ahdin Akatemiaan tietosi ovat varmasti karttuneet niin, että kysymyksiin

Lisätiedot

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että olosuhteet maapallolla muuttuvat jatkuvasti ja että se vaikuttaa kasveihin ja eläimiin. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Lajien väheneminen ei ole yksinomaan negatiivinen

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA KOHTI IHMISYYTTÄ

BI4 IHMISEN BIOLOGIA KOHTI IHMISYYTTÄ BI4 IHMISEN BIOLOGIA KOHTI IHMISYYTTÄ TIETO IHMISEN EVOLUUTIOSTA LISÄÄNTYY JATKUVASTI Ihmisen evoluution päälinjat ovat selvinneet tutkimalla fossiileja Fossiilien ikä voidaan määrittää radioaktiivisten

Lisätiedot

PILTDOWN TUTKIMUKSET JATKUVAT

PILTDOWN TUTKIMUKSET JATKUVAT PILTDOWN TUTKIMUKSET JATKUVAT Piltdownin ihminen on kuuluisimpia arkeologisia väärennöksiä. Tämä apinan ja ihmisen väliltä puuttuva lenkki on lopultakin paljastunut taitavasti tehdyksi väärennökseksi,

Lisätiedot

Menneisyyden evoluutio

Menneisyyden evoluutio Menneisyyden evoluutio 1 Sisältö 3. Big Bang 4. Onko avaruudessa elämää? 5. Stephen Hawkin 6. Uskontojen luomisteoria 7. DNA ja Geenit 8. DNA ja Geenit tutkimuksissa 9. Geenivirheet ja mutaatio 10. Kambrikauden

Lisätiedot

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön 4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien

Lisätiedot

6. Opetusvinkki ja tehtävä: tiedon esittäminen -selvitystehtävä ja oma näyttely

6. Opetusvinkki ja tehtävä: tiedon esittäminen -selvitystehtävä ja oma näyttely 6. Opetusvinkki ja tehtävä: tiedon esittäminen -selvitystehtävä ja oma näyttely tavoite: Oppia ymmärtämään museoiden ja näyttelyiden merkitys sekä oppia käyttämään niitä iloksi ja hyödyksi. idea: Tutustutaan

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot

1. Kivikauden taloustiede ja moraalitunteiden tuleminen

1. Kivikauden taloustiede ja moraalitunteiden tuleminen 1 ETIIKKA JA TALOUS 2013 Luento 2 Copyright Vesa Kanniainen Ei julkiseen levitykseen 1. Kivikauden taloustiede ja moraalitunteiden tuleminen 2.1 Ihmisen historia ja evoluutio (Björklund 2009) On useitakin

Lisätiedot

Luku 21. Evoluution perusteet

Luku 21. Evoluution perusteet 1. Evoluutio käsitteenä a. Mitä käsite evoluutio tarkoittaa? b. Miten evoluutiota tapahtuu? c. Mitkä ovat evoluution päämääriä? 2. Evoluution todisteita Mitä seuraavat evoluution todisteet osoittavat evoluutiosta?

Lisätiedot

Kosmos = maailmankaikkeus

Kosmos = maailmankaikkeus Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita

Lisätiedot

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. 1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,

Lisätiedot

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet BIOS 1 ja OPS 2016 Biologian opetussuunnitelma 2016 Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana

Lisätiedot

Steven Kelly & Mia+Janne

Steven Kelly & Mia+Janne Luomisoppi evoluutio Steven Kelly & Mia+Janne Tämä ei ole väittely! Pidetään kiinni yhteisestä uskosta: Alussa Jumala loi Se, että on Luoja, ratkaisee paljon: käytetään sitä rohkeasti apologiassa Eri mielipiteitä

Lisätiedot

Bioteknologia BI5. Mikrobit

Bioteknologia BI5. Mikrobit Bioteknologia BI5 Mikrobit MIKROBIT eliöitä kaikista neljästä kunnasta + virukset ja prionit kaikki mikroskooppisen pienet eliöt yksilö- ja lajimäärältään enemmän kuin muita eliöitä esiintyvät kaikenlaisissa

Lisätiedot

Bi3 Ympäristöekologia Mika Sipura

Bi3 Ympäristöekologia Mika Sipura Bi3 Ympäristöekologia Mika Sipura Kurssin sisältö 1. Luonnon monimuotoisuus ja sen säilyttäminen (kirjan sivut 6-40) 2. Ekologiset ympäristöongelmat (s. 41-67) Bi3-kurssilla tehdään mahdollisuuksien mukaan

Lisätiedot

Hurjat mittakaavat Hurjat historiat

Hurjat mittakaavat Hurjat historiat Hankkeen tausta Tapahtumia Vieraskirja 13,7 kilometriä pitkä vaellus- ja ulkoilureitti Tuorlan observatoriolta Turun yliopistolle kuvaa maailmankaikkeuden 13.7 miljardin vuoden pituista historiaa. Yksi

Lisätiedot

KOULUN BIOLOGIA OPETTAJAN AINEISTO Eliömaailma BI 1

KOULUN BIOLOGIA OPETTAJAN AINEISTO Eliömaailma BI 1 Matti Leinonen Teuvo Nyberg Johan Tast Heikki Tyrväinen Simo Veistola KOULUN BIOLOGIA Lukio 1 OPETTAJAN AINEISTO Eliömaailma BI 1 Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Sisällys Piirtoheitinkalvoja... 5

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne 1. Avainsanat 2. Kaikille soluille yhteiset piirteet 3. Kasvisolun rakenne 4. Eläinsolun rakenne 5. Sienisolun rakenne 6. Bakteerisolun rakenne

Lisätiedot

Arto Marjakangas. Ilmastonmuutos lähiluonnossamme

Arto Marjakangas. Ilmastonmuutos lähiluonnossamme Arto Marjakangas Ilmastonmuutos lähiluonnossamme Suomen tietokirjailijat ry on tukenut tätä kirjahanketta. Ilmastonmuutos lähiluonnossamme Arto Marjakangas Kannen piirros Sofia Marjakangas Kustantaja:

Lisätiedot

Opettaja: Mika Sipura

Opettaja: Mika Sipura Opettaja: Mika Sipura Kurssin suorittaminen - Oppikirja: Idänpirtti ym.: Bi1. Elämä ja evoluutio. Otava. 2016 Kurssiarvosana koostuu kolmesta osasta: 1. 2 osakoetta (18 + 18 pistettä): 1. Kaikille pakollinen

Lisätiedot

Seutuviikko 2017, Jämsä Kyösti Ryynänen

Seutuviikko 2017, Jämsä Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2017, Jämsä Kyösti Ryynänen LUENTO 2 MAA-PLANEETAN GEOLOGINEN KEHITYSHISTORIA ÄÄRIOLOSUHTEISIIN SOPEUTUNEET EKSTREMOFIILIT PLANEETTA MAA MUODOSTUI 4.5 MILJARDIA VUOTTA SITTEN PÖLY- JA KAASUKIEKON

Lisätiedot

TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS

TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS Yleistä Ihmiskunnan sukupuu ja Afrikan alkukoti Miespäälinjat Haploryhmät eli klaanit Mistä tutkimus tehtiin? Timon ja meidän sukuseuramme jäsenten isälinja

Lisätiedot

DNA testit sukututkimuksessa

DNA testit sukututkimuksessa DNA testit sukututkimuksessa Pakkasten sukuseura ry:n 20 v juhlakokous 19.9.2015 Jyväskylä Raimo Pakkanen, sukuneuvoston pj A,T,G,C. Ihmisen genetiikan lyhyt oppimäärä mtdna diploidinen kromosomisto =

Lisätiedot

B2 Solu ja perinnöllisyys

B2 Solu ja perinnöllisyys B2 Solu ja perinnöllisyys kirjan kannen kuva Tervetuloa BI2-kurssille! Kurssin suoritus Tuntiaktiivisuus 30 % Sis. tehtävien teko ja palauttaminen (pedanetissä kullakin kappaleella oma palautuskansio)

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa Solun toiminta II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa 1. Avainsanat 2. Solut tarvitsevat jatkuvasti energiaa 3. Soluhengitys 4. Käymisreaktiot 5. Auringosta ATP:ksi 6. Tehtävät 7. Kuvat Avainsanat:

Lisätiedot

Terminologiasta. Ihmislajien evoluutio. Varhainen evoluutio. Zeresenay Alemseged 1.4.2016. Varhainen evoluutio

Terminologiasta. Ihmislajien evoluutio. Varhainen evoluutio. Zeresenay Alemseged 1.4.2016. Varhainen evoluutio Terminologiasta Ihmislajien evoluutio Matti Lehtihalmes Logopedia Humanistinen tiedekunta Lääketieteessä ei sairauksien yhteydessä juuri käytetä termiä evoluutio. Sairaudet ilmestyvät, syntyvät, lisääntyvät.

Lisätiedot

Hiilidioksidipitoisuuden tutkiminen

Hiilidioksidipitoisuuden tutkiminen Kannuksen lukio Mediahuoneessa ja maastossa -oppimisympäristöjen kehittämishanke Biologia Tutkimuksen suunnittelivat ja toteuttivat BI2-kurssilla toisen vuoden opiskelijat Salla Koskela ja Venla Typpö

Lisätiedot

ainesta on! S2-tukimateriaali reaaliaineiden opetukseen Eiran aikuislukio BIOLOGIA MAANTIETO HISTORIA

ainesta on! S2-tukimateriaali reaaliaineiden opetukseen Eiran aikuislukio BIOLOGIA MAANTIETO HISTORIA ainesta on! S2-tukimateriaali reaaliaineiden opetukseen Eiran aikuislukio BIOLOGIA MAANTIETO HISTORIA ainesta on! S2-tukimateriaali reaaliaineiden opetukseen Eiran aikuislukio 2012 www.eira.fi/ainestaon

Lisätiedot

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä

Lisätiedot

Geologian museon mineraalikabinetti Luonnontieteellinen keskusmuseo

Geologian museon mineraalikabinetti Luonnontieteellinen keskusmuseo Geologian museon mineraalikabinetti Luonnontieteellinen keskusmuseo JAANA HALLA JA ANNELI UUTELA Luonnontieteelliseen keskusmuseoon kuuluva Geologian museon mineraalikabinetti sijaitsee Arppeanumissa,

Lisätiedot

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat

Lisätiedot

6. Eläinkunnan evoluutio

6. Eläinkunnan evoluutio 6. Eläinkunnan evoluutio 6.1 Elämän synty 6.2. Paleotsooinen maailmankausi 6.2.1. Kambrin räjähdys 6.2.2. Paleotsooista elämää Ordovikikaudelta Devonikaudelle 6.2.3. Kivihiili-Permikausi 6.3. Mesotsooinen

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I. Taksonomiaa ja vertailua

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I. Taksonomiaa ja vertailua Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I Taksonomiaa ja vertailua Sisällys Historiaa Selkärankaisten taksonomiaa Aikuisten aivojen vertailua Aivoalueet Solutyypit Historiaa Geoffroy Saint-Hillaire:

Lisätiedot

29.iv. 1. käpypalmut 2. fossiilisia siemenkasveja. 3. neidonhiuspuu 4. yhteenveto. bilateraalinen siitepöly

29.iv. 1. käpypalmut 2. fossiilisia siemenkasveja. 3. neidonhiuspuu 4. yhteenveto. bilateraalinen siitepöly 29.iv. 1. käpypalmut 2. fossiilisia siemenkasveja 3. neidonhiuspuu 4. yhteenveto Tetraxylopteris bilateraalinen siitepöly aukeamiskohta (monoaperture) pölykammion kalvoton pohja kerroksellinen siemenkuori

Lisätiedot

JUMALTEN AJASTA SANKARIEN AIKAAN

JUMALTEN AJASTA SANKARIEN AIKAAN JUMALTEN AJASTA SANKARIEN AIKAAN Luolamiehestä maailmankansalaiseksi ihmisen eettisen sosiaalistumisen lyhyt historia 2. luento 28.10.2009 Helsingin työväenopisto FM Jussi Tuovinen LUENTOSARJAN LUENNOT

Lisätiedot

Miten kaikki alkoi? - Maapallon synty

Miten kaikki alkoi? - Maapallon synty Miten kaikki alkoi? - Maapallon synty Alkuräjähdys: tapahtui n. 13,8 miljardia vuotta sitten Columbia manner: 1,9 miljardia vuotta sitten Rodinia manner: 1,3 miljardia vuotta sitten Gondwana-manner: 750

Lisätiedot

4. Evoluutioteoria. 4.1. Mitä evoluutio on? 4.2. Tieteellisen teorian yleisiä ominaisuuksia 4.3. Evoluutioteorian historiaa 4.4. Mitä darwinismi on?

4. Evoluutioteoria. 4.1. Mitä evoluutio on? 4.2. Tieteellisen teorian yleisiä ominaisuuksia 4.3. Evoluutioteorian historiaa 4.4. Mitä darwinismi on? 4. Evoluutioteoria 4.1. Mitä evoluutio on? 4.2. Tieteellisen teorian yleisiä ominaisuuksia 4.3. Evoluutioteorian historiaa 4.4. Mitä darwinismi on? 4.4.1. Jatkuva muutos 4.4.2. Yhteinen alkuperä 4.4.3.

Lisätiedot

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Määritelmän etsimistä Lukemisto: Origins of Life and Evolution of the Biosphere, 2010, issue 2., selaile kokonaan Perintteisesti: vaikeasti määriteltävä

Lisätiedot

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa Helpompi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

JOHDANTO. John Gerarld, Herbal, 1597

JOHDANTO. John Gerarld, Herbal, 1597 JOHDANTO Mikä olisikaan suurempi ilo kuin katsoa maata, jota kasvit verhoavat kuin kirjailtu viitta, johon on ommeltu itämaisia päärlyjä ja joka on koristeltu monenmoisin harvinaisin ja kallisarvoisin

Lisätiedot

Dinosaurukset tietoisku sunnuntaisin klo 13

Dinosaurukset tietoisku sunnuntaisin klo 13 Dinosaurukset tietoisku sunnuntaisin klo 13 Tietoiskun kesto: n. 20 minuuttia + mahdolliset kuulijoiden kysymykset Yleistä: - Vahtimestari kuuluttaa tietoiskun n. 10 minuuttia ennen sen alkamista - Tietoiskut

Lisätiedot

TEKSTIOSA 31.10.2008 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE

TEKSTIOSA 31.10.2008 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE TEKSTIOSA 31.10.2008 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit tehdä merkintöjä

Lisätiedot

Mikrobiryhmät. Bakteeriviljelmät

Mikrobiryhmät. Bakteeriviljelmät Mikrobit Kuuluvat moneen eri eliökunnan ryhmään (bakteereihin, arkkeihin, alkueliöihin ja sieniin lisäksi virukset) Hajottajia (lahottajat ja mädättäjät), patogeeneja (taudinaiheuttajia), tuottajia (yhteyttävät),

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Sukupuuton partaalla*

Sukupuuton partaalla* * Ilkka Hanski, akatemiaprofessori, Helsingin yliopisto, Ekologian ja evoluutiobiologian laitos * Tämä kirjoitus perustuu osin Tieteen Päivillä 2007 pidettyyn esitykseen ja kirjassa Rajalla: Tiede rajojaan

Lisätiedot

Puheen ja kielen evoluutio. Symbolit. Ihmisen jälki. Matti Lehtihalmes Logopedia Humanistinen tiedekunta. Puheesta ei jää fossiililöytöjä!

Puheen ja kielen evoluutio. Symbolit. Ihmisen jälki. Matti Lehtihalmes Logopedia Humanistinen tiedekunta. Puheesta ei jää fossiililöytöjä! Puheen ja kielen evoluutio Matti Lehtihalmes Logopedia Humanistinen tiedekunta Ihmisen jälki Symbolit Vanhin tunnettu symbolikaiverrus, jonka tekijä on oletettavasti ollut Homo erectus. Ikä n. 500.000

Lisätiedot

Musiikin yhdeksän evoluutiota

Musiikin yhdeksän evoluutiota Musiikin yhdeksän evoluutiota Timo Leisiö Eurooppalaiset käyttävät sanaa musiikki tarkoittaessaan soivaa ja varsinkin soitettua musiikkia. Käsitteelle ei löydy vastineita muilta mantereilta. Sanamme musiikki

Lisätiedot

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja Ravintoketjut Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan

Lisätiedot

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,

Lisätiedot

3. Miten selität sopeutumien synnyn alkuvalailla luonnonvalintateoriaan perustuen?

3. Miten selität sopeutumien synnyn alkuvalailla luonnonvalintateoriaan perustuen? EVOLUUTIO: 1. a) Ensimmäiset monisoluiset eläimet kehittyivät maapallolle noin 1 miljardi vuotta sitten. Piirrä siitä lähtien aikajana, joka kuvaa monisoluisten eläinten evoluutiota; missä järjestyksessä

Lisätiedot

Elämä on kuolemista. Juice Leskinen.

Elämä on kuolemista. Juice Leskinen. Sukupuuton partaalla Elämä on kuolemista. Juice Leskinen. Ilkka Hanski Lauluntekijä oli, kuten tällaisissa asioissa on usein laita, sekä oikeassa että väärässä. Oikeassa sikäli, että elävät yksilöt ovat

Lisätiedot

Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää

Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää 1. Maapallo, ihminen ja kehitys 2. Aika toimia! 3. Tavoitteena kestävä kehitys 4. Monta polkua, sama suunta 1. Maapallo, ihminen ja kehitys Dinosaurukset

Lisätiedot

Sosiaalinen teknologia uutena osallistumisen muotona

Sosiaalinen teknologia uutena osallistumisen muotona Sosiaalinen teknologia uutena osallistumisen muotona Toimitusjohtaja, konsultti, bloggaaja Teemu Arina / Dicole Oy 6.9.2007 Photo: Tracy O 1 Tulevaisuus 2 Teknologiat ovat ruumimme jatkeita Marshall McLuhan

Lisätiedot

Kivettynyt aika AIKA. Kolmen neljäsosan tahdissa: fysiologinen aika

Kivettynyt aika AIKA. Kolmen neljäsosan tahdissa: fysiologinen aika AIKA Kivettynyt aika MIKAEL FORTELIUS K ykymme kokea sitä, mitä kutsumme ajaksi, on täysin riippuvainen tapahtumista ja prosesseista joita pystymme tai koemme pystyvämme havaitsemaan ympäristössämme. Tällaisia

Lisätiedot

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II Niko Lankinen Sisältö Neuroneille tyypilliset molekyylit Suoraa jatkoa Niinan esitykseen Alkion aivojen vertailua Neuromeerinen malli Neuromeerisen mallin

Lisätiedot

e luu): 9 Teleostei (luukalat) Kokemäki Käräjämäki KM 32705/ J Taivainen 2001 Homo sapiens (ihminen) Ursus arctos (karhu)

e luu): 9 Teleostei (luukalat) Kokemäki Käräjämäki KM 32705/ J Taivainen 2001 Homo sapiens (ihminen) Ursus arctos (karhu) Kokemäki Käräjämäki KM 32705/ J Taivainen 200 Pk 34 2 KOKEMÄKI, x=6795 55, y=572 48, z=35 Luuanalyysi 25. 0. 200 Kristiina Mannermaa Käräjämäen luuaineisto koostuu hyvin pieniksi palasiksi hajonneista,

Lisätiedot

Neandertalinihmisen ja nykyihmisen suhde molekyyligenetiikan valossa

Neandertalinihmisen ja nykyihmisen suhde molekyyligenetiikan valossa Neandertalinihmisen ja nykyihmisen suhde molekyyligenetiikan valossa Petter Portin Kysymys siitä, ovatko nykyihminen (Homo sapiens) ja neandertalinihminen (Homo neanderthalensis) kaksi eri lajia vai saman

Lisätiedot

Ajattelun kielen evoluutio

Ajattelun kielen evoluutio Nils Sandman Ajattelun kielen evoluutio Sosiaalisen älykkyyden hypoteesi ihmisen kognitiivisten erityispiirteiden selittäjänä Kognitiotieteen pro gradu -tutkielma 29.5.2010 Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden

Lisätiedot

SKEPTIKKO4/2013 TAISTELU HUIJAREITA VASTAAN

SKEPTIKKO4/2013 TAISTELU HUIJAREITA VASTAAN SKEPTIKKO4/2013 TAISTELU HUIJAREITA VASTAAN Sisältö 4/2013 Julkaisija: #102 Päätoimittaja: E-mail: Toimitus: Toimitusneuvosto: Taitto: Tieteiden talo Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki www.skepsis.fi Risto K.

Lisätiedot

12. Ihminen eliömaantieteen silmin

12. Ihminen eliömaantieteen silmin 12. Ihminen eliömaantieteen silmin 12.1. Ihmisen historiallinen eliömaantiede 12.2. Modernin ihmisen aiheuttamia muutoksia 12.2.1. Megafaunan ekstinktiot 12.2.2. Maanviljely ja domestikaatio 12.2.3. Varhaisten

Lisätiedot

DNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen

DNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen DNA-testit sukututkimuksessa 28.11.2017 Keravan kirjasto Paula Päivinen Solu tuma kromosomit 23 paria DNA Tumassa olevat kromosomit periytyvät jälkeläisille puoliksi isältä ja äidiltä Y-kromosomi periytyy

Lisätiedot

LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO LUOMUS suoranro:

LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO LUOMUS suoranro: LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO LUOMUS suoranro: 02941+ ELÄINTIEDE vaihde 02941911 Ampiaiset Paukkunen, Juho 28644 Malinen, Pekka Banaanikärpäset Vilkamaa, Pekka 28834 Dinosaurukset Kröger, Björn, englanniksi

Lisätiedot

Saimaan KUUTTI JA LUMIUKKO

Saimaan KUUTTI JA LUMIUKKO Saimaan KUUTTI JA LUMIUKKO Satu ja kuvitus: Markus Majaluoma Julkaisu on tuotettu osana Euroopan komission rahoittamaa LIFE luonto -hanketta Safeguarding the Saimaa ringed seal (LIFE12NAT/FIN/0367) WWF

Lisätiedot

HUIPPUVUORTEN GEOLOGIAA

HUIPPUVUORTEN GEOLOGIAA HUIPPUVUORTEN GEOLOGIAA Tekijät: Espoon yhteislyseon lukion opiskelijat kirjoitelmajärjestyksessä Irina Lindroos, Ilari Kolttola, Nhung Le, Mirjam Hyrynen ja Sofianna Kyllönen sekä Tikkurilan lukion opiskelija

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Minulleko lemmikkilintu?

Minulleko lemmikkilintu? Minulleko lemmikkilintu? Hyvin hoidettuna lintu sopii vastuuntuntoisen ihmisen lemmikiksi. Sen tulee kuitenkin saada elää linnun elämää kotona, eikä kyseessä ole ensisijaisesti sylilemmikki. Ennen oman

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008

Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008 Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008 Tieteen päivät; Rahamuseo 7.1.2009 Ekonomisti Pentti Forsman Suomen Pankki 1 Evoluutio rahoitusmarkkinoilla esityksen rakenne Darwinin ideat ja rahoitusmarkkinat

Lisätiedot

Raamatun pikakurssi. Raimo Auvinen

Raamatun pikakurssi. Raimo Auvinen Raamatun pikakurssi Osa 2/24 Luominen ja syntiinlankeemus (1 Moos 1-3) Lähteet: Raamatut RK92 &RK33/38 &RK& KJV, Learn Bible in 24 Hours, julkiset Raamatun selitysteokset ja Internet, joista lainaukset

Lisätiedot

3. Miten selität sopeutumien synnyn alkuvalailla luonnonvalintateoriaan perustuen?

3. Miten selität sopeutumien synnyn alkuvalailla luonnonvalintateoriaan perustuen? DELFIINIEN EVOLUUTIO: 1. a) Ensimmäiset monisoluiset eläimet kehittyivät maapallolle noin 1 miljardi vuotta sitten. Piirrä siitä lähtien aikajana, joka kuvaa monisoluisten eläinten evoluutiota; missä järjestyksessä

Lisätiedot

Bakteeri onkin kaveri - ja luonto kiittää -

Bakteeri onkin kaveri - ja luonto kiittää - Bakteeri onkin kaveri - ja luonto kiittää - Perustietoa bakteereista ja probioottibakteerien hyödyistä Panu Villanen 2016 1. Maapallolla on käynnissä ihmisen aiheuttamia mittavia ympäristömuutoksia Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Elämää niityllä... 4. Eurooppa osana maailmaa... 32. Elämää aavikoilla, savanneilla ja sademetsissä... 88. Ihminen...126. Elämän kehitys...

Elämää niityllä... 4. Eurooppa osana maailmaa... 32. Elämää aavikoilla, savanneilla ja sademetsissä... 88. Ihminen...126. Elämän kehitys... Elämää niityllä......................... 4 Niitty on valoisa kasvupaikka......................8 Perhoset viihtyvät niityllä.........................12 3. Heinäsirkka ja hepokatti niityn soittoniekat....18

Lisätiedot

Y-DNA ja sukututkimus

Y-DNA ja sukututkimus Y-DNA ja sukututkimus Tuomas Niilonpoika Mäntsän Jälkeläisten Sukujuhla Mänttä 1.9.2012 Sukututkimusta tukeva kirjallinen materiaali alkaa ilmaantua vasta 1500 luvulla (pl. papisto ja aateliset) Perinteinen

Lisätiedot

2.v. 1. havupuut: Pinaceae Podocarpac. Araucariac. 2. yhteenveto HAVUPUUT BENNETTITALES

2.v. 1. havupuut: Pinaceae Podocarpac. Araucariac. 2. yhteenveto HAVUPUUT BENNETTITALES 2.v. 1. havupuut: Pinaceae Podocarpac. Araucariac. 2. yhteenveto Tetraxylopteris Archaeopteris Elkinsia Lyginopteris MEDULLOSACEAE Callistophyton CYCADACEAE ZAMIACEAE Corystospermum Ginkgo Cordaites CONIFERALES

Lisätiedot

Miksi tutkia kasveja?

Miksi tutkia kasveja? Miksi tutkia kasveja? Why Study Plants From the Teaching Tools in Plant Biology Created by the American Society for Plant Biology and published on the website of The Plant Cell (http://www.plantcell.org)

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot

Uraani Suomessa. Ilmaston muutoksen syyt. Ilmaston muutos. Kahden asteen kiikkulauta. Fossiiliset polttoaineet (hiilidioksidi)

Uraani Suomessa. Ilmaston muutoksen syyt. Ilmaston muutos. Kahden asteen kiikkulauta. Fossiiliset polttoaineet (hiilidioksidi) Kuopio 2.12.2008 Tuomo Tormulainen, Pohjois-Karjalan uraanikaivostenvastainen kansalaisliike Ilmaston muutoksen syyt Uraani Suomessa Fossiiliset polttoaineet (hiilidioksidi) - öljy, kivihiili, turve, palava

Lisätiedot

Hyvä käyttäjä! Ystävällisin terveisin. Toimitus

Hyvä käyttäjä! Ystävällisin terveisin. Toimitus Hyvä käyttäjä! Tämä pdf-tiedosto on ladattu Tieteen Kuvalehden verkkosivuilta (www.tieteenkuvalehti.com). Tiedosto on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle.

Lisätiedot

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Esityksen rakenne Miten maatalousluontomme on köyhtynyt? Mitkä syyt ovat luonnon köyhtymisen

Lisätiedot