TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 2013 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS Nivalan kaupunginhallitus

2 SISÄLLYS 1 NIVALAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS- JA TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto Yleinen taloudellinen tilanne Kunnan toiminnan ja talouden kehitys Kokonaistulot ja -menot Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelman tunnusluvut Taseen tunnusluvut Kokonaismenot ja -tulot Kaupunginhallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kaupunginhallituksen selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteet Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä Talousarvion toteutuminen KÄYTTÖTALOUS KAUPUNGINVALTUUSTO TARKASTUSLAUTAKUNTA Kaupunginhallitus Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Jokilaaksojen Pelastuslaitos Nivalan Liikuntakeskus Oy:n avustukset Nivalan kaupunkikonserni Kiinteistö Oy Nivalan vuokrakodit Kiinteistö Oy Kesti Nivalan Kaukolämpö Oy Nivalan Liikuntakeskus Oy Nivalan Teollisuuskylä Oy Nivalan Vesihuolto Oy Keskushallinto Henkilöstöjaos KAUPUNGINHALLITUS Maaseututoimi Lomatoimi ALUEELLISET MAASEUTUPALVELUT

3 Sivistyspalvelut Hallintopalvelut Perusopetuspalvelut Lukiopalvelut Muu sivistystyö SIVISTYSLAUTAKUNTA Tekniset palvelut Viranomaispalvelut Tekniset palvelut Tilapalvelut Ruoka- ja puhdistuspalvelut TEKNINEN LAUTAKUNTA Käyttötalous tehtäväalueittain/toimielimittäin Yhteisesti jaettavat menot ja poistot INVESTOINTIOSA KAUPUNGINHALLITUS SIVISTYSLAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA Henkilöstötilinpäätös Tuloslaskelma (TA/TP vrt) Rahoitus Rahoituslaskelma (TA/TP vrt) TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE KONSERNITULOSLASKELMA KONSERNIRAHOITUSLASKELMA KONSERNITASE Liitetiedostot

4 1 NIVALAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS- JA TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Amerikasta alkanut ja Eurooppaan siirtynyt pankkien velkakriisi ja sen seurannaisvaikutukset ovat ajaneet Suomen kansantalouden kohti taantumaa. Suomen talouden kasvu on hidastunut selvästi vuoden 2012 aikana. Bruttokansantuote kasvoi vuoden 2012 aikana -1 %. Vuonna 2013 kansantuotteen kasvun ollessa yhä negatiivinen -1,5 %. Suomen kehityksen ennustetaan kuitenkin kääntyvän lähivuosina nousuun, mutta ei kovin nopealla aikataululla. Maailmantalouden muutos on vaikuttanut raaka-aineiden hintoihin ja Hituran kaivos Nivalassa on toistaiseksi lopettanut toimintansa nikkelin alhaisen hintatason vuoksi. Kaivoksessa sen toiminnan aikana työskenteli lähes 150 työntekijää. Työttömyysaste oli Nivalassa vuoden 2012 alussa 11,4 % ja vuoden 2013 lopussa 13,1 %. Työllisyyden heikkenemiseen on suurin yksittäinen vaikutus kaivostoiminnan keskeyttämisellä. Nivalan Teollisuuskylä Oy:n asiakasyrityksissä työvoiman määrä on vuoden 2013 aikana lisääntynyt. Tuotannollisista yrityksissä teknologiateollisuus on lisännyt työvoimaa eniten. Nivalan Teollisuuskylään valmistui kaksi tuotantotilaa ja kahden hallilaajennuksen rakennustyöt käynnistyvät vuoden 2013 aikana. Investointien osalta myönteinen kehitys jatkuu myös vuoden 2014 aikana. Nivalan väkiluvun negatiivinen kehitys käynnistyi vuonna 2012 ja jatkui edelleen vuonna Asukasmäärä laski 46 asukkaalla ja väkiluku oli vuoden lopussa Työttömyyden kasvu on omalta osaltaan vaikuttanut asukasluvun kehitykseen. Uusia yritysten nettolisäys vuoden 2013 aikana oli 24 yritystä. Yrityksiä palveleva kehittämisympäristö Elme Studion kehittämistä jatkettiin yhteistyössä Jedun ja OEI:n kanssa. Studiolle on hankittu eri toimijoiden toimesta uutta kone- ja laitekantaa mm. induktiokarkaisulaitteisto ja muuta laitekantaa. Vuonna 2013 on varauduttu EU ohjelmakauden vaihtumiseen verkostoitumalla Kuntainliiton organisoimaan seutukaupungit verkostoon. Verkosto edistää teknologiateollisuuden kilpailukykyä erilaisilla EU hankkeilla. Vuonna 2008 käynnistetty yleiskaavan laatiminen on edennyt ehdotusvaiheeseen ja kaava etenee vuoden 2014 tammikuussa valtuuston käsittelyyn. Yleiskaava kattaa ns. keskustan alueen lievealueineen. Nivalan kaupungin taloustilanne kehittyi edelleen myönteisesti vuonna Verotulot kasvoivat 4,5 % edelliseen vuoteen verrattuna ja valtio-osuuden kasvu oli 1,9 %. Vuosikate vuonna 2013 oli euroa. Tilikaudella 2013 purettiin rahastoja euroa ja tilikauden ylijäämä oli euroa. Vuoden 2013 lopussa kertynyt ylijäämä oli euroa. Lainakanta 2013 vuoden lopussa oli 51,2 milj. euroa ja vuoden 2012 lopussa lainakanta oli 51,0 milj. euroa. Omavaraisuusaste nousi edellisen vuoden 40,2 %:sta vuonna ,9 %:iin. Konsernin lainojen määrä oli vuonna ,3 milj. euroa ja vuonna ,4 milj. euroa. Vuonna 2010 kaupunki käynnisti Niva-Kaijan koulun peruskorjauksen, minkä kokonaiskustannusarvio yhdessä keittiön laajennuksen kanssa on yli 10 milj. euroa. Investointi jakaantuu vuosille Rakennustyö valmistui 2013 ja kustannukset ko. vuodelle olivat keittiöinvestointeineen 3,33 milj. euroa. Tilikauden kokonaistulos oli euroa ylijäämäinen. Vuoden 2013 tulokseen ovat vaikuttaneet pääasiassa yksittäiset kertaluontoiset erät: valtionosuuden ylitys 0,24 milj. euroa, verotulojen kasvu lähes 0,9 milj. euroa, säästöt korkokuluissa 0,49 milj. euroa ja Lemminkäinen Oyj:n maksama asfalttikartelli korvaus 0,32 milj. euroa, minkä tuomioistuin on langettanut maksettavaksi. Rahastoja on tilinpäätöksessä purettu 0,145 milj. euroa. KARI VALTANEN kaupunginjohtaja 4

5 MAASEUTULAUTAKUNTA Pj. Heikki Junttila (KESK) KESKUSVAALILAUTAKUNTA Pj Jorma Eskola (KESK) LOMITUSPALVELULAUTAKUNTA Pj. Jarmo Pihlajaniemi (KESK) SIVISTYSLAUTAKUNTA Pj. Irja Erkkilä (KESK) TEKNINEN LAUTAKUNTA Pj. Taimo Honkala (KESK) Kaupungin hallinto KAUPUNGINVALTUUSTO Puheenjohtaja Esko Kangas (KESK) I varapuheenjohtaja Jarmo Pihlajaniemi (KESK) II varapuheenjohtaja Tapio Uusitalo (KOK) 35 valtuutettua KESK 23, KOK 4, SDP 3, KD 1, PERUS 3, VAS 1 TARKASTUSLAUTAKUNTA Pj. Heikki Junttila (KESK) KAUPUNGINHALLITUS Puheenjohtaja Jarmo Vuolteenaho (KESK) I varapuheenjohtaja Leena Vähäsöyrinki (KESK) II varapuheenjohtaja Vesa Jaakola (PS) Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kari Valtanen HENKILÖSTÖJAOS Pj. Eija-Riitta Niinikoski (KESK) Jäseniä 9 KESK 6, KOK 1, SDP 1, PERUS 1 TEKNINEN LUPAJAOS Pj. Aimo Kaikkonen (KESK) Kaupungin henkilöstö Toimialat vakinaiset työllistetyt yhteensä Keskushallinto Sivistystoimi Tekninen toimi Alueellinen maaseutupalvelu sis. lomatoimen YHTEENSÄ

6 1.1.3 Yleinen taloudellinen tilanne Kansainvälisen finanssikriisin kärjistymisestä aina vuoden 2013 kevääseen Suomessa käyty talouskeskustelu keskittyi pitkälti ulkomaiseen talouskehitykseen. Vuoden 2013 kesästä lähtien kotimaantalouden ongelmat ja varsinkin suuret rakenteiden muutokset ovat saaneet keskeisen huomion. Suomen taloudella on haasteita, joita pelkkä kansainvälisen talouskehityksen vahvistuminen ei ratkaise. Talouskasvu on Suomessa pettänyt odotukset useita kertoja viiden viime vuoden aikana. Kokonaistuotanto on edelleen noin 5 % pienempi kuin ennen finanssikriisin kärjistymistä vuonna Nyt talouskasvun ennustetaan olevan vähitellen käynnistymässä. Silti kokonaistuotanto ei Suomen Pankin ennusteen mukaan vielä vuonna 2015 saavuta vuoden 2008 tasoa. Kokonaistuotanto on Suomessa supistunut vuoden 2008 jälkeen enemmän kuin euroalueella keskimäärin. Erityisen heikkoa on ollut viennin kehitys. Sen arvo on vähentynyt viiden viime vuoden aikana enemmän kuin yhdessäkään toisessa euroalueen maassa. Suomen talouden ongelmat liittyvät suurelta osin rakenteellisiin muutoksiin, joihin kuuluu elektroniikka- ja paperiteollisuuden supistuminen. Lisäksi työikäisten, vuotiaiden, määrä on vähentynyt vuodesta 2010 lähtien, kun sodan jälkeen syntyneitä suuria ikäluokkia on tullut eläkeikään. Kasvumahdollisuuksia on vaimentanut myös kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen, kun yksikkötyökustannukset ovat nousseet noin 10 % kauppakumppanimaiden keskiarvoon verrattuna vuodesta Kokonaistuotannon supistuminen on heikentänyt julkisen talouden rahoituspohjaa. Talouskasvun pettymysten myötä valtion- ja kuntatalouteen on muodostunut tuntuva alijäämä. Vaikka viime vuosina on tehty päätöksiä julkisen talouden sopeutustoimista, valtion- ja kuntatalouden alijäämä yhdessä talouskasvun vaimeiden näkymien ja väestön ikääntymisen kanssa merkitsee, että julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä ei ole varmistettu. Hallituksen linjaama rakennepoliittinen ohjelma helpottaa toteutuessaan talouden pitkän aikavälin ongelmia. Jos ohjelma toteutetaan kunnianhimoisesti, se vahvistaa talouskasvun edellytyksiä ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Rakennepoliittisen ohjelman yksi osa koskee kuntatalouden rakenteellisen alijäämän poistamista. Jos ohjelman tavoitteet tältä osin toteutuvat suunnitellussa aikataulussa, Suomen Pankin laskelmien mukaan julkisen talouden velka-asteen kohoaminen jotakuinkin pysähtyy runsaaseen 60 prosenttiin kuluvan vuosikymmenen ajaksi. Ilman muita toimia velka-aste kuitenkin tämän jälkeen lähtee uudelleen kiihtyvään nousuun. Kuntatalouden sopeutustoimet ovat siten koko julkisen talouden lähivuosien tasapainon kannalta tärkeitä, mutta eivät yksin saata julkista taloutta kestävälle uralle. Julkisyhteisöjen velka-asteen nopea nousu 2020-luvulla voidaan laskelmien mukaan pitkälti estää toteuttamalla hallituksen rakennepoliittinen ohjelma kokonaisuudessaan. Tässä eläkejärjestelmän uudistamisella on ratkaisevan tärkeä merkitys. Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavia taloudellisia kannustimia tuntuvasti muuttava eläkeuudistus on välttämätön, kun halutaan varmistaa työurien tavoiteltu piteneminen. Päätökset, joilla rakennepoliittisen ohjelman tavoitteet saavutetaan, eivät ole helppoja, ja niiden valmistelu on vaativaa ja työlästä. Julkisen talouden velkaantumisen hallinta kuitenkin edellyttää, että päätökset tehdään pian, sillä monelta osin päätösten vaikutukset toteutuvat kokonaisuudessaan vasta useiden vuosien kuluttua niiden tekemisestä. Talouden rakenteita koskevien uudistusten rinnalla julkisen talouden suotuisaa kehitystä on tärkeää tukea finanssipolitiikan ohjausjärjestelmää kehittämällä. Valtion menokehysjärjestelmä on osa tätä ohjausjärjestelmää. Viime vuosina menokehysten ohjaavaa roolia on heikentänyt se, että julkisen talouden rahoituspohja on pettänyt talouden rakenteellisten ongelmien takia. Jotta menokehysjärjestelmä voisi toimia tehokkaasti myös tällaisissa olosuhteissa, olisi syytä harkita järjestelmän muuttamista siten, että rahoituspohjan pitkäaikainen, rakenteellinen heikkeneminen otettaisiin huomioon menokehyksiin tehtävissä tarkistuksissa. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman lisäksi Suomen talouden ongelmiin on viime vuonna tartuttu myös työmarkkinajärjestöjen sopiman palkkaratkaisun avulla. Ratkaisu on tärkeä ja merkitsee hitaampaa sopimuspalkkojen nousua kuin aiempina vuosina. Ennusteiden mukaan ratkaisu pysäyttää Suomen yksikkötyökustannusten kasvun suhteessa kauppakumppanimaiden keskiarvoon ja pienentää yksikkötyökustannuksia suhteessa Saksaan ja Ruotsiin. 6

7 On kuitenkin syytä huomata, että ennusteiden perusteella lähivuosina ei ole odotettavissa yksikkötyökustannusten pienenemistä Suomessa suhteessa kauppakumppanimaiden keskiarvoon. Tehty ratkaisu ei siten kumoa sitä kustannuskilpailukyvyn heikkenemistä, joka on seurannut aiempina vuosina koetusta yksikkötyökustannusten nopeasta noususta. Kustannuskilpailukyvyn koheneminen uudelleen edellyttää kauppakumppanimaihin verrattuna hitaampaa kustannusten nousua useiden vuosien ajan nyt solmittujen työehtosopimusten umpeuduttua. Suomen talouden suuriin haasteisiin on vuoden 2013 aikana reagoitu tärkeillä päätöksillä. Ongelmia ei kuitenkaan ole vielä ratkaistu. Se edellyttää rakenneuudistuksia ja kustannuskilpailukykyä edistäviä pitkäjänteisiä ja määrätietoisia päätöksiä sekä nyt että useiden vuosien ajan tulevaisuudessa. Lähde: Euro&talous, 5/2013 Suomen Pankki Oman talousalueen kehitys Tietoja Nivalan kaupungista: - perustamisvuosi pinta-ala 539,4 km asukasluku kaavoitettu alue ha vero% Verokertymä: - kunnallisvero /as kiinteistövero /as osuus yhteisöveron tuotosta /as lainakanta /as. *) keskim. työttömyys-% 11 8,3 *) = vieras pääoma (saadut ennakot - lyhytaikaisen vieraan pääoman osto- ja siirtovelat) 7

8 Lähde: Tilastokeskus Nivala kuuluu: Haapajärven kihlakuntaan Nivala-Haapajärven seutukuntaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukseen, Kokkolan toimipiste Pohjois-Pohjanmaan liittoon Väestön ikä- ja sukupuolijakauma Miehet Naiset Yhteensä % , , , , , ,8 YHTEENSÄ Lähde: Tilastokeskus 8

9 Nivalan asukasluvun kehitys Lähde: Väestörekisterikeskus Työlliset toimialan mukaan M N YHT. (A) Maa-, metsä- ja kalatalous (B, D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto (C) Teollisuus (F) Rakentaminen (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta (J) Informaatio ja viestintä (K) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (L) Kiinteistöalan toiminta (M-N) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (O-Q) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalvelut (R-U) Muut palvelut (X) Toimiala tuntematon Yhteensä Lähde: Tilastokeskus 9

10 Prosenttia Prosenttia Nivalan työttömyysaste vuosina ,8 12, ,2 12,1 12,6 11,4 11,2 10,9 10 9,9 9,3 9,6 10,1 11,1 8 7, Sarja1 11,4 12,8 12,9 12,2 12,1 11,2 9,3 7,9 10,9 12,6 9,9 9,6 10,1 11,1 Lähde: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kuukausittain Nivalassa vuonna ,7 10,7 11,4 10,8 9,8 10,8 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Sarja1 10,7 10,7 11,4 10,8 9,8 10,8 11, , ,5 13,1 11, , ,5 13,1 Lähde: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nivalan työllisyystilasto Työttömät yhteensä Työttömät miehet Työttömät naiset Alle 20-v. työttömät ? Alle 25-v. työttömät Yli 50-v. työttömät Yli 1 v. työttömänä Vajaakuntoiset Avoimet työpaikat Työttömyysaste % 12,1 9,3 10,9 9,9 9,6 10,1 11,1 Lähde: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 10

11 1.1.4 Kunnan toiminnan ja talouden kehitys Kaupunginvaltuuston päätöksiä: Valtuuston suhteellisten vaalien vaalilautakunnan valinta Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien valinta Kaupunginhallituksen jäsenten ja henkilökohtaisten varajäsenten valinta Luottamushenkilövalinnat vuosille Edustajien nimeäminen eri yhteisöihin vuosille Lainan takausanomus Vesikolmio Oy Lausunnon antaminen kuntarakennelakiluonnoksesta JHTT-tilintarkastusyhtiön kilpailuttaminen vuosille Takaus Nivalan Teollisuuskylä Oy Jokilaaksojen Pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen hyväksyminen Omavelkainen takaus Kiinteistö Oy Nivalan Vuokrakodit Pohjois-Pohjanmaan liiton perussopimuksen muuttaminen Arviointikertomus vuodelta 2012 Tilinpäätös- ja toimintakertomus 2012 Tilintarkastuskertomus vuodelta 2012 Takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Kestin lainalle Nivalan Vanhustenkotiyhdistys Ry- Nivalan kaupungin omavelkainen takaus Lapsiasiainneuvoston raportti vuodelta 2012 Osavuosikatsaus Tuloveroprosentin vahvistaminen vuodelle 2014 Kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodelle 2014 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Nivalan kaupungin omavelkainen takaus Kiinteistö Oy Nivalan Vuokrakodit Nivalan kaupungin omavelkainen takaus Nivalan Kaukolämpö Oy Nivalan kaupunkistrategia Kunnan ilmoitus valtiovarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen liittyvästä selvitysalueesta Lukion kehittämissuunnitelma Perusopetuksen laadunarviointi 2013 Perusopetuksen opetusryhmät lv Vuoden 2014 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Tarkastussäännön muuttaminen Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen: Kärsämäki liittyi vuoden 2013 alusta Nivalan hallinnoimaan alueelliseen maaseututoimeen. Siivet -projekti siirtyi henkilöstöjaoksen alaisuudesta sivistystoimen toimielimen alaisuuteen. Nivalan kaupunki oli mukana yhtenä kantaja ns. asfalttikartellin oikeudenkäyntiasiassa jossa mukana olleet kunnat vaativat korvauksia aiempina vuosina toteutetuista teiden asfaltoinneista. Vastaajana Nivalan osalta tässä oikeudenkäynnissä oli Lemminkäinen Oyj, joka oli yhtenä epäiltynä yrityksenä kartellitoiminnasta kyseisinä vuosina tehtyjen asfalttiurakoiden osalta. Helsingin käräjäoikeus antoi päätöksen , jolla Lemminkäinen Oyj tuomittiin maksamaan korvauksia mm. Nivalan kaupungille. Lemminkäinen Oyj on maksanut näitä korvauksia korkoineen Nivalan kaupungille yhteensä ,56. Kyseinen summa on kirjattu vuoden 2013 tuloslaskelmaan satunnaisiin tuottoihin kokonaisuudessaan. Koska kyse on tilinpäätöshetkellä vailla lainvoimaa olevasta tuomiosta, on mahdollista että mahdollisessa muutoksenhaussa käräjäoikeuden tuomio muuttuu Lemminkäinen Oyj:n eduksi, Lemminkäinen Oyj tulee tällöin todennäköisesti vaatimaan liikaa suoritetun määrän takaisin lain mukaisine korkoineen. 11

12 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä: Toteutunutta tilinpäätöstä vuodelta 2013 voidaan pitää yllättävän hyvänä siihen lähtötilanteeseen, että talousarvion tuloslaskelma päättyi hieman vajaat kaksisataaviisikymmentätuhatta euroa alijäämäiseksi ja talousarviovuoden aikana tehtyjen määrärahamuutosten jälkeen tuloslaskelma meni alijäämäiseksi yli kuusisataatuhatta euroa. Hallintokuntien ja Ppky Kallion tiukalla menokurilla saatiin toimintakatteen nousu pysähtymään 3,4 % kun se vuoden 2012 tilinpäätöksessä oli 3,9 %, ja vuoden 2011 tilinpäätöksessä 7,4 %. Toteutunut tilinpäätös vahvistaa edelleen sitä, että talouden tiukkuus on otettu koko kaupunkiorganisaatiossa huomioon ja antaa tulevina vuosina uskoa siihen, että kaupungin talouden kääntäminen alijäämäisestä ylijäämäiseksi on mahdollista. Tunnuslukujen osalta tilanne on edelleen se että valtiovarainministeriön määrittelemistä ns. kriisikuntatunnusluvuista neljä kriteeriä kuudesta on punaisella. Kaupungin velkamäärä nousi vuonna 2013 vain kaksisataatuhatta euroa edellisvuoden lainamäärästä (v.2013 / 51,2 milj. euroa ja v.2012 / 51,0 milj. euroa) vaikka meneillään oli vielä isot investoinnit, mm. Niva- Kaijan koulun peruskorjauksen viimeinen vuosi. Taseessa oleva velkamäärä ja sen pienentäminen onkin yksi isoimmista haasteista tulevina vuosina. Ja haasteet eivät lopu yksin tähän velkamäärän pienentämiseen, sillä valtiovallan puolelta on tulossa kunnille kovaa painetta uuden kuntarakenne- ja sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteen osalta sekä kuntalain ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistukset, jotka kaikki asettavat omat haasteensa kuntakentälle kautta Suomen. Tilivuosi 2013 Tilikauden 2013 tuloslaskelma päättyy ,22 ylijäämäiseksi. Tulosta voidaan pitää hyvänä ottaen huomioon vuoden 2013 haasteet ja vaikeudet kuntataloudessa. Tilikauden tulos on ,22 positiivinen, ja vuosikate ,01 positiivinen. Valtionosuuksien kertymää arvioidaan syksyllä talousarvion valmistelu vaiheessa valtiovarainministeriön antamien ennakkolaskelmien perusteella ja lopulliset päätökset tulevat vasta vuoden vaihteen jälkeen jolloin talousarvio on jo hyväksytty. Nivalalle tulevien valtionosuuksien ennakkotietojen mukaisesti talousarvioon otettiin varovaisesti arvioiden nämä tulot, ja lopulliset valtionosuuspäätökset ja tilitykset vuoden aikana osoittivatkin isompaa kertymää kuin mihin talous-arviossa varauduttiin. Valtionosuuspäätösten mukaan kaupungille tilitettiin valtionosuuksia seuraavasti: TA 2013 TP 2013 TP 2012 Peruspalvelujen valtionosuudet yhteensä Valtionosuudet nousivat suhteessa edelliseen vuoteen 1,9 %. Verotulojen kehitys Nivalan kaupungilla toteutui seuraavasti: TA 2013 TP 2013 TP 2012 Kunnallisvero Kiinteistövero Osuus yhteisöveron tuotosta Yhteensä Kunnallisverojen kertymä vuonna 2013 oli lähes yhdeksänsataaviisikymmentätuhatta euroa enemmän kuin vuonna 2012 ja prosenteissa kasvu on 3,6 % edellisvuoden kertymää suurempi. Valtuusto hyväksyi vuodelle 2013 kunnallisveroprosentiksi 21,00, eli siihen ei tullut korotusta edellisestä vuodesta vaan vuosi 2013 kunnallisverot perittiin samalla prosentilla kuin edellisenä tilivuonna. Kaupungin väestön työttömyyden noususta huolimatta kunnallisveron kertymä toteutui yllättävän hyvin ja lisäksi kertymän lisänä oli valtakunnallinen verojen tilitysaikataulun muutos, jonka johdosta joulukuulle kertyi v lopullisen verotuksen ensimmäisen maksuerän jäännösverotuloja, jotka aiempina vuosina on kunnille tilitetty vasta seuraavan vuoden tammikuulla. 12

13 Kiinteistöverojen kertymässä muutos edelliseen vuoteen on noin kuusikymmentätuhatta euroa, eli prosentuaalisesti 3,2 % enemmän verrattuna edellisen vuoden kertymään. Kerättävien kiinteistöverojen prosenttiperusteita valtuusto ei nostanut vuodelle 2013 joten kertymän kasvu on lähinnä rakennuskannan lisäyksestä sekä kiinteistöjen verotusarvojen noususta johtuvaa. Osuus yhteisöveron tuotosta kasvoi lähes kolmesataatuhatta euroa, joka on 32,2 % edellisen vuoden kertymää suurempi. Verotulojen kokonaisuudessa yhteisöverotuottojen osuus on Nivalan kaupungilla suhteellisen pieni useisiin muihin kuntiin verrattuna joten vuosittaiset vaihtelut eivät niin paljon merkitse kaupungin taloudessa kuin niillä kunnilla, joiden yhteisövero-osuudet kokonaistuotosta ovat merkittävämmät. Yhteisöverojen kertymän lisäyksestä tässä kansallisessa talouden tilanteessa voidaan todeta, että Nivalan kaupungin yritykset voivat suhteellisen hyvin ja Suomessa oleva taantuma ei ole vaikuttanut paikkakunnan yrityksiin niin paljon kuin yleisesti. Vuoden 2013 talousarviossa varauduttiin 2,0 prosentin palkankorotuksiin. Palkkakuluvaraus osoittautui ylimitoitetuksi, ja henkilöstömenojen määrärahat alittuivatkin hieman yli miljoonalla eurolla. Suurin säästö henkilöstökuluissa oli lomituspalveluissa, joissa lomituspäivien käyttö jäi arvioitua pienemmäksi ja henkilöstömenojen säästö käytön vähenemisen johdosta oli noin seitsemänsataakaksikymmentätuhatta euroa. Henkilöstökulujen osuus käyttötalouden ulkoisista toimintamenoista tilinpäätöksessä on 28,8 % (v tp 29,9 %). Palkkausvarauksen riittävyys vuosittain on myös riippuvainen mm. eläkkeelle siirtymisten aiheuttamista kustannuksista, sairaus poissaoloista sekä muista mahdollisista muutoksista henkilöstössä sekä tietenkin valtakunnallisista työ- ja virkaehtosopimuksista. Vuodelle 2013 hyväksytyssä talousarviossa vuosikate oli positiivinen, ta -muutosten jälkeen ,40, ja tilinpäätöksessä ,01. Nivalan talous on vuoden 2013 tuloslaskelman vuosikatteen perusteella hyväksyttävän alarajalla. (Vuosikate kattaa sumupoistot, mutta ei lainan lyhennyksiä.) 13

14 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 14

15 1.2 Kokonaistulot ja -menot Toimintatuottoihin sisältyvät myyntitulot, maksutulot, tuet ja avustukset, vuokrat sekä muut tuotot. Myyntituottoihin kirjataan tulot tavaroiden ja palvelujen myynnistä, jotka on tarkoitettu myytäväksi pääsääntöisesti tuotantokustannukset peittävään hintaan (esim. yhteistoimintakorvaukset, lomituspalvelukorvaukset, ateriakorvaukset jne.) Maksutuotot ovat asiakasmaksuja ja muita maksuja tavaroista ja palveluista joiden hinnoittelun tarkoituksena ei ole kattaa tuotantokustannuksia kokonaisuudessaan tai joiden hinnat määritellään asiakkaan maksukyvyn mukaan. Usein näiden maksujen perusteista säädetään laissa tai asetuksessa, joten kunta ei pysty vaikuttamaan näiden maksutuottojen kertymään. Kirjauksissa on eritelty sisäiset ja ulkoiset erät toisistaan. Sisäiseksi tapahtumaksi kirjataan meno ja tulo, joka tapahtuu kaupungin hallintokunnan ostaessa jotain tavaraa tai palvelua kaupungin toiselta hallintokunnalta (esim. koulu ostaa oppilasruokailun ruoka- ja puhdistuspalveluiden tehtäväalueelta). Vuoden 2013 tilinpäätöksessä sisäisiä tuloja on yhteensä koostuen suurimmalta osin ruokahuollon ateriatuloista ja puhdistustuloista sekä tilapalvelun vuokratuloista Ulkoisia ja sisäisiä toimintatuottoja kertyi tilikauden 2013 aikana yhteensä 15,7 miljoonaa euroa (tp 12 / 15,9 miljoonaa euroa). Ulkoisia ja sisäisiä toimintakuluja kertyi vuoden 2013 aikana 76,0 miljoonaa euroa (tp12 / 74,3 miljoonaa euroa) Käyttöomaisuuden myyntivoittoja kirjattiin joka koostuu tonttien myyntivoitosta. Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaisia tuottoja ja kuluja ovat sellaiset tulot ja menot, jotka perustuvat kunnan tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin, kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin. Nivalan kaupungin vuoden 2013 tilinpäätökseen sisältyy satunnaisia tuottoja , joka on Lemminkäinen Oyj:ltä saatu korvaus ns. asfalttikartelliasiasta. Verotulot ja käyttötalouden valtionosuudet Verotulokertymäksi arvioitiin v talousarviossa Verokertymä tilinpäätöksessä kokonaisuudessaan toteutui 3,04 % suurempana alkuperäiseen talousarvioon verrattuna ollen Verotulot kirjataan muusta kirjauskäytännöstä poikkeavasti eli maksuperusteen mukaisesti. Veroennakot ja niiden oikaisut kirjataan verotuloksi tai tulojen pienennykseksi maksatuskuukauden mukaan. Kunnallisverotulojen runsaaseen kertymään vaikutti osaltaan myös verojen tilityslain muutos, jolla aikaistettiin joulukuulla maksussa olevien jäännösverojen tilitysaikaa kunnille. Valtionosuuksia hyväksyttiin vuoden 2013 talousarvioon Tilinpäätöksessä valtionosuuskertymä toteutui 0,8 % suurempana ollen tilinpäätöksessä Talousarvion ylitys eurolla valtionosuuksissa tulee peruspalvelujen valtionosuuden lopullisista Valtiovarainministeriön ja Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksistä. Harkinnanvaraista rahoitusavustusta kaupunki ei hakenut vuonna Investointitulot Investointiosan tuloja ovat rahoitusosuudet investointimenoihin ja käyttöomaisuuden myyntituotot. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä käyttöomaisuuden myyntituottoja kertyi yhteensä , joka summa koostuu kokonaan maanmyyntituloista. Investointiosan rahoitusosuudet koostuvat erilaisista rahoitusavustuksista kehittämishankkeisiin. Näistä isoimmat olivat Jyrkäntien rakentamiseen , ja Vireä Malisjoki II hankkeen rahoitusavustus Rahoitustulot Korko- ja muita rahoitustuottoja vuoden 2013 talousarviossa oli Talousarviovuoden aikana ko. tuottoja kertyi yhteensä , eli 13,1 % talousarviolukua enemmän. Kertyneet rahoitustuotot jakaantuvat korkotuottoihin , arvopapereiden myyntivoittoihin ja loput on pieniä viivästyskorkotuloja ja vastaavia. 15

16 Toimintakulut Toimintakuluihin sisältyvät henkilöstökulut (sisältäen palkat ja sosiaalimenot), palvelujen ostot, aineet, tarvikkeet ja tavarat sekä vuokrat, avustukset ja muut kulut. Ulkoisia ja sisäisiä toimintakuluja kertyi vuoden 2013 aikana yhteensä 76,0 miljoonaa euroa. Ulkoisiin ja sisäisiin palvelujen ostoihin vuonna 2013 kului 50,1 miljoonaa euroa (v / 48,1 miljoonaa euroa) ollen suurin menoerä. Erä sisältää kuntalaisille tuotettujen lopputuotepalveluiden tuottamisesta aiheutuvat menot. Mm. Peruspalvelukuntayhtymä Kalliolta ostetut palvelut ovat tässä tiliryhmässä, ja se onkin suurin palvelujen ostojen menoerä suuruudeltaan 41,4 miljoonaa euroa. Toiseksi suurin yksittäinen menoerä v on henkilöstökulut 21,0 miljoonaa euro eli 28,8 (v / 29,9) prosenttia käyttötalouden ulkoisista menoista. Investointimenot Vuoden 2013 tilinpäätöksessä investointimenojen loppusumma on 6,1 miljoonaa euroa. Merkittävimpiä investointikohteita vuoden 2013 aikana olivat Nivalan Liikuntakeskus Oy:n osakepääoman korotus eurolla ja Koy Kestin osakepääoman korotus eurolla, sivistyslautakunnan irtaimistohankinnat olivat koostuen suurimmalta osalta vielä Niva-Kaijan koulun peruskorjauksen aiheuttamista irtaimistohankinnoista ja kirjastoauton hankintaan käytettiin Vesikattoremontteja suoritettiin Pirttirannan päiväkodilla eurolla, hammashoitolassa eurolla ja Aittolan koululla eurolla. Niva-Kaijan koulun keittiön peruskorjaukseen ja laajennukseen käytettiin 1,4 miljoonaa euroa, ja Niva-Kaijan koulun peruskorjauksesta kertyi menoja 1,9 miljoonaa euroa. Kaavateihin käytettiin , Jyrkäntien rakentamisesta kertyi 1,1 miljoona euroa ja Vireä Malisjoki II hankkeeseen käytettiin Urheilupuiston rakentaminen aloitettiin vuoden 2013 syksyllä ja siihen meni Niva-Kaijan koulun ja keittiön peruskorjaus valmistui vuoden 2013 aikana ja lopulliset kustannukset koko hankkeesta olivat keittiön osalta yhteensä 1,5 miljoonaa euroa ja koulun osalta investointiosan kustannukset yhteensä 9,0 miljoonaa euroa ja koko iso investointi yhteensä 10,5 miljoonaa euroa. Rahoitusmenot Rahoitusmenoihin sisältyvät lainojen korko- ja muut rahoitusmenot. Vuoden 2013 aikana uutta pitkäaikaista lainaa nostettiin 7,3 milj. euroa, jolla määrällä pienennettiin edellisen vuoden tilinpäätöksessä lähellä ylärajaa ollutta kuntatodistusohjelmaa. Muutoin rahoitusta hoidettiin käyttämällä edelleen lyhytaikaisia kuntatodistuksia, joiden korkokanta on ollut huomattavasti alhaisempi kuin pitkäaikaisten talousarviolainojen. Tällä järjestelyllä sekä erittäin alhaisen korkotason avulla saatiin korkomenojen määrärahasta säästymään puolet, eli korkokulujen määräksi kertyi euroa vuonna (V / 0,77 milj. euroa, v / 1,0 milj. euroa, v / 0,9 milj. euroa, v / 1,3 milj. euroa v / 1,8 milj. euroa). Kuntatodistusten euromäärä pieneni tilinpäätösvuoden 2013 aikana 2,5 milj. euroa. Talousarviolainoja lyhennettiin 4,6 milj. eurolla ja uutta pitkäaikaista talousarviolainaa nostettiin 7,3 milj. euroa. Kuntatodistuksia oli käytössä tilinpäätösvuoden lopussa yhteensä 24,5 milj. euroa. Rahoitusarvopaperien myyntitappioita v aikana kirjattiin euroa. Lyhytaikaisten lainojen muutos rahoituslaskelmassa pitää sisällään tilinpäätösvuoden aikana kirjattujen tilapäislainojen eli kuntatodistusten pääomien muutokset tilinpäätösvuoden aikana Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tuloslaskelmassa selvitetään tilikaudelle jaksotettujen menojen ja tulojen riittävyyttä. Kunnan tuloslaskelman välituloksena esitettävä toimintakate ilmoittaa paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate on kunnan kokonaistulorahoitusta kuvaava välitulos, jota tulee arvioida sekä tuloksen muodostumisen että rahoituksen riittävyyden kannalta. Tuloslaskelmassa vuosikatteen on katettava poistot eli pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käytöstä aiheutuneet kustannukset. Rahoituslaskelmassa vuosikatteen riittävyyttä arvioidaan ensisijaisesti investointien ja lainanlyhennysten suhteen. 16

17 TULOSLASKELMA (1 000 ) NIVALAN KAUPUNKI ULKOINEN TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarv. ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoit.tuotot Korkokulut Muut rahoit.kulut VUOSIKATE Poistot ja arvon alentumiset Suunnit. mukaiset poistot Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot 317 Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS Poistoeron vähennys 2 2 Rahastojen vähennys TILIKAUDEN YLI-/ALIJ

18 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot % toimintakuluista 17,08 % 18,04 % Vuosikate % =100 * Vuosikate/poistot 114,5 % 106,2 % Vuosikate /asukas 198 /as 161 /as Asukasmäärä as as Toimintatuottojen % -osuus toimintakuluista osoittaa, paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä varsinaisen toiminnan tuotoilla. Vuosikate % kertoo kuinka paljon kunnan tulorahoituksesta jää pitkävaikutteisten menojen rahoittamiseen. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa kunnan tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa käytetään vuosikatetta % poistoista tunnuslukua. Tunnusluvun olleessa 100 % katsotaan tulorahoituksen olevan riittävä. Kunnan vuosikate asukasta kohden on kuntien tulorahoituksen tason vertailussa yleisesti käytetty tunnusluku. Keskimääräistä kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kunnan koko, taajama-aste ja toimintojen organisointi ovat vertailua vaikeuttavia tekijöitä. Kuntien välisessä vertailussa on huomioitava myös erot tuloveroprosenteissa ja yhteisöverokertymissä. Tilastokeskuksen laatimien tilinpäätöstilastojen mukainen valtakunnallinen vuosikate asukasta kohden oli vuonna 2012 / 249 (tp2011 / 384,tp2010 / 461, tp2009 / 340, tp2008 / 363 ). Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. 18

19 RAHOITUSLASKELMA (1 000 ) NIVALAN KAUPUNKI RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0-5 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 2 1 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat

20 1.2.2 Rahoituslaskelman tunnusluvut Kokonaistulojen merkitystä kunnallistaloudessa havainnollistaa niiden vertaaminen eri meno- ja tulolajeihin: * Invest. tulorahoitus % =100 * vuosikate / invest. omahankintameno 37,45 % 23,20 % Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku kertoo investointimeno-osuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella (=joko käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää laskemalla). Investointien omarahoitusosuudella tarkoitettaan rahoituslaskelman käyttöomaisuus-investointeja vähennettynä rahoituslaskelmaan merkityillä rahoitusosuuksilla. * Pääomamenojen tulorahoitus % =100 * vuosikate / (invest. omahankintameno + antol. nettolisäys + lainanlyhennykset) 21,33 % 13,85 % Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate (Vuosikate+korkokulut) / (korkokulut+lainanlyhennykset) 0,52 0,41 Lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Maksuvalmius * Rahavarat = rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset 16,1 m 17,5 m * Kassasta maksut 84,1 m 85,4 m * Kassan riittävyys (pv) =365pv * kassavarat /kassasta maksut tilikaudella 70 pv 75 pv Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, v v v v v Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. 20

21 T A S E (1 000 ) VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet yhteensä II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä III Sijoitukset 1. Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Sijoitukset yhteensä PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1. Valtion toimeksiannot 3 5 TOIMEKSIANTOJEN VARAT YHTEENSÄ 3 5 C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 4. Muu vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus yhteensä II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset Muut saamiset Pitkäaikaiset saamiset yhteensä Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Saamiset yhteensä III Rahoitusarvopaperit 1. Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentit Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahoitusarvopaperit yhteensä Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ

22 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma III Muut omat rahastot IV Edellisten tilikausien yli/alijäämä V Tilikauden yli/alijäämä OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1. Poistoero POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET YH- TEENSÄ PAKOLLISET VARAUKSET D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1. Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat 17 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT YHTEENSÄ 20 7 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Muut velat 3 2 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä II Lyhytaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA

23 1.2.3 Taseen tunnusluvut Taseen tunnusluvut kuvaavat kaupungin omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta * Omavaraisuusaste % =100*(omapo+poistoero ja vapaaeht.varaukset) / (koko po-saadut ennakot) 40,9 % 40,2 % Omavaraisuusaste mittaa vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Hyvänä tavoitetasona pidetään 70 %:n omavaraisuutta. Mikäli vakavaraisuustaso on 50 % tai alle 50 % merkitsee se merkittävän suurta velkarasitetta. * Suhteellinen velkaantuneisuus % = 100*(vieras pääoma saadut ennakot) / käyttötulot 76,8 % 79,3 % Tunnusluku ilmaisee kuinka paljon käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnuslukuun ei vaikuta kuntien välisessä vertailussa käyttöomaisuuden ikä, käyttöomaisuuden arvostus tai poistomenetelmä. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmin kunta selviytyy velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus oli kuntasektorilla v tilinpäätöksessä 48,2 % laskettuna koko maan kuntien keskiarvona. * Lainakanta = vieras pääoma (saadut ennakot + ostovelat+ 51,2 M 51,0 M siirtovelat + muut velat) Lainakanta kuvaa korollista vierasta pääomaa. * Lainakanta /asukas * Lainasaamiset = sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset 2,2 M 2,4 M Asukasmäärä *Kertynyt yli-/alijäämä, *Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 107,95 /as 40,36 /as Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 23

24 1.2.4 Kokonaismenot ja -tulot Kokonaismenojen ja -tulojen laskelma laaditaan tulos- ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. TULOT m % MENOT m % Toiminta Toiminta Toimintatuotot 12,5 14,9 % Toimintakulut 71,8 84,2 % Verotulot 30,5 36,4 % Valmist. omaan käyttöön 0 0 % Valtionosuudet 31,5 37,6 % Korkokulut 0,5 0,6 % Korkotuotot 0,2 0,2 % Muut rahoituskulut 0,1 0,1 % Muut rahoitustuotot 0,8 1,0 % Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot 0,3 0,4 % Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 0 0 % +/- Pakoll. varaust. muutos Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot 0 0 % Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,4 0,5 % Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 0 % Investointimenot 6 6,9 % Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennys 0,2 0,2 % Antolainasaamisten lis. 0 0 % Pitkäaik. lainojen lisäys 7,3 8,7 % Pitkäaik. lainojen vähennys 4,6 5,3 % Lyhytaik. lainojen lisäys 0 0 % Lyhytaik. lainojen vähennys 2,5 2,9 % Oman pääoman lisäys Oman pääoman vähennys Kokonaistulot yht. 83,7 100 % Kokonaismenot yht. 86,5 100 % Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen menojen ja tulojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Nivalan talous edustaa hyväksyttävän alarajalla olevaa tasoa. Taloudellinen tilanne jaotellaan seuraavasti: Vahvassa taloudessa vuosikate kattaa lainan lyhennykset ja netto korvausinvestoinnit sekä netto uusinvestoinnit. Tasapainoisessa taloudessa vuosikate kattaa lainan lyhennykset ja korvausinvestoinnit. Hyväksyttävän alarajalla olevassa taloudessa vuosikate kattaa korvausinvestoinnit (=sumupoistot) Kriisin esiasteella olevassa taloudessa vuosikate on positiivinen, mutta tilikauden tulos pois lukien satunnaiset erät, on negatiivinen. Kriisitaloudessa vuosikate on negatiivinen. Heikkenevässä taloudessa otetaan lisää velkaa, realisoidaan käyttöomaisuutta, vähennetään toimintapääomaa tai kassavarallisuutta tuotantovälineiden toimintakunnon ylläpitämiseksi. 24

25 1.3 Kaupunginhallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaisesti (yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta) kunnan hallituksen on toimintakertomuksessaan tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskien hallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Mikäli kaupungin sisäisessä valvonnassa on havaittu puutteita ja virheitä, on niistä tehtävä selkoa ja esitys niiden korjaamisesta. Sisäinen valvonta on ennen kaikkea riskien hallintaa. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä ja menetelmiä, joilla pyritään toiminnan tuloksellisuuden ylläpitämiseen, edistämiseen ja parantamiseen, toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen laskentatoimen ja muiden informaatiojärjestelmien luotettavuuden varmistamiseen erehdysten, virheiden ja väärinkäytösten ennaltaehkäisyyn ja toteamiseen sekä varojen huolellisen ja taloudellisen hoidon turvaamiseen varmistamaan, että voimassa olevia sääntöjä ja ohjeita noudatetaan koko kaupungin organisaatiossa. Sisäinen valvonta käsittää myös siitä huolehtimisen, että kaupungin toiminnan tarkoitus ja asetetut tulostavoitteet on saatettu tiedoksi organisaation kaikille tasoille ja asetettujen tulostavoitteiden toteutumista seurataan. Lisäksi sisäisen valvonnan keinoin varmistetaan, että yhteistoiminta on riittävää organisaation kaikilla tasoilla. Kuvaus Nivalan kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan järjestämisvastuu on kaupunginhallituksella. Toteuttamis- ja valvontavastuu on kaupunginjohtajalla. Tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa, onko sisäinen valvonta järjestetty asianmukaisesti. Kaupunginhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeet. Ohjeistuksessa on esitetty keskeiset toiminnan osa-alueet, joiden mukaisesti sisäisestä valvonnasta raportoidaan. Edellä mainittuja osa-alueita ovat henkilöstöhallinto, viranhaltijapäätökset, taloudenhoito, laskentatoimi ja rahaliikenne, materiaalihallinto, omaisuuden hoito, projektien valvonta, tietojen käsittely sekä riskien hallinta. Kaupunginhallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja vahvistaa sisäisen valvonnan ohjeet ja käsittelee vuosittain kaupunginjohtajan laatiman kuvauksen sisäisen valvonnan järjestämisestä toimialueilla. Ohjeistuksen mukaisesti kaupunginjohtajan vastuulla on luoda edellytykset toimivalle sisäiselle valvonnalle niin, että hänellä on tuntuma hallittaviin riskeihin ja asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Kaupunginjohtaja laatii kaupunginhallitukselle vuosittain kuvauksen sisäisen valvonnan järjestämisestä toimialueilla. Kaupunginjohtaja vastaa siitä, että sisäisen valvonnan järjestelmä koko kaupungin organisaatiolle on olemassa. Toimialajohtaja vastaa, järjestää hoitaa ja valvoo johtamansa toimialan sisäisen valvonnan, ja hänellä on tuntuma hallittaviin riskeihin ja asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Toimialajohtajan on toimitettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä toimialueensa kuvaus sisäisen valvonnan järjestämisestä sekä raportti sisäisen valvonnan toteutumisesta edelliseltä vuodelta kaupunginjohtajalle. Tehtäväalueen/vastuuyksikön johdon vastuulla on sisäisen valvonnan järjestäminen ja hoitaminen yksikössään. Tehtäväalueen/vastuuyksikön johto on tietoinen yksikkönsä riskeistä ja asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Hän toimittaa johtamansa yksikön osalta vuosittaisen raportin sisäisen valvonnan toteutumisesta esimiehelleen/toimialajohtajalle vuoden loppuun mennessä. 25

26 Tunnistetut merkittävimmät kehittämiskohteet Sisäisellä valvonnalla ja riskien hallinnalla saavutetaan vain kohtuullinen varmuus edellä mainittujen sisäisen valvonnan tavoitteiden (pyrkimysten) toteutumiselle. Taloussuunnittelukauden kehittämistoimenpiteet Kuntalakiin on tullut muutos (325/2012) vuoden 2012 aikana jossa kunnan ja kuntakonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta korostuvat ja laajentuvat entisestään. Tämä muutos tulee voimaan Vuoden 2014 aikana johtoryhmä valmistelee hallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi kaupungin johto- ja ohjesääntöjä ajan tasalle. Valmistelu on talven aikana jo aloitettu hallintosäännön, konserniohjeen, sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan sääntöjen ja ohjeiden osalta. Sisäinen valvonta on osa johtamista. Siksi se sisältyy kunnan kaikkiin toimintoihin (prosesseihin) eri muodoissaan. Toiminnot (prosessit) voidaan tunnistaa ja kuvata esimerkiksi vuokaavioiden avulla. Niistä käy ilmi, miten asiat etenevät tai tehtäviä ja töitä tehdään kunnan organisaatiossa, ja missä kohdin on kiinnitettävä erityistä huomiota tehtävien onnistumiseen. Se taas liittyy tehtävien vaikutuksiin; miten käy, jos tehtävä tai toiminto epäonnistuu tai jää tekemättä? Jos vaikutus on suuri ja toteutuminen todennäköinen, on tehtävän onnistumiseksi luotava varmistuskeinoja. Tätä voidaan kutsua riskienhallinnaksi. Sisäinen valvonta käytännössä voidaan testata kysymyksellä: - oikea henkilö tai toimielin tekee oikeita asioita oikeaan aikaan oikein. Kun on päätetty toimintojen (tehtävien) onnistumiseen liittyvistä varmistuskeinoista, on vielä päätettävä: kuka varmistaa, miten varmistaa, milloin ja miten usein varmistaa, miten ja kenelle raportoidaan ja miten seurataan tilanteen kehittymisestä. Tämä osa on riskienhallintaa. Sisäisen valvonnan tulee pohjautua kunnan strategiaan ja tavoitteisiin ja riskienhallinnan pitää olla osa vuotuista strategista suunnittelua ja tavoitteiden asettamista. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta ovat osa kuntakonsernin johtamis- ja hallintojärjestelmää sekä operatiivista johtamista, jota tulee jatkuvasti kehittää. 26

27 1.4 Kaupunginhallituksen selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten konsernivalvonta on kuntakonsernissa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten konsernivalvontaa on mainituilla kohdealueilla tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa sekä lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan. Jos konsernivalvonnassa on havaittu puutteita ja virheitä, on niistä tehtävä lausumassa selkoa ja esitys niiden korjaamisesta. Nivalan kaupunginhallitus toteaa konsernivalvonnasta seuraavaa. Nivalan kaupungin konserniohjeet on hyväksytty kaupunginvaltuustossa joulukuussa Kevään 2009 kuluessa konserniohjeet on myös käsitelty ja hyväksytty kunnan määräysvallassa olevien tytäryhteisöjen yhtiökokouksessa ja hallituksessa. Hyväksyttyjä konserniohjeita noudatetaan konserniin kuluvissa tytäryhteisöissä, jollei niitä koskevasta lainsäädännöstä tai yhtiöjärjestyksestä tai yhteisön säännöistä muuta johdu. Konserniohjeistuksessa todetaan, että kaupunginvaltuusto määrittelee omistajapolitiikan linjaukset, hyväksyy kuntalain mukaan vuosittaisissa talousarvioissa tai muutoin strategiset, toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja valvoo niiden toteutumista. Konserniohje päivitetään vuoden 2014 aikana. Kaupunginhallitus on määritellyt sisäisen valvonnan ohjeissa konsernin johtoryhmän, johon kuuluvat tytäryhtiöiden toimitusjohtajat, kaupunginjohtaja, kaupunginkamreeri, kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Konsernin johtoryhmä on kokoontunut vuoden 2013 aikana 3 kertaa ja kokouksista on tehty muistiot. Konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Ohjeistuksen mukaisesti tytäryhtiöt pyytävät ja niille myös tulee antaa laajaa merkitystä omaavista päätöksistä kaupunginjohtajan tai kaupunginhallituksen ohjeistus ennen päätöksentekoa. Nivalan kaupunki ohjaa ja valvoo tytär- ja osakkuusyhteisöjensä toimintaa valitsemalla niiden toimielimiin edustajansa. Kaupunginhallitus on evästänyt tytäryhtiöihin valittuja kaupungin edustajia ja näin toteuttanut osaltaan konsernivalvontaa. Kaupunginhallitus toteaa, että konsernivalvonnassa ei ole havaittu tilikauden 2013 aikana merkittäviä puutteita. Keväällä 2008 Nivalan kaupunkikonsernissa toteutettiin Marsh Oy:n avustuksella konsernin riskienhallinnankehittämisprojekti. Projektin tavoitteena oli selvittää, kaikkein kriittisimmät ja merkittävimmät riskit koko Nivalan kaupunkikonsernin toiminnan kannalta. Tätä riskikartoitusta on jatkettu vuonna 2009 ja riskikartoitusraportti käsitelty kaupunginhallituksessa Riskienhallintaa on kehitettävä jatkuvasti riskien muuttuessa ja luonteensa mukaisesti riskienhallinta ei ole koskaan täydellinen. Riskienhallinnalla voidaan saavuttaa kohtuullinen varmuus. Kuluvalla tilikaudella konserniyhteistyön jäntevöittämistä ja kehittämistä jatketaan edelleen. 27

28 1.5 Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernitilinpäätöksen laajuus Nivalan kaupungin konsernitaseeseen on yhdistelty rivi riviltä tytäryhtiöt ja kuntayhtymät omistusosuuden tai peruspääoman % -osuuden mukaisessa suhteessa. Konsernitilinpäätökseen yhdistellyt yhteisöt Kuntayhtymän peruspääoma josta Nivalan omistus Osuus %:na Kuntayhtymän voitto/tappio Peruspalvelukuntayhtymä Kallio , ,37 33, ,42 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ky , ,76 2, ,01 Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU , ,45 16, ,13 Pohjois-Pohjanmaan liitto , ,18 2, ,88 Jokilaaksojen musiikkiopiston kuntayhtymä , ,27 24,64 0 YHTEENSÄ ,03 Kotipaikka: Nivala Nivalan kaupungin osuus osakkeista Nivalan kaup. osuus yhtiön osakepo:sta % Nettotulos euroa Kiinteistö Oy Kesti , Kiinteistö Oy Nivalan Vuokrakodit , Nivalan Liikuntakeskus Oy ,51 98,89 20 Nivalan Kaukolämpö Oy , Nivalan Teollisuuskylä Oy ,38 99, Nivalan Vesihuolto Oy ,13 79,59-15 YHTEENSÄ ,14 28

29 1.5 2 Konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteet Keskinäisen omistuksen eliminointi Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäinen omistus on tehty nimellis- eli pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli-/alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Vapaaehtoisista varauksista ja poistoeroista vähemmistöosuutta ei ole eliminoitu. Kuntayhtymät Kuntayhtymien taseet ja niiden liitetiedot on yhdistelty lukuarvoiltaan omistusosuuden mukaisesti. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisö on konserniin kuulumaton yhteisö, jossa konserniyhteisöillä on merkittävä omistusosuus ja huomattava vaikutusvalta. Osakkuusyhteisöksi katsotaan yhteisö, jossa kunnalla on vähintään viidesosa ja enintään puolet yhteisön osakkeiden tai osuuksien äänimäärästä ja jossa kunnalla on vähintään viidesosa yhteisön osakepääomasta. Vesikolmio Oy on Nivalan kaupungin osakkuusyhtiö, josta kaupungin omistusosuus on 22,73 % Nivalan kaupungin omistusosuutta vastaava määrä Vesikolmio Oy:n tilikauden tuloksesta on yhdistelty konsernituloslaskelmaan sekä taseeseen voimassa olevan konsernitilinpäätösohjeen mukaisesti. Omistukset muissa yhteisöissä -taulukkoon Vesikolmio Oy:n tilinpäätöstiedoista on otettu yleisohjeen mukaiset liitetiedot. Sisäiset liiketapahtumat ja katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Kiinteistöverot on eliminoitu. 29

30 KONSERNITULOSLASKELMA (1 000 ) TULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset: Suunn. mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarviot Arvonalentumiset 0 14 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet 33-3 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ KONSERNIN TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut % 52,4 52,3 Vuosikate / Poistot % Vuosikate, euroa / asukas 574 /as 524 /as Asukasmäärä

31 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA (1 000 ) Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserä Toiminnan rahavirta yhteensä Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointi menoihin Pysyvien vastaavien luovutusvoitot Investointien rahavirta yhteensä Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainojen lisäykset -3-3 Antolainojen vähennykset 1 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset (korjaukset) Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen po. ja varojen muutokset Vaihtomaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta yhteensä RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat Rahavarat RAHAVAROJEN MUUTOS KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus % 51,2 52,1 Pääomamenojen tulorahoitus % 32,23 28,5 Lainan hoitokate 0,89 0,69 Kassan riittävyys

32 KONSERNITASE (1 000 ) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet: Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut 11 9 Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet: Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset: Osakkusyhtiöosuudet Muut osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaam Muut lainasaamiset 2 3 Muut saamiset Sijoitukset yhteensä PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 5 5 Muut toimeksiantojen varat Toimeksiantojen varat yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus: Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet 0 0 Muu vaihto-omaisuus 23 0 Ennakomaksut 0 0 Vaihto-omaisuus yhteensä

33 SAAMISET Pitkäaikaiset saamiset: Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 7 0 Lainasaamisten pääomat 0 0 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset (ly) Lainasaamiset (ly) Muut saamiset (ly) Siirtosaamiset (ly) Saamiset yhteensä Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumenteihin Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahoitusarvopaperit yhteensä Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Ed.tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Oma pääoma yhteensä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPPAEHT.VARAUK. Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 0 0 Muut pakolliset varaukset

34 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat 30 0 Muut toimeksiantojen pääomat Toimeksiantojen pääomat yhteensä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen: Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta 3 2 Saadut ennakot 0 0 Ostovelat Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat 0 0 Liittymismaksut Velkojen pääomat 0 0 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä Lyhytaikainen: Joukkovelkakirjalainat (ly) 0 0 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta (ly) Lainat julkisyhteisöiltä (ly) Lainat muilta luotonantajilta (ly) Saadut ennakot (ly) Ostovelat (ly) Liittymismaksut ja muut velat (ly) Siirtovelat (ly) Lyhyt aikainen vieras pääoma yhteensä Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % =100*(Omapo+Vähemmistöosuus+Konsernireservi+Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko Pääoma-saadut ennakot) 29,2 30,0 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 85,8 84,17 =100*(Vieraspo-saadut ennakot)/käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), / asukas Konsernin lainat, / asukas Konsernin lainakanta 31.12, milj. 95,4 91,30 Asukasmäärä

35 1.5.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Kaupunki on tukenut tytäryhtiöitä myöntämällä lyhytaikaisia tilapäisluottoja. Tällä järjestelyllä tytäryhtiöiden maksamat korkomenot ovat jääneet pienemmäksi kuin suoraan rahoitusmarkkinoilta otettujen lainojen korot olisivat olleet. Konsernin markkinointia ja mainontaa hoidettiin edelleen yhteisellä markkinointibudjetilla. Koy Vuokrakodilla käynnistyi kesäkuussa Tarhinpuhto 6 peruskorjaus- sekä käyttötarkoituksen muutostyöt. Arvioidut kustannukset ovat noin 1 miljoona euroa. Peruskorjatut asunnot saadaan käyttöön viimeistään Asuntojen käyttöaste laski vuoden aikana 98 %:sta 90 %:iin ja laskusta noin 4 % johtuu Tarhinpuhto 6 remontista. Koy Kestin osakepääomaa korotettiin eurolla. Yhtiön rakennuttama ryhmäkoti valmistui vuoden 2013 huhtikuussa. Rakennuttamiskustannukset olivat n. 1,6 M ja siihen tuli ARA:ltä avustusta 0,6 M sekä korkotukilainaa. Rivitalon pintaremontti valmistui maaliskuussa ja sen kustannukset olivat hieman vajaat kolmesataatuhatta euroa. Nivalan Liikuntakeskus Oy:n yhtiökokous päätti suunnatusta maksullisesta osakeannista, jossa uusia osakkeita annettiin 2674 kpl, ja kaikki osakkeet lunasti kaupunki. Vuoden 2013 aikana laadittiin liikuntapalvelujen palvelutasopäätös yhdessä sivistystoimen kanssa. Uusien toimitilojen suunnittelun myötä yhtiön hallitus on päättänyt rakentaa Uikon yhteyteen keilahalli, mikäli rakentamisen edellytykset täyttyvät. Avustushakemus keilahallista on jätetty ELY-keskukselle. Kaupunki myönsi rahoitusosuuden rakennuskustannuksiin vuosille 2014 ja Rakennustyön yhteydessä toteutetaan toiminnallisia rakennustoimenpiteitä mm. uimahallin ja jäähallin yhdistämisestä. Uikon saunaremontti valmistui vuoden 2013 heinäkuussa. Samassa yhteydessä toteutettiin altaiden tiiveyden korjaus sekä niiden laajempi vuosihuolto. Kalliosaarentien frisbeegolf rata ja Korpipuiston tennis- ja katukorikentät otettiin käyttöön heinäkuussa Nivalan Kaukolämpöön liittyi uusia asiakkaita yhteensä 5 kpl vuoden aikana. Turbiinin korjauksesta johtuen sähkön myynti jäi suunnitellusta noin 6200 MWh. Markkinatilanne painoi lisäksi sähkön myyntihintaa alas ja lauha loppuvuosi pienensi lämmön myyntiä. Nivalan Teollisuuskylä Oy:llä tehtiin yritystilojen laajennuksia, Best Glass Oy:n varastokatos valmistui, Champion Door Oy:n tuotantotilat otettiin käyttöön sekä käynnistettiin Akkuser Oy:n ja NTcab Oy:n laajennukset. Työpaikkojen lisäys teollisuuskylässä oli 84 ja yritysten nettolisäys oli 24 vuoden 2013 aikana Nivalan Vesihuolto Oy:llä Haapaperän viemäröinti saatiin johtorakentamisen osalta valmiiksi marraskuussa. Odottamaton ylimääräinen menoerä vesiyhtiöllä tuli heinäkuisesta veden laatuongelmasta, joka aiheutti n euron kustannukset. Kustannuksia aiheutti lähinnä n. 250:n vesinäyte-erän laboratorioanalysoinnit ja haittakorvaukset n. 300:lle kiinteistölle. Nivalan vesihuollon kehittämissuunnitelma on esitelty tekniselle lautakunnalle ja se on hyväksytty Nivalan Vesihuolto Oy:n hallituksessa. Suunnitelma hyväksyttäneen kaupunginhallituksessa ja valtuustossa vuoden 2014 aikana. 35

36 1.6 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä Kunnanhallituksen on kuntalain 69 :n mukaan tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kaupunginhallitus esittää tilikauden ,22 euron tuloksen käsittelystä seuraavaa: Tilikauden tulos ,22 Poistoero 2 038,00 Rahastojen muutos ,00 Varausten muutos 0,00 Tilikauden ylijäämä ,22 1. Tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan 2 038,00 euroa. 2. Tuloutetaan Elinkeinojen ja kaupungin palvelujen investointi- ja kehittämisrahastosta euroa Nivalan Liikuntakeskus Oy:lle maksettua ja Koy Kestille maksettua euron osakepääomien nostoa vastaava määrä. 3. Tilikauden ylijäämä ,22 siirretään edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille. Edellisten tilivuosien ylijäämää tällä tilillä on ,32, joten v avaavaan taseeseen tulee edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille ,54 ylijäämää, ja näin kattamatonta alijäämää ei tässä tilinpäätöksessä ole jäämässä taseeseen. Tilivelvolliset viranhaltijat Keskusvaalilautakunta Kaupunginhallitus Henkilöstöjaos Maaseutulautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lupajaos Sivistyslautakunta Keskusvaalilautakunnan sihteeri Kaupunginjohtaja Hallintojohtaja Kaupunginkamreeri Hallintojohtaja Maaseutujohtaja Lomituspalvelujohtaja Tekninen johtaja Rakennustarkastaja Sivistysjohtaja Kulttuuri- nuorisosihteeri Lukion rehtori 36

37 1.7 Talousarvion toteutuminen KÄYTTÖTALOUS 37

38 1.7 Talousarvion toteutuminen 10 KAUPUNGINVALTUUSTO Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Nivalan kaupunginvaltuusto hyväksyi ( 33) Nivalan kaupunkistrategian Nivalan kaupungin strategiassa visioksi on määritetty, että Nivalan kaupunki on kasvava, yhteistyökykyinen, teollistunut asukkaan maaseutukaupunki, jossa yhä useampi haluaa asua, tehdä töitä, yrittää ja viihtyä. Vision saavuttamisen reunaehdoiksi on strategian laadintaprosessissa määritetty seuraavat tekijät veroprosentti on kilpailukykyinen lähiseutukuntien alueella kiinteistövero on kohtuullinen velkamäärä pysyy strategiakaudella nykytasolla investointihankkeiden rahoitukseen mahdollisimman paljon EU ja kansallista rahoitusta kaupungin strategiakauden investoinnit yhteensä noin 21 miljoonaa euroa, josta kaupungin budjetista 17 miljoonaa euroa sekä EU- ja kansallinen rahoitus 4 miljoonaa euroa. kaupunkikonserniin kuuluvien tytäryhtiöiden investoinnit ovat yhteensä noin 20 miljoonaa euroa, josta tytäryhtiön budjetista 16 miljoonaa euroa ja kansallista rahoitusta 4 miljoonaa euroa. Uuden valtuustokauden alkaessa Nivalan kaupungin strategia päivitetään. Hallitusohjelmassa on todettu, että hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen. Hallinnon- ja aluekehityksen ministerityöryhmä on linjannut ja hyväksynyt 15. marraskuuta 2012 kuntarakennelakiluonnoksen lähetettäväksi lausuntokierrokselle kuntiin. Rakennelakiluonnos lähetetään kuntiin lausunnolle viikolla 47 ja lausuntoaika päättyy Lausuntopyynnön mukana kuntiin lähetetään linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteesta. Lakiluonnoksessa esitetään muutettavaksi nykyistä kuntajakolakia, jonka nimike muutettaisiin sisältöä paremmin vastaavaksi kuntarakennelaiksi. Lakiin lisättäisiin säännökset kuntarakenneuudistuksen tavoitteista, kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista ja niistä poikkeamisesta sekä muutettaisiin kuntien yhdistymisen taloudellista tukea koskevia säännöksiä. Lakiluonnoksen mukaan kunnan tulisi selvittää kuntien yhdistymistä, jos se täyttää yhdenkin laissa säädetyistä selvitysperusteista. Selvitysperusteet koskevat palvelujen edellyttämää väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta sekä kunnan taloudellista tilannetta. Kunta ei kuitenkaan voisi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, vaikkei yksikään selvitysperusteista täyttyisi, jos alueella ei muutoin ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta. Selvitysalueen tulisi täyttää kuntajaon muuttamisen edellytykset kuten perustuslain kielellisten oikeuksien turvaamista koskevat edellytykset. Selvityksen tavoitteena olisi saada aikaan esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus. Selvityksen tulisi kuitenkin aina sisältää vähintään suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella sekä selvitykset yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan ja taloudellisesta tilanteesta. Lisäksi selvityksessä tulee olla arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien ja lähidemokratian toteutumisesta sekä yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista. Kunnilla olisi kuitenkin mahdollisuus hakea poikkeusta valtiovarainministeriöltä palveluiden edellyttämää väestöpohjaa koskevasta selvitysperusteesta muun muassa erityisen harvan asutuksen, suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien tai saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevien oikeuksien turvaamisen perusteella. Kuntien on tehtävä laissa edellytetyt selvitykset ja mahdolliset niihin perustuvat yhdistymisesitykset mennessä. Kuntien tulisi ilmoittaa valtiovarainministeriölle 30 päivään marraskuuta 2013 mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Mikäli kunta ei ole mennessä tehnyt esitystä yhdistymisestä, voi valtiovarainministeriö määrätä tarvittaessa erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta. Erityisten kuntajakoselvitysten kustannukset maksettaisiin valtion varoista. 38

39 Kuntien henkilöstön asema turvattaisiin vuosien alusta voimaan tulevissa kuntajaon muutoksissa nykyisen tasoisena säätämällä siirtyvän henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojasta. Edellä mainitun perusteella Nivalan kaupunki antaa kevättalvella lausunnon rakennelaista. Vastaavasti marraskuun 2013 loppuun mennessä kuntien tulee ilmoittaa valtionvarainministeriölle kantansa siitä, minkä kuntien kanssa selvitysten teko aloitetaan. Edellä mainittu kuntarakenneuudistus on huomioitava kaupungin toiminnassa ja päätöksenteossa. Strategian toteuttaminen Kaupunginvaltuusto vastaa kuntalain 13 :n mukaisesti kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kuntalain 13 :n mukaan valtuusto päättää mm. omien tavoitteiden lisäksi koko kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista (Kuntalain muutos 519/2007). Edellä mainittu korostaa valtuuston asemaa kuntakonsernin strategisten tavoitteiden asettajana. Toiminnalliset tavoitteet Ylimpänä kaupungin toimielimenä Nivalan kaupunginvaltuusto vaikuttaa kaupunkikonsernin kehittymiseen, mutta myös myötävaikuttaa päätöksenteollaan koko kaupungin kehittymiseen. Kaupunginvaltuusto ohjaa tulevilla päätöksillään Nivalan kaupungin kehitystä avointa poliittista valtuustoryhmien välistä yhteistyötä noudattaen. Valtuutetuille järjestetään mm. valtuustotyöskentelyyn, strategiatyöhön ja kaupunkikonsernin toimintaan liittyvää koulutusta. Talousarvion toteutuminen vuonna 2013 Nivalan kaupungin luottamushenkilöille järjestettiin luottamushenkilökoulutusta mm. seuraavista aihe-alueista luottamushenkilöiden peruskoulutus ( Nivala), kunnan talous ja budjetointi ( Haapajärvi), ja katsaus kunnan eri toimialoihin ( Pyhäjärvi). Valtuusto kokoontui vuoden aikana 12 kertaa ja käsitteli vuoden 2013 aikana 61 asiaa. Nivalan kaupunginvaltuusto hyväksyi Nivalan kaupunkistrategian vuosille Muita merkittäviä kaupunginvaltuuston päättämiä asioita olivat mm. luottamushenkilövalinnat, lausunnon antaminen kuntarakennelakiluonnoksesta, JHTT -tilintarkastusyhteisön valinta, Jokilaaksojen pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen hyväksyminen, arviointikertomus vuodelta 2012 ja tilinpäätös- ja toimintakertomus vuodelta 2012, tulo- ja kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodelle 2014, lukion kehittämissuunnitelman hyväksyminen, kunnan ilmoitus valtionvarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen liittyvästä selvitysalueesta sekä vuoden 2014 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma. Kuntarakenneuudistukseen liittyvästä selvitysalueesta kaupunginvaltuusto päätti (kv ) yksimielisesti, että sote-järjestämislain hyväksymisen jälkeen Nivalan kaupunki täsmentää kuntarakennelain mukaisen selvityksen mahdolliset kumppanit ja käynnistää tarvittaessa selvitystyön. 10 Kaupunginvaltuusto TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintamenot , ,69 Toimintakate , ,69 39

40 11 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunta on valtuuston vaalikaudeksi asettama riippumaton toimielin, jonka tärkein valvonnan kohde on valtuuston päätösten toimeenpanosta vastaava kaupunginhallitus sekä sen alaiset tilivelvolliset viranhaltijat. Tarkastuslautakunnalle kuntalaissa määrätyt tehtävät ovat hallinnon ja talouden tarkastus, valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen tarkastus, sekä mahdollisesti kunnan taseissa olevan kattamattoman alijäämän tasapainotuksen toteutumisen ja toimenpideohjelman riittävyyden arviointi. Lautakunta seuraa tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista ja esittelee tilintarkastuskertomuksen valtuustolle. Valtuuston asettamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan kuulemalla vastaavia viranhaltijoita sekä tutustumalla vuosittain joihinkin keskeisiin toimintoihin. Johonkin talousarviovuonna toteutettavaan merkittävään investointiin tutustutaan myös paikanpäällä. Talousarviovuonna tehtyjen havaintojen pohjalta lautakunta laatii arviointikertomuksen joka annetaan valtuustolle tilinpäätöskokouksessa. Lautakunnan tehtävänä on arvioida tavoitteiden toteutumisen lisäksi kaupungin toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja vaikuttavuutta sekä edesauttaa tuloksellisuuden ja tehokkuuden mitattavuutta ja vertailtavuuden kehittämistä. Valtuustokaudelle valittu lautakunta kokoontuu vuoden 2013 aikana tarpeen mukaisesti. Tilintarkastuspäiviä vuonna 2013 käytetään tarvittava määrä. Talousarvion toteutuminen vuonna 2013 Tarkastuslautakunta on laatinut arviointikertomuksen vuoden 2012 toiminnasta ja tilinpäätöksestä. Lautakunta on seurannut vuoden 2013 talousarviovuoden toimintaa ja taloutta kuulemalla viranhaltijoita organisaation eri tasolla ja vertaamalla selvityksiä omiin ja kuntalaisten havaintoihin sekä tilintarkastajalta saatuun aineistoon. Lautakunnan hyväksymä tarkastussuunnitelma siihen tehtyine täydennyksineen on pääosin toteutunut. Tarkastuslautakunta kokoontui talousarviovuonna 10 kertaa. Kaupungin tarkastuspäiviä vuonna 2013 oli yhteensä 16, joista 4 pv Raimo Kallunki ja 1 pv Raija Korpi- Tassi. Lisäksi Tarmo Hartikka Kesti Oy:n Alv -konsultointiin vuokrasopimuksen alv 3 h. Tarkastuslautakunta on kuullut toimintavuoden aikana seuraavia henkilöitä: - Siivet -projektin ohjaaja Virpi Seppälä - Tekninen johtaja Jouni Hautala - Kaupunginjohtaja Kari Valtanen - Hallintojohtaja Päivi Karikumpu - Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jarmo Vuolteenaho - Peruspalvelukuntayhtymä Kallio palvelujohtaja Leena Iisakkala - Sivistysjohtaja Riitta Viitakangas Tarkastuslautakunta kävi tutustumassa toimintavuoden aikana seuraaviin kohteisiin: - Niva-Kaijan koulun keittiö 11 Tarkastuslautakunta TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintamenot , ,10 Toimintakate , ,10 40

41 120 Kaupunginhallitus Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jolle johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallitus tai johtosäännössä määrätty muu viranomainen antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Kaupunginhallitus -toimielimen alaisuuteen kuuluu kuusi tehtäväaluetta, joita ovat kaupunginhallitus, peruspalvelukuntayhtymä Kallio, Jokilaaksojen pelastuslaitos, Liikuntakeskus Oy:n avustukset, keskushallinto, henkilöstöjaos. Kuten kaupunginvaltuuston, niin myös kaupunginhallituksen keskeinen asia vuodelle 2013 on uuden kaupunkistrategian laatiminen. Hallitusohjelmassa määritetyllä kuntauudistuksella ja siihen liittyvillä toimenpiteillä on vaikutuksia kuntien toimintaan. Jätehuoltoviranomaisena toimii alkaen jätehuoltolautakunta, jossa isäntäkuntana toimii Ylivieskan kaupunki. Strategian toteuttaminen Vuoden 2011 aikana on hyväksytty Nivalan kaupunkistrategia. Toimielimen alaisuuteen kuuluvat tehtäväalueet tukevat toiminnallaan Nivalan kaupungin strategiassa määritettyjen tavoitteiden toteuttamista. Toiminnalliset tavoitteet Kaupunkistrategian päivittäminen/toteuttaminen. Tiedottamisen kehittäminen (Meijän kaupunki -lehden julkaiseminen kaksi kertaa vuodessa). Aktiivinen edunvalvonta kuntauudistuksessa. Sosiaali- ja terveystoimen neuvottelukunnan ja Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työryhmän aktiivisen toiminnan ja yhteistyön tehostaminen ja kehittäminen. Laaditaan palvelustrategia yhteistyössä yrittäjäjärjestön kanssa. Toimitaan aktiivisesti paikallista yrittäjyyttä tukevan hankintastrategian aikaansaamiseksi. Henkilöstöstrategian toteuttaminen. 41

42 Kaupunginhallituksen tehtäväalueen alaisuudessa ovat mm. seuraavat määrärahat: Tot. Kaupunginhallitus (1200) (toimintatuotot) , (toimintakulut) ,37 Muu yleishallinto yht. (1201) (toimintakulut) ,90 - markkinointi Suomen Kuntaliiton ja Pohjois-Pohjanmaan liiton jäsenmaksut muut jäsenmaksut (toimintatuotot) ,26 Nivala historiakirjan myynti (1202) (toimintatuotot) Varautuminen (1204) (toimintakulut) 1 732,11 Sote-neuvottelukunta (1205) (toimintakulut) 8 667,94 Vanhus- ja vammaisneuvosto (1206) (toimintakulut) 748,82 Kunnan tuki tuettuun maksulliseen lomitukseen (1207) (toimintakulut) ,36 Työttömien terveystarkastukset (1208) (toimintakulut) 773,40 Paikalliset tapahtumat (1209) (toimintakulut) 7 970,82 Kerttu Saalasti Säätiön kotikunnan osuus (1210) (toimintakulut) Seutukunnalliset (1211) (toimintakulut) ,02 (toimintatuotot) ,02 Leader (1212) (toimintakulut) Maatalouden kehittämisraha (1214) (toimintakulut) Terveyden edistämistyö (1218) (toimintakulut) 5 294,37 Veteraanit (1219) (toimintakulut) Veteraaniavustajatoiminta hanke Veteraanikuntoutus Osaamiskeskusohjelma Raahe-Tornio-Nivala (meriklusteri) (toimintakulut) ,57 (1221) Muut kuntaosuudet elinkeinoelämää kehittäviin hankkeisiin (1222) -Oulun Eteläisen Instituutti kehittämisrahoitus -ECIS, rak.ins.koulutus (toimintakulut) ,02 (toimintatuotot) MLL avustus (1224) (toimintakulut) Nivalan kaupunginhallitus on asettanut Sosiaali- ja terveystoimen neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on käsitellä ja valmistella Peruspalvelukuntayhtymä Kallion toimialaan liittyviä asioita Nivalan kaupungin näkökulmasta. Neuvottelukunnan tehtävä- ja vastuualueeseen kuuluvat: Lasten ja perheiden palvelut Ikäihmisten palvelu sekä hoito- ja hoivapalvelut Vammais- ja eritysryhmien palvelut Terveys- ja sosiaalihoitopalvelut Ympäristöterveyspalvelut Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata em. palvelujen tason ja saatavuuden kehittymistä Nivalassa hankkimalla palautetta palvelujen käyttäjiltä, Peruspalvelukuntayhtymä Kallion viran- ja toimenhaltijoilta sekä kuntayhtymälle tukipalveluja tuottavilta tahoilta. SoTe-neuvottelukunta kokoaa palautteen tulosalueittain ja tekee Peruspalvelukuntayhtymä Kallion omistajaohjaukseen liittyviä palvelutuotantoesityksiä. Neuvottelukunnan muistiot toimitetaan tiedoksi Nivalan kaupunginhallitukselle ja Kallion yhtymähallitukselle. Neuvottelukunta kokoontuu mahdollisuuksien mukaan ennen Kallion yhtymähallituksen kokouksia, jotta se voi antaa omistajakunnan evästyksen käsiteltäviin asioihin, sekä sopimustyöryhmän, yhtymähallituksen sekä yhtymäkokouksen Nivalan kokousedustajien evästäminen asioiden valmisteluvaiheessa. Sosiaali- ja terveystoimen neuvottelukunnan ja Hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen työryhmien välisen yhteistyön tiivistäminen on tärkeää kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Nivalan kaupunginhallitus on asettanut Hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen työryhmän. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on osa kuntastrategiaa ja pitää näkyä kaikkien hallintokuntien ja tytäryhtiöiden toimintasuunnitelmissa. Työryhmä tekee yhteistyötä Sote-neuvottelukunnan kanssa. Edelleen varataan talousarviovuodelle 2013 pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukseen euroa. Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii myös vanhus- ja vammaisneuvosto. Vanhusviikon alueellinen juhla järjestetään Nivalassa vuonna

43 Talousarvion toteutuminen vuonna 2013 Kaupunginhallitus kokoontui vuoden 2013 aikana 25 kertaa ja käsitteli yli 230 pöytäkirjattua asiaa. Luottamushenkilövalintojen valmistelun lisäksi kaupunginhallitus on nimennyt omat edustajansa lautakuntien ja jaostojen lisäksi mm. lukion kehittämissuunnitelmaa valmistelleeseen työryhmään, perusopetuksen laadunarviointiin, seutukunnan liikenneturvallisuustyön toimikuntaan, ikääntyvän väestön palvelusuunnitelmatyöryhmään ja veteraaniasiain neuvottelukuntaan. Kaupunginhallitus valmisteli uuden kaupunkistrategian vuosille Uuden kaupunkistrategian visio on: Nivalan kaupunki on itsenäinen, kasvava, yhteistyökykyinen, turvallinen ja hyvien palvelujen teollistunut maaseutukaupunki. Kaupungin tiedottamista ja markkinointia hoidettiin niin omana toimintona kuin myös kaupungin tytäryhtiöiden kanssa yhteisillä ilmoituksilla ja tapahtumilla. Meijän kaupunki -tiedotuslehti toteutettiin Nivala -lehden kanssa yhteystyössä. Hallituksen kuntauudistuksen eteneminen on vaikuttanut kaupunginvaltuuston ja -hallituksen työskentelyyn. Eduskunta hyväksyi kuntarakennelain , jonka johdosta kaupunginvaltuusto antoi lausunnon selvitysalueista. Kuntauudistukseen sisältyy myös kuntalain ja valtionosuuslainsäädännön uudistus, jotka tulevat voimaan kuten myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Alkuvuodesta 2014 kaupunginhallitus valmisteli kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista. Kunta- ja soteuudistusta koskevien lausuntojen valmistelua varten kaupunginhallitus on kulloinkin asettanut työryhmän, johon on nimetty edustajat kaikista valtuustoryhmistä. Vuoden aikana on aktiivisesti osallistuttu useisiin eri tahojen järjestämiin uudistusta käsitelleisiin seminaareihin ja neuvotteluihin. Kaupungin ja sen asukkaiden edunvalvonnan tuloksena Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri tarkisti ensihoidon palvelutasopäätöstä. Aktiivista vaikuttamista tehtiin myös maakuntakaavan ensimmäisen vaiheen valmistelun ja päätöksenteon yhteydessä sekä Jokilaaksojen pelastuslaitoksen yhteistoimintasopimuksen uudistamisessa. Hallitus on tutustunut vuoden aikana mm. Niva-Kaijan koulun ja valmistuskeittiö Särpimen rakennushankkeeseen sen eri vaiheissa sekä Kestinkartanon rakennushankkeeseen. Hallituksen kokouksissa on kuultu asiantuntijoina mm. sairaanhoitopiirin johtajaa, varainhoitajien edustajia ja lukion rehtoria. Hallitus on käsitellyt mm. liikuntapuiston rakentamishankkeen valtionosuuden hakemista ja nuorten työllistymistä tukevan säätiön perustamiseen tähtäävän hankkeen käynnistämistä ja seutukaupunkien pilottihankkeisiin osallistumista. Työsuojelun toimintaohjelman hyväksymisen myötä kehitettään mm. kaupungin yhteistoimintamenettelyä. Jätehuoltoviranomaisena toimii ylikunnallinen jätelautakunta, jossa Nivalan kaupungin edustajana on Suvi Vainio. Lautakunta kokoontui 6 kertaa. Lautakunnan käsittelemät asiat ovat nähtävissä -> jätelautakunta sivustolla. Sosiaali- ja terveystoimen neuvottelukunta kokoontui vuoden aikana 10 kertaa. Kokouksissa on vieraillut Hyte-työryhmä, jonka kanssa tehdään aktiivisesti yhteistyötä terveyden edistämiseksi, sivistyslautakunta on ollut kutsuttuna myös kokouksessa. Ppky Kalliosta on ollut terveyspalvelujohtaja ja osastonhoitaja terveyskeskuksen vastaanoton ja päivystyksen asioita esittelemässä. Lisäksi toimikunta on käynyt tutustumassa syksyllä Nivalassa aloittaneeseen lastensuojeluyksikköön, ja yksityiseen päiväkotiin. Toimikunta on aktiivisesti kokouksissaan evästänyt Ppky Kallion Nivalan kokousedustajia. Nivalan kaupunginhallitus on asettanut Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on osa kuntastrategiaa ja pitää näkyä kaikkien hallintokuntien ja tytäryhtiöiden toimintasuunnitelmissa. Työryhmä kehittää yhteistyötä Sote-neuvottelukunnan kanssa. Hyte-työryhmä on tehnyt Nivalan kaupungille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelman, jonka painopistealueita vuosille ovat kaupunkilaisten terveyttä edistävään asenteeseen vaikuttaminen, kaupunkilaisten liikkumiseen kannustaminen sekä henkisen hyvinvoinnin turvaaminen. Hyte-työryhmän ensimmäinen järjestäytymiskokous oli Terveyden edistämisen työryhmä on vuonna 2013 toiminnallaan edistänyt kuntalaisten liikkumista ja hyvinvointia seuraavilla tapahtumilla. Pyöräilykampanja polkaistiin käyntiin toukokuun alussa. Suorituksia kertyi kampanjan aikana yli Valtakunnallista Liikkujan viikkoa vietettiin Ohjelmassa oli fitness opastusta naisille, tutustuttiin uusiin lajeihin kuten geo-kätköilyyn ja frisbee -golfiin sekä vietettiin koko perheen ulkoilupäivää Kivenhakkaajan luontopolulla. Kaikissa tapahtumissa oli paljon osallistujia. Liikkujan viikolla jaettiin heijastimia liikenneturvallisuuteen kannustaen. Näillä toiminnoilla vastattiin kuntalaisten toiveisiin Webropol -kyselyn pohjalta. 43

44 Hyvinvointisopimus Muutos Nyt allekirjoitettiin maakunnallisen hyvinvointifoorumin yhteydessä Sopimuksen kautta Nivalan kaupungilla on mahdollisuus osallistua maakunnallisen hyvinvointiohjelmatyön strategisten päämäärien toteuttamiseen osana kuntien omaa hyvinvointityön suunnittelua, toteutusta, arviointia sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistä. Muutos Nyt sopimuksen perusteena järjestettiin myös infotilaisuus Lapset puheeksi toimintamallista. Hyte-työryhmä on käynnistänyt myös sähköisen hyvinvointikertomuksen laatimisen yhdessä kaupungin viranhaltijoiden kanssa. Vanhus- ja vammaisneuvosto kokoontui kolme kertaa. Alueellinen vanhusten viikon juhla järjestettiin Nivalassa. 120 Kaupunginhallitus TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintatulot , ,27 Toimintamenot , ,71 Toimintakate , ,56 44

45 125 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Nivalan, Alavieskan, Sievin ja Ylivieskan perustaman Peruspalvelukuntayhtymä Kallion toimialaan kuuluvat valtion kunnille lailla säätämät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä ympäristöterveydenhuolto. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on yhdessä omistajakuntien kanssa päättänyt palvelujen tuottamisen tapahtuvan sopimusohjauksella. Tätä sopimusohjausta varten toimii kuntien kuntajohtajista ja Ppky Kallion johtavista viranhaltijoista koottu sopimustyöryhmä. Sopimustyöryhmän työllä varmistetaan omistajakuntien tahdon välittyminen jo asioiden valmisteluvaiheessa. Kallion vuoden 2013 talousarvion nettomenot ovat 120 milj.. Kasvu vuoden 2011 tilinpäätökseen on 7 % ja kuluvan vuoden hyväksyttyyn talousarvioon 7,4 % sekä määrärahamuutoksella korotettuun vuoden 2012 talousarvioon 2,1 %. Toiminta- ja taloussuunnitelman tavoitteet pohjautuvat Kallion kokonaisstrategiaan ja toiminta-alueiden palvelukuvauksiin. Palveluiden lähtökohtana on vaikuttavuus, taloudellisuus ja saatavuus. Merkittäviä toimintaympäristön keskeisiä muutoksia, jotka ovat olleet Ppky Kallion talousarvion lähtökohtana ovat: palvelutarpeen kasvu väestömuutosten vaikutus subjektiivisten oikeuksien laajentunut käyttö valvovien viranomaisten ohjaus ja kannanotot rekrytointivaikeudet eräissä keskeisissä henkilöstöryhmissä Nivalan kaupungin rahoitusvastuu vuodelle 2013 arvioidun tilauksen mukaisesti on 40 milj. euroa, mikä on 2,7 % enemmän verrattuna v tilinpäätökseen ja 4,4 % enemmän kuin kuluvan vuoden hyväksytty talousarvio ja määrärahamuutoksella korotettuun v talousarvioon kasvu on vain 0,3 %. Talousarvio on rakennettu Nivalan osalta siten, että kaikilla toiminta-alueilla on etsittävä aktiivisesti uusia rakenteellisia toimintatapoja ja vain tätä kautta on mahdollista tuottaa palvelut toimintaan varatuilla määrärahoilla. Nivalan kaupunginhallitus on päättänyt sitoutua Lapsiasianeuvoston suositusten mukaisesti osoittamaan rahoitusta lapsiperheiden palvelusetelin lisäämiseen eurolla, jotta niitä voidaan Nivalassa myöntää sosiaalihuoltolain 21 pykälän mukaisesti lapsiperheiden kotipalveluna sekä edelleen kaupunginhallitus osoittaa yhden lisähenkilötyövuoden palkkausmäärärahan euroa ennaltaehkäisevään perhetyöhön. Valtakunnan tasolla on valmisteilla sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudistus, mutta se miten se tullaan organisoimaan ja järjestämään, on vielä avoinna. Lainsäädäntöä on sosiaali- ja terveystoimen osalta viime vuosina paljon uudistettu ja lisää on koko ajan tulossa. Eduskunnan käsittelyssä olevan vanhuspalvelulain on tarkoitus astua voimaan v kesällä. Lain lähtökohtana on ikääntyneen väestön ja iäkkään henkilön toimintakyky, ei ikä sinällään. Lain tarkoitus on edistää kunnan toimintaa koko ikääntyneen väestön aseman parantamiseksi, hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämiseksi sekä iäkkäille järjestettävien palvelujen kehittämiseksi osana kunnan strategista suunnittelua. Vastoin aiempaa suunnitelmaa henkilöstömitoitusta laissa ei määritellä ja siitä on linjaus että mitoitusta voidaan tarvittaessa myöhemmin säätää asetuksella. Uuden varhaiskasvatuslain valmistelu on alkamassa ja uuden sosiaalihuoltolain on määrä tulla voimaan vuonna Tämä lakiluonnos on valmisteilla ja sen on tarkoitus korvata nykyinen 1980-luvulta peräisin olevan lain. Tämän lain piirissä on kunnallinen sosiaalitoimi lähes kokonaan. Strategian toteuttaminen Ppky Kallion palvelustrategian lähtökohdat Lähtökohtana on asiakkaiden palvelutarpeiden ja Kallion resurssien yhteensovittaminen sekä palveluiden saatavuuden turvaaminen. Toimintaympäristön muutoksia ennakoidaan palvelutarpeita arvioidessa. Palvelustrategia sisältää linjauksia, täsmennyksiä, tietoisia valintoja tärkeistä asioista. Ilmaisee päättäjien tahdon palvelujen järjestämisestä, päätöksenteon pohjaksi on tuotettu eri sidosryhmien näkemyksiä linjattavista asioista. Tarkastelun kohteena ovat kaikki Kallion toimialat ja palvelut. 45

46 Toiminnalliset tavoitteet Ppky Kallion perustehtävä on järjestää alueen asukkaille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut oikeatasoisina, oikea-aikaisina ja oikeassa paikassa. Kallio edistää alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Ppky Kallion palvelut ovat Asiakaslähtöisiä ja kohdennettuja Terveyttä ja hyvinvointia edistäviä Kotona asumista tukevia Talousarvion toteutuminen vuonna 2013 Vuosi 2013 oli Ppky Kallion kuudes toimintavuosi. Nettokustannukset nousivat koko Kallion osalta 4,7 milj. verrattuna vuoden 2012 tilinpäätökseen ja prosentuaalisesti kasvu on 4,1 %. Vuoden 2013 hyväksytty talousarvio oli 3,5 milj. isompi kuin vuoden 2012 tilinpäätöksen toteutuma. Syksyllä 2013 yhtymävaltuusto hyväksyi Ppky Kalliolle lisätalousarvion 2,9 milj.. Lisätalousarviolla korjattu budjetti kuitenkin alittui tilinpäätöksessä lähes 1,7 milj. :lla. Nettomenot koko Kallion osalta v olivat 121,4 milj. (TP 2012 / 116,7 milj. ). Kallion oman toiminnan kasvuksi tuli ennätysmäisen pieni lisäys; vain 2,2 % (TP 2012 / 4,5 %) ja ostetun erikoissairaanhoidon kasvuksi 9,4 % (TP 2012 / 1,6 %). Tästä vertailusta edelliseen tilinpäätösvuoteen käy selvästi esiin se, että vuodet ovat hyvin erilaisia varsinkin erikoissairaanhoidon puolella jota kehitystä ja määrärahojen tarvetta on hyvin vaikea tietää etukäteen. Ppky Kallion Nivalan osalta kustannusten kasvu oli 1,7 milj. eli 4,3 % vuoden 2012 tilinpäätöksen lukuihin verrattuna (TP 2012 kasvu 1,3 % ed. vuodesta). Kallion oman toiminnan nettomenot kasvoivat Nivalassa vain 1,9 % (TP 2012 / 3,5 %) ja ostettujen erikoissairaanhoidon palvelujen nettomenot nousivat 11,0 % (TP 2012 / -4,4 %) edellisen vuoden luvuista. Euromääräisesti isoimmat menojen kasvut olivat vastaanottopalvelut 0,2 milj., ostettu erikoissairaanhoito 1,1 milj., hoito- ja hoivapalvelut 0,4 milj., ja vammaispalvelut 0,2 milj.. Varhaiskasvatuspalvelut pienenivät 0,2 milj. edellisvuodesta. Positiivista oli toimeentulotuen ja työllistämisen menojen pysyminen samalla tasolla edellisvuoden kanssa, vaikka työttömyysluvut ovat Nivalassa olleet kasvussa koko 2013 tilinpäätösvuoden ajan. Osaltaan tähän menojen pysähtymiseen on varmasti ollut vaikutusta kaupungin aktiivisella toiminnalla työttömien työllistämisessä mm. Siivet -projektin kautta. 125 Ppky Kallio TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintamenot , , ,12 Toimintakate , , ,12 46

47 126 Jokilaaksojen Pelastuslaitos Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Pelastustoimesta vastuu on pelastustoimialueen kunnilla lainsäädännön ja yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Kuntien vastuulla on huolehtia pelastustoimen palveluiden tuottaminen alueellaan. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen omistajia ovat pelastustoimialueen kunnat. Omistajien näkökulmasta oleellista on, että pelastuslaitos suoriutuu sille asetetuista tehtävistä mahdollisimman taloudellisesti ja tehokkaasti jokaisessa kunnassa. Kuntien kustannukset ja maksuosuudet jaetaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti: Painotetussa laskennassa kunnan 1 luokan riskiruutujen määrä on kerrottu kahdella, jonka jälkeen maksuosuus muodostuu 50 % riskeistä ja 50 % asukasluvusta. Investoinneissa huomioidaan kuntien tekemät ajoneuvokaluston investoinnit ja niistä aiheutuvat investointihyvitykset. Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti investointihyvitykset huomioidaan vuoteen 2013 saakka. Riskiruudut ovat 2012 tietojen mukaiset johtuen riskiruudutuksen järjestelmän muutoksesta, jonka vaikutuksia ei voida ottaa huomioon vielä vuoden 2013 talousarviossa. Ensi-vaste toiminta siirtyy v alusta alkaen pelastuslaitokselta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toimesta järjestettäväksi. TP Kaupungin omana toimintana TP TP Alueellinen pelastuslaitos TP TP TP TP TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP TA Talousarvion toteutuminen vuonna 2013 Jokilaaksojen Pelastuslaitoksen talousarvio vuodelle 2013 toteutui kaikki muuttujat huomioon ottaen erinomaisesti, vaikka pelastustoiminnan osalta onnettomuuksien ja muiden hälytystehtävien yhteinen kokonaismäärä lisääntyi edellisvuodesta. Käyttötalous toteutui erinomaisesti, kun otetaan huomioon hälytysmäärän kasvu ja yleinen kustannuskehitys. Käyttötalouden hyvään tulokseen vaikutti oleellisesti satunnaiseräluonteiset tuotot, joita ei talousarvion laadintavaiheessa kyetty arvioimaan riittävällä tarkkuudella. Lisäksi palkkakustannuksissa kertyi säästöä. Kokonaisuudessaan käyttötalouden nettokustannukset koko Pelastuslaitoksen osalta olivat ,43 (sisältäen ensihoidon nollatuloksen). Käyttötalouden nettototeutumaprosentti oli 95,5 %. Talousarvio alittui ,57 eurolla. Pelastuslaitoksen investoinnit toteutuivat suunnitelman mukaisesti. Merkittävin investointi oli uuden öljyntorjunta-aluksen hankinta, johon saatiin Öljynsuojelurahaston avustus. Muita investointeja olivat kahden koukkulava-auton hankinta, väestöhälyttimien uusimisen jatkaminen, viiden pienajoneuvojen ja yhden johtoauton hankinnat, kahden moottorikelkan sekä kolmen kattotyöskentelysimulaattorin hankinta. Lisäksi päivitettiin henkilöstöhallinnon atk-järjestelmä. Talousarviossa nettoinvestointien kokonaismäärärahat olivat ja tilinpäätöksen mukainen kokonaisnettoinvestointi oli yhteensä Merkittävin säästö toteutui öljyntorjunta-aluksen hankinnassa ,69 ja kokonaisuudessaan nettoinvestointien säästö oli

48 Nivalan kaupungin talousarvio Pelastuslaitokselle oli ja lopullinen kustannus ,61 eli toteutumaprosentti Nivalankin osalla jäi alle sadan prosentin eli 95,3 prosenttiin. Kuntalaskutus perustuu vuonna 2013 voimassa olleeseen vanhaan yhteistoimintasopimukseen, jonka perusteella kustannukset jaetaan 50 % kunnan asukasluvun ja 50 % kunnan riskiluvun mukaisessa suhteessa. Kuntakohtaiseen maksuosuuteen vaikuttaa kunnan asukasluvun kehitys ja asukasluvun muutos suhteessa pelastustoimen koko alueen asukaslukuun. Lopullisessa kuntalaskutuksessa on otettu huomioon kuntien asukasluku Jokil.pelastuslaitos TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintamenot , ,39 Toimintakate , ,39 48

49 127 Nivalan Liikuntakeskus Oy:n avustukset Nivalan Liikuntakeskus Oy:lle osoitettava vastikkeeton toiminta-avustus vuodelle 2013 on euroa. Investointiosassa on Nivalan Liikuntakeskus Oy:lle varattu määrärahaa osakepääoman nostoa vastaan. Tästä määrärahasta on Nivalan Liikuntakeskus Oy:llä investointisuunnitelma, jossa kohdennetaan Uikon saunaremonttiin ja skeittipuiston kalustamiseen. Talousarvion toteutuminen vuonna 2013 Nivalan Liikuntakeskus Oy:lle on maksettu talousarvioon varattu jäähallin ja uimahallin toiminta-avustus. Investointiosaan varattu euron määräraha osakepääoman nostoa vastaan maksettiin suunnitelman mukaisesti. 127 Liikuntakeskus TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintamenot ,00 0,00 Toimintakate ,00 0,00 49

50 Nivalan kaupunkikonserni Nivalan kaupungilla on kuusi tytäryhtiötä: Kiinteistö Oy Kesti, Kiinteistö Oy Nivalan Vuokrakodit, Nivalan Kaukolämpö Oy, Nivalan Liikuntakeskus Oy, Nivalan Teollisuuskylä Oy ja Nivalan Vesihuolto Oy. Nivalan kaupunki ohjaa tytäryhtiöidensä toimintaa valitsemalla niiden hallituksiin edustajansa sekä konserniohjeistuksella ja konsernivalvonnalla. Tytäryhtiöiden keskeinen tavoite on tuottaa ja järjestää palveluja toimialueellaan ja tukea Nivalan kaupungin strategian mukaista kaupungin kasvua. Nivalan kaupungin strategia on uusittu vuoden 2013 aikana ja tytäryhtiöt päivittävät strategiansa emon strategiaan yhteensopivaksi. Tytäryhtiöiden toimintaa seurataan seuraavilla tunnusluvuilla: Liikevaihto: Kirjanpitolain mukaan liikevaihto koostuu yrityksen varsinaiseen toimintaan kuuluvien tuotteiden tai palvelujen myyntituotoista, joista on vähennetty annetut alennukset sekä alv ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot. Taseen loppusumma: on virallisen taseen loppusumma Henkilöstö: on tilikauden keskimääräinen henkilöstömäärä Tilikauden voitto/tappio: virallisen tuloslaskelman voitto/tappio Nettotulos: Liikevaihto - liiketoiminnan kulut (muuttuvat ja kiinteät kulut) + liiketoiminnan rahoituskulut + rahoitustuotot - säännölliset muut kulut + säännölliset nettotuotot varsinaisen toiminnan välittömät verot. Nettotulostermiä ei esiinny virallisessa tuloslaskelmakaavassa, mutta se on tärkein tuloskate tilinpäätösanalyysissa. Nettotulos mittaa varsinaisen toiminnan tulosta. Siihen eivät sisälly tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat satunnaiset erät. Positiivinen nettotulos kertoo, että yritys on pystynyt selviytymään varsinaisen liiketoimintansa tuotoilla rahoituskuluista sekä käyttöpääoman kasvun ja investointien omarahoitusosuudesta. Kumulatiivisen nettotuloksen tulee olla positiivinen, jotta yrityksen toimintaa voidaan pitää kannattavana. Nettotuloksen avulla arvioidaan yrityksen kykyä aikaansaada toiminnallaan varoja investointeihin ja velkojen maksuun. Sijoitetun pääoman tuotto % = (nettotulos + korko- ja rahoituskulut + verot) / sijoitettu pääoma X 100 (sijoitettu pääoma saadaan vähentämällä taseen loppusummasta korottomiksi luokitellut erät eli osto-, ennakkomaksu-, siirto- ja toimitusluottovelat sekä muut korottomat velat. (Poistoerosta laskettu laskennallinen vero on korotonta velkaa.) Konsernilaina on sijoitettua pääomaa - ei vähennetä. Konsernin ostovelat eivät ole sijoitettua pääomaa. Muut korottomat velat = esim. poistoerosta laskennallinen vero yhteisöverokannalla. Tunnusluvussa sijoitettu pääoma lasketaan tilikauden alun ja lopun keskiarvona). Sijoitetun pääoman tuotto% mittaa suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle, korkoa tai muuta tuottoa vaativalle pääomalle. Sijoitetun pääoman tuottoprosentin perusteella yrityksen kannattavuutta voidaan yleisellä tasolla arvioida seuraavasti: Hyvä 15,0- Tyydyttävä 9,0-14,9 Välttävä 0-8,9 Heikko Negatiivinen Omavaraisuusaste % = oma pääoma / taseen koko pääoma X 100 Poistoero on omaa pääomaa vähennettynä laskennallisella verovelalla. Omavaraisuusasteella tarkoitetaan oman pääoman osuutta koko taseen mukaisesta pääomasta. Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakavaraisuutta, yrityksen tappionsietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä aikavälillä. 50

51 Velkaantumisaste % = vieras pääoma / taseen koko pääoma X 100 Taseen vieraaseen pääomaan lisätään poistoerosta laskettu laskennallinen verovelka. Velkaantumisasteella tarkoitetaan vieraan pääoman osuutta koko pääomasta. Omavaraisuusaste + velkaantumisaste = 100 % Omavaraisuusastetta ja velkaantumisastetta voidaan arvioida seuraavan suuntaa antavan asteikon perusteella: Omavaraisuusaste % Velkaantumisaste % Hyvä yli 40 alle 60 Tyydyttävä Heikko alle 20 yli 80 Nivalan Vesihuolto Oy:n ja Nivalan Kaukolämpö Oy:n osalta omavaraisuusastetta heikentää liittymämaksujen kirjaaminen vieraaseen pääomaan. 51

52 Kiinteistö Oy Nivalan vuokrakodit Toimintaympäristö ja sen keskeiset muutokset Kiinteistö Oy Nivalan Vuokrakotien strategia on päivitetty Olemassa olevan kiinteistökannan hoidosta ja peruskorjauksista tulee huolehtia hyvin koko sen elinkaaren ajan. Osasta kiinteistökantaa on luovuttu. Pieniä asuntoja kysytään ensisijaisesti. Toiminnalliset tavoitteet 2013 vuokrasaatavien määrää tulee edelleen pienentää tehostetulla perinnällä Tarhinpuhto 6 peruskorjaus aloitetaan toimenpideohjelma päivitetään vuosittain strategian toteutumista seurataan riskienhallinta ajan tasalla Tunnusluvut Suoritteet TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2013 TS 2014 TS 2015 TS 2016 asuntojen lukumäärä huoneistoala m 2 käyttöaste % , Käyttöasteessa on mukana peruskorjauksia varten tyhjennettävät asunnot ja asukasvaihtojen yhteydessä tehtävät muuttoremontit. Asuntojen lukumäärää lisäsivät 2012 Unholan 6 PAV-asuntoa ja vähentävät 2013 Kyläojantie 6 G- ja H-talojen myydyt 12 asuntoa vuoden asuntojen lukumäärään vaikuttaa vähentävästi Tarhinpuhto 6 C-talon käyttötarkoituksenmuutos (nyt 9 kpl kehitysvammaisten asuntoa ja jatkossa taloon ehkä 4 asuntoa, vaikutus 5 asuntoa) vuoden kohdalla 9 uutta vuokra-asuntoa. Talous TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2013 TS 2014 TS 2015 TS 2016 KASVU Liikevaihto Taseen loppusumma Henkilöstö KANNATTAVUUS Nettotulos Sijoitetun PO:n tuotto % 4 4 2,5 VAKAVARAISUUS Omavaraisuusaste % , Velkaantumisaste % , Lainat * rahalaitoksilta * kaupungilta Taulukossa olevaan kaupungin lainamäärään sisältyy myös n euroa korotonta pääomalainaa. TS on mukana Tarhinpuhto 6 peruskorjaus taseessa ja lainassa, mahdollinen uudistuotanto on huomioitu Kiinteistö Oy Nivalan Vuokrakodit on joutunut viime vuosina ottamaan maksuvalmiuden parantamiseksi kaupungilta tilapäislainaa, ko. lainaa on jäljellä euroa ja siitä noin euroa joudutaan uusimaan vuodenvaihteessa. Laina ei näy oheisessa taulukossa 52

53 Talousarvion toteutuminen vuonna 2013 saamiset kiinteistön tuotoista kasvoivat n eurolla edellisvuoteen Tarhinpuhto 6 peruskorjaus sekä käyttötarkoituksenmuutoshanke käynnistyi kesäkuussa ja kohde valmistuu huhtikuussa 2014 liikevaihtotavoite alittui noin eurolla käyttöaste laski tammikuun 98 % joulukuun 90 prosenttiin, Tarhinpuhto 6 osuus 4 % kaikki kaupungin tilapäislainat maksettu takaisin kaupungille joulukuussa, pitkäaikaista lainaa nostettu tätä varten euroa, lainalla kaupungin takaus Muuta lainaa nostettu euroa (Tarhinpuhto 6, kaupungin takaus) toimenpideohjelmaa, strategiaa sekä riskienhallintaa tarkastellaan vuosittain 53

54 Kiinteistö Oy Kesti Toimintaympäristö ja sen keskeiset muutokset Yhtiö rakennuttaa, ylläpitää ja vuokraa kiinteistöjä erityisryhmien asumiseen. Yhtiön omistamalle tontille on alettu rakentaa uutta ryhmäkotia tukiasukkaita varten vuonna 2012 ja valmistumisajankohdaksi on arvioitu vuoden 2013 huhtikuu. Kiinteistön kustannusarvio on n M alv 0 % ja siihen on saatu ARA:lta avustusta 40 % sekä korkotukilainaa. Vuonna 2012 yhtiö on ostanut kaksi rivitaloa, joista toiseen tehdään pintaremontti. Remontin valmistumisajankohdaksi on arvioitu vuoden 2013 helmikuu ja kustannusarvio on n euroa. Toiminnalliset tavoitteet vuonna 2013 Rakennushankkeen ja rivitalon remontin toteuttaminen. Osakepääoman korottaminen eurolla. Tunnusluvut Suoritteet TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2013 TS 2014 TS 2015 TS 2016 asuntojen lukumäärä huoneistoala m käyttöaste % Talous TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2013 TS 2014 TS 2015 TS 2016 KASVU Liikevaihto Taseen loppusumma Henkilöstö KANNATTAVUUS Nettotulos Sijoitetun PO:n tuotto% 4,6-0,4 2,1 2,4 3,1 3,1 3,1 VAKAVARAISUUS Omavaraisuusaste % 90,6 5,1 6,3 12,4 6,3 6,3 6,4 Velkaantumisaste % 2,1 94,9 92,7 87,6 92,1 91,6 91,0 Lainat * rahalaitoksilta * kaupungilta Talousarvion toteutuminen vuonna 2013 Yhtiön rakennuttama ryhmäkoti valmistui vuoden 2013 huhtikuussa. Rakennuttamiskustannukset olivat n M alv 0 % ja siihen saatiin ARA:lta avustusta 631 t sekä korkotukilainaa. Rivitalon pintaremontti valmistui maaliskuussa 2013 ja sen kustannukset olivat n. 294 t. Rakennushanke ja rivitalon remontti toteutettiin vuoden 2013 aikana ja osakepääomaa korotettiin eurolla. 54

55 Nivalan Kaukolämpö Oy Toimintaympäristö ja sen keskeiset muutokset Kaukolämmön myynti vuonna 2013 oli MWh, joka oli 7,0 % (3823 MWh) edellisvuotta vähemmän. Sähköä myimme valtakunnan verkkoon 8712 MWh, joka oli 3832 MWh vähemmän kuin edellisvuonna. Sähkön myynnin väheneminen edellisvuodesta johtui toukokuussa tapahtuneen turbiinivauriosta. Alkuvuosi tammi helmikuu on normaalia lämpimämpi, kun taas maaliskuu oli vuoden kylmin kuukausi. Alkuvuosi näytti kaukolämmön kannalta suhteellisen hyvältä mutta syksy ja alkutalvi taas hyvin huonolta. Loka joulukuun keskilämpötila oli plussa puolella koko ajan. Sähkön tilanne ei ollut myöskään kovin hyvä, koska sähköhinta oli vesitilanteen ja markkinatilanteesta johtuen suhteellisen alhainen. Sähkönhinnan kiinnityksellä saimme sähköstä markkinahintaa paremman hinnan 42,30 /MWh, edellisvuonna 45,40 /MWh. Sähköstä saatu hinta on jäänyt alemmalle tasolle kuin mitä on suunniteltu voimalaitoksen investointiohjelmassa. Toukokuun 18 päivänä tapahtui turbiinin laakereiden rikkoontuminen, joka esti turbiinin ajamisen. Turbiinin korjaus kesti aina joulukuun 15 päivään asti. Kaukolämmön verotonta hintaa nostimme lokakuun alusta 5 /MWh ollen 51 /MWh. Hinta on valtakunnalliseen hintatasoon nähden vähän keskiarvon alapuolella. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2013 on seuraavanlaiset: REF polttoaineen vakiinnuttaminen polttoainevalikoimaan, samoin puupolttoaineen lisääminen viljankuivaamoprojektin edesauttaminen vieraan pääoman vähentäminen (lainojen takaisin maksu) taloushallinnan kehittäminen voimalaitoksen käytön ja ennakkohuollon kehittäminen sähköstä saatavan hinnan maksimointi Tunnusluvut Suoritteet TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2013 TS 2014 TS 2015 TS 2016 Kaukolämmönm.(MWh) Sähkönmyynti (MWh) Höyrynmyynti (MWh) Kaukolämmönhinta(alv 0%) Sähkön hinta (alv. 0%) Höyryn hinta (alv. 0%) Verkoston pituus (km.) Polttoaineenkäyttö turve/puu/ref/öljy (%) Kaukolämpöliittymät (kpl) ,00 61,22 52,00 26/69/4/ ,00 45,43 53,3 20/73/6/ ,00 55,00 53,00 25/61/13/ ,30 53,4 17/77/6/ ,00 58,00 54,00 25/59/15/ ,00 60,00 55,00 25/59/15/ ,00 60,00 55,00 25/59/15/

56 Talous TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2013 TS 2014 TS 2015 TS 2016 KASVU Liikevaihto Taseen loppusumma Henkilöstö KANNATTAVUUS Nettotulos Sijoitetun PO:n tuotto% 0,58 1,71 1,10 VAKAVARAISUUS Omavaraisuusaste % 6 4 6,8 3,3 7,1 7,3 7,5 Velkaantumisaste % ,2 96,2 93,0 92,8 92,6 Lainat * rahalaitoksilta * kaupungilta Talousarvion toteutuminen vuonna 2013 Nivalan Kaukolämpö Oy liikevaihto oli talousarvion mukainen mutta tulos rahoituserien jälkeen oli euroa miinuksella. Toiminnallinen tulos eli liikevoitto oli kuitenkin ,26 euroa plussalla. Turbiinin korjauksesta johtuen sähkön myynti jäi sunnitellusta noin 6200 MWh. Keskeytysvakuutus korvasi tuotannon menetyksestä johtuvan voiton, myös konerikkovakuutus korvasi turbiinin korjauksen. Korjauksen yhteydessä teimme turbiinin perusparannuksia noin euroa edestä. Yhtiön investoinnin lainojen kireästä takaisinmaksuohjelmasta johtuen jouduimme ottamaan Kuntarahoituksesta lainaa yhtiön kassanhallinnan parantamiseen. Kaukolämpöliittymiä vuonna 2013 tuli yhteensä 5 kpl, joka on normaali vuoteen nähden hyvin pieni. Kaukolämpöliittymiä on yhteensä 563 kpl. Ennakkohuoltojärjestelmän kehittäminen on hyvällä mallilla. Kehittämisen kannusteeksi on laadittu tulospalkkiojärjestelmä. Sähköstä emme ole saaneet toivottua hintaa /MWh, koska turbiinin korjauksesta johtuen emme voineet kiinnittää sähkönhintaa alkukesästä. Samoin markkinatilanne painoi sähkön pörssihintaa hyvin alas. Olemme kehittäneet taloushallintaa ostamalla käyttöomaisuuskirjanpitoon uuden markkinoilla olevan kaupallisen ohjelman. Samoin sähköinen laskutus on ollut suuri paino viime vuonna. 56

57 Nivalan Liikuntakeskus Oy Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset - Nivalan Liikuntakeskus Oy tuottaa monipuoliset liikkumisen mahdollisuudet. Liikuntapaikat koko kunnan alueella huolehditaan käyttäjien tarpeiden mukaisesti ja Liikuntakeskuksen alueella olevat, tulevat ja suunnitellut liikuntapaikat tukevat toiminnallisesti ja taloudellisesti toisiaan. - Tavoitteena on tuottaa liikuntapalvelut edullisesti, tasapuolisesti ja asiakkaiden tarpeita tyydyttävästi. Palvelujen on oltava virikkeellisiä, korkealaatuisia, hyvinvointia ja terveyttä edistäviä. - Konkreettisimmat muutostavoitteet o Käyttökustannusten optimointi -hankkeen toimeenpano toiminnan ja investointien kautta Jäähallin osalta tavoitteet vuonna 2013 ovat sähkö- ja lämpökustannuksia alentavaksi 20 % verrattuna 2011 vuoden tasoon. Vuonna 2014 tavoite myös 20 %, täten kokonaissäästötavoite sähkön ja lämmön osalta 500 MWh. uimahallin säästötavoite em. käyttökustannuserissä vuodelle 2013 on 250 MWh. o jäähallin peruskorjauksen suunnittelu ja aikataulutus. Uikon saunaremontti kesä o o o hyvinvointitoimijoiden hakeminen Uikon tiloihin kuntosalitoiminnan kehittäminen lähiliikunta-alueiden kehittäminen yhdessä kaupungin kanssa skeitti -puiston kalustaminen, Lehtolantien liikunta-alue, lähiliikunta-alueet Toiminnalliset tavoitteet - kävijämäärien ylläpito: jäähallin käyttöaste yli 75 %, uimahallin kävijätavoite käyntikertaa, kuntosalilla käyntikertaa, sekä eri liikuntatapahtumat suoritetta. o Liikevaihdon kävijämaksujen kasvutavoite 3 % - yksiköiden mahdollisimman laaja palvelutuotanto: liikunnan palvelut, tukipalvelut sekä tilojen ja kaluston vuokraus eri liikunta- ja vapaa-ajan tapahtumia varten. o Kesätapahtuman järjestä3minen - Liikuntakeskus tuottaa monipuolisia ja virikkeellisiä liikuntapalveluja ja liikuntatapahtumia yhteistyössä eri tahojen ja yhteisöjen kanssa sekä hoitaa, ylläpitää ja kehittää liikuntapaikkoja. Tunnusluvut Netto-/tilikauden tulos kustannuspaikoittain TP 2011 TP 2012 TA 2013 TOT 2013 TS 2014 TS 2015 TS 2016 Jäähalli Kuntosali Uimahalli Liikuntapalvelut Talous TP 2011 TP 2012 TA 2013 TOT 2013 TS 2014 TS 2015 TS 2016 KASVU Liikevaihto Taseen loppusumma Henkilöstö 7 7 (+1) KANNATTAVUUS Netto-/tilikaudentulos Sijoitetun PO:n tuotto% 0-6,4 0-4,7 0,7 0,7 0 VAKAVARAISUUS Omavaraisuusaste % 68,9 72,9 77, ,6 Velkaantumisaste % 31,1 27,1 22,5 28, Lainat * rahalaitoksilta * kaupungilta * vesihuolto Pääomalaina

58 Talousarvion toteutuminen vuonna 2013 Toimintaympäristö ja sen keskeiset muutokset - Nivalan Liikuntakeskus Oy tuottaa monipuoliset liikkumisen mahdollisuudet. Liikuntapaikat koko kunnan alueella huolehditaan käyttäjien tarpeiden mukaisesti ja Liikuntakeskuksen alueella olevat, tulevat ja suunnitellut liikuntapaikat tukevat toiminnallisesti ja taloudellisesti toisiaan. o liikuntapaikat hoidetaan yhdessä järjestöjen, palvelujen myyjien, urakoitsijoiden ja liikuntakeskuksen henkilöstöllä. o kesätöissä ja tuurauksissa on työllistetty 1 pitkäaikaistyötön ja 3 nuorta. o latujen hoito aloitettu uudella urakoitsijalla (gps-seurannan kehittäminen) - Tavoitteena on tuottaa liikuntapalvelut edullisesti, tasapuolisesti ja asiakkaiden tarpeita tyydyttävästi. Palvelujen on oltava virikkeellisiä, korkealaatuisia, hyvinvointia ja terveyttä edistäviä. o Vuoden 2013 aikana laadittiin liikuntapalvelujen palvelutasopäätös yhdessä sivistystoimen kanssa. o Nivalan kaupungin käyttötalouden liikuntamenot vuodelta 2013 ovat 58,47 euroa/kuntalainen (kaupungin käyttötalousavustukset + LP määräraha - maksetut vuokrat/ asukasta). LIPAS -järjestelmän viimeisemmän tilastoinnin mukaan vuodelta 2012 keskiarvo alueella on 73,20 euroa ja läänin alueella 69,30/kuntalainen (kts. liite 1 taulukko). o liikuntapalvelujen määräraha pitää ottaa käsittelyyn tulevassa talousarvio 2014 suunnittelussa. Liikuntatoimen kuluja katetaan muiden kustannuspaikkojen kustannuksella, siirtämällä tuloja LT:n kustannuspaikalle. Mikäli määrärahalisäystä tehdä on liikuntapalvelujen palvelutasopäätöstä muutettava. o o o uusien toimintojen suunnittelun myötä hallitus on päättänyt alkaa rakentamaan Uikon yhteyteen keilahallia mikäli rakentamisen edellytykset täyttyvät. Avustushakemus keilahallista on jätetty ELY-keskukselle. Kaupunki myönsi rahoitusosuuden rakennuskustannuksiin. Samassa yhteydessä toteutetaan toiminnallisia rakennustoimenpiteitä mm. uimahallin ja jäähallin yhdistämisestä. Resurssien vähäisyydestä johtuen toimintamallin kehittämistä mm. hyvinvointi- ja terveyspalvelujen suuntaan ei ole voitu toteuttaa. Toiminnan suunnittelussa on kuitenkin palvelujen lisääminen ja suuntaaminen vapaa-ajan- ja hyvinvointipalvelujen suuntaan otettu huomioon. Liikuntapalveluiden taso ei ole heikentynyt. Nivalassa tuotetaan korkeatasoiset, kustannustehokkaasti vertailukelpoiset liikunnan harrastamismahdollisuudet muihin kuntien liikuntapalveluihin verrattuna. - Konkreettisimmat muutostavoitteet o Käyttökustannusten optimointi -hankeen toimeenpano toiminnan ja investointien kautta Jäähallin osalta tavoitteet vuonna 2013 ovat sähkö- ja lämpökustannuksia alentavaksi 20 % verrattuna 2011 vuoden tasoon. ei toimenpiteitä kuluneen vuoden aikana jäähallin energiakustannusten toteuma +/- 0 % (verrokki 2011). uimahallin säästötavoite energiakustannuserissä vuodelle 2013 on 10 % (250 MWh). uimahallin kustannustoteuma -4,8 %:a vuoteen 2012 verrattuna ja -11,5 %:a vuoteen 2011 verrattuna. Säästöt on haettu käytäntöjen kautta. o jäähallin peruskorjauksen suunnittelu ja aikataulutus. Uikon saunaremontti kesä jäähallin energia-/peruskorjaus kustannusarvioon tehty. Laskennalliset säästötavoitteet ovat min. 400 Mwh/vuosi, mikä tarkoittaa noin ,00 euroa/vuosi. Avustushakemus energiaremonttiin on jätetty ELY-keskukselle. Uikon saunaremontti valmistui heinäkuussa. Samassa yhteydessä toteutettiin altaiden tiiveyden korjaus sekä niiden laajempi vuosihuolto. o o o o hyvinvointitoimijoiden hakeminen Uikon tiloihin toimijoiden hakua, kiinnostusta tiloihin on hyvinvointipalvelujen tuottajilla. kuntosalitoiminnan kehittäminen uusittu ja hankittu uusia laitteita lähiliikunta-alueiden kehittäminen yhdessä kaupungin kanssa Kalliosaarentien frisbee-golf rata otettiin käyttöön 6/2013. Korpipuiston tennis- ja katukoriskentät otettiin käyttöön 6/2013. muita huomioita kolme uutta rekisteröitynyttä liikuntajärjestöä. 58

59 Toiminnalliset tavoitteet - kävijämäärien ylläpito: jäähallin käyttöaste yli 75 %, uimahallin kävijätavoite käyntikertaa, kuntosalilla käyntikertaa, sekä eri liikuntatapahtumat suoritetta. o jäähallin käyttöaste 87,1 %, myytyjä tunteja 1941 (myytäviä tunteja on n. 2200). Käyttöpäiviä hallissa 2013 yhteensä 267 päivää ja käyttötunteja n tuntia. o UIKKO yhteensä uimahallin kävijämäärä kuntosalin kävijämäärä ryhmäliikunnan ja uintiryhmien suoritteet n 1500 o eri liikuntatapahtumat noin 7000 o Liikuntakeskuksen arvioidut liikuntasuoritteet vuodessa on yli suoritetta. Ei sisällä eri tilaisuuksissa/peleissä yleisönä käyneitä. - Liikevaihdon kävijämaksujen kasvutavoite 3 % o kävijämaksujen kasvu 12,5 %. Koko liikevaihto -1,5 %. - yksiköiden mahdollisimman laaja palvelutuotanto: liikunnan palvelut, tukipalvelut sekä tilojen ja kaluston vuokraus eri liikunta- ja vapaa-ajan tapahtumia varten. o vuokrattu tiloja ja kalustoa eri tapahtumia varten. - Kesätapahtuman järjestäminen o järjestettiin jällen heinäkuussa, rullakiekkoa toukokuusta lähtien Liite 1 taulukko Kunta Vuosi Investoinnit ( /asukas) Käyttökustannukset ( /asukas) Käyttötuotot ( /asukas) Avustukset ( /asukas) Nettokustannukset ( /asukas) Pyhäjärvi 2012, 16,1 55,1 6,3 3,6 48,7 Ylivieska 2012, 13, 105, 38,6 5,8 66,4 Kalajoki 2012, 9,6 71,1 1,8 6,2 69,3 Oulainen 2012, 6,5 92,5 22, 3,1 70,5 Haapajärvi 2012, 80,6 7,2 17, 73,4 Sievi 2012, 141,8 64,9 3,2 76,9 Haapavesi 2012, 223, 100,4 21,1 10,4 79,2 Raahe 2012, 29,1 96, 4,8 20,4 91,3 Kärsämäki 2012, 2,9 95,3 2,5 5,4 92,8 Keskiarvo alueella 2012: 73,2 59

60 Nivalan Teollisuuskylä Oy Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Nivalan Teollisuuskylä Oy rakennuttaa ja vuokraa yrityksille teollisuus- ja toimitiloja, hallinnoi kehittämishankkeita ja tuottaa elinkeinopalveluita yhteistyökumppaneiden kanssa. Nivala-Haapajärven seutu Nihak ry tuottaa yritystoiminnan tarvitseman neuvonnan ja Oulun Eteläinen instituutti toteuttaa tutkimus- ja kehitystoimintaa alueella. Teollisuuskylän omistuksessa on m 2 toimitiloja. Toimitilojen kysyntä on ollut kasvussa. Strategian tavoitteet Vuoden 2013 aikana jatketaan yhteistyön syventämistä NIHAKin elinkeinopalveluiden, Oulun Eteläisen instituutin tutkimustoiminnan, Centria Ammattikorkeakoulun ja ELME Studion yrityspalveluiden välillä. ELME Studiota on kehitetty mm. kehittämis-hankkeiden kautta ja kehittäminen jatkuu edelleen. Tavoitteena on rakentaa ELME Center -kokonaisuus, jossa limittyvät elektroniikan mekaniikan, metallialan ja bioenergian tutkimus, koulutus, kehittämistoiminta ja yritysten toiminta. Vuonna 2010 on käynnistetty ELME Center International (ECIS) -hanke kevyen ja keskiraskaan teknologiateollisuuden kehittämiseksi ja monipuolistamiseksi. ECIS-hankkeeseen on vuonna 2011 palkattu tutkimusjohtaja, joka vuoden 2012 aikana laatii polttotekniikkaan liittyvän tutkimusohjelman, joka käynnistyy vuonna Toiminnalliset tavoitteet vuonna 2013 uusien yritysten nettolisäys 15 yritystä Tiilimaan risteysalueen markkinointi jatkuu olemassa olevien yritysten osaamistason nosto (EU-projekteja 0,4 milj. euroa/vuosi, sisältää kansallisen ja EU-tuen sekä yritysten käyttämät varat) teollisuuskylään 20 uutta työpaikkaa Tunnusluvut Suoritteet TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2013 TS 2014 TS 2015 TS 2016 Uudet työpaikat 8, Talous TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2013 TS 2014 TS 2015 TS 2016 KASVU Liikevaihto Taseen loppusumma Henkilöstö 4 5 5,5 5, KANNATTAVUUS Nettotulos Sijoitetun PO:n tuotto% 2,0 3,2 2,2 3,0 2,1 2,1 2,0 VAKAVARAISUUS Omavaraisuusaste % 40,2 41,8 44,3 45,5 46,2 48,2 50,1 Velkaantumisaste % 53,7 50,1 45,5 54,5 41,1 36,4 31,7 Lainat * rahalaitoksilta * kaupungilta

61 Talousarvion toteutuminen vuonna 2013 Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Varsinaisessa toiminnassa on keskitytty alueen kehittämiseen ja yritysneuvonnassa on pyritty edistämään ulkomaan kauppaa. Elme-studion laboratorio ja laboratorion toiminta on kehittynyt edelleen vuoden 2013 aikana. Strategian tavoitteet Vuonna 2012 laboratoriotiloja on laajennettu noin 300 m 2. Laboratorioon on hankittu (projekti OEi/JEDU) uusia laitteita mm. ABB-robotti ja rullamuovauslaitteet. Vuoden 2013 aikana laboratorioon hankittiin laitteet erityislujien terästen tutkimiseen: mm. induktiokarkaisulaitteisto ja digitaalimikroskooppi. Vuonna 2013 mittauslaboratorion käytettävyyttä on saatu edistettyä sijoittamalla huoneeseen digitaalimikroskooppi (OEi/JEDU: Tulevaisuuden Tuotantoteknologiat). Uuteen laajennusosaan on sijoitettu induktiokarkaisulaitteisto ja siihen liittyvät sähkökytkennät ja ensiöpiirin jäähdytysjärjestelmät (OEi/JEDU: Räätälöidyt piensarjat terästutkimusympäristö RPST). ELME Centerin paineilmayksikkö uusittiin alkuvuodesta 2013 (NTK). Polttotekniikkaan (energia) liittyvää tutkimusta on käynnistetty (NTK). Vuoden aikana jätettiin rahoittajalle (PPL EU/EAKR) hakemus: Liikuteltava pienpolton kehittämisympäristö. Hanke käynnistyi kesällä Hankkeessa rakennetaan kuormalavalla oleva liikuteltava tutkimuskontti mittauslaitteineen, jota voidaan vuokrata mm. tutkimuksen, koulutuksen ja mikro- ja pk-yritysten tarpeisiin. Varsinainen tutkimuskontti on rakennettu syksyn 2013 aikana ja ensimmäiset mittalaitteet on hankittu. Vuoden 2014 aikana tutkimuskontti viimeistellään mm. pienpolttolaitteiden ja ensimmäisessä vaiheessa puulämmitteisten saunankiukaiden standardin mukaiseksi testauspaikaksi. Vuoden 2013 aikana on verkostoiduttu kansallisesti Kuntaliiton organisoiman seutukaupungit verkoston pilotohjelmaan. ELME Studio yhteistyöverkoston kanssa (NIHAK,OEI,JEDU,Centria,NTK,Nivalan kaupunki) ovat mukana pk-teollisuuden uudistaminen ja kilpailukyky -pilotissa, jossa vetäjänä ja koordinaattorina toimii Rauman kaupunki. Muina osapuolina ovat Nivala, Huittinen, Alajärvi ja Lieksa. Nivalan (ELME Studion) vetovastuuna on alateema 1 (alateema 1: kokeilla ja mallintaa toimintaympäristöjä sis. Maantieteellisesti rajatut monialaiset yrityspuistot; Verkostohankkeet uusien toimintatapojen ja materiaalien kehittämisessä ja Toimialakohtaiset laajat kehittämishankkeet). Vuoden 2013 aika on verkostoiduttu myös INKA-kaupunkiohjelmiin em. ELME Studion yhteistyöverkoston kanssa. Tavoitteena on saada tutkimushankkeita mm. kansallisiin TEKES-ohjelmarahoituksiin. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen vuonna mennessä yritysten nettolisäys oli 24 yritystä olemassa olevien yritysten osaamistason nosto (EU-projekteja 0,26 milj. euroa/2013, sisältää kansallisen ja EU-tuen sekä yritysten käyttämät varat) mennessä teollisuuskylän työpaikkoja oli lisääntynyt 84 vuonna 2013 Best Glass Oy:n varastokatos valmistui, Champion Door Oy:n tuotantotilat otettiin käyttöön sekä käynnistettiin Akkuser Oy:n ja NTcab Oy:n laajennukset. 61

62 Nivalan Vesihuolto Oy Toimintaympäristö ja sen keskeiset muutokset Veden kulutuksen kasvua ei ole näkyvissä tulevina vuosina, päinvastoin pikemminkin laskua mm. teollisuuden vedenkäytön vähetessä. Jätevesiasiakkaita toki saadaan jonkin verran vuosittain lisää viemärilaitoksen toiminta-alueiden laajentuessa. Tukkuvesiyhtiö Vesikolmio on taloussuunnitelmassaan linjannut asiakkailleen (vesiyhtiöt) vuodelle 2013, talousvedelle ja jätevedelle hinnankorotusta n. 10 %. Myös seuraaville vuosille on odotettavissa 5-10 % korotukset vuosittain. Johtoverkostojen ikääntyessä saneerausvelka kasvaa ja näin ollen joudumme myös varautumaan tuleviin, kasvaviin verkoston saneerausinvestointeihin. Eritoten viemäriverkoston vuotovedet on saatava kuriin nopealla aikataululla. Nämä puhtaat jätevedet kuormittavat turhaan jäteveden puhdistamoa ja Vesikolmio alkaakin tulevina vuosina korottaa vuotovesistä perittävää maksua. Talousarviossa onkin huomioitu em. tekijät ja suunnitelmissa on, että talousveden perusmaksua nostetaan ensi vuodelle 15,6 % (44,68 51,65 /vuosi, omakotiliittyjätyyppi) ja talous- ja jäteveden käyttömaksua 10 % (talousvesi 0,74 0,81 /m 3, jätevesi 2,03 2,23 /m 3 ). Kaikki hinnat verollisia. Korotusten vaikutus 150 m 3 vuodessa käyttävälle keskustassa asuvalle asiakkaalle on n. 48 ja taajaman ulkopuolella asuvalle (ei viemäriasiakas) n. 18 ). Suunnitelmavuosina korotetaan talous- ja jätevesien käyttömaksuja tukkuvesiyhtiötä seuraten 5-10 % vuosittain. Toiminnalliset tavoitteet vuonna 2013 Haapaperän viemäröintihanke saadaan valmiiksi. Viemäriverkoston vuotovesistä pyritään korjaamaan pois väh. 20 % (investoidaan ). Talousveden vuotovesimäärä pyritään pitämään alle 5 % (investoidaan väh ). Nivalan Haapajärven suunnan alueiden talousveden laadun varmistamiseksi Karvoskylän pumppaamolle asennetaan UV-desinfiointilaitteet. Nivalan Vesihuollon kehittämissuunnitelma koskien talous- ja jätevesiä sekä hulevesiä tulee käsittelyyn vuoden 2013 aikana. Tunnusluvut Suoritteet Viemärilaitos tilik.voitto/tappio TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2013 TS 2014 TS 2015 TS Viemärilaitos nettotulos Vesilaitos tilik. voitto/tappio Vesilaitos nettotulos

63 Talous (vesi- ja viemärilaitos) TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2013 TS 2014 TS 2015 TS 2016 KASVU Liikevaihto Taseen loppusumma Henkilöstö 8, KANNATTAVUUS Nettotulos Sijoitetun PO:n tuotto% 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 VAKAVARAISUUS Omavaraisuusaste % ,8 70,0 73,6 73,4 73,2 Velkaantumisaste % ,0 30,0 27,5 27,9 28,2 Lainat * rahalaitoksilta * kaupungilta Talousarvion toteutuminen vuonna 2013 Talousveden myynti jäi talousarviossa arvioidusta kuutiosta n kuutiota (-4,5 %). Samoin jäteveden myynti jäi arvioidusta kuutiosta n kuutiota (-3,0 %). Näin ollen liikevaihtoa ei kertynyt odotetusti. Nousua liikevaihtoon tuli kuitenkin edellisvuoteen verrattuna , johtuen lähinnä hintojen korotuksista. Talous- ja jäteveden myynnin kehitys näyttääkin siltä, että vaikka liittyviä kiinteistöjä tulee lisää, niin hintojen korotukset ohjaavat säästäväisempään veden käyttöön ja kulutusta hillitsevät myös nykyaikaiset vettä säästävät kodinkoneet. Myöskään kunnan väkiluvussa, maatilojen eläinten määrissä ja teollisuuden prosesseissa, ei ole tapahtunut merkittävää muutosta lisääntyvän veden käytön kannalta. Odottamaton ylimääräinen menoerä tuli heinäkuisesta veden laatuongelmasta, joka aiheutti n euron kustannukset. Kustannuksia aiheutti lähinnä n. 250:n vesinäyte-erän laboratorioanalysoinnit ja haittakorvaukset n. 300:lle kiinteistölle. Edellä esitetyistä seikoista johtuen, talousarviossa arvioidusta tuloksesta jäätiin n euroa. Haapaperän viemäröinti saatiin johtorakentamisen osalta valmiiksi marraskuussa. Viimeistelytöitä jää vielä vuodelle Haapalan koulu liitettiin ensimmäisenä verkostoon vuoden vaihteessa. Viemäriverkoston vuotovesiä ei ihan tavoitteen mukaisesti ehditty korjaamaan. Vuotoveden määrä kuitenkin laski edellisvuoteen verrattuna, verkoston korjausten sekä pienemmän sademäärän vuoksi. Vuotovesikustannukset olivat n edellisvuotta pienemmät ( ). Talousvesiverkoston vuotovedet kasvoivat 9 prosenttiin useiden piilovuotojen vuoksi, joita ei ole löydetty. UV-desinfiointilaitteet asennettiin nopeutetulla aikataululla Karvoskylän pumppaamon lisäksi myös Ruuskankylän ja Pääkönperän pumppaamoille. Kaskenmäen pumppaamon UV-laiteasennus tehtiin tammikuussa Lisäksi talousveden laadun turvaamiseksi päätettiin rakentaa säiliöiden päälle suojaavat rakennukset Karvoskylän ja Nukarisen pumppaamoille vuoden 2014 aikana. Nivalan vesihuollon kehittämissuunnitelma on esitelty tekniselle lautakunnalle ja se on hyväksytty Nivalan Vesihuolto Oy:n hallituksessa. Suunnitelma hyväksyttänee kaupungin hallituksessa ja -valtuustossa vuoden 2014 aikana. 63

64 130 Keskushallinto Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Keskushallinnon tehtäväalueeseen kuuluvat mm. asiakaspalvelu, asiakirjahallinto, IT-palvelut sekä talous- ja palkkahallinto. Tehtäväalueeseen sisältyy myös kunnallisten ja valtiollisten vaalien järjestäminen, vanhusten asiointiliikenteen järjestäminen. Vuoden 2010 aikana tehtyjen päätösten perusteella taloushallinnon sekä palkanlaskennan palveluntuotanto on ulkoistettu palveluntuottajalle. It-palvelujen osalta on myös tehty henkilöstöjärjestelyjä. Uutta toimintatapaa on kehitettävä edelleen yhdessä palveluntuottajan ja toimialojen kanssa. Keskushallinnon toimialan henkilöstö (pl. maaseututoimi ja lomatoimi) on vähentynyt vuosina viidellä henkilöllä. Vastaavasti Peruspalvelukuntayhtymä Kallion perustamisen myötä henkilöstöstä (palkanlaskennasta sekä it-toiminnoista) siirtyi henkilöresursseja kuntayhtymän palvelukseen. Yleisen edunvalvonnan siirryttyä valtion järjestämiseksi henkilöstöstä kaksi henkilöä siirtyi valtion palvelukseen. Vuoden 2012 talousarvio sisälsi henkilöstöpäällikön tehtävien uudelleen järjestelyn. Vuoden 2012 aikana tehtäväjärjestelyjä on tehty. Vuonna 2013 eläköityy vähintään kaksi henkilöä. Strategian toteuttaminen Keskushallinnon tehtäväalue toteuttaa Nivalan kaupungin strategiassa määriteltyjen tavoitteiden toteuttamista sekä kaupunginvaltuuston ja -hallituksen päätöksiä. Toiminnalliset tavoitteet Keskushallinto toimii yhteistyössä toimialojen kanssa. Tukipalveluja kuten mm. taloushallinnon, palkanlaskennan ja IT:aa koskevien päätösten osalta toimintoja kehitetään edelleen yhteistyössä palvelun tuottajan sekä toimialojen kanssa. Talousarvion toteutuminen vuonna 2013 Omalta osaltaan keskushallinto on toteuttanut Nivalan kaupungin strategiassa määriteltyjen tavoitteiden toteuttamista sekä kaupunginvaltuuston ja -hallituksen päätöksiä. Taloushallinnon ja palkanlaskennan palvelujen kolmas sopimusvuosi täyttyi ulkoisen palvelutuottajan kanssa. Vuoden aikana kaksi henkilöä eläköityi keskushallinnosta, joista toisen tehtävät järjesteltiin tehtäväkuvia tarkentamalla siten, että tehtävää ei täytetty. Nivalan kaupunki hyväksyttiin valtiovarainministeriön päätöksellä etäpalvelujen valtakunnalliseen käyttöönottoon. Etäpalvelujen osalta tekniikka ja toimitilat on järjestetty vuoden 2014 alusta toimiviksi ja palveluista on laadittu sopimus Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston kanssa, samoin kuin yhteispalvelupisteen osalta (työvoimahallinnon palveluja). Ko. toiminnan kehittämisen kannalta työvoimahallinnon, Tartu tilaisuuteen -projektin, työpajatoiminnan sekä etäpalvelun/yhteispalvelupisteen keskinäinen yhteistyö on olennaista, samoin asiakkaiden informoiminen ja ohjaaminen palvelun käyttöön. Vuoden 2013 aikana yhteispalvelupisteessä annettiin yhteispalvelupisteen raportoinnin (apudiaari) perusteella palvelua mm. seuraavilla osa-alueilla: neuvontaa, verkkopalvelujen käytössä ja niissä opastamisessa, julkaisujen, esitteiden ja lomakkeiden jakaminen ja lomakkeiden vastaanotto nettipalveluiden yleisesittely asiakkaille. Em. tapahtumia oli kirjattu apudiaariin kesäkuusta joulukuuhun noin 70 tapahtumaa. Kaikkia puhelinneuvontaa, asiakasneuvontaa kuten ei myöskään asiakkaan omatoimista www-palvelujen käyttöä kirjata apudiaariin. Tammi helmikuussa 2014 tapahtumia on kirjattu apudiaariin jo vajaat 40 kpl, joten tarvetta yhteispalvelupisteen toiminnalle on. Palvelun/asiakas on arvioitu kestävän vajaasta 5 minuutista vajaaseen 20 minuuttiin palvelutarpeesta riippuen. Asiakaspalvelu pilotointihankkeeseen Nivalan kaupunki ei päässyt ( 64

65 Vanhusten asiointiliikennöintiä varten järjestetyn Kyläkyyti -liikennöinnin osalta yhteistyö on toiminut hyvin. Vuoden 2013 aikana ei toimitettu valtiollisia eikä kunnallisia vaaleja. Vuonna 2013 vanhus- ja vammaisneuvoston kanssa yhteistyössä organisoitiin alueellinen vanhusviikon tapahtuma teemalla hyviä vuosia. Juhlapuhujana oli OTT, VT, kehitysjohtaja Anja Karvonen-Kälkäjä (vanhuksen vaikuttamismahdollisuus omissa palveluissaan). 130 Keskushallinto TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintatulot , ,90 Toimintamenot , ,59 Toimintakate , ,69 65

66 150 Henkilöstöjaos Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Nivalan kaupungin palveluksessa työskentelee noin 370 (tilinpäätös 2011) vakituista henkilöä. Henkilöstön lukumäärä on vähentynyt viime vuosina tapahtuneiden organisaatiomuutosten johdosta. Näistä muutoksista voidaan mainita mm. Jokilatvan opiston, Jokilaaksojen pelastuslaitoksen sekä Peruspalvelukuntayhtymä Kallion perustaminen, jolloin henkilöstöä siirtyi Nivalan kaupungin palveluksesta uusien organisaatioiden palvelukseen luvulla, pääasiallisesti edellä mainittujen organisaatiomuutosten johdosta, henkilöstön lukumäärä vähentyi yli 600 henkilöstä reiluun 300 henkilöön. Vastaavasti vuosina 2011 ja 2012 tapahtuneiden lomituspalvelujen ja alueellisten maaseutupalvelujen järjestämisen myötä Nivalan palvelukseen siirtyi 54 henkilöä. Nivalan kaupunki on ollut mukana monissa kaupungin palvelujen järjestämistä koskevissa selvityksissä (mm. kuntaliitosselvitykset, kunta- ja rakennelain 9 :n mukainen selvitys palvelujen turvaamiseksi toteuttavista toimenpiteistä). Palkanlaskennan ja taloushallinnon palvelut on järjestetty vuoden 2011 alusta alkaen uudella tavalla. Kuntakentässä Nivala on ulkoistanut palkkahallinnon ja taloushallinnon palvelut ensimmäisten joukossa yksityiselle palveluntuottajalle. Siitä, kuinka syksyllä 2012 hyväksyttävä rakennelaki vaikuttaa kuntiin, ei ole tällä hetkellä varmuutta. Lainsäädännössä on linjattu, että vuonna alusta voimaan tulevissa kuntajaon muutoksissa säilyy henkilöstön viiden vuoden työsuhdeturva. Tilinpäätöksen 2011 tilastoinnin mukaan sairauspoissaolojen lukumäärä on Nivalan kaupungissa huomattava, yhteensä 8946 kpl. Sairauspoissaolojen suurta lukumäärää selittävät osaksi yksittäiset pitkät sairauspoissaolot mm. henkilöstöryhmissä, joissa tehdään fyysistä työtä. Kuntakentän muutosten vallitessa organisaation henkilöstöjohtamisella ja esimiestyöllä on suuri merkitys organisaation kykyyn tehdä toiminnallisesti ja taloudellisesti tuloksekasta työtä. Esimiestyön ja henkilöstöjohtamisen tärkeyttä Nivalan kaupungin organisaatiossa on entistä enemmän korostettava. Tämä osa-alue on otettava huomioon kaupunginhallituksen sekä lautakuntien toiminnassa. Toimielinten on huomioitava toiminnassaan esimiesten jaksaminen, jotta esimiehet puolestaan voivat tehdä omilla tehtäväalueillaan ansiokasta esimiestyötä. Henkilöstöpäällikkö on eläköitynyt vuoden 2012 alussa. Henkilöstöpäällikön tehtävistä pääasiallisesti henkilöstöjohtamisen kehittämiseen liittyvät tehtävät on sisällytetty hallintojohtajan tehtäväkenttään ja keskeisenä henkilönä palkka- ja palvelussuhdeasioissa toimii henkilöstöpalvelusihteeri. Henkilöstöpalvelusihteerin tehtäväkuvaan kuuluu keskeisesti myös toimiminen yhteyshenkilönä palkanlaskennan ja kaupunkiorganisaation välillä sekä henkilöstön neuvominen sekä ohjeistaminen palkkahallintoon liittyvissä asioissa. Työhyvinvoinnin järjestämisen käytännön asioissa keskeisenä henkilönä toimii palvelusihteeri. Strategian toteuttaminen Nivalan kaupungin henkilöstöstrategian onnistunut toteuttaminen myötävaikuttaa välittömästi kaupunkistrategian toteutumiseen. Tavoitteena on, että vuonna 2016 Nivalan kaupunki on alueensa paras julkisen sektorin työnantaja. Vuoden 2012 aikana on Nivalan kaupungissa työstetty henkilöstöstrategiaa Talent Partners Oy:n / Leena Kanervan konsultoimana. Lähestulkoon koko henkilöstö on pystynyt vaikuttamaan strategian sisältöön sekä toimenpiteisiin, joita toimintayksiköissä, toimialoilla on sovittu toteutettavaksi. Strategiatyön tuloksena Nivalan kaupungin henkilöstöstrategian painopisteiksi vuosille määritettiin seuraavat painopisteet: Uudistumme rohkeasti ja avoimesti keskustellen (muutosten ja uudistusten johtaminen) Tarjoamme mahdollisuuksia oppimiseen ja kehittymiseen (oppiminen ja kehittyminen) Uudistusten keskellä huolehdimme työhyvinvoinnista ja jaksamisesta (työhyvinvointi ja jaksaminen) Panostamme työuran sujuvaan alkuun ja tarjoamme joustoa viimeisiin työvuosiin Osallistuva esimiestyö tukee työssä onnistumista (esimiestyön kehittäminen) Työyhteisömme hyvä yhteishenki on työn ilon kulmakivi (työyhteisö ja ilmapiiri) 66

67 Strategiatyön alkuvaiheessa toteutettiin työhyvinvointikysely, jonka perusteella eri työyksiköissä toteutettiin lähes 20 kyselyyn perustuvaa purkukeskustelua. Purkukeskusteluissa käytiin läpi kyselyn perusteella mm. työyksikön vahvuudet, kehittämiskohteet sekä sovittiin ja vastuutettiin kehittämiskohteiden toteuttaminen. Pidetyt purkukeskustelut ja niissä sovitut asiat ovat keskeinen osa henkilöstöstrategiaa. Jatkossa henkilöstöjaos laatii toimialoille ja toimielimille henkilöstöstrategian seurantamallin, jolla seurataan henkilöstöstrategiatyössä ja erityisesti purkukeskusteluissa sovittujen asioiden toteuttamista. Henkilöstöstrategian toimenpiteiden toteutus on yhteinen asia. Henkilöstöstrategian toteutus on tärkeä tapa varmistaa, että Nivalan kaupunki tuottaa taloudellisesti ja toiminnallisesti tehokkaita palveluita myös tulevaisuudessa. Sekä ylimmän johdon (kaupunginjohtaja, johtoryhmä), esimiesten, henkilöstön, että luottamushenkilöiden sitoutuminen henkilöstöstrategian toteuttamiseen on olennaista, jotta strategiassa asetetut tavoitteet toteutuvat. Monista henkilöstöstrategian toimenpiteistä vastaavat ensi sijassa kaupungin esimiehet. Esimiehille tuleekin varata aikaa varsinaiseen esimiestyöhön ja esimiestyön tärkeyttä tulee painottaa kaupungin toiminnassa. Henkilöstöstrategian tavoitteena on, että vuonna 2016 Nivalan kaupunki on alueensa paras julkisen sektorin työnantaja. Toiminnalliset tavoitteet Vuoden 2013 alussa uudet valtuutetut, henkilöstöjaos ja lautakunnat perehdytetään Nivalan kaupungin henkilöstöstrategiaan sekä sen toteuttamisen seurantaan. Henkilöstöstrategiatyöllä pyritään vähentämään sairauspoissaoloja. Henkilöstöjaos koordinoi henkilöstöstrategian toteuttamista ja seurantaa Nivalan kaupungissa. Henkilöstöjaos laatii aikataulutuksen sekä esitykset/päätökset ohjeistuksista, joiden laatimisen tarpeellisuus on noussut esille henkilöstöstrategiaprosessissa. Henkilöstöstrategian toteuttaminen edistää Nivalan kaupungin henkilöstön työhyvinvointia. Henkilöstöjaoksen alaisuuteen on edelleen budjetoitu erillinen euron määräraha työhyvinvoinnin edistämiseen. Organisaation tilanteen (työhyvinvoinnin) seuraamiseen määritetään seurantamittarit, joiden tuloksia yhdistetään henkilöstötilinpäätökseen. Nuorten kesätyöllistämiseen on varattu vuodelle 2013 edelleen euroa. Kesätyöllistämisen periaatteet noudattelevat pääsääntöisesti kuluvan vuoden periaatteita. Siivet projektille on haettu jatkorahoitusta vuodelle 2013 ja hanke siirretään muun sivistystyön (440) tehtäväalueen alaisuuteen. Siivet -projektin avulla työllistetään yhteensä 15 pitkäaikaistyötöntä. Henkilöstöjaoksen esityksen mukaisesti kaupunki työllistää 12 työtöntä. Kaupunginjohtajan karsintakierroksen jälkeen henkilöstöjaoksen alaisuudessa on määrärahat 8 työttömän työllistämiseen. Tytäryhtiöt työllistävät lisäksi vähintään 8 pitkäaikaistyötöntä. Henkilöstöjaoksen alaisuuteen on varattu määrärahat 8 pitkäaikaistyöttömän työllistämiseen. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2013 Kaupunginvaltuusto nimesi tammikuussa 2013 henkilöstöjaoksen. Henkilöstöjaos kokoontui vuoden 2013 aikana kahdeksan kertaa. Helmikuussa 2013 henkilöstöjaos tutustui kaupungin henkilöstöstrategiaan ja strategian johdosta toteutettaviin toimenpiteisiin ( ). Uusille valtuutetuille kaupungin henkilöstöstrategia annettiin tiedoksi luottamushenkilöiden perehdytysaineiston yhteydessä. Henkilöstöjaoksen toimintaa on ohjannut henkilöstöstrategia. Henkilöstöjaoksen alaisuuteen sekä muita henkilöstöhallintoon kuuluvia toimintoja kuvataan tarkemmin vuoden 2013 henkilöstötilinpäätöksessä. Strategian toteutumista arvioitiin pidetyssä henkilöstöjaoksen iltakoulussa. Tilaisuuteen kutsuttiin ammattijärjestöjen pääluottamusmiehet (KTN, Juko, Jyty, JHL, KTN), valmistelusihteeri, työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu, kaupunginhallituksen puheenjohtajisto, johtoryhmän jäsenet sekä henkilöstöjaoksen jäsenet. 150 Henkilöstöjaos TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintatulot , ,24 Toimintamenot , ,02 Toimintakate , ,26 67

68 12 KAUPUNGINHALLITUS Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallitus tai johtosäännössä määrätty muu viranomainen antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Kaupunginhallitus -toimielimen alaisuuteen kuuluu kuusi tehtäväaluetta, joita ovat kaupunginhallitus, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio, Jokilaaksojen pelastuslaitos, Nivalan Liikuntakeskus Oy:n avustukset, keskushallinto ja henkilöstöjaos. Aiemmista vuosista poiketen maaseutulautakunta sekä lomituspalvelut kuuluvat vuoden 2012 alusta alueelliset maaseutupalvelut (16) alaisuuteen. Kuten kaupunginvaltuuston, niin myös kaupunginhallituksen keskeinen asia vuodelle 2013 ja hallitusohjelmassa määritetyllä kuntauudistuksella ja siihen liittyvillä toimenpiteillä on vaikutuksia kuntien toimintaan. Jätehuoltoviranomaisena toimii alkaen jätehuoltolautakunta, jossa isäntäkuntana toimii Ylivieskan kaupunki. Strategian toteuttaminen Vuoden 2011 aikana on hyväksytty Nivalan kaupunkistrategia. Toimielimen alaisuuteen kuuluvat tehtäväalueet tukevat toiminnallaan Nivalan kaupungin strategiassa määritettyjen tavoitteiden toteuttamista. Vuoden 2013 aikana päivitetään Nivalan kaupungin strategia. Toiminnalliset tavoitteet Kaupunkistrategian päivittäminen/toteuttaminen. Tiedottamisen kehittäminen (Meijän kaupunki -lehden julkaiseminen kaksi kertaa vuodessa). Aktiivinen edunvalvonta kuntauudistuksessa. Sosiaali- ja terveystoimen neuvottelukunta ja hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työryhmä jatkaa aktiivista toimintaa ja tehostavat yhteistyötä. Laaditaan palveluiden liiketomintasuunnitelma yhteistyössä yrittäjäjärjestön kanssa. Toimitaan aktiivisesti paikallista yrittäjyyttä tukevan hankintastrategian aikaansaamiseksi. Henkilöstöstrategian toteuttaminen. Ppky Kallion strategian toteuttaminen Ppky Kallion palvelustrategian lähtökohdat Lähtökohtana on asiakkaiden palvelutarpeiden ja Kallion resurssien yhteensovittaminen sekä palveluiden saatavuuden turvaaminen. Toimintaympäristön muutoksia ennakoidaan palvelutarpeita arvioidessa. Palvelustrategia sisältää linjauksia, täsmennyksiä, tietoisia valintoja tärkeistä asioista. Ilmaisee päättäjien tahdon palvelujen järjestämisestä, päätöksenteon pohjaksi on tuotettu eri sidosryhmien näkemyksiä linjattavista asioista. Tarkastelun kohteena ovat kaikki Kallion toimialat ja palvelut. Ppky Kallion toiminnalliset tavoitteet Ppky Kallion perustehtävä on järjestää alueen asukkaille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut oikeatasoisina, oikea-aikaisina ja oikeassa paikassa. Kallio edistää alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Ppky Kallion palvelut ovat Asiakaslähtöisiä ja kohdennettuja Terveyttä ja hyvinvointia edistäviä Kotona asumista tukevia 68

69 Talousarvion toteutuminen vuonna 2013 Kaupunginhallituksen toimielimen toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen kuvataan tarkemmin tarkasteltaessa kaupunginhallituksen alaisten tehtäväalueiden tavoitteiden toteutumista. 12 Kaupunginhallitus TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintatulot , ,61 Toimintamenot , , ,41 Toimintakate , , ,02 69

70 160 Maaseututoimi Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Nivalan, Oulaisten ja Ylivieskan kaupungit sekä Sievin kunta ovat tehneet maaseutuhallintoa koskevan yhteistyösopimuksen alkaen. Vuoden 2013 alusta yhteistoimintasopimukseen liittyy myös Kärsämäen kunta. Sopimuksen perusteella kuntien järjestettäväksi säädettyjen lakisääteisten maaseutuhallintotehtävien sekä muiden maaseudun kehittämispalvelujen järjestämisestä kyseisten kuntien alueella vastaa Nivalan kaupunki. Kärsämäen maaseututoimien henkilöstö siirtyy liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti Nivalan kaupungin palvelukseen lähtien. Yhteistoiminnan järjestämistä varten on perustettu yhteiseksi toimielimeksi Nivalan maaseutulautakunta. Toimielin toimii Nivalan kaupungin organisaatiossa. Lautakuntaan valitaan kaksi jäsentä Nivalasta ja yksi jäsen muista kunnista. Lautakunta toimii valtuuston toimikauden mukaisesti. Strategian toteuttaminen Palveluja tuotetaan kaikkien sopimuskuntien alueella lähipalveluina. Sopimuskunnat vastaavat kukin osaltaan palvelujen tarjoamiseen tarvittavien toimipisteiden kaikista kustannuksista kunnassaan (vuokra, siivous, lämmitys, kiinteät tietoliikenneyhteydet, yms. ja niihin liittyvät ylläpitopalvelut). Sopimuskunnat vastaavat itse palvelujen tuottamista varten tarvittavien toimistotarvikkeiden, irtaimiston ja ATK-laitteiden hankinnasta sekä ylläpidosta. Maaseudun kehittämispalveluja ja maaseutuhallinnon viranomaispalveluja pyritään tuottamaan sopimuskuntiin tilalukumäärän suhteessa. Yhteislautakunnan päätöksellä tästä voidaan erityisistä syistä poiketa. Yhteislautakunta voi myydä palveluja sopimuskunnille ja muille tahoille. Yhteislautakunnalla on palveluiden tuottamissopimus Oulaisten kaupungin ja Pyhäjärven kaupungin kanssa. Oulaisten kaupunkiin myydään muita kuin maaseutuhallinnon palveluja n 30 % maaseutuasiamiehen työajasta ja Pyhäjärvelle maaseutuhallinnon palveluja 50 % Kärsämäen maaseutuasiamiehen työajasta. Toiminnalliset tavoitteet Hoidetaan tehokkaasti lakisääteiset viljelijöiden EU- ja kansalliset maataloustukiasiat. Turvataan monipuolisten ja laadukkaiden maaseutupalvelujen saatavuus toimialueen kunnissa. Perusmaatalouden toimintaedellytyksiä kehitetään edistämällä mm. Sukupolvenvaihdoskauppoja, tilusjärjestelyjä ja tilakohtaista kehittämistä. Edistetään ja autetaan uusien maaseutuelinkeinojen syntymistä. Kehitetään maaseudun monipuolisia elinkeinoja yhteistyössä maaseudun muiden toimijoiden kanssa. Tukihakemusten käsittelyssä siirrytään mahdollisimman paljon sähköisten järjestelmien hyötykäyttöön. Suoritteet Maatilojen lukumäärä (kpl) Viljelty pelto (ha) Maksetut tuet (milj. ) 36,2 42,0 42,0 42,0 42,0 Talousarvion toteutuminen vuonna 2013 Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Nivalan, Oulaisten ja Ylivieskan kaupungit sekä Sievin kunta ovat tehneet maaseutuhallintoa koskevan yhteistyösopimuksen alkaen. Vuoden 2013 alusta yhteistoimintasopimukseen liittyi myös Kärsämäen kunta. Sopimuksen perusteella kuntien järjestettäväksi säädettyjen lakisääteisten maaseutuhallintotehtävien sekä muiden maaseudun kehittämispalvelujen järjestämisestä kyseisten kuntien alueella vastaa Nivalan kaupunki. Kärsämäen maaseututoimen kaksi henkilöä siirtyi liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti Nivalan kaupungin palvelukseen lähtien. Yhteistoiminnan järjestämistä varten on perustettu yhteiseksi toimielimeksi Nivalan maaseutulautakunta. Toimielin toimii Nivalan kaupungin organisaatiossa. Lautakunnassa on kaksi jäsentä Nivalasta ja yksi jäsen muista kunnista. Lautakunta kokoontui vuonna 2013 kaksi kertaa. 70

71 Strategian toteutuminen Palveluja on tuotettu kaikkien sopimuskuntien alueella lähipalveluina. Jokaisessa kunnassa on maaseututoimisto. Sopimuskunnat ovat vastanneet kukin osaltaan palvelujen tarjoamiseen tarvittavien toimipisteiden kaikista kustannuksista kunnassaan (vuokra, siivous, lämmitys, kiinteät tietoliikenneyhteydet, yms. ja niihin liittyvät ylläpitopalvelut). Yhteislautakunnalla on palveluiden tuottamissopimus Oulaisten kaupungin ja Pyhäjärven kaupungin kanssa. Oulaisten kaupunkiin on myyty muita kuin maaseutuhallinnon palveluja n 30 % maaseutuasiamiehen työajasta ja Pyhäjärvelle maaseutuhallinnon palveluja 50 % Kärsämäen maaseutuasiamiehen työajasta. Vuoden 2013 lopussa on irtisanottu Pyhäjärven kaupungin kanssa tehty ostopalvelusopimus työn tehneen henkilön eläkkeelle jäämisen takia. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Vuoden 2013 aikana maaseutuhallinto maksoi tukia yhteensä 43,1 miljoonaa euroa. Tukea saavia tiloja oli yhteensä kpl. Sähköisenä tukihakemuksen jätti 60 % viljelijöistä, kun koko valtakunnassa sähköisen hakemuksen määrä oli 56 %. Alueella toteutettiin Neliapilan Tulevaisuustyöpaja 2020-hanketta. Hankkeen toimesta järjestettiin mm. Muuttuvassa ilmastossa kannattavaa rehua työpaja/seminaari. Hanke järjesti myös opintomatkan Brysseliin maaseutuhallinnon työntekijöille ja maatalousvaikuttajille. Suoritteet ta 2013 tot 2013 Maatilojen lukumäärä yht. (kpl) Nivala 370 Kärsämäki 136 Oulainen 163 Sievi 197 Ylivieska 162 Viljelty pelto yht. (ha) Nivala Kärsämäki 7278 Oulainen 6593 Sievi Ylivieska 7477 Maksetut tuet yht. (milj. ) 42 43,1 Nivala 17,3 Kärsämäki 6,2 Oulainen 5 Sievi 8,6 Ylivieska 6,1 160 Maaseututoimi TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintatulot , ,00 Toimintamenot , ,57 Toimintakate , ,57 71

72 165 Lomatoimi Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Nivalan paikallisyksikkö on kolmen kunnan alueella toimiva lomituspalveluja järjestävä toimintayksikkö, jota hallinnoi Nivalan kaupunki. Yksikkö toimii Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen kassa solmitun toimeksiantosopimuksen mukaisesti, joka myös vastaa kaikista maatalouslomitukseen kohdistuneista kuluista. Hallinnollisiin kuluihin Mela korvaa valtakunnallisesti kullekin vuodelle vahvistetun määrärahan puitteissa. Määrärahaa myönnetään kertoimen mukaan toteutuneiden lomituspäivien mukaan. Valtakunnallisesti toimivien paikallisyksiköiden määrä on vähentynyt merkittävästi. Yhteistyö Melan kanssa on myös lisääntynyt uudistusten myötä ja Mela on ottanut aktiivisemman roolin myös lomituspalveluihin liittyvissä ohjeistuksessa. Myös lomituspalvelulakiin on kirjattu muutoksia, jotka vaikuttavat lomituspalvelutoimintaan. Yksi keskeisimmistä muutoksista on tilakohtainen palvelusuunnitelma, joka on suoritettava vähintään joka kolmas vuosi. Mela on myös ilmoittanut säästötavoitteet liittyen valtion talousarvioesitykseen Melan täytyy toteuttaa 15 milj. euron säästöt ja ne kohdistuvat pääasiassa perittäviin sijaisapumaksuihin ja korotettuun Myel-maksuun. Myös lomituksesta on säästettävä 5 milj. euroa. Säästö pyritään hakemaan mm. maatilojen työaikamitoituksia tarkentamalla sekä tilojen yhtäaikaisilla lomilla mahdollisuuksien mukaan. Strategian toteuttaminen Henkilöstöstrategian ja sen sovittujen toimenpiteiden toteuttaminen ja seuranta. Melan tuloskortti tavoitteet 2013 Toiminnalliset tavoitteet Karjatiloille tulee tehdä palvelusuunnitelma ja tilakartoitus kolmen vuoden välein, jossa pyritään saamaan tilakohtainen palvelukokonaisuus jossa mietitään lomatarpeita sekä soveltuvia lomittajia ja keinoja lomituksen toimintavarmuuden lisäämiseksi (310 tilaa). Kaikkien tilakäyntien on oltava suoritettuina 2013 loppuun mennessä. Henkilöstön hyvinvointiin kiinnitetään huomiota tarkentamalla poissaolojen ja työkyvyn arviota aina kun työntekijällä on poikkeamia työssä. Työhyvinvointia tarkastellaan henkilöittäin myöhemmin sovittuina ajankohtina 3 krt vuodessa ja todetuista poikkeamista tehdään toimintasuunnitelma tilanteen mukaan. Maatalousyrittäjien jaksamisen tukemiseen ja lomittajien työllistymiseen tarkoitettu kunnan tuetun maksullisen lomituksen tukea tullaan jatkamaan. Yrittäjät voivat ostaa lomituspalvelua 10,99/h. Kunnan tuki maksulliseen pysyy samana kuin 2012, eli 3 /h. Nivalan kuntaosuudeksi on esitetty Sievi ja Ylivieska esittävät alueidensa tuen omissa talousarvioissaan. Paikallisyksikön osoittama tuki per lomitustunti on yrittäjille sama ja on alue- ja kuntakohtainen hyväksyttyjen määrärahojen puitteissa. Tuetulla maksullisella lomituksella tuetaan myös lomittajien työllistymistä ja sitä kautta lomitettujen päivien lisääntymiseen, joka taas vaikuttaa yrittäjien hyvinvointiin ja verokertymään uusien työpaikkojen muodossa. Kuntaosuuden myötä esim. Nivalassa on käyttöaste noussut 57 % (-06) ja sillä työllistetään 3 vakituista lomittajaa sekä hallintoon myönnetty raha on ollut /v. Suoritteet TP 2011 TP 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 TS 2016 Maatalousyrittäjiä 304, , , , , ,126 Nivala, Sievi, Y:ska Hallintohenkilöstöä Maatalouslomittaj Lomituspäiviä

73 Talousarvion toteutuminen vuonna 2013 Lomatoimen kustannuspaikan 1661 talousarvio alittui vuodelle 2013 lomituksen osalta Syynä on lomituspäivien vähentyminen. Lomituspäiviä toteutui yhteensä pv ja vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli pv. Vähennys vastaa 11 lomittajan työpanosta. Suurin syy päivien vähenemiseen normaalin asiakasmäärän vähenemisen lisäksi on sijaisapulomituksen vähäisempi käyttö viime vuonna. Loppuerä palautetaan Melalle kun tilitys on vahvistettu. Lomatoimen hallinnon kustannuspaikan 1651 talousarvio alittui Määrärahaa myönnetään paikallisyksikölle kertoimen ja toteutuneiden lomituspäivien mukaan. Alittunutta hallintorahaa ei tarvitse palauttaa. Tuetun maksullisen lomituksen tuki. Sievin kunta tuki maksullista lomitusta yht , Ylivieskan kaupunki 9446 ja Nivala tuki oli , joka ylittyi eurolla. Tuetun maksullisen lomituksen määrä kasvoi hiukan. 165 Lomapalvelut TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintatulot , ,19 Toimintamenot , ,68 Toimintakate , ,49 73

74 16 ALUEELLISET MAASEUTUPALVELUT Toimialaan kuuluu kaksi tehtäväaluetta; lomapalvelut ja maaseututoimi. Lomapalvelut -tehtäväalue hoitaa lomituspalvelujen järjestämisen Nivalan, Sievin ja Ylivieskan kuntien alueella. Lomituspalvelujen järjestämisestä vastaa alueellinen lomituspalvelulautakunta. Maaseutoimi -tehtäväalue vastaa maaseutuhallinnon lakisääteisten tehtävien sekä maaseudun kehittämistehtävien järjestämisestä Nivalan, Kärsämäen, Oulaisten, Sievin ja Ylivieskan kuntien alueella. Toiminnan järjestämisestä vastaa alueellinen maaseutulautakunta. Mela on ilmoittanut lomitustoiminnan säästötavoitteet liittyen valtion vuoden 2013 talousarvioesitykseen. Valtakunnan tasolla valtion korvausta leikataan vuosittain kausilla miljoonalla eurolla. Säästö pyritään hakemaan mm. maatilojen työaikamitoituksia tarkentamalla sekä tilojen yhtäaikaisilla lomilla mahdollisuuksien mukaan. Strategian toteuttaminen Henkilöstrategian ja sen sovittujen toimenpiteiden toteuttaminen ja seuranta. Henkilöstön työhyvinvointiin kiinnitetään huomiota. Lomittajien työvuorosuunnittelun ja työn kuormittavuuteen ja ennaltaehkäisevään työhön panostetaan. Maaseututoimessa toteutetaan Eu-säännösten edellyttämä tehtävien eriyttäminen. Toiminnalliset tavoitteet Lomatoimessa jatketaan karjatilojen palvelusuunnitelmien ja tilakartoitusten tekemistä. Kartoitukset ja suunnitelmat tehdään loppuun vuoden 2013 aikana. Maaseututoimessa palvelut tuotetaan kuntiin lähipalveluina. Jokaisessa kunnassa säilyy maaseututoimisto. Tukihakemuksissa siirrytään mahdollisimman paljon sähköiseen asiointiin. Henkilöstöstrategiaa toteutetaan yhteistyössä keskushallinnon, lautakunnan, esimiesten ja työntekijöiden kanssa. Talousarvion toteutuminen vuonna 2013 Toimialaan kuuluu kaksi tehtäväaluetta; lomapalvelut ja maaseututoimi. Lomapalvelut -tehtäväalue hoitaa lomituspalvelujen järjestämisen Nivalan, Sievin ja Ylivieskan kuntien alueella. Lomituspalvelujen järjestämisestä vastaa alueellinen lomituspalvelulautakunta. Maaseututoimi -tehtäväalue vastaa maaseutuhallinnon lakisääteisten tehtävien sekä maaseudun kehittämistehtävien järjestämisestä Nivalan, Kärsämäen, Oulaisten, Sievin ja Ylivieskan kuntien alueella. Toiminnan järjestämisestä vastaa alueellinen maaseutulautakunta. Lomituspalveluissa lomituspäivät vähenivät 8 % joka vastaa n. 11 lomittajan vuosittaista työpanosta. Muutos johtui tilojen vähenemisestä sekä sijaisavun käytön vähenemisestä. Maaseutuhallinnossa sähköisen tukihaun suosio kasvoi. Peltopinta-ala ja tuotantoeläinten määrä säilyivät ennallaan ja näin maksetun tuenkin määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. 16 Maaseutupalvelut TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintatulot , ,19 Toimintamenot , ,25 Toimintakate , ,06 74

75 Sivistyspalvelut 400 Hallintopalvelut Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Hallintopalvelut sisältävät sivistyslautakunnan omat kulut ja sivistyspalvelujen yhteisiä kuluja. Strategian toteuttaminen 10-jäseninen sivistyslautakunta toteuttaa kaupungin koulutus-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan toimiyksikköjen sekä toimialan yhteisöjen kanssa kaupungin strategisten linjausten mukaisesti. Henkilöstöstrategiaa toteutetaan yhteistyössä keskushallinnon, lautakunnan, esimiesten ja työntekijöiden kanssa. Toiminnalliset tavoitteet Uusi lautakunta perehdytetään kunnallishallintoon ja sivistyspalvelujen erityislainsäädäntöön sekä tehtäväalueisiin. Lautakunta kokoontuu kerran kuukaudessa tai tarvittaessa ja tutustuu toimipisteisiin. Talousarvion toteutuminen vuonna 2013 Lautakunta kokoontui 10 kertaa. Lautakunta perehtyi toimialaan, tapasi kaikki toimialan esimiehet, vieraili Pajalassa yhteisessä tilaisuudessa nuorisovaltuuston ja Lasten parlamentin kanssa, keskusteli Nuorisotilalla muun sivistystyön edustajien kanssa, tutustui Niva-Kaijan koulun rakennushankkeeseen ja vieraili 8 koululla. Sivistyspalveluissa otettiin käyttöön sähköinen rekrytointijärjestelmä Kuntarekry. 400 Sivistystoimen hallinto TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintatulot ,16 981,84 Toimintamenot , ,07 Toimintakate , ,23 75

76 410 Perusopetuspalvelut Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Esi- ja perusopetuspalvelut tarjotaan lain mukaisesti varattujen määrärahojen puitteissa. Koulujen esiopetus on keskitetty ja perusopetusta annetaan 12 koululla. Niva-Kaijan koululla jatkuva saneeraus asettaa haasteita koulunkäynnin ja opetuksen järjestämiseen. Strategian toteuttaminen Opetusjärjestelyihin ja -menetelmiin, ohjaukseen, oppilashuoltoon, tuen eri portaisiin ja kouluterveydenhuollon toimintaan kiinnitetään huomiota oppilaan/opiskelijan oppimisen, fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Toiminnalliset tavoitteet Esi- ja perusopetusta annetaan tarkistettujen opetussuunnitelmien mukaisesti voimaan tulevan uuden tuntijaon ja opetussuunnitelman valmistelutyö aikataulutetaan. Oppilashuollon käsikirja on käytössä ja oppimisen ja tuen käsikirja otetaan käyttöön. Näiden toteutumista arvioidaan. Perusopetuksen laatukäsikirjaan lisätään arviointikortit kerhotoimintaa ja APIP-toimintaa varten. Keväällä 2013 toteutetaan perusopetuksen laadunarviointi-iltapäivä. Peruskoulujen laskennallisesta tuntikehyksestä vähennys edelleen -0,5/h opetusryhmä. Tuntikehyksen laskentaa ja jakotapaa selvitetään. Esiopetusta on kuudessa ryhmässä. Jokaisella ryhmällä on käytössä lukien kaksi jakotuntia. Oppilastilaston perusteella talousarviossa varaudutaan siihen, että lukien Haikaran, Junttilan ja Karvoskylän koululle perustetaan uudet opetusryhmät ja Järvikylän koululta vähenee yksi. Opetusryhmien pienentämiseen varattua valtionavustusta haetaan lukien Haikaran, Junttilan ja Karvoskylän koulujen ryhmien jakamiseen ja yhden yhteisen resurssiopettajan palkkaamiseen. Kouluprojekteihin haetaan ulkopuolista rahoitusta. Kerhotoimintaa jatketaan opetushallituksen tuella. Talousarvio sisältää koulupsykologin (siirtyy PPKY Kalliosta Nivalan kaupungille) palkkaukseen tarvittavat määrärahat Sivistyslautakunta sekä tekninen lautakunta päivittävät yhteistyössä kaupungin kiinteistöstrategian koulukiinteistöjen osalta vuoden 2013 osalta vuoden 2013 aikana selvitetään mahdollisuus maa- ja metsätalouden opettamiseen Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TA 2013 Perusopetuksen tuntikehys lv Perusopetuksen tunnit/oppilas 1,84 1,90 1,90 Oppilaat/perusopetusryhmä 16,8 16,7 16,4 Kuljetusoppilaita Menot /perusopetusoppilas Menot/esiopetusoppilas TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 TS 2016 Esiopetusoppilaat (20.9.) Perusopetusoppilaat (20.9.)

77 OPPILASTILASTO VV. 2012/ /19(ei esiopetusoppilaita) (väestötiedot 9/2012) AHDE AITTOLA ERKKILÄ HAAPALA HAIKARA JUNTTILA JÄRVIKYLÄ KARVOSKYLÄ KYÖSTI KALLIO KKK/pienryhmät MALILA VÄLIKYLÄ YHTEENSÄ NIVA-KAIJA YHTEENSÄ Talousarvion toteutuminen vuonna 2013 Noudatettu voimassaolevia opetussuunnitelmia. Valmistautuminen 2016 voimaan tulevaan uuteen opetussuunnitelmaan on aloitettu AVI:n koulutuksella. Noudatettu Oppilashuollon käsikirjaa. Oppimisen ja tuen käsikirja on laitettu Intranettiin henkilökunnan saataville. Perusopetuksen laatukäsikirjaan on lisätty arviointikortit kerhotoimintaa ja APIP-toimintaa varten. Laadunarviointia on jatkettu käsikirjan mukaisesti. Tuntikehyksen laskennassa ja jakotavassa päätettiin jatkaa aiempaa laskennallista mallia. Esiopetusta järjestettiin kuudessa koulun ryhmässä. Jokaisen ryhmän tuntimäärä lisättiin yhdellä tunnilla Haikaran, Junttilan ja Karvoskylän koululle perustettiin uudet opetusryhmät lukien ja Järvikylän koulu säilyi neljä opetusryhmää. Opetusryhmien pienentämiseen varattua valtionavustusta saatiin euroa. Kerhotoimintaan käytettiin , jolla pidettiin 1261,5 kerhotuntia (valtionapu ) Lukukauden aikana kerhoihin osallistui ka 622 kerholaista. Uutta valtionavustusta saatiin käytettäväksi vuonna Kansainväliset Comenius -hankkeet ovat jatkuneet Kyösti Kallion koululla ja Järvikylän koululla. Ahteen koululla aloitettiin Yhteispeli-hanke. Kaikilla kouluilla on Kiva-koulu -toiminta ja Vertaissovittelu. Koulupsykologin paikkaa ei saatu täytettyä, tehtävät on hoidettu ostopalveluna 1 pv/viikossa. Kiinteistöstrategian tekeminen aloitettiin. Niva-Kaijan koulun saneeraus valmistui syksyllä Kyösti Kallion ja Junttilan koululle sijoitettiin lisätiloiksi kaupungin omistamat parakit. Kyösti Kallion esiopetusryhmät siirtyivät Jedulta vuokrattuihin tiloihin. Maa- ja metsätalouden opetuksen aloittaminen on selvittelyssä, tavoitteena syksy Opettajakunnalle järjestettiin yrittäjyyskasvatuskoulutus (½ opettajatyöpäivä). Lapset Puheeksi -kouluttajakoulutukseen osallistui kaksi opettajaa. Tunnusluvut TP 2012 TA 2013 TP 2013 Esiopetusoppilaat (20.9.) Perusopetusoppilaat (20.9) Oppilaat/ perusopetusryhmä 16,7 16,4 16,2 Perusopetuksen tuntikehys lv Perusopetuksen tunnit/oppilas 1,90 1,90 1,92 Menot / perusopetusoppilas Menot / esiopetusoppilas Kuljetusoppilaita

78 Perusopetuksen oppilastilasto v. 2013/ /20 (väestötiedot 9/2013) Ahde Aittola Erkkilä Haapala Haikara Junttila Järvikylä Karvoskylä KKK KKK/pienryhmät Malila Välikylä Alakoulut yht Niva-Kaija Yhteensä Peruskoulut TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintatulot , , ,24 Toimintamenot , , ,25 Toimintakate , , ,99 78

79 420 Lukiopalvelut Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää noudattaen hyväksyttyä opetussuunnitelmaa. Koulu on mukana Pohjois-Pohjanmaan etälukioverkostossa, jossa painopiste on siirtymässä lukio- ja ylioppilastutkintoon tähtäävistä aikuisopiskelijoista päivälukiolaisiin, jotka täydentävät opintojaan etälukion kurssitarjonnalla. Koulutuskuntayhtymän kanssa aloitettiin ammattilukiohanke (ICT -lukiolinja). Strategian toteuttaminen Lukion antaa opiskelijoilleen laaja-alaisen yleissivistyksen, joka takaa riittävät valmiudet yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoihin sekä muihin lukiopohjaisiin opintoihin. Opetusta kehitetään ja monipuolistetaan hyödyntämällä sähköisiä oppimisympäristöjä ja uutta opetustekniikkaa. Uudistetulla opiskelija-huollon toimintamallilla tavoitellaan opiskeluympäristön hyvinvoinnin edistämistä sekä oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista. Toiminnalliset tavoitteet Lukion asemaa hyvänä peruslukiona vahvistetaan. Yhteistyötä tehdään peruskoulun, muiden toisen asteen oppilaitosten, yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. ICT -lukiolinja laajentaa lukion kurssitarjontaa, mikä osaltaan monipuolistaa päivälukiolaisten valintamahdollisuuksia. Kansainvälistä toimintaa jatketaan Nivalan lukio lähtee mukaan INNO -lukiotoimintaan Vuoden 2013 aikana laaditaan lukion kehittämissuunnitelma lukion vetovoimaisuuden parantamiseksi Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TA 2013 Aloittaneet Aloittaneet % -ikäluokasta 31,4 41,2 32 Etälukiolaisia Tuntimäärä lv Toimintakate /opp TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 TS 2016 Oppilaita (20.9.) Talousarvion toteutuminen vuonna 2013 Lukion opiskelijamäärä syksyn laskentapäivänä oli 165, joista päivälukiolaisia oli 162 ja etälukiolaisia kolme. Ensimmäisen vuoden opiskelijoita aloitti 59. Vuonna 2013 päättötodistuksen sai 51 lukiolaista sekä kaksi etälukiolaista. Ylioppilastutkinnon suoritti 57 opiskelijaa, joista seitsemän oli kaksoistutkinnon suorittanutta NAO:n opiskelijaa. Yhteistyötä on tehty tavoitteiden mukaisesti, yhteistyötä on ollut mm. Niva-Kaijan koulun sekä Nivalan ammattiopiston kanssa. NAO:n kanssa yhteisen IC -lukiolinjan opiskelijoilla alkoi kolmas lukuvuosi. Kansainvälisen toiminnan yhteydessä lukiolaiset kävivät keväällä 2013 opintomatkalla Pariisissa. Vaihto-opiskelijoita kevätlukukaudella oli kolme ja syksyllä yksi. Lukiolta lähti puolestaan syyslukukauden alusta opiskelija vuodeksi vaihtoon Italiaan. Vuoden 2013 aikana laati sivistyslautakunnan nimeämä työryhmä lukion kehittämissuunnitelman, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi pitämässään kokouksessa. Kehittämissuunnitelmaan liittyen kaupunki haki ja sai Opetushallitukselta euroa lukion tieto- ja viestintätekniikan kehittämiseen vuosien aikana. 79

80 Tunnusluvut TP 2012 TA 2013 TP 2013 Oppilaita (20.9.) Aloittaneet Aloittaneet % -ikäluokasta Etälukiolaisia Tuntimäärä lv Toimintakate /opp Lukiopalvelut TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintatulot , ,38 Toimintamenot , ,79 Toimintakate , ,41 80

81 440 Muu sivistystyö Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Muun sivistystyön tehtäväalue sisältää kirjasto-, kulttuuri- ja nuorisopalvelut, Jokilaaksojen musiikkiopiston palvelut, Jokilatvan opiston kansalaisopistopalvelut sekä Nivalan Liikuntakeskus Oy:n tuottamana liikuntapalvelut. Strategian toteuttaminen Muun sivistystyön tehtäväalueet tarjoavat kuntalaisille mahdollisuuksia ja tukea itsensä kehittämiseen, virikkeelliseen ja tavoitteelliseen, mielekkääseen toimintaan. Kirjastotoimintaa kehitetään Tiekkö-kirjastojen alueellisen kirjastostrategian mukaisesti. Kaupungin strategian mukaisesti kulttuuri- ja matkailutoimintaa kokoavaa Peltoluontokeskus -hanketta edistetään mm. Nivala-Seuran hallinnoiman Niva-Kaijan matkassa hankkeen avulla. Nuorisopalveluita sekä työpajatoimintaa kehitetään nuorisolain ja asetusten sekä hyväksytyn Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman, Kallion kuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sekä Nivalan kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelman mukaisesti. Lautakunnan alaisuudessa toimii nuoriso-valtuusto sekä lasten parlamentti. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti Jokilaaksojen musiikkiopiston oppilaspaikkoja vähennetään viidellä kahden vuoden määräajaksi vuosina Toiminnalliset tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on tarjota asukkaille kirjasto- kulttuuri- ja nuorisolainmukaiset palvelut. Kuntalaisten omaehtoista toimintaa aktivoidaan toimintatapahtumia järjestämällä sekä yhdistys- ja järjestötoimintaa tukemalla. Nuorisopalvelut tarjoaa Vanhan uimahallin kiinteistössä Pajalan tilat yhdistyksille ja järjestöille mm. MLL:n perhekahvilatoimintaan sekä 4H:n kerhotoimintaan. Työpajatoiminnan järjestämismallia selvitetään. Nuorten työpajatoimintaa kehitetään Yksilövalmennuksen ja Etsivän nuorisotyön osalta. Kaupunki järjestää jatkossa Etsivätoiminnan itse. Painopistealueena nuorisotyössä on ehkäisevä päihdetyö. Nivalan kirjaston tavoitteena on toteuttaa yleisten kirjastojen laatusuosituksia asukkaiden tasa-arvo turvaten. Uusi kirjastoauto otetaan käyttöön keväällä Vuoden 2013 painopisteenä Tiekössä on kokoelmien hallinnan suunnitelman tekeminen. Jokilatvan opisto tarjoaa toiminta-alueellaan mm. kuvataiteen, käsityön ja teatteritaiteen perusopetusta Jokilaaksojen musiikkiopisto vastaa toiminta-alueellaan musiikin laajan oppimäärän mukaisesta taiteen perusopetuksesta. Tanssitaiteen perusopetuksen tuottamisesta on sopimus Tanssiopisto Uusikuun kanssa. Siivet projektille on haettu jatkorahoitusta vuodelle 2013 ja hanke on siirretty henkilöstöjaoksen alaisuudesta muuhun sivistystyöhön (440). Kaupungille on varattu työllistämismäärärahat kahdeksalle työttömälle. Tunnusluvut Kirjasto TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 TS 2016 Kirjaston kävijät (1000 henk.) Lainaukset (1000 kpl) Lainat/asukas 19, Aineistomääräraha euro/as 8,5 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 Kustannukset /as 42, Jokilatvan opisto/ Nivala /asukas (netto) 4,83 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 opetustunnit Jokilaaksojen musiikkiopisto Kustannukset /asukas 12,48 13,2 13,2 13,6 13,6 13,6 Nivalan oppilaspaikkamäärä Menot /oppilas sis.kotik.osuus isäntäk.osuus Avustukset /asukas Liikuntatoiminta 2,6 2,6 2,6 2,6 2,6 2,6 Kulttuuritoiminta 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 Nuorisotoiminta 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 Tillarigallerian kävijämäärät Nuorisotilan kävijämäärät

82 Talousarvion toteutuminen vuonna 2013 Kaupunki on tarjonnut asukkaille kirjasto- kulttuuri- ja nuorisolainmukaiset palvelut. Kuntalaisten omaehtoista toimintaa on aktivoitu järjestämällä toimintatapahtumia sekä tukemalla yhdistys- ja järjestötoimintaa. Vanhan uimahallin kiinteistössä olevat Pajalan tilat ovat olleet yhdistysten ja järjestöjen käytössä, tiloissa on kokoontunut mm. MLL:n perhekahvilatoiminta sekä 4H:n kerhoja. Oman etsivä nuorisotyön työntekijä palkkaamiseen saatiin valtionavustusta Etsivä nuorisotyöntekijä aloitti maaliskuussa. Asiakkaina on ollut 95 nuorta. Nuorisotila muutti Jedulta vuokrattuihin tiloihin ja on ollut avoinna keskimäärin 30 h/vko. Tiloissa on järjestetty elokuva- ja peli-iltoja sekä kerhotoimintaa. Jokilatvan opisto on tarjonnut mm. kuvataiteen, käsityön ja teatteritaiteen perusopetusta. Kaupungin nettomaksuosuus oli Jokilaaksojen musiikkiopisto on vastannut musiikin laajan oppimäärän mukaisesta taiteen perusopetuksesta. Nivalan opiskelijapaikkamäärä oli 80. Nettomaksuosuus oli Tanssitaiteen perusopetuksen toteutti Tanssiopisto Uusikuu. Liikuntapalvelujen ostopalvelusopimus uusittiin ja samalla laadittiin palvelutasosuunnitelma. Siivet projekti siirtyi henkilöstöjaoksen alaisuudesta muuhun sivistystyöhön. Tuloja kertyi ja kuluja Projektin kautta työllistettiin 23 henkilöä palkkatuella ja 2 henkilöä velvoitetyöllistettynä, työkokeilussa oli 9 ja kuntouttavassa työtoiminnassa 14. Kaupunginhallitus päätti aloittaa Tartu Tilaisuuteen -hankeen, joka sijoitettiin sivistyslautakunnan muun sivistystyön tehtäväalueelle. Hanketta varten ei kuitenkaan tehty talousarviomuutosta. Tuloja kertyi ja kuluja Uusi kirjastoauto aloitti liikennöinnin keväällä 2013 ja se herätti mielenkiintoa sekä vilkasta keskustelua. Auton nimestä järjestettiin nimikilpailu ja kirjaston henkilökunta valitsi nimeksi Kirmaus. Koulujen kulttuuriviikko järjestettiin teemalla Kirjasto kansanperinteen välittäjänä :Elämää Nivalassa 1 - omavaraisuudesta teollisuuteen. Siihen saatiin :n avustus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Tiekkö-kirjastot aloittivat kokoelmien hallinnan suunnitelman tekemisen. Suunnitelma valmistuu vuoden 2014 aikana ja sen tarkoituksena on kehittää Tiekkö-kirjastojen kokoelmaa sekä yhdenmukaistaa varastointia ja arviointia. Tunnusluvut Kirjasto TP 2012 TA 2013 TP 2013 Kirjaston kävijät (1000 henk.) Lainaukset (1000 kpl) Lainat/asukas 20, Aineistomääräraha euro/as 8,2 8,0 7,7 Kustannukset /as 45, Jokilatvan opisto/ Nivala /asukas (netto) 5,9 5,0 5,7 opetustunnit Jokilaaksojen musiikkiopisto Kustannukset /asukas 14,1 13,2 12,5 Nivalan oppilaspaikkamäärä Menot /oppilas sis.kotik.osuus isäntäk.osuus Avustukset /asukas Liikuntatoiminta 2,6 2,6 2,7 Kulttuuritoiminta 1,1 1,1 1,1 Nuorisotoiminta 1,5 1,5 1,5 Tillarigallerian kävijämäärät Nuorisotilan kävijämäärät Muu sivistystyö TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintatulot , , ,93 Toimintamenot , , ,34 Toimintakate , , ,27 82

83 40 SIVISTYSLAUTAKUNTA Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Kaupungin koululaitokseen kuuluu 12 peruskoulua ja lukio. Nivala on Jokilaaksojen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän (JEDU) kotipaikka. Yhtymään kuuluvassa NAO:ssa on noin 800 oppilasta. Nivalassa on Oulun yliopiston alueyksikkö, Oulun Eteläisen Instituutti, sekä yliopistollista koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa tekevän Kerttu Saalasti -säätiön kotipaikka. Nivala kuuluu Jokilaaksojen musiikkiopiston kuntayhtymään. Kaupungilla on sopimus kansalaisopistopalveluista Jokilatvan Opiston kanssa. Liikuntapalvelut tuotetaan ostopalveluna Liikuntakeskus Oy:n kautta. Kirjasto toimii Tiekkö-kirjastoverkossa. Kaupunki vastaa nuorten työpajatoiminnasta (käsityö- ja metallipajat). Tärkeänä yhteistyökumppanina toimii peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Opetus- ja kulttuuripalveluilla on iso merkitys väestön hyvinvoinnin ja elämänlaadun ylläpitämisessä sekä elinkeinoelämän osaamisen turvaamisessa. Taloudellinen epävarmuus ja sosiaaliset ongelmat heijastuvat lapsiin ja nuoriin, mikä tuo haasteita mm. opetuksen järjestämiseen ja tukitoimiin, oppilashuoltoon, kouluterveydenhuoltoon ja opinto-ohjaukseen. Koulupsykologipalvelut siirtyvät PPKY Kalliolta Nivalan kaupungin sivistystoimen alaisuuteen. Samoin henkilöstöjaoksen alaisuudesta siirtyy Siivet -projekti sivistyslautakunnan alaisuuteen. Strategian toteuttaminen Kaupunki järjestää sivistyspalvelut lakien ja asetusten sekä määrärahojen puitteissa kustannustehokkaasti. Palveluja tuottaa osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa. Lakisääteiset peruspalvelut ovat kattavasti kaupunkilaisten saavutettavissa. Palvelut tuotetaan pääosin omana toimintana, mutta erityiskysymyksissä ja kuntarajoilla tarjottavissa palveluissa tehdään paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä täydennetään muiden tuottajien palveluilla ja yhteistyösopimuksilla. Muun sivistystyön palvelut ovat peruspalveluja, joka ennaltaehkäisevät terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Kumppanien kanssa järjestettävillä tapahtumilla lisätään kaupungin vetovoimaisuutta. Toiminnalliset tavoitteet Opetusta annetaan opetussuunnitelmien mukaisesti 13 koululla. Koulut osallistuvat alueellisiin ja valtakunnallisiin hankkeisiin. Taiteen perusopetusta tarjotaan musiikissa, kuvataiteissa, teatteritaiteessa, tanssissa ja käsityössä. Kirjaston lähipalvelut turvataan ja jatketaan Tiekkö -kirjastojen yhteistyötä. Järjestöjen ja seurojen toimintaa tuetaan kaupungin avustuksilla (liikuntapalvelut , kulttuuripalvelut ja nuorisopalvelut ). Kuntalaisille on tarjolla harrastus- ja opiskelumahdollisuuksia. Kaupungin laatimat eri kehittämissuunnitelmat otetaan toiminnassa huomioon. Sivistyslautakunta sekä tekninen lautakunta päivittävät yhteistyössä kaupungin kiinteistöstrategian koulukiinteistöjen osalta vuoden 2013 osalta. Nivalan lukio lähtee mukaan INNO -lukiotoimintaan. Lisäksi vuoden 2013 aikana laaditaan lukion kehittämissuunnitelma lukion vetovoimaisuuden parantamiseksi. Henkilöstöstrategiaa toteutetaan yhteistyössä keskushallinnon, lautakunnan, esimiesten ja työntekijöiden kanssa. Talousarvion toteutuminen vuonna 2013 Opetusta on annettu opetussuunnitelmien mukaisesti 13 koululla. Niva-Kaijan koulun saneeraus valmistui kesällä. Junttilan ja Kyösti Kallion kouluille sijoitettiin väistötiloja ja Jedulta vuokrattiin tilaa esiopetuksella ja nuorisotilalle. Koulut ovat osallistuneet alueellisiin ja valtakunnallisiin hankkeisiin (perusopetuksen ryhmäkokojen pienentäminen, kerhotoiminnan kehittäminen, Osaava hanke, kansainvälisyys, ajankohtaiset teemat). Siivet-projekti oli vuoden 2013 hallinnollisesti muussa sivistystyössä. Etsivä nuorisotyöntekijä aloitti maaliskuussa. Koulupsykologipalvelut jouduttiin järjestämään ostopalveluna, koska virkaan ei saatu rekrytoitua henkilöä. Taiteen perusopetusta tarjottiin musiikissa, kuvataiteissa, teatteritaiteessa, tanssissa ja käsityössä. Uusi kirjastoauto saatiin käyttöön keväällä ja Tiekkö -kirjastojen yhteistyö jatkui. Liikuntapalvelujen sopimus päivitettiin ja laadittiin palvelutasosuunnitelma. Järjestöjen ja seurojen toimintaa tuettiin kaupungin avustuksilla (liikuntapalvelut , kulttuuripalvelut ja nuorisopalvelut ). Kuntalaisille on ollut tarjolla harrastus- ja opiskelumahdollisuuksia. Kaupungin laatimat eri kehittämissuunnitelmat on otettu toiminnassa huomioon. Kiinteistöstrategian päivittäminen teknisen toimen johdolla aloitettiin loppuvuodesta. Lukiolle laadittiin kehittämissuunnitelma ja saatiin valtionavustusta TVT -hankkeeseen. Henkilöstöstrategiaa on toteutettu yhteistyössä henkilöstöjaoksen, lautakunnan, esimiesten ja työntekijöiden kanssa. 83

84 40 Sivistyslautakunta TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintatulot , , ,09 Toimintamenot , , ,27 Toimintakate , , ,36 84

85 Tekniset palvelut 600 Viranomaispalvelut Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Viranomaispalveluiden tehtävänä on valvoa rakennustoimintaa sekä ympäristön- ja luonnonsuojelua yleisen edun kannalta sekä valvoa kaavojen noudattamista, huolehtia rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelemisestä, päättää kunnan toimivaltaan kuuluvista ympäristöluvista ja valvoa rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa. Viranomaispalveluiden tehtäviin kuuluu myös jätevesien käsittelyn valvonta, maa-aineslupien käsittely ja ottamisen valvonta, jätelain valvonta sekä lisäksi myöntää korjaus- ja energia-avustukset sekä kunnan toimivaltaan kuuluvat poikkeamiset rakentamisesta tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista sekä antaa lausuntoja ELY:n toimivaltaan kuuluvista poikkeamisista. Rakennusvalvonta vastaa myös rakennus- ja huoneistorekisterin ylläpidosta. Strategian toteuttaminen Kaupungin strategiaa toteutetaan ja toiminta mitoitetaan tarvetta vastaavasti. Toiminnalliset tavoitteet Rakennus-, ympäristö- ja maa-aineslupien sekä korjausavustusten tiedottaminen ja myöntäminen. Rakennusrekisterin korjaaminen on aloitettu lokakuussa 2010 ja jatketaan edelleen. Puututaan luvattomaan rakentamiseen. Rakennusjärjestys uusitaan samanaikaisesti yleiskaavan laatimisen kanssa. Rakennusvalvonta osallistuu rakentamisen lupien sähköisen asioinnin pilotointiin ympäristöministeriön kanssa. Tunnusluvut Suoritteet Tuottojen osuus toimintakuluista %:na Viranomaispalveluiden kulut /as. Suoritettavat katselmukset kpl TP % TP % TP % TA % TA % TS % TS % TS % Myönnetyt : Rakennusluvat Toimenpideluvat Maa-ainesluvat Ympäristöluvat Suunnittelutarvelup Maankäyttöprosessi Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Nivalan yleiskaavan laatiminen on vireillä. Kaavoituksen ehdotusvaihe on valmistumassa vuoden 2012 lopulla, kaava tulee valtuuston hyväksyttäväksi kevätkauden aikana. Maakuntakaavan 1-vaihekaava on muutosvaiheessa, jolla on Nivalan tulevaan kehitykseen suuri merkitys. Maanmittauslaitos on siirtynyt uuteen EUREF karttakoordinaatistoon. Siirretään oma kartta-aineisto ja karttaan pohjautuvat järjestelmät valtakunnalliseen koordinaattijärjestelmään. Työ suoritetaan resurssien puitteissa pääosin konsulttityönä. Työvaiheina on muunnosmittaus ja aineistojen konvertointi. Samalla uudistetaan maastotietoaineisto rakennusvalvonnan paikkatieto-ohjelmaan. 85

86 Strategian toteuttaminen Kaavoituksen avulla turvataan teollisuuden ja asutuksen tarpeet luomalla viihtyisiä ja turvallisia asuinalueita ja tarvetta vastaavia teollisuuskortteleita. Yleiskaavalla luodaan puitteet kunnan tulevalle kehitykselle ja ohjataan kaava-alueen hallittua kasvua. Toiminnalliset tavoitteet oikea-aikainen ja joustava palvelu maankäytönsuunnittelulla pyritään täyttämään kysyntää vastaavat tarpeet kaavojen ja karttojen ajantasallapito kaupunkirakenteen tiivistäminen edistää kaava-alueen rakentumista varataan riittävä määrä vapaita rakennuspaikkoja Tunnusluvut - taulukko, jossa esitetään maankäyttöprosessien keskeisimmät tunnusluvut. Suoritteet TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 TS 2016 Myytyjen tonttien määrä Vuokratut AO tontit Kaavahankkeet Talousarvion toteutuminen vuonna 2013 Rakennusvalvonta Talousarvion toteutuminen on ollut toiminnallista ja taloudellista. Rakennusvalvonnan tuotot olivat 124,7 % tavoitteesta ja kulut ovat 96,6 % tavoitteesta. Rakennusvalvonnan luvat on myönnetty voimassa olevia lakeja ja asetuksia noudattaen. Katselmuksia ja tarkastuksia on tehty 344 kappaletta. Neuvontakäyntien määrää ei ole tilastoitu. Neuvonta- ja opastuskäyntejä on tehty tarpeen mukaisessa laajuudessa. Rakennuslupia on myönnetty 167, joista on omakotitaloja 40 sekä toimenpidelupia 70. Lupajaos antoi 16 suunnittelutarvepäätöstä. Korjaus- ja energia-avustuspäätöksiä tehtiin 15. Rakennusvalvonnan nettokulut olivat 5,9 /asukas ja ympäristönsuojelun osalta nettokulut olivat 2,7 euroa/asukas. Huoneisto- ja rakennusrekisterin korjaamista on jatkettu. Rakennusvalvonnassa on puututtu luvattomaan rakentamiseen. Kiinteistöverottajan kanssa on yhteistyötä tiivistetty. Rakennusvalvonnassa on valmiudet ottaa vastaan ja käsitellä rakentamiseen tarvittavat luvat sähköisesti Lupapisteen kautta. Maankäyttö Nivalan kaupungin oikeusvaikutteinen yleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa tammikuussa Samassa kokouksessa valtuusto hyväksyi myös uuden rakennusjärjestyksen. Pohjois-Pohjanmaan liiton liittovaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan 1-vaihekaavan muutoksen, jossa käsiteltiin mm kaupan palvelurakennetta. Asemakaavoituksen pohjakartat ja rakennusvalvonnan maastotietokanta-aineistot tietokantoineen muunnettiin uuteen Euref-kartastokoordinaatti -järjestelmään. Tonttien myynnissä ei päästy tavoitteeseen. Viime vuonna myytiin yksi omakotitalotontti ja yksi rivitalotontti. Yksi omakotitalotontti vuokrattiin. 86

87 Ympäristönsuojelu Vuoden aikana kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsitteli 2 ympäristölupaa. Toinen luvista koski eläinsuojan laajennusta ja toinen kuivaamon rakentamista. Aluehallintovirasto myönsi vuoden aikana 3 ympäristölupaa, joista kaksi koski eläinsuojaa ja yksi Nivalan jätevedenpuhdistamon toimintaa. Lupien keskimääräinen käsittelyaika kunnassa oli 43 vrk. Meluilmoituksia käsiteltiin vuoden aikana 1 kpl. Vuoden 2013 aikana myönnettiin 2 maa-aineslupaa. Vuoden lopussa Nivalan kaupungissa oli voimassa olevia maa-aineslupia yhteensä 9 kpl. Näiden lupien yhteenlaskettu kokonaisottomäärä oli m 3 ja vuotuinen otto m 3. Kaikilla voimassaolevilla maa-aineslupa-alueilla suoritettiin vuositarkastukset, eikä merkittäviä puutteita lupamääräysten noudattamisessa havaittu. Jätevesijärjestelmien rakentamista koskevia toimenpidelupahakemuksia käsiteltiin vuoden aikana ainoastaan 1. Lannan patterointi-ilmoituksia käsiteltiin 10 kpl. Jäteastioiden tyhjennysvälin pidentämistä koskevat hakemukset siirtyivät jätelautakunnan tehtäväksi, joten niitä ei käsitelty kunnassa. Ympäristösihteerin viranhaltijatehtävät ostettiin Sievin kunnalta 2 pv/vko. 600 Viranomaispalvelut TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintatulot , ,96 Toimintamenot , ,46 Toimintakate , ,50 87

88 700 Tekniset palvelut Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Hoito- ja kunnossapitotavoitteet tulisi määritellä henkilöstöresursseja vastaaviksi. Puisto-osastolla omana työnä leikattavia ja hoidettavia alueita n. 48 ha sekä tievihreät ja Destian alueet(sopimus on) yhteensä n. 18 ha eli yhteensä n. 66 ha. Puistojen nurmikonleikkaus-sopimusta jatketaan ostopalveluna (n. 20 ha ). Lisäksi kiinteistöjen puu- ja pensasalueiden hoitotyöt. Hoito- ja kunnossapidosta sekä vastuusta tulee tievihreän ja tilapalvelun laatia selvä sopimus palvelun tuottajan kanssa. Leikkipaikkojen kunnossapitopalvelu suoritetaan ostopalveluna sisältäen vuotuisen tarkastuksen sekä rutiinihuollon. Talvikunnossapitoa suoritetaan Angervatien ja Järvimehtän leikkikentillä. Kaupungin konetöistä hoidetaan osa omana työnä. Henkilöstön rekrytoinnissa käytetään Siivet -projektin kautta saatavaa henkilöstö. Vuoden 2013 aikana selvitetään oman palvelun- ja ostopalvelujen laajuus. Kaavateiden ja kevyenliikenteenväyliä pidetään kunnossa pääosin ulkopuolisten urakoitsijoiden voimin. Kevyenliikenteen talvikunnossapidon tasoa nostettiin v Nyt kaikki klv:t ovat 1-luokassa. Tieinvestoinneista merkittävin on Jyrkäntien/vt-27 kanavoinnin ja klv:n alikulun rakentaminen, joka on jatkoa Tiilimaan palvelukeskuksen hankkeelle. Lisäksi rakennetaan Kivi-Kallentie ja Tiemestarintien osa. Kaupunki osallistuu seutukunnalliseen liikenneturvallisuustoimijamalliin. Asfalttikartellia koskeviin asianajokuluihin on varattu toimintamenoja noin Strategian toteuttaminen Palvelutason laajuus omana työnä ja ostopalveluna selvitetään. Samalla tulisi selvittää koko organisaation palvelujen tuottamista tehokkaasti ja taloudellisesti. Toiminnalliset tavoitteet Siirrytään ostopalveluihin sellaisilla osa-alueilla missä se on järkevintä toteuttaa ja taloudellisista. Tunnusluvut Suoritteet Viheralueiden hoitokerrat Hoidett. alueiden määrä ha Kaavateiden määrä km TP ,6 61,5 TP ,6 62,0 TP ,6 61,5 TP ,6 62,0 TP ,6 62,0 TA ,0 62,0 TS ,0 62,0 TS ,0 62,0 Talousarvion toteutuminen vuonna 2013 Hoito- ja kunnossapitotavoitteet eivät vastaa henkilöstöresursseja, mutta työt saatiin hoidettua hoitoluokituksen mukaisesti hoitokauden aikana. Ylimääräiseksi kuluksi muodostuivat pystyyn kuivaneiden puiden ja kuivien oksien poistot (sääolojen vaikutus keväällä ja talvella). Myös kaadettujen puiden kantojen jyrsintä suoritettiin ostopalveluna, jota ei ollut talousarviossa määritelty. Ostopalveluna jatkui puistojen nurmikonleikkaus (20 ha). Leikkikenttien välineiden korjaustoimia suoritettiin omana työnä Lappsetin PlayCare-ohjelman mukaan. Leikkikentillä talvikunnossapito suoritettiin lumien poiston osalta kone- ja miestyönä. Kaupungin konetöitä hoidettiin henkilöstöresurssien puitteissa. Rekrytoitu henkilöstö muodostui koululaisista, työllisyysvaroin palkatuista ja muutamasta määräaikaisesta työntekijästä. Osto- ja oman työn laajuus suoritetaan samassa laajuudessa edelleen. 700 Tekniset palvelut TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintatulot , ,82 Toimintamenot , ,55 Toimintakate , ,73 88

89 740 Tilapalvelut Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Tilapalveluiden tehtävänä on järjestää ja ylläpitää hallintokuntien ja ulkopuolisten asiakkaiden tarvitsemat tilat ensisijaisesti olemassa olevasta rakennuskannasta asiakaskohtaisin sopimuksin sekä luoda asiakkailleen turvalliset, terveelliset ja viihtyisät toimitilat. Suurimpana yksittäisenä vuokrakumppanina tilapalveluilla tulee olemaan Peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Suurena haasteena tulee olemaan Niva-Kaijan koulun perusparannuksen ja keittiö laajennuksen rakennustöiden saattaminen loppuun. Saneeraus kohteena tulevat myös olemaan terveyskeskuksen ja hammashoitolan laajennus sekä koulujen pihojen kunnostaminen. Strategian toteuttaminen Kustannusten koostumisen tehokas seuranta ja siihen vaikuttaminen, johtamistyön kehittäminen. Tilapalveluiden tulee panostaa hyvään vuorovaikutukseen käyttäjien kanssa. Toiminnalliset tavoitteet Tilankäytön taloudellisuus, ominaiskulutustavoitteiden seuranta ja toteuttaminen. Kiinteistökannan kunnossapidon tasoa on jouduttu kautta linjan laskemaan johtuen kustannustason nopeasta noususta suhteessa käyttötalousmäärärahaan. Koska rakennuskannan pitäminen terveellisessä ja turvallisessa kunnossa on haastavaa, joudutaan tulevaisuudessa arvioimaan mitkä kiinteistöt kannattaa säilyttää ja mistä joudutaan luopumaan kokonaan. Jatketaan vuoden 2013 aikana kiinteistöstrategian laatimista. Laaditaan koulukiinteistöjä koskeva kiinteistöstrategia yhteistyössä sivistyslautakunnan kanssa Selvitetään koulujen tilatarve osana oppilaitosstrategiaa Kallion käytössä olevien tilojen optimointi ja vuokranmääräytymisperusteiden tarkistus maaliskuuhun 2013 mennessä. Kiinteistöt joista alustavan suunnitelman perusteella tullaan luopumaan: Sos. ja terveyspalvelutalo, Vanha rauhanyhdistyksen talo ja Vanhan uimahallin osakekanta. Tunnusluvut kiinteistöt/käyttötarkoitus kpl määrä brutto m 2 /m 2 /v Rm 3 Asuinrakennukset ,9 344 Hoitoalan rakennukset , Toimisto- ja hallintorak , Kokoontumisrakennukset , Opetusrakennukset , Varastorakennukset , Muut rakennukset , Talousarvion toteutuminen vuonna 2013 Tilapalveluiden toiminta ja talous on toteutunut v.2013 pääpiirteissään suunnitellusti. Tyhjänä olleet huoneistot on saatu pääosin vuokrattua ja tilojen käyttöä optimoitua. Terveyskeskuksen hallintosiipi (C-osa) poistettiin käytöstä, siihen saakka kunnes tilojen rakennustekninen kunto ja korjaustarve selvitetään. Myös muutamissa muissa kohteissa on tehty sisäilmaa koskevia selvityksiä ja tutkimuksia. Niva-Kaijan koulun peruskorjaus ja laajennus hanke saatiin päätökseen ja siirryttiin käyttö- ja ylläpito vaiheeseen. Vaiheittain käyttöönotetussa kohteessa on rakentamisen jälkeen kuitenkin aina useita ns. keskeneräisiä asioita joita on tehty valmiiksi käytön ohessa. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion kanssa on tarkennettu vuokranmäärittelyä yhdessä osakas kuntien kanssa ja uudet vuokrasopimukset laaditaan vuodelle 2014 em. neuvotteluiden pohjalta. Kiinteistöautomaation puitesopimuksia ja valvomon päivittämistä on selvitetty ja hankintoja valmisteltu vuodelle Kunnossapitohenkilöstöön palkattiin kaksi uutta vakituista työntekijää ja yksi työntekijä niin ikään eläköityi. Yhden kiinteistönhoitajan tehtäviin palkattiin määräaikainen sijainen pitkittyneen sairasloman vuoksi. 89

90 740 Tilapalvelut TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintatulot , , ,36 Toimintamenot , , , ,46 Toimintakate , , , ,10 90

91 770 Ruoka- ja puhdistuspalvelut Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Kaupunginhallitus antoi Tekniselle lautakunnalle selvitettäväksi ruokahuollon valmistuskeittiöiden määrän ja valmistustavan. Selvitystä varten perustettiin keittiöverkkotyöryhmä. Selvitys valmistui helmikuun 2012 lopulla. Niva-Kaijan koulun remonttiin liittyen selvityksen pohjalta Niva-Kaijan keittiöremontti suunniteltiin siten, että sen jälkeen ao. keittiö toimii koko kaupungin ainoana keskuskeittiönä. Niva-Kaijan keittiöremontti alkaa viikolla 43/2012 ja on suunnitelmissa valmistua kesällä Talousarviossa on huomioitu asiakaskunnan muuttuneet toiveet ja tarpeet sekä asiakasmuutoksista johtuneet tila- ja toimintaratkaisut. Henkilöstön eläköitymiseen ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen valmistaudutaan tarjoamalla työssäoppimis-/harjoittelupaikkoja ammattiopistojen ja aikuiskoulutusyksiköiden ravitsemus- ja siivousalan opiskelijoille sekä toimivalla yhteistyöllä työvoimatoimiston kanssa. Vuoden 2013 talousarvioluvuissa oleva poikkeama aiheutuu keittiötoimintojen väliaikaistiloissa toimimisesta. Strategian toteuttaminen Ruoka- ja puhdistuspalvelut kehittävät toimintaansa siten, että toiminta on oikea-aikaista, asiakaslähtöistä, vastuullista ja kannattavaa. Toiminnalliset tavoitteet tuottaa hallintokuntien ja peruspalvelukuntayhtymä Kallion tarvitsemat ruoka- ja puhdistuspalvelut turvataan palvelun laatu ja saatavuus riittävän ajanmukaisilla toimintatavoilla ja välineillä sekä kouluttautumisella ja yhteistyöllä Tunnusluvut Suoritteet TP 2009 TP 2010 TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 TS 2016 Ateriasuoritteet Siivottavat neliöt Talousarvion toteutuminen vuonna 2013 Niva-Kaijan keittiöremontti valmistui elokuun alussa ja uusi keskuskeittiö Särvin aloitti toimintansa Keskuskeittiössä valmistetaan päiväkotien, koulujen, palveluasumisyksiköiden, kotihoidon ja terveyskeskuksen ruoka. Hallintokuntien ja peruspalvelukuntayhtymä Kallion tarvitsemat ruoka- ja puhdistuspalvelut on tuotettu vastuullisesti, ammattitaidolla ja kustannustehokkaasti. Palvelun laatu ja saatavuus on turvattu riittävän ajanmukaisilla toimintatavoilla ja välineillä sekä kouluttautumisella ja yhteistyöllä. Tavoitteen saavuttamiseksi on hyödynnetty lähialueen koulutustarjontaa sekä panostettu yhteistyöhön Kalajokilaakson hankintarenkaan yhteistyökumppaneiden, alueen oppilaitosten ja naapurikuntien ruoka- ja puhdistuspalveluiden kanssa. Avainhenkilöstön riittävä määrä ja ammattitaito on varmistettu resurssien puitteissa niin vakituisten kuin sijaisten osalta. Työssäoppijoita ja opiskelijoita on rekrytoitu sairas- ja vuosilomien sijaisuuksiin tavoitteena ammattitaitoisen työvoiman saatavuus myös tulevaisuudessa. Ruokapalvelut ovat tuottaneet ateriasuoritetta perussuoritteiksi laskettuna. Määrällisten tavoitteiden toteutumista on seurattu ateria- ja toimipaikkakohtaisesti. Ateriat on muutettu suoritteiksi suoritelaskelmajärjestelmän avulla. Puhdistuspalvelut ovat hoitaneet m 2 siivous- ja puhdistuspalvelut. 770 Ruoka- ja puhd.palv. TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintatulot , ,78 Toimintamenot , ,52 Toimintakate , ,26 91

92 60 TEKNINEN LAUTAKUNTA Toimintaympäristö ja keskeiset muutokset Tekninen toimi järjestää lakien ja asetusten puitteissa julkiset tekniset- ja viranomaispalvelut. Tekniset palvelut ylläpitää kaupungin ja Peruspalvelukuntayhtymä Kallion toiminnan edellytyksiä määrärahojen puitteissa. Tekninen toimiala koostuu tehtäväalueista, jotka ovat viranomaispalvelut, tekniset palvelut, tilapalvelu sekä ruoka- ja puhdistuspalvelut. Vuonna 2013 käynnistetään seuraavat hankkeet: Vireä Malisjoki II jatkohanke jatkuu puistojen ja vesiensuojelun osalta noin 540t, Torialueen kehittäminen n. 800t, Jyrkäntie rakentaminen n. 600t, Pajatien jatko n. 500t. Lautakunnan suurin yksittäinen hanke on Niva-Kaijan koulun peruskorjaushanke. Hankkeeseen liittyy myös Niva-Kaijan keittiön peruskorjaus ja laajennus. Kaupungin maapolitiikan osalta suurin muutos on yleiskaavan valmistuminen, joka tulee olemaa ensimmäinen Nivalan yleiskaava, josta tulee oikeusvaikutteinen. Yleiskaavaan liittyen valmistuu myös rakennusjärjestyksen uudistaminen yleiskaavan mukaiseksi. Liikenneverkkoon liittyen toteutetaan Vt27 turvallisuuteen vaikuttavia kanavointi ja liittymäjärjestelyjä Jyrkäntien osalta sekä Pajatien jatkamisen osalta. Junttikangas-Ojalanperä kevyenliikenteenväylän suunnitelmat ovat valmiina ja hanke toteutunee viiden vuoden sisällä. (ELY-keskuksen aikataulu) Strategian toteuttaminen Teknisen toimialastrategian linjaukset tähtäävät palveluiden tuottamisessa ja järjestämisessä kaupunkilaisten hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Palveluiden tuottamisessa ja järjestämisessä tavoitteena ovat esteettömyys, turvallisuus, ennakointi sekä kustannustehokkuus. Toiminnalliset tavoitteet Turvata välttämätön kunnan toiminnallinen taso. Viihtyisän ja virikkeellisen asuinympäristön luominen infrastruktuurin ajanmukaisella ja riittävän ajoissa tapahtuvalla suunnittelulla ja tehokkaalla rakentamisella sekä oikea-aikaisella maapolitiikalla. Tuotteet hinnoitellaan ja palveluhinnastot ja tasot tarkistetaan taloudellista tilannetta vastaavaksi. Henkilöstöstrategiaa toteutetaan yhteistyössä keskushallinnon, lautakunnan, esimiesten ja työntekijöiden kanssa. Vuonna 2013 selvitetään hulevesiä koskeva ongelma ja laaditaan toimenpideohjelma. Talousarvion toteutuminen vuonna 2013 Toimintakatetta tarkasteltaessa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat kokonaisuutena toteutuneet talousarvion mukaisesti. 60 Tekninen lautakunta TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintatulot , , ,00 Toimintamenot , , , ,07 Toimintakate , , , ,07 92

93 Käyttötalous tehtäväalueittain/toimielimittäin 10 Kaupunginvaltuusto TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA 105 Kaupunginvaltuusto Toimintamenot , ,69 Toimintakate , ,69 10 Kaupunginvaltuusto TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintamenot , ,69 Toimintakate , ,69 11 Tarkastuslautakunta TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA 110 Tarkastusltk Toimintamenot , ,10 Toimintakate , ,10 11 Tarkastuslautakunta TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintamenot , ,10 Toimintakate , , Kaupunginhallitus TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintatulot , ,27 Toimintamenot , ,71 Toimintakate , , Ppky Kallio TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintamenot , , ,12 Toimintakate , , , Jokil.pelastuslaitos TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintamenot , ,39 Toimintakate , , Liikuntakeskus TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintamenot ,00 0,00 Toimintakate ,00 0, Keskushallinto TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintatulot , ,90 Toimintamenot , ,59 Toimintakate , , Henkilöstöjaos TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintatulot , ,24 Toimintamenot , ,02 Toimintakate , ,26 12 Kaupunginhallitus TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintatulot , ,61 Toimintamenot , , ,41 Toimintakate , , , Maaseututoimi TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintatulot , ,00 Toimintamenot , ,57 Toimintakate , , Lomapalvelut TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintatulot , ,19 Toimintamenot , ,68 Toimintakate , ,49 93

94 Käyttötalous tehtäväalueittain/toimielimittäin 16 Maaseutupalvelut TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintatulot , ,19 Toimintamenot , ,25 Toimintakate , , Sivistystoimen hallinto TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintatulot ,16 981,84 Toimintamenot , ,07 Toimintakate , , Peruskoulut TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintatulot , , ,24 Toimintamenot , , ,25 Toimintakate , , , Lukiopalvelut TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintatulot , ,38 Toimintamenot , ,79 Toimintakate , , Muu sivistystyö TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintatulot , , ,93 Toimintamenot , , ,34 Toimintakate , , ,27 40 Sivistyslautakunta TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintatulot , , ,09 Toimintamenot , , ,27 Toimintakate , , , Viranomaispalvelut TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintatulot , ,96 Toimintamenot , ,46 Toimintakate , , Tekniset palvelut TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintatulot , ,82 Toimintamenot , ,55 Toimintakate , , Tilapalvelut TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintatulot , , ,36 Toimintamenot , , , ,46 Toimintakate , , , , Ruoka- ja puhd.palv. TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintatulot , ,78 Toimintamenot , ,52 Toimintakate , ,26 60 Tekninen lautakunta TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintatulot , , ,00 Toimintamenot , , , ,07 Toimintakate , , , ,07 TA 2013 TA MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA Toimintatulot , , ,49 Toimintamenot , , , ,27 Toimintakate , , , ,78 94

95 Yhteisesti jaettavat menot ja poistot Yhteisesti jaettavat menot ja poistot / TP 2013 VYÖRYTETTÄVÄT ERÄT Talous/henkilöstöh. Kvtel-eläkemeno Poistot 105 KAUPUNGINVALTUUSTO TARKASTUSLAUTAKUNTA KAUPUNGINHALLITUS KESKUSHALLINTO HENKILÖSTÖJAOS MAASEUTUTOIMI LOMATOIMEN HALLINTO SIVISTYSLAUTAKUNTA PERUSKOULUT LUKIOPALVELUT MUU SIVISTYSTYÖ VIRANOMAISPALVELUT TEKNISET PALVELUT TILAPALVELUT RUOKA- JA PUHD.PALVELUT Jaettavat vyörytyserät sisältävät talouspalvelujen hallinnon, kirjanpidon, palkanlaskennan, henkilöstöhallinnon, yhteisen koulutuksen, eläkevakuutuksen ja työterveyshuollon nettokustannukset. Vyörytyskustannus on jaettu tehtäväalueille toteutuneiden kokonaismenojen suhteessa. Kvtel -eläkemenoperusteinen maksu on vyörytetty v maksettujen kvtel -palkkojen suhteessa. Maatalouslomituksen osuus kvtel -eläkemenoperusteisesta maksusta on laskutettu sisäisesti. Perusopetuksen ja lukio-opetuksen kvtel -eläkemeno on vyörytetty maksettujen kvtel -palkkojen suhteessa. 95

96 INVESTOINTIOSA 96

97 80 KAUPUNGINHALLITUS Vuonna 2013 myytiin yksi rivitalotontti ja yksi omakotitalotontti. Asemakaava-alueelta ostettiin puisto- ja tiealueita kolmella kauppakirjalla, lisäksi Niementien tiealueella suoritettiin lunastus tiealueen saamiseksi kaupungin omistukseen. Joulukuussa valtuusto hyväksyi Nivalan uuden yleiskaavan, jolla varataan alueita tulevalle Nivalan kehitykselle. Kiinteän omaisuuden myyntitulot olivat ja menot yhteensä Irtaimen omaisuuden hankintaan varattu määräraha on käytetty atk-hankintoihin, keskushallinto , sivistystoimi ja tekninen toimi Aineeton käyttöomaisuus koostuu Kiint. Oy Kestin osakepääoman korotuksesta ja Liikuntakeskus Oy:n osakepääoman korotuksesta ja PPO palvelu Oy:n lisäosuuksista 280. TA 2013 TA-MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA 80 Kaupunginhallitus 801 Kiinteä omaisuus * Investointimenot yht , ,50 * Investointitulot yht , ,00 ** Netto , ,50 80 Kaupunginhallitus 810 Kh irtain omaisuus * Investointimenot yht , ,17 ** Netto , ,47 80 Kaupunginhallitus 820 Kh Aineeton käyttöom * Investointimenot yht , ** Netto , Kaupunginhallitus * Investointimenot yht , ,33 * Investointitulot yht , ,00 ** Netto , ,67 97

98 84 SIVISTYSLAUTAKUNTA Talousarvion toteutuminen vuonna 2013 Niva-Kaijan koulun irtaimistohankintoihin varattiin euroa. Toteutuma euroa. Kirjasto-auton hankintaan varattiin euroa ja vanhan myyntituloksi arvioitiin euroa. Kirjastoauton valtionavustus saatiin kokonaan vuonna Kahdelle vuodelle jaksotetun kirjastoauton hankintakustannukset toisen vuoden osalta olivat ,22 euroa. Myyntitulot euroa kirjattiin käyttötalouspuolelle. TA 2013 TA-MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA 84 Sivistyslautakunta 840 Siv.ltk irtain omais * Investointimenot yht , ,50 * Investointitulot yht ,00 ** Netto , ,50 84 Sivistyslautakunta * Investointimenot yht , ,50 * Investointitulot yht ,00 ** Netto , ,50 98

99 86 TEKNINEN LAUTAKUNTA Talonrakennus investoinnit 2013 Niva-Kaijan koulun peruskorjaus valmistui syksyllä 2013 juuri ennen koulujen alkamista. Vuoden aikana tehtiin keittiön laajennus ja saneeraus, D-osan saneeraus sekä julkisivut ja piha-alue kunnostettiin. Niva-Kaijan koululla väistötiloina olleet omat kouluparakit siirrettiin Junttilan ja Kyösti-Kallion kouluille lisätiloiksi. Vesikatot uusittiin Aittolan koululle, Pirttirannan päiväkodille ja hammashoitolaan. Kunnallistekniikan investoinnit 2013 Kaavateiden kunnostamista tehtiin päällystämällä Ruojantien itäpää, Olkkosentie ja Tarhinpuhto. Uusia kaavateitä rakennettiin Kivi-Kallentien ja Tiemestarintien jatkot. Päällystämistä tehtiin myös ajoharjoitteluradalla. Tievalaistuksen ja sadevesiviemäröinnin kunnostamista tehtiin myös vuoden aikana. Tiilimaan palvelukeskuksen ja VT 27 ja 28 liikennejärjestelyt hanke päättyi vuoden lopussa. Kuluneen vuoden aikana hankkeessa rakennettiin Jyrkäntie, jossa kaupunki toimi rakennuttajana, sekä liittymäalueen ja VT 27:n alikulun rakentaminen ELY-keskuksen rakennuttamana. Rakentaminen toteutettiin ELY-keskuksen myöntämän EAKR-rahoituksen ja kaupungin omarahoituksen mahdollistamana. Pajatien jatkon rakentaminen ei käynnistynyt, koska hankkeeseen ei saatu ELY-keskukselta rahoituspäätöstä. Hankehakemus ELY-keskukselle peruttiin syksyllä ja uusi hakemus jätettiin Pohjois-Pohjanmaan liitolle. Pohjois-Pohjanmaan liitto teki myönteisen rahoituspäätöksen hankkeelle tammikuussa Rakentaminen toteutetaan vuoden 2014 aikana. Liikuntapaikka investoinnit 2013 Keväällä 2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus myönsi liikuntapaikka-avustuksen tekonurmikentän rakentamiseksi liikuntapuiston alueelle. Rakentaminen aloitettiin syksyllä 2013 sadevesiverkoston rakentamisella. Rakentaminen jatkuu vuonna 2014 kentän salaojituksen ja runkorakenteiden rakentamisella. Puistojen ja yleisten alueiden investoinnit Vireä Malisjoki II hanke jatkui kosteikkojen rakentamisella. Hankkeeseen kuuluva Jyrkänpuisto Malisjoen ja Jyrkäntie väliselle alueelle rakennettiin viimeistelytöitä vaille valmiiksi. Viimeistelytyöt suoritetaan keväällä Leikkikenttien kunnostamista ja laitteiden uusimista jatkettiin vuoden aikana. Torin- ja keskusalueen kunnostamiseen ei saatu rahoitusta. Hankkeen toteuttaminen on siirretty suunnitelmavuosille vuoden 2014 talousarvion käsittelyn yhteydessä. TA 2013 TA-MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA 86 Tekninen lautakunta 860 Talonrakennus * Investointimenot yht , ,42 Netto , ,42 99

100 TA 2013 TA-MUUTOS TA + MUU TP 2013 POIKKEAMA 86 Tekninen lautakunta 870 Julkinen käyttöom. * Investointimenot yht , ,58 * Investointitulot yht , ,66 ** Netto , ,92 86 Tekninen lautakunta 880 Tekn.ltk irtain om. * Investointimenot yht , ,03 ** Netto , ,03 86 Tekninen lautakunta * Investointimenot yht , ,19 * Investointitulot yht , ,66 ** Netto , ,53 * Investointimenot yht , ,02 * Investointitulot yht , ,66 ** Netto , ,36 100

101 Investointiosan yhteenveto Talousarvio Vuoden alusta Jäljellä % 801 Kiinteä omaisuus 8011 Maanhank. Ja myynti * Investointimenot yhteensä , , ,50 24,2 * Investointitulot yhteensä , , ,00 12,9 ** Netto 0, , ,50 0,0 801 Kiinteä omaisuus * Investointimenot yhteensä , , ,50 24,2 * Investointitulot yhteensä , , ,00 12,9 ** Netto 0, , ,50 0,0 810 Kh irtain omaisuus 8101 Kh irtaimistohank. * Investointimenot yhteensä ,00 0, ,00 0,0 ** Netto ,00 0, ,00 0,0 810 Kh irtain omaisuus 8102 Kh atk-hankinnat * Investointimenot yhteensä , , ,17 110,7 ** Netto , , ,17 110,7 810 Kh irtain omaisuus * Investointimenot yhteensä , , ,17 106,3 ** Netto , , ,17 106,3 820 Kh Aineeton käyttöom Muut osakkeet ja os. * Investointimenot yhteensä , ,00 280,00 100,2 ** Netto , ,00 280,00 100,2 820 Kh Aineeton käyttöom. * Investointimenot yhteensä , ,00 280,00 100,2 ** Netto , ,00 280,00 100,2 840 Siv.ltk irtain omaisuus 8401 Sivistyst.irtaimistoh. * Investointimenot yhteensä , , ,58 93,2 ** Netto , , ,58 93,2 840 Siv.ltk irtain omaisuus 8411 Kirjasto-auto * Investointimenot yhteensä , , ,08 102,2 * Investointitulot yhteensä 7 000,00 0, ,00 0,0 ** Netto , , ,08 106,9 840 Siv.ltk irtain omaisuus * Investointimenot yhteensä , , ,50 96,3 * Investointitulot yhteensä 7 000,00 0, ,00 0,0 ** Netto , , ,50 97,8 101

102 Talousarvio Vuoden alusta Jäljellä % 860 Talonrakennus 8602 Pirttirannan pvkoti vesikaton san * Investointimenot yhteensä , , ,47 103,9 ** Netto , , ,47 103,9 860 Talonrakennus 8605 Työterveys ja neuvola * Investointimenot yhteensä , , ,60 9,1 ** Netto , , ,60 9,1 860 Talonrakennus 8607 Hammashoitolan vesikatto * Investointimenot yhteensä , ,36-482,64 98,6 ** Netto , ,36-482,64 98,6 860 Talonrakennus 8621 Aittolan koulun vesikatto * Investointimenot yhteensä , , ,77 103,0 ** Netto , , ,77 103,0 860 Talonrakennus 8622 Aittolan esiopetustilan ilmanvaiht * Investointimenot yhteensä , , ,63 57,4 ** Netto , , ,63 57,4 860 Talonrakennus 8623 Junttilan koulun perusparannus * Investointimenot yhteensä ,00 0, ,00 0,0 ** Netto ,00 0, ,00 0,0 860 Talonrakennus 8624 Junttilan laajennus viipalekoulu * Investointimenot yhteensä , , ,76 140,8 * Netto , , ,76 140,8 860 Talonrakennus 8625 Niva-Kaijan keittiö * Investointimenot yhteensä , , ,37 101,8 ** Netto , , ,37 101,8 860 Talonrakennus 8626 Kyösti Kallio laajennus viipalek * Investointimenot yhteensä , , ,13 226,7 ** Netto , , ,13 226,7 860 Talonrakennus 8635 Niva-Kaijan koulun peruskorjaus * Investointimenot yhteensä , , ,81 102,2 ** Netto , , ,81 102,2 102

103 Talousarvio Vuoden alusta Jäljellä % 860 Talonrakennus 8636 Koulujen pihaleikkivälineet * Investointimenot yhteensä , , ,27 76,0 ** Netto , , ,27 76,0 860 Talonrakennus 8637 Koulujen piha-alueet * Investointimenot yhteensä , , ,07 72,1 ** Netto , , ,07 72,1 860 Talonrakennus 8671 Ilmanvaihdon nuohoukset * Investointimenot yhteensä , , ,20 51,2 ** Netto , , ,20 51,2 860 Talonrakennus 8680 Ennalta arvaamattomat kohteet * Investointimenot yhteensä , , ,52 184,1 ** Netto , , ,52 184,1 860 Talonrakennus * Investointimenot yhteensä , , ,42 100,2 ** Netto , , ,42 100,2 870 Julkinen käyttöom Kaavateiden rakentaminen * Investointimenot yhteensä , ,39-730,61 99,5 ** Netto , ,39-730,61 99,5 870 Julkinen käyttöom Jyrkäntien rakentamien * Investointimenot yhteensä , , ,85 100,4 * Investointitulot yhteensä , , ,69 88,8 ** Netto , , ,54 104,4 870 Julkinen käyttöom Kaavateiden pääll. * Investointimenot yhteensä , ,69 982,69 100,7 ** Netto , ,69 982,69 100,7 870 Julkinen käyttöom Tievalaistuksen rak. * Investointimenot yhteensä , , ,00 94,8 ** Netto , , ,00 94,8 870 Julkinen käyttöom Sadevesiv. rak. * Investointimenot yhteensä , ,25-67,75 99,7 ** Netto , ,25-67,75 99,7 103

104 Talousarvio Vuoden alusta Jäljellä % 870 Julkinen käyttöom Pajatien rakentaminen * Investointimenot yhteensä ,00 0, ,00 0,0 * Investointitulot yhteensä ,00 0, ,00 0,0 ** Netto ,00 0, ,00 0,0 870 Julkinen käyttöom Erkkisjärven rantatien siirto * Investointimenot yhteensä , , ,46 226,8 ** Netto , , ,46 226,8 870 Julkinen käyttöom Liikenneturvallisuuden parant. * Investointimenot yhteensä , , ,72 44,0 ** Netto , , ,72 44,0 870 Julkinen käyttöom Kyösti Kallion puisto * Investointimenot yhteensä 0,00-729,60-729,60 0,0 ** Netto 0,00-729,60-729,60 0,0 870 Julkinen käyttöom Leikkikentät * Investointimenot yhteensä , ,43-765,57 94,0 ** Netto , ,40-765,57 94,0 870 Julkinen käyttöom Tori- ja keskusalueen kunnostu * Investointimenot yhteensä ,00 0, ,00 0,0 * Investointitulot yhteensä ,00 0, ,00 0,0 ** Netto ,00 0, ,00 0,0 870 Julkinen käyttöom Vireä Malisjoki II * Investointimenot yhteensä , , ,52 63,3 * Investointitulot yhteensä , , ,97 62,0 ** Netto , , ,55 71,1 870 Julkinen käyttöom Matonpesupaikka * Investointimenot yhteensä ,00-500, ,00 25,0 ** Netto ,00-500, ,00 25,0 870 Julkinen käyttöom Yleisten alueiden viimeistelyt , ,26-167,74 96,6 Investointimenot yhteensä , ,26-167,74 96,6 Netto 870 Julkinen käyttöom Liikunta-alueet , ,41 559,41 104,5 Investointimenot yhteensä , ,41 559,41 104,5 ** Netto 104

105 Talousarvio Vuoden alusta Jäljellä % 870 Julkinen käyttöom Urheilupuiston rakentaminen Investointimenot yhteensä , , ,68 37,8 Investointitulot yhteensä ,00 0, ,00 0,0 ** Netto , , ,68 56,7 870 Julkinen käyttöom. * Investointimenot yhteensä , , ,58 66,1 * Investointitulot yhteensä , , ,66 44,4 ** Netto , , ,92 77,1 880 Tekn.ltk irtain om Tekn.ltk irtaimistohank. * Investointimenot yhteensä , , ,03 62,3 ** Netto , , ,03 62,3 880 Tekn.ltk irtain om. * Investointimenot yhteensä , , ,03 62,3 ** Netto , , ,03 62,3 * Investointimenot yhteensä , , ,02 85,3 * Investointitulot yhteensä , , ,66 38,4 ** Netto , , ,36 93,7 105

106 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 106

107 Henkilöä 1.8 Henkilöstötilinpäätös Nivalan kaupungin henkilöstötilinpäätös antaa kuvan kaupungin palveluksessa olevasta henkilöstön lukumäärästä, ikäjakaumasta, sukupuolijakaumasta, keski-iästä, henkilöstömenoista, sairauspoissaolojen määrästä ja vuoden 2013 aikana toteutetuista työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittämiseen liittyvistä toimenpiteistä sekä työllisyyden edistämisestä. Nivalan kaupungin henkilöstötilinpäätöksen tilastoissa tarkastellaan vakinaisen henkilöstön tilastotietoja tilanteen mukaan. Vakinaiseen henkilöstöön luetaan myös vakinaista osa-aikaista työtä tekevät henkilöt. Määräaikaisia työsuhteita kuvaaviin tilastokaavioihin sisältyy mm. työllisyysvaroin palkatut henkilöt sekä tuntilomittajat. Tietosuojan vuoksi joissakin osioissa tarkastellaan keskushallintoa yhdessä maaseutupalvelujen ja lomituspalvelujen kanssa Keskeiset tunnusluvut toimialoittain Henkilöstön määrä Tekninen toimi Sivistystoimi Alueellinen maaseutupalvelu (sis. lomatoimen) Kaupungin vakituinen henkilöstö Keskushallinto KUVIO 1. Kaupungin vakinainen henkilöstö Nivalan kaupungin palveluksessa oli vuoden 2013 lopussa 381 vakinaista henkilöä ja määräaikaisia 110 hlöä. Vakinaisesta henkilöstöstä osa toimii osa-aikaisessa palvelussuhteessa ja heitä oli 59 hlöä. Määräaikaisten lukumäärästä voidaan todeta, että keskushallinnon toimialalla määräaikaisia henkilöitä työskenteli Siivet-projektissa, kouluilla, vanhainkodilla, nuorisotoimessa sekä rakennuksilla yhteensä 8 hlöä. Lomatoimessa määräaikaisten työntekijöiden määrä koostui maatalouslomittajista, joita oli 36 hlöä. Vastaavasti sivistystoimessa määräaikaisia oli 24, joista opettajia oli 9 ja koulunkäyntiavustajia 10 ja muita 5. Teknisessä toimessa määräaikaisia oli 26, joista osa toimi ruoka- ja siivouspalveluissa. TAULUKKO 1. sivulla 107 kuvaa vakinaisen henkilöstön, vakinaisen osa-aikaisen henkilöstön sekä määräaikaisten lukumääriä Keskushallinnossa vakinaisia osa-aikaisia oli 1, alueellinen maaseutupalvelu ja lomatoimi työllisti 24, sivistystoimessa 30 ja teknisessä toimessa

108 Taulukko 1. Vakinainen henkilöstö, vakinaiset osa-aikaiset sekä määräaikaisten lukumäärä Tilanne Vakinaiset (sis. vakinaiset osa-aikaiset) Vakinaiset, joista osa-aikaisia Määräaikaiset Keskushallinto Alueellinen maaseutupalvelu, sis. lomatoimen Sivistystoimi Tekninen toimi YHTEENSÄ josta maatalouslomittajia opettajia ruoka-/siivoushenkilöstöä YHTEENSÄ Vuoden 2013 aikana Nivalan kaupungin organisaatiossa ei ole tapahtunut merkittäviä organisaatiomuutoksia. Vuoden 2012 alussa perustettiin alueelliset maaseutupalvelut toimiala, johon Kärsämäen kunta liittyi vuoden 2013 alussa. Vuoden 2013 alusta pitkäaikaistyöttömien Siivet -työllistämisprojekti siirtyi keskushallinnosta sivistystoimen alaisuuteen. Osa-aikaeläkkeellä vuoden 2013 lopussa oli yhteensä 9 hlöä (keskushallinto 1, puhdistuspalvelut 5, tilapalvelut 1, lomittajat 2). Lisäksi osatyökyvyttömyyseläkkeellä vuoden 2013 lopussa oli 2 hlöä Henkilöstön ikärakenne KUVIOSSA 2 kuvataan vakinaisen henkilöstön ikäjakaumaa. Vakinaisen henkilöstön suurin ikäryhmä on vuotiaat, johon sijoittuu 19,37 %:ia (naisia 49 ja miehiä 25) kaupungin vakinaisesta henkilöstöstä. Tilasto sisältää vakinaisen kokoaikaisen sekä vakinaisen osa-aikaisen henkilöstön lukumäärät. Kuvan tiedot eivät sisällä määräaikaisten ikäjakaumaa. Kaupungin vakinaisen henkilöstön ikäjakauma alle Miehet Naiset KUVIO 2. Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma KUVIOSTA 3 sivulla 108 ilmenee ikäjakauma 2013 toimialoittain. Tilasto sisältää vakinaisen kokoaikaisen sekä vakinaisen osa-aikaisen henkilöstön lukumäärät. Kuvan tiedot eivät sisällä määräaikaisten ikäjakaumaa. 108

109 alle Alueellinen maaseutupalvelu ja lomatoimi Keskushallinto Sivistystoimi Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma toimialoittain Tekninen toimi 22 KUVIO 3. Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma toimialoittain Valtakunnassa koko kunnallisen alan henkilöstön keski-ikä vuonna 2012 oli 45,6 vuotta. (Lähde: Sukupuolijakauma toimialoittain käy ilmi KUVIOSTA 4. Naisia henkilöstöstä on 69,5 % ja miehiä 30,4 %. Toimialoittain suhteellisesti eniten naisia on teknisessä toimessa 83,1 % ja eniten miehiä, 52,4 %, on puolestaan keskushallinnossa, johon yhdistetty alueellisen maaseutupalvelun, lomatoimen sekä lomatoimen hallinnon työntekijät. Tilasto sisältää vakinaisen kokoaikaisen sekä vakinaisen osa-aikaisen henkilöstön lukumäärät. Kuvan tiedot eivät sisällä määräaikaisten tietoja. Vakinaisen henkilöstön sukupuolijakauma Keskushallinto, alueellinen maaseutup.+ 47,61 % 52,38 % Sivistystoimi Tekninen toimi Yhteensä 79,19 % 69,55 % 83,1 % 20,80 % 30,44 % 16,86 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Yhteensä Tekninen toimi Sivistystoimi Keskushallinto, alueellinen maaseutup.+ lomatoim ja lomatoimen hall. Naiset 69,55 % 83,1 % 79,19 % 47,61 % Miehet 30,44 % 16,86 % 20,80 % 52,38 % KUVIO 4. Vakinaisen henkilöstön sukupuolijakauma 109

110 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuoden 2013 lopulla oli 50,1 vuotta. Vakinaisen henkiöstön keski-ikä toimialoittain Sivistystoimi Miehet+Naiset Naiset Miehet Tekninen toimi Alueellinen maaseutupalvelu ja lomatoimi Keskushallinto Kaikki yhteensä KUVIO 5. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä toimialoittain Sairauspoissaolot Vuonna 2013 kaupungin vakinaiselle henkilöstölle kertyi sairauspoissaolopäiviä sairausloman vuoksi kalenteripäivää ja työtapaturman/ammattitaudin vuoksi 854 kalenteripäivää eli yhteensä kalenteripäivää. Vuoden 2013 aikana keskimäärin jokainen vakituinen viranhaltija/työntekijä oli 16,6 kalenteripäivää sairauslomalla sairauksien vuoksi ja 2 kalenteripäivää sairauslomalla työtapaturmien vuoksi. Sairauslomapäivät henkilötyövuotta kohden määritellään poissaolot/vakinainen henkilöstö (kalenteripäivien mukaan laskettuna) Taulukko 2. Kokoaikaisen henkilöstön työpanoksen menetys sairauksien ja työtapaturmien vuoksi Sairauslomapäiviä/ 16,3 17,71 16,9 13,2 16,7 21,5 23,7 20,5 16,6 henkilötyövuosi tapaturmien vuoksi Taulukko 3. Kokoaikaisen henkilöstön työpanoksen menetys sairauksien vuoksi Sairauslomapäiviä/henkilötyövuosi (kalenteripäiviä) Muutos/pv Keskushallinto, alueelliset maaseutupalvelut ja 30,3 23,2-7,1 lomituspalvelut Sivistyspalvelut 14,0 10,9-3,1 Tekniset palvelut 19, ,6 Kaikki yhteensä 20,5 16,6-3,9 110