Yhteiskunnallinen yrittäjyys kummastuttaa

Transkriptio

1 nro 9 MARRASkuu 2010 suomen yrittäjät företagarna i finland POHJOISMAIDEN SUURIN YRITTÄJÄlehti yrittajat.fi SYT-kassa yrittäjän turvana jo 15 vuotta! Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa PL 999, Mannerheimintie 76 A, Helsinki Puh. (09) , fax (09) , neuvonta@syt.fi Magnum Oy Työttömyysturvaa yrittäjille Arja Lehto: Tarujen verovapaa tulo sivu 12 sivu 10 Antti Romppainen: Eläkesäästäjän vaihtoehdot Yhteiskunnallinen yrittäjyys kummastuttaa Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän selvittämään yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamallia. Suomeen yhteiskunnallista yrittäjyyttä on kaavailtu pääsääntöisesti yhdeksi julkisen palvelutuotannon tavaksi. TEM:n mukaan yhteiskunnallisen yrityksen ensisijainen tavoite ei ole voiton vaan yhteiskunnallisen hyvän maksimointi. Suomen Yrittäjät ei ymmärrä mihin ko. toimintamallia Suomessa tarvitaan. Toimitusjohtaja Jussi Järventaus on myös huolissaan siitä, leimaako yhteiskunnallisen yrittäjyyden käsite perinteisen yritystoiminnan. Ihan kuin tavanomainen yritystoiminta olisi vähemmän hyväksyttävää tai jopa epäeettistä. Tavallaan siis kyseenalaistetaan yrittäjyyteen kuuluva yksi tärkeä elementti, voiton tavoitteleminen, Järventaus huolehtii. sivu 5 Rodeo Synkän harmaata! Eduskunnan tarkastusvaliokunta on julkaissut selvityksen harmaasta taloudesta. Tutkimusryhmä arvioi harmaan talouden kokonaismääräksi miljardia euroa vuodessa. Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Jorma Kortesoja kuitenkin muistuttaa, etteivät pelkästään yritykset ole harmaan talouden konnia. sivu 12 Uuden hallituksen odotus ei oikeuta lekotteluun Harri Auramo, teksti Pienyrittäjät viestivät kentältä, että he haluavat nopeita korjauksia yrittämistä haittaaviin arkisiin epäkohtiin. He eivät jaksa enää odottaa, että seuraava hallitus kirjaa tavoitteitaan ohjelmaan ja käynnistää joskus ongelmista selvitystyön. Yrittäjät vaativat, että nykyinen hallitus puuttuu nopeasti epäkohtiin eikä siirtele ratkaisujaan tulevaisuuteen. Laakereilla ei saa lepäillä vaan työaika on käytettävä loppuun asti. Pienkauppiaat ja kioskien pitäjät haluavat, että julkinen valta puuttuu nopeasti myymälävarkauksiin, joista rangaistusten lieventämisen seurauksena on tullut suoranainen kansanhuvi. Toisena jokapäiväisenä murheena on yhä vain villinä jatkuva laskutushuijareiden kiu- santeko, joka kohdistuu nykyisin aloittaviinkin yrittäjiin. Varsinkin pienyrittäjät vaativat sekä lainsäätäjältä että poliisilta tehokkaita toimia tämän yrittämisen häirinnän hävittämiseksi. Vuoden alussa käyttöönotettu verotili on takkuillut niin, että eräät yrittäjät ovat menettäneet luottokelpoisuutensa, kun verojen maksamisessa on ollut epäselvyyksiä ja kitkaa. Tilitoimistot ovat joutuneet sotkuja selvittämään. Myös Suomen Yrittäjien toimintasuunnitelmassa on esitetty tavoitteita, jotka vaativat toimenpiteitä pienyrittäjien puolesta ensi vuoden aikana. Sivu 3 Juuri näin jäsenen raja sivulla lähestyy kovaa vauhtia, joten voimme sanoa olevamme suurin Facebookjoukko järjestö- ja b-to-b-sektorilla. Päivi Kankaro, Suomen Yrittäjät Eikö verkkokauppabisnes kiinnosta? Suomessa olisi hyvät valmiudet siirtyä sähköiseen kaupankäyntiin. Yritykset eivät vain ole ehtineet vielä mukaan. sivu 13 Täältä tulee Y-sukupolvi! Y-sukupolvi eli internetin aikakautena syntyneet nuoret uudistavat organisaatioiden johtamismallit. Tomi Hussi Työterveyslaitokselta näkee kuitenkin, että johtamiskulttuurin muutos tulee tarpeeseen. sivu 15 Yhdessä rakennettu Suomi Suomen Yrittäjien kansanedustajatapaamisessa puheenjohtaja Mikko Simolinna viestitti päättäjille, että yrittäjäjärjestö haluaa osallistua rakentamaan tästä maasta entistä parempaa ja hyvinvoivempaa yhteiskuntaa. Kansanedustajia kiinnostivat erityisesti järjestön näkemykset julkisten palvelumarkkinoiden kehittämisestä. sivu 8 Tarvitsen vakuutustodistuksen tarjoukseen heti. Onnistuuko? Jep. Sen ja muut tärkeät asiakirjat saat sähköisinä verkkopalvelustamme, Hyvää työtä.

2 02 FORD TRANSIT ja FORD RANGER Nelivedot- 3v / km -takuulla Nyt kaikissa Transit-malleissa Ranger-mallien tapaan 3 vuoden ja km takuu. Transit ja Ranger-nelivedot sekä muu Ford Hyötyajoneuvomallisto esillä Ford-liikkeissä. Tervetuloa tutustumaan. Hinnat alkaen: Ford Transit Trend 300S 85 hv (CO g/km) arvioitu autovero 4.547,98 kokonaishinta ,98 + toimituskulut. Transit-malliston CO 2 alkaen 189 g/km. Ford Ranger RegularCab XL 2.5 TDCi 4x4 (CO g/km) arvioitu autovero 5.391,13 kokonaishinta ,13 + toimituskulut. Kuvan autot erikoisvarustein. Feel the difference ESPOO: Automaa Espoo FORSSA: Astrum Auto HELSINKI: Automaa Herttoniemi ja Konala, Veho Autotalot Pitäjänmäki HUITTINEN: Levorannan Autoliike HYVINKÄÄ: Vaunula Oy HÄMEENLINNA: Vaunula Oy IISALMI: Autotalo Hartikainen Iisalmi IKAALINEN: Levorannan Autoliike IMATRA: Auto-Kilta JOENSUU: EH-Auto JYVÄSKYLÄ: Käyttöauto JÄMSÄ: Seppolan Auto JÄRVENPÄÄ: Mäkelän Kone KAJAANI: Wetteri KAUHAJOKI: Kauhajoen Auto KEMI: Wetteri KOKKOLA: Autoliike Viescar KOTKA: Vauhti-Vaunu KOUVOLA: Ympäristön Auto Oy KUOPIO: Autotalo Hartikainen Kuopio ja J.Rinta-Jouppi KUUSAMO: Wetteri LAHTI: Automaa Lahti LAPPEENRANTA: Auto-Kilta ja Vauhti-Vaunu LOHJA: PP-Auto Oy LOIMAA: Loimaan Laatuauto MARIEHAMN: Mariehamns Motorcompany MIKKELI: Vauhti-Vaunu NÄRPIÖ: Närpes Bilcentral OULU: Autoliike Viescar ja Wetteri PIEKSÄMÄKI: Autokari Pieksämäki PORI: Auto Oy Vesa-Matti PORVOO: Osla-Auto RAASEPORI: VNB-Auto RAUMA: Levorannan Autoliike ROVANIEMI: Wetteri SALO: PP-Auto Oy SASTAMALA/VAMMALA: Levorannan Autoliike SAVONLINNA: Vauhti-Vaunu SEINÄJOKI: J.Rinta-Jouppi TAMPERE: Automaa Tampere ja Veho Lielahti TURKU: Automaa Turku ja Veho Raisio TUUSULA: Riihikallion Auto VAASA: Wetteri VANTAA: Automaa Vantaa YLIVIESKA: Autoliike Viescar

3 03 Harri Auramo, teksti Suomen Yrittäjät pitää erityisen tärkeänä saada maan uuden hallituksen ohjelmaan yrittämiselle ja sen myötä kansantalouden menestykselle ja kansalaisten hyvinvoinnille tärkeitä tavoitteita. Nämä tavoitteet SY on esittänyt lokakuussa valmistuneessa vuosien tavoiteohjelmassa, jonka nimi on Yrittäjyys kantaa Suomea. Yrittäjät tietävät, että liikkeellä ja valppaana on oltava edunvalvonnassakin kaiken aikaa. Uuden hallituksen totinen työ saattaa käytännössä alkaa vasta kesälomien jälkeen syksyllä, mutta jo tulevan talven ja kevään aikana on ratkaistava monia kansantaloudelle elintärkeitä asioita. Kaikkia päätöksiä vanha hallitus ei sentään voi siirtää seuraajalleen. Suomen Yrittäjien ensi vuoden tavoitteet on esitetty liitto- kokouksen 22. lokakuuta hyväksymässä vuoden 2011 toimintasuunnitelmassa. Seuraavaan kirjoitukseen on nostettu esiin ensi vuoden konkreettisia tavoitteita mutta ei kaikkia; niitä on kosolti enemmän. Väliotsikot ovat toimituksen. Katseet kohti esivaltaa SY tavoittelee seuraavalle hallitukselle ohjelmaa, jossa yrittäjyys ja yritysten kasvumahdollisuudet olisivat vähintään yhtä vahvasti esillä kuin viimeaikaisissa hallitusten ohjelmissa on ollut. SY pyrkii siihen, että valtiontalouden tasapainoa haetaan ensisijaisesti kasvuun vaikuttavista tekijöistä, ja vasta viimesijaisena keinona käytettäisiin verotuksen kiristämistä, mikä on kasvun kannalta ongelmallista. Kannustavaa verotusta Tavoitteemme on uudistaa verotusta nykyisen yritys- ja osinkoveromallin pohjalta ja lisätä yrittäjyyden kannustavuutta. SY ehdottaa verotukseen yritysten tappioille taannehti- vaa vähennysoikeutta sopeutumiskeinona tuleviin talous- taantumiin. Nykyisin yrityk- Työkyky on yrittäjällä arvossa Edunvalvonta Poimintoja Suomen Yrittäjien toimintasuunnitelmasta 2011 Uuden hallituksen odottaminen ei tarkoita laakereilla lepäämistä Eduskuntavaalit ja uuden hallituksen muodostaminen painottuvat Suomen Yrittäjien toiminnassa ensi vuonna. Järjestön viisivuotinen tavoiteohjelma tähtää koko hallituskaudelle, mutta jo sitä ennen voisi moni päätös olla yrittäjille iloinen yllätys. Lotta Tammelin, teksti Yrittäjät ymmärtävät työkyvyn ja -hyvinvoinnin tärkeyden, mutta siltikään työterveyshuoltoon ei vielä panosteta. Tämä selviää Suomen Yrittäjien tekemästä työhyvinvointikyselystä. Väestön ikääntyminen ja työikäisen väestön määrän väheneminen on yhteinen huolemme. Yrityksillä on keskeinen asema siinä, että voimme varmistaa korkean työllisyyden ja hyvinvointimme säilymisen. Suomen Yrittäjät toteuttikin yhdessä Työturvallisuuskeskuksen kanssa kyselyn Pk-yritysten tarpeista työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Kyselyn tulokset ovat selvät. Liittokokouksen hyväksymä toimintasuunnitelma on tuhti paketti. Erittäin kiireisiä tavoitteita ovat mm. huijausyritysten pienyrittäjille aiheuttaman häirinnän lopettaminen ja verotilin kitkakohtien poistaminen. Ratkaisuja ei pidä siirtää tulevaisuuteen. set voivat vähentää vero- vuoden tappiot kymmenen seuraavan vuoden aikana kertynyttä tuloa vastaan. Verotilin tekniikan tulee toimia moitteettomasti, ja alv palautukset tulee käsitellä viipymättä. Yritysten maksuvalmiuden vuoksi on seurattava tarvetta eräpäivän myöhentämiseen. Kun verotili laajenee ennakkoveroihin, tulee eräpäivää myöhentää yritysten maksuvalmiuden turvaamiseksi. Liikenteen verotukseen kohdistetaan edunvalvontaa yrittäjille koituvien kustannusten nousun rajoittamiseksi. Petri Malinen Vauhtia työelämän uudistamiseen Valtiovallan on otettava aktiivisempi rooli työmarkkinoiden rakenteellisten kysymysten uudistamiseen. Tavoitteemme on saada aikaan lakimuutosten kautta joustoturvates-malli, joka sallii mahdollisuuden poiketa työehtosopimuksista yrityskohtaisesti paikallisesti sopien. Työntekijöillä olisi aina subjektiivinen oikeus kieltäytyä poikkeamisesta ja vedota työehtosopimukseen. Työllistämisen kynnystä pitää madaltaa, ja yksi keinoista on työsuhteessa noudatettavan koeajan enimmäispituuden pidentäminen nykyisestä neljästä kuukaudesta yhteen vuoteen. Heti vaalikauden alussa on käynnistettävä valmistelu työlainsäädännön muuttamiseksi sillä tavoin, että lainsäädäntö entistä vähemmän ehkäisisi palkkaamasta työsuhteeseen. Tarvitaan määrätietoista toimintaa työurien pidentämiseksi. SY:n tavoitteena on nuorten nopeampi siirtyminen opinnoista työelämään ja ikääntyvien mahdollisuuksien Työkyvyn ja hyvinvoinnin tärkeys ymmärretään ja panostamista asiaan pidetään kannattavana investointina. Haasteita sen sijaan nähdään siinä, miten erilaisten yritysten tarpeisiin saadaan tarjottua sopivanlaisia palveluja ja tukitoimia, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen kertoo. Eduskuntavaalien pitäminen huhtikuussa merkitsee käytännössä, että uuden hallituksen ohjelmaan liittyvät valmistelutyöt käynnistyvät aikaisintaan alkukesästä, täydellä teholla ehkä vasta syksyllä. parantaminen jatkaa työelämässä pidempään. Työllistämistukijärjestelmää on yksinkertaistettava ja selkeytettävä keskittyen sellaisten tukien kehittämiseen, joilla on vaikutusta etenkin nuorten työllisyyden parantamiseen ja pysyvien työpaikkojen luomiseen. Määräaikainen, alle 30-vuotiaita koskeva palkkatukikokeilu vakinaistetaan, mikäli Vain puolella työterveyshuolto Yrittäjät arvostavat omaa työkykyään ja hyvinvointia laajasti. Malisen mukaan neljä viidesosaa vastaajista huolehtiikin omasta työkyvystään ja hyvinvoinnistaan vähintään jonkin verran. Ainoastaan prosentti vastaajista ei katsonut tarpeelliseksi huolehtia siitä lainkaan. Vaikka työkykyä arvostetaankin, ekonomistia kuitenkin huolettaa, että vain 56 prosenttia yrittäjistä on hankkinut oman työterveyshuollon. Alhainen taso on uhka yrittäjälle itselleen sekä myös laajemmin koko yhteiskunnalle. Yrittäjän työkyky tai työhyvinvointiongelmat eivät uhkaa yksinomaan hänen tulevaisuuttaan, vaan ne luovat varjon koko yrityksen ja sen henkilöstön tulevaisuudelle, Malinen arvioi. Hän kertoo myös, ettei työterveyshuollon palveluita osata vielä hyödyntää täysimääräisesti. Malisen mukaan esimerkiksi sairauspoissaolojen seurantaa tai työkykyongelmiin puuttumista yhteistyössä työterveydenhuollon henkilökunnan kanssa tapahtui vain reilussa kymmenessä siitä havaitaan olevan todellista hyötyä nuorten työllistymiseen. Ensimmäisen työntekijän tuki on laajennettava koskemaan koko Suomea ja siten, että sen puitteissa sallitaan käyttää vuoden kestävää koeaikaa. Nykyistä vanhempainpäivärahojen rahoitusta on uudistettava niin, että rahoitukseen suunnataan verovaroja. Vanhempainvapaan kestoa ei tule pidentää. Turvaa yrittäjillekin Yrittäjän työttömyysturvan saamisen edellytyksiä lievennetään yritystoiminnan keskeyttämistilanteessa. Myös yrittäjälle on saatava oikeus vuorotteluvapaaseen. Maksukyvyttömyyslainsäädäntöä tulee kehittää edelleen. SY:n tavoitteena on, että laki antaa yrittäjälle mahdollisuuden uuteen alkuun nykyistä nopeammin. Yrittäjä on saatettava velkajärjestelysäännöksissä yhdenvertaiseen asemaan muiden velallisryhmien kanssa. Sallitaan yksityiselle elinkeinonharjoittajalle sairaan lapsen hoitamisesta aiheutuneiden kulujen vähentäminen yrityksen verotuksessa. Pienillä yrityksillä tulee olla mahdollisuus hankkia työntekijälle toimiva, työpaikan olosuhteet tunteva lakisääteinen työterveyshuolto. Työnantajan kustannusrasitus ei saa kasvaa. Myös yrittäjän työterveyshuoltopalveluita on kehitettävä. Yrittäjillä tulee säilyttää mahdollisuus vapaaehtoiseen tapaturmavakuutukseen. Liiketoimintaan sujuvuutta SY vaikuttaa SEPA-foorumin kautta siihen, että kilpailu maksujen välityksessä lisääntyisi ja että maksukorteista aiheutuvat kulut tätä kautta alenisivat. Varsinkin pienimmille yrityksille SEPA luo mahdollisuuden tehostaa yrityksen taloushallintaa oleellisesti. SY pyrkii vähentämään yritysten energiakustannuksia lisäämällä yritysten energiatietoutta. prosentissa yrityksistä. Vastausten perusteella ennaltaehkäisevän työterveyshuollon palvelujen lisätarve on kuitenkin selvä. Haasteena tilanteessa on se, että tarjolla olevat palvelut on suunnattu selkeästi suuremmille yrityksille, eivätkä siten ole helposti tai yksinkertaisesti sovellettavissa pienille yrityksille, Petri Malinen harmittelee. Terveet tuottavat Ilahduttavaa kyselyn tuloksissa on se, että työkyvyn ja hyvinvoinnin merkitys tuottavuudelle on selvästi havaittu yrityksissä. Lähes 70 prosenttia kyselyyn vastanneista katsoo, että henkilöstön työkykyyn ja hyvinvointiin Kauppojen aukiolosäännösten vaikutuksia yrittäjävetoiselle kaupalle on seurattava. Jos muutokset ovat kielteisiä, on ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin. Harhaanjohtavan markkinoinnin kohteeksi joutuneiden pienyrittäjien oikeussuojakeinojen tulee koostua tehokkaasta ennakkosuojasta sekä tehokkaasta jälkisuojasta. Nykyinen lainsäädäntö ei ole riittävä. Innovaatiorahoitusta tulee kehittää tarvelähtöisemmäksi, ja esimerkiksi 100 miljoonaa tulee siirtää suoraan pienyritysten innovaatiotoimintaan ottamalla käyttöön innovaatiosetelit. Yritysten kansainvälistymiseen erityisesti yrityksille ja yritysryhmille suunnattuja määrärahoja tulee lisätä valtion talousarviossa. Tienvarsien ulkomainonnan ja opasteiden lupakäytännön tulee olla joustavaa ja yrittäjälähtöistä. Perintäkulujen korvaamisen lähtökohtana tulee olla velkojalle tosiasiassa aiheutuneiden ja kohtuullisten perintäkulujen korvaaminen. Hyvän perintätavan käsitettä tulee selkeyttää. Muutoksissa on otettava huomioon, että velkojan asemassa on myös tavallisia yrityksiä. Kuntapuolella järki käteen SY haluaa Suomeen järkevän kokoisia kuntia. Toimivan kokoinen kunta pystyy vastaamaan lakisääteisistä velvoitteistaan. Kuntarakennetta tulisi kehittää vastaamaan nykyistä paremmin työssäkäyntialueita. Kuntien toimialaa on ohjattava nykyistä selkeämmin lakisääteisten tehtävien hoitamisen suuntaan, ja turhat rönsyt on karsittava pois. Kuntien tulee hyödyntää laajasti myös yksityistä palvelutuotantoa. SY:n tavoitteena on palvelusetelin käyttöönotto mahdollisimman laajasti ja mahdollisimman monessa kunnassa. Pienille yrityksille on saatava paremmat mahdollisuudet osallistua julkisiin hankintoihin. SY tarjoaa aluejärjestöille ja paikallisyhdistyksille toimivat työkalut tehokkaan alueellisen ja paikallisen elinkeinopolitiikan tekemiseen. Kuntien jäteratkaisujen tulee pyrkiä kehittämään yhteistyötä yksityisen ympäristötoiminnan kanssa ja monipuolistamaan sitä. Jokaisessa kunnassa tulee ottaa käyttöön kuntapäätösten yritysvaikutusten arviointijärjestelmä. Kaupan suuryksiköt on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava yhdyskuntien keskustaan tai sen välittömään läheisyyteen niiden elävyyden ja palvelujen säilyttämiseksi. Pk yrityksille on kaavoitettava kilpailukykyisiä liikepaikkoja. Kuntien ei tule missään olosuhteissa kilpailla yritysten kanssa markkinoilla. Koulutusta elämää varten Opintososiaalisia etuuksia koskevissa päätöksissä tulee selkeästi ottaa huomioon yksilön oma velvoite osaamisen hankkimisesta ja ylläpidosta. Yksilön tulee sitoutua suorittamaan opintonsa määräajassa ja ainakin osittain käyttämään omaa aikaansa ja resurssejaan osaamisensa ylläpitoon. Ammatilliseen peruskoulutukseen perustuvassa oppisopimuskoulutuksessa tulee huomioida, että yritys vastaa merkittävästä osasta koulutusta ja suorittaa täten yhteiskunnan tehtävää. Tästä syystä nykyinen oppisopimuspalkkaus ei ole perusteltu, kun henkilö koulutetaan uuteen ammattiin. Korkea-asteelle suunnatun oppisopimustyyppisen koulutuksen keskeiseksi painopistealueeksi on nostettava pienyritykset ja niiden tarpeet. Käynnistetään yrittäjän ammattitutkinnon perusteiden uudistamistyö niin, että uudet perusteet ovat käytössä vuonna Yrittäjän oma oppisopimuskoulutus on suosittua. Yrittäjille suunnattu lyhytkestoinen, ei-tutkintotavoitteinen koulutus tulee myös saada osaksi oppisopimuskoulutuksen perusrahoitusta. sijoitetulle panokselle saa vähintäänkin hyvän tuoton. Vastaajista ainoastaan seitsemän prosentin kohdalla sijoitus koettiin tuotoltaan vähäiseksi tai täysin tuottamattomaksi. Voidaankin sanoa, että sijoituksena panostus työkykyyn ja hyvinvointiin on vähäriskistä ja kohtuullisen hyvin tuottavaa toimintaa. Lisäksi työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpito koetaan yrityksissä koko työyhteisön yhteiseksi asiaksi. Työkykyä ja hyvinvointia koskevia asioita käsitellään yhdessä ainakin jonkin verran suuressa osassa (85 %) yrityksiä ja sitä ylläpidetään moninaisin keinoin, Petri Malinen selvittää. Työkykyä ja hyvinvointia ylläpidetään ja kehitetään paitsi virkistystilaisuuksilla, myös työympäristön ja työolojen kehittämisellä sekä henkilöstön osaamisen ja kouluttautumisen tukemisella. Ehkä kollega tietää? Yrittäjät hakevat tietoa ja tukea työkyvyn ja hyvinvoinnin hoitoon moninaisista kanavista. Malisen mukaan yrittäjät hakevat tietoa työhyvinvointiasioissa myös kollegalta. Hyödynnetyimpiä tuen ja tiedon lähteitä ovat media (50 %), Internet (41 %) ja yrittäjäkollegat (37 %), Malinen kertoo ja lisää, että Internet ja kollegat ovat myös niitä, joita vastaajat haluavat hyödyntää entistä enemmän. Katainen: Verojärjestelmän tulee olla kannustava Valtiovarainministeri Jyrki Katainen näkee, että Suomella on edessä kolme rakenteellista muutosta. Työurat, kuntareformi ja verotus, hän luetteli Suomen Yrittäjien Veroseminaarissa. Meillä on Suomessa edessämme julkisen talouden kuntoon saattaminen, velkaantumisen kuriin laittaminen ja alijäämien kääntäminen reiluiksi ylijäämiksi. Ylijäämiä tarvitaan siksi, että meillä olisi mahdollisuus vastata hyvinvointivaltion vaatimiin haasteisiin ja tarpeisiin, olosuhteissa, joissa työvoiman määrä vähenee. Olennaisimmat haasteet tulevaisuudessa ovat Kataisen mukaan sellaisten rakennemuutosten tekeminen, jotka vähentävät menopaineita, lisäävät tuottavuutta ja julkisen talouden kestävyyttä. Muutoksia on valtiovarainministeri Kataisen mukaan kolme. Ensimmäinen näistä on työura, hän painottaa. Hetemäen työryhmä valmistelee kokonaisveroesitystä. Se on asiantuntijanäkemys siitä, minkälainen verojärjestelmä Suomessa voisi olla. Se ei sido vielä mihinkään. Me tarvitsemme uutta kasvua, ja avainasia on verouudistuksessa kannustavuus ja oikeinmukaisuus. Verojärjestelmän tulee Kataisen mukaan olla riskinottoon, työntekoon ja investoimiseen kannustava. Ravintolaruoan alv-ale laski hintoja neljä prosenttia Ravintolapalveluiden arvonlisäveron alentaminen siirtyi ravintolaruoan ja alkoholittomien juomien asiakashintoihin lähes kauttaaltaan. Heinäkuussa voimaan tullut ravintola palveluiden arvonlisäveron alennus laski hintatutkimuksen mukaan hintoja koko toimi alalla 4,1 prosenttia. Eniten hinnat laskivat ketjuihin kuuluvissa kahviloissa sekä liikenneasemaravintoloissa, selviää Kuluttajatutkimuskeskuksen hintaseurantatutkimuksesta. Ravintolat jaettiin tutkimuksessa kahdeksaan ravintolatyyppiin. Kuluttaja tutkimuskeskuksen hintavaikutusseurannan lopulliset tutkimustulokset valmistuvat ensi keväänä. Tutkimuksen rahoittavat Kuluttajatutkimuskeskus ja MaRa. Kilpailu kunnossapidon kehittämiseksi Alan messujen merkeissä järjestetään kilpailu kunnossapidon kehittäjille. Se on tarkoitettu henkilöille, tiimeille, yrityksille ja yhteisöille. Ehdokkaana voi olla myös yrityksen ja sen toimittajan tuloksellinen yhteistyö. Kilpailussa etsitään tekoa, menetelmää tai kehitystyötä, jossa kunnossapidon keinoin on saavutettu merkittävää tuotannollista hyötyä. Kilpailuaikaa on saakka. Uuden Kunnossapidon kehittäjä -nimisen kilpailun järjestävät Expomark Oy ja Kunnossapitoyhdistys Promaint. Voittaja julkistetaan Teolliset Palvelut 11 -messuilla Helsingissä ensi maaliskuussa. Kilpailun palkintosumma on 5000 euroa. Kilpailun raati karsii ehdotuksista kahdeksan finalistia, ja lopullisen voittajan valitsee tehtaanjohtaja Kari Ojala Rautaruukki Oyj:stä. Lisätietoja expomark.fi. Kilpailun säännöt:

4 04 kirje Tenho Kohonen pääkirjoitus Jouko Lantto, päätoimittaja 25. marraskuuta 2010 Keskustelu Kertomuksia Pohjois-Karjalan yritysjohtajilta ja opiskelijoilta Kertomuksia Pohjois-Karjalan yritysjohtajilta ja opiskelijoilta -kirjan kuvitusta. Verouudistus on ykkösvaaliteemoja keväällä 2011 Yrittäjien ja yritysten verotus tulee epäilemättä olemaan kevään eduskuntavaalien yksi suosikkiaihe, sillä niin innokkaasti suomalaisyrittäjien verotuksen uudistamistarpeista on jo nyt uutisoitu. Mediaralli alkoi heti sen jälkeen, kun asiaa valmistellut alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtama verotuksen kehittämistyöryhmä jätti väliraporttinsa viime kesänä. Monet poliitikot ja puolueet ovat olleet asiassa ärhäköitä. Esimerkiksi SDP on kampanjoinut reilumman verotuksen puolesta sanoen kuuntelevansa herkällä korvalla kansalaisten ideoita ja ajatuksia, miten verotusta tulisi kehittää oikeudenmukaisempaan suuntaan. Onpa SDP järjestänyt tekstiviestikyselynkin, jossa kansalaiset pääsivät kertomaan mielipiteensä pääomaverotuksen korottamisesta. Itse puolue olisi valmis kiristämään pääomatulojen verottamista välittömästi. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on maakuntalehden haastattelussa vaatinut suurten osinkotulojen verotuksen kiristämistä. Pääministeri Mari Kiviniemi on sen sijaan asetellut sanansa varovaisemmin. Omien sanojensa mukaan hän ei kannata mittavia uudistuksia nykyiseen järjestelmään, joskin painetta rukata yhteen kertaan verotetun euron osinkotulorajaa olisi hänen mukaansa olemassa. Kiviniemen mukaan verojärjestelmään tehtävät muutokset on kuitenkin tehtävä hyvän työllisyyskehityksen ja yrittäjyyden kannustavuuden näkökulmasta. Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen on niin ikään esiintynyt maltillisena uudistajana viestittäen kuitenkin ennakoivasti, että palkkavero ja yhteisövero ovat kaksi sellaista veroa, joita ei pidä mennä nostamaan. Työurien pidentäminen on Kataisen mukaan vaihtoehto verojen korottamiselle ja menojen supistuksille, mutta kun tähän ei päästä, niin on korotettava, ja silloin kohteena ovat väistämättä pääomatulot ja erityisesti osinkotulot. Tässä odottavassa ilmapiirissä yrittäjäjärjestö muiden elinkeinoelämän organisaatioiden tavoin on haastajan asemassa muutaman seuraavan kuukauden ajan. On toisaalta selitettävä verotuksen oikeudenmukaisuutta kansalaisille, josta politiikan, mutta myös akateemisen veroasiantuntemuksen kentällä tuntuu olevan yhtä monta näkemystä kuin on sanojaakin, ja toisaalta faktatietojen valossa vakuutettava ehdokkaat ja tulevat kansanedustajat, kuinka veronkorotukset väärissä paikoissa rankaisevat työllisyyttä, tai pienten yritysten kestävyyttä kohdata nykyistä vaikeampia taloudellisia aikoja. Suomen Yrittäjät on korostanut ja korostaa jatkossakin, että yritysja osinkoverotusta on tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena. Järjestö myös huomauttaa, että yrittäjästä ei saa verotuksen keinoin tehdä pelkästään oman yrityksensä palkansaajaa, koska yrittäjyys on myös omistamista ja koska se eroaa erittäin merkittävästi tulonsaannin riskien ja epävarmuuden seurauksena palkkatyöstä. Yrittäjätyöstä on onnistuessaan tehtävä palkitsevaa, jolloin se palkitse koko yhteiskuntaa. Yritysten kannattaa tehdä yhteistyötä kaupallisten oppilaitosten kanssa, kun kansainvälistyminen tai uudet kohdemaat kiinnostavat. Opiskelijat voivat olla silloin sopiva resurssi. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa on tehty yhteistyötä alueen yritysten kansainvälistymisessä lähes kaksikymmentä vuotta. Yhteistyömuotoja ovat mm. työharjoittelu, messuprojektit, vientiprojektit, opinnäytetyöt ja ajoitukseltaan sekä laajuudeltaan joustavat projektiopinnot. Nyt näistä on koottu kirja, jossa yritysjohtajat kertovat, miten opiskelijat ovat edistäneet yritysten kansainvälistymistä. Seuraavassa on suoria lainauksia artikkeleista. Maarten Moyson, commercial director, D-Hydro Oy, Joensuu Harjoittelujaksolleni annettu projekti oli laajentaa vientimarkkinoita. Aloitin Milanon messujen jälkimarkkinoinnista. Toimitusjohtaja Pentti Pehkonen ja edeltäjäni Pekka Järvinen olivat osallistuneet niille äskettäin. Messut oli ensimmäinen kansainvälinen tapahtuma D-Hydrolle. Siellä saatiin noin 100 kontaktia eri puolilta maailmaa. Sain vapaat kädet tehdä, mitä parhaaksi katsoin. Se, että puhuin flaamia, englantia, ranskaa, saksaa ja hiukan espanjaa, auttoi paljon kansainvälisessä viestinnässä. Jo kahdessa kuukaudessa myimme koneita moniin eri maihin jo oleville ja uusille markkinoille. Yrityksen liikevaihto oli vuonna 2008 nelinkertainen verrattuna vuoteen Kari Kuisma, toimitusjohtaja, Joensuun Meskari Oy, Liperi Michael [Negele] rakensi ensimmäisten kuukausien aikana meille uudet nettisivut yhteistyössä Sitefactory Oy:n kanssa. Myös esitteet uusittiin. Pienessä ajassa on muutettu monia asioita ja olen joutunut tarkistamaan omia periaatteitani. Nuori mies tuli taloon ja viestintä on hänen käsissään. Ensiksi hän tarvitsi uudet työkalut, kuten nuorekkaammat nettisivut. Hän etsi luonnosta kuvauspaikat, löysi sopivat ihmiset ja hoiti kuvaukset yhdessä valokuuvajan kanssa. Facebook ja Twitter ovat tulleet myös viestintäkanaviksi. Hän pitää niitä päivittäin ajan tasalla. Siellä on tapahtumat, missä on oltu ja minne mennään. Sieltä löytyy videopätkä Hollannista, jossa tuotteemme Kupilkat ovat urheilijoiden käytössä. Tämä on maailma, jota en ole ikinä miettinyt ja että se voisi olla markkinakanava! Nyt rakennetaan pitemmällä aikavälillä markkinoita, eli kenelle tuotteita suunnataan. Ikäjakauma Mikaelin mielestä on vuotiaat. Sivujen tunnelma ja kaikki muu viestintä pitää olla sen ikäisille ihmisille. Työmme ei ole vain tehdä tavaraa ja myydä sitä, vaikka tähän toki tähdätään. On ollut todella paljon asioita, joita on tehty Michaelin kanssa! Heikki Mustalahti, toimitusjohtaja, ACASystems Oy, Polvijärvi Jing Zhang otettiin harjoittelijaksi, koska emme saaneet vastauksia Taiwanista englanninkielisiin kysymyksiimme, miten hyvin he ovat pystyneet hyödyntämään laitteitamme ja ovatko niihin tyytyväisiä. Jing soitti kaikille kiinalaisille sekä taiwanilaisille asiakkaillemme ja sai hyvin mielenkiintoista palautetta. Se on auttanut meitä parantamaan kulttuurin ymmärtämistämme sekä palvelujamme siellä. Erityisesti jäi mieleen yhden taiwanilaisen asiakkaan kommentti, että he eivät ole voineet käyttää laitetta, koska PC oli mennyt rikki 1/2 vuotta aiemmin, mutta koska heillä on niin hyvät suhteet agenttiin, niin he eivät olleet viitsineet valittaa asiasta. Kari Hirvonen, toimitusjohtaja, Piippo Oy, Outokumpu Todettiin, että jospa Pawel [Kryjom] perustaisi agentuuritoimiston Puolaan ja me tuettaisiin alussa, jotta saadaan firma pyörimään. Hän innostui kovasti ajatuksesta ja perusti yrityksen heti Joensuusta lähdettyään. Sen käynnistyminen kesti, koska hän oli alalla uusi tulokas, jota ei tunnettu eikä tiedetty hänen taustojaan. Ensimmäinen vuosi oli Pawelilla kirje Martti Kankaanranta, toimitusjohtaja, Länsipohjan Yrittäjät Barentsin Yrittäjäneuvosto Mikäli haluamme hyvän lopputuloksen, tulisi asian suunnittelu antaa suomalaisille, rahoitus norjalaisille, toteutus ruotsalaisille ja markkinointi tanskalaisille. Näin esitti ajatuksen pohjoismaisesta yhteistyöstä norjalaistunut tanskalainen Ulf Nilssen kokouksessa Luulajassa, jonka tavoitteena oli luoda hanke ja sen alla verkostoja, liiketoimintaa ja kauppaa pienten ja keskisuurten yritysten välillä Pohjoiskalotin alueella. Pohjoiskalotin yrittäjäjärjestöjen (Länsipohjan Yrittä- jät, Företagarna i Norrbotten ja Norges Bedriftsförbund) Intterreg-hanke on nimeltään Barentsin Yrittäjäneuvosto (BYN). Länsipohjan Yrittäjät on hankevastaava Suomessa ja panostaa hankkeeseen sovitulla työpanoksella. Tavoitteena on ensinnäkin päivittää edellisessä hankkeessa kartoittamamme investoinnit pohjoisilla alueilla Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa sekä markkinoida Pohjoiskalottia kehittyvänä alueena, edistää alueen pk-yritysten verkostoitumista, tuottaa informaatiota pohjoisen mahdollisuuksista, kontaktien hakua ja itsensä esittelyä. Toisena vuotena ruvettiin saamaan kauppoja. Nyt on neljäs vuosi menossa ja meillä on yli 30prosentin markkinaosuus Puolassa. Rohkeutta opiskelijarekrytointiin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa on oltu edelläkävijöitä varsinkin ulkomaisten harjoittelijoiden sijoittamisessa yrityksiin. Tämä julkaisu olkoon omiaan rohkaisemaan yrityksiä ottamaan yhteyttä alueensa kansainvälistä koulutusta tarjoaviin oppilaitoksiin. Apu kansainvälistymiseen voi löytyä hyvinkin läheltä ja pienin kustannuksin. Ulkomaisilla opiskelijoilla on jo valmiiksi hyvä kielitaito ja kulttuurin tuntemus kotimaastaan. Heihin on helppo tutustua harjoittelun aikana. Monet ovat myös saaneet vakituisen työpaikan yrityksen vientitehtävissä. Kirjoittaja Tenho Kohonen on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun eläkkeelle jäänyt kansainvälisen kaupan yliopettaja (tenhokohonen@gmail.com). Kohosen toimittama kirja on saatavissa sähköisessä muodossa osoitteessa fi/julkaisut/sahkoinenjulkaisu/ B19_verkkojulkaisu.pdf ja painettuna julkaisut@pkamk.fi tai www. tahtijulkaisut.net. Painettuna hinta on 20 euroa ja toimituskulut 5 tai 8, riippuen postitettavan tilauksen koosta. pyrkiä tunnistamaan olemassa olevia rajaesteitä ja poistamaan niitä ja tarjota yrityksille palveluita, joiden avulla ne pääsevät paremmin tekemään kauppaa Pohjoiskalotilla ja laajemminkin Barentsin alueella. Uskomme kansainvälisellä palvelulla olevan kysyntää ja palvelun siivittävän lisääntyvään yhteistyöhön ja itä-länsi/länsi-itä-suuntaisen kaupankäynnin kasvamiseen. Eräs yhteistyömuoto ovat yrityssenssit International Matchmaking sekä pienimuotoisemmat yritystapaamiset, jollaisen toteutimme syyslokakuun vaihteessa Tromssaan yhdessä Tornionlaakson neuvoston ja Tornionlaakson Kehitys Oy:n kanssa. Mukana oli kymmenkunta tornionlaaksolaista yritystä ja noin kolmekymmentä yrityskontaktia Tromssassa. Kansainvälistä yrityssenssi-tapahtumaa ensi vuodeksi olemme linjanneet pidettäväksi elokuussa Rovaniemellä, jossa järjestelyjen päävastuussa olisi nyt Lapin Yrittäjät. Voit seurata edellä kerrottua toimintaa ja sen etenemistä kotisivultamme Kansainvälinen toiminta. YLÖSOTETTUJA Marginaaliverotusta pitäisi keventää kaikissa ansiotuloluokissa, sillä siten kannustettaisiin työntekoa ja ahkeruutta sekä lisättäisiin luovuutta. Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen Helsingin Sanomissa. Uusi jätelaki jättää pk-yritykset tuuliajolle, sillä kuntien velvollisuus opastaa elinkeinoelämää päättyy vuonna 2012 uuden jätelain tullessa voimaan. Päijät-Hämeen Jätehuollon toimitusjohtaja Tuula Honkanen Etelä-Suomen Sanomissa. Työperäistä maahanmuuttoa tulisi helpottaa, jotta yritysten kaipaamien osaajien olisi aiempaa helpompi tulla Suomeen. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä Suomen Kuvalehdessä. Suurimpien osinkotulojen verotusta tulisi kiristää tuntuvasti. Kireämmän osinkotuloverotuksen rajana voisi olla esimerkiksi euroa. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen Keskisuomalaisessa Osinkotulot tulisi vapauttaa veroista 5000 euroon saakka. Siitä ei koituisi valtiolle isoja menetyksiä. Toimenpide tukisi suomalaista omistamista. OP-Pohjola-ryhmän pääjohtajan Reijo Karhinen Keskisuomalaisessa Nokian lyttääminen on nyt suorastaan muotia. Kannattaa kuitenkin muistaa, että Nokia on yhä maailman viidenneksi suosituin brändi. Brändiasiantuntija Lisa Sounio Helsingin Sanomien aamukahvikeskustelussa. Suomeen tarvitaan talouden kasvuohjelma, sillä jos uudistusta ei tapahdu, maan talous näivettyy. Pääministeri Mari Kiviniemi Kauppalehdessä. Työurien pidentämisestä keskusteltaessa pitää pohtia myös vuotuista työaikaa. Suomessa vuotuinen työaika on maailman lyhyimpiä. On voitava keskustella myös lomien lyhentämisestä ja työajan pidentämisestä. EK:npuheenjohtaja Sakari Tamminen Kalevassa. SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT JÄSENLEHTI Toimituksellinen aineisto Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämättä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittäjien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vastuu on niiden esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella. Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuksetta. Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaamiseen. Lehdessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä. Ilmoitusaineistot Pdf-tiedostoina osoitteeseen aineisto@suomen.yrittajat.fi. Katso mediakortti osoitteessa kohdassa YrittäjäSanomat. Ilmoitukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen aineistopäivää. Sen jälkeen tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoitushinnasta. Reklamaatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa numeron ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoituksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen. Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki kpl. Toimitus Harri Auramo, päätoimittaja Jouko Lantto, vastaava päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) , f. (09) ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen Ilmoitusmyynti Suomen Business Viestintä Oy PL 356, Helsinki p myynti@sbv.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki p. (09) toimisto@yrittajat.fi Paino Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula Ilmestymisaikataulu Numero Ilmestyy Varaukset Aineistot 01/ / / / / / / / / /

5 Järventaus: Yrittäjäpolitiikka 05 Yhteiskunnallinen vastuu kannetaan suomalaisissa yrityksissä Onko yhteiskunnallinen yrittäjyys tulevaisuuden houkutteleva yritystoimintamalli vai ainoastaan suuri kupla? Lotta Tammelin, teksti Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä on kesäkuun alusta saakka selvittänyt yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamallia. Yhteiskunnallinen yritys on TEM:n mietintöjen mukaan arvopohjainen liiketoimintamalli, jonka tavoitteet ovat yhteiskunnallisia ja jonka voitto investoidaan takaisin näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Yhteiskunnallinen yrittäjyys on uudenlainen tapa ryhtyä yrittäjäksi. Sen ensisijainen tavoite ei ole voiton vaan yhteiskunnallisen hyvän maksimointi, TEM:n työryhmän muistiossa maalaillaan. TEM:n työryhmän selvitystyö on vielä kesken, mutta Suomeen yhteiskunnallista yrittäjyyttä on kaavailtu pääsääntöisesti yhdeksi julkisen palvelutuotannon tavaksi. Erittäin kiinnostuneita toimintamallista on oltu myös suomalaisissa kansalaisjärjestöissä, jotka EU:n kilpailulainsäädännön myötä ovat olleet hankaluuksissa oman palvelutuotantonsa kannattavuuden kanssa. Tasapuoliset lähtökohdat Työryhmän lähtökohtaisena tavoitteena on, ettei yhteiskunnallinen yritys tulisi olemaan yritystoiminnan juridinen muoto. Yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamalliin ei haeta lainsäädäntöön perustuvaa määritelmää. Tavoitteena ei ole uusi yhtiömuoto. Pikemminkin yritystoiminnan laatu, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus selvittää. Tarkoituksena olisi myös, että toimittaisiin tasapuolisista lähtökohdista. Mitään etuisuuksia ei olisi tarkoitus liittää tähän toimintamalliin. Selvittelyn lähtökohtana ei Järventauksen mukaan ole syrjiä tavanomaista yritystoimintaa, jossa keskeisenä tavoitteena on myös tuloksen tuottaminen omistajalle. Aivan Tavallaan kyseenalaistetaan meidän koko talousjärjestelmämme ja yrittäjyyteen kuuluva yksi tärkeä elementti, voiton tavoitteleminen. Jussi Järventaus ongelmaton kaavailtu malli ei Suomen Yrittäjien mielestä kuitenkaan ole. Tarvitaanko tätä? Jussi Järventauksen mukaan asian suurin kysymys onkin, tarvitaanko yhteiskunnallisen yrittäjyyden mallia ylipäätään Suomessa. Mitä lisäarvoa sillä saavutetaan? Yleinen käsitys kuitenkin markkinatalousjärjestelmässä on se, ettei voiton tuottamisen tavoite ole huono vaan talouden tehokkuuden kannalta hyvä asia. Se on keskeinen taloudellinen kannustin, joka luo tehokkuutta, tuottavuutta ja palvelujen saatavuutta. Tähän tosiasiaan perustuu usko siitä, että myös sosiaali- ja terveyspalvelualalla yrityssektori voi tuottaa yhteiskunnalle ja kansalaisille lisäarvoa. Myös tällä sektorilla markkina tuottaa hyvän lopputuloksen. Järventaus pitääkin huolestuttavana, että yhteiskunnallisen yrittäjyyden mallilla markkinatalouden perusperiaate ikään kuin kiistetään. Mallista kun välittyy ajatus, ettei perinteinen yritystoiminta tuotakaan välttämättä yhteiskunnallisesti hyvää lopputulosta vaan tarvitaan jonkinlainen uusi yrityskäsite, joka sitten palvelisi kansalaisia paremmin. Ihan kuin tavanomainen yritystoiminta olisi vähemmän hyväksyttävää tai jopa epäeettistä. Tavallaan siis kyseenalaistetaan meidän koko talousjärjestelmämme ja yrittäjyyteen kuuluva yksi tärkeä elementti, voiton tavoitteleminen, Suomen Yrittä jien toimitusjohtaja kuvailee. Vastuu on kannettu Jussi Järventaus painottaa, että yrittäjyys nimenomaan perustuu siihen, että pelataan reiluilla pelisäännöillä sekä toimitaan vastuullisesti ja asiakkaiden edun edellyttämällä tavalla, ja sitä kautta hyödytään itse ja koko yhteiskunnan tasolla. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluyrittäjät ovat osoittaneet olevansa hyvin vastuullisia ja ovat hoitaneet tonttinsa hyvin. Yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli luokin varjon perinteisen yritystoiminnan ylle, ja perusteetta. Yrittäjät kantavat Järventauksen mukaan muutenkin monenlaista yhteiskunnallista vastuuta. He ovat sen viime vuosina hienolla tavalla näyttäneetkin. Yrittäjät ovat talouskriisissä ylläpitäneet loistavasti työvoimaansa, Järventaus muistuttaa. Toimiva markkina Työ- ja elinkeinoministeriö ei Suomen Yrittäjien käsityksen mukaan ole sitoutunut viemään asiaa esimerkiksi seuraavaan hallitusohjelmaan. Nyt on sitouduttu vasta selvittämään asiaa. Haluamme katsoa selvitystä maltillisesti, mutta perinteisen yritystoiminnan ylle mahdollisesti lankeava kielteinen varjo on otettava huomioon. Uusien yritystoimintamallien pohtimisen sijaan Jussi Järventauksen mielestä olisi tärkeämpää keskittyä varmistamaan, että esimerkiksi juuri sosiaali- ja terveyspalveluiden saralla markkinat olisivat mahdollisimman toimivat. Meidän talousjärjestelmämme perustuu siihen, että markkinoilla on tarpeeksi tarjontaa ja siihen liittyvää kilpailua. Keskeistä olisikin huolehtia kilpailun ja markkinan toimivuudesta kuntien palvelutuotannossa. Se on oleellinen kysymys ja huomattavasti tärkeämpää kuin pohtia, tarvitsemmeko jonkin uuden yrittäjyyden toimintamallin, Järventaus painottaa. futureimagebank Yhteiskunnallinen yritys on TEM:n mietintöjen mukaan arvopohjainen liiketoimintamalli, jonka tavoitteet ovat yhteiskunnallisia ja jonka voitto investoidaan takaisin näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Yhteiskunnallista yrittäjyyttä ei pidä sekoittaa sosiaaliseen yrittäjyyteen, jonka tarkoitus suomalaisen lainsäädännön mukaan on pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työllistäminen. Sosiaaliset yritykset saavat myös yhteiskunnan tukea. Yhteiskunnallisen yrittäjyyden ajatus on lähtöisin Isosta-Britanniasta. Siellä on noin yhteiskunnallista yritystä. SY:n Pesonen: Valmistelu haasteellista Suomen Yrittäjät on mukana yhteiskunnallista yrittäjyyttä selvittelevässä neuvottelukunnassa. Suomen Yrittäjät on vahvasti mukana pohtimassa yhteiskunnallisen yrittäjyyden käyttökelpoisuutta osana suomalaista yhteiskuntaa. Selvitystyötä tekevässä neuvottelukunnassa jäsenenä oleva elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen pitää selvityksen lähtökohtia kuitenkin haastavina. TEM haluaa löytää samalla kertaa ratkaisun hoivapalvelumarkkinoiden keskittymiseen, tulevaan hoivasektorin henkilöstötarpeeseen, julkisen sektorin tuottavuuden lisäämiseen, vaikeasti työllistyvien työmarkkina-aseman helpottamiseen ja esimerkiksi kansalaisyhteiskuntatoimijoiden toimintaedellytyksiin, Pesonen luettelee. Jo lähtökohtaisesti siis vaikuttaa siltä, että yhtä rat- kaisua kaikkien ongelmien ratkaisemiseksi on lähes mahdoton löytää. Enkä siis usko sen yhden autuaaksi tekevän ratkaisun löytyvän esillä olevasta yhteiskunnallisesta yrittäjyydestäkään, arvioi Pesonen. Olipa yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä mitä mieltä tahansa, kannattaa valmistelussa olla Pesosen mukaan nyt nähdyn laajasti mukana. Selvityksen lähtökohdiksi otetut haasteet ovat aitoja, ja niihin joudutaan joka tapauksessa etsimään lähitulevaisuudessa ratkaisut. Meillä on järjestön työkalupakissa paljon ideoita ja näkemyksiä, joilla näitä varsin merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita pystytään ratkomaan ongelma kerrallaan. Näissä keskusteluissa tulee ilman muuta olla mukana ja pyrkiä siten vaikuttamaan aktiivisesti koko yhteiskunnan kehittymiseen, Pesonen linjaa.

6 06 PÄÄTTÄJÄ PUNTARISSA Juttusarjassa haastatellaan politiikan ja elinkeinoelämän vaikuttajia. Vihreydestä versoo bisnestä myös pk-yrityksille Julkisella sektorilla voitaisiin vihreillä vaihtoehdoilla leikata kasvihuonepäästöjä jopa parikymmentä prosenttia. Timo Sormunen, teksti Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka uskoo, että nopeasti etenevä ympäristöbuumi tarjoaa paitsi haasteita myös uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille. Kun esimerkiksi kuntahankinnoissa aletaan huomioida niiden jättämä hiilijalanjälki, voi paikallinen vaihtoehto nousta monessa kohtaa kumppanilistan kärkeen. Pienet paikalliset pk-yritykset ovat jo vuosikymmenten ajan yrittäneet saada kenkää kuntasektorin oven väliin, mutta tulokset ovat jääneet monessa kohtaa vaisuiksi. Kuntahankinnoissa pisimmän korren ovat usein vetäneet isommat maakunnalliset tai valtakunnalliset palveluntarjoajat, jotka ovat pystyneet kilpailemaan sekä hinnalla että riittävillä resursseilla. Suunta on kuitenkin hiljalleen kääntymässä, mikäli kansliapäällikkö Hannele Pokkaa on uskominen. Niin julkisen kuin yksityisen sektorin toiminnassa korostuvat yhä enemmän ympäristöseikat, mikä tulee väistämättä näkymään myös niiden hankinnoissa. Suomeksi sanottuna:hinnan ohella tarjouskilpailuissa painaa entistä enemmän myös toimintatavan ja tuotteen vihreys. Kun hankinnoissa aletaan korostaa mahdollisimman pientä hiilijalanjälkeä, saattaa lopputulos poiketa monella paikkakunnalla aika tavalla nykyisestä. Tavaraa tai palvelua ei kannatakaan enää rahdata toiselta puolen Suomea, vaan ostaa se mahdollisimman läheltä, parhaassa tapauksessa kotikunnan yrittäjältä, Pokka ynnäilee. YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Kun hankinnoissa aletaan korostaa mahdollisimman pientä hiilijalanjälkeä, saattaa lopputulos poiketa monella paikkakunnalla aika tavalla nykyisestä, Hannele Pokka uskoo. Vihreistä valinnoista kustannussäästöä Potkua tähän suuntaan antaa myös SFS-Ympäristömerkinnän hiljattain käynnistämä suorakampanja, jossa yritysten ja julkisten sektorin hankinnoista päättäviä tahoja kannustetaan kestävän kehityksen mukaisiin ostopäätöksiin. Linjauksilla on myös melkoisia taloudellisia vaikutuksia, sillä kyse on vuositasolla satojen miljardien eurojen ostoista. Esimerkiksi julkisella sektorilla voitaisiin vihreillä vaihtoehdoilla leikata kasvihuonepäästöjä jopa parikymmentä prosenttia. Samalla säästettäisiin prosentin verran myös kustannuksia, Pokka muistuttaa. Samaa yhteisen ympäristövastuun matematiikkaa kannattaisi kansliapäällikön mukaan hyödyntää myös pk-yrityksissä, joissa alan pykäläviidakko ja sen tuomat velvoitteet on pitkään mielletty lähinnä kulueriksi. Ympäristöinvestoinnista ja -vastuusta on kuitenkin tulossa myyntivaltti, jonka avulla bisneksissä voi pysyä mukana myös jatkossa. Tälle polulle pk-yrityksiä on kannustettu muun muassa Kuopiossa ja pk-seudulla käynnistetyillä Ekostartti- ja Ekokompassi-palveluilla. Kaiken lisäksi oman toiminnan ekotehokkuus tuottaa, ei suinkaan kuluja, vaan selkeitä kustannussäästöjä. Tämän toivoisi entistä useamman yrittäjän oivaltavan, hän muistuttaa. Lokapojat sai kellot soimaan Kuluvana syksynä media on saanut herkutella Lokapojat-tapauksella, jonka osakseen saama julkinen tuomio kertoo osaltaan suomalaisten yleisestä asennemuutoksesta. Samalla on jääty miettimään, voisiko vastaava piittaamattomuus olla edelleen mahdollista. Tätä on Pokan mukaan mietitty vakavasti myös ympäristöministeriössä, jossa omaa aluehallintoa ja kuntia on jo patistettu perkaamaan omaa valvontaverkostoaan ja sen toimintatapoja entistä tiiviimmällä kammalla. Haaste on kova varsinkin pkseudulla, jossa valvottavaa on aivan eri mittakaavassa kuin kauempana maakunnissa. Reagoimme tähän joka tapauksessa heti, kun Lokapoikien tapaus tuli julkisuuteen, hän korostaa. Tapauksen tiimoilta on jo ehditty vaatia lainsäädännön kiristämistä ja ympäristörikkeisiin liittyvien sanktioiden koventamista. Pokka tunnustaa, että se on yksi tie mennä eteenpäin. Samalla hän kuitenkin muistuttaa valvonnan vaikeudesta. Kuntien ja valtion henkilöstöresurssit ovat tässä kohtaa pikemminkin supistumassa kuin vahvistumassa. Puurakentamisessa asennevamma Kansliapäällikkö on pitkin virkakauttaan rummuttanut myös puurakentamisen puolesta. Pientalopuolella puu on ollut perinteisesti valta-asemassa, mutta kerrostaloissa ja liikekiinteistöissä sen käyttöä vierastetaan edelleen. Puu on paras hiilensitoja, mutta meillä se kelpaa edelleen vain pientaloihin ja polttopuuksi. Tätä kummastellaan ulkomaita myöten. Pokan mielestä kyse on pitkälti asennevammasta, sillä esimerkiksi Ruotsissa puurakentamisesta on tälläkin sektorilla hyviä kokemuksia. Jotain kertoo sekin, että isot rakennusyhtiöt ovat lähteneet siellä tosissaan liikkeelle. Ei tuon toiminnan monistaminen tänne Suomeen pitäisi niin kovin vaikeaa olla, Pokka huomauttaa. Orastavaa muutosta on toki ollut havaittavissa, mistä kertovat mm. muutamat viime aikoina valmistuneet puurakenteiset pääkonttorit. Lisäpotkua on Pokan mukaan luvassa myös lainsäädännön puolelta. Tulevien paloturvallisuuspykälien myötä etenkin puukerrostalojen rakentaminen helpottuu. Rakennusteollisuuden on jatkossa standardisoitava myös puuelementtien tuotanto samaan tapaan kuin betonipuolella on tehty. Oma pulmansa ovat tietysti alan osaajat, joista tuntuu olevan jo nyt pulaa. Hannele Pokka Ikä: 58 v Koulutus: Oikeustieteen tohtori Työura: Opetusministeriön esittelijä 1975, Maataloustuottajain keskusliiton lakimies , Vakuutusoikeuden varajäsen , kansanedustaja , oikeusministeri , maaherra , kansliapäällikkö 2008 Perhe: Tytär 16 v. Harrastukset: Kaunokirjallisuus, maratonit Puolueissa valmistaudutaan jo hallitusneuvotteluihin Huhtikuun 17. päivä 2011 ratkaisee, minkälaisen hallituksen Suomi saa todennäköisesti neljäksi seuraavaksi vuodeksi. Kuitenkin sitä ennen kaikissa puolueissa ja erilaisissa etujärjestöissä luodaan asetelmia ja tavoitteita seuraavaa hallituksen ohjelmaa varten. Niin myös kokoomuksessa. Erityisesti talousasiat ja yrittäjyyteen liittyvät seikat ovat olleet kokoomuksen talousvaliokuntaryhmän kokouksissa esillä toistamiseen. Eräs asia näyttää muodostuvat koko Suomen pienyrityskentän kynnyskysymykseksi: ensimmäisen työntekijän palkkaaminen. Suhteellisesti ottaen elinkeinonharjoittaja ottaa yritystoiminnassaan suurimman mahdollisen riskin ryhtyessään työnantajaksi eli palkatessaan ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän yritykseensä. Riski näyttää olevan hyvin tunnettu, jonka johdosta suurin osa, ehkäpä % aloittelevista yrittäjistä on jo päättänyt olla ottamatta ulkopuolisia töihin yrityksiinsä. Palkansaajan etuisuudet erilaisissa ongelmatilanteissa ja oikeusturva kaikkine kiemuroineen tuntuvat olevan ylikäymätön este työsuhteiden syntymiselle. Suuria syntyy pienistä Uusille toimialoille tarvittaisiin kuitenkin kipeästi kasvavia ja ennen pitkää myös kansainvälistymiseen kykeneviä isohkoja yrityksiä. Niitä syntyy Suomessa vain aloittavista yrittäjistä. Elinkeinorakenteemme vinoutuu, ellei asiaan saada korjausta. Talousvaliokunnan kokoomusryhmän piirissä ja vähän muuallakin olen esittänyt uuden vaihtoehtoisen nykyjärjestelmän. Se vähentäisi edellä mainittua riskiä. Esim. yrittäjä maksaisi kuukausittaisen irtisanomisvakuutusmaksun ensimmäisestä tai ehkä toisestakin työntekijästään kolmen vuoden aikana. Jos yrittäjä tänä aikana joutuu sanomaan henkilön irti, hänellä on jonkinlainen omavastuu irtisanomistilanteen aiheuttamista kustannuksista. Vakuutuksesta tulisi korvaus mahdollisista oikeudenkäyntikuin muistakin irtisanomiseen liittyvistä kustannuksista. Tällöin yrittäjä tietäisi etukäteen, mikä on suurin taloudellinen rasite, mikäli työsuhde jouduttaisiin lopettamaan tavalla tai toisella. Myös neljän kuukauden koeaikaa tulisi pidentää. Se on liian lyhyt nyky-yhteiskunnan ammattien ollessa kyseessä. Vuoden mittainen koeaika vähentäisi sekin riskiä, joka uuden työntekijän palkkaamisessa on aina olemassa. Täten yhä useampi saisi mahdollisuuden päästä työelämään kiinni ja näyttää taitojaan. Liian ankarasti suojeltu työvoima on omiaan aiheuttamaan tilanteen, jossa työllistämiskynnys nousee kohtuuttoman korkeaksi ja tästä asiasta kärsii koko yhteiskunta, mutta kaikista eniten ne, jotka eivät pääse näyttämään osaamistaan aitoon työyhteisöön. KIRJOITTAJA Eero Lehti on kokoomuksen kansanedustaja. Valmistaudu vastaanottamaan lisää asiakkaita. Fonectan Asiakaskone. Uusi työkalu, joka tarjoaa kustannustehokkaita ratkaisuja asiakkaiden löytämiseen ja myynnin tehostamiseen. Käytössäsi veloituksetta osoitteessa fonecta.com/asiakaskone Hakukonemarkkinointi Asiakkuusmarkkinointi Digitaalinen suoramarkkinointi Hakumediat Uuden ajan mediatalo. Yrittaja_sanomat_380x255mm.indd

7 päättäjät yrittävät Hyvin menee, mutta menköön Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ovat hyvin tyytyväisiä hallituksen politiikkaan, mikä ei ole yllätys. Talouskasvu on käynnistynyt laman jäljiltä, työllisyys paranee ja verotulot kasvavat, joten velkaa tarvitaan ennakoitua vähemmän. Paljon sitä kuitenkin tarvitaan. Näin mainioksi kuvailtu tilanne on pannut hallituspuolueet näin vaalien alla kisailemaan siitä, kenelle kuuluu kunnia asioiden mainiosta hoidosta. Kina kipinöi, kun eduskunta käsitteli taannoin kuluvan vuoden viimeistä lisätalousarviota ja lisäyksiä ensi vuoden varsinaiseen talousarvioon. Keskustan ryhmäpuhuja Esko Kiviranta ylisti hallituksen harjoittamaa, nimenomaan keskustan johtamaa keskustalaista talouspolitiikkaa. Kokoomuksen Kimmo Sasi kuittasi välittömästi toteamalla, että hallitus toteuttaa hyvää talouspolitiikkaa valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) johdolla. Harvoin on nähty yhtä yksituumaista eduskuntaa, kun täysistunnon keskustellessa opposition välikysymyksestä. Oppositio pyrki kaatamaan hallitusta harmaata taloutta ja suomalaisen työn turvaamista koskeneella välikysymyksellä. Harvoin on nähty yhtä yksituumaista eduskuntaa. Istuntosalista ei löytynyt yhtäkään sielua, joka olisi noussut puolustamaan harmaata taloutta. Kokoomuksen ryhmäpuhuja Petri Pihlajaniemi totesikin, että harvoin välikysymyksiä tehdään aiheesta, jossa hallituksen ja opposition rintama on yhtä vahva. Keskustan Seppo Särkiniemi puolestaan korosti, että tässä asiassa yrittäjät, työntekijät ja valtio ovat kaikki samalla puolella. Yksituumaisuus oli tietenkin silmänlumetta. Eduskunnassa syntyy helposti lihava riita myös asioista, joista ollaan yhtä mieltä. Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) hermostutti eduskuntasalin vasemman laidan pahanpäiväisesti väittämällä opposition käynnistäneen kasvutappotalkoot. Sitä tarkoittavat Kiviniemen mielestä vasemmistopuolueiden esitykset pääomaverotuksen kiristämisestä samoin kuin muutkin yritystoiminnan kustannuksia nostavat esitykset. Demariryhmän toinen varapuheenjohtaja Jukka Gustafsson, joka teilasi välihuudossaan pääministerin puheen todella hävyttömäksi. Gustafsson kuulu muuten eduskunnan ahkerimpiin välihuutajiin ehkä kokoomuksen Ben Zyskowiczin ohella. Vasemmistoliiton Markus Mustajärvi piti pääministerin heittoa törkeänä. Yhteiskunta Pieniinkin yrityksiin mahdollista perustaa henkilöstörahasto Henkilöstörahastolain uudistuksen myötä rahastoon voi voittopalkkioiden lisäksi siirtää myös tulospalkkiota. Vuoden alussa voimaan tuleva laki laajenee kymmenen työntekijän yrityksiin entisen alarajan oltua 30 työntekijää. Työntekijä voi myös nostaa ensi vuoden alusta omaa rahasto-osuuttaan ilman viiden vuoden odotusaikaa. Uudistuksen tavoitteena on nostaa henkilöstörahastot koko henkilöstön palkitsemisen todelliseksi vaihtoehdoksi niissäkin yrityksissä, joissa rahastoja ei tällä hetkellä ole tai voi olla, toteaa työministeri Anni Sinnemäki. Työministeri Sinnemäki arvioi, että henkilöstörahastot ovat käyttökelpoinen tapa kannustaa nimenomaan koko yrityksen henkilöstöä. Henkilöstörahastot laajenevat myös kuntasektorille. Laki valmisteltiin työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantaisessa työryhmässä, jossa olivat edustettuina työmarkkinajärjestöt ml. Suomen Yrittäjät. SY kannattaa lain uudistamista ja pitää hyvänä, että ehdotetut muutokset lisäävät pienten yritysten mahdollisuuksia palkita henkilöstöä. Henkilöstörahaston perustaminen on vapaaehtoista ja edellyttää työnantajan ja henkilöstön yhteisymmärrystä asiasta. Henkilöstö päättää rahaston perustamisesta ja työnantaja palkkiojärjestelmästä. Perustaminen ollut nihkeää Nykylain mukaan henkilöstörahastoon voi siirtää vain voittopalkkiota, jotka määräytyvät yrityksen toiminnan kannattavuuden perusteella. Yritysten palkkiojärjestelmät perustuvat nykyisin kuitenkin suurimmalta osin muihin kriteereihin kuin voittoon. Tätä on pidetty yhtenä keskeisenä syynä sille, ettei rahastoja perusteta ja että olemassa oleviakin saatetaan lakkauttaa. Palkkiojärjestelmien keskeinen tavoite on kannustavuus ja sitouttaminen. Voimassa olevan lain mukaan työntekijä ei saa nostaa osuuksiaan rahastosta ennen kuin hänen jäsenyytensä on kestänyt vähintään viisi vuotta. Lisäksi henkilöt, joiden työsuhde päättyy taloudellisen ja tuotannollisin perustein tapahtuneen irtisanomisen johdosta, voivat nostaa rahasto-osuutensa haluamansa suuruisina erinä työsuhteen päättymistä seuraavina neljänä vuotena. Näin voidaan haluttaessa tasata verotusta. Ehdotus uudeksi pelastuslaiksi on väestönsuojien rakentamisvelvoitteen osalta yrittäjille nykylakia parempi, mutta se voisi olla vieläkin parempi. Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Jussi Järventauksen mielestä lakiin pitäisi tehdä suurempi muutos ja luopua yritysten väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta kokonaan. Hänen mukaansa asuntoministeri Vapaavuori on oikeassa vastustaessaan rakentamisvelvoitteen jatkamista. Järventauksen mukaan yrityksille ei tulisi sälyttää veronmaksun lisäksi yhteiskunnalle kuuluvia kustannuksia, jotka eivät liity yritystoiminnan harjoittamiseen. Julkisyhteisöillä tulee olla edelleen velvollisuus rakentaa riskiarvioiden perusteella tar- 07 SY: Yritykset vapautettava väestönsuojien rakentamiselta vittavia yhteissuojia. Tällöin vältyttäisiin lukuisten pienten väestönsuojien rakentamiselta. Se olisi kustannusten kannalta järkevää, Järventaus arvioi. Väestönsuojien rakennuskustannukset ovat pienille ja keskikokoisille yrityksille kohtuuttomia. Rakentamisvelvoite nostaa kustannuksia useita prosentteja kokonaiskustannuksista, mikä tarkoittaa noin euron lisälaskua voimassa olevan velvoitteen neliöalarajan kohdalla. Rakentamisvelvoitteet ovat jarruttaneet yritysten mahdollisuuksia rakentaa uusia tuotantoja varastorakennuksia. Velvoite on johtanut myös siihen, että osa yrityksistä ei ole rakentanut yrityksen tarvetta vastaavan kokoisia rakennuksia välttyäkseen lisäkustannuksilta. Oppositio ampui hallituksen suuntaan sarjatulta. Hallitus on harmaan talouden suhteen tehnyt italialaisen lakon: ollaan tekevinään, mutta ei kuitenkaan tehdä, Markus Mustajärvi (vas.) syytti. Demarien Kari Rajamäen mielestä talous on entisestään harmaantunut ja hallitus vain katselee sormiensa läpi verojen ja maksujen laiminlyöntiä ja työntekijöiden oikeuksien polkemista. Harmaa talous vääristää kilpailua ja haittaa rehellisten yrittäjien pärjäämistä tarjouskilpailuissa. Se myös lyö markkinoilta suomalaista työvoimaa, jos ulkomailta tuodulle työvoimalle maksetaan pienempiä palkkoja ja jätetään verot ja sosiaalivakuutusmaksut maksamatta. Harmaan talouden laajuudesta voi esittää vain arvioita ja niitäkin epätarkasti. Erään laskelman mukaan harmaan talouden laajuus olisi miljardin euron suuruusluokkaa. Se tekee noin seitsemän prosenttia bruttokansatuotteesta. Valtion verotulojen menetykset arvioidaan useiksi miljardeiksi. Kilpailuedun luovuttaminen epärehellisille keplottelijoille on synti, mutta joku tolkku pitää säilyttää harmaan taloudenkin torjunnassa. Monet kansanedustajat huomauttivat, että byrokratian ja hallinnoinnin lisäämisessä on haittansa. Monenmoisten kuponkien täyttäminen ja erilaisten selvitysten toimittaminen viranomaisille tulee yrityksille työlääksi ja kalliiksi. Jos homma vedetään överiksi, kärsijöinä ovat myös, ja ehkäpä vielä ennen kaikkea, rehelliset yrittäjät. Yrityksesi maksuliikenne muuttuu merkittävästi heti ensi vuoden alussa. Nyt on aika laittaa SEPA-asiat kuntoon. SEPA helpottaa yritysten maksuliikennettä niin kotimaassa kuin maasta toiseen. Muutoksia tulee laskujen ja palkkojen maksamiseen, suoraveloitukseen, korttimaksamiseen sekä tilinumeroiden käyttöön. Älä tyydy kalliiksi tuleviin tilapäisratkaisuihin, vaan tule suoraan Nordeaan. Meillä on täydet SEPA-valmiudet. Käänny asiantuntijan puoleen. Soita (pvm/mpm) ma pe klo 8 18 ja kysy lisää. nordea.fi/sepa Teemme sen mahdolliseksi

8 08 KOSTO ZORRON Hetki on lyönyt Keskusta, kokoomus, kristilliset ja RKP ovat perinteisesti ymmärtäneet yrittäjyyden tärkeyden yleisen hyvinvoinnin synnyttäjänä. Nyt on ilolla pantava merkille, että suopeus yrittäjyyttä kohtaan on lisääntynyt merkittävästi läpi muunkin poliittisen kentän. Demarit haluavat kehittää erityisesti yrittäjien sosiaaliturvaa sekä vähentää yrittämisen riskejä, jotta entistä useampi voisi aloittaa oman yritystoiminnan. Vih reiden yrittäjyysteesejä ovat mm., että yhdenvertaisuus ja oikeus sosiaaliturvaan koskee myös yrittäjiä ja että kynnystä lähteä yrittäjäksi on madallettava. Vasemmistoliitto vaatii konkreettisia parannuksia pienyrittäjien työttömyysturvaan, sosiaaliturvaan ja eläkkeisiin liittyvissä asioissa. Perussuomalaisten mielestä yrittämisestä on tehtävä kunnia-asia ja esimerkiksi yrittämistä haittaava säädösviidakko on purettava. Nämä kaikki ovat puolueiden vahvistamia virallisia kantoja. Kuten tunnettua, valtion johtaminen on erilaista kuin yrityksen johtaminen. Valtion johtamisessa on ensin menestyttävä vaaleissa, sitten luotava monenlaiset intressit yhteen sovittava hallitusohjelma ja sen jälkeen pyrittävä suostuttelujen ja vaihtokauppojen jälkeen kohtuullisiin päätöksiin. Joskus hetki on otollinen saada tavoiteltava asia kirjatuksi selkokielellä hallitusohjelmaan. Toisena hetkenä näin ei ole. Kevään eduskuntavaalien ratkaisevia ääniä ei tulla hakemaan esittämällä järjenkäyttöä yritysten ja yrittäjien verotukseen. Liian moni on päissään tai hätäpäissään taipunut finanssikriisin mainingeissa julki lausumaan ajatuksia, jotka toteutuessaan nostaisivat merkittävästi yrittämisen kokonaisveroastetta. Hätäiset puheet eivät suoraan heijasta yksittäisen poliitikon tai hänen edustaman ryhmän perimmäistä ymmärrystä ja ovat täysin riippumattomia siitä, mikä olisi maalle parasta pitkällä aikavälillä. Mutta harkitsemattomia puheita on vaikea julkisesti peruttaa, kun ne ovat suusta lipsahtaneet. Yritys- ja yrittäjäverotuksen osalta olisi suotavaa, että asia ei nousisi ylettömän kuumaksi vaaliteemaksi, vaikka valtiotalouden alijäämä luo monelle vielä houkutuksia sortua nokittelevaan verokeskusteluun. Toivottavaa olisi, että vaalien alla käytävä keskustelu mahdollistaisi asian kirjaamisen niin väljästi hallitusohjelmaan, jotta kirjaus antaisi sijan järkevän politiikan tekemiselle aikanaan. Aikakausi on sitä vastoin otollinen suoraviivaiselle pyrkimykselle korjata yrittäjän sosiaaliturvan epäkohdat. Siinä ei puhuta kenenkään mahdollisuudesta rikastua, vaan viime kädessä yrittäjän perheineen edellytyksistä pysyä katon alla ja leivässä vakavan vastoinkäymisen hetkellä. Tämä on käytännön tasolla vähin, miksi koko poliittisen kentän ylittävä myötäsukaisuus yrittäjyyttä kohtaan voidaan tulkita. Ei tarvitse tyytyä siihen, että hallitusohjelmassa pyöritellään jotain yleistä yrittäjän sosiaaliturvasta ja luvataan kukaties jotakin komiteaa. Hetki on valmis saada läpi monipuoliset ja konkreettiset kirjaukset: viedä maaliin myönteinen kehitys, jota yrittäjän sosiaaliturvassa on viime vuosina tapahtunut. Painetta kabinetteihin mutta myös kentälle, kun ääntenkalastelijoiden kanssa antautuu keskusteluihin! Sosiaaliturvan on lähtökohtaisesti oltava palkansaajalle ja yrittäjälle sama. Ei ole oikeudenmukaista, että yrittäjyys elannonlähteenä on rasite esimerkiksi sairastumisen tai vanhemmaksi tulemisen hetkellä. Ei ole yhteiskunnan kannalta järkevää, että työttömyysturvan piiriin pääseminen edellyttää tosiasiassa pysyvää luopumista yritystoiminnasta; yritystä on vaikea jättää lepäämään ja otollisempaa aikaa odottamaan. Eikä ole yhdenvertaista, että työterveydenhuollon järjestäminen yrittäjälle itselleen ja pienellä työpaikalla ylipäänsä on niin kallista ja vaikeaa kuin se nykyoloissa on. Riikka Koskenranta, teksti Pekka Sipola, kuvat Mikko Simolinna kertoi yrittäjäjärjestön tilaisuuteen tulleille kansanedustajille järjestön halusta osallistua yhdessä rakentamaan tästä maasta entistä parempaa ja entistä hyvinvoivempaa yhteiskuntaa. Kansanedustajia kiinnosti kuulla yrittäjäjärjestön näkemyksiä niin julkisten palvelumarkkinoiden kehittämisestä, kasvuyrittäjyyden edistämisestä, yksinyrittäjien edellytyksistä huolehtimisesta kuin yritysverojärjestelmän toimivuudesta. Yrittäjäjärjestön toimitusjohtaja Jussi Järventaus ja johtaja Timo Lindholm alustivat tilaisuudessa yrittäjien seuraavan vaalikauden tavoitteista. Kotimarkkinoissa voimaa Lindholm herätteli kuulijoita kyseenalaistamalla viime kuukausina usein esitetyn näkemyksen kotitalouksien suuresta velkaantumisesta. En jaksa pitää kotitalouksien velkapottia järkyttävän suurena. Kotitalouksien velkaantumista kuvataan usein velkaantumisasteella eli olemassa olevat velat per yhden vuoden nettotulot. Tämä on karkea mittari. Velkaantumisaste sivuuttaa em. tavalla mitattuna kotitalouksien varallisuuteen liittyvät asiat. Lindholmin mielestä kotitalouksien velkaantuminen ei ole merkittävä este kasvulle. Toinen huomio koski tuottavuuden nousun kehitystä, joka on jatkunut vuodesta 1975 asti. Lindholm kysyi, miksi tämä trendi nyt pysähtyisi viitaten julkisuudessa käytyyn keskusteluun. Mikä tuhoaisi sen, ettei Suomessa enää yritystoiminnassa keksittäisi tehdä asioita paremmin kuin eilen, fiksummin kuin kilpailijat eikä löytyisi uusia liikeideoita. Tuottavuudelle on aikamoiset kasvun edellytykset, alkaen tietoteknologian ja muun teknologian kehityksestä. Olen luottavainen, ettei tämä parin vuoden kriisi ole osaamistamme mihinkään hävittänyt. Innovaatiokannustimien kohtalo Sanna Lauslahti (kok) kiinnitti huomiota tulevaisuuden menestykseen ja innovaatioihin. Meillä on erittäin raskaat byrokraattiset koneistot tuottaa innovaatioita, ja siellä on paljon päällekkäisyyttä. Pitäisikö nykyjärjestelmää muuttaa, sillä tällä hetkellä huomattava osa rahasta menee byrokratiaan eikä innovaatiokoneistoon? Voisiko kenties verotuksen puolella tehdä paremmin innovaatiokannustimet, hän heitti ilmaan. Lauslahti pohti puheenvuo- rossaan kasvuyrittäjyyden edistämistä ja sitä, pitäisikö yhteisöveron tasoa laskea huomattavasti matalammaksi. Kasvun näkökulmasta mietityttää yhteisöveron ja pääomaveron suhde ja niiden keskinäinen suuruusluokka. Heittäisin provosoiden, jos kasvuyrittäjällä olisi yhteisövero vaikka nolla ja pääomaveroprosenttia nostettaisiin korkeammaksi. Kysyttäessä mille tasolle hän todella asettaisi yhteisöveron, Lauslahti vastasi jonnekin 12 prosenttiin. Palvelumarkkinoiden luominen Julkisten palvelujen tuottaminen oli keskusteluissa pinnalla alusta loppuun. Kansanedustaja Pekka Ravi (kok) pohti keinoja, joilla julkinen sektori pystyisi edesauttamaan oikeiden markkinoiden muodostumista kuntapalveluihin. Se on ydinkysymys varsinkin seuduilla, joilla ei luontaisesti markkinoita synny. Jos kunnat lähtevät vanhakantaisesti täyttämään koko palveluiden tarjonnan volyymin, niin markkinoita ei synny. Tässä yhteiskunnallisilla toimijoilla on erittäin suuri vastuu. Samaan haasteeseen tarttui keskustan edustaja Seppo Särkiniemi. Hän tiedosti, että tuottavuuden nostaminen ei ole poliittisilla päätöksillä julkisella sektorilla mikään helppo tehtävä. Hän halusi kysyä Jussi Järventaukselta, kumpi on parempi kilpailuttaminen vai palveluseteli? Palvelusetelissä on se hyvä puoli, että se luo markkinaa paremmin kansalaisen päättäessä, mistä hankkii palvelut. Tällöin on enemmän päättäjiä kuin tilanteessa, jossa kunta päättäisi muutamasta toimijasta. Silloin kun tarjontaa on, palvelusetelin avulla voidaan ylläpitää kilpailua, Järventaus vastasi. Edunvalvonta Kuntapalvelujen tuottaminen kaikkien huulilla Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna tervehti yrittäjäjärjestön kutsuun vastanneita hallituspuolueiden kansanedustajia sanomalla vastakkainasettelun ajan olevan ohi. On aika rakentaa Suomea yhdessä. Jos kunnat lähtevät vanhakantaisesti täyttämään koko palveluiden tarjonnan volyymin, niin kuntapalveluiden markkinoita ei synny. Pekka Ravi Kansanedustaja Markku Rossi (kesk) kertoi saaneensa muutamalta yrittäjältä viestiä, että rahoitustilanne on ollut äärimmäisen nihkeä. Hän kysyi SY:n edustajilta, onko ilmiö yleinen? Timo Lindholm vastasi, että rahoituksen saatavuudessa on kohtuullinen tilanne. Pekka Ravi Palvelumarkkinat toimiviksi Pekka Ravi (kok) Oikeiden markkinoiden muodostuminen kuntapalveluihin on ydinkysymys varsinkin seuduilla, joilla ei luontaisesti markkinoita synny. Jos kunnat lähtevät vanhakantaisesti täyttämään koko palveluiden tarjonnan volyymin, niin markkinoita ei synny. Seppo Särkiniemi (kesk) Tuottavuuden nostaminen on kova haaste. Meillä on iso julkinen sektori, jossa tuottavuuden nostaminen ei ole poliittisilla päätöksillä mikään helppo tehtävä. Kansanedustaja Johanna Karimäki (vihr) tarttui Mikko Simolinnankin esiin nostamaan kuntapalvelumarkkinoita koskevaan uhkaan. On olemassa uhka, että kuntapalveluissa, esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhoidossa, ajaudutaan tilanteeseen, jossa on vain muutama kansainvälinen tarjoaja, ja markkinoilla ei ole tilaa monipuoliselle joukolle palveluntarjoajia. Karimäki kysyi Yrittäjien edustajilta, onko riski todella olemassa ja miten voimme edistää nimenomaan suomalaisten pk-yritysten palvelutuotantoa? SY:n johtaja Rauno Vanhanen listasi keinoja, joilla luodaan toimivat palvelumarkkinat. Kunnilla on vastuu huolehtia siitä, että syntyy markkinaa, joka varmistaa myös pienempien yritysten mahdollisuudet tarjota palveluita. Kuntien pitää luoda pidemmän tähtäimen hankintastrategioita. Mauri Salo Yksinyrittäjät tuovat lisäarvoa Mauri Salo (kesk) Yksinyrittäjien etuja ei aja kukaan vapaaehtoisesti, jos yrittäjäjärjestö ei sitä tee. Yksinyrittäjien kautta saadaan paljon lisäarvoa yhteiskuntaan. Pidetään huoli siitä, että heidän liikeideansa pystytään tuotteistamaan ja kaupallistamaan. Johanna Karimäki (vihr) Yksinyrittäjien ensimmäisen työntekijän palkkatukikokeilu on käytössä joissakin osissa maata, lähinnä syrjäisillä seuduilla. Olemme työelämävaliokunnassa miettineet, että tämä olisi hyvä kasvualueilla, esimerkiksi Uudellamaalla. Tappiontasaus käyttöön Kokoomuksen kansanedustaja Arja Karhuvaara nosti keskusteluun taantuman aikana yrittäjien toivomuslistalla olleen tappiotasausjärjestelmän. Jos joudut yrittäjänä muuttamaan tulosi palkkatuloksi, niin onko sinulla oikeutta tasata tappioita sitä kautta? Onko tappiot mahdollista tasata kaikesta tulosta? SY:n johtaja Anna Lundén peräänkuulutti tappiontasausjärjestelmän tarpeellisuutta, sillä järjestelmä on myös kilpailutekijä, koska se on monissa maissa käytössä. Olisi tärkeää löytää tällaisia täsmällisiä toimia, sillä meillä lainsäädäntö kohtelee yrityksiä varsin jäykästi epäonnistumistilanteissa. Useat EU-valtiot ottivat finanssikriisin aikaan tai pysyvänä käyttöönsä carry back -järjestelmän. Carry back -järjestelmä tarkoittaa mahdollisuutta vähentää tappioita edellisvuosien voitoista. Millä mallilla eläketurva Yksinyrittäjien tilanne oli niin ikään esillä keskusteluissa ja kysymyksissä. Edustaja Eero Akaan-Penttilä (kok) halusi tietää, miten yksinyrittäji- Paula Sihto Osatyökykyiset töihin Paula Sihto (kesk) Nyt työelämässä joko ollaan tai ei olla. Työn välimuotojen kehittäminen on entistä tärkeämpää, että osatyökykyiset saataisiin töihin. Millaisia kannustimia yrittäjät tarvitsisivat uskaltaakseen palkata entistä enemmän osatyökykyisiä ihmisiä? Rauno Vanhanen, SY Vaikeasti työllistyville suunnattuja palkkatukia käyttää noin 4,4 prosenttia yrityksistä. Prosenttiluku on aika pieni, sitä on mahdollista kasvattaa. Tukisysteemin jatkuvuus on tärkeä asia. en eläketurvan taso realisoitui esimerkiksi viime vuonna. Rauno Vanhanen totesi, että liian suurella yrittäjäjoukolla eläketasot ovat huolestuttavan matalalla ja suuri osa maksaa liian pieniä eläkemaksuja. Yksi yrittäjyyteen liittyvä epäkohta on oman asunnon käyttäminen yritysvelkojen vakuutena, varsinkin riskin realisoituessa. Markku Rossia (kesk) kiinnosti yrittäjäjärjestön näkemys asiasta, sillä kodin kiinnittäminen velkojen pantiksi johtaa hänen mukaansa usein siihen, ettei yrittäjyyteen uskalleta lähteä. Agendallamme oli pitkään oman asunnon vakuutena käyttämisen sääntely. Se oli myös oikeusministeriön agendalla. Mutta törmäsimme silloin perustuslaillisiin pulmiin, sitä ei ollut kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta hyväksyttävää kohdistaa vain yrittäjille. Olemme sittemmin menneet velkajärjestelylain kehittämisen linjalle, Järventaus kertoi. Finnvera ei kuitenkaan saa ottaa yrittäjän omaa asuntoa vakuudeksi, Timo Lindholm muistutti. Ensimmäinen pankki aloittaa korttimaksujen tilittämisen kauppiaille Handelsbanken laajentaa liiketoimintaansa korttimaksujen tilityspalveluihin. Pankki aloittaa Visa- ja MasterCard- korttimaksujen tilittämisen Suomessa toimiville kaupan alan yrityksille. Uskomme, että tämä on tervetullut uusi palvelu monille yritysasiakkaillemme. Kilpailun lisääntyminen maksujen välityksessä on varmasti kauppiaille tervetullutta myös Suomessa, arvioi Handelsbankenin Suomen toimintojen johtaja Nina Arkilahti. Toistaiseksi korttimaksujen tilityspalvelua on Suomessa tarjonnut vain Luottokunta. Käytännössä kyse on siitä, että korttimaksut välittyvät yrityksen maksupäätteeltä tai verkkokaupasta suoraan pankkiin, ilman välikäsiä, kertoo Handelsbanken Rahoituksen toimitusjohtaja Vesa Kantee. Ruotsissa Handelsbanken on tilittänyt korttimaksuja vuodesta 1995 alkaen. Norjassa korttimaksujen tilityspalvelu aloitettiin viime vuonna, ja Tanskassa palvelun on määrä käynnistyä vielä tämän vuoden aikana. Yhteisöjen tuloverokertymä putosi odotettua vähemmän Yhteisöille määrättiin tuloveroa vuodelta 2009 yhteensä 4,3 miljardia euroa, mikä on 20,8 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä oli odotettua parempi tulos, sillä vielä vuonna 2009 uskottiin yleisesti, että yhteisöveron tuotto alenee jopa 40 prosenttia. Kohtalaiseen tulokseen vaikutti erityisesti finanssisektorin varsin hyvä menestys. Vuonna 2009 päättyneiltä tilikausilta osakeyhtiöille ja muille yhteisöille palautetaan veroja 401 miljoonaa euroa. Keskimääräinen palautus on euroa. Palautukset maksetaan niille yhteisöille, joiden verotus on päättynyt Jäännösveroja peritään yhteisöiltä 252 miljoonaa euroa. Keskimääräinen jäännösvero on euroa. Yhteisöille maksuunpantu jäännösvero on suoritettava viimeistään yhteisön verotuksen päättymiskuukautta seuraavan kuukauden 25. päivänä. Entä mihin erityisesti osakeyhtiöiltä kerätty yhteisövero menee? Valtio ottaa 2,8 miljardia euroa, kunnat saavat 1,4 miljardia euroa ja seurakunnille annetaan 0,1 miljardia euroa. Taantuman vuoksi valtion yhteisöverosta saamaa jakoosuutta on pienennetty kymmenellä prosenttiyksiköllä kuntien ja seurakuntien hyväksi verovuosina Taksiin luotetaan tosi vahvasti Taksiin luotetaan edelleen vahvasti. Peräti 96 prosenttia kansalaisista kertoo luottavansa taksiin erittäin tai melko vahvasti ja vain kolmen prosentin luottamus on heikohko. Tämä selviää Taloustutkimus Oy:n syys-lokakuun vaihteessa tekemästä taksien palvelututkimuksesta. Yleisarvosanaksi taksimatka sai 8,6 asteikolla Myönteistä palautetta annettiin eniten kuljettajista ja negatiivista matkan hinnasta. Kokonaisuutena taksimatka sai haastattelututkimuksessa keskiarvoksi 8,6. Alueellisesti tyytyväisimmät taksinkäyttäjät asuvat Turussa, Tampereella ja Oulussa. Kriittisyyttä taas löytyy eniten Suur-Helsingin ja pienten paikkakuntien asiakkaiden keskuudesta. Myönteiset kokemukset liittyivät entiseen tapaan kuljettajien ystävälliseen ja miellyttävään käytökseen. Eri ikäryhmien välillä ei vastauksissa ollut merkittäviä eroja. Kielteisiä kommentteja aiheutui suurimmaksi osaksi matkan hinnasta. Naiset olivat jonkin verran tyytyväisempiä hintalaatusuhteeseen kuin miehet. Taksin saatavuutta asiakkaat arvioivat sekä tilaamisen helppouden että odotusajan perusteella. Tilaamisen osalta keskiarvoksi saatiin 8,5 ja odotusajan osalta 8,3. Miehet suhtautuivat odotusaikaan kriittisemmin kuin naiset.

9 09 VAHINGON SATTUESSA YKSI YHTEYDENOTTO RIITTÄÄ. Pikaisella silmäyksellä yrittäjän voi olla vaikea havaita eroja vakuutusyhtiöiden välillä. Mutta kun yrityksessäsi sattuu vahinko, alkavat erot näkyä. Meille riittää, että teet vahinkoilmoituksen osoitteessa if.fi tai soitat meille. Otamme asian saman tien hoitoomme ja huolehdimme, että vahinkoja ryhdytään korjaamaan. Koska käsittelemme Pohjoismaissa enemmän vahinkoja kuin kukaan muu (1,4 miljoonaa vuodessa), tiedämme jo kenen asiantuntijan puoleen kulloinkin kannattaa kääntyä. Ymmärrämme myös, kuinka tärkeää on toimia nopeasti, jotta vahinko haittaisi mahdollisimman vähän yrityksesi toimintaa. Oma yhteyshenkilösi pitää sinut ajan tasalla koko käsittelyn ajan. Nämä seikat selittävät osaltaan sen, että tyytyväisimpiä asiakkaitamme ovat ne, joille on sattunut vahinko ja että he antavat meille arvosanaksi keskimäärin 4,5 asteikolla 1-5. Mielestämme tämä on korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. if.fi

10 10 Verotus Eläkesäästäjän entistä laajemmat vaihtoehdot Keväästä 2010 lähtien eläkesäästäjälle on tarjottu kahta erilaista vaihtoehtoa varmistaa oman eläketurvan riittävyys. Jouko Lantto, teksti Lainsäätäjä laajensi verotuetun eläkesäästämisen mallin vapaaehtoisen eläkevakuutuksen lisäksi myös ns. pitkäaikaissäästämissopimukseen, Henki-Fennian lakimies Antti Romppainen toteaa. Sen lisäksi, että markkinoille tuli toinen vaihtoehto, muuttui samalla myös vanhojen eläkesäästäjien asema, hän sanoo. Lainsäätäjän tarkoituksena on, että aikaisemmin markkinoilla olleet eläkevakuutukset ja uudet pitkäaikaissäästämissopimukset eli PS-sopimukset olisivat jatkossa samalla viivalla ja niitä kohdeltaisiin verotuksellisesti mahdollisimman samalla tavalla. Antti Romppaisen mukaan vanhat eläkevakuutukset saivat kuitenkin hyväkseen seitsemän vuoden siirtymäajan. Eläkevakuutuksia tarjoavat edelleen henkivakuutusyhtiöt ja PSsopimuksia pankit, rahastoyhtiöt ja sijoituspalveluyritykset. Odotukset korkealla suosio alhaalla Ensimmäiset PS-sopimukset tulivat markkinoille huhtikuussa Varsinkin median mukaan kansa oli jo odottanut uusia säästämismahdollisuuksia. Ongelmaksi oli koettu se, että verotuki kohdistui vain vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin, Romppainen määrittää. Varmaa on, että tarve omaehtoiselle eläkesäästämiselle on ja pysyy, lakimies Antti Romppainen Henki-Fenniasta sanoo. Väestön ikärakenteen muutos vaikuttaa tulevien eläkkeiden kustannuksiin, ja vuoden 2010 alusta käyttöön otettu ns. elinaikakerroin pienentää jo saavutettuja lakisääteisiä eläkkeitä. Tulevaisuudessa keskimääräinen lakisääteinen eläke on arviolta prosenttia ansiotuloista. Aikanaan maksettavaa eläkettä verotetaan saajan pääomatulona. Eläkesäästäminen on pitkän tähtäimen säästämistä ja verotuetun säästämisen kannattavuus verrattuna muihin säästämismuotoihin selviää vasta eläkeiässä. Antti Romppainen Odotettiin, että eläkesäästämisessä käytettävien sijoituskohteiden tarjonnan laajeneminen sijoitusrahastoista myös muihin sijoituskohteisiin, kuten suoriin osakesijoituksiin, lisäisi säästämisen suosiota. Tähän astisen kokemuksen mukaan suosio ei kuitenkaan ole ollut suuri. Romppainen viittaa Suomen Pankin tilastoihin, joiden mukaan PS-sopimuksia oli syyskuun loppuun mennessä tehty vajaat 6000 kappaletta. Syitä tähän on vaikea arvioida. Toisaalta on ymmärrettävää, että kansa ei asian suhteen ole kiirehtinyt. Moni on varmasti halunnut ennen päätöksentekoa odottaa, että pääsee vertailemaan kaikkien palveluntarjoajien tuotteita, ja myös odotettavissa oleva pääomatuloveroprosentin nousu on luultavasti hillinnyt aloittamista. Verotuettuun eläkesäästämiseen liittyvä maksujen verovähennysoikeus on kalenterivuosikohtainen, joten saadakseen täysimääräisen edun ehtii säästämisen kuitenkin aloittaa vielä loppuvuodesta. Vähennysoikeuden kannalta ajatellen mitään ei siis ole vielä menetetty, Henki- Fennian lakimies Antti Romppainen sanoo. Eläkesäästämisen veroporkkana Veroedut, joista eläkesäästämiseen yhteydessä puhutaan, ovat kahdenlaisia. Ensinnäkin eläkevakuutuksen tai PS-sopimuksen säästöä kerryttävä henkilö saa vähentää maksamansa maksut omassa verotuksessaan. Maksimiedun saa silloin, kun säästösuorituksia tehdään 5000 euroa kalenterivuoden aikana. Tällöin henkilön maksamat verot alenevat 1400 eurolla pääomatuloveroprosentin ollessa 28, Romppainen laskee. Toinen etu liittyy säästöille kertyvään tuottoon, jota ei veroteta vakuutuksen tai PS-sopimuksen voimassaoloaikana. Jos säästäjä vaihtaa sijoituskohteita, ei hänen tarvitse maksaa myyntien yhteydessä myyntivoittoveroja, vaan voi sijoittaa koko summan uuteen sijoituskohteeseen. Sijoitusrahastoja käytettäessä vakuutusyhtiöt eivät myöskään peri merkintä- tai lunastuspalkkioita. Epävarmaa Eläkesäästämiseen voidaan katsoa liittyvän mm. kahdenlaisia epävarmuustekijöitä. Koska lisäeläkkeen nostamisoikeus on sidottu lakisääteiseen vanhuuseläkeikään, ei tällä hetkellä voida sanoa, miten vanhuuseläkeikä kehittyy vuosien aikana. Toisaalta ei myöskään tiedetä, millaista verolainsäädäntöä myöhemmin eläkettä nostettaessa sovelletaan. Verotuksen uudistamisesta käydään parhaillaan paljon keskustelua, ja varmaa ei ole edes se, että myöhemmin olisi olemassa nykyisenkaltaista pääomatulojen verotusta. Säästäjä pääsee siis hyötymään ns. korkoa-korolle-ilmiöstä, Romppainen lupaa. Eläkesäästöjä verotetaan pääomatuloina vasta kun säästöjä nostetaan omaan käyttöön. Edellä mainittujen porkkanoiden saamiseksi lainsäätäjä on kuitenkin säätänyt tiettyjä edellytyksiä mm. siihen, milloin Ei sidottua vakuutusyhtiöön säästäjä saa säästetyt varat saa takaisin käyttöönsä, Romppainen toteaa. Kaikki markkinoilla olevat eläkevakuutukset ja PS-sopimukset täyttävät luonnollisesti lainsäätäjän asettamat edellytykset, joten säästäjän tehtäväksi jää vain selvittää itselleen mihin asiassa sitoutuu. Lähtökohta on, että säästöjen nostamisen eläkkeenä voi aloittaa aikaisintaan silloin, kun säästäjä saavuttaa lakisääteisen vanhuuseläkeiän, joka on tällä hetkellä 63 vuotta. Lisäksi edellytetään, että eläkesäästöjä nostetaan tasaisesti 10 vuoden ajan. Jos säästäjä päättää kuitenkin aloittaa lisäeläkkeen nostamisen vanhuuseläkeikää myöhemmin, voi eläkeajan lyhentää jopa kuuteen vuoteen. Ennen lakisääteistä eläkeikää säästövarat saa nostaa vain ns. henkilökohtaisissa kriisitilanteissa, kuten vähintään vuoden kestänyt työttömyys, pysyvä työkyvyttömyys, puolison kuolema tai avioero. Nykyään eläkesäästäjä ei ole sidottu loppuelämäkseen yhteen vakuutusyhtiöön tai PS-palveluntarjoajaan, vaan säästöihin liittyy siirto-oikeus. Siirtomahdollisuus on kaikilla tästä vuodesta eteenpäin tehdyillä vakuutuksilla ja säästösopimuksilla. Lainsäädäntö sallii myös vanhojen eläkevakuutusten siirtämisen. Toistaiseksi kaikki yhtiöt ovat olleet asian suhteen odottavalla kannalla. Kilpailuvirastosta ymmärtä mystä ulkopuolisen työvoiman käytölle Harri Auramo, teksti Kilpailuvirasto on joutunut poistamaan käsittelystään asian, joka koski työehtosopimukseen sisältyviä ulkopuolisen työvoiman käyttöä rajoittavia ehtoja. Kuitenkin viraston erikoistutkijoiden mukaan rajoitukset voivat aiheuttaa kansantaloudelle ja yritystoiminnalle merkittäviä ongelmia. Asia poistettiin 8. lokakuuta 2010 Kilpailuviraston käsittelystä, koska kilpailurajoituslain soveltamisalan kynnys ei täyttynyt: lain 2. pykälän mukaan lakia ei sovelleta sopimuksiin tai järjestelyihin, jotka koskevat työmarkkinoita. Virastoa oli pyydetty tutkimaan, ovatko alihankinnan käyttöä paperiteollisuuden siivous-, vartiointi- ja muissa tuotannon palvelutehtävissä rajoittavat tesmääräykset kilpailunrajoituslain vastaisia. Metsäteollisuuden ja Paperiliiton työehtosopimuksen mukaan ulkopuolisen työvoiman käyttö edellyttää muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta paikallista sopimista. Kilpailuviraston erikoistutkijat Sanna Syrjälä ja Tom Björkroth ovat kirjoittaneet viraston nettisivuille artikkelin, jossa luetellaan kyseisten rajoitusten aiheuttamia haittoja kilpailulle, kansantaloudelle ja yritystoiminnalle. Tutkijat toteavat, että kilpailunrajoituslain soveltuminen työehtosopimuksen määräyksiin riippuu oikeuskäytännön mukaan aina tapauskohtaisesta arviosta. Vaikka ulkoisen työvoiman käyttöä koskeviin rajoituksiin ei usein voida puuttua lain keinoin, niihin saattaa liittyä toimivan kilpailun ja kansantalouden kannalta merkittäviä ongelmia. Kilpailuviraston mukaan työnantajan liiketoiminnan rajoitukset koskettavat yksittäisten yritysten ja kokonaisen teollisuudenalan toimintavapautta ja toimintaedellytyksiä tavalla, jonka vaikutukset voivat olla lyhyen aikavälin työmarkkinavaikutuksia laajemmat. Ulkopuolisen työvoiman käyttöä rajoittavilla sopimusehdoilla vaikutetaan työnantajan suunnitteluun siitä, mitkä toiminnot toteutetaan itse ja mitkä ostetaan ulkopuolisilta palveluyrityksiltä. Kun tietyt työt sidotaan tehtäväksi yhtiön omalla työvoimalla, saatetaan rajata kilpailun ulkopuolelle merkittävä määrä palveluntarjoajia. Jos tietyt tehtävät rajataan työehtosopimuksen määräyksin vain työmarkkinajärjestön jäsenistön hoidettaviksi, rajoitukset estävät myös uusien markkinoiden muodostumista ko. aloille, erikoistutkijat Syrjälä ja Björkroth kirjoittavat. Rajoitukset vaikeuttavat kustannusten hillintää Tutkijat huomauttavat, että ulkoisen työvoiman käytön rajoituksilla vaikeutetaan työnantajayritysten pyrkimystä kustannusten hillitsemiseen uusien ja kustannustehokkaampien toimintatapojen avulla. Tämä saattaa johtaa kustannussäästöjen etsimiseen muilta alueilta. Tuotantoa voidaan siirtää jopa Suomen ulkopuolelle. Rajoituksista huolimatta ulkoisen työvoiman käyttö on lisääntynyt metsäteollisuuden tuotantolaitoksissa. Siivoustoiminnoista oli vuonna 2009 ulkoistettu lähes 60 %. Metsäteollisuuden oman arvion mukaan olisi ulkopuolisten palveluyritysten käytön avulla saavutettavissa edelleen noin 80 miljoonan euron säästöt vuodessa. Finnvera voi rahoittaa yrityksen omistusjärjestelyjä sekä lainoin että takauksin. Lisätietoja ja puhelin palvelustamme Onko omistajan vaihdos yrityksessäsi ajankohtaista? Finnveran rahoituksella eteenpäin!

11 Verotus 11 Verohallinto julkaisi ohjeet käännetystä arvonlisäverosta Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus otetaan käyttöön Suomen Yrittäjät on osallistunut Verohallinnon ohjeiden laatimiseen eräiden muiden järjestöjen kanssa. Käännetty verovelvollisuus tarkoittaa sitä, että tiettyjen rakentamispalvelujen myyntitilanteessa verovelvollinen on ostaja eikä myyjä. Itse menettely on selkeä, mutta ostajan ja myyjän on tiedettävä, milloin sitä sovelletaan. Käännetyn verovelvollisuuden tavoitteena on pienentää epärehellisten yritysten aiheuttamia veromenetyksiä ja parantaa rehellisten yritysten kilpailutilannetta rakennusalalla. Käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sovelletaan, kun verovelvollisuus on syntynyt tai sen jälkeen. Käännettyä verovelvollisuutta ei kuitenkaan sovelleta sellaisiin keskeneräisiin palveluihin, joiden suorittamiseen on ryhdytty ennen Milloin sovelletaan? Käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sovelletaan Suomessa myytävään rakentamispalveluun (tai työvoiman vuokraukseen rakentamispalvelua varten), jos ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua. Käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sovelletaan aina kun sen edellytykset täyttyvät. Mitä se koskee? Käännetty verovelvollisuus koskee esimerkiksi seuraavia rakentamispalveluja: maapohja- ja perustustyöt rakennustyö rakennusasennus rakennuksen viimeistely rakennuskoneiden vuokraus, kun samalla vuokrataan kone ja sen käyttäjä rakennussiivous työvoiman vuokraus rakentamispalvelua varten. Mitä se ei koske? Käännetty arvonlisäverovelvollisuus ei koske esimerkiksi seuraavia rakentamispalveluja: tuotantotoiminnassa käytettävien koneiden ja laitteiden asentaminen ja pystyttäminen arkkitehtipalvelut, rakennusja rakennesuunnittelu sekä muut insinööripalvelut ja tekninen suunnittelu rakennuskoneiden vuokraus ilman kuljettajaa ulkotilojen (tiet, lentokentät, torit, puistot yms.) puhtaanapito kuljetuspalvelut kiinteistönhoitopalvelut. Huom. Käännettyä verovel- vollisuutta ei sovelleta tavaroiden myyntiin eikä rakentamispalvelun myyntiin yksityishenkilölle. Mikä muuttuu? 1. Laskuttaminen. Myyjällä on aina laskunantovelvollisuus, vaikka ostaja on verovelvollinen. Myyjä laskuttaa ostajaa verottomalla laskulla, jonka tulee sisältää yleiset laskumerkinnät. Myyjän on myös selvitettävä täyttääkö ostaja laissa määritellyt edellytykset. Laskussa tulee olla ostajan arvonlisäverotunniste ja tieto siitä, että ostaja on verovelvollinen. 2. Kausiveroilmoittaminen. Kausiveroilmoitukselle tulee erilliset kohdat rakentamispalvelujen käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden osalta palvelun myynnille, ostolle sekä suoritetulle verolle. Myyjä ilmoittaa myymiensä käännetyn verovelvollisuuden alaisten rakentamispalvelujen yhteismäärän. Ostaja ilmoittaa ostamiensa käännetyn verovelvollisuuden alaisten rakentamispalvelujen yhteismäärän. Ostaja laskee suoritettavan veron 23 % verokannan mukaan ja ilmoittaa sen. Siltä osin kuin ostojen verot ovat vähennyskelpoisia, ostaja ilmoittaa ne vähennettävissä veroissa. Lähde: Verohallinto Tutustu ohjeeseen Verohallinto on laatinut yhteistyössä valtiovarainministeriön, Rakennusteollisuus RT:n, EK:n ja Suomen Yrittäjien kanssa ohjeen uudesta menettelystä: Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus alkaen, Paikallisosuuspankeista parasta palvelua Paikallisosuuspankit nousivat jo yhdeksättä kertaa vuoden parhaaksi asiakaspalveluyritykseksi Taloustutkimus Oy:n tutkimuksessa. Kuluttajat antoivat Paikallisosuuspankeille Kansallinen Asiakaspalvelupalaute -tutkimuksessa parhaan arvion viime vuoden tapaan. Tutkimuksessa tutkitaan vuosittain noin sadan valtakunnallisen yrityksen tai kunnallisen toimijan asiakaspalveluun liittyviä tekijöitä kuten asiakaspalvelua yleensä, ensivaikutelmaa, odotus- ja asiointiaikaa, ystävällisyyttä, asiantuntemusta, hinta-laatu-suhdetta, asian huomiointia, joustavuutta, tilojen viihtyisyyttä sekä uudelleenkäyttöhalukkuutta. Julkisen sektorin yhtiöt vääristävät kilpailua Lääkäripalveluyritykset ihmettelevät Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS:n) yksityissairaalan perustamissuunnitelmia. Julkisen sektorin yhtiöittämissuunnitelmat ovat vastoin suomalaisen yritystoiminnan lähtökohtia ja vääristävät kilpailu, alan järjestö toteaa. L ä ä käripalveluyritykset (LPY) ry:n hallitus edellyttää julkiselta sektorilta tasapuolisten toimintaedellytysten turvaamista kaikille yrityksille, varapuheenjohtaja Kari Varkila sanoo. Nyt julkinen terveyspalvelutuotanto nauttii kilpailuilla markkinoilla selkeitä etuja yrityksiin nähden. Pelisääntöjen pitää olla kaikille toimijoille samat. LPY:n hallituksen mukaan tilaaja-tuottajamalliin perustuva eriyttäminen antaa aitoja mahdollisuuksia toteuttaa kuntatalouden kaipaamaa kustannustehokkuutta, Varkila toteaa. Kunnilla tulee olla todellisia vaihtoehtoja. Se ei tarkoita julkisia palveluita ja julkisen omistamia yksityisiä palveluita, vaan tarvitaan myös tilaajasta riippumattomia palveluntarjoajia. Tilaajan ei pidä ottaa kantaakseen tuottajan riskiä. Kuntien on LPY:n mukaan syytä keskittyä siihen, että palvelut tuotetaan laadukkaimmalla ja kustannustehokkaimmalla tavalla, yhdistyksen puheenjohtaja Anni Vepsäläinen sanoo. Terveyspalveluiden tuottaminen on oikeaa yritystoimintaa, jossa avainasemassa on laadukas asiakaspalvelu, joka tulee tehdä kilpailukykyisesti. EU:n komissiokin on puuttunut jo useamman kerran suomalaiseen malliin organisoida kuntien elinkeinotoiminta liikelaitosmuodossa. Nyt on päätettävä, haluammeko olla kehittämässä toimivia terveyspalvelumarkkinoita vai jarruttaa niiden kehitystä. Tutkimus: Suomalaiset edistäisivät pienyrittäjyyttä Himoittu kansainvälinen vai ketterä kotimainen? yrityspalvelut Yli 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että yrittäjyyttä pitää edistää aktiivisesti. Yrittäjyyden edistämisen keskeisin toimenpide on pienyrittäjyyden toiminnan ehtojen parantaminen, selviää Suomalaisen Työn Liiton Yrittäjyysbarometrista. Vain yksi prosentti suomalaisista on sitä mieltä, että suurten yritysten toiminnan ehtojen parantaminen on kolmen keskeisimmän toimenpiteen joukossa. Toiseksi tärkeimpänä suomalaiset näkevät suomalaisten yritysten tuotteiden ja palvelujen ostamisen. Kolmanneksi tärkeimpänä keinona edistää yrittäjyyttä nähdään nykyistä kilpailukykyisempi yritysverotus, joka suosisi sijoittamista omaan yritykseen. Keinovalikoiman kärkeen nousevat myös julkisten hankintojen suuntaaminen suomalaisille yrityksille ja verotus, joka suosisi yritysten sijoittumista Suomeen. Myös yrittäjät itse ovat yrittäjyyden edistämisen tärkeysjärjestyksestä pääosin samaa mieltä kuin suuri yleisö. Demareiden kannattajissa vähemmän yrittäjyyden edistäjiä Yrittäjyysbarometrin mukaan kokoomusta äänestävistä yhdeksän kymmenestä on sitä mieltä, että yrittäjyyttä on syytä edistää. Keskustapuolueen kannattajat ja myös perussuomalaisia äänestävät ovat liki yhtä vahvasti samaa mieltä. Vähäisin kannatus on demareita äänestävien keskuu- dessa, mutta heistäkin 71 ja vasemmistoliiton kannattajista 74 prosenttia oli yrittäjyyden edistämisen kannalla. Verotus yrittäjyyden edistämisen keinona on hyvin tärkeä asia. Verotuksella on suora vaikutus yrittäjyyteen. Se on osittain psykologiaa, ja verotusmielikuvia on vaikea muuttaa, kommentoi yrittäjyysbarometrin tuloksia Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Pekka Tsupari. Yrittäjyydellä hyvinvointia Suuren yleisön mielestä yrittäminen on Suomessa nimenomaan pienyritystoimintaa. Kansalaiset katsovat, että yrittäjyys vaikuttaa keskeisesti myös työllisyyteen ja kansalaisten hyvinvointiin, barometrin tulokset kertovat. Yrittäjillä ja yleisöllä on yhteinen mielipide siitä, että uudenaikaisen teknologian ja sosiaalisen median hyödyntäminen eivät ole suomalaisen yrittäjän vahvuuksia. Suomen ensimmäinen Yrittäjyysbarometrin ovat toteuttaneet Suomalaisen Työn Liitto yhdessä Suomen Uusyrityskeskukset ry:n, Elisa Oyj:n ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa. Taloustutkimus Oy on kartoittanut suuren yleisön mielipiteet. Suomalaisen Työn Liitto puolestaan kysyi uusyrityskeskusten asiakkaiden eli alle viisi vuotta toimineiden yrittäjien mielipiteet. Hauska jätevisa lisää jätetietoutta Mitä tiedät jätteenkäsittelystä? Onko englantilainen hedelmäkakku ongelmajätettä? Jätevisa panee miettimään jätekysymyksiä hauskalla tavalla. Jätevisa löytyy Jätelaitosyhdistys ry:n sekä useimpien kunnallisten jätelaitosten ja -yhtiöiden sivustoilta Pelaaja voi mitata jätetietonsa määrää ja oppia uusia asioita jätteenkäsittelystä ja jätteen synnyn ehkäisemisestä. Sadat aiheeseen liittyvät kysymykset suomeksi ja ruotsiksi on laadittu yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa ja niiden sisältämä jäte- ja ympäristötiedon määrä on merkittävä. Molempi parempi. Suuri uutinen: DNA tuo Google-sovellukset käyttöösi pilvipalveluina. Toimivat kaikkialla. Säästävät kuluja. Sisältävät kaiken sähköpostista ja kalenterista dokumenttityökaluihin. Klikkaa dna.fi/yritys, mene lähimpään DNA Kauppaan tai soita Palveluksessasi on lähes 80 yritysmyyjää ympäri Suomea sekä maan laajin myymäläverkosto. yrityspalvelut

12 12 Taloushallinto Brittiyritykset priimuksia sähköisen laskutuksen käytössä Iso-Britannia on pitkällä yritysten laskujen sähköistymisessä. Skandinaviassa ja Baltiassa kuluttajat siirtyneet verkkolaskuun. Itella Information on teetättänyt tutkimuksen laskujen käsittelyn nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä 16 Euroopan maassa. Itella tutki sekä kuluttajien että yritysten laskujen vastaanottoa ja yritysten laskujen lähettämistä eri kanaviin. Tutkituissa maissa yritysten siirtyminen sähköiseen on hyvin eri vaiheissa. Suomalaiset yritykset ovat sähköistymisessään eurooppalaista keskitasoa. Isossa-Britanniassa jo lähes 90 prosentilla yrityksistä on valmius lähettää verkkolaskuja. Puolassa sähköistyminen ei ole niin pitkällä, siellä vain vähän yli 10 prosenttia lähettää verkkolaskuja. Virossa puolestaan hallitaan verkkolaskujen vastaanottaminen. Virolaisista yrityksistä lähes 95 prosenttia vastaanottaa verkkolaskuja. Suomessa verkkolaskuja vas- taanottaa hieman yli puolet yrityksistä. Suurissa maissa hitaammin Pohjoismaiset ja Baltian maiden yritykset uskovat laskutuksen nopeaan sähköistymiseen. Suurissa maissa Saksassa, Puolassa ja Venäjällä sähköistymisen arvioidaan etenevän hitaammin. Yrityksissä on huomattu, että verkkolasku on monin tavoin tehokkaampi, nopeampi ja virheettömämpi tapa sekä lähettää että vastaanottaa laskuja. Kuitenkin monissa eurooppalaisissa yrityksissä taistellaan vielä standardien, yhteensopivuuksien ja kansallisen lainsäädännön asettaminen reunaehtojen kanssa. Siirtyminen verkkolaskuun on osa yrityksen tehokasta, virheetöntä ja automatisoitua laskuvirtojen hallintaa, johtaja Heikki Pulli Itella Informationista toteaa. Jo lähes puolet eurooppalaisista kuluttajista vastaanottaa kuukausittain sähköisiä laskuja, joko sähköpostiin tai verkkopalvelun kautta. Tanskassa ja Norjassa lähes 80 prosenttia kuluttajista vastaanottaa sähköisiä laskuja. Suomalaiset kuluttajat ovat Euroopan keskitasoa. Meillä joka toinen on vastaanottanut sähköisiä laskuja. Paperilaskujen osuus on silti vielä Euroopassa hallitseva. Niitä vastaanottaa noin 95 prosenttia eurooppalaisista kuluttajista. Erot maiden välillä ovat suuria. Hansel pyytää tarjouksia valtion tilintarkastuksista Hansel Oy on julkaissut Hilma-palvelussa valtiohallinnon sisäisiin tarkastuksiin ja tilintarkastuspalveluihin liittyvän tarjouspyynnön. Tarjousaika päättyy , ja tavoitteena on, että uusi puitejärjestely tulee voimaan alkaen. Hankittavat palvelut on jaettu kahteen osa-alueeseen, jotka ovat sisäisen tarkastuksen palvelut ja tilintarkastuspalvelut. Tarjoaja voi antaa tarjouksen yhdelle tai molemmille osa-alueille. Molemmille osaalueille valitaan kilpailutuksen perusteella kuusi toimittajaa. Asiakas määrittelee tarkastukseen liittyvän toimeksiannon yksityiskohdat tarkemmin kevennetyn kilpailutuksen yhteydessä. Harmaa talous tarkastettu Tutkimusryhmä arvioi harmaan talouden kokonaismääräksi miljardia euroa vuodessa. Lotta Tammelin ja Jouko Lantto, teksti Eduskunnan tarkastusvaliokunta julkaisi kesäkuussa selvityksen kansainvälistyvästä harmaasta taloudesta. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Suomen harmaasta taloudesta aiheutuvat verojen ja maksujen menetykset. Tarkastusvaliokunnan tilaama tutkimus arvioi harmaan talouden kokonaismääräksi miljardia euroa vuo dessa vuoden 2008 tasolla laskettuna, sanoo selvityksen laatineen tutkimusryhmän jäsen, veroasiantuntija Risto Walden Walden Tax Oy:stä. Hänen mukaansa tämä euromäärä vastaisi 5,5 7,5 prosenttia BKT:stä. Näitä ei kuitenkaan tosiasiassa voida verrata toisiinsa, sillä pääomatulot eivät näy BKT:ssa. Tutkimustulosten mukaan veromenetykset arvonlisäveron osalta ovat kaksi miljardia. Muita veromenetyksiä Suomen valtio kärsii 2,5 3,5 miljardia euroa vuodessa. Vuonna 2009 valmistuneessa EU:n tutkimuksessa kaikkien jäsenmaiden alv-tappioista Suomen alv-menetyksiksi arvioitiin 758 miljoonaa euroa eli 5 prosenttia teoreettisen arvonlisäveron kertymästä. Likaista peliä rakennusalalla Suomessa oli vuonna 2008 vähintään 1,5 miljardin arvosta rakentamista, josta ei maksettu veroa. Risto Walden Harmaan talouden synkimmät luvut löytyvät rakennus- ja ravintola-alalta. Waldenin mukaan pelkästään rakennusalan alv-menetykset ovat 260 miljoonaa euroa vuodessa. Suomessa oli vuonna 2008 vähintään 1,5 miljardin arvosta rakentamista, josta ei maksettu veroa, Risto Walden arvioi. Ulkomaisen työvoiman käy- Risto Walden Walden Tax Oy:stä arvioi, että harmaan talouden esiintymisen todennäköisyys on suurin kaikkein pienimmissä yrityksissä. Näillä yrityksillä on kuitenkin vain yksi mahdollisuus kahdestasadasta joutua verotarkastuksen kohteeksi, hän muistuttaa. tön osuus rakentamisessa ei ole juurikaan vähentynyt laman aikana. Vuonna 2009 se oli noin henkilötyövuotta eli noin 15 prosenttia toimialan työvoimasta. Suomessa ilman kiinteää toimipaikkaa toimivat aliurakoitsijat ovat käytännössä valvonnan ulkopuolella, Walden harmittelee ja jatkaa, että rakennusalan palkoista vähintään 400 miljoonaa euroa vuodessa katoaa verotta ulkomaille. Myös ravintola-alalla harmaa talous rehottaa. Ravintola-alan laskennallisiksi arvonlisäveromenetyksiksi vuonna 2008 arvioidaan 168 miljoonaa euroa. Laskennallinen piilotyöllisyys alalla on noin henkilötyövuotta. Torjunnan vaikeus Waldenin mukaan harmaan talouden esiintymisen todennäköisyys on suurin kaikkein pienimmissä yrityksissä. Näillä yrityksillä on kuitenkin vain yksi mahdollisuus kahdestasadasta joutua verotarkastuksen kohteeksi, hän muistuttaa. Veroasiantuntija harmittelee myös sitä, että Suomen verohallinnolla ei ole nykyisen lainsäädännön puitteissa keinoja valvoa tehokkaasti täällä ilman kiinteää toimipaikkaa toimivia ulkomaisia yrityksiä eikä niiden työntekijöitä. Lisäksi torjuntaa vaikeuttaa myös se, ettei rikosprosessiin joutumisen todennäköisyys jakaudu tasaisesti harmaaseen talouteen osallistuvien kesken. Harmaan talouden työntekijäporras jää pääsääntöisesti rikosoikeudellisten seuraamusten ulkopuolelle siinäkin tapauksessa, että se olisi pimeiden palkkojen lisäksi saanut perusteettomia sosiaalietuuksia. Harmaata taloutta hyväksikäyttävät on lainsäädännössä suljettu lähes kokonaan rikosoikeudellisen ja usein Myös harmaan työn tekijät syyniin Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Jorma Kortesoja muistuttaa, etteivät vain yritykset ole harmaan talouden pahiksia, vaan myös työntekijät kantavat kortensa kekoon, tai siis jättävät kantamatta. Hyvin usein nimenomaan työntekijät tahtovat pimeää palkkaa. Jorma Kortesojan mukaan rikkomussanktioiden pitäisikin tämänkaltaisissa tapauksissa kohdistua myös työntekijöihin. Ja sakon tulisi olla tuntuva, sillä tuhannenkaan euron sakkouhka ei ole näissä ympyröissä paljon mitään, hän summaa. Yrittäjien varapuheenjohtaja kuitenkin painottaa, että suurin osa duunareista niin kuin yrittäjistäkin pelaa rehtiä peliä. Kortesoja ei myöskään näe, että tulossa olevasta, niin sanotusta käännetystä arvonlisäverosta olisi apua harmaan talouden ongelmaan. Se saattaa hän mukaansa tehdä veronkierron joissain tapauksissa jopa lailliseksi. Sen sijaan Jorma Kortesojan mielestä viranomaisvalvontaa olisi syytä tehostaa - ja erityisesti kasvualueilla, joilla rakennetaan paljon. Suurille kasvualueille, joilla rakennetaan koko ajan kovalla sykkeellä, tarvittaisiin massiiviset viranomaistarkistukset. Muilla alueilla ns. naapurivalvonta toimii niin hyvin, että on ihan turha kuvitellakaan, että joku yritys tai työntekijä voisi tehdä hommia pimeinä. Naapurivalvonta on pienillä paikkakunnilla tehokasta myös verotuksellisen vastuun ulkopuolelle, Risto Walden kuvaa. Käsittämättömältä kuulostaa myös se, että törkeistäkin verorikoksista tuomituilla on Suomessa prosentin mahdollisuus selvitä veronkierrosta joutumatta rikoksesta vankeuteen, Walden toteaa. Valittamalla saa lainvoimaista tuomiota lykättyä kuuden tai seitsemänkin vuoden päähän rikoksen ilmitulosta. Syytetyn, asianomistajan, viranomaisten resurssien käytön, rikollisen toiminnan katkaisun ja seuraamusjärjestelmän yleistävän vaikutuksen kannalta tilanne on epätyydyttävä. Tanskassa tehtyä Tanskan verohallinto on saanut maan 20 suurimmalta pankilta viiden vuoden ajalta tiedot rahaliikenteestä tanskalaisten yksityishenkilöiden ja yritysten tilien sekä 55:n veroparatiisivaltioksi luokitellun valtion välillä. Tämän rahaliikenteen kokonaismäärä on miljardia Tanskan kruunua eli 150 miljardia euroa, veroasiantuntija Risto Walden selvittää. Tanska käynyt kauppaa kyseisten maiden kanssa 600 miljardin kruunun arvosta viiden vuoden aikana. Veronkierron potentiaalista osuutta pidetään merkittävänä, Walden summaa. Tanska onkin ryhtynyt toimiin asian torjumiseksi. Tanskan verohallinnon henkilösupistuksia on päätetty vähentää 500 henkilötyövuodella. Saadut resurssit sijoitetaan tutkimaan veroparatiisirahaliikennetietoja. Useita vuosia käynnissä olleen veroparatiisiluottokorttiprojektin arvioidaan tuottavan kaikkiaan puoli miljardia kruunua eli 70 miljoonaa euroa, Walden kertoo. Jorma Kortesoja viranomaisvalvontaa. Käry käy varmasti, jos joku yrittää filunkia, Jorma Kortesoja vakuuttaa. Aseita olemassa Aivan aseettomia harmaan talouden edessä ei kuitenkaan olla. Yhtenä tärkeänä keinona on rakennusalan käännetyn arvonlisäverojärjestelmän toteuttaminen. Lisäksi hän pitää hyvänä rakennusalan yritysten neljännesvuosittain verohallinnolle antamien urakoitsijatietojen ja niitä täydentävien palkansaajatietojen säätämistä pakollisiksi. Samoin tilaajavastuulakia tulisi kehittää niin, että tilaajan vastuu ulottuisi koko aliurakoitsijaketjuun, hän jatkaa. Tämä toteutettaisiin laajentamalla se työehtosopimusten tosiasialliseen noudattamiseen sekä korottamalla laiminlyöntimaksua. Törkeimmissä tapauksissa myös laiminlyönti voitaisiin kriminalisoida. Waldenin mielestä pimeää palkkaa saaneiden työntekijöiden kohdalla tulisi puolestaan ottaa käyttöön nykyistä täysimittaista rikosprosessia kevyempi, esimerkiksi rangaistusmääräysmenettely. Verovapaa tulo tarua vai totta Moni yrittäjä ja verokonsultti haaveilee tuloista, joihin verokarhun pitkä koura ei yltäisi. Suomessa toiveen toteutuminen on äärimmäisen harvinaista, sillä Suomen veropohja on hyvin laaja ja suurin osa yrittäjän ja verokonsultinkin tuloista kuuluu verotuksen piiriin. Käyttöomaisuusosakkeiden luovutuksen verovapaus tekee kuitenkin poikkeuksen pääsääntöön. Arja Lehto, teksti Käyttöomaisuusosakkeiden verovapaata luovutusta koskevat säännökset ilmestyivät verolakiin vuoden 2005 verouudistuksen yhteydessä. Verovapaus ei koske minkä tahansa osakkeiden vaan osakeyhtiön käyttöomaisuuteen kuuluvia osakkeita. Käyttöomaisuusosakkeella tarkoitetaan pitkäaikaiseen omistukseen hankittuja osakkeita, jotka hyödyttävät yhtiön omaa elinkeinotoimintaa. Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, on lisäedellytyksenä, että luovutetut käyttöomaisuusosakkeet on omistettu yli vuoden ajan ja ne muodostavat vähintään 10 prosentin osuuden kohdeyhtiön osakepääomasta. Kiinteistöyhtiön osakkeita verovapaus ei sen sijaan koske, vaikka omistusaikaa ja -osuutta koskevat edellytykset täyttyisivätkin. KHO:n tuoreet ratkaisut käyttöomaisuusosakkeista Verotuskäytännössä käyttöomaisuusosakkeiden luovutukset on otettu tarkkaan syyniin, ja seula on osoittautunut tiukaksi. Selvyyttä käyttöomaisuusosakkeiden verokohteluun on saatu tänä syksynä, kun korkein hallinto-oikeus on julkaissut useamman päätöksen, jotka koskevat käyttöomaisuusosakkeiden luovutusta. Lähtökohtana yhtiön harjoittama elinkeinotoiminta Jotta osakkeet voisivat kuulua yhtiön käyttöomaisuuteen, on yhtiön itsensä harjoitettava elinkeinotoimintaa. Verotuksessa elinkeinotoimintana ei yleensä pidetä kiinteistöjen ja huoneistojen vuokrausta, passiivisia osakeomistuksia tai vähäistä arvopaperikauppaa. Myöskään luonnollisten henkilöiden omistaman holding-yhtiön ei pääsääntöisesti katsota harjoittavan elinkeinotoimintaa. KHO:n ratkaisussa 2010:64 luonnollisten henkilöiden omistaman holding-yhtiön katsottiin kuitenkin harjoittaneen elinkeinotoimintaa ja myydyt osakkeet käyttöomaisuusosakkeiksi. Ratkaisuun on vaikuttanut holding-yhtiön toiminta aktiivisena osakkaana kohdeyhtiössä, edustus sen hallituksessa sekä holding-yhtiön perustamisesta annettu selvitys. Ratkaisusta ei luonnollisesti voi vetää sitä johtopäätöstä, että holding-yhtiön katsottaisiin jatkossa automaattisesti harjoittavan elinkeinotoimintaa, mutta se antaa tukea tämänsuuntaisiinkin päätelmiin tietyin edellytyksin. Osakkeet kuuluvat käyttöomaisuuteen selvimmin silloin, kun ne liittyvät kiinteästi yhtiön elinkeinotoimintaan. Esimerkkinä voidaan mainita kuljetusyhtiö, joka omistaa osakkeita kuljetuskalustoa vuokraavasta yhtiöstä. Tällöin vuokrausyhtiön osakkeet ovat kuljetusyhtiön käyttöomaisuutta, koska ne hyödyttävät pitkäaikaisesti yhtiön elinkeinotoimintaa, kuljetusliiketoimintaa. Ratkaisussa KHO 2010:50 katsottiin, että kun toiminnallinen yhteys osakkeet luovuttaneen yhtiön ja kohdeyhtiön välillä oli päättynyt kuusi vuotta ennen luovutusta, luovutettavat osakkeet eivät enää kuuluneet luovutushetkellä käyttöomaisuuteen. Osakkeiden luovutushinta ei siten ollut verovapaata tuloa. Luottamuksensuojasta Se, verotetaanko yhtiötä elinkeino- vai tuloverolain mukaan, selviää yhtiön verotuspäätöksestä. Verotuspäätös ei kuitenkaan anna asiaan täyttä varmuutta, sillä toiminnan luonnetta ja elinkeinoverolain soveltumista ei useinkaan ole verovalmistelun yhteydessä erikseen tutkittu aikaisempina vuosina. Vaikka osakkeet olisi ilmoitettu yhtiön veroilmoituksella useana vuonna käyttöomaisuutena ja yhtiön toiminta elinkeinotoimintana, osakeluovutus voi siitä huolimatta olla verollista. Luottamuksensuojaa voi saada vain silloin, kun osakkeiden ja yhtiön toiminnan luonne on aikaisempana vuonna todella verotuksessa tutkittu. Luottamuksensuojan saaminen edellyttää myös, että asia on tulkinnanvarainen. Luottamuksensuojaa on käsitelty tuoreissa KHO:n ratkaisuissa KHO 2010:64 ja KHO /2675. Kirjoittaja Arja Lehto työskentelee KPMG:llä tuloverotuksen asiantuntijana ja on mukana mm. sukupolvenvaihdosten ja yritysjärjestelyjen verosuunnitellussa ja toteutuksessa.

13 YTK-kassan jäsenmaksu jää vielä alle satasen Finanssivalvonta on vahvistanut työttömyyskassa YTK:n jäsenmaksuksi 99 euroa vuonna 2011, joten jäsenmaksu pysyy samalla tasolla kuin tänä vuonna. Jäsenmaksu perustuu 430 miljoonan euron etuusmenoihin ja jäsenistön 8,2 prosentin työttömyysasteeseen. YTK:n jäsenistön keskimääräinen työttömyys on pysytellyt hyvin lähellä valtakunnallista työttömyysastetta. Tämä ei ole yllätys, koska yli jäsenen työttömyyskassa on suomalainen palkansaajakunta pienoiskoossa. YTK:n maksamat etuusmenot ovat vuosina kasvaneet huomattavasti. Vuonna 2008 etuuksia maksettiin 205 miljoonaan euroa, ja tänä vuonna maksetaan noin 420 miljoonaa euroa. Työttömyyden kasvu olikin perusteena jäsenmaksun nostamiselle viime vuonna. Vuosi 2009 oli lähes kaikilla kassoilla hyvin tiukka. Mikäli talouden suhdanteet kehittyvät nykyisten ennusteiden mukaan, YTK:lla on mahdollisuus alentaa jäsenmaksuaan vuodelle YTK on ns. Loimaan kassa. Taloushallinto Futureimagebank TAL-Controllerit uuden taloushallinnon edelläkävijöitä Yhdeksän kuukautta kestänyt TAL-Controllerin koulutusohjelma päättyi yhdessä luotuun Budjettiriihi-tuotteen valmistumiseen 22. lokakuuta. Kurssin suoritti 19 vankan tilitoimistoalan kokemuksen omaavaa laskennan osaajaa. Taloushallintoliiton TAL- Controller-ohjelma kehittää tilitoimiston ammattilaisen osaamista talouspalvelun asiantuntijaksi, joka ymmärtää syvällisemmin asiakkaan liiketoimintaa ja johtamisen tarpeita. Yksi ohjelman keskeinen tavoite on tuotteistaa tämä osaaminen palveluksi, josta asiakas on valmis maksamaan hyvän hinnan. Itse tehden ja harjoitellen asiantuntijoiden ohjaamana kurssilla opittiin, miten palvelutuotteen sisältö suunnitellaan ja kuvataan, ja miten hinta määritellään ja mitä esitteet pitävät sisällään. Tilitoimistossa istutaan merkittävän taloustiedon päällä. Lain velvoittamana tuotetun talousinformaation hyväksikäyttö yhdessä muiden johtamisen työkalujen kanssa on asiakkaalle tärkeää. Se on myös tilitoimistolle uusi mahdollisuus kehittää entistä kannattavampaa ja kilpailukykyisempää liiketoimintaa. 13 Omistajanvaihdossuunnitelma tarpeen Omistajanvaihdosaalto tulossa, mutta moni ilman vaihdossuunnitelmaa. Yli kolmannes suomalaisista perheyrittäjistä vaihtaa omistajaa seuraavan viiden vuoden aikana, mutta suurimmalta osalta puuttuu suunnitelma toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi, kertoo PwC:n perheyritystutkimus. Haastatellut ovat pääasiassa perheyritysten toimitusjohtajia, pääjohtajia ja/tai omistajia. Suomessa tutkimukseen osallistui 50 perheyritystä. Sähköiset kaupan ratkaisut vauhdittavat kasvua Suomessa on hyvät tekniset valmiudet siirtyä sähköiseen kaupankäyntiin: tunnistamiseen, maksamiseen ja laskuttamiseen liittyvät palvelut ovat kunnossa ja ne ovat helppokäyttöisiä. Tästä huolimatta yritykset eivät ole ottaneet näitä palveluja käyttöönsä samassa tahdissa kuin muualla Euroopassa. Kimmo Turunen, teksti Nordea, henkilökuva Mistä johtuu, että verkkokaupan läpimurtoa joudutaan vielä odottelemaan? Ehkäpä suomalaisissa yrityksissä ajatellaan, että täältä ei löydy tarpeeksi mielenkiintoa verkkokauppaa kohtaan. Käytäntö kuitenkin osoittaa, että suomalaiset menevät mielellään verkko-ostoksille, mutta kotimaisen tarjonnan puutteessa he ostavat ulkomailta, kertoo johtaja Erkki Saarelainen Nordean Cash Managementista. Saarelaisen puhetta tukevat tilastot: 60 prosenttia verkkokaupasta syntyvistä varoista menee ulkomaille. Jos meillä olisi kotimaista tarjontaa, eurot pysyisivät Suomessa. Nykyjärjestelmät mahdollistavat myös sen, että tietyltä laskuttajalta tulevat laskut maksetaan automaattisesti ilman, että niitä tarvitsisi hyväksyä. Erkki Saarelainen Saarelainen uskoo, että aina löytyy tuotteita, joita voitaisiin myydä verkossa sen lisäksi, että asiakkaita palvellaan perinteisissä myymälätiloissa. Nykypäivän ihmisille netti on toinen koti. Toki verkkokauppa vaatii yhteyden rakentamista nettiin sekä maksamistoiminnon, maksunapin, luomista pankin kanssa. Pankki ohjeistaa mielellään käyttöönotossa. Verkkomyynnistä selvää etua Jos yritys myy tuotteitaan verkossa, se saa siitä Saarelaisen mukaan selvää etua. Yrityksen ei tarvitse erikseen laskuttaa myymiään tuotteita tai palveluja, ja Jos yritys myy tuotteitaan verkossa, se saa siitä selvää etua. Mitä enemmän yritykset saavat tietoa e-laskutuksen edullisuudesta ja tehokkuudesta sitä nopeammin sähköisen laskun lopullinen läpimurto tapahtuu, Erkki Saarelainen uskoo. perintätilanteilta vältytään, koska raha on tilauksen saapumisen hetkellä yrityksen tilillä. Laskutuskustannuksia ei e- maksussa tule, raha on nopeasti käytettävissä, ja kauppa on turvallista ja varmaa, Erkki Saarelainen sanoo. Pankin rooli verkkokaupassa on tarjota tunnistautumis- ja maksamispalvelut. Ostaja tunnistetaan, ja kun hän painaa maksunappia maksaakseen ostoksensa, pankki siirtää rahat ostajan tililtä myyjän tilille. Saarelainen huomauttaa, että tunnistautumispalvelua voidaan käyttää muissakin yhteyksissä kuin verkko-ostoksilla. Monet yritykset käyttävät sitä esimerkiksi erilaisten hakemuksien vastaanottamisessa. E-lasku laskee kustannuksia Jos yritys päätyy laskuttamaan asiakasta erikseen, se voi käyttää e-laskua, jolloin vältytään paperilaskutukselta. Pankki välittää e-laskut laskuttajalta maksajalle. E-lasku on jatkuvasti hyödynnettävissä yrityksen tietojärjestelmissä, oli kyseessä vaikkapa kierrätys laskun hyväksyntää varten. Kuluttaja puolestaan saa omaan verkkopankkiinsa ilmoituksen e-laskusta ja hyväksyä sen maksuun. Lasku hoituu eräpäivänä. Nykyjärjestelmät mahdollistavat myös sen, että tietyltä laskuttajalta tulevat laskut maksetaan automaattisesti ilman, että niitä tarvitsisi hyväksyä. Saarelainen muistuttaa, että e-lasku tulee huomattavasti halvemmaksi kuin paperinen vaihtoehto. Alkuinvestointeja kuitenkin tarvitaan, sillä paperilaskuja tuottava järjestelmä tarvitsee ohjelmistopäivityksen, jotta se jatkossa tuottaisi e-laskuja. Apua sähköisen laskutuksen käyttöönottoon Myös sopimuskäytännöt joko pankin tai operaattorin tai molempien kanssa joudutaan uusimaan. Ehkä tämä on muodostunut eräänlaiseksi kynnykseksi e-laskun käyttöönotolle. Kyseessä on kuitenkin kertaluontoinen toimenpide. Yritys ei ole yksin uudistuksen edessä. Sillä on käytettävänään useita auttavia tahoja, rodeo kuten ohjelmistotoimittaja, operaattori tai pankki. Pienemmät yritykset voivat käyttää verkossa Nordea-pankin valmista laskupohjaa. Sopimalla pankin kanssa e-laskuja voi tehdä ilman erityistoimenpiteitä. Palvelu on verkkopankissa valmiina, kysymys on vain sen avaamisesta. Yrityksen ei välttämättä tarvitse edes tietää, onko e-laskun vastaanottaja e-laskun käyttäjä. Nordealla on käytössään palvelu, joka mahdollistaa e-laskun lähettämisen pankkiin, joka puolestaan välittää ne vastaanottajalle tarvittaessa paperisessa muodossa. Laskuttaja voi siis ulkoistaa pankille paperilaskun tekemisen. Tämä tulee halvemmaksi kuin jos tekisi kaiken itse perinteiseen tapaan. Suomalaisyliopistot yhdistivät taloushallintonsa vauhdilla Kahdeksan yliopiston taloushallinto siirrettiin palvelukeskus Certialle alle vuodessa Siemensin ja SAP:n avulla. Potkua antoi yliopistolain uudistus, joka edellyttää toimintojen tehostamista. Siemens IT Solutions and Services Oy on toimittanut yliopistojen palvelukeskus Certia Oy:lle keskitetyn taloushallinnon SAP-järjestelmän. Järjestelmää laajennetaan jatkossa kattamaan myös henkilöstöhallinnon toiminnot. Järjestelmän avulla yliopistot keskittävät talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut yhteen palvelukeskukseen sekä vähentävät päällekkäistä työtä ja kustannuksia. Yliopistojen ja valtion omistama Certia tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita yliopistoille ja korkeakouluille. Hankkeen taustalla on yliopistolain uudistus, joka edellytti myös toimintamallien ja tietojärjestelmien uudistamista. Yksittäisille yliopistoille tietojärjestelmä- ja toimintamallin muutos olisi ollut pitkä ja kallis ponnistus, eikä yliopistoilla olisi välttämättä ollut resursseja näin suuriin järjestelmähankintoihin, kertoo Certian toimitusjohtaja Ulla Kauppi. Julkisen sektorin toiminnan Tapiola Pankki aloittaa täyden palvelun arvopaperivälitystoiminnon vuoden 2011 alussa. Silloin Tapiola palvelee asiakkaitaan kaikissa pääomaluokissa oman arvopaperivälitystoiminnan kautta. Lisäksi asiakkaat saavat käyttöönsä Pankin markkinanäkemyksen ja sijoitussuositukset sekä reaaliaikaisen raportoinnin verkossa, kertoo arvopaperivälitystoiminnon johtaja Eero Saloranta Tapiola Pankista Tuomme markkinoille täyden palvelun arvopaperivälityksen, jossa palvelemme asiakkaita laaja-alaisesti kaikissa sijoitustuotteissa. Osakkeiden lisäksi asiakkaita palvellaan korkotuotteissa, hyödykesijoituksissa ja pörssinoteeratuissa rahastosijoituksissa (ETF). tehostaminen IT:n avulla on herättänyt runsaasti keskustelua, ja usealla taholla suunnitellaan siirtymistä palvelutuottajamalliin, jossa esimerkiksi IT-palvelut hoidetaan keskitetysti. Certia on tehnyt käytännössä sen, mistä julkishallinnossa on kohuttu vuosia, ja yhdistänyt useiden toimijoiden palvelut saman katon alle. Kun eri toi mi jat ovat sitoutuneet yhteiseen päämäärään, niin uuteen toimintamalliin ja järjestelmään voidaan myös siirtyä nopeallakin aikataululla, kertoo Siemens IT Solutions and Services Oy:n Account Manager Ari Karima. Seuraavaksi henkilöstöhallinto Certian taloushallinnon järjestelmä sisältää kirjanpidon, reskontran, myyntilaskutuksen, käyttöomaisuuden ja irtaimiston, budjetoinnin, kassanhallinnan sekä raportoinnin toiminnot. Certia siirtää jatkossa myös henkilöstöhallinnon toiminnot SAP-järjestelmään. Tavoitteena on, että yliopistoilla on yhtenäiset henkilöstöhallinnon prosessit ja tietojärjestelmät vuoden 2013 loppuun mennessä. Tapiolalta täyden palvelun arvopaperivälitystä Tarjoamme asiakkaillemme mahdollisuuden sijoittaa tehokkaasti ja monipuolisesti eri sijoituskohteisiin saman meklarin kautta. Tämä mahdollistaa hyvien tuottojen saamisen erilaisissa markkinatilanteissa, Saloranta huomauttaa. Välityspalveluja tarjotaan asiakkaille sekä sähköisesti Tapiolan verkkopalvelun kautta että meklareiden henkilökohtaisella palvelulla. On tärkeää tarjota palvelua monipuolisesti asiakkaille sopivalla tavalla, Saloranta toteaa. Henkilökohtainen palvelu on suunnattu instituutioasiakkaiden lisäksi myös yksityishenkilöille. Molempia asiakasryhmiä varten on rekrytoitu kokenut meklaritiimi. Suomen yrittäjäsanomat 92 Personoitu markkinointiviestintä vaatii taitoa ja tahdikkuutta Verkkopankkia käyttää jo 72 prosenttia suomalaisista. Myös varallisuudenhallinnan palveluita käytetään useiden kanavien kautta. Henkilökohtainen palvelu miellyttää kuitenkin suurempaa joukkoa asiakkaita kuin verkkopalvelut. Tutustu Visma Avendo -ohjelmistoihin 45 päivää sitoumuksetta Laskutus Kirjanpito Ostoreskontra Kassa Työajankirjaus Kotisivut Nettikauppa Näin kertoo KTM Anne Sunikka tietojärjestelmätieteen väitöskirjassaan, joka on tarkastettu Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Väitöskirjan nimi suomeksi on Esseitä personoinnista monikanavaisissa rahoituspalveluissa. Väitöskirjassa tarkastellaan rahoitusalan palveluntarjoajien ja asiakkaiden välistä suhdetta ja sitä, miten tieto- ja viestintäteknologioita käytetään palveluissa. Markkinointiviestinnän personointi on yksi tutkimusaihe. Personointi markkinoinnissa Personoidun markkinointiviestinnän toteuttaminen vaatii taitoa. Tulokset paljastavat, että huonosta maineestaan huolimatta postilaatikosta kolahtava osoitteellinen suoramainos miellytti suurinta osaa asiakkaista, kun viestissä ei käytetä näkyvästi asiakkaan henkilökohtaisia tietoja. Kun mainosviesteissä käytettiin henkilökohtaisia tietoja, asiakkaat halusivat vastaanottaa viestit verkkopankin viestisovelluksen kautta. Verkkopankissa suosituin ja vähiten ärtymystä herättävä personointitapa oli asiakkaan mieltymyksiin perustuva personointi ja informatiivinen viestintäsisältö. Lisäksi tutkittiin, huomataanko personoituja viestejä verkkopankissa. Tulokset osoittavat, että personoidut viestit kiinnittävät enemmän huomiota kuin yleiset viestit ja olivat jopa tehokkaampia kuin osoitteellinen suoramainonta. Useita kanavia Rahoituspalveluiden asiakkaat käyttävät useita kanavia asioidensa hoidossa. Kanavien ominaisuuksista vaivattomuus, turvallisuus ja personoitu palvelukokemus liittyivät enemmän henkilökohtaiseen palveluun kuin verkkopalveluihin. Vaikka asiakkaan henkilökohtaiset tiedot löytyvät omasta verkkopalvelusta, johon kirjaudutaan omilla tunnuksilla, palvelua ei kuitenkaan koeta personoiduksi. Asiakkaat kaipaavat lisäksi omaan elämäntilanteeseensa sopivaa informaatiota ja neuvoja.

14 14

15 Nuori yrittäjä Pois alta vanhakantaiset johtajat Y-sukupolvi tulee! Y-sukupolvi haastaa johtamisen ja virkistää työelämää terveeseen suuntaan. Lotta Tammelin, teksti Y-sukupolvi eli Internetin aikakauteen syntyneet nuoret ovat jo työelämässä. He haastavat johtamisen ja organisaation johtamismallit avoimesti eivätkä ota asioita itsestään selvyyksinä. Tämä siksi, että Y-sukupolvi on tottunut tuomaan mielipiteensä avoimesti esille. Heitä on rohkaistu itsensä ilmaisuun, vaikuttamiseen ja verkottumiseen jo koulussa. Niinpä he käyttävät näitä taitoja myös työelämässä. Y-sukupolven työntekijät tulevat esimiehensä luokse, vaativat heiltä huomiota, palautetta sekä tasa-arvoista ei tasapäistävää kohtelua. Y-sukupolvi ei kaipaa pomoja vaan liidereitä, kertoo johdon konsultti ja valmentaja Helka Pirinen KPMG:stä. Toisaalta he haluavat, että esimies johtaa heitä jämäkästi. Malttamattomina he haluavat, että päätökset tehdään nopeasti ja asiat etenevät. Heille hyvä esimies on se, joka laittaa itsensä peliin ja johtaa joukkonsa menestykseen. On väärin tulkita, Y-sukupolvi todella haastaa meidät kehittämään työelämää ja johtamista Tomi Hussi että Y-sukupolvelaiset eivät arvosta kokemusta. Monesti juuri he ovat se työntekijäryhmä, joka perään kuuluttaa osaamisen tehokkaampaa hyödyntämistä yrityksissä. Haasteita on löydyttävä Pirisen mukaan Y-sukupolven työntekijät saattavat menettää motivaationsa nopeasti, jos työ ei tarjoa heille tarpeeksi haasteita. X vai Y? X- ja Y-sukupolven määritelmän toi tunnetuksi vuonna 1991 Douglas Coupland kirjassaan Generation X eli Tuntematon sukupolvi. Y-sukupolveksi määritellään ja 1990-luvuilla syntyneet. X-sukupolveen lasketaan puolestaan ja 1970-luvuilla syntyneet. Y-sukupolven edustajia kutsutaan myös nimellä Digi-, pullamössö- ja Idols-sukupolvi sekä yykkareiksi tai milleniaaneiksi. Joskus esimiehet saattavat kokea, että he ovat vaativia ja valikoivia töiden suhteen. Rutiinit saatetaan kokea epämotivoiviksi. Esimiehen on hyvä käydä jo rekrytointitilanteessa läpi mahdollisen uuden työntekijän odotuksia työn suhteen ja sitä, mitä tehtäviä työhön kuuluu. Y-sukupolvi etsii tietoa reaaliajassa, nopeasti ja skannaillen. He saattavat syyllistyä välillä parveiluun ja olla valmiita joukon vietäväksi, Helka Pirinen kuvailee. Tukeakin tarvitaan Koska Y-sukupolvelaiset ovat vielä untuvikkoja työelämän myrkyissä ja pyörityksessä, he tarvitsevat vanhoja konkareita enemmän tukea johtajiltaan. Muuten vaarana voi olla jopa masennus. Koska kokemusta ei ole vielä kertynyt, saattavat nuorten omat odotukset tai yhteiskunnan asettamat odotukset olla liian korkealla: seuraa epäonnistumisia ja epävarmuutta jopa masennusta. Nuoret tarvitsevatkin ympäristöstään tukea ja oikeita mittasuhteita kokemiinsa haasteisiin, Pirinen selvittää. Jos Y-sukupolven edustaja on itse esimies, hän haluaa johtaa työntekijöitä joustavasti ja inhimillisesti. Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat hyveitä. Kaikkien mielipiteillä on merkitys, hän jatkaa. Suunta on terveempi Erikoistutkija Tomi Hussi Työterveyslaitokselta uskoo, että Y- X-sukupolven versio 2.0 HR & Marketing Specialist Hanna-Leena Roivanen Codenomicon Oy:stä on Y- sukupolven edustaja. Hänen mukaansa Y-sukupolven syntyyn löytyy syy lähihistoriasta. Kaikille toiveillemme, ihanteillemme ja teoillemme löytyy syitä historiasta, mutta myös ajasta, jossa nyt elämme, hän selvittää. Kun edellinen X-sukupolvi on elänyt työssä kilpailun, kansainvälistyminen, nousu- ja laskusuhdanteiden aikaa, meille arkipäivää ovat globaalisuus ja Internet niin kotona kuin töissä. Tämä teknologiamullistus Futureimagebank sukupolvi haastaa työelämän kehittämisen terveeseen suuntaan. Innovaatioiden tuottamisessa tarvitaan avointa tiedon jakamista, uusia ideoita ja näkökulmia. Näissä asioissa Y-sukupolvi on taitava, Hussi sanoo. Saattaa olla, että elämyshakuiseksi ja kärsimättömäksi luonnehdittu nuorisomme vastaakin parhaalla mahdollisella on avannut meille tuhansien mahdollisuuksien portit, jossa kaikki on todella lähellä. Omaa polkua raivatessamme taistelemme lähinnä yltäkylläisten valintavaihtoehtojen edessä. Kaiken tämän lisäksi Roivasen mukaan Y-sukupolvelaisten lapsuutta ovat täyttäneet vanhempien kiireisyys, työkeskeinen elämänmuoto, avioerot ja kaiken nurin kurin heittänyt 90-luvun lama-aika. Olemmekin siis ottaneet kokemuksistamme opiksemme ja uskomme, että työssä voi olla kivaa ja siitä pystyä myös nauttimaan päivästä toiseen. tavalla tämän päivän työelämän vaatimuksiin, hän jatkaa. Hussin mukaan palkka ei olekaan Y-sukupolven edustajalle enää tärkein motivaattori, vaan työltä halutaan mielekästä ja merkityksellistä sisältöä elämään. Väestömme vauhdikas ikääntyminen johtaa siihen, että tulevaisuuden lahjakkuuksilla on yhä enemmän mahdol- lisuuksia kilpailuttaa työnantajia eikä palkka ei ole enää ratkaiseva kriteeri. Kyse on pikemminkin siitä, mikä organisaatio kykenee tarjoamaan työntekijälle mielekkäimmän ja merkityksellisimmän työkokonaisuuden. Työnantaja tarvitsee jatkossa brändin Tomi Hussin mukaan tulevaisuudessa organisaatiot tarvitsevatkin keinoja ja välineitä, joiden avulla ne pystyvät viestittämään vastuullista työnantajaimagoa tai jopa työnantajabrändiä. Vain siten voi houkutella valveutuneita Y-sukupolvelaisia työntekijöiksi. Pelkkä mielikuva ei riitä, vaan tarvitaan aktiivista kehittämisotetta ja aitoja tekoja koko ajan, Hussi kuvailee tulevaisuuden johtamismalleja. Vaikka Y-sukupolvi voi vaikuttaa haastavalta ja vaativalta joukolta, on heissä aimo annos hyvää. Y-sukupolvi todella haastaa meidät kehittämään työelämää ja johtamista mutta mielestäni hyvin terveeseen suuntaan, korostaa Hussi. TÄYTTÄ ASIAA Max Lindholm Nuoret yrittäjät mukaan paikallisyhdistyksiin ja aluejärjestöihin Isoisäni tapasi sanoa, että 30 vuotta täyttävä ihminen siirtyy varhaiskeski-ikään. Nuorekkuus ei tunnetusti ole iästä kiinni, ja avoin mieli sekä kyky omaksua uusia toimintatapoja ja -malleja saattaa löytyä yhtä hyvin kuusikymppiseltä kuin kaksikymppiseltäkin. Tästä huolimatta SY:n hallitus on esimerkiksi käsitellessään valtakunnallisen nuoren yrittäjän palkintoa tehnyt periaatepäätöksen siitä, että enintään 35-vuotiaat luetaan nuoriksi yrittäjiksi. Eliniänodotteen kasvu selittänee tuota viiden vuoden siirtymää isoisän ajoista. Vaikka järjestömme houkutteleekin nuoria yrittäjiä, on huolestuttavaa, että nuorimpia yrittäjiä, vuotiaita, on vain 5,2 prosenttia jäsenistämme. Aluejärjes- töjen toimitusjohtajien ja puheenjohtajien neuvottelupäivillä keskusteltiin mm. siitä, miten nuoret saataisiin innostumaan osallistumisesta yrittäjäjärjestömme paikallis- ja aluejärjestötason työhön. Voi olla, että nuorten yrittäjien huono paikallisyhdistystoiminnan tuntemus yhdistettynä siihen, ettei paikallisyhdistyksessä aina osata hyödyntää toimintaan mukaan tulevien nuorten yrittäjien intoa johtaa siihen, että nuorten yrittäjien toiminta joskus muodostuu omaksi, yrittäjäjärjestön toiminnasta erilliseksi saarekkeekseen. Max Lindholm, Suomen Yrittäjien ruotsinkielinen asiamies, nuorten yrittäjien valiokunnan sihteeri, oikeustieteen kandidaatti Meidän pitäisi yhdessä panostaa siihen, että nuoret yrittäjät voivat hyötyä paikallisyhdistysten toiminnasta ja verkostoista, ja siitä tärkeästä työstä mitä ne tekevät omien kuntiensa alueella. Jos tämä tehdään, ja mukaan tulevien nuorten kanssa keksitään uusia toimintatapoja ja malleja, joissa heilläkin on aktiivinen rooli, saamme aikaan yhä innostuneempia ja toimivampia paikallisyhdistyksiä. 15 Kun nuori yrittäjä, kenties jonkin erillisen nuorten yrittäjien tapahtuman kautta, saa kimmokkeen liittyä yrittäjäjärjestön normaaliin toimintaan, hän voi saada uutta virtaa omaan arjen työhönsä yrittäjänä, uusia verkostoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa yrittäjien yhteiseen edunvalvontaan muiden luottamushenkilöiden ja palkatun henkilöstön kanssa. Lapissa starttirahat menneet kuin kuumille kiville Lapissa starttirahaa hakeneet ovat tyytyväisiä starttirahajärjestelmään. Lapin Ely-keskuksen kyselyn mukaan parasta palautetta tulee hakuprosessin sujuvuudesta ja nopeudesta. Lapin Ely-keskuksen asiakastyytyväisyyskyselyyn vastanneista peräti 85 prosenttia on kokenut starttirahapalvelun joko erittäin hyväksi tai hyväksi. Jotkut omaa yritystä suunnittelevat epäilevät hakuprosessin olevan niin hidas, että päättää jättää starttirahan kokonaan hakematta. Tämä on täysin väärä luulo, sillä starttirahapäätöksen saa yleensä jo parissa viikossa edellyttäen, että kaikki tarvittavat seikat toimitiloista rahoitukseen on selvitetty, kertoo yrityskonsultti Ilkka Kanniainen TE-toimistosta. Lapin Ely-keskuksen erityisasiantuntija Pekka Peltolan mukaan tämän vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon starttirahaprofiilista voi tehdä sen johtopäätöksen, että viime vuoteen verrattuna hakijoita tulee olemaan enemmän. Testitutkimus antaa ymmärtää: Käy kiinni messuvieraaseen! Messuhallien käytävillä marssii miljoonia euroja ohi näytteilleasettajien kassavirran. Asiakkaat eivät tartu haaviin, koska messuosastoilla lyödään laimin monta itsestään selvää myyntiprosessin vaihetta. Yli 70 prosenttia Habitaren messuosastoilla kohdatuista edustajista ei selvittänyt, mistä osastolle tulleet kävijät olivat kiinnostuneita. Vain vajaa kolmannes edustajista osasi lähteä liikkeelle asiakkaan tarpeista. Näin kertoo Messu Mystery -testiasiointitutkimus, joka selvitti asiakaskohtaamista 70 osastolla kyseisillä sisustus- ja designmessuilla. Testikäyntejä tehtiin reilut 200. Myyntitilanne tyssää alkuunsa. Mistä voi tietää, mitä messukävijälle kannattaa tarjota, kun ei edes kysytä, mitä hän etsii tai tarvitsee, hämmästelee toimitusjohtaja Maarit Balac tutkimuksen toteuttaneesta Expo Expertistä. Laiskottelua? Näytteilleasettajien edustajat antavat potentiaalisten asiakkaiden lipsua käsistään messuosastoilla. Habitaressa 65 prosenttia edustajista ei huomioinut millään tavalla osastolle tullutta kävijää. Tätä perustellaan helposti messuosaston ruuhkautumisella. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että edustajat eivät omatoimisesti puhuttele osastolle tulijaa, vaikka mitään kiirettä ei olisikaan, Balac toteaa. Asiakkaan kohtaaminen messuilla poikkeaa valtavasti normaalista myyntityöstä liikkeessä tai myyntitapaamisessa. Kun asiakaskohtaaminen messuilla epäonnistuu, yrityksen koko brändimielikuva kärsii. Eikä silloin ole kyse pelkästä messumyynnistä, vaan puhumme paljon suuremmista summista. Maarit Balacin mukaan väittämät eivät perustu ainoastaan Habitare-tutkimukseen. Tulokset ovat olleet yhtä murskaavia kaikilla messuilla, joilla hänen edustamansa yritys on tehnyt testiasiointitutkimusta. Expo Expert Oy on tänä syksynä perustettu yritys, joka tutkii ja kehittää asiakaskohtaamista messuilla. Liikeidea kumpuaa yrityksen omistajien yli 30 vuoden kokemuksesta vähittäiskaupan ammattiostajina. Heikki Halme, Solita Oy:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja, on valittu vuoden ohjelmistoyrittäjäksi. Kasvuhakuisuus, yrittäjämäinen asenne ja henkilöstön hyvinvointiin panostaminen ovat Ohjelmistoyrittäjät ry:n valinnan perusteluja. Solita Oy on erikoistunut IT-asiantuntijapalveluihin ja vaativiin tietojärjestelmäratkaisuihin. HYÖDYNNÄ JÄSENETUSI Oletko miettinyt, että auton vuokraaminen on usein järkevämpää, kuin sen omistaminen? Suomen Yrittäjärjestön jäsenenä saat 15% alennuksen Suomessa tapahtuvista vuokrauksista. Kysy lisää Europcarista, , varaukset@europcar.fi

16 16 Suurtyönantajien omavastuu alensi työkyvyttömyysriskiä Kun työnantajan vastuu työkyvyttömyyseläkkeiden kustannuksista kasvaa, siirtyy työntekijöitä vähemmän sekä työstä sairauspäivärahalle että sairauspäivärahalta työkyvyttömyyseläkkeelle. VTT:n tutkijat Ossi Korkeamäki ja Tomi Kyyrä ovat selvittäneet tekijöitä, jotka vaikuttavat yli 50-vuotiaiden työntekijöiden siirtymiseen työstä sairauspäivärahalle ja edelleen työkyvyttömyyseläkkeelle. Tutkimus on vuosilta Yksi suomalaisen eläkejärjestelmän erikoisuus on, että suur- työnantajat ovat osittain vastuussa entisten työntekijöidensä työkyvyttömyyseläkkeiden kustannuksista. Omavastuun suuruus riippuu yrityksen koosta ja työntekijän iästä. Kustannusten pelko näyttäisi kannustavan työnantajia toimenpiteisiin, joilla ennaltaehkäistään sairastumisriskiä. Edelleen sama seikka kannustaa yrityksiä myös kuntouttaviin toimenpiteisiin, joilla sairastuneiden paluuta työhön voidaan edistää. Omavastuu voi jopa puolittaa 50-vuotiaan työntekijän vuotuisen työkyvyttömyysriskin. Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrää ovat vähentäneet myös lääketieteellisten kriteerien kiristyminen. Aikaisemmin yksilöllinen varhaiseläke tarjosi pitkään eläkereitin vanhemmille työntekijöille, joiden terveys oli heikentynyt. Käytännössä yksilöllinen varhaiseläke tarjosi eläkkeen tavallista löyhemmin lääketieteellisin perustein. Yksilöllisen varhaiseläkkeen alaikäraja oli 1990-luvun alussa 55 vuotta, josta sitä korotettiin vaiheittain 60 vuoteen, kunnes koko eläkemuoto lakkautettiin vuonna Jouko Lantto, teksti Lotta Tammelin, kuva Työelämä Sosiaalinen media helppoa ja halpaa yhteisöllisyyttä? Sosiaalisen median palvelut ovat suurimmaksi osaksi ilmaisia ja kenen tahansa haltuun otettavissa, mutta tähän helppouteen voi myös kompastua. Vaikka viime aikoina on ollut valloillaan sosiaalisen median hype, verkkopalveluiden sosiaaliset piirteet eivät ole uusi ilmiö. Internetin syntyhetkistä lähtien siihen on kuulunut vuorovaikutteellisuuden mahdollistaminen. Suurin muutos on kuitenkin viime vuosina ollut se, että erilaiset sosiaalisen median sovellukset ovat tulleet osaksi ihmisten arkipäivää ja yrityksissä myös osaksi liiketoimintaa. Ilmiön ympärillä pyörinyt hype on saanut yhä useammat organisaatiot ja yritykset pohtimaan osallisuuttaan sosiaalisen median palveluissa, samoin myös Suomen Yrittäjissä, kertoo Suomen Yrittäjien verkkotuottaja Päivi Kankaro. Sosiaalisen median hyödyntämisessä perinteiset viestintätavat eivät kuitenkaan toimi ja pelkkä läsnäolo ei takaa menestystä. Ennen sosiaaliseen mediaan astumista on mietittävä, mitä yhteisöpalveluiden kautta lähdetään hakemaan ja millaisella panostuksella. Varautua tulee myös siihen, että kun ihmisille annetaan mahdollisuus kommentoida ja osallistua, on myös negatiivinen palaute mahdollista, ja tähän tulee myös osata vastata nopeasti. Mahdollisuuksia kuitenkin on, jos niitä hyödynnetään samanaikaisesti suunnitelmallisesti ja rohkeasti. Lähtökohtana on hyvä miettiä kohderyhmää. Esimerkiksi Facebookia on turha käyttää, jos on selvää, että oma kohderyhmä ei sitä käyttäisi, Kankaro toteaa. Päivi Kankarolle sosiaalisessa mediassa toimiminen on luontevaa ja siksi hän uskoo sen potentiaaliin myös järjestötoiminnassa. Virtuaaliyhteisöt ovat erittäin tärkeitä yhteenkuuluvuudentunnetta luotaessa, hän toteaa. Suomen Yrittäjätkin feispuukkaa SY:n polku sosiaalisen median maailmaan on ollut melko tyypillinen. Osittain siihen on vaikuttanut verkon parissa työskentelevien ihmisten oma mielenkiinto ja osaaminen, osittain kentältä tullut paine. Järjestön ratkaisu oman sivun perustamiseen tapahtui, kun Facebook-palveluun oli ilmestynyt Suomen Yrittäjät -nimellä esiintyviä ryhmiä. Järjestö halusi oman kanavan niiden rinnalle. Facebook-sivua perustettaessa SY:llä ei ollut varsinaista strategiaa tai suunnitelmaa sen käytöstä. Halu oli kuitenkin saada uudenlainen vuorovaikutteinen kanava jäseniin, Päivi Kankaro muistaa. Käytön ja kokemuksen kautta Facebook-sivusta on kuitenkin muodostunut vilkas keskustelukanava jäsenten kanssa. Sivua ei ole käytetty perinteiseen top-down-henkiseen tiedottamiseen, joskin SY:n tiedotteet sivulla julkaistaankin. Pyrkimyksenä on ollut jäsenten kuunteleminen, yrittäjyyden esittäminen positiivisena ja mielenkiintoisena uravalintana, järjestön esittäminen dynaamisena ja vuorovaikutteisena, yhteishengen luominen ja ajankohtaisiin aiheisiin tarttuminen, Kankaro kuvaa. Käytössä olevat palvelut Tällä hetkellä sosiaalisen median palveluista Suomen Yrittäjillä on enemmän tai vähemmän käytössä Facebook, Twitter, LinkedIn ja Youtube. Facebookissa tärkeimpänä ryhmänä on Suomen Yrittäjien sivu ( com/suomenyrittajat), joka on tarkoitettu nimenomaan jäsenten kanssa kommunikoimiseen, järjestökuvan luomiseen ja mielenkiintoisten asioiden ja uutisten nostamiseen jäsenen raja sivulla lähestyy kovaa vauhtia, joten voimme sanoa olevamme suurin facebook-joukko järjestö- ja b- to-b-sektorilla, Kankaro kuvaa. Perustimme juuri myös Nuorten Yrittäjien toimintaan oman sivunsa ( com/nuoretyrittajat), jonka toiminta vasta hakee linjaansa. Lisäksi yrittajat.fi-sivuilla toimivalla Sosiaalisen median raadilla on oma sivunsa ( com/sosiaalistamediaa), jossa raatilaiset jakavat osaamistaan ja vastailevat yrittäjien ja asiasta kiinnostuneiden kysymyksiin, Kankaro jatkaa. Ulkomaalaiset tilausrikolliset uhkaavat myös yrityksiä Yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden tilannekuva on julkaistu. Kauppaan kohdistuvat maksuvälinepetokset ovat lisääntyneet. Tilannekuvaan on koottu luotettava ja kattava kuva yrityksiin kohdistuvasta rikollisuudesta. Tilannekuvassa on esitetty myös laajasti keinoja, joilla uhkia voidaan torjua. Murtovarkauksien ja niiden yritysten määrä on kääntynyt pitkän laskun jälkeen kasvuun. Varkausrikosten määrää kasvattavat etenkin Virosta, Liettuasta, Puolasta ja Romaniasta saapuvat rikolliset, jotka tekevät nopeasti paikasta toiseen liikkuen sarjamaisia omaisuusrikoksia. Ulkomaalaisten tekijöiden osuus törkeistä varkausrikoksista on lisääntynyt. Vuonna 2007 viranomaisten selvittämistä törkeistä varkauksista 14 prosenttia todettiin ulkomaalaisten tekemiksi. Vuoden 2010 tammi-elokuussa vastaava luku on 43 prosenttia, kansliapäällikkö Ritva Viljanen sisäasiainministeriöstä keroo. Myös myymälävarkaudet ja näpistykset ovat lisääntyneet. Niiden määrä oli vuonna 2009 lähes , kun vielä vuonna 2005 määrä oli noin rikosta pienempi. Merkittävä osa myymälävarkauksista ja näpistyksistä on nykyisin laajamittaista ja suunnitelmallista sarjarikollisuutta. Tietopääomaa havitellaan Tilannekuvan mukaan yritysten keskeisen tietopääoman kaappaamiseen tähtäävien hyökkäysten määrä on kasvanut edelleen. Suurin osa näistä tehdään tietoa keräävän haittaohjelman avulla. Haittaohjelmia toimitetaan yleisimmin yrityksen sisäverkkoon sähköpostin tai USB-muistivälineen avulla. Poliisin tietojen mukaan rikollisia on havaittu toimivan esimerkiksi rakennus-, kuljetus-, siivous- ja ravintola-alan yrityksissä tai alihankkijoissa. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää tilanteisiin, joissa järjestäytyneen rikollisuuden valta-asema pääsee vahvistumaan Yrityshakua uusiksi Päivi Kankaron mukaan sosiaalinen media tarkoittaa toki muutakin kuin vain Facebookia. Verkkosivuillamme on jo käytössä joitain sosiaalisia toiminnallisuuksia, kuten kommentointi- ja reittausmahdollisuudet, blogit ja rss-feedit, hän luettelee. Nämä jo perinteisemmät vuorovaikutustavat eivät kuitenkaan ole saaneet sivulla kävijöitä keskustelemaan samalla mittakaavalla kuin mitä Facebookissa käydään keskustelua, Kankaro toteaa. Keväälle 2011 suunniteltu Yrityshaun uudistusprojekti tulee varmasti vastaamaan osaltaan yritysten väliseen vuorovaikutustarpeeseen. Kehittämisprojektin myötä yrityksille halutaan antaa mahdollisuus kertoa itsestään ja tuotteistaan enemmän, etsiä yhteistyökumppaneita ja alihankkijoita, tarjota jäsenetuja muille ja tulla ylipäätään paremmin löydetyksi. Pyörää ei kuitenkaan kannata keksiä uudelleen, joten mitään uutta yritys-facebookia ei aleta rakentamaan. Kehitettävät sovellukset kannattaa aina arvioida suhteessa hyötyyn. Onko esimerkiksi hyödyllistä kehittää isolla rahalla mobiili-, Iphone- tai Ipad-sovelluksia, jos käyttäjäkunta on marginaalinen? Vai onko mahdollista toteuttaa edullisesti sellaisia palveluita, jotka toisivat uusia käyttäjiä ja siten myös jäseniä, verkkotuottaja Päivi Kankaro analysoi. Muutama seikka muistettavaksi Toimi suunnitellusti, pelkkä näkyvyys ja olemassaolo eivät riitä. Ei top-down-henkistä viestintää, vaan ajatuksellista ja merkityksellistä sisältöä. Käytä erilaista retoriikkaa kuin perinteisessä viestinnässä. Keskustele, kuuntele ja ole läsnä, reagoi kysymyksiin ja vaikeisiin asioihin. Ole nopea ja joustava. Luo positiivista mielikuvaa toimialastasi. Ole avoin, rehellinen ja nöyrä. Jos haluat tietää lisää sosiaalisesta mediasta, tutustu Seksiä, valheita ja sosiaalista mediaa -blogiin: kokonaisilla elinkeinoelämän aloilla. Suomessa erityisesti ulkomaankaupan ja kauttakulkuliikenteen yhteydessä liiketoiminnan muodossa toteutettava talousrikollisuus on merkittävä uhka, Ritva Viljanen muistuttaa. Maksukorttirikollisuus muuttaa muotoaan Maksukorttirikollisuus on monimuotoinen, kasvava ja yleensä rajat ylittävä rikollisuuden ala, joka on muuttanut muotoaan uusien tietoturvallisuusstandardien käyttöönoton myötä. Maksukorttitietojen kopiointi on vähentymässä samaan aikaan kun etämyyntipetokset lisääntyvät. Kauppaan kohdistuvat petokset ja maksuvälinepetokset ovat lisääntyneet tuntuvasti. Myös yritykset joutuvat identiteettivarkauden kohteeksi, Ritva Viljanen huomauttaa. Yritysturvallisuuden tilannekuva on kokonaisuudessaan nähtävissä osoitteessa Kilpailuvirastolle voi vinkata kartelleista nyt myös netissä Kilpailuvirasto on lisännyt verkkosivuilleen osoitteeseen vihjelinkin, jonka kautta voi ilmoittaa virastolle epäilemästään kartellista tai muusta kilpailunrajoituksesta. Uuden palvelun tavoitteena on madaltaa yhteydenottokynnystä virastoon ja helpottaa tietojen lähettämistä. Vihjeen voi halutessaan lähettää myös nimettömänä. Kilpailuvirastolle toimitetut havainnot ja vihjeet ovat vuosien mittaan auttaneet virastoa suuntaamaan toimintaansa kiellettyjen kilpailunrajoitusten valvonnan kannalta merkittäviin kysymyksiin. Vihjeiden keräämistä on päätetty siksi nyt tehostaa. Mahdollisia kilpailuongelmia koskevat vihjeet ovat tärkeitä viestejä markkinoiden toiminnasta, ja virasto käynnistää tarvittaessa niiden perusteella tarkemmat tutkimukset. Vihjeitä voi antaa entiseen tapaan myös puhelimitse. Erityisesti kartelleja koskevat vihjeet ovat virastolle tervetulleita, koska kartellien paikantaminen on niiden salaisen luonteen vuoksi vaikeaa. Myös todisteiden löytäminen kartelleista on haasteellista. Yksittäinenkin vihje voi joissakin tapauksissa olla tutkimusten kannalta ratkaiseva, juuri se puuttuva lenkki muiden aiemmin saatujen vihjeiden ja todisteiden ketjussa, Kilpailuviraston tutkimuspäällikkö Arttu Juuti painottaa. Vaarallisten kemikaalien varoitusmerkit muuttuvat Kemikaalien varoitusmerkit muuttuvat lähivuosina, koska EU:ssa on tullut voimaan uusi kemikaaleja koskeva asetus. Vanhat oranssimustat varoitusmerkit korvataan uusilla punavalkomustilla merkeillä. Pitkien siirtymäaikojen vuoksi usean vuoden ajan käytössä on sekä vanhoja että uusia varoitusmerkkejä. Vanhoja varoitusmerkkejä saa kuitenkin kemikaalista riippuen olla markkinoilla olevissa tuotteissa vuoteen 2017 asti. Uudet ja korvattavat varoi- tusmerkit ovat näkösällä osoitteessa uudet varoitusmerkit. Hyvä käytös sallittu työpaikoillakin Vähättely, sivuuttaminen, eristäminen, henkilön yksilöllisten ominaisuuksien tai luonteenpiirteiden arvostelu, mustamaalaaminen, uhkailu, työnjohtovallan ylittäminen, nöyryyttävä käskyttäminen, epätasapuolinen kohtelu Ilmiöllä on monta nimeä. Arkikielessä puhutaan työpaikkakiusaamisesta. Työlainsäädännön mukaan kyse on häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta sekä työsyrjinnästä. Riippumatta siitä mitä nimeä ilmiöstä käytetään, tarkoitetaan sillä Työturvallisuuskeskuksen mukaan sellaista kohtelua ja käyttäytymistä, joka haittaa työn turvallista, terveellistä ja tuottavaa tekemistä. Työturvallisuuskeskus järjestää työmarkkinajärjestöjen kanssa syksyn ja talven aikana kiertueen, jolla halutaan viestiä, että hyvä käytös on työssäkin sallittu. Tilaisuudet ovat maksuttomia, ja ne pidetään aamupäivisin seuraavasti: Vaasa , Vantaa , Lappeenranta , Kuopio ja Rovaniemi Lisätietoja ohjelmasta ja ilmoittautumisesta www. ttk.fi/hyvakaytos. Purjeveneet myötäisessä Venemessuilla. Pelkästään purjevenelaiturissa esillä on 21 purjevenettä, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin messujen historiassa. Kaikkiaan ykköshallin täyttää lähes 30 venettä. Messut järjestetään Helsingissä helmikuuta 2011.

17 17

18 18 Laivojen ympäristötuki hakuun marraskuussa Liikenne- ja viestintäminis- teriössä viimeistellään meriliikenteen uudisalusten ympäristötukiohjelmaa ja sitä koskevaa asetusta. Asetus käsitellään valtio- neuvoston istunnossa marraskuussa. Kun hallitus on hyväksynyt asetuksen, se tulee voimaan välittömästi. Sen jälkeen tuki on yrityksien haettavissa. Tukea voidaan myöntää Suomeen rekisteröidylle yritykselle, joka harjoittaa laivanvarustustoimintaa. Tukea on mahdollista myöntää hankkeelle, jolla on merkittävästi ympäristöä parantavia vaikutuksia. Näitä ovat ympäristöystävällisempien alusten käyttöönotto Kylmälaiteliikkeille rekisteröimisasiaa Kylmäalan siirtymäkausi päättyy heinäkuussa Alan yritysten pitää huolehtia siihen mennessä pätevyyksiensä päivityksistä. Jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitealan siirtymäkausi päättyy Siirtymäkauden rekisterissä olevien kylmälaiteliikkeiden on uusittava todistuksensa siirtymäkauden aikana. Samalla vastuuhenkilöille ja myös asentajille on haettava pätevyystodistukset. Vastuuhenkilöiden ja asentajien pätevyyksien tulee olla asetuksen (452/2009) mukaiset. F-kaasuja sisältäviä jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteita asentavien ja huoltavien toiminnanharjoittajien on tai tekniset ratkaisut mukaan lukien vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttö tai polttoaineiden päästönvähentämisteknologian hyödyntäminen. Tukiohjelma tarvitsee EU:n komission hyväksynnän, eli tukea ei voida maksaa ennen kuin komissio on asian käsitellyt. Eduskunta on myöntänyt jo aiemmin 30 miljoonan euron valtuuden alusten ympäristötukeen. Tiistaisessa neuvottelussaan hallitus päätti jatkaa tuen antamisvaltuutta ensi vuoden puolelle. Esitys sisältyy hallituksen eduskunnalle marraskuussa annettavaan vuoden 2011 tuloja menoarvion täydennysesitykseen. Autot ja korjaamot taas samaan messupakettiin Auto & Korjaamo -messut toteutetaan jälleen yhtenä kokonaisuutena. Viime vuosina alalla on järjestetty erilliset tapahtumat. Tämä on ensimmäinen kerta viiteen vuoteen, kun koko ala saadaan saman katon alle. Aiemmin voimat hajotettiin kaksiin messuihin, mutta nyt kaikki panokset saadaan yhden yhteisen tapahtuman hyväksi. Kävijät ovat samoja, joten tämä säästää merkittävästi myös heidän aikaansa, kertoo toimitusjohtaja Ari Saarimäki Tecalemit Oy:stä. Saarimäki toimii Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen Korjaamolaitetoimittajat KLT -jaoston puheenjohtajana. Auto & Korjaamo messut järjestetään tammikuuta 2011 Helsingin Messukeskuksessa. Tähän näyttelyyn satsataan kunnolla. Tapahtuman odotetaan pitkän tauon ja lyhyen taantuman jälkeen kokoavan poikkeuksellisen laajasti autokaupan jälkimarkkinoiden ammattilaisia uusimman autotekniikan ja huoltopalvelujen äärelle. Autojen jälkimarkkinahan on dynaaminen kaupan ala. Samalla toimintaympäristö kuten, katsastus, viranomaisprosessit ja lainsäädäntö muuttuvat, hallituksen puheenjohtaja Kaj Ström Motoral Oy:stä sanoo. Hän toimii Autonosatukkukauppiaat AOT -jaoston puheenjohtaja rekisteröidyttävä Tukesin ylläpitämään kylmälaiteliikerekisteriin. Vastuuhenkilöiden ja asentajien pätevyydet on ilmoitettava kylmäalan pätevyysrekisteriin. Vastuuhenkilön ja asentajien on haettava Tukesilta tarvittavat pätevyystodistukset. Hakemukseen on liitettävä todistuskopiot pätevyysvaatimuksissa esitetystä koulutuksesta ja tutkinnosta. Toiminnanharjoittajan on lähetettävä kylmälaiteliiketodistuksen uusimiseksi Tukesille toimintailmoitus, jossa on tiedot vastuuhenkilöstä ja asentajista. Lisätietoja Tietopalvelu, Tiedotteet, Kylmäala Lotta Tammelin, teksti Kososen mukaan alv-alella ei ollut vaikutuksia alan taloustilanteeseen. Suomen Hiusyrittäjät ry on Kososen tutkimustuloksista eri mieltä. Tutkimuksen mukaan parturi- kampaamot alensivat hinto- jaan noin puolella veronalennuksen määrästä, mutta palveluiden kysyntään ei toimen- piteellä näyttänyt olevan vaikutusta. Samalla arvioitiin, voiko alennetuilla alv-kannoilla tukea kohdealojen kysyntää ja työllisyyttä. Kun parturi-kampaamojen kysyntä ei alv-alennuksen myötä muuttunut, ei sillä ollut vaikutusta myöskään alan työvoiman kysyntään, Tuomas Kosonen sanoo. Tutkimuksen vertailuryhmänä olivat kauneushoitolat, joita alv-alennus ei koskenut. Ei ollut tehokas keino Kysyntä- ja työllisyysvaikutusten puuttuessa ei EU:n alvalennuskokeilun alkuperäinen tavoite täyttynyt. Eriytetyt arvonlisäverokannat voivat olla perusteltuja, jos niillä saavutetaan jotain tehokkuusetua suh- Toimialat Hiusalan alv-alen vaikutuksista erimielisiä tutkimustuloksia Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkija Tuomas Kosonen selvitti parturikampaamojen 14 prosenttiyksikön suuruisen arvonlisäveroalennuksen vaikutuksia hintoihin. Harri Auramo, teksti Voimakkaasti kasvuhakuiseksi yritykseksi tunnustautui pkbarometrin kyselyssä lähes 14 prosenttia ja mahdollisuuksien mukaan kasvavaksi 41 prosenttia alan yrityksistä. Tuotannon bruttoarvo ei ole kuitenkaan mainittavasti viime vuosina kasvanut, koska suomalaiset eivät syö määräänsä enempää. Useimmiten lujaa mennään siellä, missä on elintarviketeollisuutta ennestään ja missä on kuluttajia paljon ja missä myös lähiruokaa kysytään enemmän, kertoo toimialapäällikkö Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY- teessa muihin valtion käytettävissä oleviin ohjailukeinoihin, Kosonen sanoo. Tässä tapauksessa vaikuttaa kuitenkin siltä, että työvoimavaltaisten palvelualojen alv-kokeilu ei ollut tehokas talouden ohjailukeino. Siten johtopäätöksenä kokeilu tulisi lopettaa ja suoda eri alojen yrityksille samanlainen toimintaympäristö. Käsittämätön tutkimus Suomen Hiusyrittäjät ry on Kososen tutkimustuloksista ihmeissään. Tutkimus vaikuttaa täysin käsittämättömältä, Suomen Hiusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Arja Laurila kommentoi. Hänellä on käytössään aivan toisenlaisia tutkimustuloksia alennetun alv:n ajoilta eli vuosilta Toimialan liikevaihto kasvoi vuodesta 2006 vuoteen 2008 noin 109 miljoonalla eurolla eli lähes 29 prosenttia, joten kysyntä on selvästi kasvanut, Laurila huomauttaa. Hiusyrittäjien toiminnanjohtaja on myös eri mieltä alv-alennuksen vaikutuksesta alan työllisyyteen. Futureimagebank Työvoimavaltaisten palvelualojen verokannan alv- alennuskokeilun tarkoituksena oli lisätä palveluiden kysyntää ja työllisyyttä sekä vähentää harmaata taloutta halvempien hintojen avulla. Epäselvää on kävikö näin, sillä tutkimustuloksia on suuntaan ja toiseen. Elintarvikealan yrityksillä kasvuhaluja vaikka kulutus lisääntyy hitaasti keskuksesta. TEM-ministeriön laatima elintarvikealan toimialaraportti esiteltiin Lahdessa. Hämeen E LY-keskuksen ylijohtaja Pek- Vuosina hiusalan henkilöstö lisääntyi 1197:llä ja enemmänkin ongelmaksi muodostui pula ammattitaitoisesta henkilökunnasta. Uusia yrityksiä tai toimipaikkoja perustettiin tuolloin 773. Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Suomen Hiusyrittäjät kyselivät touko-kesäkuussa 2010 työnantajayrityksiltä esimerkiksi palkkaussuunnitelmista. Yrityksistä 90 prosenttia ilmoitti tuolloin palkanneensa uutta henkilökuntaa vuosina Keskimäärin palkattuja oli 5 henkeä, Arja Laurila kertoo. Tavoitteena vähentää harmaata taloutta Työvoimavaltaisten palvelualojen verokannan alv-alennuskokeilu verokannan väliaikainen alentaminen 22 prosentista 8 prosenttiin on osa laajempaa Euroopan unionin jäsenvaltioilleen mahdollistamaa kokeilua vuoteen 2010 asti. Kokeilun tarkoituksena on lisätä palveluiden kysyntää ja työllisyyttä sekä vähentää harmaata taloutta halvempien hintojen avulla. Yli puolet elintarviketeollisuuden yrityksistä uskoo myynnin kasvuun. Alan kannattavuus on melko vaatimatonta, mutta vakaata. Tosin erot eri alatoimialojen välillä sekä sisällä ovat suuria. ka Savolainen kommentoi raporttia Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnista, joissa keskus on käynnistänyt erityisen hankkeen elintarviketeollisuuden aseman säilyttämiseksi. Noin 4000 hämäläistä saa alueellamme toimeentulonsa elintarviketeollisuudesta, ja sen lisäksi alkutuotannossa työskentelevät. Jonkin verran olemme menettäneet asemiamme. Alan teollisuus on meillä nyt kasvuvaiheessa, mutta valitettavasti kaikki yritykset eivät ole siitä osallisia. Ehkä enemmän olemme kuitenkin huolissamme alkutuotannon säilymisestä. Savolaisen mukaan alkutuotannolla ja elintarviketeollisuudella on kohtalonyhteytensä. Häme on viljantuottajana vahvoilla, mutta lihantuotanto on uhan alaisena. Lähes 3000 yritystä tuottamassa Elintarviketeollisuus on arvolla mitattuna neljänneksi suurin teollisuusala Suomessa ja kolmanneksi suurin teollinen työllistäjä. Elintarviketeollisuudessa työskentelee noin henkilöä. Koko elintarvikeketju työllistää henkilöä, mikä on 12 prosenttia työllisestä työvoimasta. Jalostusarvoltaan suurimmat alatoimialat ovat lihanjalostus, meijeriteollisuus ja leipomoteollisuus. Maassamme on lähes yritystä. Toimialapäällikkö Leena Hyrylän mukaan alaan ovat viime vuosina vaikuttaneet raaka-aineiden ja muiden tuotannontekijöiden kallistuminen, veromuutokset, kaupan ketjuliiketoiminnan vahvistuminen, julkisten hankintojen keskittyminen ja monimutkaistuminen, sähköistyminen sekä erilaisten vastuullisuus- ja lähiruokanäkökulmien korostuminen. Lisäksi tuonti on lisääntynyt. Tuotekehityksen on ennakoitava ja reagoitava entistä nopeammin kuluttajien muuttuviin tarpeisiin ja toiveisiin. Luomu nousee taas ainakin muualla Luomutuotteet näyttävät nyt olevan laajenemassa, se näkyy kaupoissa. Olen kuitenkin huolissani siitä, että laajeneminen näyttää tapahtuvan tuontituotteilla, kommentoi Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen. Juutisen mukaan kaupan pitäisi ottaa luomuasia vakavasti, jotta kysyntä saadaan voimistumaan myös Suomessa. Luomutuotteiden osuus kulutuksesta on Suomessa vain yksi prosentti. Tanskassa, Itävallassa ja Sveitsissä luomutuotteiden markkinaosuudet ovat 5 7 prosentin välillä. Tanskassa luomumyynnin arvo on kymmenkertainen Suomeen verrattuna. Euroopassa puhutaan, että luomutuotteiden uusi tuleminen on tosiasia, joten Suomessakin olisi nyt tekemisen paikka. Finpron johtavan konsultin Esa Wrangin mukaan suomalaisten tuottajien ei kuitenkaan kannata ehkä yrittää perinteisillä luomutuotteilla koville supermarket-markkinoille, vaan miettiä esimerkiksi terveyteen, kuten allergiaan, lastenravintoon ja pohjoiseen luontoomme liittyviä tuotteita. Suomen parturikampaajille kaksi mitalia MM-kisoissa Kansainvälisen hiusalan keskus järjestön OMC:n järjestämät MM-kilpailut on pidetty Pariisissa. Suomen kilpailijat saavuttivat kaikkien aikojen menestyksen. Suomen seniorikampaajien joukkue voitti hopeaavenäjän jälkeen. Suomen jouk ku eessa kilpailivat Maria Haanpää Vantaalta, Galina Hanhi mäki Jämsästä, Marina InginenLohjalta ja Mira Keränen Vantaalta. Junioripartureiden kahden työn yhteistuloksissaelina Salminen Tampereelta voitti pronssia. Senioripartureiden Classic Cut -kilpailussa Terho Pieviläinen Joensuusta oli neljäs. Seniorikampaajien Creative Hairstyle -kilpailussa Maria Haanpää Vantaalta oli viides. Kampaajajoukkueen valmen tajana toimi Helena Kuortti Jämsästä. Parturijoukkueen valmen tajana toimi Jan- Mikael Urjansson Helsingistä. Kisat olivat historiansa suurim mat. Kilpailijoita oli 860 ja yleisöä henkilöä. Suomalaiset pitsimatot yrityskilpailussa Yhdysvalloissa Kotimaisia pitsimattoja valmistava Virkkuukoukussa edustaa Suomea Global Student Entrepreneur Awards -kilpailussa englanninkielisellä nimellään Hooked Design. Kilpailu pidetään USA:n Kansas Cityssä ja osallistujia on tulossa 22 eri maasta Afrikkaa, Aasiaa ja Australiaa myöten. GSEA on vuodesta 1998 järjestetty vuotuinen kilpailu,jossa korkeakouluopintojen aikana perustetut yritykset kilpailevat dollarin pääpalkinnosta. Kolmipäiväisen kilpailun aikana oma yritysidea esitetään yritysmaailman edustajista koostuvalle tuomaristolle.kilpailu on osa Global Entre preneurship -viikkoa. Virkkuukoukussa Ay on turkulaisten Tiina Jaatisen ja Minna Kokon Nuori Yrittäjyys -kurssilla perustama designyritys, joka valmistaa virkattuja pitsimattoja tekstiiliteollisuuden ylijäämämateriaalista. Kotitalouksien pyykinpesukoneiden ja astianpesukoneiden energiatehokkuusvaatimukset tiukkenevat vaiheittain alkaen. EU:n asetus kieltää energiatehokkuudeltaan huonojen pyykin- ja astianpesukoneiden tuonnin EU:n markkinoille. Tee sijoitus, joka kannattaa kaikissa Työhyvinvointiin panostaminen on investointi, joka maksaa itsensä takaisin. Sijoita henkilökuntasi hyvinvointiin tarjoamalla mahdollisuus terveelliseen ruokailuun Luottokunnan Lounassetelillä. Tai ruoki luovuutta tai tyydytä liikunnanhimo Luottokunnan Virikesetelillä. Kun työntekijäsi voivat hyvin, yrityksesi voi hyvin. Katso ja voita! Tutki tarkemmin, miksi työhyvinvointiin investoiminen kannattaa, ja tilaa laskelma setelien hyödyistä Siinä samassa voit voittaa 1000 :lla hyvinvointia yritykseesi. suhdanteissa. HUOMAA UUSI ILME!

19 Jan Vapaavuori: Julkisivuremonttien määrä moninkertaistuu Julkisivuremonttien määrä kasvaa lähivuosina rajusti, mikä tarjoaa merkittävän mahdollisuuden ilmastonmuutosta hillitseville energiatehokkuusteoille. Betonielementtiremonttien yhteydessä kannattaa mahdollisuuksien mukaan aina investoida myös rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen, puhui asuntoministeri Jan Vapaavuori Finnbuild-messuilla Helsingissä. Suomen asuinkerrostaloissa on betonielementtijulkisivuja yhteensä noin 25 miljoonaa neliömetriä. Niiden peruskorjaustarve nelinkertaistuu 2010-luvulla ja kuusinkertaistuu 2020-luvulla verrattuna 1990-luvun peruskorjaustarpeeseen. Peruskorjauksien yhteydessä voidaan parantaa kustannustehokkaasti rakennusten energiatehokkuutta sekä esimerkiksi siirtyä uusiutuvan energian käyttöön lämmityksessä. Korjausrakentamisen yhteydessä tehdyt investoinnit maksavat itsensä takaisin energialaskujen pienenemisenä ja osaan toimista voi saada lisäksi valtion energia-avustusta 10 tai jopa 20 prosenttia, ministeri Vapaavuori kertoi. Suomen kerrostalokannasta suuri osa on rakennettu ja 1970-luvuilla. Näinä vuosikymmeninä rakentamistapa muuttui paikalla rakentamisesta elementtirakentamiseen. Vapaavuoren mukaan tulevan julkisivu-urakan syynä ovat osaksi elementtirakentamisen alkuaikoina tehdyt virheet. Puolet 2050-luvun rakennuksista on tänään jo rakennettu. Korjausrakentamisen määrä Suomessa ohittaa tulevina vuosina sekä arvolla että rakennushankkeiden lukumäärällä mitattuna uudisrakentamisen. Siten myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja energian säästöön tähtäävien toimien painopiste siirtyy uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen lähivuosina. Nyt korjattavia julkisivuja korjataan seuraavan kerran vasta noin 30 vuoden kuluttua luvun energiatehokkuutta rakennetaan siis tänään tehtävillä korjauksilla. Meillä ole varaa tehdä yhtään julkisivuremonttia ilman että energiaulottuvuus on vakavasti mukana, Vapaavuori summasi. Maaseutututkija: Suomi vanhenee vauhdilla. Huoltosuhde uhkaa heikentyä EU-maiden heikoimmaksi vuoteen 2020 mennessä. Samaan aikaan kun väestön vanhetessa palvelujen tarve kasvaa, julkisen sektorin resurssit vastata yksin kasvavaan kysyntään vähenevät. Vaikka tämä tiedetään, ratkaisuja ja lääkkeitä tilanteeseen ei haeta. On selvää, että kolmatta sektoria, järjestöjä ja kansalaisten osallistumista tarvitaan entistä enemmän, kritisoi tutkija Ritva Pihlaja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Toimialat Maaseudun palvelumarkkinat eivät houkuttele yrityksiä Hallitus kyllä puhuu kauniita julkisen ja kolmannen sektorin kumppanuudesta, mutta siitä huolimatta järjestöjen toimintamahdollisuuksien heikentämistä vain jatketaan. Tiedot käyvät ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamasta tutkimuksesta, jonka nimi on Kolmas sektori ja julkinen valta. Tilanne on erityisen vaikea maaseutukunnissa. Verotulot ja valtionosuudet eivät tahdo riittää edes lakisääteisten palvelujen järjestämiseen. Järjestöille myös palkattuja työntekijöitä Maaseudun olosuhteet pitkät välimatkat, harva asutus ja usein keskuksia alhaisempi tulotaso eivät houkuttele liiketaloudellisin perustein toimivia yrityksiä tarjoamaan palveluja ja täyttämään syntyviä palveluaukkoja. Ratkaisuksi ehdotetaankin usein kolmatta sektoria. Ei kolmas sektori voi toimia pelastusrenkaana, varsinkaan maaseudulla, missä aktiivisia järjestötoimijoita ja nuoria on vähän ja välimatkat ovat pitkiä. Säännöllistä päivittäistä apua ja palveluja ei voida jättää vapaaehtoisten varaan, vaan tällaiseen työhön tarvitaan palkattuja työntekijöitä myös järjestöissä, vaatii tutkija Pihlaja. Tutkija Pihlajan mukaan kilpailua ja markkinoita painottava politiikka uhkaa järjestöjen toimintaa palvelujen tuottajana ja työllistäjänä sekä vielä tärkeämmän yhteisöllisyyden ja ihmisten välisen kanssakäymisen vahvistajana 19 Energiamääräykset lähentävät taloteollisuutta ja talotekniikkayrityksiä Uusien vuoden 2012 energiamääräysten vaatimukset saavutetaan talotekniikkaa kehittämällä, eivätkä ne edellytä talon rakenteellisten osien muuttamista. Onnistuminen kuitenkin edellyttää, että lämmitysmuodon valinta otetaan jo entistä varhaisemmassa vaiheessa huomioon. Tämä tulee viemään taloteollisuutta ja talotekniikka-alan yrityksiä tiiviimpään yhteistyöhön, arvioi tuotepäällikkö Mikko Roininen Uponorilta Pientaloteollisuus PTT:n syysseminaarissa. Talotekniikalla vaikutetaan samanaikaisesti sekä energian kulutukseen, energian tuottoon että asumismukavuuteen, Mikko Roininen totesi. Vuoden 2012 energiamääräysten uudistus tuo tullessaan kokonaisenergiankulutukseen perustuvan säätelyn. Energiamuoto otetaan huomioon energiakertoimessa. U-vertailuarvoihin uudistus ei tuo muutoksia. Etulyöntiasemassa tulevat olemaan uusiutuvat energia- lähteet, kaukolämpö ja teknisistä ratkaisuista lämpöpumpputekniikka sekä vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä. Uusiutuvien energialähteiden osuuden tulee vastata neljännestä talon lämmitysenergiantarpeesta. Teknologiateollisuudessa menetetty työpaikkaa Teknologiateollisuuden viennin voimakas supistuminen on johtanut verotulojen tuntuvaan vähenemiseen ja julkisen velan rajuun kasvuun. Teknologiateollisuuden mukaan alan viimeaikainen kasvu Suomessa ei ole riittävää, jotta työpaikat ja hyvinvointi voidaan varmistaa. Teknologiateollisuuden kilpailukyky Suomessa on heikentynyt selvästi 2000-luvulla. Suomi ei toimintaympäristönä houkuttele puoleensa ulkomaisia yrityksiä, investointeja ja osaajia siinä määrin kuin vielä 1990-luvulla, Teknologiateollisuus varoittelee. Suomen on ryhdyttävä määrätietoisiin toimiin, joilla teollisuuden kilpailukykyä parannetaan kaikin käytettävissä olevin keinoin, liitto peräänkuuluttaa. Teknologiateollisuuden suhdannebarometrin mukaan liikevaihdon kasvuun ei Suomessa edelleenkään ole odotettavissa nopeaa paranemista. Yritysten tilauskehitys on parantunut kokonaisuudessaan vain hieman tänä vuonna. Tilanne toimialoilla ja yrityksissä kuitenkin vaihtelee merkittävästi. 60 prosenttia tavara- ja palveluviennistä Globaalin talouskriisin seurauksena teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa väheni vii- Kiitä siivoojaa saatat säästyä flunssalta Lotta Tammelin Flunssaepidemian aikaan käsien peseminen ja tunnollinen siivooja ovat parhaat aseet taistelussa mikrobeja vastaan, muistuttaa Teknokemian Yhdistys. Flunssan välttelyssä ehdottomasti tärkein asia on hyvä käsihygienia, jota voi täydentää myös desinfioivilla käsihuuhteilla. Työpaikoilla ja julkisissa tiloissa hyvä ylläpitosiivous pitää loput pöpöt kaukana. Työpaikkoja tai julkisia tiloja ei tarvitse kuitenkaan desinfioida yltä päältä, vaan hyvin tehty siivous riittää. Säännöllinen siivoaminen vaikuttaa positiivisesti myös työtehoon työpaikoilla. Se, miten siivous tehdään, riippuu siivottavasta tilasta ja esimerkiksi siitä, miten usein siivotaan, kertoo Teknokemian Yhdistyksen toimitusjohtaja Sari Karjomaa. Säännöllinen siivous pitää paikat kunnossa ja kohentaa rakennuksen arvoa sekä vaikuttaa myös positiivisesti tiloissa oleskelevien ihmisten hyvinvointiin ja työtehoon sekä sairauspoissaoloihin, Teknokemian Yhdistyksestä painotetaan. me vuonna lähes 30 prosenttia eli kaikkiaan lähes 20 miljardia euroa. Tänä vuonna tästä pudotuksesta on saatu takaisin vasta neljä prosenttia. Ala vastaa 60:ta prosenttia Suomen tavara- ja palveluviennistä. Teknologia teollisuuden suhdannebarometrin mukaan teknologiateollisuuden työpaikat Suomessa ovat vähentyneet noin 10 prosenttia eli työpaikkaa vuoden 2008 jälkeen. Sen sijaan kehittyvissä, matalan kustannustason maissa suomalaisyritykset ovat kaiken aikaa lisänneet työvoimaansa. Haastavampi tilanne kuin 1990-luvulla Jos seuraavan vuoden aikana ei tehdä rivakasti ja päättäväisesti päätöksiä yritysten ja osaamisen kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi, jää menestyksen sato saamatta seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tilanne on nyt selvästi haastavampi kuin 1990-luvun laman jälkeen, sanoo Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen. Turusen mukaan kansainvälisesti kilpailukykyisellä verotuksella voidaan myös luoda uutta kasvua. Tämä koskee kaikkia merkittäviä veroja, kuten yhteisöveroa, pääomaveroa, ansiotuloveroa ja energiaveroa. Flunssaepidemia iskee ovenkahvoihin Teknokemian Yhdistyksen mukaan siivottaville tiloille kannattaa laatia siivoussuunnitelma, jossa päätetään, kuinka usein pinnat pyyhitään, sosiaalitilat siivotaan ja roskikset tyhjennetään. Flunssaepidemian iskiessä siivouksessa pyyhitään erityisen huolellisesti kosketuspinnat, kuten ovenkahvat, kaiteet ja hanat. Erillisiä desinfiointeja ei kuitenkaan käytetä, sillä säännöllinen ylläpitosiivous ja yleispuhdistusaineet riittävät, kun työn tekee hyvin. Siivottavan kohteen edustajan vastuulla on seurata, että puhtaanapidon taso pysyy hyvänä. Laadunseurannan avuksi voi esimerkiksi kerätä rakentavaa palautetta siivottavassa tilassa työskenteleviltä ihmisiltä. Kaikkea siivousta ei kuitenkaan kannata sysätä siivoojien harteille, vaan omien jälkien siistiminen työpaikalla on sallittua. Oman työpisteen pitäminen siistinä, roskien lajitteleminen ja yleisissä tiloissa omien sotkujen siivoaminen ovat jo hyvä alku, Karjomaa kannustaa. Viime kuussa haki sohvaa Googlesta.* Kuinka moni hakee juuri sitä, mitä yrityksesi tarjoaa? Aiemmin yritykset käyttivät aikaa uusien asiakkaiden etsimiseen nykyään asia on päinvastoin. Google-mainonnalla saat näkyvyyttä juuri sillä hetkellä, kun asiakkaat etsivät yrityksesi tarjoamia tuotteita tai palveluja ja linkki ohjaa suoraan verkkosivuillesi. Tervetuloa näkymään Googlen kanssa. Lähetä tekstiviesti google numeroon tai käy osoitteessa google.fi/adwords/mainos, niin autamme sinut alkuun. Juuri nyt meillä on 50 euron aloitustarjous. *Google Keyword Tool. Aloitustarjous 50 Tarjous on voimassa asti.

20 20 Sosiaaliturva Yrityksille uusi Kauppa Naisten vaateliike Somerolla. Liikevaihto Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 50 m 2. SY Rakennuspuutavaran välitysliike Pohjois-Pohjanmaalla. Liikevaihto Työntekijöitä 4 5. Omat toimitilat 850 m 2. Hintapyyntö SY Sisäkioski/grillli/kahvio Uudellamaalla. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 60 m 2. Hintapyyntö SY Rauta- /lahjatavaraliike Etelä- Karjalassa. Liikevaihto Työntekijöitä 2 3. Omat toimitilat 800 m 2. Hintapyyntö SY Ekologisia maaleja kehittävä, valmistava ja maahantuova yritys Uudellamaalla. Liikevaihto Työntekijöitä 2 3. Vuokratut toimitilat 200 m 2. Hintapyyntö SY Rakentaminen Kiinteistökorjaus yritys Päijät- Hämeessä. Vuokratut toimitilat 210 m 2. Hintapyyntö SY Teräsrakenteiden valmistusja asennusyritys Pirkanmaalla. Liikevaihto n Työntekijöitä 4. Vuokratut toimitilat 300 m 2. Hintapyyntö SY Majoitus, ravintola, elintarvike Kahvila-ravintola Keski-Suomessa. Liikevaihto Työntekijöitä 2 3. Vuokratut toimitilat 170 m 2. Hintapyyntö SY Negatiivinen asiakaskokemus päätyy verkkoon Asiakkaat keskustelevat verkossa runsaasti erityisesti palvelun laatuun liittyvistä kokemuksistaan, käy ilmi tuoreessa M-Brain Oy:n toteuttamassa tutkimuksessa. Verkkoviestinnän seurantaan erikoistunut M-Brain arvioi tutkimuksessaan yli kesän 2010 aikana kirjoitettua verkkokeskustelun kommenttia. Asiakaspalveluun liittyviä kokemuksia ja mielipiteitä vaihdeltiin erityisesti yleiskeskustelupalstoilla, toimituksellisen median keskustelupalstoilla ja harrastepalstoilla. Selvästi vähemmän keskusteluja käytiin blogeissa ja vauva- ja perhepalstoilla. MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Teollisuus, valmistus Keittiökalustealan yritys Varsinais-Suomessa. Liikevaihto Työntekijöitä 4 5. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö SY Kalusteteollisuusyritys Turun talousalueella. Liikevaihto Työntekijöitä 3. Omat tai vuokrattavat toimitilat 850 m 2. SY Puusepänteollisuutta harjoittavan yrityksen liiketoiminta Etelä-Karjalassa. Liikevaihto Työntekijöitä 2 3. Omat toimitilat 1053 m 2. Hintapyyntö SY Metallialan tuotannollinen yritys Kymenlaaksossa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto Työntekijöitä 2 3. Omat toimitilat. Hintapyyntö SY Muut toimialat Energiaratkaisujen, lämpöpumppujen ja jäähdytyslaitteiden myynti- ja asennusyritys tai osuus yrityksestä Uudellamaalla. Liikevaihto n Työntekijöitä 4 6. Vuokratut toimitilat. SY Luonnontuotteiden hankintayritys Kainuussa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto Työntekijöitä 2 3. Vuokratut toimitilat. SY Metallialan tekninen myyntija urakointiyritys Uudellamaalla. Liikevaihto Työntekijöitä 4 5. Vuokratut toimitilat 200 m 2. Hintapyyntö SY Sairaankuljetusyritys Pohjanmaalla. Liikevaihto Vuokratut toimitilat. SY Eniten verkossa keskustellaan teleoperaattorien palvelusta, mutta myös vähittäiskaupan palvelukokemukset puhututtavat runsaasti. Sävyltään keskustelu on useimmiten negatiivista, M-Brainista arvioidaan. Keskustelu hajaantuu eri paikkoihin Eräs merkittävä havainto yrityksille on, että keskustelu hajaantuu toimialoittain erilaisiin paikkoihin. Kunkin yrityksen kannattaakin selvittää, missä itselle ja omalle toimialalle relevantit keskustelut käydään, sanoo tutkimuksen suunnitellut Näytä olevasi jäsen! Kirjaudu yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi ja nouda Jäsenyritys nettibanneri yrityksesi kotisivuille. Bannerista on saatavissa myös painokelpoinen neliväriversio käytettäväksi julkaisuihin ja lehti-ilmoituksiin. Palvelu Kunto- /aerobicsali Päijät- Hämeessä. Liikevaihto n Vuokratut toimitilat 515 m 2. Hintapyyntö SY Tili- ja isännöintitoimisto Pohjois-Pohjanmaalla. Liikevaihto alle Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 20 m 2. Hintapyyntö SY Monialayritys Pohjois-Karjalassa. Liikevaihto Työntekijöitä 6 9. Vuokratut toimitilat n. 400 m 2. SY Yritysvälittäjät Esimerkkejä myytävistä kohteistamme hintapyynnöin Rautakauppa Rakennusalan erikoisliiketoiminta Kuljetusalan palveluyritys Keittiötasojen ja fasaadiosien valm Teollisuuskiinteistöyht. osakekanta Leipomo kahvilamyymälä Lounasrav.&kahvio ja kauppa Kauneudenhoitoalan tukku ja. maahantuonti Hautaustoimisto ja kukkakauppa Perinteikäs kotileipomo Ammatillinen perhekoti Kestikievari ja tilausravintola Pääomasij. ravintolisäalan yritykseen Ravintola-, Kahvila- ja Catering palv Pizzeria Monipuolinen autokorjaamo Pub-ravintola Hautaustoimisto ja kukkakauppa Vartioimispalvelu Lisätietoja ja lisää kohteita OSTETAAN YRITYKSIÄ Palvelu Ostetaan tilitoimisto tai liiketoiminta Pohjois-Helsingin alueelta. Liikevaihto Työntekijöitä 2 3. Vuokratut toimitilat. SY M-Brainin pääanalyytikko Riitta Salo. Asiakaspalveluun liittyvä keskustelu sai 90 prosentissa tapauksia alkunsa henkilön omasta aloitteesta tai kokemuksesta. Valtaosa keskusteluista oli lyhyitä, mutta mukaan sattui myös joitakin useita vuosia kestäneitä keskusteluketjuja. Perhepäivähoitajat työaikalain piiriin Perhepäivähoitajien työ tulee työaikalain soveltamisalan piiriin vuoden 2011 alusta. Tavoitteena on parantaa perhepäivähoitajien työaikasuojelua ja edistää heidän yhdenvertaista kohteluaan niin ammattiryhmän sisällä kuin työmarkkinoilla yleisestikin. Perhepäivähoitajien työaikasuojelu on tähän saakka perustunut pelkästään työ- ja virkaehtosopimuksen määräyksiin. Niiden mukaan perhepäivähoitajien säännöllinen työaika on 43 tuntia 15 minuuttia viikossa. Muutoksen myötä perhepäivähoitajien säännöllinen viikkotyöaika lyhentyy 40 tuntiin eli 7,5 prosentilla nykytilanteeseen verrattuna. Perhepäivähoitajia on noin Yrityspörssin ilmoitusehdot Yrityspörssissä julkaistaan vakiosisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista. Netti-ilmoituspaketti sisältää kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Netti-ilmoituksen hinta on 80 + alv 22 %. Yrityspörssin ilmoituspaketti sisältää kaksi ilmoitusta Yrittäjä- Sanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Lehti-ilmoitukset julkaistaan peräkkäisissä YrittäjäSanomien numeroissa sekä lähinnä sen julkaisupäivää ilmestyvissä Kauppalehden perjantainumeroissa. Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta Suomen Yrittäjien jäsenille on % ja ei-jäsenille %. Yhteystiedot: Suomen Yrittäjät, PL 999, Helsinki p. (09) , f. (09) yritysporssi@yrittajat.fi Lisätietoja tällä palstalla julkaistuista ilmoituksista ja enemmän ilmoituksia yrityspörssin internet-sivuilla yritysporssi Seuraava Yrityspörssi ilmestyy Negatiivista keskustelua Vaikka puolet keskusteluista oli sävyltään negatiivisia, myös positiivisia kommentteja löytyi viidenneksen verran. Monesti samoissa keskusteluissa nousi esiin sekä negatiivisia että positiivisia mielipiteitä yrityksistä tai koko toimialasta. Suomalaisen on tunnetusti helpompi esittää negatiivisia kuin positiivisia tunteita, mikä pätee myös verkossa, Salo arvioi. Suu avataan oma-aloitteisesti helpommin silloin, kun joku menee pieleen, kuin silloin, kun saadaan hyvää palvelua. Yritysten ei kuitenkaan tulisi pelästyä negatiivisuutta tai sulkea keskustelulta korviaan. Osallistuminen sosiaaliseen mediaan lähtee siitä, että selvitetään, mitä puhutaan ja sitten mietitään, miten reagoidaan, hän jatkaa ja heistä valtaosa on naisia. Lakimuutos aiheuttaa perhepäivähoidon työn organisointiin muutoksia ja lisää varahoitajien ja varahoitopaikkojen käyttöä. Lisäksi työaikalain jaksotyöaikasäännöstä muutetaan siten, että myös lasten päivähoitolaissa tarkoitetussa perhepäivähoidossa voidaan käyttää jaksotyöaikaa. Muutos helpottaa joustavampien työaikajärjestelyjen käyttöä kunnissa. Siirtymäsäännöksellä turvataan voimassa olevien työ- ja virkaehtosopimusmääräysten soveltaminen sopimuskauden loppuun. Lakimuutos on välttämätön työaikadirektiivin vaatimusten täyttämiseksi. kehittämisväylä Talousapu-neuvontapalvelu mukaan kehittämistyöhön. Pekka Malmberg Teollisuuden tilauskanta on nousussa, mutta pienempien yritysten talousvaikeudet eivät ole suinkaan takanapäin, toteaa Talousapu-neuvontapalvelua ve- tävä tutkimus- ja kehityspäällikkö Jari Leskinen PKT-säätiöstä. Talousapu- neuvontapalvelussa kokeneet yrityksen terveyttämiskonsultit antavat neuvoja puhelimen välityksellä yrityksen talous- ja liiketoimintaongelmissa. Palvelu perustettiin viime vuoden lokakuussa juuri pienempiä yrityksiä varten, joilla ei ole ollut muuta paikkaa, mistä saisi neuvoja taloudellisissa ongelmissa. Ensimmäisen toimintavuoden aikana ei perusideaa ole tarvinnut muuttaa. Yli yrittäjää on ollut yhteydessä neuvontaan ja suurimmalla osalla heistä on ollut taloudellisia ongelmia, kertoo Jari Leskinen. Tällä hetkellä pienet palvelualan yritykset kaipaavat neuvoja ja tukea. Tietoa ja työkaluja internetistä Yrittäjiä kiinnostavat tällä hetkellä etenkin rästien maksusuunnitelman tekeminen ja yritystoiminnan mahdollinen lopettaminen. Molemmista aiheista on ohjeita myös Talousavun kotisivuilla, jonka laajaan maksuttomaan työkaluvalikoimaan on lisätty syksyllä suositus Nykypäivän kiivastahtisessa ja hyviä sosiaalisia taitoja edellyttävässä työelämässä masennustilat vaikeuttavat työssä selviytymistä aikaisempaa enemmän, vaikka niiden määrä väestössä ei näyttäisi lisääntyneen, sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula sanoi valtakunnallisessa depressiofoorumissa Helsingissä. Myönteinen tieto kuitenkin on, että masennuksesta johtuvat eläkkeet ovat kahden viime vuoden aikana kääntyneet laskuun. Ministeri Rehulan mukaan keskeistä masennukseen liittyvän työkyvyttömyyden ehkäisyssä on työhyvinvoinnin edistäminen ja ennaltaehkäisevät Pidetään huolta henkisestä hyvinvoinnistamme! Lotta Tammelin Mielenterveysseuran Koulutuskeskuksen Yrittäjien hyvinvointikilta -hanke on kehittänyt toimintamallin pk-yrittäjien hyvinvoinnin tueksi. Vuosina toteutetun Yrittäjien hyvinvointikilta -hankkeen tavoitteena oli kehittää vertaisverkosto tukemaan Uudenmaan alueella toimivien yrittäjien jaksamista ja henkistä hyvinvointia. Tavoitteeseen pyrittiin kahdella tavalla: koulutuksella ja vertaistukea tarjoavalla kiltaryhmätoiminnalla. Kiltaryhmiä ohjasi kolme työparia, joissa toinen ohjaajista oli kokenut yrittäjä ja toinen henkisen hyvinvoinnin asiantuntija. Koulutuksessa käytiin läpi henkiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyviä kysymyksiä. Kiltaryhmätoiminnassa vertaisverkosto tuki jäseniään ja ohjaajapari verkostoa. Toimintaa arvioitiin tutkimuskyselyin ja ryhmähaastatteluin. Jaksamisesta huolehtiminen toiminnan edellytys Hankkeen mukaan pk-yrittäjät tarvitsevat tukea henkisen hy- Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Jari Leskinen, PKT-säätiö yrityksen rauhoitussopimukseksi. Yrityksen tuotteiden ja palvelujen myyntiponnistelujen helpottamiseksi Talousavun sivuilta saa työkalun, jolla voi tehdä myyntisuunnitelmia ja seurata niiden toteutumista. vinvointinsa ylläpitämiseen ja jaksamiseen; yrittäjyyteen liittyy yksinäisyyden ja jaksamisen ansa. Hankkeen myötä monen yrittäjän näkemys muuttui aiemmasta päinvastaiseksi: omasta jaksamisesta huolehtiminen alettiin nähdä tuloksellisen toiminnan edellytyksenä. Pk-yrittäjät hyötyivät jo kiltakoulutuksesta, mutta kiltaryhmiin osallistumalla hyöty moninkertaistui. Yrittäjäjärjestöjen ja Mielenterveysseuran Koulutuskeskuksen tavoitteena onkin kiltatoiminnan levittäminen eri puolille Suomea mahdollisimman monen yrittäjän henkiseksi tueksi. Hankkeessa on myös julkaistu yrittäjän henkistä hyvinvointia tarkasteleva artikkelikokoelma Yrittäjän arki areenalla hyvinvointia kiltatoiminnalla. Julkaisussa pohditaan yrittäjyyden haasteita, arkea ja jaksamista, esitellään kokemuksia hankkeesta, sen tuottamaa toimintamallia ja tutkimustuloksia. Hankkeen valmisteluun ja toteutukseen osallistuivat Suomen Yrittäjät, Uudenmaan yrittäjät, Eläke-Fennia ja Suomen Mielenterveysseura. Rahoituksesta vastasi Raha-automaattiyhdistys. PKT-säätiö Katso tai soita p Tuotannollisille yrityksille lisää kehittämispanoksia Teknologiateollisuus ry on käynnistänyt laajan kehittämishankkeen TRIOplus. Siinä eri teknologiakeskusten asiantuntijat käyvät 600 yrityksessä ja aktivoivat yrityksiä mukaan kehittämistyöhön. Tavoite on saada aikaan yli 300 yritysanalyysia ja niiden tuloksena vähintään 100 laajaa kehittämishanketta, joissa yhteistyö sekä uusien tuotteiden ja markkinoiden luominen ovat pääroolissa. Niillä tuotannollisilla yrityksillä, joilla on taloudellisia vaikeuksia, on myös mahdollisuus liittyä mukaan TRIOplus-hankkeeseen. Yrityksille on räätälöity oma terveyttämispalvelu TalousapuPLUS, jossa terveyttämiskonsultti käy aluksi läpi yrityksen taloudellisen aseman. Seuraavaksi tehdään tuotteita, asiakkaita, liiketoimintaa ja taloutta koskeva TMA-analyysi. Sen tuloksien perusteella tehdään jatkosuunnitelma, jonka mukaan yrityksen taloutta joudutaan ehkä terveyttämään lisää tai yritys ohjataan suoraan ELYkeskusten tai TEKESin kehittämispalveluihin. Ota yhteys TalousapuPLUS: aan: PKT-säätiö, Jari Leskinen, p Tietoa TRIOplushankkeesta: trioplus Ministeri Rehula: Masennuksen hoito vaatii yhteistyötä Keskustan kuvapankki Masennuksesta johtuvat eläkkeet ovat kahden viime vuoden aikana kääntyneet laskuun. Juha Rehula toimenpiteet, mutta myös oikea-aikainen hoito ja kuntoutus. Erityisesti nuorten kohdalla nopea hoitoon ohjaaminen ja pääsy olisi aina ensiarvoisen tärkeää. Työ- ja toimintakyvyn säilymisen näkökulmasta ensimmäiset kuukaudet ovat usein ratkaisevia. Paine kohdistuu erityisesti peruspalveluihin, joissa valtaosa masentuneista kohdataan ensimmäistä kertaa, ministeri Rehula sanoi. Työkykynsä menettäneiden masennustoipilaiden kohdalla työhön paluun edellytykset pitää turvata terveydenhuollon, kuntoutuksen ja työpaikkojen nykyistä toimivammalla yhteistyöllä. Sairausvakuutusmaksut vahvistettu Sairausvakuutusmaksujen vuoden 2011 maksuprosentit on vahvistettu. Vakuutettujen sairaanhoitomaksu on ensi vuonna 1,19 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta. Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,36 prosenttia. Molemmat maksut alenevat vuoden 2010 tasosta 0,28 prosenttiyksikköä. Työnantajan sairausvakuutusmaksu on 2,12 prosenttia, ja palkansaajien sekä yrittäjien STM on vahvistanut vuoden 2011 työeläkevakuutusmaksut. Ensi vuonna työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 22,4 prosenttia palkasta eli 0,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna Tähän maksuun annetaan kuitenkin tilapäinen 0,5 prosenttiyksikön alennus, jolla on tarkoitus purkaa työttömyyseläkkeiden rahoitusylimäärää. Ensi vuonna alle 53-vuotiaiden työntekijöiden eläkemaksu on 4,7 prosenttia palkasta eli 0,2 prosenttiyksikköä korkeam- Rehula kertoi, että vuoden 2007 alusta työhön paluun kynnystä on voitu madaltaa käyttämällä osasairauspäivärahaa. Jotta työhön paluu voisi tapahtua mahdollisimman nopeasti, osasairauspäivärahaetuuden koskevia karenssiaikasäännöksiä muutettiin tämän vuoden alussa, mikä näyttäisi kaksinkertaistuneen käytön, hän jatkoi. Asenteita on myös tarkistettava. Leimaammeko edelleen työpaikoilla ja muualla yhteiskunnassa ihmisiä heidän terveydentilansa tai muun erilaisuuden vuoksi? Millaiset ovat meidän työyhteisöjemme pelisäännöt tukea osatyökykyisiä? Näitä asioita pitää työpaikoilla yhdessä pohtia. päivärahamaksu 0,82 prosenttia palkasta tai työtulosta. Maksut ovat 0,11 prosenttiyksikköä pienemmät kuin vuonna Yrittäjän eläkelain mukaisesti vakuutettujen yrittäjien maksama lisärahoitusosuus on 0,10 prosenttia. Lisärahoitusosuus laskee vuoden 2010 tasosta 0,02 prosenttiyksikköä. Asetus tulee voimaan vuoden 2011 alussa ja on voimassa vuoden 2011 loppuun. Vuoden 2011 työeläkevakuutusmaksut vahvistettu pi kuin vuonna Eläkemaksu 53 vuotta täyttäneille on 6,0 prosenttia eli se nousee 0,3 prosenttiyksikköä. Työnantajan maksu on ensi vuonna keskimäärin 17,1 prosenttia, joka on 0,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Maatalousyrittäjän eläkelain mukainen perusprosentti ja yrittäjän eläkelain mukainen työeläkevakuutusmaksuprosentti ovat ensi vuonna alle 53-vuotiailla 21,6 prosenttia ja 53 vuotta täyttäneillä 22,9 prosenttia.