Lautamies Suomen lautamiehet ry Finlands nämndemän rf 2/2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lautamies ... ... Suomen lautamiehet ry Finlands nämndemän rf 2/2012"

Transkriptio

1 Suomen lautamiehet ry Finlands nämndemän rf 2/ Arvoisat yhteistyötahot! Kiitämme kuluneesta vuodesta ja toivotamme Teille Rauhallista Joulua sekä Hyvää alkavaa Vuotta 2013 yhteistyön merkeissä. Suomen lautamiehet ry Hallitus

2 2 Sisältö Eurooppalaisen maallikkotuomarijärjestön organisaatio rakentumassa...4 Eurooppalaisella näkökulmalla vahva sija oikeudenjaossa...5 Ideoita ja ihmisiä mahtuu mukaan toimintaan Lautamiehet tutustuivat Svean hovioikeuteen Koulutusristeilyllä muistettiin ansioituneita Lautamiehistä maallikkotuomareiksi -joko olisi nimenmuutoksen aika? Vuosikokouskutsu Tervetuloa Jyväskylään! päivien seminaariohjelma Muutoksenhaun nykynäkymät ja rahapula tuomaripäivän pääaiheina Laamanni Juha Hyvärinen eläkkeelle Hannu Laitinen pakinoi Helsingin lautamiesyhdistys ry:n toimintaa Kutsu Tammiseminaariin päivien toimikunta esittäytyi Espoon lautamiehet Tallinnassa ja Tartossa Vierailu Mikkelin vankilaan tanssit on myös kokemustenvaihtoareena Vantaan lautamiestoimikunta järjesti kattavan koulutuskokonaisuuden Lautamiehillä yhteinen kesäpäivä Mustilassa Laamanninimityksiä Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson käräjäoikeuksiin Herastuomareita nimitettiin Pohjois-Savon Käräjäoikeudessa Herastuomarinimityksiä Kemi-Tornion käräjäoikeudessa Uusia herastuomareita Kymenlaaksossa Herastuomareita Etelä-Savon käräjäoikeudessa Muutoksen tuulet puhaltavat Hyvinkäällä Liity jäseneksi Jäsenyys ja jäsenedut Yhdistyksen kotisivut Julkaisija Suomen lautamiehet ry Finlands nämndemän rf Päätoimittaja Matti Laukkanen Alakiventie 1 D Helsinki puhelin suomenlautamiehet. Toimittaja Kari Mustonen Salpakankaantie 9 A Hollola puhelin Toimitusneuvosto Matti Laukkanen hallituksen puheenjohtaja, Anu Heinänen sihteeri, Kari Mustonen toimittaja Heikki Liljeroos hallitusneuvos Oikeusministeriö, Sinikka Koskela-Suo tiedottaja OM Osoitteenmuutokset Anu Heinänen Matinniitynkuja 2 C Espoo puhelin suomenlautamiehet. JÄSENMAKSUTILI: NORDEA FI BIC:NDEAFIHH Käytä viitenumeroa! Lehteen tarkoitettu materiaali: Sähköpostilla jutut lähetettävä siten, että kuva ja teksti ovat eri tiedostoja. Tekstin toivottu muoto rtf, ei omia asetteluja tai taulukoita. Kuvat toivotaan nimettävän ko. juttuun viittaavasti. Kuvien muoto jpg koko vähintään 300 kt. Paino KTMP Ykkös-Offset Oy Vaasa Painos 2500 kpl ISSN-L Seuraava lehti ilmestyy viikolla 23. Aineisto päätoimittajalle suomenlautamiehet. ) mennessä.

3 3 Pääkirjoitus 2/2012 Lautamiehen tehtävä on luo amustehtävä Mikään ei ole niin pysyvää kuin muutos, sillä taas elämme sitä aikaa, että lautamiesten määrää ollaan vähentämässä ja maallikkotuomarien toimen käyttöalaa entisestään supistamassa. Kunnallisvaalit on käyty ja uusien lautamiesten valinta on ajankohtainen. Toivoa sopii, että valitsijat ovat perehtyneet hyvin niihin vaatimuksiin, joita lautamiehelle on asetettu. tehtävään valittavan tulee olla tehtävään sopiva, luotettava, puolueeton maallikko, joka on harkitseva oikeuden jakaja, lain tulkitsija. Tehtävässä joutuu kohtaamaan raakojen tekojen selvittelyä ja asioita, joiden hyväksymisen sietäminen on vaikeaa. Vaitiolovelvollisuus ulospäin julkisuuteen on ehdoton. Kuka sitten kelpaa lautamieheksi? Vaatimukset lautamieheksi valittavaksi löytyvät Oikeusministeriön nettisivuilta sekä myös pienestä ohjekirjasesta Käräjäoikeuden lautamies. Parhaita asiantuntijoita ovat tietysti henkilöt, jotka ovat toimineet lautamiehinä. Heitä kannattaa haastatella ennen valintoja. Ja ennen kaikkea heitä tulisi kuulla kunnallisjärjestöissä herkällä korvalla ennen valintaesityksiä. Enkä näkisi huonoksi menettelyksi sitäkään, että yhdistyksemme jäsenet itse hakeutuisivat neuvonantajiksi. tehtävä ei ole palkinto eikä varsinkaan kokemusta kannata hukata, sillä tehtävän oppiminen vie kohtalaisen kauan. Muistetaan, että henkilön on oltava 25 vuotta, mutta ei 63 vuotta täyttänyt valintahetkellä. On sanonta, että Vaikka määrä vähenee niin laatu paranee. Työstäkäämme tätäkin asiaa tavoitteellisesti yhdessä. Olemalla jäsenenä ainoassa valtakunnallisessa järjestössä, Suomen lautamiehet ry:ssä, pysyy ajan hermolla. Lisää tietoa yhdistyksestä ja sen koulutustoiminnasta saa yhdistyksen ja lehden kautta, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Laamannivetoiset käräjäoikeuskohtaiset laamanni/lautamiesten yhteistyöryhmät ovat merkittävässä roolissa vuorovaikutuksen ja kaikkien yhteistyötahojen hyvän toimintaympäristön aikaansaamisessa. Kansainvälinen EU-tasoinen maallikkotuomaritoiminta on edennyt järjestön perustamisvaiheeseen. Lopullisen muotonsa Maallikkotuomarijärjestö saa keväällä 2013 Strasbourgissa. Kansainvälisen toiminnan yhteydessä käytetään lautamiehistä maallikkotuomari- nimitystä, joten se on yleisin nimitys lautamiehistä EU-maissa. Siksi maallikkotuomarinimeä varmaan tullaan jossain vaiheessa ehdottamaan yhdistyksen nimeksi. Puheenjohtaja ht. Matti Laukkanen Tärkein tehtävä yhdistyksellämme tällä hetkellä on toiminnan sopeuttaminen muuttuviin, niukkoihin taloudellisiin olosuhteisiin. Siinä työssä jokaisen jäsenen panos on tärkeä. Toinen tärkeä tehtävä on huolehtia lautamiesten etuuksien ajan tasalla pysymisestä, koskien koulutuskuluja, istuntopalkkioita ja matkakorvauksia. Jyväskylässä pidetään maaliskuussa 2013 vuosikokous, joka päättää siitä suunnasta, johon yhdistystämme kehitetään. Osa teistä on varmaan pohtinut, että jää pois lautamiestoiminnasta, kun ei ole enää istuva lautamies. Toimintamme tunnus on Kerran lautamies - aina lautamies, siksi toivon kuitenkin, että tämä ajatus tulee olemaan meillä jokaisella päällimmäisenä jatkossakin.

4 4 Eurooppalaisen maallikkotuomarijärjestön organisaa o rakentumassa John Thornhill kertoi näkemyksiään eurooppalaisesta maallikkotuomariyhteistyöstä. Euroopan maallikkotuomareiden tehtäväkenttä ei pienene, päinvastoin, maallikkotuomareiden tarve kasvaa. Näin arvioi lautamiesten koulutusristeilyllä mukana ollut eurooppalaisen maallikkotuomariverkoston puheenjohtaja John Thornhill. Hän kiitti Suomen lautamiesjärjestöä ja sen puheenjohtaja Matti Laukkasta vuonna 2009 tehdystä eurooppalaiseen yhteistyöhön johtaneesta aloitteesta. -Kiitoksia Matille ja kumppaneille. Mielestäni maallikkotuomarit ovat tärkeitä, me tuomme oikeuteen jotain sellaista, mikä Eurooppalaisen maallikkotuomarijärjestelmän tapahtumakoosteeseen voi tutustua Suomen lautamiehet ry:n kotisivuilla www. suomenlautamiehet. EU-lipun alta. tekee siitä oikeudenkäytön todellisen kivijalan. Eurooppalaisen maallikkotuomarijärjestelmän rakentamistyökaluksi synnytetty LJF (Lay Judge Forum) on käynnistymisvuodestaan 2009 lähtien luonut yhteistä verkostoa, yhteisiä käytäntöjä. Tämän vuoden keväällä Brysselissä allekirjoitettu perusasiakirja oli tärkeä välietappi. Nyt organisaation hahmotelmaa muotoillaan ja sitä työstävät muun muassa Thornhill Englannista ja sihteeri lm Jouni Elomaa Suomesta. Kun organisaatio rakentuu perusosiltaan valmiiksi, merkitsee se myös sitä, että suomalaisillakin lautamiehillä on ison järjestön tuki takanaan. EU:n tuki maallikkotuomarijärjestelmällä jo onkin. Näin vakuutti EU:n Euroopan oikeus-, perusoikeus- ja kansalaisuuskomissaari Viviane Reding keväällä Brysselissä. Eurooppalaisen yhteistyön tärkein tehtävä on turvata Euroopan laajuisesti maallikkonäkemyksen säilyminen oikeudenkäytössä. Eurooppalainen maallikkotuomarijärjestelmä on innostanut lautamiehiä ympäri Eurooppaa. Koulutusristeilyllä otetussa kuvassa Matti Laukkanen, Jouni Elomaa, Kristiina Kiesiläinen, John Thornhill, Seija Puha, Anu Heinänen, Ralf Asplund, Marika af Winklerfelt, Martti Korvenmaa, Leif Magnusson ja Reijo Heikkinen.

5 5 Eurooppalaisella näkökulmalla vahva sija oikeudenjaossa -joka tasolla suunta koh vahvempaa kansainvälistymistä Tämänvuotisen koulutusristeilyn ohjelma sisälsi asiaa niin kotimaisista turvallisuusuhkista kuin eurooppalaisesta yhteistyöstäkin. Varsin painavan osan luentokirjosta otti islamintutkijan näkökulma, joka toi esille kulttuurierojen ja ennakkoluuloisuuden olemusta. Luentojen kirjossa näkyi ylikansallisen yhteistyön laajeneva, kansainvälistyvä suuntaus. Se ei ollut uutta eikä outoa, onhan rikollisuuskin yhä enemmän kansainvälistynyt ja se ammentaa voimaa myös sähköisestä maailmasta. Näkyi luennoissa myös arkijärkinen ote: Hannu Laitisen kokemuspohjainen luento oli asiaproosaa, mutta samalla värikäs kokoelma kannanottoja, ymmärrettävine perusteluineen. Moderni suojelupoliisi ja uudet haasteet Suojelupoliisin turvallisuusja alueyksikön päällikkö Kari Harju puhui modernista suojelupoliisista esitellessään SUPO:n ydintoimintoja. Harjun luentoaihe oli terrorismin torjunta, laittoman tiedustelun torjunta ja turvallisuustyö, juuri ne asiat jotka ovat olleet suojelupoliisin ohjelmassa aina. Harjun mukaan tulevaisuus tuo kuitenkin uusia haasteita. Niiden joukossa on muun muassa terrorismin uhkakuvan muutos tässä ajassa. Suojelupoliisin turvallisuus- ja alueyksikön päällikkö Kari Harju kertoi suojelupoliisin olevan matkalla avoimempaan suuntaan. Henkilökuntaa valtio- ja yhteiskuntajärjestystä, sisäistä ja ulkoista turvallisuutta ja niiden tutkintaa hoitavalla suojelupoliisilla on noin 220 ja yhteistyön lonkerot kattavat niin kansainvälisen kuin kahdenvälisenkin yhteistyön. Harjun mukaan suojelupoliisi saa tietoja ilmiöistä muun muassa kansalaisten yhteydenottojen myötä ja sillä on vahva kansainvälinen näkökulma. Suojelupoliisi on pyrkinyt avoimuuteen ja Harju painottikin suunnan olevan kohti harkitsevaista avoimuutta. Harkitsevaisen avoimuuden hän kertoi merkitsevän mm lisääntyvää, mutta harkittua näkyvyyttä mediassa. Uskonto on islamissa kuuma aihe ja lämmin se on ajoittain Suomessakin. Suomessa tilanne on Harjun mukaan varsin rauhallinen ja keskustelua käydään mm. islamilaisten yhdistysten kanssa. Islam -terrorismiuhkaa Suomessa Harju piti vähäisenä. Suojelupoliisin työkenttään kuuluvaa valtiojohdon turvaamisen aluetta arvioidaan kerran kuukaudessa. Syy äjän ja poliisin välinen esitutkintayhteistyö syvenee Valtakunnansyyttäjänviraston valtionsyyttäjä Juha- Mikko Hämäläinen kertoi esitutkintalainsäädännön uudistamisen astuvan voimaan Tuolloin esitutkintayhteistyö muuttuu aikaisempaa velvoittavammaksi ja syyttäjä on pidettävä tietoisena esitutkinnan etenemisestä. Syyttäjän velvollisuus on osallistua tarvittaessa esitutkinnan ohjaamiseen. Esitutkinta tehdään syyttäjää varten ensisijaisesti. Tavoitteena on saada tekijät vastuuseen teoistaan. Syyttäjän ja poliisin välinen esitutkintayhteistyö syvenee, kertoi valtionsyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen.

6 6 Hämäläisen mukaan syyttäjien ja poliisin välisessä toiminnassa on menty parempaan suuntaan. Uudessa laissa säädetään esitutkintayhteistyöstä lailla: poliisi toimii tutkinnan johtajana ja syyttäjälle on kerrottava missä mennään. Esitutkintaviranomaisella ja syyttäjällä on tulevaisuudessa velvollisuus neuvotella keskenään. Vuoden 2014 painopistealueisiin kuuluvat esitutkintayhteistyö, salaiset pakkokeinot ja koulutus. Oikeudenkäynnit kiinnostavat julkista sanaa, lautamiehet eivät ole edo ajia Laamanni Tapani Koppinen Keski-Suomen käräjäoikeudesta selvitteli mm oikeuden ja median suhteita ja pohti median kiinnostusta oikeudenkäyntiuutisiin. -Olen aina ihmetellyt sitä, miten lehdistö ja muukin julkinen sana, mutta erityisesti maakuntalehdistö on niin kiinnostunut oikeudenkäyntiuutisista. Itse olen aikaisemmin ollut vähän sitä mieltä, että se on kurkistelumentaliteettia ja aika halpaa journalistiikkaa. -Juttujahan saa, kun viitsii notkua käräjäoikeuden eteisissä ja istunnoissa. Nykyään se on vielä helpompaa, kun lehdistölle jaetaan sähköpostitse varmaan joka käräjäoikeudesta juttulistat. -Kun tätä olen ääneen neljännen valtiomahdin edustajille ihmetellyt ja tuonut ehkä jotenkin väheksyvästikin ilmi tämän kantani ja sen, että tuo Laamanni Tapani Koppinen selvitteli mm oikeuden ja median suhteita. näköisin syin ei sano lukijalle yhtään mitään. Asioista hiukan enemmän tietävälle se saattaa sanoa, että jotakin selvitystä tutkinnanjohtajalla on vangitsemisvaatimuksensa tueksi ollut, kun ei ollut käytetty syytä epäillä perustetta. No, en mene tähän tematiikkaan syvemmälle. Kysehän on siis pakkokeino- eli vangitsemisprosessista ja pakkokeinolain terminologiasta. -Näissä asioissa ei ole lautamiehiä, yksi tuomari ja ne lähes säännön mukaan käsitellään yleisön läsnä olematta. Koppisen mukaan länsimainen oikeusvaltio eroaa ns banaanivaltiosta siinä, että siellä oikeudenkäynnit ovat julkisia. -Tämä on tärkeä aspekti, johon liittyy sekä lautamiesjärjestelmä että median ja muidenkin oikeus saada tietoa oikeudenkäynneistä. Tästähän meillä on voimaan tulleessa laissa oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa tarkat säännökset, ja poikkeukset pääsäännöstä on säännelty lailla. -järjestelmällä on vanhat historialliset perinteet ja perusteet, joista yksi tärkeä on ollut ja on juuri tuo, että maallikkotuomarit tuovat oikeudenkäyttöön avoimuutta. -Yhteiskunta on kovasti muuttunut ja voidaankin ainakin kysyä, onko tuo periaate enää täysin vedenpitävä - tai kustannussyistä ainakin kysyä, voitaisiinko se avoimuus turvata jollakin muulla tavalla paremmin, järkevämmin tai ainakin halvemmin. Tiedän, että näitäkin asioita mietitään. -Eikö lehdistö ja muu julkinen sana edellä kertomani huomioiden hoida tämän tehon kaukana tutkivasta journalismista, on minulle vastattu, että lehdet julkaisevat sitä, mistä ihmiset ovat kiinnostuneita. -Nyttemmin en osaa olla tästä perustelusta eri mieltä ja miksi olisinkaan. Ja oikeuden ja oikeuslaitoksen itsensäkin kannalta on vain hyvä, että prosessi, sikäli kuin se ehdottoman pääsäännön mukaan on julkista, on sitä myös tosiasiassa. Kuten kaikki täällä olevat tiedämme, yleensähän oikeussaleissa ei juuri yleisöä istu, koululaisia ja opiskelijoita ehkä lukuun ottamatta, Koppinen pohti. -Joskushan nämä lehtimiesten jutut naurattavat meitä ammattituomareita. Kirjoitetaan, että jollekin tuomittiin ehdonalaista ja tavallaan ärsyttävät nämä otsikon suoraan voimassa olevasta tai aikaisemmasta laista otetut sitaatit suljetuin ovin ja todennäköisin syin. -Eihän ne kielellisesti ole mitään varsinaisia journalistiikan kukkasia ja tuo toden-

7 7 tävän, tarvitaanko siihen tehtävään lautamiesjärjestelmää, Koppinen kysyi. Ongelmana hän näki sen, että tiedotusvastuu oikeusasioista on tuomarilla, ei lautamiehillä. ten ei ole syytä kommentoida oikeuden tuomiota julkiseen sanaan nähden, se on ammattituomarin asia. -Avoimuusperiaate on lautamiehiin nähden ongelmallinen myöskin siinä suhteessa, että ainakin itselläni on kaksi asiaa, joita lakkaamatta korostan lautamiehille. Toinen on se, että jääviydet katsotaan etukäteen ja toinen se, että oikeuden suljetuista päätösneuvotteluista ei hiiskuta ulospäin mitään. -Avoimuudella on siis säännöt, joista on pidettävä hyvin tarkasti kiinni. Olen nimittäin joutunut sellaiseenkin tilanteeseen, että olin pitänyt lautamiesten kanssa päätösneuvottelun suurehkossa jutussa ja olin ilmoittanut, että tuomio annetaan kansliatuomiona kahden viikon kuluttua. -Iski kylmä hiki, kun kuulin kylällä puhuttavan, että sieltä tulee kuulemma sellainen ja sellainen tuomio. Julkisuuslain mukana tuli myös uusi tiedotuselementti Julkinen seloste. Jutuista, jotka on käsitelty yleisön läsnä olematta ja julistettu salaisiksi, on käräjäoikeuden annettava julkinen seloste, jos asia on yhteiskunnallisesti merkittävä tai se on herättänyt huomattavaa kiinnostusta julkisuudessa. Tuomarit ovat näiden kirjoittamista nyt muutaman vuoden opetelleet. -Pääsääntö näissäkin on se, että niissä pitäisi sanoa jotakin konkreettista, että julkinen sana, suuri yleisö ja muut asiasta kiinnostuneet voisivat saada selvän lähinnä siitä, että oikeudenkäytön yhtenäisyys kaikissa tapauksissa toteutuu. Nimenomaan insestijuttujen yhteydessähän tästä on puhuttu paljon, että rangaistuskäytännön yhtenäisyyden seuraaminen on vaikeaa, jos julkinen seloste on mitäänsanomaton. -Joskus on ollut tosin toisinpäinkin, laillisuusvalvojille on tehty kanteluita siitä, että julkisessa selosteessa on sanottu liikaa, salaiseksi julistetut alaikäisen asianomistajan henkilötiedot on selosteen kautta tulleet julkisuuteen. Lakihan sanoo kategorisesti, että julkinen seloste sisältää pääpiirteittäisen selostuksen asiasta ja ratkaisun perusteluista. -Erikseen on säädetty, että erityisen arkaluonteista henkilön yksityiselämään liittyvää rikosta koskeva julkinen seloste on myös julkistettava niin, että asianomistajan henkilöllisyys ei paljastu. Selosteen tekeminen vaatii ammattitaitoa ja ehdoton pääsääntö on julkisuus, ei salaisuus tässäkin. Julkisista selosteista mediakin on ymmärrettävästi kiinnostunut ja saa niistä tärkeää tietoa. -Mediallakin on tietysti vastuunsa siitä, mitä se julkistaa. Muistan, kun nimeltä mainitsemattomilla maalaiskäräjillä istuttiin takavuosina juttua, jossa taksikuski oli syytteessä siitä, että hän olisi käyttänyt hyväksi koulukyyditsemiään kuuromykkiä alaikäisiä. -Käräjäoikeusvaiheessa oli kaikenlaisilla sen aikaisilla systeemeillä, sermeillä ym koitettu varjella alaikäisten asianomistajien yksityisyyttä. Pienellä paikkakunnalla tämänkaltaisen jutun asianomistajien nimet tulevat ymmärrettävästi kaikesta hyvästä yrityksestä huolimatta melkein väkisin julkisuuteen. -No, juttu eteni sitten aikanaan KKO:een asti, ja siitä annettiin oikein ennakkoratkaisu, jonka KKO nykyiseen tapaan julkisti netissäkin. Paikallinen lehtimies soitteli ja kyseli, että voiko sen nyt panna lehteen, minkä KKO jo oli pannut nettiin? Aika vaikea sitä oli kieltääkään. Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta 17 tuomiota sananvapausloukkauksista. Suurimmassa osassa näistä on ollut kysymys sananvapauden suhteesta yksityisyyden suojaan. Koppisen mukaan näyttää siltä, että Suomessa tuomioistuimet korkeimman oikeuden johdolla ovat panneet enemmän painoa yksityisyyden suojalle suhteessa sananvapauteen, kun taas EIT on pannut enemmän painoa sananvapaudelle. -Media näyttä olevan sitä mieltä, että nykyiseen lainsäädäntöön ei ole muutostarvetta ja että median sisäiset eettiset ohjeet takaavat tämän. -Muuten, myös tuomarien osalta on järjestötasolla viime keväänä vahvistettu tällaiset tuomarin eettiset ohjeet. -Hiljan Suomen Kuvalehdessä oli artikkeli otsikolla jos somali syyllistyy rikokseen, pitääkö hänen etninen taustansa kertoa uutisessa. Artikkelin mukaan mediankin keskuudessa esiintyi asiasta erilaisia mielipiteitä. Artikkelin mukaan nelosen uutisten oikeustoimittaja Susanna Reinboth edustaa käsittääkseni

8 8 esitetyistä mielipiteistä avoimempaa linjaa: Median ydintehtävä on yksiselitteinen: tiedon välittäminen kansalaisille. Lapsen seksuaalisen suojelun lyhyt historia Professori Terttu Utriainen Lapin yliopistosta pohditutti kuulijoita mm. lapsen seksuaalisen suojelun lyhyellä historialla. Professori Terttu Utriainen Lapin yliopistosta pohditutti kuulijoita mm. lapsen seksuaalisen suojelun lyhyellä historialla -pitkää historiaa ei asialla olekaan. Perheen rakenne määrää rikosten tyypin, rikokset syntyvät lainsäädäntöprosessin kautta ja seksuaalirikokset kertovat arvoista, listasi Utriainen. Seksuaalirikoksia on ollut aina. Utriaisen mukaan esimerkiksi vanhassa Roomassa ne käsiteltiin perhepiirissä. Jos muslimeilla on tai oli kunniasurmia on niitä ollut myös kristillisillä. Vanhoihin aikoihin verrattuna samankaltaisuutta löytyy tästä päivästä. -Vanhat tasot esiintyvät tänäänkin. Mooseksen laki vaikutti meilläkin kauan. -Lapsuus on pidentynyt, lapsuus on löydetty, vanhuus on löydetty. Vanhoista tullut erikoisryhmä. Rangaistusten erot ovat suuria kulttuurista riippuen. Vuonna 2011 tuli muutoksia rikoslain 20 lukuun ja lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin kriminalisoitiin. -Lapsen raiskausta ei ole. Pienen lapsen raiskaus joudutaan tuomitsemaan törkeänä hyväksikäyttönä, Utriainen kertoi ja muistutti että muutoksia tulee. Kansainväliset sopimukset velvoittavat ja oikeudet ovat laajentuneet. Seksuaalirikosten kiemuroita Kihlakunnansyyttäjä, apulaispäällikkö Eija Velitski käytti luennossaan esimerkkitapauksena mm ns. mallipornojuttua osoittamaan seksuaalirikoksien selvittämisvaiheen kiemuroita: Asianomistajan on vaikea kertoa tapahtumista, on hataria muistikuvia, vastakkaisia kertomuksia, ei ulkopuolisia todistajia, kertomusten uskottavuus, 25 nuorta naista salissa, terveys heikko, vahva lääkitys. -Tekijä saattaa myöntää, mutta kertoo että sulassa sovussa... Syyttäjän avuksi tulevat lääkärinlausunnot, rikoslaboratorion lausunnot, oikeuslääketieteellinen tutkimus, tallenteet ja ulkopuoliset silminnäkijät. -Tekijöillä on taipumus kuvata tekoja, Velitski kertoi. Esimerkkijutun mallipomo kuvasi yhdyntänsä. Kihlakunnansyyttäjä, apulaispäällikkö Eija Velitski kertoi seksuaalirikoksien selvittämisvaiheen kiemuroista. Käräjäoikeuden kokemuksia seksuaalirikosasioista -Minulla on miesnäkökulma, olen katsonut pakotien, aloitti Pohjois-Savon käräjäoikeuden osastonjohtaja Hannu Laitinen luentonsa, jonka oli pukenut maallikolle ymmärrettävään asuun. -Suurin osa rikoslain 20 luvun mukaisista rikoksista on sellaisia, joissa rangaistusmaksimi on enemmän kuin kaksi vuotta vankeutta ja joissa normaali kokoonpano on tuomari ja kolme lautamiestä. -Rikoslain 20 luvun mukaisten seksuaalirikosten määrä käräjäoikeuksien istunnoissa on lisääntynyt jyrkästi 2000-luvulla. Tuomarinuraa ja 1980-luvuilla aloittaessani seksuaalirikosasiat olivat aika harvinaisia juttuja ja tuolloin kysymys oli lähes aina jokseenkin selkeistä, usein tekijälle ennestään tuntemat-

9 9 Pohjois-Savon käräjäoikeuden osastonjohtaja Hannu Laitinen kertoi käräjäoikeuskokemuksistaan. tomaan täysikäiseen naiseen kohdistuneista väkivaltaa käyttäen tapahtuneista raiskauksista. -Teon luonnetta ei juuri tarvinnut pohtia, korkeintaan näytön riittävyyttä. Jutut tuohon aikaan olivat muutoinkin erilaisia nykyisiin verrattuna. -Tyypillisenä istuntopäivänä oli murtovarkauksia, autojen käyttöönottoja ja niillä humalassa ajoja, alkoholistimiesten keskinäisiä pahoinpitelyjä, usein puukkoakin apuna käyttäen ja melko usein tappoja tai niiden yrityksiä. Tekijätkin olivat reiluja vanhoja rosvoja eikä turhanaikaista ketkuilua ollut siinä määrin kuin nykyään. Voi olla, että aika kultaa muistot, Laitinen muisteli. -Mediassa suurinta huomiota saavat törkeät tapaukset, mutta ne eivät ole niitä tyypillisiä, istunnoissa useimmiten esille tulevia tapauksia. -Nykyään seksuaalirikoksista käräjäoikeuksissa suurin osa on erilaisia lapsiin kohdistuneita rikoksia, tyypillisimmin rikoslain 20 luvun 6 :n mukaisia lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä. Uhri saattaa olla 4-5 -vuotias pikkutyttö tai -poika, jolloin tekijä on usein vanhempi sukulaismies tai naapuri, tai vuotias neitonen, jolloin tekijä usein on noin 10 vuotta vanhempi nuori mies. Laitisen mukaan uutena rikostyyppinä on netin kautta solmitut tuttavuudet, joissa tyttö on vuotias ja mies 30 ja 50 väliltä. -Tapausten kirjo on kuitenkin laaja, itse esimerkiksi olen istunut juttua, jossa kysymys oli laitoksessa hoidettavien kehitysvammaisten homoseksuaalisesta hyväksikäytöstä. Julkisuudessakin on ollut ratsastuksen tai tanssin opettajien sekaantuminen nuoriin kurssitettaviin. Rangaistuskäytäntö on ollut vaihtelevaa. Laitisen mielestä pelkkien ylimalkaisten tietojen tai lehtiuutisten perusteella ei pitäisi ryhtyä arvostelemaan tuomioita ja mestaroimaan parempia. -Rikoslain 20 lukua aikanaan uudistettaessa hallitus esitti lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yläikärajaksi 15 vuotta. Eduskunta viisaudessaan päätti kuitenkin ikärajaksi 16 vuotta. Mitä itse kaukaisesta nuoruudestani muistan, niin jotkut 15-vuotiaat neitoset saattoivat kyllä olla muutamaa vuotta vanhempiin poikiinkin verrattuna jo varsin kokeneita, halukkaita ja kypsiä seksuaaliseen kanssakäymiseen, mihin nähden ikäraja olisi voinut olla 15-vuotta. -Vaikeus on myös siinä, että toiset kehittyvät eri tahdissa kuin toiset ja siitä, mistä toiselle aiheutuu herkkyytensä tai ongelmiensa vuoksi kärsimystä, aiheutuu toiselle vain nautintoa. -Silloin tällöin tulee istuttavaksi juttuja, jossa mies on maannut humalan vuoksi tiedottoman naisen, jonka kanssa yhdessä on iltaa vietetty ja menty yhteiseen petiin. Nykyään tekoa pidetään raiskauksena, ennen vuotta 2011 raiskauksesta tuli tuomio vain, jos tekijä oli saattanut uhrin sellaiseen tilaan. Tekijän katsottiin aikaisemmin teollaan syyllistyneen vain seksuaaliseen hyväksikäyttöön. -Erityisesti näissä jutuissa ongelmana on näytön riittävyys, jos näyttönä on vain sana sanaa vastaan. Ihmeen usein miehet myöntävät menettelynsä, siis suostumuksen puuttumisen, ja tulevat tuomituiksi, kun lähtökohta on se, että jos muuta näyttöä ei ole kuin sana sanaa vastaan, syyte hylätään. -Rangaistavuuden koventamisen tarpeesta näissä tilanteissa voisi kyllä, jos nykyään uskaltaisi, olla eri mieltäkin. Nykyään leimattaisiin suursiaksi, jos uskaltaisi sanoa, että pitäisi naisillakin olla jotakin vastuuta tekemisistään. Laitisen mukaan moraalisen ilmapiirin kiristyminen näkyy selvästi seksuaalirikosjuttujen lisääntymisessä samoin kuin pyrkimyksissä rajoittaa sananvapautta. -Nutturaa tai pipoa on laitettu entistä kireämmälle ja henkisiä Stalinin serkkuja istuu korkeillakin paikoilla. -Kannattaa kuitenkin huomauttaa, että syyttäjät tekevät paljon syyttämättä jättämisratkaisuja seksuaalirikosasioissa muun ohessa ei näyttöä -perusteella, joten ei kaikkein vähäisimmällä näytöllä olevat jutut edes tule käräjäoikeuteen. -Netin kautta tapahtuneissa yhteydenotoissa on myös

10 10 omat ongelmansa. Ilmeistä on, että pedo ilit käyttävät nettiä saalistuksessaan, mutta yhteydenottajan tunnistaminen pedo iliksi jää käytännössä tekemättä, jos henkilöllä ei ole aikaisempia tuomioita. -On esiintynyt tapauksia, että alle 16-vuotiaat tytöt kirjoittautuvat palstoille, joissa saisi olla vain yli 18-vuotiaat, ja väittävät olevansa täysikäisiä. Tuhmien kirjoittaminen täysikäisten kesken ei sinänsä ole rangaistavaa. -Alaikäinen tyttö on saattanut kerätä suurenkin miesringin ja kun joku mies on sitten havainnut tytön alaikäiseksi, uhkaillut tätä poliisille ilmoittamisella, jos mies lopettaa nettiseurustelun. Sellaisiakin miehiä, jotka ovat jatkaneet yhteydenpitoa saatuaan riittävästi aihetta epäillä tytön ikää, on voinut jäädä jäljelle lukuisa joukko. -Psykologit ja muut kirjanoppineet sanovat, että vastuu on aina aikuisella eikä lapsella, mutta tämän tyyppiset esimerkit panevat ihmettelemään eikö lapsella pidä olla mitään vastuuta. -Korvausten tuomitsemisessa joutuu sitten harkitsemaan, mikä kussakin lukuisista tapauksista on kohtuullinen määrä. Yhteissumma voi nousta aika mittavaksi. Kun jutuissa on eri vastaajat, joilla ei ole yhteisiä tekoja, on myös usein niin, että jutut istutaan erikseen. -Korvauksista, esim. lääkäreille maksetut, ovat sitten sellaisia, että niistä pitää tavalla tai toisella tuomita yhteisvastuu. On myös sanottu, että tällä tavalla eri puolelta maata olevat vastaajat oppivat tietämään toisensa ja voivat muodostaa pedo ilirenkaan. -Jos teko on aiheuttanut lisäksi mielenterveyden häiriötä (masennus, stressihäiriö ym), niistä voidaan lisäksi tuomita erillinen korvaus. Tällainen on kyllä todistettava lääkärinlausunnoilla tai sairauskertomuksilla. Ongelmana usein on, miten voidaan selvittää se, mikä osuus loukatun mielenterveysvaivoista johtuu puheena olevasta rikoksesta ja mikä johtuu hänen aikaisemmista elämänvaiheistaan. Usein näet vain on niin, että seksuaalirikoksetkin kohdistuvat todennäköisimmin moniongelmaisiin ihmisiin. -Joskus olen ihmetellyt, mistä kärsimys muodostuu. Eräässä jutussa, jossa asianomistajana oli vuotias tyttö ja syytettynä noin 10 vuotta vanhempi poika, tytön vanhemmat vaativat suuria kärsimyskorvauksia ja lääkärit todistivat kärsimyksen mittavuutta. Kysyin lopuksi tytöltä, millaista kärsimystä oli tullut ja milloin kärsimys oli alkanut. Tyttö vastasi, että kärsimystä alkoi tulla vasta sitten, kun äiti sai tietää asiasta. -Aivan varmasti tulee kärsimystä, kun nuoren tulee selvittää kokemuksensa vanhemmille, sosiaaliviranomaisille, lääkäreille, poliisille, syyttäjälle ja vielä käräjäoikeudelle ja mahdollisesti hovioikeudellekin. Ujompi lautamieskin voisi kakistella, jos viimeisimmät seksikokemuksensa joutuisi selostamaan yksityiskohtaisesti suurelle joukolle uteliaita ihmisiä. -Muina ongelmina seksuaalirikosjutuissa mainitsen vielä erilaisten lausuntojen, muun ohessa lääkärin- ja psykiatrinlausuntojen luotettavuuden. En ole ihan vakuuttunut aina niiden arvosta, Laitinen totesi. -Seksuaalirikosjutut käsitellään säännönmukaisesti suljetuin ovin ja asiakirjat julistetaan salaisiksi. Mielestäni aina tulee tehdä julkinen seloste, josta näkyy esimerkiksi, että vaikka rikosnimike on paha, teko ei ole kovin ihmeellinen. Laitinen muistutti myös potilaan oman kertomuksen painoarvosta, jonka lääkäri kirjaa omakseen, eli potilaan kertomus muuttuu näytöksi. -Ei pidä uskoa kaikkea, mitä paperilla meille työnnetään, Laitinen opasti. Islam on monimuotoinen uskonto Islamintutkija tri Sylvia Akar Helsingin yliopistosta luennoi kulttuurierojen ja ennakkoluulojen asemasta tuomioistuimissa. -En edes tiedä minkälaisia ennakkoluuloja teillä on, avasi Akar luentonsa. -Islam on toiseksi suurin maailmanuskonto. Sen alue kattaa suuren osan Afrikkaa ja se on valtauskonto Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa Kazakstaniin saakka. Islam on tärkeä uskonto osissa Venäjää, Kiinaa ja Intiaa, mutta suurimman muslimiyhteisön muodostavat Kaakkois-Aasian maat, Indonesia ja Malesia. -Islam ei siis ole arabien uskonto, vaikka se syntyikin Arabian niemimaalla ja arabia on tärkeä uskonnonharjoituksen kieli. Arabien osuus muslimeista on vain noin 18% ja on myös hyvä muistaa, että merkittävä vähemmistö arabeista on kristittyjä. Suuria paikallisia kristillisiä arabiyhteisöjä on Egyptissä, Libanonissa, Syyri-

11 11 Islamintutkija tri Sylvia Akar Helsingin yliopistosta luennoi kulttuurierojen ja ennakkoluulojen asemasta tuomioistuimissa. assa, Jordaniassa ja Irakissa. -Muslimit korostavat usein islamin ykseyttä, mutta todellisuudessa islam on yhtä monimuotoinen uskonto kuin kristinusko. Islamin eri oppisuuntien teologiset erot ovat suhteellisen pieniä, mutta erot uskonnollisten tekstien tulkinnoissa ovat suuria. Oppisuunnilla on esimerkiksi suuria eroavaisuuksia siinä, pidetäänkö uskontoa poliittisena ja yhteiskunnallisena voimana, vai pitäisikö sitä pitää yksityis- ja perhe-elämään kuuluvana asiana. Miten paljon lainsäädännön pitäisi perustua islamilaisiin periaatteisiin, on yksi tärkeä yhteiskunnallinen kysymys monissa maissa. -Yleinen olettamus suomalaisilla näyttää olevan, että kaikki muslimit ovat hyvin uskonnollisia, ja että uskonto määrittelee muslimin elämää tarkasti. Osalle muslimeista uskonto onkin tärkeä osa elämää, mutta on paljon tapamuslimeja, joille uskonto merkitsee vain juhlapäiviä ja joitakin uskonnollisia rituaaleja. On myös paljon täysin maallistuneita ja uskostaan kokonaan luopuneita muslimeja. -Islam on kuitenkin jo pitkään ollut eurooppalainen uskonto. Suomen ensimmäiset muslimit olivat tataareita, jotka muuttivat maahan Venäjältä Nizhnij Novgorodin alueelta. Perimätiedon mukaan ensimmäinen tataarikauppias saapui Suomeen vuonna Suomessa astui voimaan uskonnonvapauslaki vuonna 1923 ja jo 1925 taatariyhteisö järjestäytyi nimellä Suomen muhamettilainen seurakunta. Tataarien lisäksi Suomessa asuu n muslimia. Vuonna 2010 erilaisia rekisteröityjä islamilaisia uskonnollisia yhdyskuntia oli 28. Arviolta vain % muslimeista kuuluu johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan, siksi heidän kokonaismääräänsä ei tiedetä. Enemmistö muslimeista asuu Uudellamaalla, muita merkittäviä keskuksia ovat Turku ja Tampere. Useissa keskusteluissa juuri muslimien maahanmuuttoa on pidetty ongelmallisena, vaikka kaikista ulkomailla syntyneistä Suomeen vuosina saapuneista maahanmuuttajista vain noin 17 % oli muslimeita. Islamilainen laki jakautuu kahteen osaan: sharia ja qh. Sharia on oikea tie, jota muslimin tulee kulkea. Se on Jumalan luoma, muuttumaton ja kokonaisuudessaan vain Jumalan tiedossa. Fiqh taas tarkoittaa lainkäyttöä. Se on oppineiden luoma, sitä voidaan muuttaa, se on joustava ja siinä on eri koulukuntia. Islamilaisen lain lähteet ovat Koraani, sunna eli Profeetan perimätieto, qiyas eli oppineiden konsensus ja ijtihad eli oppineiden itsenäinen päättely. Julkisuudessa esiintyy usein islamilaiseen lakiin liittyvä termi fatwa. Fatwa on lainoppineen antama mielipide johonkin häneltä kysyttyyn asiaan. Sunnalaisessa islamissa fatwa ei ole mitenkään sitova. Jos kysyjä ei ole tyytyväinen saamaansa vastaukseen, hänen ei tarvitse toimia sen mukaan. Shiialaisessa islamissa on oppineiden hierarkia, eikä korkeimman oppineen fatwaa voi muuttaa tai kumota kukaan muu kuin hän itse. Siksi maailman kuuluisin fatwa, imaami Khomeinin Salman Rushdielle langettama tuomio, on yhä voimassa. Akarin mukaan valtaosassa muslimienemmistöisistä maista islamilainen lainkäyttö on voimassa vain perhelakina ja uskonnollisia rituaaleja säätelevänä lakina, kun taas rikoslaki on kirjoitettu ranskalaisen tai englantilaisen mallin mukaan. -Suomessa muslimit tuntuvat valtaosalta ajattelevan, että muslimin velvollisuus on noudattaa asuinmaansa lakia, mikä onkin klassisen islamintulkinnan tärkeä periaate. -Kon ikteja islamilaisen lain ja Suomen lain tulkinnassa saattaa syntyä lähinnä perinnönjakoa ja avioliittoa koskevissa asioissa. -Kun länsimaisessa ihmisoikeusajattelussa keskiössä on yksilö, islamilaisessa ajattelussa keskiössä on perhe ja yhteisö. Yksilön oikeudet eivät voi rikkoa yhteisön oikeuksia. Uskonnollisessa laissa ylin auktoriteetti on Jumala, joka asettaa ihmiselle rajat. Demokraattiset prosessit ovat mahdollisia, mutta ne eivät voi olla

12 12 ristiriidassa uskonnollisen tulkinnan kanssa. -Monin paikoin uskonnollinen sensitiivisyys on tarpeen, mutta älä oleta, että kohtaamasi henkilö on muslimi hänen syntyperänsä perusteella. Älä myöskään oleta muslimin ajattelusta mitään. Islam ei ole pakkopaita, joka määrittelee muslimin ajattelua. -Rikosasioissa voisi myös kysyä, tarvitseeko sinun edes tietää, mikä on kohtaamasi henkilön uskonnollinen vakaumus, Akar muistutti. Oikeuslaitos jatkaa kulujen karsimista Hallitusneuvos Heikki Liljeroosilla ei ollut nytkään terveisinä lautamiesten kannalta positiivisia uutisia, viestit olivat entisenlaisia: on säästettävä nyt ja tulevaisuudessa. Se merkitsee myös sitä, että lautamiesmenoja karsittaneen jatkossakin. Oikeusministeriön hallinnonalan kuluja on vähennettävä ensi vuonna 4 miljoonan Hallitusneuvos Heikki Liljeroosin terveiset sisälsivät lupauksen kulujen karsinnasta. euron verran (eikä siinä ole kaikki), Liljeroos kertoi, mutta totesi että sopeuttamisen pitäisi tapahtua siten, ettei ihmisten oikeusturva heikkenisi. Järkevöittämispohdintoihin kuuluu muun muassa se, voitaisiinko vaikkapa jatkokäsittelylupajärjestelmää muuttaa tai oikaisuvaatimusjärjestelmää kehittää tai se, onko kaikissa asioissa välttämättä päästävä automaattisesti seuraavaan oikeusasteeseen. Käräjäoikeuksien lukumäärää tipautettiin vuonna 2010, vuoden 2014 alussa tarkastellaan hovioikeuksien määrää, kysymyksessä voi olla jopa päättymätön prosessi. Liljeroosin mukaan tavoitteena on saada aikaan tietynlaista sopeuttamista, isoja ja vahvoja yksiköitä. Myös maksujärjestelmää, oikeudenkäyntimaksuja tarkastellaan Pyrkimys on kustannusvastaavuuteen, Liljeroos selvitteli. Pohjoinen laatuhanke Laatusihteeri käräjätuomari Jyrki Määttä Ylivieska-Raahen käräjäoikeudesta luennoi Pohjoisesta laatuhankkeesta. -Esitelmäni aihe viittaa Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten, keskeisiltä osin käräjäoikeuksien, lainkäytön laatuhankkeeseen. Laatuhankeen ydintarkoituksena on ylläpitää ja kehittää tuomarikunnan ja laajemminkin oikeudenhoidon osapuolten osaamista ja ammattitaitoa. -Hanke -sana kuvaa huonosti sitä, mitä me todellisuudessa teemme. Hankkeilla on tapana päättyä. Sitä en toivo tässä tapauksessa käyvän. Toinen terminologiaan liittyvä ongel- Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden käräjätuomari, laatusihteeri Jyrki Määtän aiheena oli pohjoinen laatuhanke. ma on se, että laatu -sana aiheuttaa joillekin ihmisille negatiivisen reaktion, tavalla tai toisella. Asian toisin sanoen kerron, että se, mitä teemme, on mielestäni oppimista. -Laatuhankeen tavoitteena on tukea tuomioistuimen perustyötä ja kehittää sitä yhä paremmaksi niin, että oikeudenkäynti täyttää oikeudenmukaisuuden kriteerit, että ratkaisut ovat perusteltuja ja oikeita ja että tuomioistuimen palvelut ovat myös kustannusten puolesta ihmisten saavutettavissa. -Eräs keskeisistä laatuhankkeen lähtökohdista oli havahtuminen siihen, että tuomarihan työskentelee eristyksissä muista kollegoistaan ja tietämättömänä toistensa käytänteistä ja ammatillisista kokemuksista. Tästä syystä hankkeen toiminnan keskiössä on ollut tuomarin osaaminen ja ammattitaito. -Keskeisenä työmetodina on tuomareiden keskinäinen ja heidän ja sidosryhmien väli-

13 13 nen systemaattinen ammatillinen keskustelu lainkäytön laadun parantamiseksi tietyn valitun teeman puitteissa. Aluksi keskusteluja käytiin vain tuomareiden kesken. Muutaman vuoden jälkeen ymmärrettiin, että lainkäyttöasioiden ratkaiseminen ei ole yksin tuomarista riippuvaista vaan myös oikeudenkäyntiin osallistuvien muiden ammattiryhmien toiminnan laadulla on merkitystä. Tällaisia ammattiryhmiä ovat mm. asianajajat ja julkiset oikeusavustajat. -Myös syyttäjät ja poliisin tutkinnanjohtajat on otettu keskusteluun mukaan, kun kehittämisen kohteeksi valittu teema on niin edellyttänyt. Työskentelyn aikana on saatettu konsultoida muitakin ammattiryhmiä, kuten oikeudenkäyntitulkkeja. -Viime vuosina laatutyöhön ja työryhmiin ovat tulleet mukaan tuomioistuinten hallintoon ja muihin henkilöstöryhmiin kuuluvat tahot, kuten esim. lainkäyttösihteerit -Puheeni edetessä minua alkaa koko ajan enemmän ja enemmän vaivaamaan kysymys. Missä lautamiehet, nuo rikos-asioiden kollegamme, ovat? -Rehellisesti sanoen en tiedä niitä syitä, miksi lautamiehet on jätetty hankkeen ulkopuolelle. Sen tiedän, että lautamiesten osallistumisesta on käyty hankkeen alkumetreillä keskustelua. -Keskustelun käyminen on ollut varmaankin välttämätöntä, koska tuolloiset kehittämisteemat painottuivat lautamiesten toiminnan ydinalueelle eli rangaistuskäytännön yhtenäisyyteen. Lautamiehissä piilee voimavara Jyrki Määtän mielestä kuitenkin on osoitettu, että lautamiehissä piilee suuri voimavara lainkäytön laadun parantamisessa. -Laatuhankkeen piirissä laaditun laatumittariston vuonna 2007 suoritetun pilotoinnin vastausprosentit osoittivat, että lautamiehet olivat yhtä kiinnostuneita lainkäytön laadusta kuin ammattituomaritkin. -Laatuhankkeen työskentelytapaa muutettiin jossain määrin Tällöin siirryttiin teemakohtaisesta koko hovioikeuspiirin läpi leikkaavasta työskentelystä käräjäoikeuskohtaiseen työskentelyyn. -Kokoavana huomiona ja myös ulkomaalaisten tutkijoiden tekemien arvioiden perusteella sanoisin, että laatuhankkeessa on luotu tuomarin identiteetti, jossa tuomari on osa jatkuvaa keskustelukulttuuria, jossa lainkäytön ammattiosallisten välisen dialogin kautta toteutetaan lainkäyttötoiminnan kehittämistä ja parantamista. Tätä mannereurooppalaiset ovat pitäneet suurenakin saavutuksena. Tiedon määrä ja sitä myöten oppimisen tarve on kasvanut niin suureksi, että on tunnustettava se, ettei tuomari ei voi oppia asioita enää yksin. Oppiminen on muuttunut yhteisölliseksi prosessiksi, jossa erilaista osaamista yhdistetään, erilaisia kokemuksia jaetaan ja niistä opitaan. -Laatuhanke paikallisen Viimeisimpänä mahdollistaa koulutuksen. esimerkkinä tästä on Kemissä pidetty kolmipäiväinen koulutus tuomioistuinsovittelusta, jossa kaksi pääkouluttajaa tuli Helsingistä pohjoiseen sen sijaan, että parikymmentä tuomaria olisi matkustanut sinne. Millaista koulutusta lautamiehet tarvitsevat? Koulutuspäällikkö Jorma Hirvonen kertoi lautamiesten kouluttamisen ja kouluttautumisen tärkeydestä. Keväällä 2013 järjestetään lautamiehille perehdyttämistä tehtäväänsä. -Tuemme yhdistyksen toimintaa, tuemme koulutusta, Hirvonen kertoi. Hän haluaa kokeneilta lautamiehiltä tietoa siitä mitä koulutuksessa pitäisi ottaa esille. Hirvonen myös kaipasi lautamiehiltä ajatuksia siitä, miten ja kuinka paljon uusia lautamiehiä pitäisi alkuvaiheessa ohjata. Koulutuspäällikkö Jorma Hirvonen halusi kuulla lautamiesten mielipiteitä koulutustarpeista.

14 14 Koulutusohjelmaan kuuluu: järjestelmä, roolit rikosprosessi, asianajajan ja syyttäjän roolit, lautamies istunnossa, palkkiot ja korvaukset. Kohteena ovat ensimmäisen kauden ja myös kokeneemmat lautamiehet. Hirvonen myös asetti lautamiesten pohdittavaksi kysymyksiä. -Mitä lautamiehen olisi osattava, mitä tehtävä vaatii, mitä kokemuksenne kertoo? Hirvonen pyysi lähettämään tietoja hänelle suoraan tai Suomen lautamiehet ry:n puheenjohtajalle. Ht. Liisa Temisevä luonnehti lautamiehen tehtävää näin: meidän täytyy myös tuoda kuntiin tieto lautamiesten omista velvollisuuksista ja sitoutumisesta. Tärkeää on tehtävän ymmärtäminen, roolin ymmärtäminen. Vastuut ja velvollisuudet lautamiehen korvien väliin. Temisevä muistutti myös, että ministeriön on annettava selkeät ohjeet kunnallisjärjestöille lautamiesvalinnoista. Lautamiehet Virossa -Viron lautamiesyhdistyksen perustamisesta alettiin puhua vuonna 2008 ja yhdistyksen virallinen rekisteröiminen vahvistui vuoden 2012 maaliskuussa, melkoisen hyvää suomea puhunut Viron lautamiesjärjestön puheenjohtaja Elle Topaasia selvitti. Hän kertoi kielitaitonsa olevan suomalaisen televisiosarjan Kauniit ja rohkeat ansiota. -Meillä lautamiesten koulutusasiat ovat vasta kehitteillä. Topaasia antoi ymmärtää että innostus järjestöä ja sen toimintaa kohtaan on Virossa suuri ja suomalaisten Virossa kiinnostus lautamiestoimintaa kohtaan on suuri, Viron lautamiesjärjestön puheenjohtaja Elle Topaasia selvitti. apu on ollut merkittävää, jäseniä virolaisessa järjestössä on noin Suomen lautamiesyhdistys on ollut meille kuin isoveli, me olemme pikkuveli, Topaasia kiteytti. Viron lautamiesjärjestö oli edustettuna myös LFJ tapaamisissa Lontoossa ja Brysselissä. Mira Kon o Oulu: Ideoita ja ihmisiä mahtuu mukaan toimintaan Oulussa toimii kaksi paikallista lautamiesjärjestöä; Oulun käräjäoikeuden lautamiehet ja Pohjoisen Suomen lautamiehet. Oulun Käräjäoikeuden lautamiehet toimii nimensä mukaisesti Oulun käräjäoikeuden alueella ja Pohjoisen Suomen lautamiehet koko Rovaniemen hovioikeuspiirin alueella. Molemmat järjestöt toimivat omalla tyylillään. Pohjoisen Suomen lautamiehillä ei ole jäsenmaksua ja siihen kuuluu automaattisesti, kun liittyy Suomen Lautamiehet ry:n. Oulun Käräjäoikeuden lautamiehet keräävät omaa jäsenmaksua. Kaksi järjestöä Oulussa ja Kuusamossa toimivien lautamiehiä voi mietityttää mitä eroa järjestöillä on ja miksi niitä on olemassa kaksi. Itse kuulun molempiin ja voin sanoa, että kummallakin on oma hyvä toimintatyylinsä. Järjestöjen välillä ei ole eripuraa tai kateutta ja kaikki lautamiehet ovat tervetulleita molempien toimintaan. Aikanaan alueelle on vain perustettu kaksi järjestöä ja kumpaakaan ei ole haluttu lakkauttaa. Asia on toki aika ajoin ollut pinnalla. Toistaiseksi kuitenkin molempien omat tavat toimia on antanut tarpeeksi aihetta pitää yllä kahta paikallista toimijaa. Oulun Käräjäoikeuden lautamiehet järjestää vierailuja ja luentotilaisuuksia muutaman kerran vuodessa. Vierailuja on ollut viimeksi sovittelutoimistoon ja rikospoliisiin. Pohjoisen Suomen lautamiehet on pitänyt kerran vuodessa oman koulutuspäivänsä, jossa on ollut useampia puhujia. Edellisen kerran koulutuspäivä järjestettiin Kuusamossa. Kuten varmasti muillakin paikkakunnilla, järjestöt toimivat hyvin paljon muutaman ihmisen varassa. Porukkaan mahtuu ja kannattaa tulla aina mukaan. Meillä pohjoisessa Auli, Anu, Markku, Sisko, Jukka ja muut työmyyrät ottavat ilolla ideoita ja innokkaita ihmisiä mukaan toimintaan.

15 Lautamiehet Svean hovioikeudessa 15 Iso joukko suomalaisia lautamiehiä ja luennoitsijoita tutustui ruotsalaiseen hovioikeuteen Svean hovioikeuden lautamies kamarineuvos Leif Magnusson toimi suomalaislautamiesten vierailun isäntänä. Tämänvuotisen koulutusristeilyn tutustumiskohde Tukholmassa oli Svean hovioikeus. ten parituntista vierailua isännöi Svean hovioikeuden lautamies kamarineuvos Leif Magnusson. Hän esitteli taloa ja kertoi sekä päärakennuksen että Svean hovioikeuden historiasta ja tämän päivän käytännöistä. Vierailulla oli myös kansainvälistä väriä, mukana olivat suomalaisten lisäksi myös Viron maallikkotuomareiden edustaja ja eurooppalaisen maallikkotuomariverkoston (European Network of Lay judges) puheenjohtaja englantilainen John Thornhill. Ruotsin suurin hovioikeus Svean hovioikeus on Ruotsin ensimmäinen ja myös suurin hovioikeus. Sen perusti vuonna 1614 Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf. Tuomioistuin on sijainnut vuodesta 1753 lähtien Tukholman Riddarholmenilla ns Wrangelin palatsissa, missä aikoinaan on asunut myös kuningasperhe. Svean hovioikeuden tuomiopiiri kattaa Tukholman, Uppsalan, Södermanlandin, Gotlannin, Västmanlandin ja Taalainmaan läänit. Vuosittain Svean hovioikeudessa käsitellään noin juttua. Suomen hovi-oikeuksien juuret naapurissa Suomen nykyisen hovioikeuden juuret ja myös nimi on perua ruotsinvallan ajalta. Suomen ensimmäisen hovioikeuden, Turun hovioikeudenkin perusti kuningas Kustaa II Adolf. Perustamisen syyksi on mainittu se, että suomalaisilla oli pitkä ja kallis matka Svean hovioikeuteen ja niin Suomi tarvitsi oman hovioikeutensa. Turun hovioikeuden perustamisen syyksi on esitetty mm sitä, että Suomessa asuvien oli pitkän matkan takia kallista ja vaivalloista hoitaa asiansa Svean hovioikeudessa. Turun hovioikeuden ensimmäinen istunto pidettiin Turun linnassa Koulutusristeilyllä muiste in ansioituneita Syksyn koulutusristeilyllä annettiin tunnustuksia ansioituneille lautamiehille Hopeisen ansiomerkin saivat ht Seija Puha ja lm Katri Alen. Käräjäkivikellot: Ht Tuulikki Salonen. Hän on ollut yhdistyksen jäsen vuodesta 1987, hän lopetti aktiiviuransa vuonna Ht Marketta Savolainen. Hän toimi hallituksessa ajalla Katri Alen Seija Puha Marketta savolainen Tuulikki Salonen

16 16 Lautamiehistä maallikkotuomareiksi -joko olisi nimenmuutoksen aika? -lehti teki syksyllä järjestetyllä koulutusristeilyllä epävirallisen, pienimuotoisen kyselyn jo aiemminkin puhuttaneesta aiheesta eli lautamies vai maallikkotuomari. Peruskysymys kuului: voisiko lautamies -nimen sijaan ryhtyä käyttämään universaalimpaa nimeä maallikkotuomari? Osa kysymykseen vastanneista oli mieltä, ettei vanhaa nimeä tarvitse muuttaa, osa halusi nimen uudistettavan ja osalle vastanneista asia oli samantekevä. Monelle asia oli yllättävästi uusi. Toimittaja kysyi mielipidettä kaikkiaan neljältätoista eri puolilta Suomea olevalta lautamieheltä. Osa heistä ei halunnut nimeään julki. Nimenmuutoksen tarvetta on perusteltiin muun muassa näillä argumenteilla: Nuori sukupolvi on ulkona lautamies -nimestä. Nimi ei kerro heille mitään, ei lautamiehille eikä suurelle yleisölle. Maallikkotuomari -nimi kertoisi jo nimenä enemmän siitä, mistä on kysymys. Se kertoisi oleellisen. hän on maallikkotuomari. Miksi nimeä ei voisi ottaa käyttöön. Minä olen nainen, lautanainenko, en! Uusi nimi on otettava käyttöön. Kansainvälisempi nimi on hyvä. Maallikkotuomari toisi arvostusta jo nimenä, se saattaisi lisätä lautamiesten omaakin työnsä arvostamista. -nimen säilyttämistä perusteltiin mm näin: Miksi muuttaa hyvää nimeä, Perinteinen nimi välttää. on vanha suomalainen nimi. Historiasta kertova nimi on säilytettävä. Merkillepantavaa oli se, että tehtävästään poisjäävät vanhemman polven lautamiehet olivat usein vanhan nimen kannalla. Sen sijaan nuoremman sukupolven lautamiehillä oli usein modernimpi ote nimiasiaan. Maallikkotuomari on neutraali nimi Päijät-Hämeen käräjäoikeuden lautamiehenä toimiva Tuula Kivimäki kannattaa maallikkotuomari -nimen käyttöönottoa ja lautamies nimen unohtamista. Kivimäki arvioi maallikkotuomari -nimen tuovan arvostusta tehtävään ja ehkä myös ymmärrettävyyttä. Nimi olisi myös neutraali. -Nykyinen lautamies -nimi ei kerro nuorelle sukupolvelle mitään. Tuula Leponen Pohjanmaan käräjäoikeudesta Vaasasta kannattaa uudenlaista nimeä. -Hyvä, jos nimi muutettaisiin maallikkotuomariksi. Se toisi enemmän arvostusta tehtävälle, hän sanoo. Myös Leponen pitää maallikkotuomari -nimeä neutraalina, nykyisen maskuliinisen lautamies -nimityksen sijaan. Herastuomari Mirja Sandberg Hyvinkään käräjäoikeudesta sanoo olleensa aiemmin lautamies -nimen kannalla, mutta nyt on toisin. -Nyt hyväksyisin maallikkotuomari -nimen. Jospa se innostaisi asiaan. Sandbergin mukaan maallikkotuomari -nimellä saattaisi olla myös myönteinen arvovaraus. -Ennen kaikkea haluaisin sitoutumista ja vastuunottamista tehtävästä. Oulun käräjäoikeuden lautamies Mira Kontio sanoo, ettei ole pohtinut asiaa syvemmältä, mutta antaa ymmärtää, että nimenvaihto voisi olla mahdollinen. -En vastusta nimenmuutosta, Kontio toteaa.

17 17 Kansainvälistyminen toi yhtenäistämispaineen Eurooppalaiset maallikkotuomarijärjestöt ovat voimistaneet viime vuosina yhteistyötään ja nimi -maallikkotuomari on yleisesti ymmärrettävä. Käytännössä asia kuitenkin voisi olla niin, ettei käräjäoikeuslakia tarvitsisi muuttaa vaikka yhdistyksen nimi muotoon maallikkotuomarit muuttuisikin. Edelleenkin voitaisiin kunnissa valita lautamiehiä entiseen tapaan, he vain kuuluisivat suomalaiseen ja sen myötä myös eurooppalaiseen maallikkotuomareiden yhteisöön. Eurooppalainen lautamiesjärjestelmä on synnytetty Suomessa joitakin vuosia sitten ja sillä saattaa olla myös tietynlainen velvoittavuus, kun yhteistyö yhä syvenee ja laajenee. Silloin saattaisi nimi maallikkotuomari olla ehkä juuri se oikea, se, jota käyttäisivät kaikki Euroopan maat. Nimenmuutos sopisi Tuula Kivimäelle. Mirja Sandbergin mielestä maallikkotuomari -nimellä saat tai si olla myönteinen arvovaraus. Arvostus voisi nousta uuden nimen myötä, arvioi Tuula Leponen. En vastusta nimenmuutosta, sanoo Mira Kontio. KOKOUSKUTSU Suomen lautamiehet ry:n Finlands nämndemän rf:s VUOSIKOKOUS pidetään sunnuntaina klo alkaen Kokouspaikka: SOKOS HOTELLI ALEXANDRA, Hannikaisenkatu 35, Jyväskylä. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 10 :ssä mainitut vuosikokousasiat. Ilmoi autuminen kokoukseen alkaa klo ,30 Vuosikokousaloi eet hallitukselle Vuosikokoukselle tarkoitetut aloi eet on toimite ava kirjallises, hallitukselle osoite una, mennessä yhdistyksen puheenjohtajalle: Ma Laukkanen, Alakiven e 1 D 57, Helsinki

18 18 Markku Andersson kaupunginjohtaja Tervetuloa Jyväskylään! Opiskelukaupunkina tunnettu Jyväskylä on vireä ja nuorekas. Tuhannet nuoret eri puolilta Suomea ja myös ympäri maailmaa tuovat asukkaan kaupunkiimme ideoita ja värikkyyttä. Tänä vuonna 175-vuotisjuhlavuotta viettänyt Jyväskylä on myös kaupunkina nuori. Mutta suomenkielisen koulutuksen syntysijana olemme maailman vanhin, onhan tänne perustettu ensimmäiset suomenkieliset oppikoulu, kansakoulun opettajaseminaari ja tyttökoulu. Tällä hetkellä eri kielten kirjo on runsas. Jyväskylä on muuttajien suosikki ja maineeltaan hyvä. Viihtyisä asuinympäristö, luonto, erinomaiset opiskelumahdollisuudet ja monimuotoinen kulttuuri- ja vapaa-ajantarjonta luovat hyvän elämän puitteet. Kansainvälisesti Jyväskylä tunnetaan ainakin kahdesta asiasta eli arkkitehti Alvar Aallosta sekä rallin MM-osakilpailusta eli Neste Oil Rallista. Jyväskylän Valon kaupunki näyttäytyy erityisen upeana syksyllä. Pysyviä valaistuskohteita kaupungissa on jo yli 80. Jyväskylä on valaistuksen edelläkävijä Suomessa ja palkittu myös kansainvälisesti. Jatkuva kehitystyö tähtää asuinviihtyvyyden parantamiseen kestävän kehityksen periaatteilla. Jyväskylän kaupunkiympäristö koostuu tiiviistä keskustasta ja elävästä laajasta maaseudusta. Vanhasta vaneritehdasalueesta on rakentunut Lutakkoon Jyväsjärven rantaan huikea asuin-, työpaikka-, tapahtuma- ja opiskelualue. Lutakossa sijaitsee Jyväskylän Paviljonki, tunnettu kongressi- ja messukeskus. Tulevaisuuden helmi on Kankaan alue. Keskellä kaupunkia sijaitsevasta vanhasta paperitehtaan alueesta syntyy korkeatasoinen asumisen ja työssäkäynnin alue. Erityisesti alueen kehittämisessä yhdistetään korkeatasoista arkkitehtuuria, luontoa, ympäristöä, kulttuuria ja viihtyisyyttä. Kaupunkilaiset ja kaikki kiinnostuneet ovat päässet osallistumaan ja vaikuttamaan alueen suunnitteluun. Kesällä 2014 Jyväskylässä järjestetään asuntomessut Äijälänrannassa. Kaupunki on investoinut viime vuosina nimenomaan peruspalveluihin. Esimerkiksi Palokassa on tänä syksynä käyttöönotettu uusi alueen monitoimikeskus, jossa samassa rakennuksessa toimivat koulun lisäksi myös kirjasto ja kansalaisopisto. Monen muun kunnan tavoin Jyväskylässäkin on edessä talouden vakauttaminen, mikä edellyttää usean vuoden määrätietoista työtä. Rakenteita ja palvelujen tuottamisen tapoja on muutettava ja uusia toimintatapoja on löydettävä. Jyväskylän vahvuutena on osaavan työvoiman saatavuus ja innovatiivinen ote kehittämistyöhön. Toivotan päivien osanottajille antoisia hetkiä Jyväskylässä. Menestystä vaativassa ja tärkeässä työssänne! TERVETULOA LAUTAMIESPÄIVILLE JYVÄSKYLÄÄN Keski-Suomen käräjäoikeuden lautamiehillä on ilo toivo aa Teidät lautamiehet ympäri Suomen tervetulleeksi päiville Jyväskylään. Asukkaita Jyväskylässä on n Kaupunki on maan vilkkaimpia opiskelijakaupunkeja. Lähes joka kolmas vastaantulija on koululainen tai opiskelija, yhteensä heitä on n Täällä asuvat maamme koulutetuimmat kolmekymppiset. Olemme tehneet parhaamme, jo a viihtyisi e perinteisillä päivillä Jyväskylässä, niin luennoilla kuin vuosikokouksessa. Koulutus - ja kokouspaikkana toimii Hotelli Alexandra, joka sijaitsee keskellä kaupunkia matkakeskusta vastapäätä kadun toisella puolen. Joten perille on helppo löytää saavuitpa junalla tai bussilla. Keski-Suomen käräjäoikeuden lm-päivien järjestelytoimikunnan puolesta Antero Raninen ht

19 19 Suomen lautamiehet ry Finlands nämndemän rf päivät Jyväskylässä Sokos Hotelli Alexandra Hannikaisenkatu 35 Jyväskylä Lauantai Seminaaripäivän aiheet Osallistujien vastaano o, ilmoi autuminen ja tulokahvi päivien avaus kunniajäsen Liisa Temisevä Suomen lautamiehet ry:n pj. ht. Ma Laukkanen Keski-Suomen käräjäoikeuden laamanni Tapani Koppinen Lastensuojelu johtava sosiaalityöntekijä Satu Moisio Poliisin esitutkinta lastensuojelu poliisipäälikkö Markku Luoma Lounas + kahvi Tulkki oikeudessa Keski-Suomen tulkkikeskus johtaja Veera Rautavuoma Hovioikeuden presiden Olavi Varila Tauko Oikeusministeriön puheenvuoro Heikki Liljeroos Keskustelua ja päivän yhteenveto Ma Laukkanen Majoi autuminen Jyväskylän Kaupungin vastaano o Illallinen Sokos Hotelli Jyväshovi Tanssia Sunnuntai Suomen lautamiehet ry:n vuosikokous Aamupala Sokos Hotelli Alexandra kirkko, Jyväskylän kaupungin kirkko Ilmoi autuminen vuosikokoukseen Sokos Hotelli Alexandra Suomen lautamiehet ry:n pj. ht. Ma Laukkanen Vuosikokous päivien pää äminen Ruokailu kokouksen jälkeen

20 20 Muutoksenhaun nykynäkymät ja rahapula tuomaripäivän pääaiheina Lokakuussa Helsingissä järjestetyssä kahdeksannessatoista tuomaripäivässä pääteemana oli muutoksenhaun kehitysnäkymät ja ajankäytön hallinta. Tuomaripäivien luentoannin voisi tiivistää yhteen lauseeseen: Oikeuslaitoksen tulevaisuudessa varmaa ovat vain muutos ja rahapula. Ihan upouuttakin oli esillä sillä päivän aikana julkaistiin uunituore teos: tuomariliiton eettiset ohjeet. Vanhaa yli 500 vuoden ikäistä Olaus Petrin tuomariohjetta ei uudella vihkosella kuitenkaan syrjäytetä. Spesiaalien aihealueiden lisänä oli myös mielenkiintoinen yleisaihe: aivot. Rahapula rassaa oikeuslaitosta KHO:n presidentti Pekka Vihervuori harmitteli rahapulaa ja totesi oikeudellisen ratkaisutoiminnan käyneen entistä vaativammaksi. -Tiedämme kaikki, kantapäänkin kautta, että oikeudellinen ratkaisutoiminta on käynyt aina vain vaativammaksi. -Samaan aikaan kun haasteemme lisääntyvät, resurssimme uhkaavat käydä kenties vielä olennaisestikin niukemmiksi, Vihervuori harmitteli. -Ilahduttavia poikkeuksia juustohöylästä kyllä ilmenee, kun voimavaroja kohdennettaessa havaitaan panostuk- Tuomaripäivillä oli vahva naiskiintiö. Käräjätuomari Anna-Mari Porkkala-Hietala, korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Vihervuori totesi oikeudellisen ratkaisutoiminnan käyneen entistä vaativammaksi. sen oikeusturvaan tuottavan myös selvää taloudellista hyötyä, kuten on tapahtunut ainakin harmaan talouden torjunnan tai turvapaikka-asioiden kohdalla. -Toki tällöin on väärin puhua resurssilisäyksistä, niin mukavalta kuin se tuntuisikin, vaan kyse on yleensä valitettavasti vain kohdentamisesta julkistalouden vähenevien kokonaisresurssien sisällä. -Oikeudellisesti yksinkertaisia ja ongelmattomia juttuja on hallintolainkäytössä yhä vähemmän, niin kuin pitääkin, ja vaativuustaso on takavuosiin verrattuna keskimäärin erittäin korkea. Vihervuoren mukaan viime

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

LAATUHANKKEEN TYÖSUUNNITELMA VUOSIKSI 2013-2015

LAATUHANKKEEN TYÖSUUNNITELMA VUOSIKSI 2013-2015 ROVANIEMEN HOVIOIKEUSPIIRIN TUOMIOISTUINTEN LAATUHANKE LAATUHANKKEEN TYÖSUUNNITELMA VUOSIKSI 2013-2015 1. Laatuhankkeen lähtökohdat ja tavoitteet Rovaniemen hovioikeuspiirin lainkäytön laatuhanke aloitettiin

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten laatuhankkeen kehittämistyöryhmän kokouspöytäkirja

Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten laatuhankkeen kehittämistyöryhmän kokouspöytäkirja 1 Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten laatuhankkeen kehittämistyöryhmän kokouspöytäkirja Aika ja paikka Keskiviikko 20.2.2013 videoneuvotteluna Oulun käräjäoikeus - Lapin käräjäoikeus - Kemi-Tornion

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppijaksot ulkomailla KÄYTÄNTEITÄ JA VINKKEJÄ

Erityisopiskelijan työssäoppijaksot ulkomailla KÄYTÄNTEITÄ JA VINKKEJÄ Erityisopiskelijan työssäoppijaksot ulkomailla KÄYTÄNTEITÄ JA VINKKEJÄ YTY-HANKE 2012 2013 IJKK Pete Alander & Minna Sandberg Markku Tepsa& AMISTO Ville Vierimaa Otettava huomioon: Valinta Lennot, majoitukset

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

HALLINTO-OIKEUKSIEN TYÖMENETELMÄSELVITYS 2003 - tähän on tultu kymmenessä vuodessa

HALLINTO-OIKEUKSIEN TYÖMENETELMÄSELVITYS 2003 - tähän on tultu kymmenessä vuodessa HALLINTO-OIKEUKSIEN TYÖMENETELMÄSELVITYS 2003 - tähän on tultu kymmenessä vuodessa 25.1.2013 Ylituomari Heikki Jukarainen Hämeenlinnan hallinto-oikeus Asiakasnäkökulma Hallinto-oikeuksien olisi syytä kiinnittää

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen pyöreän pöydän keskustelu ympärileikkauksista

Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen pyöreän pöydän keskustelu ympärileikkauksista Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen pyöreän pöydän keskustelu ympärileikkauksista Tyttöjen ympärileikkaus ja poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus kulttuurisesta näkökulmasta FT Sylvia Akar,

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä TIETOVERKKORIKOSTYÖRYHMÄN MIETINTÖ Asianajaja Satu Tiirikan eriävä mielipide 16.6.2003 1 Myös datan kopioinnin tulee olla takavarikko 1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Oikeus 2012 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pysyi edellisen vuoden tasolla Vuonna 2011 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Mediaetiikka Luento 4 Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Suoritus Luennot: 20 t keskiviikkoisin klo 13 16 ajalla 30.10. 11.12.2013 Lyhyt ideapaperi esseeaiheesta, pituus 800-1200 sanaa, palautus

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2012

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2012 Oikeus 2013 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2012 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pieneni hieman Vuonna 2012 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 63 600 rikosoikeudellista

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu?

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? 1 Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? Hallintolakimies Jukka Lampén Oulun kaupunki OIKEUSKÄSITTELYN ERITYISPIIRTEET 2 Huostaanottoprosessissa ei

Lisätiedot

Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten lainkäytön laatuhanke vuonna 2012 toimintakertomus

Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten lainkäytön laatuhanke vuonna 2012 toimintakertomus Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten lainkäytön laatuhanke vuonna 2012 toimintakertomus 1. Yleistä Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten laatuhanke aloitettiin vuonna 1999. Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva!

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! 1 of 9 03.02.2015 14:47 JUDGES_EXPERTMEMBERS_FINLAND_3_12_2014 Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! Tämä tiedonkeruulomake on osa neljän maan verlututkimusta Legitimacy and Fallibility

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Islam ja muslimit Islam 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5 miljardia

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA?

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? EU-tietosuoja-asetuksen vaikutukset koulutuskierros Yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimisto ja FCG / Maaliskuu 2015 MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Hovioikeuksien ratkaisut 2010

Hovioikeuksien ratkaisut 2010 Oikeus 2011 Hovioikeuksien ratkaisut 2010 Hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2010 Hovioikeudet ratkaisivat 11 300 asiaa vuonna 2010, mikä on likimain yhtä paljon kuin

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Esitys 13.1.2015 Otanvastuun.fi infotilaisuus/pela Yliopettaja, psykologi Nina Nurminen Rikosseuraamuslaitos/ Rikosseuraamusalan

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Sosiaalinen media Lions-toiminnassa. Thorleif Johansson

Sosiaalinen media Lions-toiminnassa. Thorleif Johansson Sosiaalinen media Lions-toiminnassa Thorleif Johansson Lionit sosiaalisessa mediassa Google: http://www.google.com/profiles/lionsclubsorg Voimmeko jatkaa menemättä sinne? YouTube: http://www.youtube.com/...

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Derby Forum -kysely TAUSTAMUUTTUJAT. Ikäsi. 20-24 -vuotias. 25-29 -vuotias. 30-34 -vuotias. 35-39 -vuotias. 40-44 -vuotias.

Derby Forum -kysely TAUSTAMUUTTUJAT. Ikäsi. 20-24 -vuotias. 25-29 -vuotias. 30-34 -vuotias. 35-39 -vuotias. 40-44 -vuotias. Derby Forum -kysely Onnittelut meille, sillä juuri Sinut on valittu kehittämään Lions toimintaa piirissämme. Etenemme kahdessa vaiheessa. Aluksi toivomme Sinun vastaavan tähän kyselyyn. Täyttämällä tämän

Lisätiedot

P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O

P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O 17.5.2013 1 RIKUN PERUSTEHTÄVÄNÄ ON PARANTAA RIKOKSEN UHRIN, HÄNEN LÄHEISENSÄ JA RIKOSASIASSA

Lisätiedot

Lapsen ääni kuuluviin viestinnän keinoin

Lapsen ääni kuuluviin viestinnän keinoin Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 14.10.2010 Toimituspäällikkö Lea Suoninen-Erhiö Lapsen ääni kuuluviin viestinnän keinoin Toinen linja 14, 00530 Helsinki puhelin 09 771 2510 s-posti toimisto@sosiaalitieto.fi

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Dnro 52/03/11 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Kysely opettajille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Tämä toteutettu Johtamisen arviointi oli uuden Seinäjoen opetustoimen

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Asianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI

Asianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI LÄNSI-UUDENMAAN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 15/635 PL 24 02631 ESPOO syyttämättä jättämisestä Asianro Puhelin 029 56 21000 Fax 029 56 21022 25.5.2015 R 14/5964 Syyttämättä jätetty RAUNIO LASSE ANTERO 09.12.1957

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot