HYVINVOINTIMATKAILIJAT SUO- MEEN HOLLANNISTA?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVINVOINTIMATKAILIJAT SUO- MEEN HOLLANNISTA?"

Transkriptio

1 HYVINVOINTIMATKAILIJAT SUO- MEEN HOLLANNISTA? Hanna Petäjäniemi Opinnäytetyö Joulukuu 2005 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemus- ja talousala Tekijä(t) PETÄJÄNIEMI, Hanna Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 75 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi Salainen saakka HYVINVOINTIMATKAILIJAT SUOMEEN HOLLANNISTA? Koulutusohjelma Matkailun koulutusohjelma Työn ohjaaja(t) KUHA, Maisa Toimeksiantaja(t) Matkailun verkosto-osaamiskeskus, Jyväskylän solmukohta Tiivistelmä Työn tavoitteena oli tutkia millainen on potentiaalinen hollantilainen Suomeen matkustava hyvinvointimatkailija. Työssä pyrittiin selvittämään, mitkä asiat vaikuttavat hollantilaiseen matkustajaan ja millaisena hän näkee Suomen matkailun kohdemaana. Tutkimuksessa käytettiin laadullista menetelmää ja tutkimusmenetelmäksi va littiin pöytälaatikkotutkimus. Tutkimusongelmaa lähestyttiin selvittämällä mitä tutkimuksia aiheesta on tehty aikaisemmin Suomessa ja etsimällä tietoa hollantilaisista kansana, heidän vapaa-ajan käytöstään sekä matkailumotiiveistaan. Tutkimusaineistona käytettiin myös hollantilaisia sekä kansainvälisiä hyvinvointimatkailututkimuksia. Työ osoitti, että Suomeen matkustavia potentiaalisia hollantilaisia hyvinvointimatkailijatyyppejä on useita. Keskimääräinen Suomeen matkustava alankomaalainen voisi olla keskiikäinen mies, joka matkustaa puo lisonsa kanssa nauttimaan Suomen luonnosta, rauhallisuudesta sekä suomalaisesta kulttuurista. Hänen matkustusmotiivinaan olisi irtiotto omasta arjesta. Toinen tyyppi voisi olla liikunnallinen ja hyvätuloinen, paljon matkustellut hollantilainen, joka kiertomatkallaan pysähtyy myös Suomessa. Hän tulee urheilemaan, vaeltamaan tai pyöräilemään ja kokemaan uutta erilaisessa ympäristössä. Työn tulosten perusteella voidaan määritellä, millainen olisi hollantilainen hyvinvointimatkailija ja mille kohderyhmälle hyvinvointimatkailua voitaisiin markkinoida. Lisäksi voidaan miettiä, millaisia hyvinvointimatkailupalveluita hollantilaisille voitaisiin tarjota Suomessa. Avainsanat (asiasanat) hyvinvointimatkailu, Hollanti, hollantilaiset, kuluttajakäyttäytyminen Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) PETÄJÄNIEMI, Hanna Type of Publication Bachelor s Thesis Pages 75 Language Finnish Title Confidential Until WELLBEING TOURISTS FROM THE NETHERLANDS TO FINLAND? Degree Programme Degree Programme in Tourism Tutor(s) KUHA, Maisa Assigned by Finnish Networked Centre of Expertise for Tourism Abstract The purpose was to study how a potential Dutch wellbeing tourist travelling to Finland is like. The aim was to find the factors having impact on a Dutch tourist and to study how they see Finland as a tourism destination country. The research was quantitative and the research question was approached by studying the earlier researches on the subject in Finland and searching the information on the Dutch as a nation, on their free time behaviour and travelling motivations. Both Dutch as well international wellbeing researches were used as a research material. The results indicated that there would be several types of potential Dutch wellbeing tourists travelling to Finland. An average Dutch wellbeing tourist travelling to Finland might be a middle-aged man who travels with his spouse to enjoy Finnish nature, peacefulness and Finnish culture. His travelling motivation would be based on having a break from his own life routines. Another type of tourist could be a sporty and well-earning Dutch who has been travelling a lot and stops on his round trip also in Finland. He comes to Finland to do sports, to trek or cycle and to experience something new in different surroundings. Based on the results, it can be defined what the Dutch wellbeing tourist travelling to Finland would be like and to which target group wellbeing tourism could be marketed in the Netherlands. In addition, it is possible to consider what kind of wellbeing services can be offered to the Dutch tourists in Finland. Keywords wellbeing tourism, The Netherlands, the Dutch, consumer behaviour Miscellaneous

4 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO HYVINVOINTIMATKAILU WELLNESS VAI WELLBEING? HYVINVOINTIMATKAILIJAN YLEISPIIRTEET MATKAILIJAPROFIILI MATKAILIJAN KULUTTAJAKÄYTTÄYTYMINEN Sisäiset tekijät Ulkoiset vaikutustekijät AINEISTON HANKINTA JA ANALYSOINTI PUUKENKÄMAA, KANAALIT JA TULPPAANIT SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT VÄESTÖRAKENNE PERHE KOULUTUS, TYÖLLISYYS USKONTO SOSIO-DEMOGRAFISTEN TEKIJÖIDEN MERKITYS HOLLANTILAISTEN MATKAILUUN VAPAA-AIKA AJANKÄYTTÖ VAPAA-AJALLA URHEILU JA LIIKUNTA KULTTUURI VAPAA-AJAN MERKITYS HOLLANTILAISTEN MATKAILUUN HOLLANTILAISTEN MATKAILU MATKUSTUS KOTIMAASSA MATKUSTUS ULKOMAILLE Alankomaalaisten Suomi-näkemyksiä Matkustus Suomeen...48

5 2 8.3 URHEILUMATKUSTUS RAHAN KÄYTTÖ JA KULUTUS MATKOILLA HOLLANTILAISEN HYVINVOINTIMATKAILIJAN PROFIILI TUOTE-IDEOINTIA HOLLANTILAISILLE HYVINVOINTIMATKAILIJOILLE...58 LÄHTEET...69 LIITTEET...72 LIITE 1. ALANKOMAIDEN ESITTELY...72 LIITE 2. SÄHKÖPOSTIT...74 LIITE 3. ALANKOMAIDEN KARTTA JA PROVINSSIT...75 KUVIO 2. ASIAKASTUNTEMUS MARKKINOINNIN LÄHTÖKOHTANA...5 KUVIO 3. SUOSITELTAVAT NIMIKKEET...10 KUVIO 4. SUOMALAISEN HYVINVOINTIMATKAILUN OSA-ALUEET...11 KUVIO 5. LÄHDEMATERIAALIT...18 KUVIO 6. HOLLANNIN MATKAILUN LO GO...19 KUVIO 7. ALANKOMAIDEN VÄESTÖDIAGRAMMI...27 KUVIO 8. HOLLANNIN TYÖVOIMA...29 KUVIO 9. HOLLANTILAISTEN KIRKOSSA KÄYNTI...31 KUVIO 10. LOMAMATKOJEN MÄÄRIEN MUUTOKSET ERI IKÄRYHMISSÄ VUOTEEN 2020 MENNESSÄ...32 KUVIO 11. HOLLANTILAISTEN SUOSITUIMMAT URHEILULAJIT...36 KUVIO 12. HOLLANTILAISTEN KOTIMAAN MATKUSTUS PROVINSSEITTAIN...42 KUVIO 13. HOLLANTILAISTEN PITKÄT ULKOMAANMATKAT...44 KUVIO 14. KOMMENTTEJA MEK:N MAINOKSESTA HOLLANNISSA...47 KUVIO 15. HOLLANTILAINEN PYÖRÄMAISEMA...63

6 3 1 JOHDANTO Tie-symposiumissa toukokuussa Jyväskylässä puhunut tohtori Terry Stevens ennusti, että hyvinvoinnista tulee seuraavan viiden vuoden aikana yksi suurimmista matkailun kehitykseen vaikuttavista tekijöistä. Stevens piti Suomen mahdollisuuksia hyvinvointimatkailun kehittämisessä erinomaisina. Hän näki Suomen vahvuuksina muun muassa luonnon, saunakulttuurin ja erilaiset hoidot, joissa käytetään luonnosta saatavia raaka-aineita. (Stevens 2005, ) Myös Matkailun Edistämiskeskus (MEK) valitsi vuonna 2004 hyvinvointimatkailun yhdeksi strategiseksi painopistealueeksi, mikä on osaltaan lisännyt keskustelua hyvinvointimatkailusta ja siihen liittyvistä tekijöistä. Euroopan asukkaat elävät muutoksen aikakautta, jossa epävarmuus omasta ja maailmankin tulevaisuudesta huolestuttaa ja aiheuttaa stressiä. Elämässä vaaditaan paljon suorittamista ja tehokkuuden vaatimukset kasvavat. Raskas elämäntyyli, uuvuttava työelämä ja toisilla työttömyyden aiheuttama turvattomuus herättävät halun paeta arjen rutiineja. Ympärillä vallitsevien ja itseäkin koskettavien asioiden epävarmuus tuo halun etsiä arvomaailmasta tasapainoa, elämänhalua, mielekkyyttä ja mielenrauhaa. (Matkailun vuosikirja 2003, 76.) World Tourism Organization (WTO, 2004) määritteli Euroopan turismin foorumissa Budapestissä viime vuonna, miltä matkailun tuleva i- suus tulee näyttämään. Suuria tulevaisuuden matkailun trendejä oli muun muassa eurooppalaisen väestön vanheneminen, mikä puolestaan vaatii tarkastelemaan heille kohdistettavien tuotteiden laatua myös Suomessa. Mitä näiden jo kokeneiden matkailijoiden oletetaan haluavan matkoiltaan? Minne he haluavat matkustaa ja miksi? Vo i- daanko heidän motiivejaan ennakoida tutkimuksin? Jotta saataisiin edes tuntumaa siitä, mitä vastaukset noihin kysymyksiin olisivat, on opittava tuntemaan näitä matkustajia paremmin. On tiedettävä tarkemmin, miksi he toimivat niin kuin toimivat ja mikä saa heidät tekemään tiettyjä asioita. Kun nämä lähtökohdat ovat selvillä, voidaan alkaa hahmottaa käyttäytymismalleja, jotka kuva a- vat päätöksen tekoon johtavia tapahtumia. Silloin tiedetään jo paljon enemmän siitä, miten he ajattelevat ja käyttäytyvät sekä siitä, mitkä asiat heidän käyttäytymistään ohjailevat. Kiteytettynä ajatus on siis, että on päästävä syvemmälle siinä, kuinka ihmiset käyttäytyvät ja mikä heidän käyttäytymistään ohjaa.

7 4 Teen tutkimusta omasta henkilökohtaisesta intressistäni Hollantia ja hollantilaisia kohtaan, sillä kipinä tähän syntyi ollessani opiskelijavaihdossa tässä pienessä, suuressa maassa kevät-kesällä Vaihtoni aikana kiinnostuin Suomen ja Hollannin välisestä matkailusta ja kotiin palattuani aloin etsiä mahdollista toimeksiantajaa opinnäytteelleni. Sellainen löytyikin Matkailun verkosto-osaamiskeskuksesta (MOSKE), sillä Jyväskylän solmukohdan projektipäällikkö ja opettajani Maisa Kuha sai asiasta vihiä ja ehdotti hollantilaisten profilointia hyvinvointimatkailu kannalta. Ajatus tuntui varsin luontevalta ja pääsin pian jyvälle siitä, mitä tutkimus pitäisi sisällään. Matkailun osaamiskeskus on yksi sisäasianministeriön koordinoimista osaamiskeskuksista. Se toimii alan tutkimuksen, koulutuksen ja yritysten välisen yhteistyön käynnistäjänä. MOSKE:n tehtävänä on kehittää liiketoiminnassa hyödynnettäviä innovatiivisia toimintamalleja yhdessä matkailuyritysten ja niiden muodostamien verkostojen kanssa. Jyväskylän solmukohta on keskittynyt hyvinvointimatkailuun. (MOSKE 2005.) Työn tavoitteena oli tutkia, olisivatko hollantilaiset potentiaalisia hyvinvointituristeja Suomessa. Tämän selvittämiseksi oli siis perehdyttävä siihen, keitä nämä hollantilaiset ovat, ketkä matkustavat, minne matkustavat sekä mikä saa heidät ylipäätään matkustamaan. Ajatusta vielä pidemmälle vietäessä tutkitaan periaatteessa sitä, millaisia ihmisiä he ovat, heidän käyttäytymistään, arvojaan ja intressejään. Tutkimuksen tarkoitus onkin antaa vihjeitä siitä, millaisia nämä turistit ovat, ikään kuin esitellen heidät uudessa valossa. Tärkein näkökulma on siis kuluttajakäyttäytyminen, jonka pohjalta voidaan lähteä tarkastelemaan asiakastuntemusta. Asiakastuntemus taas on markkinoinnin peruslähtökohta ja tämän jälkeen on mahdollista tehdä tarkempi ja yksityiskohtaisempi tutkimus siitä, miten markkinointia pitäisi muuttaa tai miten segmentointi tulisi kohdistaa. Lopputuloksena on, että tiedämme enemmän hollantilaisista kansana sekä myös heidän ostokäyttäytymisestään. Ymmärrämme paremmin, miksi he tekevät tiettyjä matkailupäätöksiä.

8 5 HOLLANTILAISET ASIAKASTUNTEMUS MARKKINOINTI MITÄ? MITÄ EI? MITEN? KENELLE? KUVIO 1. Asiakastuntemus markkinoinnin lähtökohtana Tässä työssä ei kuitenkaan käytetä yleisesti tunnettuja matkailijaprofiileja, sillä tarkoitus on tutkia hollantilaisia kansana eikä vain pelkästään matkailijoina. On ymmärrettävä, mitä hollantilaisuus on ja mitkä asiat vaikuttavat heidän päätöksen tekoonsa. Tämän selvittämiseksi työ perustuu saatavilla olevaan materiaaliin ja tutkimuksiin. Yleisesti ottaen on keskityttävä siihen, kuinka hollantilaiset käyttäytyvät, mitkä ovat heidän intressinsä ja motiivinsa. Jotta on mahdollista vastata kysymykseen, ovatko hollantilaiset mahdollisia hyvinvointimatkailijoita Suomessa, täytyy tuntea hollantilaisten käsityksiä hyvinvoinnista, matkailusta ja Suomesta. Hollantilaisten matkailu on siis yksi työn osa-alue, mutta samassa mittasuhteessa kuin esimerkiksi sosiodemografiset tekijät ja vapaa-aika. Lähitulevaisuuden selkeitä, uusia ja nopeasti kasvavia matkailun aloja on hyvinvointimatkailu, jossa pyritään oman henkilökohtaisen hyvänolon edistämiseen matkan aikana ja sen jälkeen. Hyvinvointimatkailun taustalla on nyt kaikkialla ihmisten elämässä näkyvä wellness boomi, jossa ihmiset kiinnittävät entistä enemmän huomiota omaan hyvinvointiinsa ja haluavat tehdä enemmän itseään koskevia, terveellisiä pää-

9 6 töksiä. Luonnollisesti tämän odotetaan näkyvän nyt myös matkoilla. Hyvinvointimatkailu on monipuolista ja kaikille sopivaa matkailua, missä tarkoitus ei ole parantaa itseään vaan nauttia, helliä ja hemmotella. Kovassa eurooppalaisessa hyvinvointimatkailukilpailussa Suomi ei voi pärjätä perinteisillä hyvinvointipalveluilla, vaan on kehitettävä omia vahvuuksia (muun muassa luonto, kulttuuri ja osaaminen) hyödyntäviä palvelukokonaisuuksia. Näin tilannetta kuvataan Jyväskylän hyvinvointimatkailun osaamiskeskittymässä. Tähän johtavia ydintoimintoja ovat ennakointi ja arviointi, jolloin ollaan aina askeleen verran edellä kilpailussa. (MOSKE 2005.) Onkin tärkeää, että Suomeen rakennetaan vahvasti suomalaiseksi profiloituvaa hyvinvointimatkailua, joka ymmärretään laajasti ja joka koostuu meille ominaisesta luonnosta kulttuurista ja yritystoiminnasta yhdistettynä osaamiseen ja teknologiaan. Tässä työssä matkailijaprofiili on rajattu tehtäväksi jo saatavissa olevan materiaalin pohjalta. Menetelmää kutsutaan aineistolähtöiseksi sisällönanalyysiksi. Sitä pidetään tehokkaana välineenä syventää tietoja asioista, joista on jo valmista tutkittua tietoa ja tuloksia. Se on siis toisen asteen tutkimusta eli tutkimustiedon tutkimusta. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 120.) Siinä uutta materiaalia ei tuoteta esimerkiksi kyselyn tai vastaavan tyyppisen tutkimuksen avulla. Ajatuksena on, että systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa tutkijalla saattaa olla esimerkiksi 50 tutkimusta, joissa olevaa tietoa hänen pitäisi koota ja tiivistää. Tässä tapauksessa materiaali-tyyppejä oli hyvin useita, mutta samalla tavalla niistä oli tarkoitus löytää niitä tekijöitä, jotka määrittelevät ho l- lantilaista hyvinvointimatkailijaa. Työn tulokset ovat materiaalin ja henkilökohtaisen tutkimisen pohjalta tehtyjä johtopäätöksiä siitä, millainen hollantilainen hyvinvointimatkailija voisi olla. Ne ovat minun johtopäätöksiäni siitä, kuinka itse olen materiaalia analysoinut, joten niitä ei voi yleistää tai pitää välttämättä varmana totuutena. Työtä on rajattu myös siltä osin, että ensin tarkasteltiin koko hollantilaista väestöä ja väitellen näkökulma on tarkentunut kunnes jäljelle jäi enää se osuus, jonka voisi mä ä- ritellä mahdollisiksi Suomeen matkaaviksi hyvinvointituristeiksi. Lähteenä olen käyttänyt kaikkea kuluttajakäyttäytymisestä, vapaa-ajasta ja matkailusta löytämääni materiaalia. Aikaisempaa tutkimusmateriaalia tästä aiheesta ei ollut, joten materiaalin etsiminen oli aika hidasta ja työlästä. Muutamissa ammattikorkeakouluissa oli tehty opinnäytteitä hollantilais ista, mutta missään niistä, joita tarkastelin, ei varsinaista syve m- pää tutkimusta hollantilaisista matkailijoina tai asiakkaina ollut tehty. Lisäksi eri tietolähteissä oli ristiriitaista tietoa, joten toisinaan niiden käyttäminen oli vaikeaa.

10 7 Työn alussa on matkailijaprofiloinnin teoriaa, joka selittää, millaiset asiat vaikuttavat päätöksentekoprosessiin ja mitkä asiat tiedostamattamme ohjaavat meitä. Seuraavassa pääluvussa on Hollannin esittely maana, siltä pohjalta, kuinka minä sen näen ja olen oppinut tuntemaan. Se ei siis ole tarkkaa ja yksityiskohtaista tietoa Hollannista valtiona, vaan ne tiedot löytyvät liitteenä työn lopusta (LIITE 1). Halusin esitellä Hollannista sellaisia puolia, joita matkaoppaista ei saa selville, mutta jotka auttavat ymmärtämään hollantilaisia kansana, ikään kuin lyhyenä oppimääränä hollantilaisuuteen. Aineiston hankinta ja analysointi luku auttaa lukijaa ymmärtämään, miten työ on rakentunut ja millaista aineistoa työssä on käytetty. Se poikkeaa tavallisesta opinnäytteestä tyylinsä puolesta, sillä myös omat näkemykseni ja kokemukseni ovat arvokkaassa asemassa, mitä ei ehkä yleensä samalla tavoin näe opinnäytteissä. Samoin oma roolinsa työssä on myös vaihtoajallani kuten myös hollantilaisilla ystävilläni. Jotta aineiston hankinta prosessi tulisi selville, on aineistot ja materiaalit selitetty tarkemmin läpi omassa luvussaan. Varsinainen tutkimusosio jakaantuu Hollannin esittelyn ohella kolmeen päälukuun, joista ensimmäisessä ovat sosiodemografiset eli kaikki väestöön liittyvät tekijät, kuten väestörakenne, työllisyys ja koulutus, perhe sekä uskonto. Niiden avulla on voitu rajata pääpiirteittäin niitä ryhmiä, joille matkustaminen on mahdollista. Seuraava kohta on vapaa-aika, jossa olen pohtinut, miten hollantilaiset käyttävät vapaa-aikansa ja mikä heitä vapaa-ajallaan kiinnostaa. Sen jälkeen vuorossa on matkailu, joka jakaantuu koti- ja ulkomaiseen matkailuun. Päälukuun kuuluu myös osio siitä, miten hollantilaiset mieltävät Suomen ja millaista on hollantilaisten Suomen matkailu. Tämä selkiinnyttää sitä, kuinka he näkevät Suomen kohdemaana ja mitä meidän ehkä tulisi tehdä toisin, jotta kasvattaisimme heidän mielenkiintoaan. Lisäksi matkailun yhteydessä on luku myös hollantilaisten rahan käytöstä. Näiden eri tekijöiden avulla olen etsinyt niitä piirteitä, jotka joko karsivat tai edistävät mahdollista Suomeen suuntautuvaa hollantilaista hyvinvointiturismia. Vaikka suoraa johtopäätöstä ei eri tekijöiden kohdalla pystynytkään vetämään, on kuitenkin mahdollista nähdä niitä asioita, jotka voisivat kiinnostaa tietynlaista hollantilaista Suomessa. Lopputuloksena näistä tekijöistä olen rakentanut mahdollisen hollantilaisen hyvinvointimatkailijan profiilin, joka saapuisi Suomeen nauttimaan lomastaan. Työn vii-

11 8 meisenä päälukuna on tutkimuksen aikana pulpahtaneita, villejä ja hullunkurisiakin ajatuksia, mahdollisista uusista hollantilaisille tarjottavista matkailutuotteista. Ne ovat oman ideointini tuotoksia, jotka ovat syntyneet opinnäyteprosessin aikana. Tarkoituksena on osoittaa, kuinka eri tavalla ulkomaalaiset ihmiset voivat nähdä ja kokea Suomen. Näin huomaisimme myös itse, että ympärillämme on tavattoman paljon tekijöitä, joista saisi rakennettua lukemattomia uusia hyvinvointimatkailu-tuotteita. 2 HYVINVOINTIMATKAILU Nykypäivän vahvasti nouseviin matkailutrendeihin kuuluu hyvinvointi- ja terveysmatkailu. Matkailun vuosikirjan (2004, 22) mukaan hyvinvointimatkailua verrataan eräänlaiseen elämäntapaan, jossa terveitä valintoja ja vastuullisuutta elämänsuunnittelussa korostaen pyritään hyvänolon edistämiseen, uuden elinvoiman, mielekkyyden ja hyvän olon lähteille. Ihmisten monipuolinen hyvinvointi on uusi trendi, johon kiinnitetään yhä enemmän huomiota niin työ- kuin vapaa-aikanakin. Vapaa-aikana sen yksi ilmenemismuoto on hyvinvointimatkailu, jonka taustalla on ihmisen halu edistää omaa terveyttään, tarve helliä ja hoivata itseään. Hyvinvointimatkailun voidaan katsoa olevan laajaa, terveyttä ja hyvää oloa lisäävää sosiaalista terveys- ja virkistystoimintaa, jossa henkisen vireyden ja terveyden edistämisellä on entistä tärkeämpi tehtävä. Tulevaisuuden yhteiskunnalliset ja väestölliset muutokset antavat hyvän syyn uskoa hyvinvointimatkailun kysynnän kasvuun. Muuttuva perherakenne, ikääntyminen, yksin elävien ja lapsettomien pariskuntien määrän kasvu, lyhytlomailun kasvu, lomien jakautuminen yhä laajemmin vuodenaikoihin nähden, aikasidonnaisuuden väheneminen, työn jaksottainen luonne, liikunnallisen seniorimatkailun lisääntyminen ja tulevien eläkeläisten aktiivinen kuluttaminen ovat juuri hyvinvointimatkailua tukevia tekijöitä. (Saastamoinen 2004, 4.) Jyväskylän matkailun osaamiskeskuksen solmukohdassa (2005) hyvinvointimatkailu määritellään seuraavasti: Hyvinvointimatkailu on matkailua, joka tuottaa matkailijoille hyvää oloa vielä matkan päätyttyäkin. Hyvinvointimatkailu ei ole sairautta parantavaa eikä kuntoa korjaavaa vaan kulloistakin matkailijan terveydentilaa ylläpitävää ja edistävää sekä virettä elämään antavaa. Hyvinvointimatkailu tuottaa asiakkaalle yksi-

12 löllistä ja kokonaisvaltaista hyvää oloa, joka voi olla sekä fyysistä että psyykkistä vireyttä antavaa. 9 MEK:n mukaan hyvinvointimatkailua ovat siis kaikki matkat, jotka suuntautuvat kylpylöihin ja muihin vastaaviin virkistäytymis- ja rentoutumispalveluja tarjoaviin matkailukohteisiin. Kaiken kaikkiaan hyvinvointi-termin alle kuuluvat myös rauhoittavat saunonnat, erilaiset hemmotteluhoidot sekä hyvät, terveelliset ateriat lisättynä muilla aktiivisilla liikunta-, kulttuuri- ja harrastepalveluilla. Näin ollen loma on aina yksilöllinen hyvinvointikokemus ja siinä painottuvat erilaisissa mittasuhteissa eri tekijät, yksilöstä riippuen. Kansankielessä hyvinvointimatkailu ymmärretäänkin laajana määritelmänä, joka kattaa kaiken, mikä tuo ihmisille hyvää oloa ja tunnetta. (MEK A: , 7-9.) Terveysmatkailu taas on toimiala, jossa terveyspalveluihin liitetään matkailupalveluja ja joka yhdistetään enemmänkin nimenomaan omaa henkilökohtaista terveyttä parantavaksi matkailuksi. Se voi siis olla matkailua, jolle on olennaista jo syntyneiden vaivojen parantaminen, esimerkiksi terveyteen liittyvässä lomanviettopaikassa tai luontaishoitolassa. Eräiden terveysmatkailun määritelmien mukaan siihen voidaan liittää myös luonnonvaroja, kuten mineraalivettä ja ilmastoa hyödyntävät kohteet, kylpylät, lääketieteellisiä palveluja tarjoavat laihdutusklinikat sekä hiljentymiskohteet. (MEK A: , 6.) 2.1 Wellness vai wellbeing? Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut hyvinvointimatkailun terminologia. Tarjottaessa näitä hyvinvointipalveluja ulkomaisille asiakkaille on tiedettävä, onko kyseessä wellbeing vai wellness? Mikä erottaa nämä termit toisistaan vai ovatko ne sama asia? MEK:n teettämässä hyvinvointi- ja wellness-matkailun peruskartoituksessa (2004, 6-11) termit määritellään niin, että wellbeing sanaa käytetään yleisesti eri maissa kuvaamaan laaja-alaisesti aihealueen tuotevalikoimaa. Hyvinvointimatkailu on vastakohta terveydenhoitomatkailulle ja sisältää monipuolisesti sielun, mielen ja ruumiin hyvinvoinnin ympärille rakennettuja matkailutuotekokonaisuuksia. Wellness-tuotteessa taas korostuvat korkeaan laatuun liittyvät tekijät, ehkä ripaus jopa luksusta. Se on nimenomaan aikuisille suunnattu tuote, joka yhdistää monipuolisesti ruumiin, mielen sekä sielun tarpeet.

13 10 Terveysmatkailu Health Tourism Terveydenhoitomatkailu Health-care and Medical Hyvinvointimatkailu Lääketieteelliset toimenpiteet Tyky-matkailu Vesikylvyt Kauneushoidot Wellness-paketit Hiljentyminen Virkistyshoidot Liikunta Saunapalvelut Luontaishoidot ym. KUVIO 2. Suositeltavat nimikkeet Terveysmatkailu nähdään kattoterminä, jonka alle molemmat sekä terveydenhoitomatkailu että hyvinvointimatkailu kuuluvat. Hyvinvointimatkailu on siis kattava kokonaisuus, joka muodostuu monista eri tekijöistä aina liikunnasta hemmotteluun. Siinä on kuitenkin aina tietyt elementit, jotka erottavat sen terveydenhoitomatkailusta. Wellness-paketit taas on tässä kuviossa nähty osana hyvinvointimatkailua. Wellnesstuote sisältää usein myös kulttuurisen elämyksen. Wellness on ennen kaikkea korkealaatuinen niin paikan, ilmapiirin, puitteiden, palvelun, tuotekokonaisuuksien kuin he n- kilökunnan ammattitaidonkin suhteen. Se stimuloi kaikkia aisteja esteettisessä ympäristössä. Wellness-tuote on hyvin suunniteltu, segmentoitu, markkinoitu ja toteutettu kokonaisuus, jossa on häivähdys luksusta. (MEK A: , 56.) Suomessa hyvinvointimatkailun englanninkielinen termistö ei ole vielä vakiintunut, mikä aiheuttaa tiettyjä epäselvyyksiä markkinoinnissa. MEK suosittelee kuitenkin hyvinvointimatkailupalveluiden ja tuotteiden tarjoajia laatimaan tarkkoja tuotekuvauksia, jotta ulkomaalainen asiakas tietää varmasti, mitä on ostamassa. Termien erot vaihtelevat alueittain, joten kestänee jonkin aikaa ennen kuin erot selkiintyvät. Tärkeintä on kuitenkin pystyä takaamaan asiakkaan elämys hyvinvointimatkan aikana.

14 11 L o m a Esteettisyys Fyysinen venyminen Turvallisuus Hyvinvointi- matka Turvallisuus Omavastuullisuus Hemmottelu Sosiaalinen humputtelu K o h t u u s - t a s a p a p a i n o L Lähde: Moske/Hyvinvointimatkailu Maisa Kuha 2004 KUVIO 3. Suomalaisen hyvinvointimatkailun osa-alueet Kuhan (2005) mukaan hyvinvointimatkassa on neljä erilaista elementtiä, esteettisyys, hemmottelu, fyysinen venyminen ja sosiaalinen humputtelu. Kaikki mielekäs liikkuminen ja liikunta kuuluvat fyysiseen venymiseen. Se voi siis olla mitä tahansa avantouinnista golfaamiseen tai käveleskelystä hikijumppaan. Liikunta antaa luvan itsensä hemmotteluun, jolla tarkoitetaan henkilökohtaista huolenpitoa, kuten hierontaa, saunaa, herkullista ruokapalvelua sekä erilaisia kauneuspalveluita. Esteettisyys tarkoittaa kaikkien aistien välittämää yhteistä samanaikaista viestiä, joka takaa, että tämä hyvinvointifiilis säilyy näköä, kuuloa, makua, hajua ja tuntoa hivelevänä muistona. Siihen liittyvät suurelta osin myös tilojen ja paikkojen ulkonäkö ja muoto. Sosiaalinen humputtelu taas tarkoittaa kaikkea sitä epävirallista kommunikointia, mikä tämän kokemuksen aikana syntyy. Vaikka hyvinvointimatkalta saatetaan hakea hiljaisuutta ja rauhaa, hyvien kokemusten jakaminen ja vuorovaikutuksellinen ilonpito kuitenkin yleensä kaksinkertaistavat kokemukset. (Kuha 2005.) Tärkeää on myös ottaa huomioon, että hyvinvointimatka on yksilöllinen kokemus, jossa eri osa-alueet painottuvat eri tavalla. Toinen voi kaivata matkaltaan huomattavasti enemmän sosiaalista kanssakäymistä kuin toinen, joten nämä tekijät ovat aina henkilökohtaisia.

15 2.2 Hyvinvointimatkailijan yleispiirteet 12 Usein oletetaan, että hyvinvointimatkailu on jotenkin naisille suunnattua matkailua, mutta tästä virheellisestä yleistyksestä aletaan päästä eroon nyt termin muuttuessa tutummaksi ihmisille. Suontaustan ja Sunin (2005, 115) mukaan hyvinvointimatkailijan yleispiirteisiin luetaan, että usein tämä on keski-ikäinen, jonka lapset ovat aikuistuneet ja itsenäistyneet. Hän on ehkä keskimääräistä korkeammin kouluttautunut ja ansaitsee työssään keskimääräistä matkailijaa enemmän. Tämä segmentti on matkustellut paljon ja vaatii palveluilta ja tuotteilta laatua. He myöskin sijoittavat rahaa omaan hyvinvointiinsa, sillä heidän näkemyksensä mukaan työn vaatimuksiin voi va s- tata vain hyvinvoivan kehon avulla. Olettaisinkin, että alkukipinän ajatukselle on vo i- nut antaa esimerkiksi työkykyä ylläpitävä liikunta, jolla tähän samaan pyritään. Hyvinvointimatkailijat haluavat edistä omaa hyvinvointiaan, mutta haluavat myös viihtyä, liikkua, kuluttaa kulttuuria ja aktiivisesti suunnitella omaa lomaansa. Jokaisen matkailijan omat tarpeet ja henkilökohtaiset tavoitteet määrittelevät sen, mitä milloinkin hyvinvoinnin eteen tehdään. Itsensä huomioiminen ja omaan olemiseen keskittyminen vaatii tilaa ja aikaa. Matkalla ollessa ollaan muutenkin irti arjesta, joten uusien elämäntapojen, hoitotapojen, harrastusten, ruokatottumusten ja liikuntamuotojen aloittaminen on helpompaa kuin kotiympyröissä. (Verhelä & Lackman 2003, 140.) 3 MATKAILIJAPROFIILI Segmentoinnin perustana ovat kuluttajien tarpeet sekä niihin vaikuttavat tekijät, joten segmentointiin täytyy liittää kiinteästi kuluttajakäyttäytymisen tutkiminen ja ymmärtäminen. Erityisen tarpeen tälle luo myös se, että nyt kyseessä ovat hollantilaiset asiakkaat, joiden kulttuuri ja odotukset ovat meille vieraampia kuin mitä suomalaisen asiakkaan. Kuluttajakäyttäytymisellä tarkoitetaan niitä fyysisiä, mentaalisia ja tunneperäisiä toimintoja, jotka ohjaavat ihmisten käyttäytymistä silloin, kun he valikoivat, ostavat, kuluttavat ja arvioivat tuotteita tai palveluja (Albanese 2002, 103). Esimerkiksi ostettavasta tuotteesta tai palvelusta riippuen päätöksen tekeminen on aina erilaista. Yleensä aika rutiininomaista ja jokapäiväistä on vaikka ruokatarvikkeiden ostaminen eikä vaadi sen kummempaa pohtimista, mutta harvemmin tehtävät kalliit ostokset vaa-

16 tivatkin jo pidemmän harkinta-ajan. On siis huomioitava, että matkapalvelun ostopäätös on tällainen pitkää harkintaa vaativa ostos, johon vaikuttaa lukuisa joukko asioita Matkailijan kuluttajakäyttäytyminen Päätöksen teon monimutkaisuuden lisäksi matkailijoiden valintojen ennustamista va i- keuttaa myös se, että matkustajien päätökseen vaikuttaa samanaikaisesti suuri joukko sisäisiä tekijöitä. Näitä ovat muun muassa matkustusmotivaatio ja matkustajien asenteet. Ne auttavat matkustajaa määrittämään, mitä hän haluaa matkalta ja mihin hän haluaa matkustaa. Ulkoisia vaikutustekijöitä taas ovat esimerkiksi tietyt viiteryhmät eli matkustajan kulttuuri ja sosiaalis- yhteiskunnalliset tekijät. Nämä ulkoiset tekijät myötävaikuttavat tai muokkaavat matkailijan sisäisiä vaikutustekijöitä toimien joko lähe i- sessä vaikutuspiirissä tai hieman etäämmältä esimerkiksi matkailuviestinnän välityksellä. Näiden välille voi syntyä myös vuorovaikutussuhteita ja riippuvuussuhteita (Albanese 2002, 106.) Tämän lisäksi valintaan vaikuttavat myös erilaisia globaalitasolla toimivia ja koko matkailukysyntään vaikuttavia taloudellisia, teknologisia ja muita sosiaalisyhteiskunnallisia tekijöitä. Viimeaikaisesti suurimpia maailman laajuisia ilmiöitä ovat esimerkiksi terrorismi tai luonnonolojen epävakaisuus. Lisäksi oma osansa päätöksenteossa on myös tilannetekijöillä kuten tilapäiset muutokset matkailijan taloudellisessa tai henkilökohtaisessa tilanteessa. Näistä kaikista edellä mainituista tekijöistä muodostuu se monimutkainen kokonaisuus, josta matkailijan ostopäätös syntyy Sisäiset tekijät Tutkittaessa lähemmin matkailijan käyttäytymiseen johtavia syitä, on tarpeellista paneutua tarkemmin sisäisiin vaikutustekijöihin. Erityisesti matkailussa niillä on iso rooli koko tuotteen tai palvelun harkinta- ja ostoprosessissa, sillä ne ohjaavat pitkälti matkailijaa hänen päätöksen teossaan. Motivaatio viittaa niihin prosesseihin, jotka saavat ihmisen toimimaan ja käyttäytymään tietyllä tavalla. Kuluttajakäyttäytymisessä motivaatioita tarkastellaan siltä kan-

17 14 nalta, että löydetään selityksiä sille miten käyttäytyminen saa alkunsa ja mihin se suuntautuu. Matkailussa tärkeimmiksi tutkimuskohteiksi ovat nousseet erityisesti seuraavat kysymykset: miksi ihminen ylipäätään haluaa matkustaa, mitä lomamatkalta halutaan ja miksi matkailija valitsee juuri tietyn matkakohteen? (Albanese 2002, 107.) Motivaatio-sanan taustalla on motiivi-käsite, joka tarkoittaa syytä tai perustetta tietylle asialle. Näin ollen puhuttaessa matkailumotiiveista, tarkoitetaan sillä niitä syitä minkä takia matkalle halutaan. Käytännössä näitä matkustusmotiiveja on matkaa ajatellen aina useampia, sillä yleisesti ei matkalle lähdetä vain yhden syyn perusteella, perustelee Albanese kirjassaan Matkailumarkkinointi. Näiden matkustusmotiivien tutkiminen on hankalaa, sillä matkustuksen syyt voivat olla hyvin erilaisia. Rentoutuminen ja pako arjesta ovat yleisesti tunnettuja perussyitä, mutta matkalle voidaan lähteä myös lisäämään sosiaalista kanssakäymistä tai kohottamaan omaa statusta. Ihmiset eivät myöskään välttämättä halua kertoa matkustusmotiiveistaan. Tämä on tyypillistä esimerkiksi silloin kun lomaan yhdistetään jotain normaalista käyttäytymisestä poikkeavaa kuten esimerkiksi seksipalveluiden ostaminen. Tietysti näin ei kuitenkaan aina ole vaan toisinaan motiivit voivat olla epäselviä myös itse matkustajalle. Tällöin kyse on piilomotiiveista, jotka voivat olla jopa tiedostamattomia (Albanese 2002, ) Cooperin (2005) kirjassa McIntosh, Goeldner ja Ritchie jakavat motivaatiot vielä neljään erilliseen ryhmään sen mukaan onko kyse fyysisistä, ihmisten välisistä, kulttuuriin, statuksen tai arvovaltaan liittyvistä motivaatioista. Fyysisiä motivaattoreita ovat mielen ja kehon hyvinvointiin, urheiluun ja terveyteen liittyvät tekijät. Ihmissuhteisiin liittyviä motivaattoreita voisivat olla esimerkiksi halu tutustua uusiin ihmisiin ja saada uusia kokemuksia. Uudet kulttuurit ja kansakunnat sekä niihin tutustuminen, erilaiset elämäntavat, tanssi ja historia ovat puolestaan esimerkkejä kulttuuriin liittyvistä tekijöistä, jotka innostavat ihmisiä matkustamaan kun taas statusta kohotettaessa matkustetaan lähinnä vain oman itsetunnon ja arvovallan takia. Nämä kaikki motivaattorit voisivat osittain toimia myös hyvinvointimatkailun innoittajina sillä kaikissa näissä osa-alueissa on tekijöitä hyvinvointimatkailun osa-alueilta. (Cooper, Fletcher, Fyall, Gilbert & Wanhill 2005, 56.) Asenteet puolestaan taas ovat opittuja taipumuksia reagoida asioihin ja tilanteisiin. Matkailussa ollaan kiinnostuneita matkailijoiden asenteista erityisesti silloin kun ne kohdistuvat matkailukohteisiin ja matkailumarkkinoilla oleviin merkkeihin ja brän-

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

Kulutuksen nykytrendit

Kulutuksen nykytrendit Kulutuksen nykytrendit Terhi-Anna Wilska Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 28.10. 2014 Mitä kuluttamisessa on 2 tapahtumassa? Elintason nousu, välttämättömyyksien muuttuminen Digitalisaatio, teknologian jokapaikkaistuminen

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA MIEHETTAVARATALONASIAKKAINA AnttilaOy:nvalikoimankehittäminen HeliHeikkinen Opinnäytetyö Huhtikuu2011 Vaatetusalankoulutusohjelma Kulttuuriala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Julkaisunlaji Opinnäytetyö Päivämäärä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

4eventin palvelut Långvikissa

4eventin palvelut Långvikissa 4eventin palvelut Långvikissa Fyysinen hyvinvointi Kehon ikä -kartoitus Lähtölaukaus elämänpituiselle hyvinvointimatkalle Kehon ikä -kartoitus on kokemuksemme mukaan motivoivin yksilötason terveyskunnon

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Ostaminen murroksessa

Ostaminen murroksessa Ostaminen murroksessa - miten se näkyy myymälässä Research Insight Finland Janne Numminen Tutkimuksen tavoitteet 1 Luoda 2 muotokuva suomalaisesta päivittäistavaroiden ostajasta. Ymmärtää kuluttajan ja

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA

ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Väliraportti 13.12.2010 Juho Pesonen juho.pesonen@uef.fi Pu i s tok a tu 5, P L 7 8,5 7 1 0 1 Sa v on li n na ASIAKKAAN

Lisätiedot

Hyvän palvelun muotoilutoimisto. Copyright Diagonal Mental Structure Oy. All rights reserved.

Hyvän palvelun muotoilutoimisto. Copyright Diagonal Mental Structure Oy. All rights reserved. Hyvän palvelun muotoilutoimisto 1 TEKES LIIKKUMINEN PALVELUINA 27.5.2014 Käyttäjäprofiilit palveluiden luomisen pohjana Case: Helsingin risteilymatkustajien profilointiprojekti Mikko Koivisto, johtava

Lisätiedot

Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta

Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.01.2010, TahkoSpa, Nilsiä Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta MEGATRENDEJÄ Yeoman, Ian (2008). Tomorrow s Tourist. Scenarios and Trends.

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Markkinointipsykologia

Markkinointipsykologia Markkinointipsykologia Sisällysluettelo ESIPUHE 1. MARKKINOINNIN PSYKOLOGISET PERUSTAT 1.1. Miksi-mitä-miten-malli 1.2. Markkinointipsykologiasta psykologiseen markkinointiin 2. IHMINEN MARKKINOILLA 2.1.

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Sauna from Finland -konsepti 9/2009

Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Monta ulottuvuutta Saunominen tutussa ympäristössä arkinen, toistuva, puhdistauminen Suvi-illan saunominen järven rannassa ihanne, luksusta, rentoutuminen Saunominen

Lisätiedot

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul 1 Salla Saarinen Radical Soul Oy Osaava ja kokenut järjestöasiantuntija ja mukaansatempaava kouluttaja

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

ZA4889. Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4889. Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland ZA4889 Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer FLASH- 258 D2. Minkä ikäinen olet? [_][_] vuotta vanha [ 9 9 ] [KIELTÄYTYMINEN/EI

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö Osuustoiminnallinen yrittäminen ja yhteisötalous projekti: Yhdessä yrittämään

Työ- ja elinkeinoministeriö Osuustoiminnallinen yrittäminen ja yhteisötalous projekti: Yhdessä yrittämään TNS Työ- ja elinkeinoministeriö Osuustoiminnallinen yrittäminen ja yhteisötalous projekti: Yhdessä yrittämään Radiomedia, Radiomainonnan Huomioarvotutkimus Viikko 6 / Helmikuu 2010 Tämän tutkimuksen tulokset

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinointi Outi Uusitalo 11.11.2013 Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinoinnin asemasta ja sisällöstä Monitieteellisyys / Kärkiparadigmat Trendejä kuluttajamarkkinoilla Kuluttajamarkkinoinnin

Lisätiedot

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola Matkailun tuotteistustyöpaja Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola 1. Työpaja 10.9.2013 Asiakasymmärrys ja tuotteistaminen asiakasryhmien mukaan Mitkä ovat asiakasryhmämme? Miten asiakasryhmät

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy Vuorovaikutustaidot työnhaussa Paritehtävä Esittele itsesi ja ammatillinen osaamisesi vasemmalla puolella istuvalle vierustoverillesi Aikaa 2 min Paritehtävä Esittele (uusi tuttavuus) äskeinen toverisi

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa?

Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa? KTT Hanna Leipämaa-Leskinen Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa? 14.5.2014 elintarvikkeita ja kosmetiikkaa -seminaari 1 Mitä suomalaiset kuluttajat arvostavat? elintarvikkeita ja kosmetiikkaa.

Lisätiedot

Finrelax - luonnollista hyvinvointia. Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi

Finrelax - luonnollista hyvinvointia. Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi Finrelax - luonnollista hyvinvointia Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi Sisältö Finrelax -hyvinvointimatkailustrategia: Visio Missio Ydinviesti Painopistealueet Finrelax -kasvuohjelma

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto, Joulututkimus 2013, tekijä: Kopla Helsinki

Suomalaisen Työn Liitto, Joulututkimus 2013, tekijä: Kopla Helsinki Joulututkimus Metodit Kopla Juttutuvat (ryhmäkeskustelu verkossa) 1 kpl Otos n=10 20-65-vuotiaita ympäri Suomea Keskustelun kesto oli 1,5 tuntia per ryhmä. Osallistujat osallistuivat keskusteluun omalta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Palvelumuotoiluprosessin 1. vaihe: Ymmärrä

Palvelumuotoiluprosessin 1. vaihe: Ymmärrä Palvelumuotoiluprosessin 1. vaihe: Ymmärrä Understanding Ymmärrä Thinking Pohdi Generating Kehitä Filtering Seulo Explaining Selitä Realising Toteuta Ymmärrä Tässä vaiheessa kerätään tietoa suunnittelukohteesta

Lisätiedot

Hyvinvointimatkailun työpaja. Hyvinvointia meille ja muille-seminaari, 26.10.2009, Jyväskylä Liisa Renfors, MEK

Hyvinvointimatkailun työpaja. Hyvinvointia meille ja muille-seminaari, 26.10.2009, Jyväskylä Liisa Renfors, MEK Hyvinvointimatkailun työpaja Hyvinvointia meille ja muille-seminaari, 26.10.2009, Jyväskylä, MEK Suomalainen hyvinvointi: Teemat Wellness 4-5 tähteä Finnrelax Terveysja kuntoliikunta Hemmottelu PERUSTARJONTA

Lisätiedot

ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA

ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopisto Myynnin ennakointikamari 10.11.2015 Kulutuksen nykytila ja trendit Mikä on iän ja sukupolven merkitys

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013 Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013 Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät sen avulla yrityksensä

Lisätiedot

3.6.2015. Pasi Tamminen Sari Mattila

3.6.2015. Pasi Tamminen Sari Mattila 3.6.2015 Pasi Tamminen Sari Mattila 2 5.2014 1.2015 8.2015 3 4 Tammisen johtamislupaus Oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus Positiivinen ja negatiivinen palaute Alaisten haastaminen ajatteluun Avoin tiedon

Lisätiedot

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Lasten ehdoilla perheen taloudessa? Lapset yhä useammin perheen projekteja, ajankäyttö lasten

Lisätiedot

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista. PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!! PIKAOPAS!RAHAN!TEKEMISEEN!!! Opas!verkkokaupan!markkinoinnin!tuloksekkaa< seen!suunnitteluun!ja!toteutukseen!!! Antti!Sirviö!

!!!!!!!!!!!!!! PIKAOPAS!RAHAN!TEKEMISEEN!!! Opas!verkkokaupan!markkinoinnin!tuloksekkaa< seen!suunnitteluun!ja!toteutukseen!!! Antti!Sirviö! PIKAOPASRAHANTEKEMISEEN Opasverkkokaupanmarkkinoinnintuloksekkaa< seensuunnitteluunjatoteutukseen AnttiSirviö JussiKämäräinen Opinnäytetyö Joulukuu2013 Yritystoiminnankehittämisenkoulutusohjelma Liiketalous

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Kuluttaja- ja asiakaslähtöisyys. Pirjo Laaksonen Vaasan yliopisto Ähtäri 08.10.2003

Kuluttaja- ja asiakaslähtöisyys. Pirjo Laaksonen Vaasan yliopisto Ähtäri 08.10.2003 Kuluttaja- ja asiakaslähtöisyys Pirjo Laaksonen Vaasan yliopisto Ähtäri 08.10.2003 Kohti kuluttajalähtöistä markkinointia Miten elintarvikeyrittäjät mieltävät kuluttajan? kuluttaja vs asiakas yhdenlainen

Lisätiedot

ZA5478. Flash Eurobarometer 328 (Survey on the Attitudes of Europeans Towards Tourism in 2011) Country Questionnaire Finland

ZA5478. Flash Eurobarometer 328 (Survey on the Attitudes of Europeans Towards Tourism in 2011) Country Questionnaire Finland ZA5478 Flash Eurobarometer 328 (Survey on the Attitudes of Europeans Towards Tourism in 2011) Country Questionnaire Finland Questions for Eurobarometer FLASH-survey (February 2011) Q1. Kuinka monta matkaa

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

pk-yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn edistäjä

pk-yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn edistäjä Taideteollinen korkeakoulu Vaasan yliopisto Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA pk-yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn edistäjä Muotoilun mahdollisuuksia Mikä on Muova Perustettu 1988 1.1.2006 lähtien

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Vihreää hyvinvointia: Testi luonnon hyvinvointivaikutuksista N=33 Hyvinvointia, mutta miten? Teknologialla? Lääkkeillä? Luonnolla? Ihminen edellä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus 37. Valtakunnallinen maaseutumatkailuseminaari, Kauhava 22.-23.3.2011 Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Juho Pesonen, Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos,

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.5.2013 31.10.2013 31.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Metsästysmatkailun potentiaali ja kehityshaasteet Suomessa. Sami Kurki, Susanna Keskinarkaus, Anne Matilainen

Metsästysmatkailun potentiaali ja kehityshaasteet Suomessa. Sami Kurki, Susanna Keskinarkaus, Anne Matilainen Metsästysmatkailun potentiaali ja kehityshaasteet Suomessa Sami Kurki, Susanna Keskinarkaus, Anne Matilainen Ruralia-instituutti / Sami Kurki / Karstula 26.8.2010 2.9.2010 1 Keskinarkaus,S., Matilainen,

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? Satu Huber 30.8.2010 30.8.2010 1 Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 1. Poimintoja

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot