Valmistuneiden opinto- ja työelämäpalaute vuodelta 2012: filosofian maisterit

Transkriptio

1 Valmistuneiden opinto- ja työelämäpalaute vuodelta 2012: filosofian maisterit Urapalvelut/ Susan Blomberg Valmistuvilta kerätään vuosittain palautetta opinnoista ja opintoihin liittyvistä palveluista. Palautekysely toteutetaan e-lomakkeella, ja opiskelijat vastaavat kyselyyn jättäessään todistuspyyntölomakkeen. Vuonna 2012 vastausprosentti oli 70 %. Vastaajista yli puolet ilmoitti työpaikkansa tai nykyisen asuinkuntansa sijaitsevan Pohjanmaalla (54 %). Loput vastaajista ilmoittivat työ- tai asuinpaikkansa sijaitsevan mm. pääkaupunkiseudulla tai Pirkanmaalla. Asuinpaikka ennen opintojen alkua oli 28 %:lla vastaajista Pohjanmaa. Opiskelijoita tuli yliopistoomme lisäksi mm. Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalta sekä Pirkanmaalta. Vastaajista 72 % oli valmistumishetkellä töissä tai jo saanut työpaikan. Suurin työllistäjä oli kuntasektori. Toiseksi eniten valmistuneet olivat työllistyneet yksityiselle sektorille ja kolmanneksi eniten valtionhallintoon. Valmistuneiden tehtävänimikkeitä tiedotusassistentti, luokanopettaja, luokanopettaja, projektisihteeri, uutistoimittaja, toimittaja, palveluvastaava, tiedottaja, opas/vartija, myyjä, viestintäpäällikkö, kouluttaja, kielenkääntäjä, kouluttaja, koulunkäynninohjaaja, erityisluokanopettaja, sanelunpurkaja, viestintäsihteeri, kirjastonhoitajan sijainen, äidinkielen lehtori, International Officer, tohtorikoulutettava, nuorisotiedottaja, ostosihteeri, vaalivirkailija, projektiassistentti, tutkimusavustaja, juniorikonsultti, hallituksen puheenjohtaja / yrittäjä 1

2 Sukupuoli Pääaine/ koulutusohjelma 2

3 Valittiinko sinut Vaasan yliopistoon suorittamaan: Työpaikan sijainti (ellet ole töissä, tämänhetkinen asuinpaikka) 3

4 Asuinpaikkasi sijainti ennen yliopisto-opintojen aloittamista Millä perusteella ensisijaisesti valitsit opiskelupaikkasi (valitse max. 3 kohtaa) Hyvät työnsaantimahdollisuudet valmistumisen jälkeen 1 2 Hyvät vaihto-opiskelumahdollisuudet Halu itsenäistyä 5 Ystävien ja/tai sukulaisten vaikutus 8 25 Jokin tietty yksikössä opetettava oppiaine 26 Yliopiston sijaintipaikkakunta 7 Valintamenettely Sain Vaasan yliopistosta enemmän tietoa kuin muista yksiköistä Katsoin Vaasan yliopistoon opiskelemaan pääsemisen mahdollisuudet hyviksi Yksikön maine 4

5 Arvioi, kuinka paljon yliopisto-opiskelu on kehittänyt seuraavia tieto- ja taitoalueitasi: Ammatissa toimimiselle keskeiset tiedolliset ja taidolliset valmiudet Tutkimus- ja ammattietiikan taju 5

6 Luovan ajattelun taito Valmius toimia oman alan asiantuntijana 6

7 Valmius soveltaa oppimaasi käytännössä Valmius hankkia tarvittavia lisätietoja ja taitoja 7

8 Omaan alaan liittyvä teoreettinen osaaminen Kielitaito 8

9 Tietotekniikan käyttötaito Oman alan tehtävien käytännön taidot 9

10 Valmiuksia kansainväliseen vuorovaikutukseen Sosiaaliset taidot, joustavuus ja sopeutumiskyky 10

11 Viestintä- ja kommunikaatiotaidot Yritystoiminnan perusteiden tuntemus 11

12 Tiimityötaidot Oppimis- ja ongelmanratkaisukyky 12

13 Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot Erilaisten tutkimusmenetelmien tuntemus 13

14 Oma-aloitteisuus Mikä suorittamassasi tutkinnossa / opinnoissa oli erityisen hyvää? Entä huonoa? Hyvää: Mahdollisuus sijoittua moniin eri työtehtäviin tulevaisuudessa. Hyvät kansainvälistymismahdollisuudet. Huonoa: Toisinaan kursseille hyvin vaikeaa päästä. Tämä ihan oikeasti hidastaa monen opintoja. JOO-opintoja ei voi enää saada maksutta. Toivoisin e-kirjoja Tritoniaan! Tämä helpottaisi valtavasti tentteihin lukemista. Hyvää oli ruotsin kielen taidon ja teorian soveltamisen kehittyminen. Huonoa oli se, ettei Vaasan yliopisto tarjoa kasvatustieteiden opintoja, mikä hankaloittaa merkittävästi opettajan pätevyyden saamista ja tuo lisävuosia opiskeluun, kun täytyy valmistumisen jälkeen hakea toiselle paikkakunnalle pedagogisia suorittamaan. Lähiopetusta saisi olla enemmän, sillä opiskelija on välillä melko yksin opintojensa kanssa. Samalla verkostoituminen muihin saman alan ihmisiin olisi tehokkaampaa. Hyvää oli monipuolisuus ja mahdollisuus vaikuttaa suuresti oman tutkinnon sisältöön. Huonoa taas oli käytännön vähyys. Mielestäni esimerkiksi Aristoteleen retoriikan sijaan 2000-luvun viestinnän opiskelijoilla pitäisi olla pakollisena enemmän tietotekniikan kursseja. Usein viestinnän kurssit olivat liian teoreettisia, käytännön asioita kaipailin enemmän. Mediatutkimuksen teoriat auttavat minua työssäni. Yliopiston byrokraattinen jäykkyys sen sijaan aiheutti useitakin ongelmia. Joustavuutta toki tarvittaessa löytyi, mutta muutamissa kohdissa organisaation jäykkyys aiheutti ihan konkreettisiakin ongelmia. Olin esimerkiksi suunnitellut suorittavani eräitä kursseja esseellä, koska opinto-oppaassa näin mainittiin, mutta tämä ei käynyt opettajalle. 14

15 Hyvää oli se, että se mahdollisti itsenäistä opiskelua ja syvällistä tietämystä. Se antaa myös hyvät eväät työelämään. Huonoa oli valinnaisten kurssien aiheiden suppeus sekä se, ettei tiettyjä kursseja joka vuosi järjestetty. Huonoa oli myös se, ettei käytännön harjoittelua ollut paljoakaan, esim. oli ainoastaan luovan kirjoittamisen kurssi. Tutkintoon voisi sisällyttää työharjoittelua pakollisena osana opintoja. Näin voi soveltaa oppimaansa käytännössä. Huonoa se, että viestintätieteissä ei opiskeltu yhtään alaa liiketoiminnallisesta näkökulmasta. Kuitenkin varmasti moni siirtyy töihin yrityksiin jne. joissa olisi hyvä osata esim. yritysviestintää. Sitä meillä ei ollut yhtään, mitä pidän erittäin huonona asiana! Opinnot ovat antaneet minulle hyvät valmiudet työelämään. Itsenäinen työskentely verkossa, johon kuitenkin sain hiukan ohjeistusta kurssin alussa Suorittamani filosofian maisterin tutkinnon generalistisuus on sekä hyvä että huono puoli, sillä se siihen sisältyy paljon kokonaisuuksia, mutta ei spesifististä perehtymistä englannin kieltä lukuun ottamatta mihinkään muuhun aihealueeseen, mikä saattaa vaikeuttaa työhönsijoittumista. Tutkinnon hyvä puoli on, että siitä pystyi omilla sivuainevalinnoilla tekemään omannäköisen. Opintojen kaikenkattavuus on sekä hyvä puoli että haaste. Kun yritetään keskittyä kaikkeen, vaarana on, ettei kunnolla keskitytä mihinkään. Välillä tuntui, ettei koko koulutuksella tee mitään työelämässä, kun ei opetella oikeastaan mitään käytännöntaitoja. Hyvää: Kurssien monipuolisuus Huonoa: Käytännön harjoittelun puute + kurssien vaativuuden ja opintopisteiden vastaavuus (esim. joltakin kurssilta sai vain 3 op vaikka työtä oli viiden op:n verran ja päinvastoin). Maisteriopinnoissa oli parasta vapaus valita itseä kiinnostavia kursseja. Toisaalta luentokursseja olisi voinut olla enemmän, kirjatenttipaketteja oli tylsä väkertää yksin. Tämä muuttui tosin hyväksi puoleksi siinä vaiheessa kun työllistyin eikä olisi enää ollut mahdollista istua luennoilla. Maisteriopintoja oli kaiken kaikkiaan kiva suorittaa. Opettajat ovat päteviä. Hyvää teoreettisen tiedon sisäistäminen, huonoa koulutuksen liittäminen käytännön työelämään. Opinnoissa hyvää käytännönläheiset kurssit, huonoa se, että niitä oli liian vähän, kun taas lähes samanlaisia teoriakursseja oli useita. Hyvää kiinnostavuus. Huonoa koulutuksen yhteensopimattomuus työelämän vaatimusten kanssa. Nautin opiskelusta, mutta työnäkymät ovat heikot. Kirjallisuuden ja filosofian opinnot olivat erinomaisia, ja ne edesauttoivat henkilökohtaista kehittymistäni. Myös laajat kansainvälistymismahdollisuudet ansaitsevat erityiskiitoksen. Huonoa oli tiettyjen opettajien viimeistelemätön ote opetukseensa, mm. PowerPoint-esitykset, joiden lähes joka sivulla oli kirjoitusvirheitä. 15

16 Huonoa on työtilanne ja se, ettei valmistu suoraan mihinkään ammattiin. Englannin ja ruotsin kielitaidon monipuolinen kehittyminen oli erityisen hyvää. Niitä tarvitsen varmasti kielitaidon ammattilaisena ja opettajana. Huonoa oli se, että osaa opinnoista tuskin tullaan tarvitsemaan työelämässä, esim. kirjallisuusopintoja, vaikka niissä ehkä jonkinlaista maailmankuvan laajenemista tapahtuukin. Tällainen tiedon ja avartumisen lisääntyminen on kyllä myös ollut hyvä asia, kuten mahdollisuus ulkomaanjaksoihin. Voisiko kursseissa kuitenkin olla enemmän valinnan varaa tulevaisuudessa? Ja kielitaidon kehittäminen jäi paljolti kyllä myös omatoimisuuden varaan ainakin kieliopin kohdalta. Huonoa oli myös se, että gradun kirjoittamista tukevat kurssit kuten Academic Writing suoritetaan varhaisessa vaiheessa. Myös gradun ohjauksen ulkopuoliseen arviointiin pitäisi kehittää jokin systeemi, jotta oppilas voisi tietää, että gradun ohjaaja on tehnyt tehtävänsä kunnolla jne., muuten ollaan liikaa ohjaajan armoilla. Koin erityisen hyväksi analyyttisen, kriittisen suhtautumiseni kehittymisen erityisesti kulttuuria ja yhteiskunnan ilmiöitä tutkivien tieteiden saralla. Mielestäni tutkintoon olisi kuitenkin pitänyt kuulua myös yritystoimintaa avaava jne. työelämänvalmennusta käsittelevä kurssi. Hyvää oli pienet opetusryhmät, huonoa oletus siitä, että nykysuomen opiskelija haluaa automaattisesti äidinkielenopettajaksi Se on sopivan monipuolinen. En koe, että minua olisi koulutettu vain yhteen työtehtävään. Toisaalta, se olisi voinut olla vielä enemmän käytännönläheistä. Hyvää: Mielenkiintoiset itseäni kiinnostavat kurssit. Huonoa: Useilla pakollisilla kursseilla toistettiin paljon samoja asioita. Suorittamassani tutkinnossa hyvää oli sen tarjoamat sisällöt, huonoa se, että käytännön osaaminen työelämää ajatellen jää vähän vajavaiseksi Pidin monipuolisista kieliopinnoista, niin pääaineen kuin sivuaineen osalta. Huonoa mielestäni tutkinnossa oli vaikeus suorittaa kaupallisia opintoja. Kauppatieteilijöille järjestetään kyllä kielten kursseja, jotka ovat vain ja ainoastaan heille, mutta kielten lukijoille jopa jotkut heidän massaluennot ovat kiellettyjä. 16

17 Suorititko osan tutkintoon kuuluvista opinnoista toisessa kotimaisessa yliopistossa, avoimessa yliopistossa tai kesäyliopistossa? Arvioi seuraavia väittämiä asteikolla 1 4 (1=täysin eri mieltä, 4=täysin samaa mieltä) 3,2 Opiskeluilmapiiri oli hyvä 2,3 Koulutuksessa huomioitiin kansainvälisyys 2,6 Koulutus antoi hyvät valmiudet työelämän tehtäviin 3,2 Opinnot olivat mielenkiintoisia 2,9 Koulutus oli motivoivaa 2,8 Koulutus oli vaativaa 3 Koulutus oli laadukasta 2,7 Koulutus vastasi niitä odotuksia, joita minulla oli aloittaessani opinnot 17

18 Arvioi seuraavia väittämiä asteikolla 1 4 (1=täysin eri mieltä, 4=täysin samaa mieltä) Mielestäni yliopistoni: 2,7 on kansainvälisesti aktiivinen 2,4 ottaa opiskelijat mukaan opintojaksojen kehitystyöhön 2,6 on kiinnostunut opiskelijoiden mielipiteistä Arvioi vaikuttiko joku seuraavista syistä hidastavasti opintojesi etenemiseen? 8 17 Ei mikään edellisistä. En koe, että opintojeni eteneminen olisi hidastunut. Vaihto-opiskelu 3 Tutkintoni suorittamiselle välttämättömiä kursseja ei järjestetty 6 8 Riittämätön ohjaus opintojen suunnitteluun Opiskelumotivaation puute 3 Opiskelijajärjestöissä toimiminen 7 Sairaus tai vamma Äitiys- tai isyysloma, vanhempainvapaa Varusmies- tai siviilipalveluksen suorittaminen Kotityöt, lastenhoito tmv Tutkinnon vähimmäislaajuuden ylittävät opinnot Koulutusta vastaavan tai siihen liittyvän ansiotyön tekeminen Koulutusta vastaamattoman ansiotyön tekeminen 18

19 Arvioi saamaasi opintojen ohjausta (1=heikko, 4=hyvä) Kansainväliset asiat 2,8 3,3 3,9 Tutkielman ohjaus Tutor-toiminta 3 Informaatio yliopiston verkkosivuilla 3,3 Opinto-opas 3,3 Tiedekunnan opintoneuvonta 3,3 Oman oppiaineen/hopsvastaavan opintojen ohjaus 3,3 Luotsin opiskelijapalveluiden antama ohjaus (esim. kanslia ja opintotuki) Mikä saamassasi opintojen ohjauksessa oli hyvää? Entä huonoa? Hyvää oli tunne siitä, että tilanteeni oikeasti kiinnostaa ja siihen halutaan löytää ratkaisuja. Mukavaa ja laadukasta palvelua. Hyvää oli auttaminen esim. todistuspyyntölomakkeiden kanssa ja kurssien kanssa, huonoa ehdottomasti puutteellinen informointi aineenopettajan pedagogisista opinnoista. Sain ajoittain jopa täysin väärää tietoa, ja kun sitten olin yhteydessä itse yliopistoihin, sainkin heiltä paikan päältä ihan päinvastaista tietoa. Mikäli olisin luottanut Vaasan yliopiston neuvontaan, olisi hakuni toiseen yliopistoon epäonnistunut täysin. Hyvää oli se, että kun apua tarvitsi, niin sitä oli tarjolla. En osaa sanoa hyvää tai huonoa. Mielestäni netistä löytyvistä oppaista sai hyvin tietoa, harvoin oli tilanteita, jolloin piti ottaa yhteyttä opintoneuvontaan. Tutkielman ohjaus hoitui todella hyvin. Tietyissä asioissa olisi pitänyt ymmärtää kysyä tiettyjä asioita. Olisin esimerkiksi pystynyt suorittamaan osan maisteriopintojen kursseista jo aineopintoja tehdessäni, mutta kukaan ei vinkannut, että tämä on mahdollista. Aina oltiin valmiita auttamaan ja neuvomaan. Uraohjaajan kanssa keskustelu avasi silmiäni. Hänen kanssaan kävin läpi heikkouksiani ja vahvuuksiani. Opein uutta itsestäni, ja tiedän nyt millaisia haasteita tulevalta ammatiltani haluan. Uraohjaajalle suuri kiitos! 19

20 Koin, että apua ja opastusta oli kyllä saatavilla, jos vain osasi sitä hakea, mutta välillä saatavilla oleva tieto oli hieman ristiriitaista. Esimerkiksi kieliharjoittelua suorittaessani englannin kielen laitoksen assistentti kertoi, ettei minkäänlaista apurahaa ole mahdollista saada yliopistolta kieliharjoittelun suorittamiseen, mutta asiaa itsenäisesti tutkittuani huomasin, että matka-apurahaa on mahdollista saada pakolliseen kieliharjoitteluun. Urapalvelut olivat minulta hämärän peitossa aina viidenteen opiskeluvuoteen saakka. Otin itse yhteyttä opintopalveluihin urasuunnitteluun liittyvissä asioissa ja sieltä minut ohjattiin urapalveluihin, jossa sain ensimmäisen kerran kuulla työharjoittelumahdollisuuksista. Näistä ei kovinkaan moni kielten opiskelija ole ollenkaan tietoinen. Oman laitokseni HOPS-vastaavan ja tutkielmani ohjaajan antama motivointi ja tuki opintojen alussa ja tutkielmaa tehdessä oli erityisen hyvää. Muiden tahojen antama ohjaus ei yltänyt samalle tasolle. Tiedekunnan opintoneuvonta oli loistavaa näiden vuosien varrella, kiitos amanuenssille. Ainut miinus yliopiston internet-sivuista: informaatiota liian vähän/epämääräistä infoa valmistumisesta. Enemmän konkreettista infoa miten tulee toimia kun saa gradun tehtyä. Opintoneuvojat vaikuttivat aina olevan aidosti kiinnostuneita siitä, että valmistun. Oikeiden kurssien löytämiseen saatettiin käyttää paljonkin aikaa. Lisäksi sähköpostilla on aina saanut kaikkiin yhteyden tosi nopeasti. Aina ei oikein tiennyt keneltä kysyä ja mitä, sillä tuutori lopetti kesken kaiken tuutoroinnin. Tukeva ja motivoiva opinnäytetyö-ohjaus Yleisesti ottaen sain vastauksen kaikkeen tarvitsemaani koko yliopisto-opiskelujen ajan. Erityisen hyvää oli viestinnän oppiaineen oma opintoneuvonta. Myös opintotuki- ja opiskelijavaihtoasiat sujuivat moitteetta. Perusasiat selitettiin hyvin, mutta joitakin valmistumisenkin kannalta keskeisiä asioita en kuullut kuin opiskelijatovereiltani. Opintoneuvontaa tarjoavia tahoja ei tuotu esille enkä juuri tiennyt neuvontaa koskevien mahdollisuuksien olemassaolosta. Opintoneuvonta toimi yleensä erittäin jouhevasti: asiat sai hoidettua mutkattomasti. Graduohjauksesta minulle ei kuitenkaan erinäisistä syistä jäänyt kauhean hyvä maku suuhun. Opintoneuvontaa ei yksikössämme juurikaan järjestetty. Ainoastaan opintojen aloittamisvuonna. Opintoneuvojat ovat hyvin perillä siitä, mitä kursseja tulee suorittaa, mutta opintojen suunnittelussa pitäisi enemmän painottaa sitä, että mistä on eniten hyötyä työelämässä. Hyvää henkilökunnan ystävällisyys, huonoa se, että opintoneuvonta tuntui olevan opiskelijoista etäällä 20

21 Huonoa en keksi. Sain aina nopeasti hyvin yksityiskohtaiset vastaukset kysymyksiini. Minusta oli myös mukavaa, että opiskelijat muistettiin, eikä joka kerta tarvinnut erikseen kertoa, kuka on ja missä vaiheessa opiskeluita mennään. Filosofisessa tiedekunnassa "kaikki tuntevat kaikki", joten oli helppo lähestyä kun oli kysymyksiä opinnoista ja tiesi keneltä kysyä. Opintoneuvonta oli hyvää silloin, kun siihen ymmärsi itse hakeutua. Huonoa oli se, ettei sitä muuten saanut. Tutkielmani ohjaajaan sai aina yhteyttä, joten hoidin monet asiat hänen kauttaan. Ensimmäisenä vuonna meille annettiin ns. oma opettaja, mutta toiminta loppui noin puolessa vuodessa. Sen jälkeen solmin itse omat kontaktini ja käytin niitä. KELA:an liittyviin asioihin sai aina vastauksen Luotsista ja Fabriikin 3. kerros palveli myös sujuvasti. Arvioi millaiset mahdollisuudet sinulla on ollut hankkia oman alan työkokemusta opintojen aikana? 21

22 Siirsitkö muodollista valmistumistasi, vaikka olit suorittanut kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot? Mikäli siirsit valmistumistasi arvioi, mitkä tekijät vaikuttivat siihen? Äitiys- tai isyysloma, vanhempainvapaa Halu hyödyntää opintososiaalisia etuja Varusmies- tai siviilipalveluksen suorittaminen 3 Tutkinnon vähimmäislaajuuden ylittävät opinnot Halu lykätä opintolainan takaisinmaksua Koulutusta vastaamattoman ansiotyön tekeminen Koulutusta vastaavan tai siihen liittyvän ansiotyön tekeminen Työpaikan puuttuminen 22

23 Mikä seuraavista kuvaa parhaiten tilannettasi tällä hetkellä? Kolme vastaajaa aikoo hakea jatko-opiskelijaksi. Yksi aikoo suorittaa amk-tutkinnon. Nykyinen työ (vastaa vain, jos olet töissä) Mihin ryhmään työnantajasi kuuluu? 23

24 Onko työsi: Onko työsi: 24

25 Kuinka hyvin työtehtävät vastaavat koulutustasi? Mikä on asemasi työpaikan organisaatiossa? 25

26 Mikä on tehtäväalueesi? Mikä tekijä mielestäsi eniten vaikutti/ vaikuttaa työpaikan saamiseen? 26

27 Mitkä ovat kuukausitulosi (brutto) nykyisessä työssäsi? 27