Päihdetyön päiväkeskus; lähipalveluina toteutettavaa arjen tukea ja aktivointia

Transkriptio

1 Päihdetyön päiväkeskus; lähipalveluina toteutettavaa arjen tukea ja aktivointia (Päivitetty: :53) Aihealue: asuminen ja elinympäristö kuntoutus ja työllistyminen mielenterveys päihteet Tyyppi: ehkäisevä toiminta korjaava työ/kuntouttava muu: kuntoutustarvetta arvioiva, kuntoutuksen aikainen ja kuntoutuksen jälkeen tarjottava tuki Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä käytäntö pähkinänkuoressa: Päihdetyön päiväkeskus on toimintakeskus, joka tarjoaa tukea yksinäisille, syrjäytyneille, mielenterveys- ja/tai päihdeongelmista kärsiville ihmisille ja heidän läheisilleen. Päiväkeskus matalan kynnyksen tukipaikkana tarjoaa yhteisöllisyyttä, osallisuutta, voimaantumista ja elämänhallinnan kohentumista. Toimintatapoina ovat ihmistä lähelle vietävä tuki, erilaiset aktivoivat toimet, vertaistuki ja kansalaistoiminta sekä verkostovaikuttaminen ja kytkennät palveluketjuun. Hyvän käytännön toteuttaminen Mitä toimijoita, resursseja ja prosesseja edellyttää: Toimijat Päihdetyön päiväkeskustoiminnan toimijat voivat olla kunnan, seurakunnan tai järjestön työntekijöitä ja vapaaehtoisia. Päiväkeskuksessa on hyvä olla ainakin yksi ammatillinen ja vastuullinen työntekijä, joka koordinoi toimintaa, tukee vapaehtoistoimijoita ja tekee yhteistyötä sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Vapaaehtoistoimijoita tarvitaan moneen rooliin: ihmisten kohtaajiksi, kuuntelijoiksi, tukijoiksi, käytännön työn ja toiminnan ohjaajiksi. Päiväkeskuksesta on hyvä tehdä yhteistyötä paikallisen ja seudullisen sosiaali- ja terveystoimen, työvoimatoimen ja seurakunnan edustajien kanssa sekä luoda luontevia ketjuja palveluverkostoon ja näin edesauttaa asiakkaiden hyvinvointia ja selviytymistä. Palveluohjaus on yksi tärkeimmistä työkaluista ja edellyttää verkostosuhteita.

2 Resurssit Päiväkeskus tarvitsee toimivat tilat, joissa mahdollistuu niin yhteisöllinen kuin henkilökohtainen tuki. Päiväkeskustilojen tulee tarjota tilat ruokailun järjestämiseen, peseytymis- ja pyykinpesutilat. Tilojen tulee soveltua ryhmien keskustelu- ja toimintatiloiksi sekä henkilökohtaisen keskusteluun. Mahdolliseen työtoimintaan tarvitaan usein omat erityiset tilat. Työvoimaa tarvitaan erilaisten työmuotojen toteuttamiseen lähipalveluista aktivoivaan ja verkostotyöhön. Resurssien tulee palvella yhteisöllisyyttä, osallisuutta sekä elämänhallinnan lisääntymistä. Näin edistetään terveyttä, sosiaalista pääomaa ja voimaantumista. Prosessi Päiväkeskukset ovat auki vaihtelevasti eri paikkakunnilla. Yleisin aukioloaika on viikolla päivittäin klo Päiväkeskuksissa tarjotaan paikka olla, sosiaalisia suhteita, tekemistä päivään, halpaa ruokaa, mahdollisuus pyykinpesuun ja peseytymiseen. Yleensä vaatimuksena on oleminen ilman päihteitä. Aktivoivat toiminnot mahdollistavat asiakkaan toipumistyöskentelyä ja kuntoutumista elämään ja työelämään. Asiakkaille tarjotaan erilaisia ryhmiä, leirejä, työtoimintaa ja harrastetoimintaa. Päiväkeskuksen työntekijä voi tehdä myös lähipalvelutyötä. Etsivän, kotikäynti- ja asuinaluetyön avulla löydetään ja tuetaan kaikkein heikompiosaisia ihmisiä ja kiinnitetään heitä päiväkeskustoimintaan, mukaan yhteisöön. Asiakkaalta vaaditaan monenlaista aktiivisuutta päiväkeskuksen eri toimintoissa. Kaikessa tärkeää on kohtaaminen työntekijän/vapaaehtoisen ja asiakkaan kanssa. Molemmilta edellytetään myönteistä asennoitumista, jotta yhteistyötä voidaan tehdä ja toteuttaa esimerkiksi palveluohjausta ja -suunnitelmia. Asiakkaalle tarjotaan mahdollisuuksia osallistua erilaiseen toimintaan ja päiväkeskusyhteisöön. Osallisuutta syntyy, mikäli asiakas niin itse haluaa ja tulee mukaan toimintaan. Verkostoyhteistyötä tehdään asiakkaiden verkostoja tukien, asuinalueen hyvinvointia ja sosiaalista vastuuta kasvattaen sekä seudullista ja valtakunnallista yhteistyötä tehden. Päiväkeskuksessa on hyvä tarjota tukea myös asiakkaan läheisille keskustelujen tai omien ryhmien kautta. Verkostoyhteistyö eri sidosryhmien kanssa tarjoaa päiväkeskuksesta linkittyen monia mahdollisuuksia saada elämää kuntoon ja asioita järjestykseen. Kansalaistoiminnan kautta huomioidaan vertaistuen ja vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet tuottaa mielekästä kohtaamista ja osallisuutta ilman työntekijä- tai viranomaisstatusta. Asuinalueilla viritetään yhteistä toimintaa talkoiden ja asukasiltojen avulla. Laajemmassa vaikuttamistyössä kunnan eri foorumeilla nostetaan esille kentän ääntä ja edistetään näin asiakaskunnan etuja ja huolenpitoa.

3 Miten aiotaan levittää ja juurruttaa: Hankkeen aikana päihdetyön päiväkeskustoiminta on juurtunut osallistuneiden järjestöjen työksi ja osaksi osahankepaikkakuntien palveluverkostoa. Tietoa on levinnyt paikkakunnilla yhteistyötahojen kautta ja vapaaehtoisten toimijoiden kautta. Hankkeen aikana sekä paikallisessa että valtakunnallisessa mediassa on kerrottu päiväkeskustoiminnasta sekä tuotu esille ihmisten tarinoita päiväkeskuksen arjesta. Päiväkeskustoiminnan malleja ja kehittämistyötä on tehty yhteistyössä alan asiantuntijoiden ja toimijoiden kanssa, jonka kautta hyvä käytäntö on levinnyt ja juurtunut. Päiväkeskus mahdollisuutena -kirja (Heimonen, 2007) on levittänyt ja juurruttanut tietoa. Hankkeen aikana on oltu erilaisilla messuilla ja seminaareissa paikallisesti ja valtakunnallisesti. Esillä oleminen on tuonut päiväkeskuksiin paljon asiasta kiinnostuneita vierailijoita, opiskelijoita ja ammattilaisia. Hankkeen aikana järjestettiin kaksi Päihdetyön päiväkeskustoiminnan seminaaria, syksyllä 2006 ja 2007, joissa molemmissa on ollut noin sata osallistujaa. Seminaareissa on levitetty hankkeen ja asiantuntijoiden kanssa tietoutta päihdetyön päiväkeskuksista ja niihin liittyvistä asioista, ja koottu yhteen alan toimijoita. Näin tietous on levinnyt, juurtunut ja toimijat verkottuneet. M20-hankkeen rinnalla on tehty myös Päihdetyön päiväkeskustoiminnan tutkimushanke (Lund, 2008), joka tuottaa tietoa. Käytäntö ja tietous jäävät osaksi Sininauhaliiton järjestötyön osaamista ja palvelua. Hyvän käytännön arviointi Käytännön vaikuttavuudesta ja toimivuudesta on: ammattilaistietoa (AM) tutkijan/arvioijan tietoa (T/A) Miten tieto on kerätty ja mitä se osoittaa: Projektia arvioitiin kokonaisuutena sekä ulkoisen että sisäisen arvioinnin menetelmin. Sisäisellä arvioinnilla evaluoitiin ensisijaisesti prosessia, sen hyviä käytäntöjä ja kompastuskiviä sekä pyrittiin korjaamaan tarvittaessa projektin käytäntöjä ja suuntaa. Ulkoisen arvioinnin teki Sosiaalikehitys Oy ja siinä tarkasteltiin vaikuttavuutta, tuotoksia ja tuloksia. Arviointimateriaaleina käytettiin osaprojektien tuottamia muistioita, itsearviointeja ja strukturoituja viikkopäiväkirjoja. Toiminnan vaikuttavuutta arvioitiin mm. kohderyhmäkyselyin ja -haastatteluin sekä sidosryhmien tekemien arviointien kautta. Osahankkeiden ohjausryhmien jäseniä haastateltiin vuoden välein kolmena vuonna hankkeen aikana. Tuloksia ja tuotoksia arvoitiin etupäässä laadullisin mittarein. Ulkoisen arvioinnin kysymyksinä olivat

4 1. hankkeen tavoitteiden saavuttaminen 2. päiväkeskus- ja asuinaluetyöhön kehitettyjen mallien toimivuus 3. yhteistyön syntyminen sidosryhmien kanssa, ja 4) päiväkeskustoiminnan juurtuminen paikallisesti. Ulkoisen arvioinnin raportti on ilmestynyt kesällä Tulokset Hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiin melko hyvin. Osahankkeissa onnistuttiin tavoitteiden mukaisesti melko hyvin lisäämään lähiyhteisöjen tukea ja kansalaistoimintaa sekä vähentämään päihdehaittoja. Järjestöjen toiminta vahvistui, mukaan saatiin useita vapaaehtoistoimijoita ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa kasvoi. Alueellisesti verkotuttiin merkittäviin yhteistyökumppaneihin kuten kunnan asunto-, sosiaali- ja terveyssektoriin, seurakuntiin, muihin järjestöihin, TE-keskuksiin ja työvoimatoimeen, isännöitsijöihin ja asukasyhdistyksiin. Yksittäisten asiakkaiden kohdalla tapahtui raitistumisia, elämänhallinnan kohentumista, raittiiden päivien lisääntymistä. Asuinalueilla ja sosiaali- ja terveystoimessa todettiin rauhoittumista ja asiakaskunnan siistiytymistä. Päiväkeskusten ja toiminnan jatkuvuus ja juurtuminen paikkakunnille on ollut vaihtelevaa. Toiminnan rahoittajista on ollut epävarmuutta. Kuntien kanssa olisi hankkeen aikana pitänyt vielä aktiivisemmin olla neuvotteluyhteydessä ja sopia jatkorahoituksista. Myös RAY:n rahoitus päivätoiminnan osalta on ollut epävarmaa. Rahoituksen saaminen toiminnan jatkamiseksi on ollut vaikeaa. Hyvän käytännön taustaa Missä kehittynyt ja kokeiltu: Päihdetyön päiväkeskuksia on perustettu Suomeen 1980-luvun alusta alkaen. Mallia otettiin vanhustyöstä sekä Ruotsin päiväkeskuksista. Päiväkeskukset ovat olleet paikkoja viettää päivää selvin päin mielekkään puuhastelun parissa. Siellä on ollut saatavilla peseytymismahdollisuudet, ravintoa, tukea arjen asioihin, työtä ja toimintaa. Sininauhaliiton koordinoimassa, Ray:n rahoittamassa M20-hankkeessa ( ) kehitettiin päiväkeskustoimintaa ja sen mahdollisuuksia olla vastaamassa vuoden 2004 aikana tapahtuneisiin alkoholipoliittisiin muutoksiin ja sen seurauksiin - lisääntyneeseen päihteiden käyttöön ja päihdehaittoihin. Hankkeen alussa Sininauhaliiton jäsenjärjestöissä perustettiin päiväkeskuksia ja sovittiin yhteistyöstä paikallisten yhteistyöverkostojen kanssa. Osaprojekteja oli kolmen ensimmäisen vuoden aikana 11, päiväkeskuksia perustettiin 14, mukana yhteistyössä oli 18 kuntaa, 50 seurakuntaa ja yhdistystä sekä yli 100 vapaaehtoista kansalaista.

5 Toiminnan käynnistyttyä jokaisen päiväkeskuksen kautta kehitettiin yhteistyössä paikallisen ohjausryhmän ja hankkeen koordinaation kanssa paikkakunnan tarpeista lähtevää toimintaa. Vapaaehtoisia toimijoita koulutettiin paikallisesti ja projektityöntekijät saivat koulutusta, tukea ja työnohjausta hankkeen koordinaatiosta käsin. Yhteistyössä kerättiin kokemuksia toiminnan muotoutumisesta ja hyvistä kokemuksista sekä tarpeista. Osaprojektien toiminnan vaikuttavuutta arvioitiin. Yhteistyössä asiantuntijatyöryhmän kanssa reflektoitiin päiväkeskustoiminnan malleja ja lopputuloksena ne koottiin ja niistä kirjoitettiin kirja tukemaan päiväkeskustoimijoita ja heidän yhteistyökumppaneitaan. Malleja juurrutettiin jatkovuoden aikana. Olettamukset käytännön vaikutuksista: Alkoholiveron alennuksen uskottiin vaikuttavan päihdehaittojen kasvamiseen ja huono-osaisuuden lisääntymiseen. Päivätoiminta nähtiin keinoksi vähentää päihdehaittoja lisäämällä sosiaalista vastuuta lähimmäisistä: kansalais- ja vapaaehtoistoiminnalla, yhteisöllisyydellä, osallisuudella, lähipalveluilla ja elämänhallinnan tukemisella. Ihmisten lähelle vietävällä päiväkeskustoiminnalla arvioitiin olevan myös asuinalueita rauhoittavaa ja turvallisuutta lisäävää vaikutusta, kun päihteitä paljon käyttäviin ihmisiin saadaan kontakteja ja heidän hyvinvointiaan tuetaan. Miten asiakkaiden näkökulma on huomioitu: Hankkeen suunnittelu lähti siitä, että ennakoitiin alkoholipoliittisten muutosten lisäävän entisestään eniten päihteitä käyttävien kulutusta ja tätä kautta tuen tarvetta, sekä erilaisia päihdehaittoja. Toimintaa - päiväkeskuksia - käynnistettiin siellä, missä tukea tarvittiin ja missä ihmiset olivat saavutettavissa. Päiväkeskuksia perustettiin "märille" asuinalueille ja taloihin, joissa asui päihdeongelmaisia ja tukea tarvitsevia ihmisiä. Lisäksi huomattiin, että jopa lähellä olevaan päiväkeskukseen oli joidenkin terveydellisistä tai muista syistä johtuen vaikeaa tulla, joten lähipalvelutyöllä tukea vietiin myös alueen asukkaiden koteihin ja asuinalueelle. Toiminta kehittyi asiakkaiden, ihmisten tarpeista käsin. He olivat aktiivisesti mukana toiminnan muokkaamisessa paikallisissa päiväkeskuksissa, mm. yhteisökokouksissa rakentamassa päivätoiminnan sisältöä, kertomassa tutuistaan, jotka tarvitsevat apua, ja auttamassa toisia. Kuntoutuneita asiakkaita on työllistynyt päiväkeskukseen ja he ovat tuoneet osaamisensa osaksi harrastustoimintaa tai työtoimintaa. Päiväkeskuksen toimintatavoiksi ovat valikoituneet ne työtavat, jotka parhaiten auttavat ja tukevat juuri kyseisen alueen asiakkaita. Lisäksi asiakasnäkökulmaa ovat tuoneet esiin asiakkaiden kanssa aktiivisesti työskentelevät ammattilaiset. Ohjausryhmissä on yhdessä mietitty kehittämistarpeita ja toiminnan suuntaa. Myös laajemmin kuntalaiset ovat hyötyneet päihdehaittojen vähenemisestä asuinalueilla ja kylillä.

6 Yhteystiedot: Päivi Heimonen projektipäällikkö, M20-hanke Sininauhaliitto Puh S-posti: