Heikki Paunonen CURRICULUM VITAE syntynyt Helsingissä. Koulutus

Transkriptio

1 Heikki Paunonen CURRICULUM VITAE 1946 syntynyt Helsingissä Koulutus 1964 Ylioppilastutkinto, Helsingin normaalilyseo Filosofian kandidaatin tutkinto, Helsingin yliopisto Filosofian lisensiaatin tutkinto, Helsingin yliopisto Väitöskirja tarkastettu julkisesti, Helsingin yliopisto Filosofian tohtorin tutkinto, Helsingin yliopisto. Pää- ja sivutoimet suomen kielen assistentti (Muoto-opin arkistossa), suomen kielen laitos, Helsingin yliopisto Tutkimusassistentti, Suomen Akatemia Vs. apulaisprofessori (suomen kieli), Helsingin yliopisto Suomen kielen dosentti, Helsingin yliopisto Nuorempi tutkija, Suomen Akatemia Suomen kielen professori, Tampereen yliopisto. 1981, , (yhteensä 3 vuotta) varttuneen tutkijan apuraha, Suomen Akatemia Emeritusprofessori, Tampereen yliopisto (työkyvyttömyyseläke) Tutkimushankkeet Helsingin puhekielen tutkimus ( , Suomen Akatemia; tutkijaryhmän jäsen). Nykysuomalaisen puhekielen murroksen tutkimus ( , Suomen Akatemia; hankkeen vastuullinen johtaja, Helsingin ja Tampereen tutkimusyksiköiden johtaja). Urbanisering och språkförändring i Norden ( , Nordiska samarbetsnämnden för humanistisk forskning (= NOS-H); Suomessa Suomen osatutkimus: Muuttajien kieli, Suomen Akatemia; pohjoismaisen tutkijaryhmän jäsen ja suomalaisen tutkijaryhmän johtaja). Kveenien kieliolot ( , Norges almenvitenskapelig forskningsråd (= NAVF) ja Suomen Akatemia; hankkeen vastuullinen johtaja). Suomen ja viron kieliopillinen vertailu (1982 ; mukana useiden Suomen yliopistojen suomen kielen laitokset ja Suomen Akatemia, Virosta Kielen ja Kirjallisuuden Instituutti Tallinnasta ja Tarton yliopiston Viron kielen laitos; hankkeen alkuunpanija yhdessä apulaisprofessori Valma Yli- Vakkurin kanssa).

2 2 Suomalais-virolainen slangitutkimus ( , Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos ja Kielen ja Kirjallisuuden Instituutti (Tallinna); hankkeen vastuullinen johtaja). Tornionlaakson suomesta meän kieleen ( , Nordiska samarbetsnämnden för humanistisk forskning (= NOS-H), Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos ja Tukholman yliopiston suomen kielen laitos; hankkeen vastuullinen johtaja). Helsingin puhekielen muutos ( , Suomen Akatemia; hankkeen vastuullinen johtaja). Kielen muutoksen mekanismit (Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos). Kieli ja maailmankuva ( , Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos; hankkeen johtaja yhdessä professori Matti Suojasen kanssa). Tampereen puhekielen seuruu ( , Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos; hankkeen johtaja yhdessä professori Matti Suojasen kanssa). Pohjoismaisen kielentutkimuksen ja äidinkielenopetuksen suhdetta käsitelleen tutkijaryhmän jäsen: Modersmålsundervisning och grannspråksförståelse (pohjoismainen symposiumisarja ; Nordisk Ministerråd; Suomen edustajana suunnitteluryhmässä yhdessä professori Auli Hakulisen kanssa). Opetusministeriön 1993 asettaman kielioppityöryhmän jäsen ( ; työryhmän tehtävänä oli pohtia kieliopin asemaa ja muotoa äidinkielen opetuksessa). Sivu- ja luottamustoimet ja -tehtävät Tampereen yliopisto: Suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitoksen johtaja , varajohtaja ; Humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsen , varajäsen , jäsen ; Humanistisen tiedekunnan varadekaani , dekaani ; Tampereen yliopiston kirjaston johtokunnan jäsen ; Puheopin laitoksen johtokunnan puheenjohtaja ; Kansanperinteen laitoksen johtokunnan jäsen , Tampereen yliopiston suomen kielen tutkijalautakunnan puheenjohtaja ; Filologian laitos II:n johtaja 1984; Tampereen yliopiston ja Virtain kaupungin perinneyhteistyötoimikunnan jäsen , varajäsen Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: johtokunnan varajäsen , johtokunnan jäsen Korkeakouluneuvosto: Humanistisen ja teologisen alan jaoston jäsen Opetusministeriön Tutkijankoulutustoimikunnan asettaman kielentutkimuksen tutkijankoulutuksen yhteistyöryhmän ja työvaliokunnan jäsen Opetusministeriön asettaman Suomi vieraana kielenä -työryhmän jäsen Tutkimushankkeen Amerikansuomalaisten englannin kielen lingvistinen tutkimus (Suomen Akatemia) seurantaryhmän jäsen Tutkimushankkeen Finlandssvenska stadsmål (Suomen Akatemia) seurantaryhmän jäsen Suomen hungarologista tutkimusta suunnittelevan toimikunnan puheenjohtaja ja toimikunnan kielitieteen työryhmän jäsen Antanut asiantuntijanlausunnon täytettäessä suomen kielen professorin virkaa Tukholman yliopistossa (1988), Helsingin yliopistossa (1990) ja Oulun yliopistossa (1996) sekä antanut asiantuntijanlausunnon täytettäessä suomen kielen apulaisprofessorin virkaa Joensuun korkeakoulussa (1977), Turun yliopistossa (1981) ja Oulun yliopistossa (1996). Antanut asiantuntijanlausunnon seuraavien henkilöiden hakiessa dosentin tointa: FT Auli Hakulinen (yleinen kielitiede, Tampereen yliopisto, 1977), FT Ilkka Savijärvi (suomen kieli, Jyväskylän yliopisto, 1978), FT Päivikki Suojanen (uskontotiede, erityisesti uskonnollinen käyttäytyminen ja kieli, Turun yliopisto, 1980), FT Jorma Toivainen (suomen kieli, Turun yliopisto, 1981), FT Jorma Toivainen (suomen kieli, erityisesti kielen omaksuminen, Oulun yliopisto, 1986), FT

3 3 Pirkko Nuolijärvi (suomen kieli, Helsingin yliopisto, 1987), FT Osmo Nikkilä (suomen kieli, Tampereen yliopisto, 1989), FT Jarmo Lainio (suomen kieli, Tampereen yliopisto, 1994), FD Birger Winsa (meänkieli, Oulun yliopisto 2007), FD Kimmo Granqvist (sosiolingvistiikka, Joensuun yliopisto, 2008). Antanut asiantuntijanlausunnon täytettäessä kveeninkielen tohtorikoulutettavan paikkaa Tromssan yliopistossa (2010). Seuraavien henkilöiden virallisena vastaväittäjänä tohtorinväitöstilaisuudessa: Ilkka Savijärvi (Jyväskylän yliopisto, 1977), Osmo Nikkilä (Groningenin yliopisto, 1985), Pirkko Nuolijärvi (Helsingin yliopisto, 1986), Kyllikki Keravuori (Tampereen yliopisto, 1988), Marjut Aikio (Oulun yliopisto, 1988), Kaisu Juusela (Helsingin yliopisto, 1989), Birger Winsa (Tukholman yliopisto, 1991), Harri Mantila (Oulun yliopisto, 1992), Anna-Riitta Lindgren (Tromssan yliopisto, 1993), Maisa Martin (Jyväskylän yliopisto, 1995), Hannu Remes (Oulun yliopisto, 2009). Tampereen yliopiston humanistisen tiedekunnan määräämänä kustoksena seuraavien henkilöiden tohtorinväitöstilaisuudessa: Marjatta Palander (1987), Kari Nahkola (1987), Helinä Koivisto (1987), Terttu Orpana (1988), Juha Leskinen (1990), Mai Loog (1992). Virallisena tai epävirallisena ohjaajana seuraavien henkilöiden väitöskirjatutkimuksissa: Osmo Nikkilä (Groningenin yliopisto, 1985), Pirkko Nuolijärvi (Helsingin yliopisto, 1986), Marjatta Palander (Tampereen yliopisto, 1987), Kari Nahkola (Tampereen yliopisto, 1987), Kyllikki Keravuori (Tampereen yliopisto, 1988), Kaisu Juusela (Helsingin yliopisto, 1989), Jarmo Lainio (Uppsalan yliopisto, 1989), Juha Leskinen (Tampereen yliopisto, 1990), Mai Loog (Tampereen yliopisto, 1992), Anna-Riitta Lindgren (Tromssan yliopisto, 1993), Urho Määttä, (Tampereen yliopisto 1994), Yrjö Arajuuri (alkuvaiheissa, Helsingin yliopisto, 1997), Heikki Hurtta (alkuvaiheissa, Tampereen yliopisto, 2000), Irene Andreassen (alkuvaiheissa, Tromssan yliopisto 2003), Hanna Lappalainen (alku- ja loppuvaiheissa, Helsingin yliopisto 2004), Päivi Markkola (Helsingin yliopisto), Riikka Eskelinen (Helsingin yliopisto). Jäsenyydet ja tehtävät tieteellisissä ja muissa yhdistyksissä Kotikielen Seura: jäsen 1968, rahastonhoitaja , 2. varaesimies , 1. varaesimies , esimies , kunniajäsen Virittäjä (Kotikielen Seuran aikakausjulkaisu): kirjallisuusosaston toimittaja , toimitusneuvoston jäsen , toimitusneuvoston varapuheenjohtaja , toimitusneuvoston puheenjohtaja Suomalais-ugrilainen Seura: jäsen 1968, pöytäkirjuri ja yliasiamies Nykysuomen Seura: perustajajäsen 1980, varapuheenjohtaja 1981, , puheenjohtaja , kunniajäsen Suomi Unkari Seura: hallituksen jäsen Suomi Unkari -lehden toimituskunnan jäsen Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: jäsen Kalevalaseura: jäsen Suomen kielitieteellinen yhdistys (SKY): jäsen 1977, johtokunnan varajäsen Suomen sovelletun kielitieteen yhdistys (AFinLA): jäsen 1977, johtokunnan jäsen Suomen Antropologinen Seura: jäsen Friedebert Tuglas -seura: jäsen Aleksis Kiven Seura: jäsen Stadin Slangi ry.: jäsen 1995, hallituksen jäsen ; seuran jäsenlehden Tsilarin toimituskunnan jäsen , Stadin Slangi ry:n kulttuurijengin jäsen , kunniajäsen 2008.

4 4 Suomen tietokirjailijat ry: jäsen Helsingin kirjailijat ry: jäsen Esitelmät, symposiumit ja kongressit ja sekä ulkomaiset vierailuluennot Kymmeniä tieteellisiä ja kansantajuisia esitelmiä Suomessa ja ulkomailla. Suomessa eri yliopistoissa (Helsingin, Turun, Tampereen, Jyväskylän, Joensuun, Oulun ja Lapin yliopistoissa) ja useissa opistoissa (mm. Oriveden opistossa) ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa sekä mm. seuraavissa tieteellisissä seuroissa: Kotikielen Seura, Suomalais-ugrilainen Seura, Nykysuomen Seura, Suomen sovelletun kielitieteen yhdistys AFinLa, Suomen Kielitieteellinen Yhdistys, Äidinkielen Opettajain Liitto sekä mm. seuraavissa tieteellisissä tapaamisissa: Kielitieteen päivät (useina vuosina) (Suomen Kielitieteellinen Yhdistys), Tieteen päivät 1977 ja 1995 (Suomalainen Tiedeakatemia, Suomen Tiedeseura, Teknillisten Tieteiden Akatemia ja Suomen Kulttuurirahasto), VII kansainvälinen fennougristikongressi Turussa 1980, Suomalais-virolaiset itämeren-suomalaisten kielten symposiumit (mm. Helsingissä, Turussa ja Tallinnassa), 1. skandina-vinen fennistiikkasymposiumi 1994 Tukholmassa, Meän kielen symposiumit (Pajalassa, Svansteinissa ja Ruotsin Ylitorniolla), kansainvälinen nimistösymposiumi Place names and identities in multicultural contexts Kaarasjoella Norjassa Kansantajuisia esitelmiä mm. seuraavissa yhdistyksissä: Helsinki-Seura, Helsingin kirjailijat ry, Svenska Tornedalingarnas Riksförbundet (Pajala, Ruotsi), Stadin Slangi ry. Kongresseja, symposiumeja ja vierailuluentoja ulkomailla: mm. Virossa (Kielen ja Kirjallisuuden Instituutti, Tallinna, Tarton yliopisto), Unkarissa (Eötvös Lorand Yliopisto, Budapest, Kossuth Lajos Yliopisto Debrecen, Szombathelyn yliopisto), Ruotsissa (Tukholman yliopisto, Uppsalan yliopisto, Lundin yliopisto, Göteborgin yliopisto, Eskilstunan korkeakoulu), Norjassa (Tromssan yliopisto), Tanskassa (Kööpenhaminan yliopisto, Århusin yliopisto), Hollannissa (Groningenin yliopisto, Amsterdamin yliopisto), Saksassa (Trierin yliopisto), Isossa- Britanniassa (Lontoon yliopisto: College of East European Studies) ja Yhdysvalloissa (Columbian yliopisto, Stanfordin yliopisto (NWAV 23 Congress), Pennsylvanian yliopisto, Philadelphia, Michiganin valtionyliopisto, Ann Arbor (NWAVE 21 Congress)). Ulkomainen tutkimustyö Useita tutkimus- ja aineistonkeruumatkoja mm. Viroon (Kielen ja Kirjallisuuden Instituutti, Tallinna, Tarton yliopisto), Unkariin (Budapestin yliopisto, Debrecenin yliopisto, Szegedin yliopisto), Neuvostoliittoon: Karjalan Tasavaltaan (Karjalan Tiedeakatemia, Petroskoi), Komin Tasavaltaan (Komin Tiedeakatemia, Syktyvkar, ja Syktyvkarin yliopisto) ja Marin Tasavaltaan (Marin Tiedeakatemia, Joškar Ola), Moskovaan (Neuvostoliiton Tiedeakatemian Etnografian instituutti), Norjaan (Oslon yliopisto) ja Isoon-Britanniaan (British Museum, Lontoo). Kenttätutkimus Vuodesta 1965 lähtien suomen murteiden kenttätutkimusta ja tallennusta Pohjois- ja Itä-Suomessa, Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa (yhteensä noin 2,5 vuotta). Keskeisinä aihepiireinä kielitieteellisen aineiston kenttätutkimus ja tallennus (tutkimus- ja tallennuskohteena erityisesti

5 5 suomen murteiden morfologia ja sanasto; lisäksi murteiden nauhoitusta) ja kielisosiologisen aineiston tutkimus ja tallennus. Tarkempi erittely: kenttätutkimusta Kolarissa (Pohjois-Suomessa; tutkimuskohteena murteiden morfologia ja sanasto) ja Ruotsin Ylitorniolla, Tärännössä, Pajalassa ja Vittangissa (tutkimuskohteena murteiden sanasto); 1966 kielisosiologisen aineiston kyselyhaastattelu ja nauhoitus Ruotsin Ylitorniolla; kenttätutkimusta Elimäellä ja Imatralla (tutkimuskohteena luovutetun alueen Jääsken murteen morfologia); kenttätutkimusta Tärännössä ja Vittangissa (Pohjois-Ruotsissa, tutkimuskohteena Tärännön murteiden morfologia ja sanasto sekä Vittangin murrealueen kylien nauhoitus); 1980 kenttätutkimusta Kaaresuvannossa, Jukkasjärvellä, Jällivaarassa, Muonionalustassa ja Haaparannalla (Pohjois-Ruotsissa; matkan aiheena Euroopan kielikartaston ensimmäisen osan mukaisen kyselyaineiston kokoaminen viidestä kartaston kohteesta); kenttätutkimusta Raisissa (Nordreisa), Pyssyjoella (Börselv) ja Annijoella (Vestre Jakobselv) (Pohjois-Norjassa), 1991 kenttätutkimusta Ruotsin Ylitorniolla. Helsingin slangin, Helsingin epävirallisen nimistön ja muun Helsinki-aiheisen aineiston keruu ja tallennus Järjestänyt seuraavat Helsingin slangin ja epävirallisen nimistön keruukilpailut ja -tapahtumat sekä Helsinki-aiheiset kirjoituskilpailut: 1975 slanginkeruukilpailu Helsingin 2. normaalikoulussa, 1976 Helsingin Sanomien ja Kotikielen Seuran slanginkeruukilpailu kaikille helsinkiläisille, 1981 slanginkeruukilpailu Helsingin 2. normaalikoulussa, 1986 slanginkeruukilpailu Helsingin 2. normaalikoulussa, slanginkeruukilpailu Helsingin kaksoisyhteis-lyseossa, Alppilan yläasteella, Aleksis Kiven koulussa ja Helsingin 2. normaalikoulussa, 1990 slanginkeruukilpailu Helsingin normaalilyseossa, 1992 slanginkeruukilpailu Helsingin 2. normaalikoulussa, 1997 slanginkeruukilpailu Vallilan ammattioppilaitoksessa, 2000 slangin-keruukilpailu Helsingin normaalilyseossa, 2003 slanginkeruukilpailu Vuosaaren yläasteella ja lukiossa (yhdessä prof. Pirkko Nuolijärven kanssa), 2003 slanginkeruukilpailu Helsingin 2. normaalikoulussa (yhdessä prof. Pirkko Nuolijärven kanssa), 2003 epävirallisen kaupunki-nimistön keruukilpailu pääkaupunkiseudun (Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten) kouluissa (yhdessä dosentti Terhi Ainialan kanssa; aineisto tallennettu Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kokoelmiin), Helsinki-aiheinen kirjoituskilpailu syntyperäisille helsinki-läisille ja Helsinkiin muualta muuttaneille 2004 (järjestäjänä Stadin Slangi ry:n asettama työryhmä; aineisto tallennettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmiin), Helsinki-aiheinen kirjoituskilpailu viidessä helsinkiläisessä koulussa (Helsingin normaalilyseossa, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa, Svenska normallyceymissa, Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa ja Helsingin yhteislyseossa) syys marraskuussa 2010 (yhdessä dos. Terhi Ainialan kanssa; aineisto tallennettu Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kokoelmiin). Luovuttanut Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselle Helsingin slangiaineistokokoelman (laajuudeltaan noin sanalippua sekä muuta slangiaineistoa) heinäkuussa Luovuttanut Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselle Helsingin slangiaineistokokoelman (noin sanalippua sekä muuta slangiaineistoa, pääasiallisesti vuosien slangia) sekä Helsingin epävirallista nimistöä käsittävän aineistokokoelman (noin sanalippua) joulukuussa Organisatoriset ja muut aloitteet

6 6 Tehnyt 1976 Kotikielen Seuran 100-vuotisjuhlien merkeissä aloitteet suuren slangikilpailun järjestämiseksi Helsingissä sekä puhuttelutapakilpailun järjestämiseksi koko Suomessa. Tehnyt 1980 aloitteen Nykysuomen Seuran perustamiseksi. Tehnyt 1982 yhdessä apul.prof. Valma Yli-Vakkurin kanssa aloitteen suomalais-virolaisen kontrastiivisen tutkimuksen aloittamiseksi Suomessa (eri yliopistojen suomen kielen laitoksissa) ja Virossa (Kielen ja Kirjallisuuden Instituutissa Tallinnassa ja Tarton yliopistossa). Tehnyt 1982 Suomi Unkari Seuralle ja Äidinkielen Opettajain Liitolle aloitteen Unkari-aiheisen teemapäivän viettämiseksi Suomen kouluissa. Tehnyt 1983 aloitteen Tampereen yliopiston kulttuurintutkimusaseman perustamiseksi Virroille (ainoa humanistinen kenttätutkimusasema Suomessa). Tehnyt 1988 aloitteen yhdessä professori Erling Wanden ja professori Yrjö Varpion kanssa Nordplus-ohjelman mukaisen opiskelijainvaihdon aloittamiseksi Tampereen yliopiston suomen kielen ja taideaineiden laitoksen sekä Tukholman yliopiston suomen kielen laitoksen välillä. Tehnyt 1993 aloitteen Kotikielen Seuran Hesteon koululaiskielirahastolle slangiasuisen paikannimistön keruukilpailun järjestämiseksi Helsingin 2. normaalikoulussa. Kilpailu järjestettiin Tehnyt 1995 yhdessä professori Matti Suojasen kanssa aloitteen Sosiolingvistisen yksikön perustamiseksi Tampereen yliopistoon. Tehnyt 2002 Stadin Slangi ry:lle ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselle yhdessä dosentti Terhi Ainialan kanssa aloitteen slangiasuisen paikannimistön keräämiseksi Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kouluissa. Keruu järjestettiin pääkaupunkiseudun kouluissa elo lokakuussa Aineisto on kokonaisuudessaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa. Tehnyt 2004 Stadin Slangi ry:lle aloitteen Helsinki-aiheisen kirjoituskilpailun järjestämiseksi Helsingissä. Kilpailu Helsinki Stadini on järjestetty kesä lokakuussa Aineisto on kokonaisuudessaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa. Tehnyt 2008 Stadin Slangi ry:lle aloitteen Helsinki-aiheisen Stadi-päivän järjestämiseksi Helsingin kouluissa. Tehnyt 2008 Stadin Slangi ry:lle aloitteen Stadin mestat -aiheisen näyttelyn järjestämiseksi vuonna Stadin Slangi ry:n juhlanäyttely Stadin mestat on järjestetty Helsingin kaupungintalon Virka Galleriassa Huomionosoitukset ja palkinnot August Ahlqvistin, Yrjö Wichmannin, Artturi Kanniston ja Kai Donnerin rahaston korkovaroista myönnetty väitöskirjapalkinto (3 000 mk) Suomalaisen Tiedeakatemian Kalevala-palkinto (6 000 mk) 1977 (väitöskirjasta Monikon genetiivin muodostus suomen kielessä). Tieto-Finlandia -palkinto ( mk) 2001 (teoksesta Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja, yhdessä Marjatta Paunosen kanssa). Kotikielen Seuran kunniajäsen Vuoden Norssi Filosofian kunniatohtori, Tukholman yliopisto Nykysuomen Seuran kunniajäsen Stadin Slangi ry:n kunniajäsen Englantilainen H. J. Dyos Prize -tunnustuspalkinto vuonna 2009 yhdessä Jani Vuolteenahon ja Terhi Ainialan kanssa parhaasta vuonna 2008 Urban History -aikakausjulkaisuun lähetetystä

7 7 artikkelista (Industrial urbanization, working-class lads and slang toponyms in early twentieth century Helsinki). Juhlajulkaisut Urho Määttä ja Klaus Laalo (toim.): Kirjoituksia muoto- ja merkitysopista. Folia Fennistica & Linguistica 21. Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos Kaisu Juusela ja Katariina Nisula (toim.): Helsinki kieliyhteisönä. Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos Tutkimusalueet ja -kohteet Suomen kielen morfologia (erityisesti kenttämorfologian kehittäminen) Sosiolingvistiikka ja kielisosiologia Helsingin puhekielen tutkimus Variaatio ja kielellinen muutos Helsingin slangi ja kaupunkikulttuurin ilmiöt sekä Helsingin virallinen ja epävirallinen paikan- ja henkilönnimistö Suomen murteet sekä meänkieli, kveeninkieli ja viro Suomen kieliolojen sekä suomen kielen tutkimuksen ja oikeakielisyyden historia 1800-luvulla.