Laurea Julkaisut I Laurea Publications. Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty. LbD4All-käyttöopas. E-oppiminen LbD4All-toimintamallissa

Transkriptio

1 Laurea Julkaisut I Laurea Publications Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty LbD4All-käyttöopas E-oppiminen LbD4All-toimintamallissa

2 Copyright tekijät ja Laurea-ammattikorkeakoulu 2014 Julkaisua on rahoitettu Euroopan komission tuella. Komissio ei vastaa julkaisun sisällöstä. Kannen kuva: Päivi Mantere ISBN

3 Laurea Julkaisut I Laurea Publications Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty LbD4All-käyttöopas E-oppiminen LbD4Alltoimintamallissa

4 E-OPPIMINEN LBD4ALL-TOIMINTAMALLISSA Tell me, I ll forget. Show me, I may remember. But involve me, and I ll understand. -Chinese Proverb Tämä lehtinen on osa LbD4All-käyttöopasta. Käyttöopas koostuu kahdeksasta lehtisestä, jotka esittelevät viittä LbD4All-toimintamallin ulottuvuutta. Ulottuvuudet ovat autenttisuus, tutkimuksellisuus, kumppanuus, kokemuksellisuus ja luovuus. Lisäksi esitellään arviointia, projekti- ja tiimityötä sekä e-oppimista. Tämän ohella käyttöopas koostuu viidestä edellä mainittuja ulottuvuuksia kuvaavasta videosta. Käyttöoppaassa kuvataan LbD4All-toimintamallia (Learning by Developing peruskouluille sovitettuna). LbD4All-toimintamalli perustuu Laurea-ammattikorkeakoulun kehittämään toimintamalliin Learning by Developing (LbD). LbD4All on LeTeEm-hankkeen aikana Laureassa kehitetty toimintamalli peruskouluun ja toiselle asteelle. Lehtiset ja videot on tehty osana LeTeEm-hanketta (Learners, Teachers and Employers). Tässä lehtisessä kuvataan e-oppimista. E-oppimista esitellään sekä yleisellä tasolla että esimerkkejä käyttäen. Lehtisen tavoitteena on antaa konkreettisia esimerkkejä siitä miten LbD4All-toimintamallia voidaan soveltaa peruskouluissa. E-oppiminen on digitaalisen median sekä tieto- ja viestintäteknologian (ICT) käyttöä koulutuksessa. Se mahdollistaa oppijoiden, opettajien ja työelämän edustajien yhteistyön, ideoista keskustelun ja uuden tiedon rakentamisen. E-oppimista voidaan käyttää sekä luokkahuoneissa että koulun ulkopuolella autenttisessa ympäristössä. E-oppimisen alustat (esimerkiksi Optima, Moodle) sekä myös digitaaliset työvälineet verkossa (esimerkiksi Google Apps for Education) tarjoavat työkaluja viestintään, mahdollisuuksia esitellä tietoa sekä tilan työskennellä yhdessä. Digitaalinen yhteistyö voi olla samanaikaista tai eriaikaista. Oppilaat saattavat olla aktiivisia käyttämään digitaalisia välineitä henkilökohtaisessa viestinnässä. Mutta samanaikaisesti opetuksessa ja projektityössä he saattavat epäröidä toimia uusien jäsenten kanssa viestintä- ja verkostoitumistilanteissa. Huomioi! Erityisesti koulutusinstituutioiden tarjoamat palvelut nuorille oppijoille ovat turvallisia työskentely-ympäristöjä, missä tietosuoja ja yksityisyyteen liittyvät asiat voidaan turvata. Monissa sosiaalisen median palveluissa on olemassa 13 vuoden ikäraja. Käytettäessä sosiaalista mediaa opetuksessa on suositeltavaa, että oppijoilla on vanhemman tai huoltajan lupa. Turvallinen ja eettinen sosiaalisen median käyttö vaatii (Opetushallituksen mukaan), että Oppijoilla on tarpeeksi tietoa tekijänoikeuksista Luottamuksellinen tieto ei leviä sosiaalisen median palveluille Käyttösääntöjä ja ikärajoja noudatetaan Hyvä käytös ja toisten ihmisten kunnioitus ovat tärkeitä sosiaalisessa mediassa, nettikiusaaminen ei ole sallittua Yksityisyyden suojaaminen ja turvallisten salasanojen ja käyttäjätunnuksien luominen opetetaan oppijoille. 4 LbD4All käyttöopas

5 Yhdessä työskentely Yhdessä työskentely on oleellista, kun toimitaan LbD4All mallin mukaan. Projektidokumenttien kirjoittaminen onnistuu esimerkiksi Google Drivessä, johon oppijat kirjautuvat sisään ja kirjoittavat yhteistä dokumenttia. He voivat myös kommentoida toisia dokumentteja ja käyttää chat-mahdollisuutta. Työelämän edustajien on helppoa ja nopeaa lukea dokumentteja ja antaa niistä palautetta Googlessa. Tietokoneiden lisäksi älypuhelimet ja tabletit ovat tulleet tutuiksi työvälineiksi, joita voidaan hyödyntää sekä luokkahuoneessa että sen ulkopuolella. Oppijat voivat ottaa kuvia ja lyhyitä videoita aidoista tilanteista ja ladata ne projektin yhteiseen verkkoalustaan. Organisaation edustajia tai asiakkaita voidaan haastatella videolle. Tietoa voidaan työstää yhteisesti, kun oppijat ovat ladanneet aineistot omilta tai yhteisiltä laitteilta älyalustoille. Viestintä Verkkoviestintä eri projektin osakkaiden kesken voi tapahtua joko samanaikaisesti tai eriaikaisesti. Yrityksen edustajat voivat tavata oppijat verkkokonferenssien tai virtuaalisten tapaamisten avulla (esimerkiksi Skype, Google Hangout ja Adobe Connect). Opettaja avaa virtuaalisen yhteyden, jossa kuva ja äänet siirtyvät luokkahuoneeseen sekä yhteys luokkahuoneesta yritykseen. Näiden tapaamisten aikana oppilaat voivat myös viestiä chatin kautta. Partneriyritysten edustajat voivat tavata oppijat heidän omista toimistoistaan omilta tietokoneilta videoyhteyden välityksellä, sillä säästetään matkustusaikaa paikasta toiseen sekä opetetaan uusia viestintä- ja vuorovaikutustapoja. Ottaakseen osaa näihin tapaamisiin yrityksellä tulee olla internetiin yhdistetty tietokone, kuulokkeet mikrofonin kera ja webkamera. Luokan tietokoneessa tulee olla verkkoyhteys, kaiutin, webkamera ja pöytämikrofoni. Eriaikainen viestintä tapahtuu kommentoimalla projektiryhmän tuotoksia eri keskustelufoorumeilla. Blogit ja oppimispäiväkirjat ovat hyvä tapa informoida projektin edistymisestä. Lisäksi yrityksen edustajilla on mahdollisuus kommentoida kirjoituksia. Mikroblogi Twitterissä (ikäraja 13 vuotta) oppijat voivat viestiä ja seurata yrityksen uutisia. Twitterissä on mahdollista järjestää myös reaaliaikainen chat-keskustelu sovitun puheenjohtajan johdattamana. Jokaisen osallistujan on käytettävä twiitatessaan sovittua tunnistetta (#tunniste), jotta muut pääsevät lukemaan viestejä. Uuden tiedon rakentaminen Useita digitaalisia työkaluja on suunniteltu projektisuunnittelun apuvälineiksi. Esimerkiksi ajatuskarttaa käytetään kuvaamaan tietoa visuaalisesti. Ajatuskartta on visuaalinen kartta ajatuksista, jotka on kirjattu karttaan pääidean tai käsitteen ympärille. Erilaisiin ajatuksiin voidaan puolestaan lisätä uusia ideoita, jotka sijoitetaan ne synnyttäneen ajatuksen ympärille. Internetissä on ajatuskarttojen luomista varten monia ilmaisia työkaluja (esimerkiksi Goog- lella). Jos tiimillä ei ole mahdollisuutta käyttää digitaalista ajatuskarttatyökalua, he voivat helposti piirtää kartan kynän ja paperin avulla, ottaa siitä kameralla kuvan ja ladata sen e-oppimisalustalle. Kuinka e-oppiminen todentuu arjessa? Digitaalisesta oppimisesta muodostuu yhtä luontevaa kuin paperin ja kynän käytöstä Oppilaat, opettajat ja työelämän asiantuntijat työskentelevät käsi kädessä sekä saman- että eriaikaisesti verkossa Opetusvälineet valitaan projektin ja toimijoiden perusteella, Internetin laajat informaatiovarastot ovat koko ajan hyödynnettävissä Keihin tai mihin e-oppiminen vaikuttaa? Oppilaisiin Opettajiin Yrityksiin Mitä e-oppiminen tuottaa? Projektin tuotosten esittelyyn löytyy monia vaihtoehtoja. Tuotokset voidaan julkaista blogin, Internet-sivujen, digitaalisen tarinankerronnan, visuaalisen esityksen tai videon avulla. Oppilaat voivat myös koostaa eportfolion oppimastaan. Yksi mahdollisuus todentaa projektin tulokset on pitää hissipuhe, jossa esitetään projektin päätulokset yksinkertaisella tavalla. Kun oppilaat koostavat digitaalisen hissipuheen, videon tulisi kestää korkeintaan 2-3 minuuttia. E-oppimisen avulla voidaan työstää monialaisia, yhteisiä ja vaihtelevia projekteja. Projektin tuotosten lisäksi e-oppiminen avaa uusia tapoja viestiä ja toimia vuorovaikutteisesti. Sen myötä oppijat saavat kokemusta ja harjoitusta e-oppimisen välineiden käytöstä muussakin kuin viihdetarkoituksessa. Samalla uudistetaan työelämän toimintatapoja ja -kulttuuria, kun nuoret innostavat työelämän yhteistyökumppaneita uusien digitaalisten välineiden pariin. E-oppiminen 5

6 KIRJOITTAJAT Kristina Henriksson lehtori Laurea-ammattikorkeakoulu Päivi Mantere lehtori Laurea-ammattikorkorkeakoulu Irma Mänty kehityspäällikkö, eoppiminen Laurea-ammattikorkeakoulu 6 LbD4All käyttöopas

7 E-oppiminen 7

8 Laurea Julkaisut I Laurea Publications Kristina Henriksson, Päivi Mantere & Irma Mänty LbD4All-käyttöopas E-oppiminen LbD4Alltoimintamallissa Tämä lehtinen on osa LbD4All-käyttöopasta. Käyttöopas koostuu kahdeksasta lehtisestä, jotka esittelevät viittä LbD4All-toimintamallin ulottuvuutta. Ulottuvuudet ovat autenttisuus, tutkimuksellisuus, kumppanuus, kokemuksellisuus ja luovuus. Lisäksi esitellään arviointia, projekti- ja tiimityötä sekä e-oppimista. Tämän ohella käyttöopas koostuu viidestä edellä mainittuja ulottuvuuksia kuvaavasta videosta. Käyttöoppaassa kuvataan LbD4All-toimintamallia (Learning by Developing peruskouluille sovitettuna). LbD4All-toimintamalli perustuu Laurea-ammattikorkeakoulun kehittämään toimintamalliin Learning by Developing (LbD). LbD4All on LeTeEm-hankkeen aikana Laureassa kehitetty toimintamalli peruskouluun ja toiselle asteelle. Tässä lehtisessä kuvataan e-oppimista. E-oppimista esitellään sekä yleisellä tasolla että esimerkkejä käyttäen. Lehtisen tavoitteena on antaa konkreettisia esimerkkejä siitä, miten LbD4All-toimintamallia voidaan soveltaa peruskouluissa.