ASIAKKAAN KOTIUTUMINEN JA KOTIHOITO SALON SEUDULLA Stakesin PALKO -malliin pohjautuva muutos- ja juurruttamissuunnitelma

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASIAKKAAN KOTIUTUMINEN JA KOTIHOITO SALON SEUDULLA Stakesin PALKO -malliin pohjautuva muutos- ja juurruttamissuunnitelma"

Transkriptio

1 Salon kaupunki Salon seudun terveyskeskus Salon seudun sairaala Turun ammattikorkeakoulu, Salon toimipiste 2004 ASIAKKAAN KOTIUTUMINEN JA KOTIHOITO SALON SEUDULLA Stakesin PALKO -malliin pohjautuva muutos- ja juurruttamissuunnitelma Johtoryhmä: Seija Hyvärinen Helena Hyytiäinen Marja-Liisa Moisander Tarja Raitis Pirjo Salmi Ulla Wiirilinna Raportin laatijat: Eine Pekola Irmeli Leino

2 SISÄLTÖ 2 1 JOHDANTO TIETO JA SEN SIIRTÄMINEN Tiedon sisältö Tiedon siirtäminen Asiakkaan kotiuttaminen Eläkkeensaajan hoitotuki OIKEA ASIAKAS OIKEAAN PAIKKAAN MIELENTERVEYSKUNTOUTUJAN AVOHOITO TOIMINTA KOTIHOIDOSSA ASIAKKAAN KOTIUTUESSA JUURRUTTAMISSUUNNITELMA Kotiuttamiskäytäntöjen tulosten jalkauttaminen ja kehittämistoiminnan arviointi Salon seutukunnassa Kehittämistyön jatkaminen LIITTEET Liite 1. Tiedote hoitokansiosta Liite 2. Hoitokansio (sivut 1-4) Liite 3. Hoitokansio (sivut 5,6) Liite 4. Tiedote Palko-projektin kehittämistyöstä Liite 5. Tiedote sairaankuljetukselle Palko-projektista

3 3 1 JOHDANTO Salon kaupungin eri hallintokuntien, Salon seudun sairaalan ja Salon seudun terveyskeskuksen ja Turun ammattikorkeakoulun, Salon toimipisteen välillä on tehty tiivistä yhteistyötä jo useiden vuosien ajan. Tavoitteena on ollut kaikkia osapuolia hyödyttävän yhteistyön avulla kehittää alueellista toimintaa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon laajalla sektorilla. Palko-projektiin liittyminen oli luonnollisesta jatkotyötä Vanhusten palvelujen kehittämisen projektiin (Vapa), joka myös toteutettiin yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun Salon toimipisteen kanssa vuosina Yhteistyöprojektien hallinnointi on tapahtunut sopimalla vastuunjaosta ja taloudellisista resursseista eri hallintokuntien välillä. Toiminnan organisoimiseksi on nimetty sekä johtoryhmä että työryhmiä, joiden tavoitteet ja tehtävät aikatauluineen on sovittu myös yhteistyössä Ammattikorkeakoulun kahden lehtorin työnä on ollut toiminnan suunnittelua ja toteutusta työryhmissä erityisesti siten, että kehittämistyön varsinainen sisällöllinen asiantuntijuus on tullut sosiaali- ja terveysalalla toimivilta ammattihenkilöiltä ja lehtorit ovat toimineet kehittämistyön asiantuntijoina, esimerkiksi asiakasprosessien aukikirjoittajina ja asioiden eteenpäin koordinoijina. Asiakkaan kotiuttamiskäytäntöjen kehittämisen tavoitteena on avopalvelujen kehittäminen niin, että asiakas tuntee olonsa turvalliseksi. Tätä tavoitetta toteutetaan kehittämällä tiedon kulkua ja asiakkaan hoitopaikan valintaa. Lisäksi kehitetään mielenterveyskuntoutujien avohoitoa. Nämä kehittämisen painopistealueet ovat muodostuneet eri hallintokuntien yhteisissä työryhmissä ideariihityöskentelyn tuloksena. Tässä raportissa on kuvattu Stakesin Palko-malliin pohjautuen muutos- ja juurruttamissuunnitelmaa asiakkaan kotiutumisen ja kotihoidon kehittämiseksi Salon seudulla.

4 4 2. TIETO JA SEN SIIRTÄMINEN Asiakkaan hoitoon liittyvän tiedon sisältö ja sen siirtäminen todettiin merkittäväksi kotiutukseen liittyväksi tekijäksi. Palko-raportissa on tuotu esille seuraavat ongelmat ja tavoitteet liittyen asiakkaasta siirrettävän tiedon sisältöön ja tiedon siirtämiseen Tiedon sisältö Tiedot asiakkaasta ovat välillä puutteellista. Osastoilla ei aina ole tietoa asiakkaan kotiolosuhteista ja tarvittavista apuvälineistä. Sairaalan näkökulmasta välillä tiedot asiakkaasta puutteellisia. Muun kuin lääketieteellisen tiedon lisääminen asiakkaasta on tarpeellista. Esim asiakkaan asumisolosuhteet ja kotipalvelun käyttö. Päivystyspoliklinikan henkilökunta ei aina tiedä, että potilas kuuluu kotihoidon piiriin. Kotiutusta suunniteltaessa tiedot kotiolosuhteista ja asiakkaan kunnosta kotona ei ole vuodeosaston tiedossa. Kotipalvelu tarvitsee enemmän tietoa uuden asiakkaan toimintakyvystä. Kotihoidon asiakkaille suunnitellaan hoitokansio, jossa asiakaan tiedot asiakkaasta ovat koottuna ja päivitettynä. Hoitoa ja palveluja koskevat tiedot annetaan sairaalaan lähtevän asiakkaan mukaan. Asiakirjoja säilytetään kotihoitokansiossa asiakkaan kotona ja kansio otetaan asiakkaan mukaan siirryttäessä hoitopaikasta toiseen ja takaisin asiakkaan kotiin. Muun kuin lääketieteellisen tiedon lisääminen asiakkaasta on tarpeellista. Asiakkaan hoitokansioon suunnitellut sivut ovat liitteissä 1-3.

5 Kehitettävä asia: Kehitetään kotihoidon asiakkaille hoitokansio, joka sisältää olennaisen tiedon asiakkaan hoitoon liittyen Suunnitellaan yhteistyössä kotipalvelun, kotisairaanhoidon, vuodeosastojen, sairaalan ja omaisjärjestön kanssa hoitokansion sisältö Asiakkaan hoitokansiotyöryhmä kehittää kansioon sivut, joissa on huomioitu eri osapuolien näkemykset ja myös muiden Palko-työryhmien taholta tulleet toiveet kansion sisällöstämisessä. Irmeli Leino toimii työryhmän kokoonkutsujana ja sihteerinä. Työryhmän jäsenet toimivat vastuuhenkilöinä omissa organisaatioissaan kansion sisällön kehittä- Sivut valmistuvat 15.3.mennessä. Kansiota kokeillaan Yhteensä 60 kpl. Tämän jälkeen kerätään palautetta asiakkailta ja työntekijöiltä, jotka ovat käyttäneet kansiota. Työryhmä suunnittelee palautelomakkeet, joilla kerätään palautetta kansion Palautteen keruusta vastaavat työryhmän jäsenet oman organisaationsa osalta. sisällöstä ja toimivuu- desta. Siirtokaavakkeiden sisältöä kehitetään ja yhtenäistetään Työryhmä vertailee eri organisaatioiden siirtolomakkeita ja kehittää hoitokansioon Irmeli Leino kutsuu työryhmän koolle ja toimii sihteerinä työryhmässä. Siirtolomakkeet ovat valmiina mennessä. Palautetta siirtolomakkeista kerätään hoitokansion palautteen yhteydessä. liitettävän lo- makkeen. Henkilökunnan tehokas tiedottaminen Irmeli Leino ja Eine Pekola laativat tiiviin tiedotteen. Yhdyshenkilöiden kautta toimitetaan henkilökunnalla Huhtikuun aikana Tiedote (liite 4) 5

6 2.2. Tiedon siirtäminen 6 Tiedon kulku kaipaa parannusta sekä jokaisen organisaation sisällä että organisaatioiden välillä. Sairaalan ja vuodeosaston sähköiset järjestelmät eivät kommunikoi keskenään. Asiakkaan papereista ei aina ilmene, milloin ne viimeksi päivitetty. Kirjalliset hoito-ohjeet ovat usein puutteellisia ja kotona täytetty lähete ja asiakkaan yhteystiedot eivät siirry asiakkaan mukana osastolle. Asiakkaan mukana kotoa tullut siirtolomake ei siirry enää vuodeosastolle. Kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua ei aina ole helppo tavoittaa. Asiakkaan hoitokansio pitää olla käytössä myös lähikunnissa. Asiakkaan hoitokansio ja sen mukana tiedot kotihoidosta siirtyvät asiakkaan mukana. Osastolta lähdettäessä pitää varmistaa, reseptit, ruokavaliot, vaippa-asiat ym. Siirtokaavake lähetetään kotipalvelusta osastolle ja myös takaisin. Asiakkaan läheisiä ja sairaankuljettajia ohjataan ottamaan kotihoito -kansio asiakkaan mukaan sairaalaan aina, kun se on olemassa. Lisäksi heitä pyydetään täyttämään siirtokaavake, joka antaa sairaalan työntekijälle tietoa asiakkaan tilanteesta. Tiedote löytyy asiakkaan kotihoitokansion välistä. Tärkeää on, että asiakkaan seurantakansion tiedot ovat ajan tasalla. Hoitokansio otetaan kokeilukäyttöön kuudellakymmenellä asiakkaalla Tämän jälkeen kerätään palautetta hoitokansion sisällöstä ja sen toimivuudesta. Kansiota kehitellään edelleen palautteen pohjalta ja ennen kuin sen käyttöönottoa laajennetaan Salon kaupungissa ja otetaan käyttöön ympäristökunnissa syksyllä 2004.

7 Kehitettävä asia: Asiakkaan hoitokansio ja sen mukana päivitetyt tiedot hoidosta siirtyvät asiakkaan mukana. 7 Hoitokansio otetaan kokei- Infokirjeen laatiminen ja Irmeli Leinolle lähetetään Kommentit men- Huhtikuussa 2004 Irmeli lukäyttöön. Valitaan 50 lähettäminen asiakkaille kommentit lomakkeesta nessä Leino varmistaa kotisai- asiakasta kotipalvelusta ja sähköpostilla men- raanhoidosta Riitta Antti- 10 asiakasta kotisairaan- nessä. Kotipalveluohjaajat lalta ja kotipalveluohjaajil- hoidosta. Kokeiluun vali- huolehtivat infokirjeen toi- ta, että 30 kansiota on taan asiakkaat, jotka mituksesta kotipalvelun otettu kokeilukäyttöön. yleensä siirtyvät usein ko- asiakkaille ja Tiina Aha- din ja eri hoitoyksiköiden nen kotisairaanhoidon asi- välillä akkaille. Kansioiden hankinta ja ja- Kotipalveluohjaajat ja Tii- Maaliskuu 2004 kelu na Ahanen/ksh Kansion tietojen täyttämi- Kotipalvelun ja kotisai- Maalis-huhtikuu 2004 nen ja asiakkaille viemi- raanhoidon hoitajat nen Tiedottaminen asiakkaan Tuula Suurpää vastaa siitä, Huhtikuu 2004 hoitokansiokokeilusta; että hoitokansion käyt- SAS, sairaankuljetus, van- töönotosta tiedotetaan eri hainkodot, kotipalvelu ja organisaatioille kotisairaanhoito

8 2.3. Asiakkaan kotiuttaminen 8 Kotiuttamiseen tulee ongelmia, jos palveluja ei saada järjestymään kotiin etenkin viikonloppuisin tapahtuvan kotiutuksen aikana. Varsinkin, kun kyseessä on kotisairaanhoidon tai kotipalvelun uusi asiakas, ennakoiva työote helpottaa asiaa. Ongelmia tiedonkulussa ilmenee erityisesti silloin, jos asiakas on itse lähtenyt sairaalaan. Koska sairaalasta ei ilmoiteta asiakkaan sairaalaan joutumisesta kotihoidon työntekijöille, niin työntekijät tekevät tarpeettoman kotikäynnin asiakkaan luo ja soittelevat sairaaloihin selvittääkseen asiakkaan olinpaikan. Tieto asiakkaan kotiutuksen peruuntumisesta jää usein ilmoittamatta kotipalveluun. Kotihoidon työntekijä ei aina saa tietoa asiakkaan siirtymisestä (päivystys)poliklinikalta sairaalan vuodeosastolle. Kotiuttaminen ei ole aina sujuvaa kotihoidon näkökulmasta. Tietoa kotiutuksesta ei tule kotipalveluohjaajille Ongelmia tuottaa kuntien erilaiset käytännöt kotipalvelujen palvelujen järjestämisessä Lomien aikana esiintyy ongelmia hoidon jatkuvuuden turvaamisessa (juhannus, pääsiäinen, joulunseutu). Potilaan vastuuhoitaja sairaalassa huolehtii siitä, että kotipalveluun ja kotisairaanhoitoon ilmoitetaan potilaan siirtymisestä osastolle tai toiseen sairaalaan jatkohoitoon, jos potilas on antanut luvan asian ilmoittamiseen. Myös asiakas itse tai läheinen voivat halutessaan ilmoittaa asiasta. Sairaankuljetus jättää kotiin kirjallisesti tiedon siitä, minne asiakas on kuljetettu.

9 Kehitettävä asia: Asiakkaan kotiutumisesta, siirrosta tai kotiutumisen peruutuksesta tiedotetaan kotipalveluohjaajille Asiakkaan kotiutuksesta tai kotiutuksen peruuntumisesta ilmoitetaan kotipalveluohjaajille. Asiakkaan hoitokansiosta löytyvät yhteystiedot kotihoidosta. Asiakkaan vastaanottava taho ilmoittaa siirrosta kotipalveluun ja kotisairaanhoitoon. Tuula Suurpää tiedottaa terveyskeskuksen henkilökunnalle, Anne Hedman tiedottaa sairaalan henkilökunnalle. Maaliskuu 2004 Kerätään palaute kotipalvelusta ja kotisairaanhoidosta, onko tieto peruutuksista ja kotiutuksesta tullut kotihoitoon. 9 Kiireellisissä asiakassiirroissa sairaankuljetus jättää kotiin tiedotteen, minne asiakas on siirretty. Vastuuhoitajan nimeäminen kotiutukseen Sairaankuljetus: tiivistetty tiedote Tiedote asiakassiirrosta, Sairaankuljetuksen henkilökunnalle lähetetään tiedote Palko-projektiin liittyvistä kehittämiskohteista. Tuula Suurpää Huhtikuu 2004 Sairaankuljetukselta pyydetään palaute kotiutuksen sujuvuudesta. Vuodeosastolla, sairaalassa Tuula Suurpää, ja päivystyksessä nime- Anne Hedman tään vastuuhoitaja kotiutuksesta /siirrosta vastaamaan. Irmeli Leinoja Eine Pekola Yhdyshenkilöt Huhtikuu 2004 (Liite 5)

10 10 Kotiuttamisesta ilmoitetaan kotipalveluun 1-2 pv ennen suunniteltua kotiutusta. Kotipalvelua tarvitsevat asiakkaat kotiutetaan ensin, jotta he ehtivät kotiin ennen kello Mikäli kotiutus peruuntuu, pitää ilmoittaa myös kotipalveluun (sosiaalihoitaja). Tarvitaan tietoa sovituista tutkimuksista ja labroista ym. Kotiuttava taho huolehtii kuljetuksen järjestämisestä. Kotipalvelun kannalta asiakkaan pitää olla kotona viimeistään kello Asiakkaalle annetaan lääkkeet osastolta illaksi mukaan, jos hän kotiutuu perjantaina viikonlopuksi. Kotiuttamisesta ilmoitetaan kotipalveluun 1-2 pv ennen suunniteltua kotiutusta. Kotipalvelun kannalta asiakkaan pitää olla kotona viimeistään kello Asiakkaalle annetaan lääkkeet osastolta illaksi mukaan, jos hän kotiutuu perjantaina viikonlopuksi. Selvitetään sosiaalihoitajan osuus kotiuttamisprosessissa Tiedotetaan asiasta vuodeosastoille ja sairaalaan. Laaditaan kirjallinen tiedote osastoille kotiutuksesta ja viikonlopun lääkkeistä sekä hoitokansiokokeilusta. Pirjo Parviainen kutsuu koolle työryhmän. Tuula Suurpää Anne Hedman Huhtikuun 2004 loppuun mennessä Syyskuussa 2004 palaute kotipalvelun henkilökunnalta hoitokansio palautteen yhteydessä Irmeli Leino ja Eine Pekola Pirjo Parviainen Syyskuu 2004 Sosiaalihoitajan osuus on selvitetty vuoden 2004 loppuun mennessä ja toimitettu ohjausryhmälle

11 2.4. Eläkkeensaajan hoitotuki 11 Terveydenhuollon asiakkaan oikeus sosiaalietuuksiin (mm. Kelan ja sosiaalitoimen etuudet) vaihtelee hänen elämäntilanteensa, sairautensa ja avuntarpeensa mukaan. Eläkkeensaajien hoitotuen avulla Kela tukee sairaan ja vammaisen eläkkeensaajan kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa sekä korvaa sairaudesta tai vammaisuudesta aiheutuvia erityiskustannuksia. Kela myöntää hoitotuen vain silloin, kun hakijan toimintakyky on heikentynyt ainakin vuoden ajaksi. Toimintakyvyn heikentyminen tarkoittaa, että hakijan kyky huolehtia itsestään ja toiminnoistaan on sairauden tai vamman johdosta vaikeutunut. Tämä tarkoittaa sellaisten hakijan toimintojen heikkenemistä, joita hän tarvitsee jokapäiväisessä elämässä. Asiakkaan ollessa erikoissairaanhoidossa, on hänen sairautensa yleensä akuutti- tai pahenemisvaiheessa. Tällöin pysyvää vuoden kestävää toimintakyvyn alentumista on mahdotonta vielä arvioida. Kotiin järjestettävät avut ja tukitoimet käynnistyvät usein välittömästi sairaalan osastohoitojakson jälkeen. Avuntarpeen kestoa ja tukitoimista (esim. kotipalvelu ja kotisairaanhoito) aiheutuvien erityiskustannusten määrää on mahdotonta sairaalassa vielä arvioida. Myös muut erityiskustannukset, kuten jatkuvat lääkekustannukset, syntyvät kotona. Sosiaalietuuksien hakeminen ja tarvittavien kaavakkeiden täyttö kuuluu ensisijassa asiakkaalle itselleen tai hänen suostumuksellaan omaisille. Tarvittaessa sosiaalityöntekijä neuvoo tai avustaa hoitotuen hakemisessa. Kehitettävä asia: Asiakkaan hoitotukiasioiden selvittely Tarvittaessa informoida asiakkaita hoitotuesta ESH; tavattaessa asiakas potilaan itsensä tai osaston henkilökunnan pyynnöstä, annetaan asiakkaalle tar- Sosiaalityöntekijä osaston henkilökunnan pyytämänä Syksy kevät 2005 Käydään arviointikeskustelua yhteistyötapaamisissa.

12 vittaessa tietoa hoitotuesta, annetaan hakukaavake (EV 256) ja voidaan ohjata sen täyttämisessä. 12 TK; asiakkaan kotiutumisvaiheessa osastolta laitetaan sosiaalityöntekijän viestipiikkiin tieto potilaan kotiutumisesta. Työntekijä käy tarvittaessa tapaamassa asiakasta vuodeosastolla. Sosiaalityöntekijä osaston henkilökunnan pyytämänä Kotisairaanhoidon ja kotipalvelun työntekijät tarkistavat n.2 kk kuluttua kotiutumisesta, saako asiakas hoitotukea, jos avuntarve on pitkäaikaista Kotisairaanhoidon tai kotipalvelun työntekijä

13 3. OIKEA ASIAKAS OIKEAAN PAIKKAAN 13 Joskus asiakkaan oikea hoidollinen paikka olisi joku muu kuin sairaala, esim. kotikunnan terveyskeskus. Asiakas tulee kuitenkin Salon seudun sairaalaan. Lääkäriä, joka vastaanottaa puhelun TYKSistä, pitää informoida lähettävää tahoa asiakkaan tarkoituksenmukaisesta hoitopaikasta. Neuvotellaan TYKSin lääkärien kanssa oikean hoitopaikan valinnan kriteereistä. Kehitettävä asia: Asiakas ohjataan hoidollisen tason edellyttämään jatkohoitopaikkaan Lääkäri, joka vastaanottaa puhelun TYKSistä on "tiukkana", jos asiakas ei tarvitse sairaalatason hoitoa, vaan esim. terveyskeskustasoisista hoitoa. Lääkäritiimi luo kriteerit asiakkaan siirtämiseksi 1.aluesairaalaan 2.terveyskeskukseen 3. kotiin Huom! Lääkäritiimi voi tarvittaessa täydentää työryhmää asiantuntijoilla. Geriatri PirjoSalmi vie asiaa eteenpäin lääkäritiimille. Ehdotetaan, että kriteerit ovat kokeilukunnossa 2004 vuoden lopussa. Ohjausryhmän kokouksessa tammikuussa 2005 arvioidaan muutossuunnitelman toteutumista ja tehdään jatkosuunnitelma.

14 Välillä asiakas tuodaan vahingossa Salon seudun sairaalaan vuodeosaston asemasta. 14 Vuodeosaston lääkäri tähdentää puhelimessa, mikä on asiakkaan oikea hoitopaikka ja TYKSissä kirjataan kirjekuoren päälle osoite selkeästi. Näistä asioista välitetään tietoa TYKSin kotiuttamistyöryhmälle. Kehitettävä asia: Asiakkaan ohjaaminen oikeaan jatkohoitopaikkaan "Sairaalanmäellä" Asiakas ohjataan oikeaan jatkohoitopaikkaan sairaalanmäellä Neuvotellaan TYKSin kanssa asiasta; 1. Terveyskeskuksen vuodeosaston lääkäri tähdentää TYKSin lääkärille, mikä on oikea paikka. 2.TYKSissä kirjataan kirjekuoren päälle osoite selkeästi 3. Asiasta tiedotetaan TYKSin kotiuttamistyöryhmälle Kohdat1-2 Vastuuhenkilö terveyskeskuksen lääkäri Lauri Tuomaala, TYKS Marja-Liisa Moisander Kohta 3 vastuuhenkilö Eine Pekola vie tiedon TYKSiin, Marja-Liisa Moisander kotiuttamistyöryhmälle ja työryhmä voi tarvittaessa ottaa yhteyttä Lauri Tuomaalaan Asiasta on tiedotettu toukokuun 2004 loppuun mennessä Asia käsitellään ensimmäisessä syksyn 2004 ohjausryhmän kokouksessa.

15 15 Terveyskeskuksen vuodeosastolle sisäänottokynnys on matala silloin, kun on vapaita paikkoja tarjolla ja etenkin jos omaiset sitä vaativat. Aina ei asiakkaalla hoidollista tarvetta osastohoitoon. Asiakkaan kotiuttamiseen vuodeosastolta kuluu aikaa kuitenkin 3-5 vrk. Tällöin asiakas vie paikan "toiselta asiakkaalta", jonka oikea hoidollinen paikka olisi terveyskeskuksen vuodeosastolla. Ongelmana on, miten saadaan asiakas siirrettyä primaaristi poliklinikalta oman kotikunnan hoitoyksikköön, mikäli sairaalatason jatkohoitoa ei tarvita. Asiakkaalla ei ole välttämättä terveyskeskuksen vuodeosaston hoidon tarvetta, vaan hoivan ja huolenpidon tarvetta kotona. Ongelmana on usein asiakkaan turvattomuudesta johtuvat käynnit/sijoittuminen terveyskeskuksen vuodeosastolle esim perjantaisin ja viikonloppuisin. Varataan ekstrapaikka vanhainkotiin niille asiakkaille, jotka tarvitsevat ensisijaisesti turvallisuutta. Dementia-asiakkaille tulee saada sopivampi ja rauhallisempi ja kodinomaisempi hoitoympäristö kuin terveyskeskuksen rauhaton ja sairaalamainen 60-paikkainen jättiosasto. Kehitettävä asia: Yöpartiojärjestelmän tarpeellisuuden selvittäminen. Selvitetään onko tarvetta / Tehdään kartoitus asiasta. Vastuuhenkilöt: Kartoitus on tehdään Marras-joulukuussa 2004 paljonko on ns. turvatto- Tietoa hankitaan Ritva Aaltonen, Tiina syys - lokakuun 2004 ai- ohjausryhmä käsittelee tu- muudesta johtuvia käynte- 1. kotipalvelusta Ahonen ja Anne Hedman. kana etukäteen sovittujen lokset ja tekee päätöksen jä, jotka voisivat vähentyä, 2. kotisairaanhoidosta kriteerien mukaisesti. jatkosuunnitelmasta. jos yöpartiojärjestelmä 3. terveyskeskuksesta toimisi Salossa. 4. aluesairaalasta 5. aluehälytys- keskuksesta 6 poliklinikat

16 4. MIELENTERVEYSKUNTOUTUJAN AVOHOITO 16 Kunta-tasolla asiakkaan siirtyessä Halikon sairaalasta toiseen hoitopaikkaan tai kotiin voi hankaluutena olla oikean/sopivan hoitopaikan valinta asiakkaalle. Jos omassa kunnassa ei ole hoitopaikkaa, hyväksyykö asiakas/omaiset vieraan kunnan hoitopaikan? Asiakkaan toimintakyvyn ja kotona selviytymisen arvioinnissa korostuu fyysinen terveys, ei oteta huomioon psyykkistä hyvinvointia. Kunnasta voi tulla nopealla varoitusajalla siirtopyyntö, kun asiakas on odottanut paikkaa, jolloin ei ehditä valmistella kotiuttamista. Asiakkaalle on nopea paikanvaihto järkytys. Kuntien tarjoamista hoitomahdollisuuksista ei aina ole tietoa sairaalassa. Tiedetäänkö kehen pitää ottaa yhteyttä kunnassa? Tutustutaan kuntien eri hoitomahdollisuuksiin. Nettisivut? Palveluesitteet? Yhteiset kotikäynnit, jossa jatkohoitoa suunnitellaan ovat tärkeitä. Kehitettävä asia: Mielenterveysasiakkaan palveluketjun kuvaaminen. Laaditaan palveluketjuku- Työryhmät Mia Blomqvist, 2006 Halikon sairaalan Kuvaukset netissä TYKSin vaus mielenterveysasiak- Halikon sairaala aloittaa Anne Hedman ja Eeva kuvaukset valmiina sivuilla 2006 kaan avohoidosta. palveluketjun kuvaamisen Mäki-Teeri (vanhustenhuolto, avo yhteistyö kotipalve yhteiset kuvaukset huolto, kuntoutus) Päivi Lensu lun ja kotisairaanhoidon ja jatkossa yhteinen pala- Jaana Mannonen kanssa veri kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kanssa

17 17 Kotipalvelun pitää ottaa etukäteen yhteyttä sairaalaan ongelmien ilmaantuessa. Tarvitaan työnohjausta ja yhteistyömahdollisuudet eivät ole selkeitä. Osastolle voi ilmaantua asiakas yht äkkiä, ilman ennakkotietoja. Tulee myös virhearviointeja, esim asiakas on sekava virtsatieinfektion takia ja lähetetään Halikon sairaalaan. Omaisilla saattaa olla epärealistista ajattelua siitä, että asiakas pärjää kotona tai aiheetonta epäuskoa pärjäämisen suhteen, jopa uhkauksia heitteillejätöstä. Omaiset pelkäävät, että heti toisesta hoitopaikasta asiakas siirretään kotiin ja omaiset voivat olla eri mieltä keskenään. Viimeaikoina tilanne jonkin verran huonontunut, siirtokaavakkeita ei tule tai niitä ei ole täytetty (Tieto ja sen siirtäminen kappale 2.). Jos asiakas tarvitsee nopeasti hoitoa (esim tahdonvastaisesti: miten hoidetaan kodinhoito, yhteys omaisiin, kotipalvelun saanti /sopimukset. Kehitettävä asia: Sovitaan yhteisistä toimintatavoista kodin kunnostamisessa kiireellisissä asiakassiirroissa. Sovitaan yhteisestä menettelystä Omaisten osuus on keskeinen. Anne Hedman Huhtikuu 2004/ kevät Juurruttamissuunnitelma asiakkaan kiireelli- sessä siirtotilanteesta. asiakkaan kotiin. Osaston henkilökunta selvittää kotitilanteen. Kotipalvelusta kaksi työntekijää paikalle. (jos on kotipalvelun asiakas.) Lupa asiakkaalta. Laaditaan tiedote Irmeli Leino ja Eine Pekola Anne Hedman Huhtikuu 2004/ kevät

18 Kehitettävä asia: Mielenterveyskuntoutujan avohoidon järjestelyjä suunnitellaan yhdessä kotipalvelun, kotisairaanhoidon ja Halikon sairaalan työntekijöiden kanssa. Luodaan yhteistyömalli koulutuksen ja konsultaation Kaikille yhteinen koulutus Suvi-Tuuli Porkka vastaa kotipalvelun henkilökunnan Kevät 2004 Toteutuksen seuranta ; osallistujat ja sisältö järjestämiseksi koti- palvelun ja kotisairaanhoidon henkilökunnalle pienryhmäkoulutuk- sesta Tietoiskut vanhuspsykiatrian poliklinikan toiminnasta Kotisairaanhoito: Kotipalvelu: Kevät 2004 Syksy 2004 henkilöstökokouk- sissa Tietoiskut kuntoutuspoliklinikan toiminnasta henkilöstökokouksissa HS Mia Blomqvist HS Eeva Mäki-Teeri Luodaan yhteistyömalli koulutuksen ja konsultaation järjestämiseksi kotipalvelun ja kotisairaanhoidon henkilökunnalle Case-tyyppinen avoin pienryhmä työnohjaus. Ryhmään osallistuvat 8 eri kotipalvelualueen hoitajat, kotisairaanhoito ja ryhmäkodit henkilöä kerrallaan. (Anne Hedman tekee kustannusarvion) Kotisairaanhoito: Jaana Mannonen Kotipalvelu: Päivi Lensu HS /Mia Blomqvist Talvi

19 19 Kohdennettu koulutus, Kotisairaanhoito: Kevät 2005 Vanhusten psyykkiset häi- Jaana Mannonen riöt. Kuntoutus: Mielialan Kotipalvelu: häiriöt, skitsofrenia. Luen- Päivi Lensu + kentän noitsija kentälle. edustaja HS Anne Hedman Ystäväpalvelun ja asiointi- Yhteispalaveri Mia Blomqvist palvelun järjestäminen eri Turun ammattikorkeakou- toimijoiden välisenä yh- lussa teistyönä Kartoitetaan asumispalve- Kartoitetaan auttamispal- Mia Blomgvist ja Päivi Vuosi 2005 Tulokset esitetään kuntou- luyksikön tarvetta ja jär- veluja ja päivittäisen mie- Lensu tuspäivällä jestämismahdollisuuksia lekkään tekemisen mah mielenterveyskuntoutujille dollisuuksia/ tarpeen kartoittaminen Esitys ohjausryhmälle tou- ASPA-säätiö kokuu 2004

20 5. TOIMINTA KOTIHOIDOSSA ASIAKKAAN KOTIUTUESSA 20 Hoitosuunnitelmapalaveria ei useinkaan saada toteutettua yhdessä kotisairaanhoidon työntekijän kanssa eikä alueen työntekijä pääse osallistumaan palaveriin. Kehitetään asiakkaan hoitosuunnitelman laadintaprosessia ja yhteistyöjärjestelyjä. Kotisairaanhoitajat osallistuvat kotipalvelun yhteispalavereihin kolmen viikon välein. Kehitettävä asia: Hoito- ja palvelusuunnitelman laadintaan osallistuvat kotisairaanhoito, kotipalveluohjaaja ja kotipalvelun työntekijä asiakkaan kotona Yhteinen toimintamalli hoito- ja palvelusuunnitelman laatimiseksi. Hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan kahden viikon kuluessa asiakkaan tulosta kotihoitoon. Suunnitelman laadintaan osallistuvat kotipalveluohjaaja, kotisairaanhoitaja ja kotipalvelun työntekijä. Varataan yhteinen aika kerran viikossa kalentereihin valmiiksi Ritva Aaltonen ja Riitta Anttila Huhtikuu 2004 Syyskuussa 2004 palautteet Palko ohjausryhmän kokoukseen

21 21 Hoito- ja palvelusuunni- Kotipalvelun ja kotisai- Ritva Aaltonen Huhtikuu 2004 Syyskuussa 2004 palaut- telman vastuuhoitajan ni- raanhoidon yhteisessä pa- Riitta Anttila teet Palko ohjausryhmän meäminen laverissa tehdään suunni- kokoukseen telma Kehitettävä asia: Hoito- ja palvelusuunnitelmalomakkeen kehittäminen Effican käyttöönoton yhteydessä arvioidaan hoitoja palvelusuunnitelma lomakkeen toimivuus ja kehitetään yhteinen lomake. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhteisessä palaverissa syksyllä 2004 käsitellään asiaa. Tiina Ahanen Ritva Aaltonen Syksy 2004-kevät 2005 Kevät 2005 Kehitettävä asia: Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhteistyöjärjestelyjen kehittäminen Kotisairaanhoito osallistuu Kotisairaanhoito osallistuu Tiina Ahanen Kevät 2004 Yhteisten kokousten kotipalvelun yhteisiin pa- kotipalvelun yhteisiin pa- Ritva Aaltonen muistiot toimitetaan ohja- lavereihin lavereihin kuuden viikon usryhmälle vuoden lopus- välein sa.

22 6. JUURRUTTAMISSUUNNITELMA Kotiuttamiskäytäntöjen tulosten jalkauttaminen ja kehittämistoiminnan arviointi Salon seutukunnassa Kotiuttamiskäytäntöjen tulosten jalkauttaminen : Kehittämistyöstä tiedottaminen ja toiminnan jalkauttaminen Salon seutukuntaan ( Salo, Muurla, Pertteli, Halikko, Suomusjärvi, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Somero, Särkisalo ja Perniö) tapahtuu yhteistyössä Salon kaupungin, Salon seudun terveyskeskuksen, Salon seudun sairaalan ja Turun ammattikorkeakoulun, Salon toimipisteen, kanssa. Terveyskeskuskuntainliiton kuntien lisäksi alueellisesti on tehty pitkään tiivistä yhteistyötä Perniön, Särkisalon ja Someron kanssa ja lisäksi ne kuuluvat Salon seudun sairaalan toiminta-alueeseen. Kotiuttamiskäytäntöjen kehittämisideoita esitellään ja tarjotaan Salon seutukunnan kuntien käyttöön. Tiedonkulun kehittämiseksi käyttöön otettua asiakkaan hoitokansiota kehitetään palautteen pohjalta ja sen käyttöönottoa laajennetaan Salon kaupungin kotipalvelun ja Salon seudun terveyskeskuksen kotisairaanhoidon asiakkaille syksyllä Salon seudun sairaalan ja Salon terveyskeskuksen vuodeosastojen kautta kotiutuksen kehittämiskäytännöt leviävät myös henkilökunnan kokousten ja tiedotteiden välityksellä. Kotisairaanhoidossa ja kotipalvelussa kehitetään yhteistyökäytäntöjä ja selkiytetään asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien laatimisprosessia. Oikean hoitopaikan varmistamiseksi asiakkaille on kehitteillä kriteeristö helpottamaan oikean hoitopaikan valintaa ja käytäntöjen yhtenäistämistä. Mielenterveyskuntoutujan avohoidon kehittämiseksi järjestetään kotisairaanhoidon ja kotipalvelun henkilökunnan koulutusta ja selkiytetään yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Syys-marraskuussa 2004 järjestetään paikkakuntakohtaiset informaatiotilaisuudet vanhainkotipiirettäin kaikissa 11 kunnassa avopalvelujen piirissä toimiville työntekijöille, kotiuttamiskäytäntöjen kehittämisideat otetaan käyttöön myös Salon seudun lähikunnissa. Lehtorit Irmeli Leino ja Eine Pekola hoitavat informoinnin yhteistyössä kuntien avopalvelusta vastaavien henkilöiden kanssa. Samalla kerrotaan kehittämistyön arviointisuunnitelmasta.

23 Kotiuttamisen sujuvuuden ja kehittämistyön arviointi: 23 Keväällä 2004 Palkoprojektin valmisteluryhmä kehittää kotiutusten seurantaan jatkuvaa palautejärjestelmän. Syksyllä 2005 arvioidaan projektin tuloksia kokonaisuudessaan Turun ammattikorkeakoululla järjestettävässä koulutuspäivässä, jota varten ammattikorkeakoulu kerää palautteen vastuuhenkilöiltä etukäteen ja tekee niistä yhteenvedon. Turun Ammattikorkeakoulun aikuisopiskelijoiden kanssa tehdään opinnäytetyöprojektina kotiuttamisen sujuvuuden arviointia vuosien aikana. Uusista toimintakäytännöistä kerätään palautetta kotipalvelusta, kotisairaanhoidosta kotisairaalasta, terveyskeskuksen- ja aluesairaalan vuodeosastoilta ja poliklinikalta ja sairaankuljetukselta. Tutkimustulokset valmistuvat 2006 vuoden loppuun mennessä. Tutkimustulosten perusteella arvioidaan kotiuttamisen toiminnan kehittämistarpeita vuoden 2007 aikana ja tehdään jatkosuunnitelmaa kehittämistyön jatkamiseksi ja toiminnan vakiinnuttamiseksi Kehittämistyön jatkaminen Vanhusten palveluja on Salossa kehitetty Vapa-projektin puitteissa vuosina Tähän kehittämistyöhön liitettiin myös kotiuttamiskäytäntöjen kehittämistyö. Seudullisesti yhteistyö Salon seudun terveyskeskuksen, Salon seudun sairaalan, Salon kaupungin ja Turun ammattikorkeakoulun, Salon toimipisteen kanssa on ollut tiivistä. Vapa-projektin tuloksena on tullut yhteistyövakiintuneita käytäntöjä mm. vanhusten asiakastyytyväisyyskyselyt avohoidossa ja laitoshoidossa. Opiskelijoiden opinnäytetyöt toteutetaan työelämälähtöisesti ja projektien myötä on noussut esille monia tutkimusaiheita. Palko-projektin tuloksena tuli tarve tutkia yöpartiojärjestelmän tarpeellisuutta ja mielenterveyskuntoutujien avohoidon järjestelyjä ja palvelujen tarvetta. Nämä tutkimustyöaiheet esitellään opiskelijoille keväällä 2004 ja tutkimustyöt käynnistynevät syksyllä 2004.

24 Salon kaupungin ja ammattikorkeakoulun välinen yhteistyö toteutuu väestöryhmittäin jaoteltuna seuraavasti: 24 Lapset, nuoret ja lapsiperheet - terveysnetti työvälineenä terveyden edistämiseen ja terveystiedon opetukseen - näyttöön perustuva kouluterveydenhuolto, toimintamalli tutkimustiedon hyödyntämisestä kouluissa - lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen kehittäminen, asiakasprosessien kuvaaminen Harava-projektissa. Työikäiset - terveysnetti työikäisille itsehoidon tueksi - mielenterveyskuntoutujien avohoidon kehittäminen. Mielenterveysillat ja tutkimustyöt - Omaiset mielenterveystyön tukena -yhdistyksen toiminnan seurantatutkimus ja omaisten jaksamisen tutkiminen Vanhukset - vanhustenhoidon laadunhallinnan kehittäminen - palveluista tiedottamisen kehittäminen - omaishoidon toteutumisen selvittäminen ja omaishoitajien jaksamisen tutkiminen - vanhusten asiakastyytyväisyys avohoidossa ja laitoshoidossa - kotiuttamiskäytäntöjen kehittäminen Kunnan viranhalijat ja luottamushenkilöt - Terveys 2015-ohjelma tutuksi - koulutus kunnan viranhaltijoille ja luottamushenkilöille yhdessä Länsi-Suomen lääninhallituksen kanssa - TEJO (Terveyden edistämisen johtaminen) esiselvitys Salossa, Muurlassa ja Perniössä - TEJO - projekti Salon kaupungissa, yhteistyössä Stakesin kanssa, terveyden edistämisen johtamisen kehittäminen.

ASIAKKAAN KOTIUTUMINEN JA KOTIHOITO SALON SEUDULLA Stakesin PALKO- malliin pohjautuva raportti

ASIAKKAAN KOTIUTUMINEN JA KOTIHOITO SALON SEUDULLA Stakesin PALKO- malliin pohjautuva raportti Salon kaupunki Salon seudun terveyskeskus Salon seudun sairaala Turun ammattikorkeakoulu, Salon toimipiste 2004 ASIAKKAAN KOTIUTUMINEN JA KOTIHOITO SALON SEUDULLA Stakesin PALKO- malliin pohjautuva raportti

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Osasto A32 34-paikkainen akuutti sydäntautien vuodeosasto hoitoajat lyhyet; noin 4vrk nopea vaihtuvuus päivystyspotilaiden osuus 50 % kotiutuksia

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3 LIITE 3 Prosessikansio Kotihoidon asiakasprosessi Prosessin vastuuhenkilö: Kotihoidon ohjaajat Riitta-Liisa Stolt ja Irmeli Elo Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä 29.8.2007 8.10.2007 7.11.2007 29.1.2008

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

AVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

AVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS AVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Avh-potilaista joka toiselle jää pysyvä haitta, puolelle heistä vaikea-asteinen. Toisaalta joka neljäs toipuu oireettomaksi, yli puolet omatoimisiksi ja

Lisätiedot

Kotona selviytymiseen apua tarvitsevat oululaiset

Kotona selviytymiseen apua tarvitsevat oululaiset Kotihoito Luokka Tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset Prosessin lähtötilanne Prosessin lopputilanne Prosessin keskeiset resurssit Prosessin

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena Anna Haverinen Vanhustyön johtaja, Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut 29.9.2014 Ikäihmisten palvelujen tavoitteita Ikäihmiset ovat tyytyväisiä elämäänsä, kokevat

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Valmentaja-toimintamalli Espoon sairaalassa

Valmentaja-toimintamalli Espoon sairaalassa Valmentaja-toimintamalli Espoon sairaalassa 12.6.2017 Valmentaja toimintamallin kehittyminen Potilaan ja omaisen tukihenkilön tai rinnalla kulkijan tarve sairaalahoidon aikana tunnistettiin jo Liittyvä

Lisätiedot

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri Valinnanvapaus 1) Perusterveydenhuolto Oikeus valita

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen 26.9.2017 1 Kuinka monena päivänä viikossa kotihoidon asiakkaiden kotiutumiset ovat mahdollisia? 26.9.2017 riitta.nahkiaisoja@poskelappi.fi

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki voimaan Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto

Vanhuspalvelulaki voimaan Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto Vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013 Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto Palvelujohtaja Pirkko Soidinmäki Lain tavoitteet Ikääntynyt väestö ( =vanhuuseläkeikäiset) - tuetaan hyvinvointia,

Lisätiedot

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa VALOT TOIMINTAMALLI 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen Kaikki ammattiryhmät Ennustettavissa oleva omaishoito Käynnissä oleva omaishoito 2. Yhteistyön käynnistäminen kanssa Vastuu työntekijä (esim. hoitaja,

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus

Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus Seudullisen gerontologisen sosiaalityön malli Kuusiokunnat 9.6.2010 Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus Yleiset valtakunnalliset tavoitteet (suluissa tilanne Kuusiokunnissa v. 2008) Palvelurakenteen

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

HAKEMUS ASUMISPALVELUIHIN. Ikäihmiset Mielenterveyskuntoutujat Päihdekuntoutujat. Saapumispäivä: / 20 Käsittelypäivä: / 20.

HAKEMUS ASUMISPALVELUIHIN. Ikäihmiset Mielenterveyskuntoutujat Päihdekuntoutujat. Saapumispäivä: / 20 Käsittelypäivä: / 20. Hakijan tiedot Sukunimi Henkilötunnus Ikäihmiset Mielenterveyskuntoutujat Päihdekuntoutujat Saapumispäivä: / 20 Käsittelypäivä: / 20 Etunimet Kotikunta Kotiosoite Puhelinnumero Siviilisääty naimaton naimisissa

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

Esim Jyväskylä Esim Case Manager -toimintamalli Esim (1/2 vuotta) Esim. Maija Meikäläinen, palveluesimies

Esim Jyväskylä Esim Case Manager -toimintamalli Esim (1/2 vuotta) Esim. Maija Meikäläinen, palveluesimies JUURRUTTAMISSUUNNITELMA esimerkki 30.5.2017 TAUSTATIEDOT Kunta Pilotoitava toimintamalli Pilotoinnin kesto (aloitusajankohta- päättymisajankohta): Toimintamallin juurruttamisesta vastaava henkilö: Vastuuhenkilön

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE 7.5.2015 Kotihoidon toimintakykyä edistävällä työotteella hidastetaan vanhusten riippuvuutta ja siirtymistä laitoshoitoon Yhteiskehittely:

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

jotka sairautensa tai toimintakykynsä alentumisen vuoksi eivät voi käyttää muita avoterveydenhuollon ja sairaanhoidon palveluja

jotka sairautensa tai toimintakykynsä alentumisen vuoksi eivät voi käyttää muita avoterveydenhuollon ja sairaanhoidon palveluja KOTIHOIDON MYÖNTÄMISKRITEERIT 1. Kriteerien tarkoitus Kotihoidon kriteerien tarkoitus on selkiyttää palvelujen kohdentamista kotihoitoa tarvitseville asiakkaille. Palvelujen järjestämisen lähtökohtana

Lisätiedot

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. SAS työryhmän tehtävät... 1 3. Asumispalvelun hakeminen, asiakkaan

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Sivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero

Lisätiedot

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Aloitettu n. 10 vuoden aikana useilla paikkakunnilla (12. kokoontuminen v.2010). Viitekehyksenä palveluohjaus; ; Sosiaali- ja terveydenhuollon eri alueilla tapahtuvaa

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

NYKYTILA-ANALYYSI LÄNSI-POHJAN TILANTEESTA

NYKYTILA-ANALYYSI LÄNSI-POHJAN TILANTEESTA NYKYTILA-ANALYYSI LÄNSI-POHJAN ALUEEN MUISTISAIRAIDEN SA A HOIDON O TILANTEESTA Saara Bitter KEMI-TORNIO-KEMINMAA-TERVOLA annika@lapinmuistiyhdistys.fi YLITORNIO annika@lapinmuistiyhdistys.fi Kunnat ja

Lisätiedot

Yksilövastuinen hoitotyö. opas omahoitajille

Yksilövastuinen hoitotyö. opas omahoitajille Yksilövastuinen hoitotyö opas omahoitajille JOHDANTO... 3 YKSILÖVASTUINEN HOITOTYÖ... 4 OMAHOITAJUUS... 5 TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN... 6 OMAHOITAJAN TEHTÄVÄT... 7 HOITO-JA PALVELUSUUNNITELMA... 9 HOITOTUKI...

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Päivystys, kiirevastaanotto, Sosiaalipäivystys, kriisityö ja ensihoito

Päivystys, kiirevastaanotto, Sosiaalipäivystys, kriisityö ja ensihoito Päivystys, kiirevastaanotto, Sosiaalipäivystys, kriisityö ja ensihoito Päivystys toimii päivystyksenä -toiminnan pitää olla sujuvaa Mihin osa-alueisiin pitää vaikuttaa? YHTEISPÄIVYSTYKSEN TOIMINTA/EA 1.

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

PALVELUSETELIOPAS ASIAKKAALLE JA OMAISELLE

PALVELUSETELIOPAS ASIAKKAALLE JA OMAISELLE Salon kaupunki Vanhuspalvelut PALVELUSETELIOPAS ASIAKKAALLE JA OMAISELLE Salon kaupunki Tehdaskatu 2, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi salo@salo.fi Y-tunnus: 0139533-1 2 Sisällysluettelo 1. Palvelusetelin

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan kotiutustiimin toiminnan mallintaminen

Siilinjärven kunnan kotiutustiimin toiminnan mallintaminen Siilinjärven kunnan kotiutustiimin toiminnan mallintaminen Kavilo Marja Hyvärinen Kaisa-Liisa Kervinen Aira Nykänen Mervi Jalkanen Päivi Tepponen Helena 9.12.2013 1 Sisällys Johdanto... 2 Kotiutumisen

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen hoitoketjujen kokonaistarkastelu, kunnanhallitus

Vanhuspalvelujen hoitoketjujen kokonaistarkastelu, kunnanhallitus Vanhuspalvelujen hoitoketjujen kokonaistarkastelu, kunnanhallitus 31.3.2016 Tähän tarvittaessa otsikko Perusturvajohtaja Liisa Ståhle ja vt. Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalueen vastuuhenkilö

Lisätiedot

TOIMINTAMALLIT ASIAKKAAN KUNTOUTUMISEN TUKENA Riskimittari & tehostettu kotikuntoutus Sparrauspäivä 2 Kuusa

TOIMINTAMALLIT ASIAKKAAN KUNTOUTUMISEN TUKENA Riskimittari & tehostettu kotikuntoutus Sparrauspäivä 2 Kuusa TOIMINTAMALLIT ASIAKKAAN KUNTOUTUMISEN TUKENA Riskimittari & tehostettu kotikuntoutus Sparrauspäivä 2 Kuusa 19.9.2017 Anne-Mari Hakala & Eija Janhunen Mikä on riskimittari? Rai-pohjainen Excel-työkalu

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito. Toimenpiteet ja suunnitelmat tavoitteiden saavuttamiseksi

Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito. Toimenpiteet ja suunnitelmat tavoitteiden saavuttamiseksi Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Toimenpiteet ja suunnitelmat tavoitteiden saavuttamiseksi Palveluvaliokunta R Inkala 10.2.2016 Tavoite vuodelle 2016: Tehostetun kotihoidon käynnistäminen kuntaan - yöpartiotoiminta=

Lisätiedot

Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL Kainuu Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan. Pro Consona -tietojärjestelmästä

Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL Kainuu Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan. Pro Consona -tietojärjestelmästä Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5 Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan Pro Consona -tietojärjestelmästä 1 ASIAKKUUS Kehitysvammapalveluiden Vammaispalveluiden Omaishoidon Asiakkaan kotikunta: 2 PALVELUSUUNNITELMA

Lisätiedot

KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT

KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT Kelan kautta haettavia etuuksia: Osittain tai kokonaan korvattavat lääkkeet Eläkettä saavan hoitotuki Eläkkeen saajan asumistuki LÄÄKEKORVAUKSET

Lisätiedot

KYSTERI esittäytyy. Rautavaara, Juankoski ja Kaavi Mikko Korhonen, Eija Peltonen ja Juha Kauttonen

KYSTERI esittäytyy. Rautavaara, Juankoski ja Kaavi Mikko Korhonen, Eija Peltonen ja Juha Kauttonen KYSTERI esittäytyy Rautavaara, Juankoski ja Kaavi 3.11.2011 Mikko Korhonen, Eija Peltonen ja Juha Kauttonen 04.11.11 1 2 3 KYSTERI PALVELUALUE Keskitetyt palvelut PALVELUYKSIKÖT Seudulliset palvelut Leppävirta

Lisätiedot

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Iäkkään akuuttisairaanhoidon palveluketjun tehostaminen monitoimijaisena yhteistyönä toimintamalli Ylilääkäri Arja Mustamo Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Työpaja 28.11.2014 Lähtötilanne Tehostetun

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa Ulla Harala Asiakkuusstrategiat hoidon suunnittelun helpottajina Vaikeaa Yhteisöasiakkuudet Verkosto asiakkuudet Asiakkaan arjessa pärjääminen

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm.

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm. Kainuun maakunta kuntayhtymä Omaishoidontukihakemus Sosiaali- ja terveystoimiala O Kehitysvammaisen hoitoon Perhepalvelut O Vaikeavammaisen hoitoon Vanhuspalvelut O Vanhuksen hoitoon yli 65 v. Organisaatio

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

2.12.2011 Anne Heikkilä

2.12.2011 Anne Heikkilä Kotkan kotihoito Kotkassa asukkaita n. 57 000 Kotihoidon tiimejä alueella yhteensä 9 Lisäksi Kotiutustiimi, Kotisairaala, Omaishoidon tiimi ja Vammaispalvelun tiimi Henkilökuntaa kotihoidon palveluksessa

Lisätiedot

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen)

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) Verkostokysely (Digium-pohja) Seuraavassa on lueteltu eri organisaatioita ja yhteisöjä, jotka ovat mahdollisesti yhteystahojasi tässä hankkeessa. Arvioi

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli 12.9.2008 Taustalla uusi Äänekoski 1.1.2007 Rakennettu uutta kuntaa/perusturvaa; Suolahti, Sumiainen

Lisätiedot

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa

Lisätiedot

Esimiehen tärkeä rooli RAIn käyttöönotossa ja arviointitiedon laadunvarmennuksessa Miia Inna Palvelupäällikkö hoiva- ja palveluasuminen,

Esimiehen tärkeä rooli RAIn käyttöönotossa ja arviointitiedon laadunvarmennuksessa Miia Inna Palvelupäällikkö hoiva- ja palveluasuminen, Esimiehen tärkeä rooli RAIn käyttöönotossa ja arviointitiedon laadunvarmennuksessa 31.3.2015 Miia Inna Palvelupäällikkö hoiva- ja palveluasuminen, vanhustenpalvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu)

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu) 1 Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit 9.3.2016 v. 7 (Esimiesasemassa olevat numeroitu) Viranhaltija Roolit Vastuut 1) Asiakkuuspäällikkö Kaisu Korpela Strateginen johtaminen - Erityisasumisen

Lisätiedot

Ikäneuvo hanke: Tilannekatsaus

Ikäneuvo hanke: Tilannekatsaus Ikäneuvo hanke: Tilannekatsaus 24.3.2017 1 Ikäneuvon neuvonnan ja asiakasohjauksen rautalankamalli Asiakas tai omainen visualisoituna Maakunnallinen neuvontanumero neuvonnalle, ohjaukselle ja alustavalle

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot