Kognitiivista kielentutkimusta Tutkimuskohteena espanjan kieli
|
|
- Leena Uotila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kognitiivista kielentutkimusta Tutkimuskohteena espanjan kieli Suomen tiedeakatemia Nuorten Akatemiaklubi Anton Granvik Svenska handelshögskolan/spanska
2 Esitelmän rakenne Muutamia kielitieteen peruskysymyksiä Miten kieltä tutkitaan? Ns. kognitiivinen ulottuvuus Oma tutkimukseni Yhteenveto 2
3 Tavoitteet Osoittaa jotakin relevanttia ja kiinnostavaa siitä, mitä kieli ja kielentutkimus on Mielenkiintoisinta: Merkitys Merkitys on sekä pään sisällä että ihmisten välissä Kielen vaihtelu ja kehitys Sekä merkitys että kielen muoto vaihtelee ja muuttuu jatkuvasti Humanistit ovat ärsyttäviä, koska eivät osaa sanoa, mitä jokin tietty sana merkitsee, vaan sanovat aina, että se riippuu asiayhteydestä Miksi lingvisti vastaa näin? 3
4 Kielitieteen peruskysymyksiä Mitä kieli on? Mikä on kielen ja (ulkoisen) maailman suhde? Entä kielen ja mielen suhde? Miten merkitys rakentuu? Mikä on merkityksen ja muodon välinen suhde? Sanojen ja ilmausten käytön eroja ja samankaltaisuuksia Sanaston ja kieliopin välinen suhde 4
5 Kielitieteen tutkimuskohteita Teoreettinen kielitiede Ns. nojatuolilingvistiikka (Chomsky, Langacker) Formaalinen, generatiivinen kielitiede vs. funktionaalisesti orientoitunut kognitiivinen kielitiede Kuvaileva kielitiede Esim. (deskriptiivinen) kielioppi aikaisemmin tuntemattomasta kielestä Basic Linguistic Theory (BLT) Kielitypologia, eli vertaileva kielitiede (WALS) Kokeellinen (psyko)-lingvistiikka ja kognitiotiede Ovatko metaforiset kielelliset ilmaukset kielestä/kulttuurista peräisin vai onko ihmiskeholla myös vaikutusta? Aineistopohjainen kielitiede (korpuslingvistiikka) Tutkitaan puhuttua tai kirjoitettua kieltä tekstimassana, jonka pohjalta tehdään havaintoja, jotka joko luovat tai testaavat teoriaa Käyttöpohjainen lähestymistapa (Usage-based approach) Sekä puhtaasti kuvailevaa että hypoteesejä testaavaa Millaisia vastauksia eri tutkimusmenetelmät antavat? Yhtenevät tutkimustulokset (Converging evidence) vai jotain muuta? 5
6 Kognitiivinen kielitiede Teoriassa: Teoreettiset käsitteet vastaavat ihmisten psykologista todellisuutta Käytännössä: Hyvin laaja tutkimusala, jota ohjaavat tietyt yhteiset oletukset kielen olemuksesta (Geeraerts 2006: 3-6) Merkitys on kaiken A ja O Kielellinen todellisuus ei noudata tarkkoja luokitteluja eikä ole täsmällinen, vaan sitä kuvaa pikemminkin likimääräisyys Tavoite pitkälle kuvaileva Kieliopin kuvaus rakentuu kielen käytöstä Kieli ei ole passiivinen heijastus ulkomaailmasta, vaan auttaa meitä aktiivisesti hahmottamaan maailmaa Kun maailma muuttuu, kieli muuttuu Kun kieli muuttuu, maailmankatsomus muuttuu Kielelliset kategoriat muodostavat jatkumon 6
7 Langacker (2008) On his Cognitive Grammar This framework offers a comprehensive yet coherent view of language structure, with the further advantages (I would argue) of being intuitively natural, psychologically plausible, and empirically viable. It is nonetheless a decidedly nonstandard view for which orthodox training in linguistics gives little preparation. (korostus AG) 7
8 Kognitiivinen kielitiede Teoriassa: Teoreettiset käsitteet vastaavat ihmisten psykologista todellisuutta Käytännössä: Hyvin laaja tutkimusala, jota ohjaavat tietyt yhteiset oletukset kielen olemuksesta (Geeraerts 2006: 3-6) Merkitys on kaiken A ja O Kielellinen todellisuus ei noudata tarkkoja luokitteluja eikä ole täsmällinen, vaan sitä kuvaa pikemminkin likimääräisyys Tavoite pitkälle kuvaileva Kieliopin kuvaus rakentuu kielen käytöstä Kieli ei ole passiivinen heijastus ulkomaailmasta, vaan auttaa meitä aktiivisesti hahmottamaan maailmaa Kun maailma muuttuu, kieli muuttuu Kun kieli muuttuu, maailmankatsomus muuttuu Kielelliset kategoriat muodostavat jatkumon 8
9 Omia tutkimusaiheita 1. Polysemia eli monimerkityksellisyys Yleisempää kuin sen vastakohta, eli yksimerkityksellisyys Esim. espanjan de-prepositiolla 48 käyttöä, tusinan verran merkityksiä 2. Semasiologia ja onomasiologia a. Synonymia Täydellistä synonymiaa ei ole olemassa > lähisynonymia Esim. de, sobre, acerca de, en torno a b. Metaforat Jokapäiväisessä kielessä piilee paljon kielikuvia Esim. tulevaisuus aika liikkuu meitä kohti 3. Syntaksi Sanojen yhdistyminen lauseiksi Esimerkkinä N + que > N de que 4. Kieliopillistuminen ja kielen muuttuminen Sanat kehittyvät kieliopillisiksi yksiköiksi, esim. ru. hus > hos 9
10 1. Polysemia eli monimerkityksellisyys Espanjan de-prepositio Aineistopohjainen tutkimus n esimerkkiä eri vuosisadoilta Prototyyppiteoria Tyypilliset vs. epätyypilliset käytöt/merkitykset Tutkimuksen haasteita Mikä on oikea kuvaus? Montako merkitystä de:llä on? Frekvenssin/yleisyyden merkitys prototyypille 10
11 Espanjan de-preposition käyttö Neljä kontekstia Substantiivin määreenä/jatkeena Verbin määreenä/jatkeena Adjektiivin määreenä/jatkeena Lausekkeen pääsanana Selkeä jako, rajallinen määrä tapauksia Merkitys vaihtelee suuresti, eikä ole yleistettävissä tiettyyn kontekstiin Montako merkitystä de:llä on? 4 vai 17? 11
12 Espanjan de-preposition käyttö (2) 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Adnominales Adverbales Adadjetivales Independientes 20 % 10 % 0 % sxiii sxiv sxv sxvi sxvii sxviii sxix sxx Kuvio 1. Käyttökontekstien suhteellinen yleisyys vuosisadoittain.
13 Espanjan de-preposition käyttö Neljä kontekstia Substantiivin määreenä/jatkeena Verbin määreenä/jatkeena Adjektiivin määreenä/jatkeena Lausekkeen pääsanana Selkeä jako, rajallinen määrä tapauksia Merkitys vaihtelee suuresti, eikä ole yleistettävissä tiettyyn kontekstiin Montako merkitystä de:llä on? 4 vai 17? 13
14 Espanjan de-preposition merkitys Tema/asunto teema Punto alkuperä de partida Posesión omistus osa/kokonaisuus Parte/todo 14
15 Espanjan de-preposition merkitys (2) tema/asunto tema/finalidad ubicación sustitución modo instrumento agente causa tema/objeto uso relación intrínseca origen posesión identidad cualidad parte inalienable parte alienable Dominio de punto de partida Alkuperän domeeni Dominio de punto de referencia Viitepiste-domeeni 15
16 2. Semasiologia ja onomasiologia Laajempi projekti, jonka tavoitteena on selvittää miten teemaa voidaan ilmaista ja miten se ilmaistaan eri tilanteissa TEEMA-käsite: puhua politiikasta, talk about politics, hablar de política, tala om politik, über Politik reden. Semasiologia: Miten tiettyä sanaa käytetään, esim. de tai sobre? Miten sobre:a käytetään suhteessa de:hen? Onomasiologia: Miten teemaa hahmotetaan? Millaisia kielikuvia ilmenee? Haastena aineiston hankkiminen: Merkitystä ei löydy suoraan korpuksista, vaan pitää etsiä sanoja, jolloin lähestymistapa automaattisesti muuttuu Lukemalla voi toki identifioida merkitysilmentymiä, mutta aineiston hankintatapana se on työläs eikä (välttämättä) kovin palkitsevaa 16
17 2a. Synonymia Semasiologinen lähestymistapa on helpompi Mitä eroa on sanojen de, sobre, acerca de, en torno a käytössä? Hablar de/sobre/acerca de política vs. reflexión sobre/acerca de/en puhua politiikasta torno a la sexualidad seksuaalisuuden reflektointia Korpustutkimus vs. kyselytutkimus 1. Korpusaineistona sata esimerkkiä synonyymeistä de, sobre, acerca de, en torno a Annotoidaan (manuaalisesti) teoreettisesti kiinnostavien piirteiden mukaan Regressioanalyysi Matemaattinen mallinnos näyttää hyvältä Mutta tulokset eivät (välttämättä) kerro kovinkaan paljon 2. Kyselykaavake, jossa kielenpuhujien on valittava ilmaus, jota käyttää (aukkotehtävä), sekä kommentoitava valintojaan (reflektio) 17
18 Tekstikorpus escombros sonoros y visuales. No le dejan lugar ni para soñar. Yo busco descolocarlo de esa realidad cotidiana para que perciba lo que no puede ver debajo del engaño y la falsedad. Le preocupa el estilo de sus libros. La madurez lograda a través de la experiencia le permiten hoy evitar la tentación del adjetivo y los giros demasiado literarios. Cristo, los judíos y el César fue un libro de 800 páginas, antes de que entrara - tijera en mano - a cortar todo lo que no le permitiera tener en vilo al lector. Quedaron 335. Acerca de cómo construye su obras, Pérez Pardella explica que hay temas que se convierten para él en una preocupación, a veces una obsesión, durante años. Lee, piensa y se emociona con las grandes injusticias. Al mismo tiempo va imaginando un bosquejo general de lo que quiere construir y se familiariza con el ambiente y los personajes. En tanto, escribe otras cosas, pero nada relacionado con el nuevo tema hasta que tiene quince capítulos como mínimo. Entonces empieza el sudor. De pronto uno tiene armada (Título: Arg:Prensa:353_DEGO; Source: 18
19 Tekstikorpus escombros sonoros y visuales. No le dejan lugar ni para soñar. Yo busco descolocarlo de esa realidad cotidiana para que perciba lo que no puede ver debajo del engaño y la falsedad. Le preocupa el estilo de sus libros. La madurez lograda a través de la experiencia le permiten hoy evitar la tentación del adjetivo y los giros demasiado literarios. Cristo, los judíos y el César fue un libro de 800 páginas, antes de que entrara - tijera en mano - a cortar todo lo que no le permitiera tener en vilo al lector. Quedaron 335. Acerca de cómo construye su obras, Pérez Pardella explica que hay temas que se convierten para él en una preocupación, a veces una obsesión, durante años. Lee, piensa y se emociona con las grandes injusticias. Al mismo tiempo va imaginando un bosquejo general de lo que quiere construir y se familiariza con el ambiente y los personajes. En tanto, escribe otras cosas, pero nada relacionado con el nuevo tema hasta que tiene quince capítulos como mínimo. Entonces empieza el sudor. De pronto uno tiene armada (Título: Arg:Prensa:353_DEGO; Source: 19
20 Korpusaineisto Ag_anim uniq fig H_wc2 H_wc H_lex HEAD H_num H_def H_det H_modif H_attr H_compl H_pos nr. Genre Source hum 1 conc gral gral explicar V sg act ind pos 3 19-N Arg:Prensa:353_DEGO unsp 1 conc gral prod_cog investigación N sg N Guat:Gerencia:98MA hum 1 fig cog cog saber V sg act ind pre F Miramar: La gesta de unsp 1 conc com com hablar V sg imp ind pre OR Habla Culta: Santiago Example todo lo que no le permitiera tener en vilo al lector. Quedaron 335. Acerca de cómo construye su obras, Pérez Pardella explica que hay temas que se convierten como texto de estudio ". Menchú dijo que se ha iniciado una investigación en torno a la primera edición porque ella no ha recibido ninguna regalía. Rigoberta: la bajo sus pies: Cómo sabés eso? yo sé muchas cosas, especialmente sobre vos. Y, tal parece, más que vos mismo. una ventaja.. Inf. - Se postula no más. Entonces resulta que si uno habla de lo sicógeno, bueno, lo sicógeno viene de lo síquico, no es G_lex GOV GOV_2 G_num G_def G_det G_modif G_attr G_compl G_fig G_wc cómo pron sg act edición N sg prod_cog vos pron pers sg hum lo sicógeno N sg abs_obj 20
21 Multinomial logistic regression data (1)
22 Multinomial logistic regression data (2)
23 Kyselytutkimusten tuloksia (A ja B) HEAD de sobre acerca de en torno a Mean N 59 % / 56 % 48 % / 64 % 54 % / 48 % 56 % / 0 % 54 % V 41 % / 44 % 52 % / 36 % 46 % / 52 % 44 % / 100 % 46 % sum 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Com 43 % / 51 % 43 % / 46 % 46 % / 53 % 24 % / 0 % 39 % Cog 34 % / 29 % 31 % / 30 % 25 % / 26 % 27 % / 5 % 29 % Gral 23 % / 20 % 26 % / 24 % 28 % /21 % 49 % / 95 % 32 % sum 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % N 423 / / / / / % / 38 % 45 % / 50 % 16 % / 9 % 8 % / 2 % 100 % / 100 % Ensimmäiset kaksi riviä (N, V): p 0/0, χ 2 = 12,8/18,5 (3 df) Seuraavat kolme riviä (Com, Cog, Gral): p = 0,045/0, χ 2 = 12,8/30,5 (6 df)
24 Lisää tuloksia Suuri korrelaation kahden kyselykaavakken välillä (r = 0,95) De ja sobre nousevat esille tärkeimpinä teema-ilmauksina Kyselykaavakkeita verrattaessa, siinä missä ei ole annettuja ehdotuksia ilmauksen valinnasta (2b) de ja sobre ovat yleisempiä 30 % (de) ja 45 % (sobre) > 38 % ja 50 % Acerca de ja en torno a ovat huomattavasti vähemmän käytettyjä kaavakkeessa 2b 16 % (acerca de) and 8 % (en torno a) > 9 % and 2 % respectively Sekä en torno a että acerca de kuuluvat puhujien mielestä viralliseen kieleen Vain yhdessä kontekstissa käytetään systemaattisesti ilmausta en torno a, nimittäin verbin girar pyöriä kanssa
25 Tulosten yhteenveto Eri lähestymistavat tuottavat erilaisia tuloksia Te maukset voidaan erottaa eri tasoilla, riippuen siitä mitä aineistoa katsoo ja mitä etsii Multinomiaalinen regressio -analyysi tuottaa hyvin tarkkaa tietoa Malli kuvaa parhaiten De:n ja en torno a:n käyttäytymistä Semanttiset luokat (com, cog, gral) eivät ole mallissa varteen otettavia tekijöitä Kyselyaineisto, jota on analysoitu holistisemmalla tasolla eikä ole annotoitu, vahvistaa tiettyjä korpusaineiston huomioita Sobre on oletusilmaus, sitä seuraa de ja pienemmässä kaavassa acerca de Kyselyissä nousee esille myös muuta: En torno a:n käyttö on marginaalista ellei sitä eksplisiittisesti mainita En torno a:ta käytetään mieluiten verbien kanssa (regressiossa substantiivien kanssa) Acerca de on suositumpi virallisissa konteksteissa Aineiston tuottama tieto ja kyselytutkimuksen vastaukset eivät siis vastaa toisiian Tietyt huomiot saavat tukea, toiset eivät Onko järkevää olettaa, että eri menetelmien tuottama tieto on yhtenevää? Mikä on oikea tulos? 25
26 2b. Metaforat Miten teemaa hahmotetaan? Millaisia kielikuvia ilmenee? de, elatiivi alkuperää über, sobre näkökulma yläpuolelta about likimääräistä liikettä om ympäri(llä) Pyörimis-metafora vaikuttaa olevan merkityksellinen kielikuva teema-käsiitteen hahmottamiselle ja kielentämiselle Ru. kring Esp. en torno a Eng. about, around Ra. au tour de Myös laajempia lausekokonaisuuksia: What are we circling around? Diskussionen kretsade kring frågor som El relato gira en torno a un viejo conflicto Tarina pyörii vanhan kiistan ympärillä (=käsittelee) Das Gespräch dreht sich um Politik Puhe pyörii politiikan ympärillä (=käsittelee) Mitäköhän ton päässä oikein pyörii? 26
27 3. Syntaksia Sanaston ja kieliopin välinen suhde De que-konstruktion käyttö espanjan ja portugalin kielessä a. J ai confiance à toi / J ai confiance que tu vas m aider. b. La notion de s aider / la notion que on doit s aider. a. I trust in you / I trust that you will help me. b. The notion of helping one another / the notion that one must help one another. a. Я надеюсь на тебя / что ты сможешь мне помочь. b. Представление о помощи другим / Представление (о том), что другим надо помогать/помочь. a. Luotan sinuun / Luotan (siihen), että autat minua. b. Ajatus toisten auttamisesta / Ajatus (siitä), että ihmisten on autettava toisiaan. a. Tengo confianza en ti / en que me vas a ayudar. b. La noción de ayuda mutua / la noción de que hay que ayudarse mutuamente. a. Tenho certeza disso / de que vais me ajudar. b. A noção de ajuda mútua / a noção de que é preciso ajudar-se mutuamente. Sama muutos tapahtunut kummassakin kielessä Kielten välillä on silti eroja Esim. dequeísmo Mitä siis on samanlaista, mitä erilaista? Mistä erot johtuvat? 27
28 3. Syntaksia Sanaston ja kieliopin välinen suhde De que-konstruktion käyttö espanjan ja portugalin kielessä a. J ai confiance à toi / J ai confiance que tu vas m aider. b. La notion de s aider / la notion que on doit s aider. a. I trust in you / I trust that you will help me. b. The notion of helping one another / the notion that one must help one another. a. Я надеюсь на тебя / что ты сможешь мне помочь. b. Представление о помощи другим / Представление (о том), что другим надо помогать/помочь. a. Luotan sinuun / Luotan (siihen), että autat minua. b. Ajatus toisten auttamisesta / Ajatus (siitä), että ihmisten on autettava toisiaan. a. Tengo confianza en ti / en que me vas a ayudar. b. La noción de ayuda mutua / la noción de que hay que ayudarse mutuamente. a. Tenho certeza disso / de que vais me ajudar. b. A noção de ajuda mútua / a noção de que é preciso ajudar-se mutuamente. Sama muutos tapahtunut kummassakin kielessä Kielten välillä on silti eroja Esim. dequeísmo Mitä siis on samanlaista, mitä erilaista? Mistä erot johtuvat? 28
29 De que Viisi tutkimuskysymystä A) Miten de que-konstruktion käyttö eroaa portugalissa ja espanjassa? B) Onko espanjan ja portugalin välillä eroa lausemuotoisten substantiivimääreiden rakenteessa? Onko siis kielten välillä eroa siinä, käytetäänkö alistuskonjunktion que:n edessä prepositiota vai ei tapauksissa kuten la idea de que vs. la idea que idea (siitä) että? C) Johtuvatko erot de que:n käytössä siitä, että portugalissa ja espanjassa on olemassa eri rakenteita, eli siitä, että portugalin persoonassa taivutettava infinitiivi korvaa osittain tarpeen käyttää alisteisia que-lauseita? D) Mikä suhde on infinitiivimääreiden ja lausemuotoisten määreiden välinen ero espanjassa ja portugalissa? E) Missä määrin on havaittavissa yleisiä tendenssejä ja missä määrin erot johtuvat erillisten sanojen käyttäytymisestä? Tutkimuksen haasteita Aineiston keruu ja työstäminen Tulokset eivät vastaa asetettuja odotuksia Mikä on frekvenssin/yleisyyden merkitys? 29
30 De que (2) Historiallinen aineisto Corpus del español (CE) ja Corpus do Português (CP) 100 miljoona ja 45 miljoona sanaa 500 esmierkkiä yhdistelmästä de que joka vuosisadalta espanja portugali Teoreettisesti 7500 esimerkkiä N + de que Käytännössä 7033 esimerkkiä (=3864 y 3169) 30
31 De que historiallisessa mittakaavassa 100% Complement function of de que 90% 80% 70% 60% 50% 40% ESP PORT 30% 20% 10% 0% XIV XV XVI XVII XVIII XIX XX 31
32 De que (4) convencimiento convencimiento Summa (rivit) N de que N de que Summa (palstat) Taulukko 1. Espanjan convencimiento-substantiivi N + de que -konstruktiossa (CE). Mitkä sanat rakentuvat tyypillisesti joko de que:n tai de + infinitiivin (INF) kanssa? Eri numeerisiä/tilastollisia testejä Fisher Exact Test, OddsRatio (OR, vetosuhde?), Attraction, Reliance Testiarvot sallivat substantiivien järjestelemisen 32
33 ES Freq & Attr Rel & OR Rank INF DE QUE DE QUE INF 1 fin fin convicción pretexto 2 deseo hecho conclusion deseo 3 esperanza idea pretexto esperanza 4 causa causa impresión idea 5 razón esperanza idea hecho 6 idea noticia recelo temor 7 hecho temor noticia recelo 8 temor duda sospecha miedo 9 miedo prueba esperanza causa 10 pretexto señal condición impresión 11 señal razón prueba señal 12 condición condición temor condición 13 noticia impresión señal razón 14 impresión deseo fin noticia 15 duda conclusion aviso sospecha 16 recelo miedo causa aviso 17 aviso convicción duda convicción 18 opinión opinión miedo fin 19 sospecha pretexto deseo prueba 20 prueba sospecha hecho opinión 21 conocimiento aviso conocimiento duda 22 convicción recelo opinión conocimiento 23 conclusion conocimiento razón conclusion 33
34 PT Freq & Attr Rel & OR Rank INF DE QUE DE QUE INF 1 fim ideia convicção pretexto 2 facto facto impressão desejo 3 desejo impressão conclusão facto 4 medo fim receio receio 5 esperança notícia ideia esperança 6 ideia convicção suspeita medo 7 razão sinal pretexto fim 8 receio prova notícia ideia 9 pretexto esperança prova impressão 10 causa conclusão facto temor 11 impressão receio sinal razão 12 temor medo esperança condição 13 sinal dúvida aviso suspeita 14 condição suspeita dúvida sinal 15 notícia pretexto medo convicção 16 dúvida conhecimento fim causa 17 suspeita opinião condição notícia 18 prova razão temor aviso 19 convicção aviso conhecimento dúvida 20 aviso desejo opinião prova 21 conhecimento causa desejo conhecimento 22 conclusão condição razão conclusão 23 opinião temor causa opinião 34
35 De que (5): tuloksia Huomattava määrä espanjan substantiiveja ei suosi de que eikä infinitiivi-rakennetta Portugalissa sanojen profiloituminen vaikuttaa selkeämmältä Vain kaksi substantiivia suosii kumpaakin konstruktiota (fim päämäärä and facto tosiasia ) Viisi substantiivia suosivat joko de que-rakennetta (impressão vaikutelma, ideia idea, convicção vakuus ) tai infinitiiviä (desejo tahto, esperança toive ) 35
36 De que: tuloksia (2) Espanjan ja portugalin substantiivien käyttäytymisessä on eroja samat substantiivit suosivat eri rakenteita eri kielessä N de que vrt. N de INF suosio portugalissa ja espanjassa: de que:n OR on espanjassa 10.1, ja portugalissa 18.3 Inifinitiivin OR on espanjassa 4.8, ja portugalissa 9.8 Portugalin substantiivit suosivat molempia konstruktioita selkeämmin kuin espanja Portugalissa substantiivit eivät siis rakennu useammin infinitiivin kanssa kuin espanjassa (toisin kuin odotettu) Tutkitut substantiivit suosivat kuori-rakennetta (joko de que- tai de + INF määre) enemmän portugalissa kuin espanjassa Toisaalta, on tuloksissa samanlaisuuttakin: 36
37 Top kymmenen kollokaattia/konstruktio DE QUE Rel & OR ES PT convicción convicção conclusion impressão pretexto conclusão impresión receio idea ideia recelo suspeita noticia pretexto sospecha notícia esperanza prova condición facto Ranking INF Rel & OR PT ES pretexto pretexto desejo deseo facto esperanza receio idea esperança hecho medo temor fim recelo ideia miedo impressão causa temor impresión 37
38 4. Kieliopillistuminen Historiallinen ulottuvuus Miksi ja miten kieli muuttuu? Sanojen muuttuminen kieliopillisiksi yksiköiksi Tietty käyttö yleistyy, automatisoituu, menettää motivaationsa, leviää muihin käyttökonteksteihin, vakiintuu uudeksi yksiköksi traxiessen lorigones vestidos de baxo los sayos haarniskat helmojen alla debaxo vn gran arbol ison puun alla vio debaxo del árbol otro pino pequeño puun alla oli toinen pieni mänty Osoitus sanaston ja kieliopin välisestä jatkumosta Sama kielellinen aines käytetään yhä uudestaan Historiallisen tutkimuksen haasteita Esimerkkien puuttuminen ja lähteiden epäluotettavuus Kirjoitetun ja puhutun kielen erot todellisuudessa suuria Vanhaan puhuttuun kieleen pääsy lähes mahdotonta Muutosten ymmärtäminen ei kuitenkaan mahdollista tulevaisuuden muutosten ennakoimista 38
39 Yhteenvetona Merkitystä voi tutkia eri näkökulmista Vastaukset hyvinkin erilaisia Merkityksen verkostomalli (de-prepositio) Piirrelista, joka erottelee lähi-synoniimien käyttöä (te maukset) Ehdotus käsitteen hahmottelusta (teema-metaforat) Järjestetty sanalista, joka heijastaa sanojen tendenssejä ilmestyä tietyssä kieliopillisessa rakenteessa (de que) Sanojen käytön funktion muuttuminen (kieliopillistuminen) Eli merkitys riippuu aina kontekstista ja siitä, mitä katsoo/etsii 39
40 Lopuksi Mikä näitä aiheita yhdistää? Kiinnostus siihen, miten merkitys välittyy kielessä ja sen rakenteissa? Merkityksen tutkiminen on haastavaa, koska merkitys on lähes aina subjektiivista ja kontekstisidonnaista Halu ymmärtää kielen historiallista muutosta Mitä havaitut muutokset voivat kertoa kielen olemuksesta ja sen elementtien välisistä suhteista? Pyrkimys osoittaa (vääräksi?), että merkitys piilee myös syvällä kielen rakenteessa Väite: kielioppi on merkityksellistä (Langacker 2008: 3) 40
41 Kielen lumous Kaikki tiede, kuten kaikki inhimillinen toiminta, perustuu, tavalla tai toisella kieleen Kaikilla on käsitys kielestä, mielipiteitä kielestä ja on oman kielensä asiantuntija Kielitietestä suuri osa perustuu puhtaaseen kuvaukseen ja tiedon tuottamiseen Viime vuosina on noussut esille myös halu todentaa/todistaa vääräksi teoreettiset mallit ja väittämät Kognitiotiede ja kognitiivinen kielitiede Pyrkimys eksaktiin tutkimukseen ja aineistojen eksaktiin kuvaukseen Mutta kieli ei aina salli eksaktia kuvausta! Tutkimuskohteen erikoislaatuisuus asettaa tutkimukselle mielenkiintoiset haasteet 41
42 Kiitos! Tack! Gracias! Obrigado! Merci! Grazie! Thank you! Vielen dank! 42
43 Lähteitä Geeraerts, Dirk (2006): Cognitive Linguistics. Basic Reader. Berlin/New York: Mouton. Granvik, Anton (2012): De de: Estudio históricocomparativo de los usos y la semántica de la preposición de en español. Mémoires de la Société Néophilologique de Helsinki, LXXXIV. Helsinki: Société Néophilologique. Langacker, Ronald W. (2008): Cognitive Grammar. A Basic Introduction. Oxford: OUP. WALS = Dryer, Matthew S. & Haspelmath, Martin (2013): The World Atlas of Language Structures Online. < 45
VERBIHARJOITUS I. 1. Kirjoita verbi suomeksi ja vastaa kysymyksiin espanjaksi.
VERBIHARJOITUS I 1. Kirjoita verbi suomeksi ja vastaa kysymyksiin espanjaksi. 1. Qué tal estás? 2. bien, gracias. 3. Dónde estás por las mañanas? 4. en el colegio. Mitä kahta asiaa voidaan ilmaista ESTAR-verbillä?
LisätiedotSEKALAISIA HARJOITUKSIA
SEKALAISIA HARJOITUKSIA 1. Etsi ristikosta 10 kaupunkikuvassa näkyvää asiaa. O B A L C Ó N B C C P A T R H A N Y A W A O A D J Y O U C S F A L C Q A A E K F U Z D Q L H O R R J V R Á N R S E E O A E Z
LisätiedotLUKUSANAHARJOITUKSIA
LUKUSANAHARJOITUKSIA 1. Sijoita lukusanat oikeaan järjestykseen. noventa / diez / treinta / cuarenta / ochenta / veinte / setenta / cincuenta / sesenta 10 50 20 60 30 70 40 80 50 90 2. Kirjoita lukusanat
LisätiedotKieli ja viestinnän kokonaisuus
Kieli ja viestinnän kokonaisuus viesti verbaalinen nonverbaalinen kielioppi sanasto parakieli ekstralingv. keinot proksemii kka kinemiikk a 1 Pakieli l. paralingvistiset keinot sävelkulku äänenpaino vokalisaatiot
LisätiedotFONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA
FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA Heini Kallio, tohtorikoulutettava Käyttäytymistieteiden laitos, fonetiikka Helsingin yliopisto heini.h.kallio@helsinki.fi Fonetiikan haasteet kielenopetuksessa
LisätiedotA-venäjän ylioppilaskokeen kehittämishanke
A-venäjän ylioppilaskokeen kehittämishanke Tutkimustuloksia Johanna Lähteinen, englannin ja venäjän lehtori Janakkalan lukio ja Turengin yhteiskoulu Miksi aihetta tutkitaan? Pyyntö lukioiden rehtoreilta
LisätiedotVerbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.
Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja
LisätiedotTommi Nieminen. 35. Kielitieteen päivät Vaasa
Kielten laitos Jyväskylän yliopisto 35. Kielitieteen päivät Vaasa 23. 24.5.2008 Jäsennys Jäsennys Jäsennys Jäsennys Metateorian ongelma taustalla kielitieteen metateorian tai tieteenparadigman epätyydyttävä
LisätiedotLaajuus (op)/ Omfattning (sp) / Scope (cr)
Opintojakson tunniste ja nimi/avsnittets namn och identifiarare / Study unit name and code Laajuus (op)/ Omfattning (sp) / Scope (cr) Opetuskielet / Undervisningsspråk / Language of teaching Periodit /
LisätiedotVERBIHARJOITUKSIA. 1. Etsi ristikosta 16 -ar verbiä. 2. Taivuta verbit espanjaksi ja suomeksi.
VERBIHARJOITUKSIA 1. Etsi ristikosta 16 -ar verbiä. B E J R F R E V R K C L F P Z C B S W A S A A G O P E P B I R G X T P E L G S Q R K A J C P W E E U B T T U L A C S N K P Z R W A D A A R J C O E D Q
LisätiedotOnko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
LisätiedotMatkustaminen Yleistä
- Olennaiset Voisitko auttaa minua? Avun pyytäminen Puhutko englantia? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Podría ayudarme? Habla inglés? Puhutteko _[kieltä]_? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän
LisätiedotMaahanmuutto Opiskelu
- Yliopisto Me gustaría matricularme en la universidad. Kerrot, että haluat hakea yliopistoon Me gustaría matricularme en la universidad. Me quiero matricular. Kerrot, että haluat hakea johonkin tutkinto-ohjelmaan
LisätiedotA2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet
A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja
LisätiedotLauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa
SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi, 6 op (kl08, IV) Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa Esimerkki I Viittoma vai lause? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomalainen
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotHaasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit
Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Jarmo Harri Jantunen Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista -projekti www.oulu.fi/oppijankieli/
LisätiedotMitä suomen intonaatiosta tiedetään
Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?
LisätiedotRISTINOLLAA VERBEILLÄ
RISTINOLLAA VERBEILLÄ KIRJOITTAA KUMITTAA SÄILYTTÄÄ TANSSIA OPISKELLA JUTELLA LAULAA VÄRITTÄÄ SYÖDÄ JUODA JUOSTA LUKEA KANTAA HYPÄTÄ PIIRTÄÄ KUUNNELLA 29 AR-VERBIEN MINÄ-MUOTO 1. Erota tekemiset pystyviivoilla
Lisätiedotbab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset espanja-suomi
Onnentoivotukset : Avioliitto Felicitaciones. Les deseamos a ambos toda la felicidad del mundo. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Felicitaciones y los mejores
LisätiedotSurveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi. Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos
Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos Teoreettiset konstruktiot Todellisuus Teoria Todellisuuden jäsentely
LisätiedotYksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje
- Osoite Colonia Polanco C.P. 12560 México, D.F. Osoitteen ulkomuoto Suomessa: kadun nimi + katunumero postiosoite + kaupungin nimi maa. Colonia Polanco C.P. 12560 México, D.F. 12560 Madrid (Madrid) 12560
LisätiedotKielivalinnat 2. ja 3. luokalla
Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla Kielitaito on avain moneen Kielen opiskelusta ja kielitaidosta Vieraiden kielten opiskelu on tehokkainta, kun opiskelu aloitetaan varhain. Vieraisiin kieliin tutustuminen
LisätiedotT3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä
A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä
LisätiedotGAL Karhuseutu. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.
GAL Karhuseutu Finlandia, GAL Karhuseutu - 6 Municipios - 2 253 km² - 56 000 habitantes - 20 habitantes/km² - Linea costera del Mar Báltico - Río/Delta Kokemäenjoki - Muchos lagos y bosques Turismo
LisätiedotTieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 2/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Viisauden sanoja Aristoteleelta Aristoteles (De int. 1.): Ääneen puhutut sanat ovat sielullisten vaikutusten symboleja
Lisätiedot1b. Täydennä vihjeen mukaan. Muista myös artikkeli, jos se on tarpeen. / 9
1 LIIKE-ESPANJAN PERUSTEET 1 JA 2 2.9.2015 65A00010 / Pasi Puranen NIMI: OPISKELIJANUMERO: Puntos /150 129-150 5 105-128 4 90-104 3 75-89 2 60-74 1 1a. Täydennä vihjeen mukaan. Muista myös artikkeli, jos
LisätiedotTodisteena äänen kuva
lektiot Todisteena äänen kuva Suomen kielen imitatiivikonstruktiot Anni Jääskeläinen Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 11. kesäkuuta 2013 Tässä väitöksenalkajaisesitelmässä tarkastelen kahta
LisätiedotKonstruktiokielioppi ja osittaisen produktiivisuuden arvoitus
HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Konstruktiokielioppi ja osittaisen produktiivisuuden arvoitus Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi 13.12.2006 Johdanto Konstruktiokielioppi
LisätiedotHakemus Työhakemus. Työhakemus - Aloitus. Virallinen, vastaanottaja mies, nimi tuntematon. Virallinen, vastaanottaja nainen, nimi tuntematon
- Aloitus Distinguido Señor: Virallinen, vastaanottaja mies, nimi tuntematon Distinguida Señora: Virallinen, vastaanottaja nainen, nimi tuntematon Distinguido Señor: Distinguida Señora: Distinguidos Señores:
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotSana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)
Sanaluokista Lauseet eivät ole mitä tahansa äännejonoja; niillä on hierarkkinen konstituenttirakenne, jossa äänteet muodostavat sanoja, sanat lausekkeita ja lausekkeet lauseita. konstituentit kuuluvat
LisätiedotTaina Hämäläinen Lehtori Espanjalainen filologia Galicialainen filologia Unionink. 38 D 000140 Helsingin yliopisto Puh. 1912 4225 Sähköposti:
Taina Hämäläinen Lehtori Espanjalainen filologia Galicialainen filologia Unionink. 38 D 000140 Helsingin yliopisto Puh. 1912 4225 Sähköposti: Taina.i.hamalainen(at)helsinki.f i KOULUTUS JA TYÖURA FT (2004),
LisätiedotLAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotMaría del Carmen Martínez Carrillo Paula Hannikainen Kaija Kaasinen Anne Niemi COMETA 1. Alaluokkien pitkän espanjan tehtäväkirja
María del Carmen Martínez Carrillo Paula Hannikainen Kaija Kaasinen nne Niemi COMET 1 laluokkien pitkän espanjan tehtäväkirja Libro de actividades OPETUSHLLITUS Sisällys Kielioppi Ääntäminen sivu 1. HOL!
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto
VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,
Lisätiedotosassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ
Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE
LisätiedotTekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos
Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.
LisätiedotKielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista
LisätiedotT Luonnollisen kielen tilastollinen käsittely Vastaukset 3, ti , 8:30-10:00 Kollokaatiot, Versio 1.1
T-61.281 Luonnollisen kielen tilastollinen käsittely Vastaukset 3, ti 10.2.2004, 8:30-10:00 Kollokaatiot, Versio 1.1 1. Lasketaan ensin tulokset sanaparille valkoinen, talo käsin: Frekvenssimenetelmä:
LisätiedotSanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa
Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Martti Vainio, Juhani Järvikivi & Stefan Werner Helsinki/Turku/Joensuu Fonetiikan päivät 2004, Oulu 27.-28.8.2004
LisätiedotISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto
ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?
LisätiedotKäyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin
Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne
LisätiedotKäytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,
Lisätiedott P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<
1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5
LisätiedotJOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS
JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS LUONNOLLISEN KIELEN KÄSITTELY (NATURAL LANGUAGE PROCESSING, NLP) TEKOÄLYSOVELLUKSET, JOTKA LIITTYVÄT IHMISTEN KANSSA (TAI IHMISTEN VÄLISEEN) KOMMUNIKAATIOON, OVAT TEKEMISISSÄ
LisätiedotMatkustaminen Yleistä
- Olennaiset Você pode me ajudar, por favor? Avun pyytäminen Você fala inglês? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Podría ayudarme? Habla inglés? Você fala _[idioma]_? Tiedustelu henkilöltä puhuuko
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotPia Päiviö on onnistunut valitsemaan
tice volume 1. Amsterdam: John Benjamins. Vanhan kirjasuomen sanakirja I II (A I, J K). Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 33. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Valtion painatuskeskus
LisätiedotSuomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012
Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012 Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos 1
LisätiedotKlaara-työpaja. Miten selkokieltä puhutaan? Sari Karjalainen
Klaara-työpaja Miten selkokieltä puhutaan? 5. 4. 2019 Sari Karjalainen Pilkahduksia puheen ja kielen häiriöiden tutkimuksen kentiltä Logopediassa liikutaan monilla selkokieleen liittyvillä alueilla, mutta
LisätiedotRuma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...
Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotVaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa
Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ulla.tiilila@kotus.fi Kielitieteen päivät Helsingissä
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 31. maaliskuuta 2011
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 31. maaliskuuta 2011 Sisällys Sisällys Chomskyn hierarkia kieli säännöllinen kontekstiton kontekstinen rekursiivisesti
LisätiedotCOMETA 1 Alaluokkien pitkän espanjan tehtäväkirja
Kaija Kaasinen Kimmo Kontturi María del Carmen Martínez Carrillo Katja Ojasto COMET 1 laluokkien pitkän espanjan tehtäväkirja Libro de actividades OPETUSHLLITUS Sisällys Kielioppi Ääntäminen sivu 1. HOL!
LisätiedotYleisen kielitieteen opetus
Yleisen kielitieteen opetus 2011-2012 Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan WebOodin kautta. Perusopinnot Yleisen kielitieteen peruskurssi (CYK110 402968) Ryhmä 1 P1, ma 12-14, ke 14-16,
LisätiedotMetsänomistajien käsitykset ilmastoystävällisestä metsänhoidosta
Metsänomistajien käsitykset ilmastoystävällisestä metsänhoidosta Prof. Dr. Martin Welp Eberswale University for Sustainable Development Eberswalde University for Sustainable Development HENVI Science Days,
LisätiedotCALL TO ACTION! Jos aamiaistilaisuudessa esillä olleet aiheet kiinnostavat syvemminkin niin klikkaa alta lisää ja pyydä käymään!
CALL TO ACTION! Jos aamiaistilaisuudessa esillä olleet aiheet kiinnostavat syvemminkin niin klikkaa alta lisää ja pyydä käymään! Monikanavaisen viestinnän mittaaminen: https://www.vapamedia.fi/mittaaminen/
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotVirtaa kielikokeisiin!
Virtaa kielikokeisiin! Intro päivän teemaan Aikataulu & välineet Mitä kielikokeen suunnittelussa tapahtuu juuri nyt? Sähköisen kielikokeen rakenne digabi.fi/kielet ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Muutama
LisätiedotEdistyksen päivät, Helsinki. Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla.
Edistyksen päivät, Helsinki Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi 5.10.2017 Taustaa: Rauhankone-konsepti
LisätiedotKuva liikennemerkistä 1. Aleksanteri Numminen. aleksanteri.numminen@gmail.com ITKP101
Kuva liikennemerkistä 1 Aleksanteri Numminen aleksanteri.numminen@gmail.com ITKP101 31.1.2016 1. Asiakirjan kieleen liittyvät työkalut... 1 1.1. Tyylien kielen valinta... 1 1.2. Oikeinkirjoituksen tarkastaminen...
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
Lisätiedot1. Liikkuvat määreet
1. Liikkuvat määreet Väitelauseen perussanajärjestys: SPOTPA (subj. + pred. + obj. + tapa + paikka + aika) Suora sanajärjestys = subjekti on ennen predikaattia tekijä tekeminen Alasääntö 1: Liikkuvat määreet
LisätiedotSäännölliset kielet. Sisällys. Säännölliset kielet. Säännölliset operaattorit. Säännölliset kielet
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä 2013 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 24. toukokuuta 2013 Sisällys Formaalit kielet On tapana sanoa, että merkkijonojen joukko on (formaali) kieli. Hieman
LisätiedotJorma Joutsenlahti / 2008
Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan
LisätiedotSoveltuvuustutkimus Lifebelt-ohjelman ideologian käytettävyydestä olioorientoituneeseen
Soveltuvuustutkimus Lifebelt-ohjelman ideologian käytettävyydestä olioorientoituneeseen ohjelmointiin Jukka Talvitie Valvoja: Professori Jorma Jormakka Paikka: TietoEnator oyj Ongelma Ideologia Lifebelt
Lisätiedotbab.la Frases: Personal Buenos deseos Español-Finlandés
Buenos deseos : Matrimonio Felicitaciones. Les deseamos a ambos toda la felicidad del mundo. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Se usa al felicitar a una pareja de recién
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotGreen Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?
Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen
Lisätiedot-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita
Juhani Koponen 5/3/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen historiankirjoitus
LisätiedotMiten kulttuuritaustat näkyvät uraohjauksessa?
Miten kulttuuritaustat näkyvät uraohjauksessa? Pohdiskelua Pohjois- Karjalan TE-toimisto psykologi Mirja Kuiri 1 13.4.2016 LÄHTOKOHTIA Mitä ajattelemme kulttuurista? Ajattelemmeko kotoutumista enemmän
LisätiedotOLS for refugees webinaari
OLS for refugees webinaari SISÄLTÖ: 1. OLS for refugees, tausta 2. OLS-testin ja kurssin esitttely 3. OLS for refugees, erityistä huomioitavaa OLS for refugees Objective: make OLS assessment and courses
LisätiedotMatkustaminen Yleistä
- Olennaiset Can you help me, please? Avun pyytäminen Do you speak English? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Podría ayudarme? Habla inglés? Do you speak _[language]_? Tiedustelu henkilöltä puhuuko
LisätiedotT Luonnollisten kielten tilastollinen käsittely
T-61.281 Luonnollisten kielten tilastollinen käsittely Vastaukset 3, ti 11.2.2003, 16:15-18:00 Kollokaatiot, Versio 1.1 1. Lasketaan ensin tulokset sanaparille valkoinen, talo käsin: Frekvenssimenetelmä:
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.
LisätiedotUusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition)
Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen Click here if your download doesn"t start automatically Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen
LisätiedotKäytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi
Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3
LisätiedotMiten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari
Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,
LisätiedotESPAÑOL PRUEBA DE COMPRENSIÓN ORAL LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 17.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN
ESPAÑOL PRUEBA DE COMPRENSIÓN ORAL LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 17.2.2010 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Escuche atentamente la grabación. Elija para cada pregunta (1 25) la variante
LisätiedotMiten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä?
Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä? Esitelmä oppijankielen korpustyöpajassa 17.1.2008 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Oppijankielen universaaleja piirteitä
LisätiedotYhdyssana suomen kielessä ja puheessa
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite
LisätiedotLausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä
Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan
LisätiedotFenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen
Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna
LisätiedotMikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2
Uutinen Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 2 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 3 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 4 Uutinen Vastaa kysymyksiin:
LisätiedotElämäntilanteen selvittämisen ympyrä (ESY) - menetelmä
Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä (ESY) - menetelmä Timo Hankosalo ESYn taustaa Kehittämiskontekstina Kasteohjelma, Virta 2 hanke, Kainuun Sote Menetelmä on kehitetty työ- ja koulutuksen ulkopuolella
LisätiedotKielten oppiminen ja muuttuva maailma
Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotMuodosta merkitykseen
lektiot Muodosta merkitykseen MINNA JAAKOLA Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 17. syyskuuta 2004 Tilannetta, jossa nyt olemme, voidaan pitää erittäin muodollisena. Alkamassa on perinteinen
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotKokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu
Kokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu 11.10.2019 Jyväskylän steinerkoulu Perustettu 1983 n. 170 oppilasta (esiopetus, 1-9) Yksityiskoulu, valtionavun piirissä
LisätiedotKotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija
, Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia
LisätiedotKöyhä vai ihminen, joka elää köyhyydessä? Kielellä on väliä. Maria Ohisalo, tutkija, Y-Säätiö
Kielellä on väliä Maria Ohisalo, tutkija, Y-Säätiö 1 Teema: Osallisuus, voimaantuminen ja integraatio Kuka on osallinen, kuinka osallisuutta rakennetaan jne., sillä kuinka ihmisiä luokittelemme on väliä
LisätiedotSuorityskyvyn mittaaminen viittomakielisten videoiden sisältöanalyysissä. Ville Viitaniemi Tietojenkäsittelytieteen laitos 16.1.
Suorityskyvyn mittaaminen viittomakielisten videoiden sisältöanalyysissä Ville Viitaniemi Tietojenkäsittelytieteen laitos 16.1.2014 Viittomakieli tapa jolla kuurot viestivät keskenään Suomessa n. 5000
LisätiedotTieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä
Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
Lisätiedot