Hyvinvointikertomus 2014

Transkriptio

1 Hyvinkään hyvinvointikertomus 2014

2 2014 Johdanto... 3 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Hyvinvointitiedot Johtopäätökset hyvinvointitilanteesta OSA II TULEVAN VUODEN SUUNNITTELU Kuntastrategian painotukset ja linjaukset Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä vuonna LIITE1. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutuminen, tilanne syyskuussa LIITE 2. Hyvinvointikyselyn tuloksia

3 Johdanto Hyvinvointi ja sen edistämisen rakenteet Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa. Se syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä, lähiympäristönsä ja palvelujärjestelmän toiminnan sekä yhteiskuntapolitiikan tuloksena. Hyvinvoinnin tekijöitä ovat terveyden ja toimintakyvyn lisäksi elinolosuhteet ja elinympäristö, asuminen, toimeentulo, mielekäs tekeminen, ihmissuhteet, yhteisöllisyys, osallisuus ja turvallisuus. Hyvinvointi muodostuu erilaisista tekijöistä ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet muodostuvat: - Hyvinvointitietoa tuottavasta seuranta- ja raportointijärjestelmästä - Poikkihallinnollista toimintaa vahvistavista johtamiskäytännöistä ja johtamisen työvälineistä - Osaavasta henkilökunnasta - Hyvistä toimintakäytännöistä - Kaikki toimialat kattavasta toimeenpano-organisaatiosta Strategisen hyvinvointi- ja terveysjohtamisen työvälineet ovat keskeinen osa rakenteita. on tietoa tuottava seuranta- ja raportointijärjestelmä, se vahvistaa poikkihallinnollista toimintaa, luo ja ylläpitää toimintakäytäntöjä ja on osa toimeenpano-organisaation toimintaa. Hyvinvointikertomuksen avulla kuvataan kunnan väestön hyvinvoinnin tilaa ja saadaan koottua oleellinen hyvinvointitieto osaksi kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa. laaditaan vähintään valtuustokausittain ja sen toimeenpanoa seurataan ja arvioidaan vuosittain kunnan vuosikellon mukaisesti. Velvoite hyvinvointikertomuksen laadintaan Kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Hyvinvoinnin edistämiseen liittyvää lainsäädäntöä on runsaasti, samoin siihen liittyviä suunnitelmia, ohjelmia ja hankkeita. Kaupungin kaikkien toimialojen työllä on vaikutuksia kuntalaisten kokemaan terveyteen ja hyvinvointiin. on osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita, ja se on ollut käytössä Hyvinkäällä vuodesta Terveydenhuoltolaki, joka tuli voimaan vuonna 2011, teki hyvinvointikertomuksen laadinnan velvoittavaksi. on sovittu Hyvinkäällä myös lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seurannan ja arvioinnin välineeksi. toimii myös uuden vanhuspalvelulain mukaisena suunnitelmana ikääntyneen väestön tukemiseksi yhdessä Hyvinkään kaupungin ikääntymisja vammaispoliittisen ohjelman kanssa. Strategisessa suunnittelussa kunnan on asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. (Terveydenhuoltolaki) Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. (Terveydenhuoltolaki) Kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Suunnitelma on laadittava osana kunnan strategista suunnittelua. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain. (Vanhuspalvelulaki) Kunnan on otettava suunnitelma huomioon valmisteltaessa ikääntyneen väestön asemaan ja iäkkäiden henkilöiden tarvitsemiin palveluihin vaikuttavaa kunnan päätöksentekoa, kuntalain (365/1995) 65 :ssä tarkoitettua talousarviota ja -suunnitelmaa sekä terveydenhuoltolain 12 :n 1 momentissa tarkoitettua raporttia ja hyvinvointikertomusta. (Vanhuspalvelulaki) 3

4 Myös uusi sosiaalihuoltolakiehdotus 1 pitää sisällään velvoitteen, että kunnan on seurattava asukkaidensa elinoloja, hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä Hyvinkään kaupunginvaltuusto on päättänyt , että Hyvinkäällä laaditaan hyvinvointikertomus vuosittain. Hyvinkään kaupungin johtoryhmä sekä Kuuma-kuntien sosiaali- ja terveysjohtajat ja sivistystoimenjohtajat ovat linjanneet, että hyvinvointikertomus laaditaan vuodesta 2012 lähtien valtakunnallisella Sähköinen hyvinvointikertomus -mallilla. Kerran valtuustokaudessa hyvinvointikertomuksesta laaditaan laajempi versio, jossa tarkastellaan mennyttä valtuustokautta ja suunnitellaan tulevaa. Hyvinkään laaja hyvinvointikertomus hyväksyttiin Hyvinkäällä vuoden 2014 hyvinvointikertomus on monipuolinen hyvinvointipaketti, joka toimii valtuuston työvälineenä ja antaa monipuolista tietoa hyvinvoinnin tilasta sekä kaupungissa tehtävistä ja tarvittavista hyvinvointia edistävistä toimenpiteistä. (lisätietoja Tiedonkulun nopeuttamiseksi hyvinvointikertomuksen uudet indikaattoritiedot ja muut ajankohtaiset hyvinvointiin vaikuttavat muutokset nostetaan ensimmäisen kerran esille jo alkukesästä laadittavassa kevennetyssä hyvinvointikertomuksessa. Näin saadaan tuotua hyvinvointitieto mukaan talousarviovalmisteluun heti alusta alkaen. Talousarviovalmistelun edetessä hyvinvointikertomukseen lisätään tulevalle vuodelle suunnitellut toimenpiteet, joilla kehitetään hyvinvointitilannetta mm. lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelman mukaisesti. Valtuusto käsittelee talousarviovalmistelun yhteydessä esitettyjä johtopäätöksiä väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Valtuusto päättää kunnan talous- ja toimintasuunnitelman hyväksyessään myös hyvinvointikertomuksen mukaiset kehittämiskohteet ja niitä tukevat hallintokuntien toimenpiteet, tavoitteet ja resurssit. Hallintokunnat tarkastelevat alkuvuodesta uudelleen toimenpiteitään päätöksen mukaisesti. Kuvio 1. Hyvinvointijohtaminen osana kunnan omia ohjausvälineitä 2 1 Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:

5 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Hyvinkään kaupungin hyvinvointikertomuksen laatimista varten asetettiin vuodelle 2014 vs. kaupunginjohtaja Jyrki Mattilan nimeämä hyvinvointikertomusryhmä, johon kuuluvat: Valmistelutyöryhmä Hakala Mika, rehtori, Hyvinkään Opisto Kalmari Minna, vs. liikuntapäällikkö Karvonen Pekka, suunnittelija, sihteeri/ varapj. Kinnunen Tapio, liikennesuunnittelija Lehtinen Marjut, va. koti- ja laitospalveluiden johtaja Lund Sari-Leena, viestintäpäällikkö Nieminen Markku, projektipäällikkö Nummikoski Saila, sosiaalipalveluiden johtaja Paasonen Marja-Riitta, hammashuollon johtaja Pulkkinen Kari, suunnittelupäällikkö Saari Erkki, lehtori (Laurea-ammattikorkeakoulu) Salmi Merja, toimitusjohtaja (Sosiaalitaito Oy) Simonen Riitta, kansliapäällikkö, puheenjohtaja Toiviainen Hilkka, varhaiskasvatuksen johtaja Uusitalo Tuija, vs. terveydenhuollon johtaja Vakkamaa Jouko, perusopetuksen johtaja Varjonen Simo, nuorisopäällikkö, vs. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Lisäksi mukana hyvinvointikertomusta laatimassa ovat olleet: Vesterinen Anu, hankekoordinaattori Kivistö Merja, varhaiskasvatuksen aluepäällikkö Pyrhönen Outi, osastonhoitaja 5

6 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPOR- TOINTI 1. Hyvinvointitiedot Hyvinvointikertomuksen valmistelu alkaa hyvinvointitiedon tarkastelulla. Tarkastelun kohteena ovat kuntalaisten hyvinvointi ja palvelut sekä hyvinvoinnin taustalla olevat tekijät (kuten kunnan rakenteet, talous ja elinvoima). Vertailukunniksi on valittu Lohja ja Porvoo sekä osa Kuuma-kunnista. Lisäksi mukana tarkastelussa on koko Suomi sekä Helsingin seutukunta. Tarkastelu on toteutettu elämänkaarimallin mukaisesti ikäkausittain. Indikaattoritiedot ovat tarkasteluajankohtana pääosin 1-2 vuotta vanhoja. malliin sisältyvät indikaattorit on valittu valtakunnallisen asiantuntijaryhmän työskentelyn pohjalta tavoitteena saavuttaa valtakunnallinen vertailtavuus. Tarkastelu toteutetaan kuuden hyvinvointitietopaketin avulla: 1) Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima 2) Kaikki ikäryhmät 3) Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet (vauvasta noin peruskoulun päättymiseen asti) 4) Nuoret ja nuoret aikuiset (noin peruskoulun päättäneistä alle 30-vuotiaisiin) 5) Työikäiset 6) Ikäihmiset Paketit 2-6 eli ikäryhmittäiset paketit on muodostettu niin, että niihin kuuluvat indikaattorit kuvaavat kymmentä kuntalaisen hyvinvointiin vaikuttavaa teemaa: 1) Osallisuus ja vaikuttaminen 2) Elämänlaatu 3) Henkinen hyvinvointi 4) Terveys ja toimintakyky 5) Turvallisuus 6) Opiskelu ja työ 7) Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus 8) Asuminen ja ympäristö 9) Toimeentulo 10) Kuntalaisten palvelut Hyvinkään omaa kehitystä havainnollistetaan nuolilla. Nuolen suunta ilmaisee, että onko Hyvinkään lukema kasvanut vai pienentynyt. Nuolen väri puolestaan ilmaisee, että onko muutos ollut myönteistä. Toisin sanoen vihreä nuoli tarkoittaa nuolen suunnasta riippumatta Hyvinkään osalta aina myönteistä kehitystä. Vertailukuntien indikaattoritietoja havainnollistetaan väreillä. Värit ilmaisevat Hyvinkään indikaattorin arvoa suhteessa vertailukuntaan. Toisin sanoen: Vihreä väri = kyseisen indikaattorin tilanne on Hyvinkäällä parempi kuin vertailukunnassa Keltainen väri = kyseisen indikaattorin tilanne on Hyvinkäällä suunnilleen sama kuin vertailukunnassa 6

7 Punainen väri = kyseisen indikaattorin tilanne Hyvinkäällä huonompi kuin vertailukunnassa. Hyvinkään hyvinvointitilanne on siis indikaattoritiedon valossa sitä parempi, mitä enemmän vihreää taulukoissa on. Punainen väri taas toimii eräänlaisena varoitusmerkkinä. Lisää hyvinvointitietoa löytyy liitteestä 2, johon on koostettu Hyvinkäällä keväällä 2014 tehdyn hyvinvointikyselyn tuloksia. Paketti 1: Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima V1 = Kerava V2 = Järvenpää V3 = Porvoo V4 = Lohja V5 = Tuusula V6 = Nurmijärvi V7 = Koko maa V8 = Helsingin seutukunta Teema Perusindikaattori Hyvinkää V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 V8 Arvo Muutos Kera Järv Porv Lohj Tuus Nurm Koko Hels Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Väestö (2013) Info Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Huoltosuhde, demografinen (2013) Info Väestöennuste 2030 (2012) Info Nettomuutto / asukasta (2013) Info 53,7 49,3 47,8 55,6 59,1 53,5 56,4 55,7 47, ??? ,7 7,7 2,4 6,0 4,0 0,8 5,7 3,3 7,6 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / asukasta (2013) Info 44, ,2 48,9 33,5 29,9 29, ,8 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Lapsiperheet, % perheistä (2013) Info Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (2013) Info Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista (2013) Info Työlliset, % väestöstä (2012) Info Koulutustasomittain (2012) Info 40,6 41, ,5 41,2 47,3 49,1 39,1 42,5 22,1 24,6 22, ,2 16,4 15,6 20,4 22,9 41, ,3 37,5 29,7 28,5 41,7 41,6 45,8 48,7 49, ,6 48,8 48,2 43,1 48, Keskeisimmät muutokset paketin Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima hyvinvointitiedossa Vuosi 2013 oli Hyvinkäällä poikkeuksellisen voimakkaan väestönkasvun vuosi. Hyvinkään asukasmäärä kasvoi noin 600 asukkaalla ja kaupungissa oli vuoden lopussa asukasta. Hyvinkään asukasmäärää kasvatti erityisesti kuntien välinen nettomuutto, sillä kaupunki sai muuttovoittoa muista kunnista peräti 446 asukasta. Muutos vuosiin 2011 ja 2012 oli raju, sillä kyseisinä vuosina Hyvinkää kärsi muuttotappiota muihin Suomen kuntiin. Muuttovoitto toi kaupunkiin paljon aktiivi-ikäistä väestöä, mutta lasten määrän lisääntymisen ja väestön ikääntymisen vuoksi demografinen (eli väestöllinen) huoltosuhde jatkoi heikkenemistään. Vuoden 7

8 2013 lopussa huoltosuhde oli Hyvinkäällä 53,7, mikä tarkoittaa, että jokaista sataa työikäistä asukasta kohden Hyvinkäällä oli 53,7 alle 15- tai yli 65-vuotiasta asukasta. Voimakas väestönkasvu vuonna 2013 tekee myös Tilastokeskuksen vuonna 2012 valmistuneesta väestöennusteesta selvästi alimitoitetun. Vieraskielisten määrä on kasvanut koko Suomessa, ja sama ilmiö näkyy myös Hyvinkäällä. Vuoden 2013 lopussa 4,5 % kaupungin väestöstä puhui äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Vieraskielisten osuus nousi Hyvinkäällä vuodesta 2012, mutta vieraskielisten osuus väestöstä on kaupungissa selvästi pienempi kuin koko Helsingin seudulla. Työllisten osuus Hyvinkään väestöstä (45,8 %) oli vuonna 2013 pienempi kuin vertailukunnissa (Lohjaa lukuun ottamatta) ja muualla Helsingin seudulla. Vuoden viimeisen päivän työttömyysasteella (11.1 %) mitattuna vuoden 2013 työttömyystilanne oli Hyvinkäällä koko 2000-luvun haasteellisin. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä nousi Hyvinkäällä 0,5 prosenttiyksikköä. Vuoden 2013 viimeisenä päivänä 22,1 % kaupungissa asuvista lapsiperheistä oli yksinhuoltajaperheitä. 8

9 Paketti 2: Kaikki ikäryhmät V1 = Kerava V2 = Järvenpää V3 = Porvoo V4 = Lohja V5 = Tuusula V6 = Nurmijärvi V7 = Koko maa V8 = Helsingin seutukunta Teema Perusindikaattori Hyvinkää V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 V8 Arvo Muutos Kera Järv Porv Lohj Tuus Nurm Koko Hels Osallisuus Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % 51,5 55,9 54,8 59,3 56,2 59,8 59,1 58,2 56,8 (2012) Info??? Terveys ja toimintakyky Turvallisuus Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus Asuminen ja ympäristö Toimeentulo Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu (2012) Info 96,3 91,2 94,4 88, , Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen 6,6 6,5 7,6 6,5 6,6 4,3 4,2 7 8 kohdistuneet rikokset / 1000 asu- kasta (2013) Info Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (2012) Info 25, ,4 25,7 24, ,6 27,2 - Asunnottomat yksinäiset / asukasta 1 1,4 0,9 0,4 0,4 0,5 0,8 1,4 3,8 (2013) Info Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2012) Info Kuntalaisten palvelut Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä (2011) Info 11,1 9,8 8,3 10,2 11,2 6,3 6,4 14,3 11,1 57,9??? - 56,9 23,8-42,5 37,6 61,2 77,8 Keskeisimmät muutokset paketin Kaikki ikäryhmät hyvinvointitiedossa Kaikkia ikäryhmiä kuvaavat indikaattoritiedot ovat osin samoja kuin syksyllä 2013 laaditussa Hyvinkään laajassa hyvinvointikertomuksessa. Uusia tietoja on tullut kuitenkin Kelan sairastavuusindeksiin, henkeen ja terveyteen kohdistuneisiin rikoksiin, gini-kertoimeen sekä kunnan yleiseen pienituloisuusindeksiin. Väestön terveyttä ja toimintakykyä ilmaiseva ikävakioitu Kelan sairastavuusindeksi heikkeni aavistuksen, mutta on kuitenkin edelleen koko maan tasoa parempi. Sairastavuusindeksi ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Tulonjaon tasaisuutta mittaava gini-kerroin pieneni 1,4:llä. Tilastojen mukaan tuloerot siis pienenivät, sillä mitä suurempi gini-kerroin on, sitä epätasaisempi tulonjako on. Gini-kertoimella mitattuna tuloerot ovat Hyvinkäällä edelleen suunnilleen samaa tasoa kuin vertailukunnissa ja hieman pienemmät kuin koko Suomessa. Myös kunnan yleinen pienituloisuusaste laski edeltävästä tilastovuodesta. Kunnan yleinen pienituloisuusaste on Hyvinkäällä suurempi kuin muissa vertailukunnissa ja Helsingin seutukunnassa, ja samaa tasoa kuin koko Suomessa. Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Kuntajohdon ja kunnan keskushallinnon terveydenedistämisaktiivisuus on indikaattoritiedon mukaan Hyvinkäällä paremmalla tasolla kuin useissa vertailukunnissa. 9

10 Paketti 3: Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet V1 = Kerava V2 = Järvenpää V3 = Porvoo V4 = Lohja V5 = Tuusula V6 = Nurmijärvi V7 = Koko maa V8 = Helsingin seutukunta Teema Perusindikaattori Hyvinkää V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 V8 Arvo Muutos Kera Järv Porv Lohj Tuus Nurm Koko Hels Elämänlaatu Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) Info 8,6 10,6 10,4 6,6 9 8,2 8,5 8,4 8,5 Henkinen hyvinvointi Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2010) Info 17,3??? 14,7 14, ,1-12,8 12,5 Terveys ja toimintakyky Turvallisuus Asuminen ja ympäristö Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) Info Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9.luokan oppilaista (2013) Info Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (2013) Info 17, ,2 17,2 16,4 16,1 14,9 15, ,1 22, ,2 18,1 17,7 20,9 18,6 18,4 27,9 28,3 26,6 27,2 29,8 23,1 27,1 29,3 30,4 Toimeentulo Lasten pienituloisuusaste (2012) Info 11,4 12,1 8,7 10,8 11,9 6,6 7,1 14,3 12,3 Kuntalaisten palvelut Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18-vuotiasta (2013) Info 63,5 51,3 193,3 51,1 77,7 59,1 66,7 74,1 69 Kunnan lisäämät indikaattorit Perusindikaattori Hyvinkää V1 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) Info Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä (2012) Info Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) Info Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) Info V2 V3 V4 V5 V6 V7 V8 Arvo Muutos Kera Järv Porv Lohj Tuus Nurm Koko Hels 1,5 1,6 1,3 1 1,6 1,1 0,7 1,4 1,5 7,9 7,8 6,9 5,9 7,8 6,2 7,8 6,9-9,3 8,2 7,1 6,4 6,5 6 5,4 7,2 7,9 6,8 9,8 8,3 7,1 6,6 3,3 3,9 8,7 9,6 12,1 14,1 11,7 14,7 13,7 8,1 10, ,5 12,8 14, ,7 10,9 13,1 - Keskeisimmät muutokset paketin Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet hyvinvointitiedossa Keskeisimmät uudet indikaattoritiedot ovat peräisin uudesta Kouluterveyskyselystä. Vuonna 2013 tehdyn Kouluterveyskyselyn perusteella yksinäisyys 8. ja 9. luokan oppilaiden keskuudessa on pysytellyt suunnilleen samalla tasolla kuin kahta vuotta aiemmin. Hieman alle 9 prosenttia vastanneista koki, että heillä ei ole yhtään läheistä ystävää. Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien yläkouluikäisten määrä on vuoden 2013 tietojen perusteella lievästi laskenut. Kouluterveyskyselyn perusteella 17,5 prosenttia 8. ja 9. luokan oppilaista koki 10

11 terveydentilansa olevan keskikertainen tai huono, vuonna 2011 vastaava luku oli 1,3 prosenttiyksikköä suurempi. Positiivista on, että vanhemmuuden puutetta kokee yhä harvempi 8. ja 9. luokan oppilas. Vuonna 2013 vanhemmuuden puutetta koki hieman yli 18 prosenttia Kouluterveyskyselyyn vastanneista hyvinkääläisistä, kun vuonna 2011 vastaava lukema oli 23,7 prosenttia. Opiskeluhuoltolaissa tullaan vahvistamaan yhteisöllistä hyvinvoinnin tukemista oppilaitoksissa (ennaltaehkäisevää), tällä saattaisi olla myönteistä vaikutusta myös em. indikaattoreihin tulevaisuudessa. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrä suhteessa ikäryhmään laski vuonna 2013 selvästi johtuen yksikön henkilön eläköitymisiin liittyvistä lomista. Vuoden 2013 loppupuolella perheneuvolan toimintamalli uudistettiin ja ensi käynnille perheneuvolaan on päässyt viikon sisällä yhteydenotosta. Huolestuttavaa on, että koulukiusattujen osuus on Kouluterveyskyselyn perusteella kasvussa Hyvinkäällä. Muissa vertailukunnissa vähintään kerran viikossa koulukiusattujen määrä laski vuodesta 2010, mutta Hyvinkäällä koulukiusattujen osuus nousi yhden prosenttiyksikön verran. Kasvu ei suhteellisesti ole voimakas, mutta huomionarvoista on, että kiusattujen osuus on kasvanut Hyvinkäällä kolmena edellisenä tarkastelukertana. Ilahduttavasti sekä tupakointi että humalajuominen on vuoden 2013 Kouluterveyskyselyn mukaan vähentynyt hyvinkääläisten 8. ja 9. luokan oppilaiden keskuudessa. Esimerkiksi tosi humalaan itsensä joi kuukausittain 12,1 prosenttia, kun vuonna 2008 vastaava lukema oli 19,5 prosenttia. Kouluterveyskyselyn tulokset ovat varsin hyvin linjassa Elämäni Sankari ry:n vuonna 2013 tekemän hyvinvointikyselyn kanssa. Hyvinvointikyselyyn vastasi hyvinkääläistä yläkouluikäistä lasta, joista 9 prosenttia joi itsensä voimakkaaseen humalaan vähintään kuukausittain. Hyvinvointikyselyn tulosten mukaan 11 prosenttia hyvinkääläisistä luokan oppilaista tupakoi säännöllisesti. Kouluterveyskyselyn mukaan hyvinkääläisistä 8. ja 9. luokan oppilaista säännöllisesti tupakoivien osuus oli 13,5 %. Marraskuussa 2013 valtuustossa käsitellyn hyvinvointikertomuksen jälkeen on uusia indikaattoritietoja saatu myös muutamiin muihin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman seurantaindikaattoreihin: Kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä pysyi vuonna 2012 täysin ennallaan vuoteen 2011 verrattuna, mutta on kasvanut vuosina Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä laski aavistuksen (0,2 prosenttiyksikköä), mutta oli edelleen selvästi vertailukuntia ja koko maan tasoa suurempi Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus laski selvästi (1,1 prosenttiyksikköä) Valtakunnallisten indikaattorien lisäksi Hyvinkää on myös omatoimisesti kerännyt lapsiin ja lapsiperheisiin liittyvää tietoa. Tammikuussa 2014 tehtiin varhaiskasvatuspalveluissa sähköinen kysely Lasten kotihoidon tuen Hyvinkää-lisästä. Kaikille alle 3-vuotiaiden lasten perheille (1344 lasta) lähetettiin tiedote kyselystä. Kyselyyn määräajassa vastanneita oli 319. Kyselyn mukaan vanhemmat toivoivat Hyvinkää-lisän ehtoihin muutoksia koskien vanhempien työssäoloa tai opiskelua ennen äitiys- ja vanhempainloman alkua, lisäksi toivottiin hakuajan muuttamista joustavammaksi sekä perheen toisen aikuisen äkillisen lomautuksen tai työttömyyden huomioimista. Lisäksi hyvinkääläiset osallistuivat vuonna 2009 syntyneiden hyvinvointiselvitykseen, jossa selvitettiin lasten hyvinvointiin liittyviä (mm. turvallisuus, ruokailu, puuhat kavereiden kanssa) kokemuksia sekä heidän vanhempiensa niihin liittyviä ajatuksia. 11

12 Paketti 4: Nuoret ja nuoret aikuiset V1 = Kerava V2 = Järvenpää V3 = Porvoo V4 = Lohja V5 = Tuusula V6 = Nurmijärvi V7 = Koko maa V8 = Helsingin seutukunta Teema Perusindikaattori Hyvinkää V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 V8 Arvo Muutos Kera Järv Porv Lohj Tuus Nurm Koko Hels Elämänlaatu Ei yhtään läheistä ystävää, % 8,9 8,2 4,9 6,9 7,3 5,9 8,0 6,4 6,0 lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Info Elämänlaatu Ei yhtään läheistä ystävää, % 7,1 8,7 7,7 9,6 9,1-9,6 7,5 7,5 ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Info Henkinen hyvinvointi Mielenterveyden ja käyttäytymisen 1 0,7 1,2 0,9 0,7 1 0,8 0,9 0,7 häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisistä (2013) Info Terveys ja toimintakyky Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi 21,1 24,6 21,4 27,6 20,7-24,2 21,7 21,3 tai huonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Info Turvallisuus Kokenut fyysistä uhkaa vuoden 21,7 25,7 22,2 22,3 24,8-23,0 23,1 25,7 aikana, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Info Opiskelu ja työ Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 13,2 14,7 14,3 11,4 13,4 11,7 12,3 10,8 13, vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä (2012) Info Asuminen ja ympäristö Koulun fyysisissä työoloissa 53,1 31,8 28,8 37,2 48,3 49,8 35,6 38,5 40,7 puutteita, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Info Toimeentulo Toimeentulotukea pitkäaikaisesti 3,8 2,8 3,8 2,5 2,1 1,7 1,5 3 2,9 saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info Kuntalaisten palvelut Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / 1,4 1,8 1 0,8 1, ,3 1, vastaavanikäistä (2012) Info Kunnan lisäämät indikaattorit Perusindikaattori Hyvinkää V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 V8 Arvo Muutos Kera Järv Porv Lohj Tuus Nurm Koko Hels Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta (2013) Info 13,6 10,7 9,9 13,1 15,1 8,7 8,5 14,6 8,8 Keskeisimmät muutokset paketin Nuoret ja nuoret aikuiset hyvinvointitiedossa Keskeisimmät muutokset sähköisen hyvinvointikertomuksen nuoriin ja nuoriin aikuisiin liittyvässä hyvinvointitiedossa ovat peräisin vuonna 2013 tehdystä Kouluterveyskyselystä. Kouluterveyskyselyn perusteella yksinäisyys oli lisääntynyt lukiolaisten keskuudessa ja vähentynyt ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien 12

13 keskuudessa. Huolestuttavaa on terveydentilansa huonoksi kokevien ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden osuuden kasvu (+3,6 prosenttiyksikköä). Yksittäisen vuoden tulos voi johtua satunnaisesta vaihtelusta, mutta terveydentilansa huonoksi kokevien osuus ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. -luokan oppilaista Hyvinkäällä on pysytellyt kolmessa viimeisimmässä kyselyssä 20 prosentin tuntumassa. Positiivista puolestaan on, että fyysistä uhkaa on kokenut yhä harvempi ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. luokan opiskelija. Lukion työoloissa koki puolestaan puutteita yhä useampi opiskelija. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden nuorten osuus pysyi ennallaan, aivan kuten myös koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus. Vuoden 2014 aikana toimeentulotukea saavien nuorten määrä on lähtenyt kasvuun. Nuorisotyöttömyys lisääntyi voimakkaasti vuonna Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä oli Hyvinkäällä vuonna 2013 korkeampi kuin yhtenäkään aiempana vuonna 2000-luvulla. Keskimäärin alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli kaupungissa 319, kasvua vuoteen 2012 nähden oli 34 %. Paketti 5: Työikäiset V1 = Kerava V2 = Järvenpää V3 = Porvoo V4 = Lohja V5 = Tuusula V6 = Nurmijärvi V7 = Koko maa V8 = Helsingin seutukunta Teema Perusindikaattori Hyvinkää V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 V8 Arvo Muutos Kera Järv Porv Lohj Tuus Nurm Koko Hels Henkinen hyvinvointi Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa 18,6 17,2 18,1 16,8 18,9 15,7 17,5 17,7 16 saaneet vuotiaat / 1000 vastaa- vanikäistä (2013) Info Terveys ja toimintakyky Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info Opiskelu ja työ Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % vuotiaista (2013) Info 7,3 6,5 6,4 6,3 7,7 5,6 5,3 8 5,3 4,1 3,2 3,1 3,8 3,9 2,2 1,8 4,6 - Toimeentulo Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet ,3 1,7 1,1 0,9 1 2,1 2,8-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info Kuntalaisten palvelut Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / vastaavanikäistä (2012) Info 1,9 2,4 2,2 1,8 1,9 1,4 1,4 3,1 4,1 Keskeisimmät muutokset paketin Työikäiset hyvinvointitiedossa Mielenterveysperusteisesti päivärahaa saaneiden osuus vuotiaista laski selvästi vuonna 2013, mutta oli kuitenkin Hyvinkäällä korkeampi kuin valtaosassa vertailukuntia. Huolestuttavaa on vaikeasti työllistyvien kasvava osuus vuotiaista. Vuonna 2013 vaikeasti työllistyviä oli Hyvinkäällä enemmän kuin vertailukunnissa. Vaikeasti työllistyvien ryhmään luetaan pitkäaikaistyöttömät, rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät, toimenpiteeltä työttömäksi jääneet ja toimenpiteeltä toimenpiteelle siirtyneet. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden osuus vuotiasta laski hieman (0,2 prosenttiyksikköä) ja päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden osuus pysytteli ennallaan. 13

14 Paketti 6: Ikäihmiset V1 = Kerava V2 = Järvenpää V3 = Porvoo V4 = Lohja V5 = Tuusula V6 = Nurmijärvi V7 = Koko maa V8 = Helsingin seutukunta Teema Perusindikaattori Hyvinkää V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 V8 Arvo Muutos Kera Järv Porv Lohj Tuus Nurm Koko Hels Henkinen Dementiaindeksi, ikävakioitu (2010) Info 87,9 108,1 106,1 110,4 103,2 99,7 69, hyvinvointi Terveys ja Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 63 60,3 60,3 57,9 60,3 59,5 60,9 62,6 57,3 toimintakyky 65 vuotta täyttäneitä, % vastaa- vanikäisestä väestöstä (2013) Info Asuminen ja ympäristö Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info 91,8 94,4 93,5 91, ,2 Toimeentulo Kuntalaisten palvelut Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info 1,6 0,9 1,5 1,8 1,5 1,1 1,2 2,6 1,6 8,1 6 11,3 11,8 8,4 12,4 13,4 11,9 10,6 Keskeisimmät muutokset paketin Ikäihmiset hyvinvointitiedossa Ikäihmisten hyvinvointitietoon on viimeisimmän hyvinvointikertomuksen jälkeen tullut muutamia muutoksia. Ikävakioitu dementiaindeksi nousi, mutta oli kuitenkin pienempi kuin kaupunkimaisissa naapurikunnissa. Dementiaindeksi ilmaisee Alzheimer-tautiin myönnettyjen reseptilääkekorvausoikeuksien määrän suhteutettuna väestöön ja edelleen koko maan tasoon koko maan tasoon Kotona asuvien 75-vuotiaiden osuus ikäryhmästä nousi 1,4 prosenttiyksikköä ja oli suurempi kuin koko maassa. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleiden 75-vuotiaiden osuus puolestaan pysyi vuoden 2012 tasolla. 14

15 2. Johtopäätökset hyvinvointitilanteesta 1. Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima VAHVUUDET Työpaikkaomavaraisuus Kärkiyritysten vakaa tilanne Hyvä ja monipuolinen asuntotonttitarjonta Sijainti metropolialueella Viimeaikainen pirteä väestönkasvu Keskimääräistä suuremmat verotulot Tiivis kaupunkirakenne Hyvinvointikyselyn tulosten perusteella kattava julkinen liikenne HAASTEET Voimakkaasti kasvanut työttömyysaste Naapurikuntiin verrattuna haasteellinen ikärakenne Yksinhuoltajaperheiden kasvava määrä Naapureita heikompi väestön koulutustaso Kuntatalouden kehitys Demografinen huoltosuhde suurempi kuin Helsingin seudulla Yhden hengen asuntokuntien suuri määrä Väestön ikääntyminen Verotulojen kasvun hidastuminen Tavoitteen mukaisen väestönkasvun ylläpito asuntomessuvuoden jälkeenkin Väestönkasvun myötä lisääntyvä palvelutarve esim. terveyspalveluissa Suomenkielen opetus kasvavalle vieraskielisten määrälle VAIKUTUSKEINOJA: Riittävästä ja monipuolisesta asuntotarjonnasta huolehtiminen Elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittäminen Tehokas markkinointi TEHDYT TOIMENPITEET: Hyvinkään kaupungin vuoden 2013 talousarvioon liittyen toteutettiin kokonaan tai osittain seuraavat sitovat vuositavoitteet, jotka toteuttamalla pyrittiin lisäämään kaupungin elinvoimaa ja monipuolistamaan elinkeinoelämää: Vuositavoitteet (2013): Kaupunki luovuttaa 57 tonttia erityyppistä rakentamista varten Kaupunki rakentaa kunnallistekniikan tontinluovutuksen mukaisesti Omakotitonttien tarjonnan turvaamiseksi pyritään säilyttämään kahden vuoden luovutusta vastaava tonttivaranto asemakaavoissa Keskustan täydennysrakentaminen selvitetään Hangonsillan ja Koritsoonin alueella Maankäytön periaatteet osoitetaan ajan tasalla olevalla yleiskaavalla Yrittäjämäinen toiminta ja yrittäjyys osaksi urasuunnittelua kouluissa Huolehditaan riittävästä ja monipuolisesta yritystonttien asemakaavavarannosta Asuntomessujen hyödyntäminen niin taloudellisesti kuin imagollisesti Asuntomessujen yhteydessä toteutetaan turvallisuusteema alkuperäisten suunnitelmien ja 24 turvallista tuntia toimintasuunnitelman mukaisesti 15

16 TOIMENPITEET VUONNA 2014 Vuonna 2014 kaupungin elinvoimaa ja elinkeinoelämää edistetään mm. seuraavilla talousarvioon sisältyvillä toimenpiteillä: Tavoite: Hyvinkään tunnettuus laadukkaiden sivistys- ja vapaa-ajan palvelujen tarjoajana kasvaa. Toimenpide: Yhteistyössä viestintä-yksikön kanssa Hyvinkään kaupungin markkinoinnissa nostetaan esille esimerkkejä kaupungin sivistys- ja vapaa-aikapalveluiden laadusta. Resurssi: Sivistystoimi ja viestintäyksikkö Tavoite: Yrittäjämäinen toiminta ja yrittäjyys osaksi urasuunnittelua kouluissa Toimenpide: Yrittäjyyttä pilotoidaan koulujen opetuksessa. Resurssi: Sivistystoimi, yritysasiamies ja liiketoimintajohtaja Tavoite: Paikallisen yrittäjyyden edistäminen ja yrittäjien tietoisuuden lisääminen kaupungin hankinnoista. Toimenpide: Laaditaan suunnitelma vuositavoitteen saavuttamiseksi. Resurssi: Konserni- ja tukipalvelut Tavoite: Kuntalaisiin kohdistuvan turvallisuustoiminnan laatua parannetaan. Laaditaan mittaristo, jonka avulla arvioidaan tapaturmakehitystä ja tämän pohjalta tehdään toimenpideohjelma tapaturmien vähentämiseksi. Resurssi: Konserni- ja tukipalvelut 2. Kaikki ikäryhmät VAHVUUDET Helposti autottomien saavutettavissa olevat palvelut keskustassa Arkiliikuntamahdollisuuksien parantaminen: hankkeet, olosuhteet rahoitukset Monipuoliset harrastusmahdollisuudet Asunnottomien yksinäisten suhteellisen pieni määrä Kaupungin terveydenedistämisaktiivisuus Helposti saatavilla olevat liikuntapalvelut (katso liitteenä oleva hyvinvointikysely) Hyvinvointikyselyn perusteella helposti saatavilla olevat terveyspalvelut HAASTEET Heikko äänestysaktiivisuus Pienituloisuusaste Miten vastataan väestönkasvun aiheuttamaan palvelutarpeen kasvuun esim. terveydenhuollossa, m.l. suun terveydenhuolto? Hyvinvointikyselyn perusteella kuntalaiset kokevat, että heidän vaikutusmahdollisuudet palveluiden kehittämiseen ovat heikot VAIKUTUSKEINOT Vapaaehtoistoiminnan laajentaminen edellyttää toimivia tukipalveluja vapaaehtoisille: apua pitää saada heti tarvittaessa, muuten vapaaehtoiset/omaiset jäävät yllättävien tilanteiden aiheuttaman vastuun pelossa helposti pois toiminnasta Liikennesuunnittelulla luodaan edellytykset terveellisten liikkumismuotojen käyttöön TEHDYT TOIMENPITEET: Hyvinkään kaupungin vuoden 2013 talousarviossa oli tavoitteita, joilla pyrittiin suoraan tai välillisesti edistämään kaikkien ikäryhmien terveyttä ja hyvinvointia. Lisäksi eri ikäryhmille suunnatut toimenpiteet kasvattavat luonnollisesti samalla koko Hyvinkään väestön hyvinvointia. Vuonna 2013 toteutettiin mm. seuraavat vuositavoitteet: Selvitetään hyvinvointikioskin perustamismahdollisuus Vapaaehtoistoiminnan laajentuminen Parannetaan edellytyksiä asiakaslähtöisten palveluprosessien johtamiseen ja kehittämiseen TOIMENPITEET VUONNA 2014 Yleisesti kaikkien ikäryhmien hyvinvoinnin tueksi on talousarviossa ja vuoden 2013 hyvinvointikertomuksessa nostettu esille mm. seuraavia sitovia tavoitteita ja toimenpiteitä vuodelle 2014: 16

17 Tavoite: Luontopolkuverkoston kehittäminen Hyvinkäälle Toimenpide: Suunnitelma hyvinkääläisistä luontopoluista valmis Resurssi: Ympäristölautakunta Tavoite: Luontopolkuverkoston kehittäminen Hyvinkäälle (siirtyy vuodelle 2015) Toimenpide: Neljä luontopolkua valmiina Resurssi: Ympäristölautakunta (vaatii EU:n + yksityisen rahoituksen) Tavoite: Vapaaehtoistoiminnan laajentuminen ja monipuolistuminen Toimenpide: Kaikille avoimen olohuonetoiminnan verkosto perustetaan Resurssi: Koti- ja laitospalvelut Tavoite: Perusturvassa otetaan vähintään kaksi uutta sähköisen asioinnin toimintamallia käyttöön vuoden aikana. Toimenpide: Valmistellaan käyttöönottoa Resurssi: Sosiaalipalvelut, terveydenhuolto 3. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet VAHVUUDET Uusi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tehty Monialaisen yhteistyön toimintakulttuurin aseman vahvistuminen perusturvassa ja sivistystoimessa Varhaisen tuen malli on otettu käyttöön alle kouluikäisten palvelujärjestelmässä Varhaiskasvatuspalvelut ovat monipuolisia; vaihtoehtoiset päivähoitopalvelut, kotihoidon tuen kuntalisä, perhekeskus Pikku-Veturi Harrastusmahdollisuudet ovat monipuolisia Vähentynyt humalahakuinen juominen ja tupakointi Monipuoliset eroperheiden palvelut HAASTEET Lisääntyneet kokemukset koulukiusaamisesta Lapsiperheiden toimeentulovaikeudet Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimenpiteitä ei ole kaikilta osin toteutettu Lasten ja nuorten päihteiden käyttö Lastensuojelun korkea tarve Yleistynyt mielenkiinto muita päihteitä (esim. kannabis) kohtaan VAIKUTUSKEINOJA Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttaminen Asetuksen mukaiset terveystarkastukset äitiys- ja lastenneuvolassa, 4-vuotistarkastukset yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa Erityistä tukea tarvitsevien lasten tunnistaminen neuvolassa ja tarvittavan tuen järjestäminen sekä neuvolan ja varhaiskasvatuksen tiivis yhteistyö Toimeentulotukea saavien lapsiperheiden sosiaalisen ohjauksen ja neuvonnan vahvistaminen Varhaisen tuen palveluiden parempi kohdentaminen sitä tarvitseville perheille Vauvaperhetyön käynnistäminen perheneuvolassa Moniammatillisen perhekuntoutuksen käynnistäminen (lastensuojelu, psykososiaaliset palvelut) Varhaisen vaiheen perheasiainsovittelun vahvistaminen Liikuntapäiväkotitoiminta Yhteisöllisen hyvinvoinnin tukeminen oppilaitoksissa Erityistä tukea tarvitsevien lasten tunnistaminen kaikissa kaupungin palveluissa - ei vain neuvoloissa - ja sovitut menettelytavat asioihin tarttumiseksi TEHDYT TOIMENPITEET Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa vuodelle 2013 osoitetuista toimenpiteistä toteutui kokonaan tai osittain seuraavat toimenpiteet: Perhehoidon osuus sijaishuollon hoitovuorokausista on noussut vähintään 50%:iin Palveluverkkosuunnitelman toteuttaminen Perustetaan kansainvälinen koulu / englanninkielinen opetus (toteutui jo 2012) 17

18 Toteutumatta jäivät voimavarojen puutteen vuoksi vuonna 2013 suunnitelman seuraavat toimenpiteet: Lisätään lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijä Perustetaan perheneuvolaan uusi psykologin vakanssi, jotta perheneuvolan tarjoamaa asiantuntemusta ja hoitoa voidaan kehittää enemmän vauvaperheiden tarpeisiin vastaavaksi Lisäksi vuoden 2013 talousarvion sisältyvistä tavoitteista toteutettiin kokonaan seuraavat toimenpiteet: Järjestetään ikäluokittain seuraavat tapahtumat: o 6.-lk Päihdekupla o 7.-lk Ryhmäytysviikko o 8.-lk Teematunnit kouluissa o 9.-lk Ysiltä Elämään -messut Nuorisopalveluiden työntekijät toimivat aktiivisesti sosiaalisessa mediassa (Facebookissa), jonka kautta työntekijät ovat tavoitettavissa ja jossa järjestetään viikoittaista toimintaa chatin kautta. Lisäksi käynnistetään Hyvinkään Pelitalo-toiminta syyskuusta 2012 alkaen nuorisotalo Sillassa, mikä mahdollistaa monipuolisen, tavoitteellisen ja yhteistoiminnallisen tietokoneiden käytön nuorten kanssa. Liikunta- ja nuorisopalvelut sekä perusopetus järjestävät kerhotoimintaa eri kaupunginosissa, kouluilla ja nuorisotaloilla Luodaan vuoden 2013 aikana terveysliikunnan toimintamalli Valistuksen lisääminen, tupakointikieltojen tehokkaampi valvonta, yhteinen toimintamalli tupakointiin puuttumiseen TOIMENPITEET VUONNA 2014: Tavoite: Vanhemmuuden tukeminen vertaisryhmissä Toimenpide: Järjestetään vertaisryhmätoimintaa Resurssi: Perusturva ja Sivistystoimi Tavoite: Lasten hyvinvointi paranee Toimenpide: Laaditaan toimintamalli lasten huomioimiseksi aikuisten palveluissa Resurssi: Perusturva Tavoite: Verkostoyhteistyö ja viestintä kiinteäksi osaksi toimintaa. Vahvistetaan eri toimijoiden yhteistyötä Toimenpide: Päivitetään verkostoyhteistyön toimintatapoja ja koulutetaan henkilöstöä. Arvioidaan verkostoyhteistyön toimivuutta Resurssi: Perusturva ja Sivistystoimi Tavoite: Järjestetään ohjaus- ja kerhotoimintaa 90h / vko toimintakauden aikana Toimenpide: Nuoriso- ja liikuntapalvelujen sekä koulujen kerhotoiminnan toimesta järjestetään monipuolista kerho- ja ohjaustoimintaa peruskouluikäisten vapaa-ajalle Resurssi: Nuoriso- ja liikuntapalvelut sekä perusopetus Tavoite: Kehitetään koulussa tehtävää nuorisotyötä. Tavoitteena viihtyvyyden ja työmotivaation kasvu koulussa Toimenpide: Hyvinkää mukana valtakunnallisessa nuorisotutkimusverkoston nuorisotyötä koulussa tutkimuksessa. Tutkimus valmistuu Käynnistetään Härkävehmaan koulun ja nuorisopalvelujen välillä yhteistyö jolla kehitetään toimivia malleja koulussa tehtävään nuorisotyöhön Resurssi: Nuoriso- ja liikuntapalvelut sekä perusopetus Tavoite: Kotihoidon tuen Hyvinkää-lisän päivittäminen Toimenpide: Tarkennetaan kuntalisän ehtoja, tavoitteena päivähoitolasten vähentyminen Resurssi: Varhaiskasvatus Tavoite: Jokaisella koululla, päiväkodilla ja lukiolla toteutetaan kerran lukuvuodessa sekä pelastautumis- että suojautumisharjoitus. Tulikukko-toimintaa uudistetaan. Toimenpide: Päiväkodit, koulut ja lukiot järjestävät pelastautumis- ja poistumisharjoituksen kerran lukuvuodessa. Tulikukko-toimintaa kehitetään yhdessä pelastuslaitoksen kanssa. Resurssi: Sivistystoimi Tavoite: Kuntouttavan näkökulman lisääminen erityisopetuksessa ja lähikouluperiaatteen vahvistaminen. Toimenpide: Vaikeasti käytöshäiriöisten opetuksessa siirrytään emoluokkatyyppisiin ratkaisuihin ja mahdollistetaan entistä enemmän lähikouluperiaatteen toteutuminen. Resurssi: Sivistystoimi ja Perusturva 18

19 Lisäksi uudessa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi on suunniteltu tehtävän seuraavat toimenpiteet: Vuosi 2014 Asiakastyytyväisyyskysely tehdään sähköisesti Netti-Neuvola Nellissä. Nuorten perhehoidon kehittämissuunnitelman laatiminen Päivitetään verkostoyhteistyön toimintatapoja ja koulutetaan henkilöstöä. Arvioidaan verkostoyhteistyön toimivuutta vuosittain työntekijöille suunnatulla Webropol kyselyllä yhteistyön sujuvuudesta. Nuorisoaseman toiminta vakinaistetaan osaksi sosiaalipalveluiden toimintaa Kehitetään toimivia malleja kouluissa tehtävään nuorisotyöhön. Osallistutaan valtakunnalliseen tutkimukseen. Lisätään psykologi- ja kuraattoripalvelut lain vaatimalle tasolle alkaen. Asiantuntija-avusteinen huoltoriitojen sovittelu käynnistetään Hyvinkään Käräjäoikeudessa Perheasioiden sovittelu otettu käyttöön perheoikeudellisessa yksikössä ja perheneuvolassa Perhekuntoutus vakinaistettu osaksi lastensuojelun perhetyötä Käynnistetään osana perusturvan virtaviivaistamishanketta perusturvan lasten, nuorten ja perheiden palveluiden uudistaminen ja painopisteen siirtäminen korjaavista palveluista varhaiseen tukeen Vuodet Yhteisen esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman valmistelu. Lasten, nuorten ja perheiden erityis- ja tukipalvelut liitetään kiinteäksi osaksi asiakkaan saamia peruspalveluja. Vuodet Järjestetään verkostoyhteistyön toimintatapoja käsitteleviä työpajoja ja koulutetaan henkilöstöä. Vaikutuksia arvioidaan laatimalla Webropol kysely henkilöstölle. Perheasioiden sovittelun toimintamallia tarjotaan kaikille sitä pyytäneille Järjestetään vertaisryhmätoimintaa (tavoitteena vanhemmuuden tukeminen vertaisryhmissä) Vaikeasti käytöshäiriöisten opetuksessa siirrytään emoluokkatyyppisiin ratkaisuihin ja mahdollistetaan entistä enemmän lähikouluperiaatteen toteutuminen. Järjestetään ohjaus- ja kerhotoimintaa. Lähi lii-kuntapaikkasuunnitelma. Liikunta-alueiden kunnossapito. Huomioidaan tulevissa suunnitelmissa myös paljon tilaa vaativat liikuntalajit (esim. salibandy). Tarkennetaan opetus-suunnitelmassa olevaa ohjaussuunnitelmaa. Opiskelijahuolto lain edellyttämälle tasolle. 4. Nuoret ja nuoret aikuiset VAHVUUUDET Nuorisolain mukainen monialainen yhteistyö käynnistetty ja toimintaa kehitetään edelleen Nuorisopalvelut järjestävät yhteistyössä perusopetuksen kanssa koko ikäluokkaa koskevia, opetussuunnitelmaan kirjattuja teemakokonaisuuksia, esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta Erityisnuorisotyön kohdennettu Seitti -toiminta on vakiintunut ja tunnettu toimintamuoto Jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle on laskennallisesti voitu taata koulupaikka lukiossa, nivelvaiheen opinnoissa tai ammatillisessa koulutuksessa Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuuden laskusuunta ja verraten alhainen taso Kouluterveyskyselyn (2013) mukaan lukiolaisten ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien humalajuominen on vähäisempää kuin milloinkaan 2000-luvulla Eri ikäluokille suunnatut teemapäivät Runsaat mahdollisuudet harrastustoimintaan olosuhteet, kerhotoiminta, yhdistystoiminta, kulttuuripolku Nuorille on riittävästi tarjolla työpajalla työharjoittelupaikkoja Etsivän Nuorisotyön ohjaajien määrä noussut kahdesta kolmeen ohjaajaa HAASTEET Kaikkein heikoimmassa asemassa oleville nuorille ei ole riittävästi matalankynnyksen tai yhdenluukun periaatteella toimivia, nuoria kokonaisvaltaisesti tukevia palveluita Nuorisotyöttömyys jatkoi kasvamista

20 Nuorten toimeentulotukiriippuvuus Palveluiden ulkopuolelle jää yhä nuoria Myönteinen asenne kannabiksen käyttöön on lisääntynyt jatkuvasti VAIKUTUSKEINOJA: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttaminen Yhteenvetojen tekeminen oppilaiden terveystarkastuksista (varhaisen tuen mahdollisuuksien tunnistaminen) Oppilaiden ja huoltajien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen Lastensuojelun ns. jälkihuoltonuorten sosiaalityön vahvistaminen Palveluiden ulkopuolelle jäävien määrän minimoiminen vahvistamalla edelleen etsivää nuorisotyötä ja nuorten työllistymistä ja kuntoutusta tukevaa toimintaa Nuorten ohjaaminen työvoimapulasta kärsiville aloille Monialaisen yhteistyön edelleen kehittäminen kattavan palvelujen kokonaisuuden varmistamiseksi Nuorisotakuun toteutumisen seuranta Koulu on enemmän tutkimushankkeesta saatavien tulosten hyödyntäminen kouluviihtyvyyden parantamiseksi TEHDYT TOIMENPITEET Kts. kohta Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet. TOIMENPITEET VUONNA 2014 Tavoite: Lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus harrastaa aktiivisesti. Toimenpide: Järjestetään ohjaus- ja kerhotoimintaa toimikauden aikana Resurssi: Sivistystoimi Tavoite: Toisen asteen oppilashuoltoresurssit lain edellyttämälle tasolle Toimenpide: Järjestetään toisen asteen oppilashuolto 2014 Resurssi: Sivistystoimi Tavoite: Vakinaistetaan nuorisoasema. Toteutunut Resurssi: perusturva Tavoite: Nuorisotakuun kehittämishankkeen avulla luodaan Hyvinkäälle nuorisotakuun toteuttamisentoteuttamis-, seurantakäytänteet ja indikaattorit. Hanke käynnistetty, jatkuu vuoden loppuun Resurssi: Sivistystoimi Lisäksi nuorten hyvinvointia edistetään mm. seuraavilla toimenpiteillä Selvitetään Ankkuri -toimintamallin käyttöönottoa liittyen varhaiseen puuttumiseen. Selvitetään Tajua Mut - Liputusmallin käyttöönotto Kehitetään edelleen ehkäisevän työn näkökulmasta monialaisen yhteistyön keinoin nuorten palveluita Toteutetaan Nuoret kuntapalveluita arvioimassa menetelmän avulla nuorten kuuleminen osana Nuorisotakuun Neuvottelukunnan kehittämistoimintaa 5. Työikäiset VAHVUUDET Koheneva koulutustaso Panostukset sosiaaliseen työllistämiseen Hyvin toimivat ja monipuoliset työllisyyspalvelut Koko maata parempi työllisyystilanne ASKEL-työryhmässä ja liikennesuunnittelussa on toimittu aktiivisesti pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen käytön edistämiseksi HAASTEET Toimeentulovaikeudet Työttömyyden kasvu 20

21 Työkyvyttömien verraten suuri osuus Sairastavuus, suunnitelmallinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Pitkäaikaistyöttömien määrän voimakas kasvu Vaikeasti työllistyvien suuri määrä VAIKUTUSKEINOJA Neuvonta ja ohjaus erityisryhmille Työllistymistä tukevien toimien ja pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten vahvistaminen edelleen Asumisen tuen vahvistaminen aikuissosiaalityössä Terveellisen liikkumisen lisääminen; Pyritään lisäämään kestävää liikkumista, kuten kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä, samalla vähentäen yksityisautoilua, sekä kehittämään liikuntapaikkoja Voimavarojen suuntaaminen ehkäisevään/varhaisesti tukevaan mielenterveystyöhön Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelman toteuttaminen TEHDYT TOIMENPITEET Vuonna 2013 toteutettiin mm. seuraavat vuoden 2014 hyvinvointikertomuksessa luetellut toimenpiteet: Terveystarkastusten järjestäminen opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille Hyvinvointikioskin perustamismahdollisuuksien kartoittaminen Pyritään lisäämään kestävää arkiliikkumista, kuten kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä, samalla vähentäen yksityisautoilua. Kehitetään liikuntapaikkoja. Laaditaan selvitys pienlainojen myöntämisen toimintamallin käyttöönoton edellytyksistä. Laaditaan toimintaohjeet elämänhallintansa menettäneiden turvallisen ja terveellisen asumisen järjestämiseksi TOIMENPITEET VUONNA 2014 Tavoite: Pitkäaikaistyöttömien siirtyminen työllistymistä edistävistä palveluista ja välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille paranee Toimenpide: Yritysyhteistyön kehittämishanke käynnistetään. Resurssi: Sosiaalipalvelut Lisäksi työikäisten hyvinvointia edistetään mm. seuraavilla toimenpiteillä: Laajennetaan kuntouttavaa työtoimintaan, jotta kasvavalle joukolle pitkäaikaistyöttömiä voidaan tarjota aktivointitoimenpiteitä Uudistetaan pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten toimintamalli 6. Ikäihmiset VAHVUUDET Helposti iäkkäiden saavutettavissa olevat kauppa- ja asiointipalvelut keskustassa Täyttä kansaneläkettä saaneiden osuuden laskusuunta Monipuoliset harrastusmahdollisuudet Kolmannen sektorin mukaan ottaminen ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseen (kaupungin koordinoima vapaaehtoistyö "Hyvän arjen kuriirit") Laitoshoidossa olevien ikäihmisten osuuden pienentyminen HAASTEET Ympärivuorokautisen hoidon paikkojen määrä liian pieni palvelutarpeeseen nähden Rakennemuutoksen eteneminen laitoshoidosta palveluasumiseen Ennaltaehkäisevän hyvinvointityön pirstaleisuus VAIKUTUSKEINOJA Palveluohjauksen roolin vahvistaminen neuvonnan ja ohjauksen antamisessa Hyvinvointia edistävät kotikäynnit (ravitsemus, liikunta, tapatur.) kohdennettuna näyttöön perustuen eniten hyötyvään ryhmään Kolmannen sektorin toimijoiden, seurakunnan, yksityisen sektorin ja kaupungin kumppanuuden vahvistaminen 21

22 Ikääntyneiden hyvinvointikyselyt Henkilöstöresursoinnin priorisointi TEHDYT TOIMENPITEET Vuoden 2013 hyvinvointikertomuksessa nostettiin esille seuraat ikäihmisten hyvinvointia lisänneet toimenpiteet vuodelle 2013: Kehitetään erityisesti senioreille suunnattuja kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalveluita Vanhuspalvelulain neuvontavelvoitteiden täyttäminen, hyvinvointikioskin perustamismahdollisuuksien kartoittaminen Hyvän arjen kuriirit toiminnan laajentaminen Henkilöstön osaamisen lisääminen, henkilöstömäärän lisääminen talousarvion puitteissa, vanhuspalvelulain velvoitteiden täytäntöönpano Paavolan vanhankodin peruskorjaus ja laajennus, Sahanmäen palvelukeskuksen peruskorjaus ja laajennus TOIMENPITEET VUONNA 2014 Tavoite: Käynnistetään ikääntyneiden osalta hyvinvointikioski Toimenpide: Lepovillan palvelupysäkkitoiminta aloitetaan Resurssi: Koti- ja laitospalvelut Tavoite: Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus säilyy n. 91 %:ssa Toimenpide: Varhaisen tuen vahvistaminen palveluohjauksella ja uudistuvalla päivätoiminnalla sekä tehostetun kotihoidon laajentamisella Resurssi: Koti- ja laitospalveluiden nykyiset resurssit Tavoite: Asiakkaiden osallisuus palveluiden kehittämisessä Toimenpide: Asiakas- omais- ja henkilöstöpalautteen kerääminen ja julkaiseminen sekä esille tulleiden kehittämiskohteiden eteenpäin vieminen Resurssi: Koti- ja laitospalveluiden nykyisillä resursseilla Tavoite: Asiakkuusprosessin uudelleen arviointi asiakaskeskeisesti ja välitön asiakastyö kasvaa vähintään %:iin työajasta asiakasrajapinnassa työskenteleviltä Toimenpide: Palveluohjauksen uudelleen organisointi asiakastarvetta vastaavaksi, sijoittamistoiminnan kehittäminen ja Kotona kokonainen elämä hankkeen mukaiset toimenpiteet Resurssi: Koti- ja laitospalveluiden nykyiset resurssit ja hankerahoitus 22