Arviointikertomus 2011

Transkriptio

1 LOVIISAN KAUPUNKI Arviointikertomus 2011 Loviisan kaupungin tarkastuslautakunta

2 Sisällysluettelo 1 LAUTAKUNNAN TOIMINTA 3 a) Tehtävät ja toiminnan tarkoitus sekä tavoitteet 3 b) Tarkastuslautakunnan kokoonpano ja toimintamuodot 3 c) Tilintarkastus 3 2 EDELLISTEN VUOSIEN ARVIOINTIKERTOMUSTEN JOHDOSTA TEHTYJEN TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI 4 3 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI 4 a) Strategiset tavoitteet 4 b) Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 4 c) Investoinnit 7 4 HENKILÖSTÖ 8 5 KUNTAKONSERNILLE ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 8 6 MUUT HAVAINNOT 9 7 YHTEENVETO 9 8 ALLEKIRJOITUKSET 10 2

3 1 LAUTAKUNNAN TOIMINTA a) Tehtävät ja toiminnan tarkoitus sekä tavoitteet Tarkastuslautakunnan tehtävistä on säädetty Kuntalain 9. luvussa. Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan on kuntalain 71 :n mukaan valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Lisäksi tarkastuslautakunta seuraa tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista. Tarkastuslautakunta antaa valtuustolle vuosittain arviointikertomuksen, jossa lautakunta esittää arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta tilikaudelta. b) Tarkastuslautakunnan kokoonpano ja toimintamuodot Kaupunginvaltuuston valitsemat tarkastuslautakunnan jäsenet ja heidän varajäsenensä vuonna 2011: Varsinaiset jäsenet Pertti Lohenoja, Pj SDP Gunnel Laukas, Vpj RKP Jan Backlund RKP Hans Stoor RKP Raija Viklund SDP Kari Hagfors KOK Paula Järvinen PS Henkilökohtainen varajäsen Juhani Uitto SDP Kristina Lönnfors RKP Maria Gustafsson RKP Susanne Ståhlström RKP Ari Räisänen SDP Pertti Ajomaa KOK Kimmo Nykänen PS Tarkastuslautakunnan sihteerinä on toiminut tilintarkastaja. Tarkastuslautakunta kokoontui vuoden 2011 tilintarkastukseen ja arviointiin liittyen 3 kertaa vuonna 2011 ja 4 kertaa vuonna Tarkastuslautakunta on toimintavuonna perehtynyt kaupungin toimintoihin ja talouteen kuulemalla viranhaltijoita. Lisäksi tarkastuslautakunta isännöi Loviisan kaupungintalolla joulukuussa pidettyä Itä-Uudenmaan kuntien tarkastuslautakunnille suunnattua koulutustilaisuutta. 3

4 c) Tilintarkastus Loviisan kaupungin vuoden 2011 tilintarkastajana on toiminut Oy Audiator Ab vastuullisena tilintarkastajana JHTT Dan Lindroos asti ja tästä eteenpäin JHTT Riitta Havanka. Tilintarkastaja on raportoinut tarkastuslautakunnalle tarkastussuunnitelman toteuttamisesta. Tilintarkastaja on antanut tarkastuslautakunnalle kaksi väliraporttia tarkastuskauden toteutetuista tarkastuksista ja tilintarkastuksen loppuraportin. Tarkastusten tuloksista on raportoitu myös kaupungin johdolle. 2 EDELLISTEN VUOSIEN ARVIOINTIKERTOMUSTEN JOHDOSTA TEHTYJEN TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI Kaupunginjohtaja esitteli tarkastuslautakunnalle keskusten esittämät vastineet vuoden 2011 arviointikertomuksen havainnoista. Tarkastuslautakunta toteaa, että kaikilta osin esitettyjä huomautuksia ei ole pantu täytäntöön ja niihin tulee kiinnittää huomiota vuoden 2012 tilikaudella. Näitä ovat mm. perusteluiden puuttuminen suurimpiin poikkeamiin tulee esittää tilinpäätöksessä, vesiliikelaitoksen pidempiaikainen rahoitus- ja investointisuunnitelma, riskien kartoitus ja riskienhallintajärjestelmä, keskitetty sopimusrekisteri, tarve ajanmukaistaa hallintosääntö sekä valtuuston työjärjestys. 3 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI a) Strategiset tavoitteet Loviisan kaupungilla on tällä hetkellä voimassa edelleen ainoastaan siirtymäkauden strategia, jossa kaupungin visiona on dynaaminen ja aktiivisesti elinkeinojen edellytyksiä kehittävä merenrantakaupunki, jossa peruspalvelut tuotetaan aidosti kahdella kielellä. Kaupungissa on meneillään strategian laatiminen. Strategiatyön viivästyminen on vaikeuttanut strategiasta johdettavien talousarviotavoitteiden laatimista vastuualuetasolla. Talousarviossa asetetut tavoitteet tulisi olla läpinäkyvästi johdettu kaupungin strategiasta. Tarkastuslautakunta ei pysty arvioimaan, ovatko strategian mukaiset tavoitteet toteutuneet tai mitä niiden toteutumiseksi on tehty. b) Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kaupungin talousarvion täytäntöönpano-ohjeessa on määräykset talousarvion määrärahojen sitovuudesta. Valtuustoon nähden sitova määrärahataso on käyttötalouden osalta keskusten ulkoinen toimintakate. Alla olevassa taulukossa on esitetty keskusten toteutumaprosentti suhteessa talousarvioon. Keskus Toteuma % (tot/ta) Yleinen ja konsernihallinto 84 % 4

5 Perusturvakeskus 101 % Sivistyskeskus 95 % Tekninen keskus 99 % Taulukko 1 Käyttötalouden toteutuminen Perusturvakeskus ylitti toimintakatteen eurolla, muut keskukset pysyivät talousarviossa asetetun ulkoisen toimintakatteen puitteissa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen keskuksittain Talousarviossa on vastuualueittain esitetty toiminnallisia tavoitteita, jotka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt. Hyväksytty tavoite sitoo kaupungin hallintoelimiä. Tarkastuslautakunta toteaa, että erityisesti perusturvakeskuksen tavoiteasetanta on ollut kovin yleisellä tasolla eikä tavoitteiden toteutumista kuvaavia mittareita ole asetettu, jolloin tavoitteiden toteutumisen arviointia on vaikea suorittaa. Perusturvakeskuksen tavoitteista jäi toteutumatta mm. uusien toimintatapojen kehittämistavoite ja suun terveydenhuollossa hoitotakuu ei alkuvuonna toteutunut. Sivistyskeskuksen tavoitteet pääosin toteutuivat. Toteutumatta jäivät mm. sivistyskeskuksen toimintaohjelman sekä nuorisotyön ja liikuntatoimen ohjelman laatiminen. Lisäksi ammattikoulutuksen turvaaminen -tavoite ei sivistyskeskuksen arvion mukaan toteutunut. Alueellisesti laaditut toisen asteen ammatillisen koulutuksen selvitykset ovat heijastuneet ammattiopistojen toimintaan. Päivähoidon hakemusten sähköistämistä ja opetussuunnitelmien uudistamistyötä lain vaatimalle tasolle tarkastuslautakunta pitää hyvänä asiana. Sivistyskeskuksen suurena toiminnallisena haasteena tilikaudella oli myös suomenkielisen koulukeskuksen aloittamisen viivästyminen. Rakentamisen viivästymisestä mahdollisesti koulutyölle aiheutuvat ongelmat tulee minimoida. Koulukuljetusten kilpailuttamisesta tarkastuslautakunta totesi edellisessä arviointikertomuksessaan, että kuljetuspäätökset tulee laatia tasapuolisesti ja hyvin perustellen, jotta vältytään valituksilta. Tarkastuslautakunta toistaa näkemyksensä. Teknisen keskuksen tavoitteiden toteutumisesta voidaan todeta, että moni tavoitteista on edelleen keskeneräinen. Erityisen suurta huolta on aiheutunut suomenkielisen koulukeskuksen rakentamisen viivästymisestä. Yleisen ja konsernihallinnon tavoitteet saavutettiin myös pääsääntöisesti. Poikkeamina voidaan todeta, että sääntöjen ja ohjeiden päivittäminen ja laatiminen on viivästynyt suunnitellusta aikataulusta. Painopistealueiden asiat Olemme kokouksissamme keskustelleet painopistealueiden vastuuhenkilöiden kanssa asianomaisen alueen tavoitteista ja niiden toteutumisesta, sekä laajemminkin tehtäväalueen toiminnasta ja taloudenhoidosta. 5

6 Tarkastuslautakunnan arviointityön painopistealueina vuonna 2011 olivat kaupungin kehittämispalvelut, vesiliikelaitos, lukio ja ammatillinen koulutus ja aikuissosiaalityö, joista kuultiin vastuuhenkilöiden antamat esittelyt tarkastuskauden aikana. Kehittämis- ja elinkeinotoimen tuleva malli on ollut pitkään avoimena ja siihen on liittynyt henkilövaihdoksia ja tavoitellun kehittämisyhtiön perustamisen epävarmuutta. Joulukuussa valtuusto hyväksyi Loviisan liittymisen kehittämisyhtiö Posintran osakkaaksi. Sataman ongelmana on todettu olevan satamajohtajan varahenkilön/tukihenkilön puute. Vesiliikelaitoksen tulevaisuuden haasteena on talousvesiverkoston pitäminen siinä kunnossa, että ongelmia ei tule. Lisäksi investointipaineet ja niiden rahoitus edellyttävät tulevaisuudessa perusteellista suunnitelmallisuutta. Vesiliikelaitoksen johtajan mukaan tällä hetkellä lietteenkäsittely ei vastaa vaatimuksia. On selviämässä uuden toimintamallin ansiosta. Vesiliikelaitoksella sairauslomien määrä on suuri. Ongelmana on henkilöstön ikääntyminen (keski-ikä n. 50v). Lovisa Gymnasiumissa toteutetaan joka kolmas vuosi lukiolaisille asiakaskysely. Myllyharjun lukiossa vastaavaa käytäntöä ei ole ollut. Tarkastuslautakunta keskusteli ja suositteli yhtenäisen asiakaskyselyn laatimista. Tulevaisuuden haasteena lukiokoulutuksessa nähdään mahdolliset alueelliset rakenneselvitykset ja -muutokset. Suomenkielisen lukiokoulutuksen selvitys aloitettiin lokakuussa yhteistyössä Porvoon, Lapinjärven ja Askolan kanssa. Kuntaliitto selvittää laajemmin ruotsinkielisen lukiokoulutuksen rakenteita. Aikuisssosiaalityössä toimeentulotukiprosessi on kuvattu ja saadun selvityksen mukaan prosessi toimii hyvin. Toimeentulotuen lain määrittämissä määräajoissa on pysytty. Saadun selvityksen mukaan missään aikuissosiaalityön toiminnossa ei ole esiintynyt selkeitä puutteita, jonotusta tai palvelun saamatta jäämistä. Asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan vuonna Sosiaalityön koulutusta vaativan henkilökunnan rekrytointi etenkin sijaisuuksiin on vaikeaa. Haasteena on myös epävakaa taloustilanne koko yhteiskunnassa, mikä saattaa nopeastikin aiheuttaa huomattavia asiakasmäärien lisäyksiä moneen aikuissosiaalityön palveluun. Yleinen taloudellinen kehitys Loviisan kaupungin taloudelliset tunnusluvut ovat parantuneet vuoden 2011 aikana verrattuna vuoteen 2010 ja ovat hyvällä tasolla verrattuna koko maan ja Itä-Uudenmaan lukuihin verrattuna. Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Loviisassa tunnusluvun arvo on yli 200. Vuosikate on riittänyt tilikaudella kattamaan poistot. Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien välinen omahankintamenon välinen vuosien keskimääräinen poikkeamaprosentti on 50,4, jota voidaan pitää huomattavan suurena. Poistoaikojen oikeellisuutta onkin syytä tarkastella kriittisesti tilikaudella. 6

7 Suhteellinen velkaantuneisuus tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Loviisassa tunnusluvun arvo on hyvä verrattuna koko maan ja Itä-Uudenmaan keskiarvoihin. Verotulot toteutuivat 5,5 miljoonaa euroa talousarviota suurempana. Myös valtionosuudet toteutuivat euroa arvioitua suurempina. Pitkäaikaista lainaa ei tarvinnut nostaa tilikaudella. Myös konsernin lainakanta on alentunut tilikaudella Tunnusluku Koko maa Itä-Uusima a Loviisa Loviisa Asukasluku Tuloveroprosentti 18,98 19,27 19,50 19,75 Verotulot, /asukas Valtionosuudet, /asukas Vuosikate, /asukas Vuosikate, % poistoista 145,4 147,9 88,3 149 Investointien tulorahoitusprosentti 71,3 83,3 37,8 214 Kassan riittävyys (pv) Lainakanta , /asukas Kertynyt ali-/ylijäämä, /asukas Suhteellinen velkaantuneisuus, % 44,5 56,0 33,3 27,7 Omavaraisuusaste, % 64,9 48,5 58,1 61,7 Konsernin lainakanta , /asukas Taulukko 2 Yleisten tavoitteiden toteutuminen (lähde: tilastokeskus/kuntien talous ja toiminta vuonna 2010 ja Loviisan kaupungin tilinpäätös v. 2011). Loviisan vuoden 2010 tunnusluvut verrattuna koko maan ja Itä-Uudenmaan kuntien keskiarvoihin. c) Investoinnit Talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaan investoinneissa sitovia määrärahoja ovat hankekohtaiset ja hankeryhmittäiset investointimenot ilman arvonlisäveroa. Hankeryhmittäisen määrärahan ylittäminen edellyttää kaupunginvaltuuston päätöstä. Tilahankkeissa jäätiin reilusti alle talousarvion (poikkeama 5,1 miljoonaa euroa). Suurin syy alitukselle oli Suomenkielisen koulukeskuksen rakentamisen viivästyminen tarjouskilpailuun liittyneen valituksen johdosta. Tarkastuslautakunnan mielestä tarjouspyyntö ja kilpailutukseen liittyvät asiakirjat tulee laatia siten, että valituksilta vältytään. 7

8 Kiinteistöjen ja osakehuoneistojen myynnissä oli varauduttu euron tuloihin. Tilinpäätöksestä ei ilmene, miksi tulot jäivät toteutumatta. Oliko syy siinä, että myyntiin ei laitettu kiinteistöjä vai että niitä ei myynnistä huolimatta ostettu. Yhdyskuntatekniikan investoinnit alittivat eurolla talousarvion. Suurimmat yksittäiset poikkeamat olivat kauppa- ja teollisuusalueiden katuihin ja uusiin asuntoalueisiin varattujen määrärahojen toteutumatta jättäminen. Tilinpäätöksestä ei ilmene, miksi nämä investoinnit jäivät toteutumatta. Irtain käyttöomaisuus ja muut investoinnit ryhmä alitti talousarvion eurolla. Maanhankintaan varatut määrärahat euroa jäivät lähes kokonaan käyttämättä. Samoin kansalliseen arkistoon varattu euroa jäi käyttämättä. Investointien toteutumatta jäämistä ei ole tilinpäätöksessä millään tavalla perusteltu. Loviisan vesiliikelaitoksen investoinneista jäi toteutumatta runkolinja välille Pernaja Loviisa (toteutumatta n euroa) sekä vesitorni (toteutumatta n euroa). Hankkeiden rakentaminen siirrettiin alkavaksi vuonna HENKILÖSTÖ Loviisan kaupungin virkojen/tehtävien määrä on laskenut vuoteen 2010 verrattuna 12,1 henkilöllä (vuonna ,7 ja vuonna ,6 henkilöä), mutta kaupungin palveluksessa olevien määrä kasvoi 11 henkilöllä (vuonna , vuonna henkilöä). Perusturvakeskuksessa virkojen/tehtävien määrä on lisääntynyt, teknisessä, sivistyskeskuksessa ja talouspalveluissa se on vähentynyt. Henkilötyövuodet ovat vähentyneet edelliseen vuoteen nähden suhteessa enemmän (vuonna ,5 ja vuonna henkilötyövuotta, vähennys 124,5 henkilötyövuotta). Määräaikaisten työntekijöiden määrä kasvoi 13 työntekijällä. Määräaikaisten työntekijöiden osuus koko henkilökunnan määrästä on 22,5 prosenttia. Sairauspoissaolopäivät laskivat vuoteen 2010 verrattuna noin yhdellä päivällä/työntekijä. Sairauspoissaolopäiviä oli 11,7 päivää työntekijää kohden. Sairauspoissaolot laskivat kaikissa muissa keskuksissa paitsi kehittämispalveluissa ja teknisessä keskuksessa. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä asiana, että tilikaudella toteutettiin hyvinvointikysely ja työympäristön vaarojen ja riskien arviointikysely. Hyvänä voidaan pitää myös sairauspoissaolojen määrän vähentymistä edelliseen vuoteen nähden. Edelleen ennaltaehkäisevään työhön, työn mielekkyyteen ja henkilökunnan jaksamiseen tulee kiinnittää huomiota. 5 KUNTAKONSERNILLE ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kuntalain 13.1 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen perusteista. Valtuusto on asettanut kuusi konsernia koskevaa tavoitetta vuodelle Lisäksi vesiliikelaitokselle on asetettu tavoitteita. 8

9 Kuntakonsernia koskevia tavoitteita ei kaikilta osin saavutettu vuonna Konserniohjetta ei laadittu tilikauden aikana, kuten talousarviossa oli asetettu. Valtuusto hyväksyi konserniohjeen kokouksessaan. Toimintakertomuksessa ei ole esitetty myöskään kaikkien tavoitteiden toteutumista. Tavoitteiden palvelutalo Esplanadin aseman uusi määrittely kuntakonserniin nähden, tilojen kunnosta huolehtiminen siten, että yhtiövastikemenot pysyvät kohtuullisina ja tytäryhteisöjen tasapainoinen tulos tavoitteiden toteutumista ei ole esitetty. Vesiliikelaitokselle asetettiin tavoitteeksi tasapainoinen tulos. Vesiliikelaitoksen ylijäämä oli n. 98 t euroa. 6 MUUT HAVAINNOT Tarkastuslautakunta toteaa muuna havaintonaan, että valtuustokäsittelyssä usein asia palautuu uudelleen käsiteltäväksi, koska valtuutetut kokevat, että asioita ei ole riittävästi valmisteltu. Ponsien ja selvitysesitysten valmistelu on tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan myös ollut riittämätöntä. Kaupungilta puuttuu edelleen osaamista hankintojen kilpailuttamisessa. Tarkastuslautakunta toteaa, että vesiliikelaitoksen päätöksentekoa ja organisaation tehtävänkuvia tulisi selkeyttää. 7 YHTEENVETO Tarkastuslautakunta toteaa, että taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet on pääosin saavutettu. Tilikauden tulos oli selvästi arvioitua parempi johtuen ennakoitua paremmasta verotulokertymästä. Tasapainoinen talous edellyttää tiukkaa budjettikuria tulevinakin vuosina. Tarkastuslautakunta kehottaa keskuksia entistä selkeämmin kytkemään kaupungin strategian vuosittaisiin talousarviotavoitteisiin, asettamaan enemmän mitattavia tavoitteita ja toimintakertomuksessa selkeästi tuotavan esiin, miten tavoitteet toteutuivat ja jos tavoite ei toteutunut, esittämään syyt poikkeamille. Tarkastuslautakunta esittää, että valtuusto kehottaa kaupunginhallitusta ja muita toimielimiä ottamaan huomioon arviointikertomuksessa esitetyt havainnot tulevassa taloussuunnittelussa vuodelle 2013 ja tilinpäätöksessä Lopuksi tarkastuslautakunta kiittää tarkastuslautakunnassa vierailleita viranhaltijoita hyvästä yhteistyöstä. 9

10 8 ALLEKIRJOITUKSET Loviisassa 24.toukokuuta 2012 Pertti Lohenoja Gunnel Laukas Kari Hagfors puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen Jan Backlund Hans Stoor Raija Viklund jäsen jäsen jäsen Kimmo Nykänen varajäsen 10