Hyvinvointiohjelma Toimenpide-kokonaisuus Toimenpide Tulokset ja arviointikriteerit Panoksemme 2014 Panoksemme 2015 Panoksemme 2016

Transkriptio

1 Hyvinvointiohjelma Toimenpide-kokonaisuus Toimenpide Tulokset ja arviointikriteerit Panoksemme 2014 Panoksemme 2015 Panoksemme Myönteisiä ja kannustavia kasvu- ja kehittymiskokemuksia läpi elämän; Avainmittareinamme: a. Koettu tyytyväisyys omaan elämään (ATH) b. Terveyserojen kaventuminen Kannustetaan asukkaita kasvattamaan ja kasvamaan yhdessä samanarvoisina sekä oppimaan nykyhetkeä ja tulevaisuutta varten elämän eri vaiheissa. Koulutustarjonnassa kiinnitetään huomiota elinikäisen oppimisen mahdollisuuksiin. Lasten ja nuorten tyytyväisyys elinoloihin paranee ja oppimistulokset kehittyvät myönteiseen suuntaan. Lappeenrantalaisilla on oppimis- /koulutusmahdollisuuksia elämän eri vaiheissa. Koulujen hyvinvointiprofiilit, asiakastyytyväisyys, oppimistulokset, koulutuksen ulkopuolelle jääneet, koulutustarjonnan monipuolisuus, Hymypuntari/Nuorisoseula - mittariston kehitystyö myönteisen kasvu- ja oppimiskokemuksen seurantaan. Sosiaalisen nuorisotyön eri toiminnot tukevat koulutuksen ulkopuolelle jääneitä Ennaltaehkäisevät, kuntouttavat ja kotiin vietävät palvelut tukevat kaikenikäisten asukkaiden arkea. Liikkuvia toimintamalleja kehitetään edelleen. Varhainen puuttuminen, ratkaisukeskeinen työote ja tuki ohjaavat toimintaa. Kahilanniemen kunto- ja terveysliikuntasalissa 4 h/vk avoimia vuoroja kuntalaisille Eksote ja järjestöt käyttävät tilaa aktiivisesti Siirretään palvelurakenteen painopistettä erityispalveluista ennalta ehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukemiseen siten että matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja palveluja lisätään. Uudet ja vaikuttavat toimintamallit esim. kuraattoritoiminta, liikuntaneuvonta Matalan kynnyksen palvelut on otettu käyttöön; lastentalon, aikuistentalon ja ikäkeskuksen uudet toimintamallit, kasvatuksellinen nuorisotilatoiminta, nuorisotalotyön laatukriteerien mukainen toiminta. aktivoidaan järjestöjä käyttämäään tilaa, 2 uutta matalankynnyksen liikuntaryhmää / kausi Eri toimialat käyttävät tilaa toiminnassaan mm. nuorisotoimi Tilaa käyttää toimintaansa 4-5 järjestöä sekä Eksote, matalankynnyksen liikuntaryhmiä 4 ryhmää / kausi Ohjatut ryhmät vakiinnuttaneet toimintansa tilassa Kasvatuksellinen laatukriteerien mukainen nuorisotilatoiminta lasten ja nuorten harrastetoiminnan tukemisessa Nuorisotoimen toiminnalliset pienryhmät ennaltaehkäisevänä työmuotona Nuorten tieto- ja neuvontapalveluja kehitetään matalan kynnyksen kohtaamispaikaksi yhdessä järjestökentän kanssa Nuorisotilaverkoston tarkastelu yhdessä yhteistyötahojen kanssa Kannustetaan terveisiin elintapoihin ja luodaan olosuhteet, joissa elämänhallintataitojen paraneminen on mahdollista. Kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat kiinteä osa hyvinvointipalveluja. Kuntalaisten elintavat ja aktiivisuus kehittyvät myönteiseen suuntaan ja kiinnostus sekä mahdollisuudet omahoitoon kasvavat. Lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä ohjaa valmennusnäkökulma ja Lappeenranta on mukana Liikkuva koulu -hankkeessa vuodesta 2013 lähtien. Sähköiset palvelut tukevat omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimista; Hyvis-sivuston käyttö lisääntyy. Liikunta, kulttuuri ja järjestöaktiivisuus lisääntyvät ja terveelliset elintavat yleistyvät (ATH- ja kouluterveys kysely) Hyvis-sivuston kävijämäärä Liikuntatoimi yhteistyössä kasvatus- ja opetustoimen kanssa Liikkuva koulu-hankkeessa Lasten- ja nuorten harrastustoiminaa tuetaan avustamalla nuorisojärjestöjä Tarjotaan asiakkuuteen haluaville nuorille psykososiaalista tukea. Lisätään nuoren ymmärrystä oman elämän vaikuttamismahdollisuuksista. Ohjataan tarvittaviin palveluihin sekä toimitaan tarvittaessa tulkkina näissä palveluissa. Terveydenedistämisaktiivisuus eri toimialoilla (TEA-viisari). Lappeenranta on edelläkävijä kulttuurin sekä LILA-hanke vakiinnuttaa liikuntaneuvonnan kiinteäksi osaksi liikunnan hyvinvointivaikutuksia hyödyntävissä ohjauspalvelujen työtä palveluissa. Terveys-, liikunta- ja kulttuurineuvontaa annetaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muissa palvelupisteissä ja tapahtumissa ja se huomioidaan myös viestinnässä. Kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat osa asiakaskohtaista palvelusuunnitelmaa ja niitä tuotetaan monipuolisesti eri ikäryhmille ja eri ikäryhmiä yhdistävästi. Liikuntaneuvonta kuuluu ohjauspalvelujen ohjaajien perustyöhön ja sitä tehdään yhteistyössä Eksoten eri toimijoiden kanssa kanssa Liikuntaneuvontaan varataan aikoja sähköisestä kalenterista ja liikuntanuvontaa antavat kaikki liikunnanohjaajat oman ohjaustyönsä ohessa.

2 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat kiinteä osa hyvinvointipalveluja. 2. Sujuva arki; Avainmittareinamme: a. Työn ja perheen myönteinen vuorovaikutus (ATH) b. Psykososiaalisten ongelmien yleisyys Asukkaiden osallistumisaktiivisuus kasvaa (ATH, henkilöstön hyvinvointikysely). Liikunta- ja kulttuuritarjonnan monipuolisuus Hyvinvointipalveluiden näkyvyys ja tietoisuus palveluista kasvaa (ATH). Lappeenrantalaislasten vanhemmat saavat tarvittaessa tukea ja koettu tyytyväisyys elämään kasvaa. Otetaan käyttöön sekä vahvistetaan Laadukas varhaiskasvatus ja u udet toimintamalleja, jotka tukevat perheitä yhteisölliset toimintamallit tukevat perheiden ja vanhemmuutta sekä sukupolvien arkea välistä, sukupolvien rajat ylittävää Lasten ja nuorten ehkäisevien terveyspalvelujen toimintaa ja yhteisöllisyyttä. henkilöstömitoitus toteutuu (äitiys- ja lastenneuvolat, kouluterveydenhuolto) Asiakastyytyväisyys. Lasten ja nuorten psykososiaalinen hyvinvointi paranee ja psykososiaaliset ongelmat ja tuen tarvitsijoiden määrä vähenevät. Tarjotaan eläke- ja vammaisjärjestöjen liikuntavastaaville liikuntaneuvontakoulutusta Nuorisotoimi kehittää ja tarjoaa tutustumismahdollisuuksia uusiin harrastuksiin Tosi siistii ja Oikeesti nuorten asialla -hankkeiden myötä alueellisen työn kehittäminen, esim. vanhempainkahvila. Järjestöt ja kolmas-sektori on mukana kiinteästi liikuntaneuvojien toiminnassa Nuorisotoimi kehittää uusia harrastusmahdollisuuksia monitoimijaisella yhteistyöllä Nuorisotoimen ja kirjaston tiivis yhteistyö Liikuntaneuvonnasta asiakkaat ohjautuvat sujuvasti järjestöjen liikuntaryhmiin Kehitetään toimintamalleja ja aikuisten yhteistyötä tukemaan lasten ja nuorten psykososiaalista hyvinvointia. Luodaan perheille yhteistä harrastusja kulttuuritoimintaa. Lasten- ja nuortentalon toiminnan aloittaminen Ratkaisukeskeinen ja verkostomainen toimintatapa Monialainen yhteistyö yleistyy, esim. nuorisotyön ja kirjaston yhteistyön toteutuminen, koulujen ja urheiluseurojen yhteistyö tiivistyy Lasten ja nuorten psykososiaaliset ongelmat. Perheille suunnattu yhteistoiminta lisääntyy. Perheille suunnattujen liikunta- ja kulttuuritapahtumien / ryhmien määrä Kehitetään tilaisuuksia perheiden yhteiselle harrastamiselle ja yhdessäololle Loma-aikojen perheliikuntatapahtumat toteutetaan yhdessä nuorisotoimen kanssa Haetaan hankerahaa nuorten liikunta- ja harrastustoimintaan, hanke kohdistetaan syrjäytyneisiin lapsiin ja nuoriin. Hanke perustaa matalankymmyksen liikuntaryhmiä nuorille 3. Ikäihmiset aktiivisina toimijoina; Avainmittareinamme: a. Senioriväestön onnellisuus (ATH) b. Yli 75 vuotiaista asuu kotona 92 % Tuetaan taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten harrastus- ja vapaaajanviettomahdollisuuksia. Tuetaan maahanmuuttajaperheiden kotoutumista. Vahvistetaan laaja-alaisia matalan kynnyksen neuvontapalveluja ja palveluohjausta. Mahdollistetaan kodinomainen ja turvallinen asuminen. Perheille suunnattujen pysyvien liikunta- ja kulttuuripalveluiden määrä. Lasten Liikuntamaa keväällä 8 kertaa ja syksyllä 10 kertaa Kohdennetaan palveluita niitä eniten Sosiaalinen nuorisotyö järjestää asiakkailleen tarvitseville. Tunnistetaan toimeentulotuen kuntosalitoimintaa. lapsiperheasiakkaat tai perheet, joissa on vakava fyysinen sairaus, mielenterveys- ja/tai päihdeongelma ja ohjataan kohdennettuihin palveluihin. Asiakassegmentointi toteutuu Nuorisotoimi kehittää ja tarjoaa tutustumismahdollisuuksia uusiin harrastuksiin Uudet palvelumallit ovat käytössä 2014 Tuettujen järjestöjen harrastajien määrä/vuosi. Maahanmuuttajien kotouttaminen huomioi Nuorisotoimi tekee yhteistyötä Momentin kanssa koko perheen tilanteen ja on eri toimialojen aktiivista yhteistyötä. Toimeentulotukea saavien maanmuuttajien määrä (%) Toteutuneet maahanmuuttajien terveystarkastukset/v Kotouttamistoimien monialainen yhteistyö Perusopetukseen valmistavan opetuksen osallistujamäärä. Ikäihmisten tietämys ennaltaehkäisevistä palveluista kasvaa ja he osaavat hakea apua tarvittaessa. Toteutetaan hyvinvointia tukevia kotikäynnit kaikille 75-vuotiaille ja suunnataan toimintaa ryhmämuotoisiin riskiryhmiin Vahvistetaan edelleen palveluohjausta ja IsoApu neuvontapisteen käyttöä sekä lisätään Itsepalvelupisteet ja sähköisen asioinnin edelleen kehittäminen: palvelujen 92 % yli 75-vuotiaista asuu kotona. Alueen eri toimijat tekevät yhteistyötä asumista tukevissa ja sähköisissä palveluissa. Kotihoito tukee tarkoituksenmukaisesti niitä, jotka sitä tarvitsevat: kotihoidon piirissä on % yli 75-vuotiaista Tuetaan omaishoitoa ja omaishoitajien jaksamista: omaishoidontuen piirissä on 5 6 % yli 75-vuotiaista Tarjotaan nuorisotoimen palveluja kotoutettaville perheille ja nuorille Lisätään yhteistyötä IsoAvun kanssa, välitetaan tietoa liikuntaryhmistä Lasten Liikuntamaa keväällä 8 kertaa ja syksyllä 10 kertaa Toiminnalliset pienryhmät maahanmuuttajanuorten tukena Toteutetaan kv-hanke heikommassa asemassa olevien nuorten kanssa.

3 Mahdollistetaan kodinomainen ja turvallinen asuminen. Laitoshoidon purkaminen: tehostetun palveluasumisen määrä yli 75-vuotiaita kohti on n. 9 % vuonna 2016 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien määrä yli 75-vuotiasta on alle 1% Asumisen muutostyöt / Kuntouttava toiminta Liikkuvat palvelut ja sähköiset palvelut tukevat kotona asumista. Lappeenrantalaisten ikäihmisten toimintakyky kohenee ja osallistuvien ikäihmisten määrä kasvaa ja koettu yksinäisyys vähenee (ATH). 4. Vahva ote elämään; Avainmittareinamme: a. Koettu hyvinvointi (Kouluterveys/ hyvinvointiprofiilit) b. Syrjäytymisen yhdistelmämittari Kannustetaan asukkaita toimintakyvyn ylläpitämiseen ja aktiiviseen osallistumiseen. Kehitetään yhteisöllistä, turvallista, esteetöntä ja liikunnalliseen elämäntapaan innostavaa elinympäristöä. Lisätään syrjäytymisuhan alla olevien nuorten koulutus- ja työosallisuutta. Vahvistetaan nuorisososiaalityötä ja etsivää nuorisotyötä. Oppilas- ja opiskelijahuolto edistävät kouluhyvinvoinnin parantamista sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävän koulun syntymistä. Turvataan peruskoulun päättötodistus kaikille luodun toimintamallin mukaisesti ja tuetaan toisen asteen koulutukseen ja työelämään siirtymistä riittävällä yksilöllisellä ohjauksella erityisryhmät huomioiden. Etsitään yhdessä ratkaisuja hyvinvointija terveyseroja tuottaviin ongelmiin: Kehitetään ja otetaan käyttöön uusia palvelukonsepteja vaikeiden yhteiskunnallisten ongelmien kuten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Liikuntaryhmiä on saatavilla ja liikuntaneuvontaa suunnataan erityisesti työuransa päättäville Ikäihmisille suunnattujen liikuntaryhmien määrä ja asiakastyytyväisyys Liikuntaneuvonnan käynnit (hlö) Kulttuuritoimi aktivoi ikäihmisiä osallistumaan Ikäkeskuksen eli toimintakykykeskuksen yhteisöllisyyttä tukevat toimintamallit ja järjestötoiminnan aktivointi. Kaupunkiympäristö on mahdollisimman esteetön ja turvallinen ja aktivoi osallistumaan. Joukkoliikenteen reitit ja aikataulujen suunnittelu huomioi entistä paremmin palveluiden käyttönäkökulman. Esteettömyystyöryhmä toimii aktiivisesti: esteettömyyssuunnitelmat ja niiden toteutustilanne Joukkoliikenteen käyttö kasvaa Sähköisen asioinnin saavutettavuuden tukeminen: ohjaus ja koulutustarpeen huomioiminen Koettu turvallisuus kasvaa (ATH). Nuorille on mahdollista löytää yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Nuoriso- ja koulutustakuu toteutuu. Pajatoiminta (esim. nuorten taidepaja) tavoittaa nuoria Oppisopimuskoulutuspaikat lisääntyvät Työllistyneiden nuorten määrä kasvaa Nuorten yhteiskuntatakuu -ohjelman (TEM) läpivieminen. Nuorisososiaalityö tavoittaa nuoret ja tavoittamattomien nuorten määrä laskee. Tavoittamattomien nuorten lukumäärä kaikista sosiaalisen nuorisotyöyksikön asiakkuuksista. Liikuntaneuvontaa on saataville ja asiakkaita palveluun ohjautuu mm. Eksoten kautta Matalankynnyksen liikuntaryhmät ovat ohajuspalvelun painopistealue, lisätään painonhallintaryhmiä Senioreiden liikuntaryhmiä 40 kpl / kausi Markkinoidaan Lauritsalan uimahallin kuntosalia aktiivisesti järjestöille Sosiaalinen nuorisotyön menetelmät syrjäytymisen ehkäisemisessä. Nuorisotoimi nuorten työllistämisen edistäjänä monialaisen yhteistyön avulla. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut tukevat nuorten työllistymistä ja koulutukseen hakeutumista. Etsivän nuorisotyön vakiintuminen osaksi sosiaalista nuorisotyötä. Syrjäytymisen ehkäisy sosiaalisen nuorisotyön menetelmien avulla. Koppari toiminta /perheneuvola /Sihti toiminta jatkuu Lapsi- ja nuorisovastaanotto Nuorille suunnatun kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnan lisääntyminen. Koulujen viihtyvyys paranee ja oppilaiden koettu hyvinvointi lisääntyy. Lasten ja nuorten ehkäisevien terveyspalvelujen henkilöstömitoitus toteutuu (kouluterveydenhuolto) Kopparin uudet asiakkaat / vuosi Koulujen hyvinvointiprofiilit. Peruskoulun jälkeen kaikilla nuorilla on jatkoopiskelu tai kuntoutuspaikka. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut jalkautuvat kouluille. 9. luokan päättötodistuksen saaneet / ikäluokka Yksilöllisten opintopolkujen järjestäminen (oppisopimus 2+1 malli) Uusien oppisopimuskoulutuspaikkojen määrä Pajatoiminta Kopparin uudet asiakkaat / vuosi. Uusien palvelukonseptien kokeilut Palvelujen suurkäyttäjien (moniasiakkuuden) tunnistaminen Liikuntatoimi tarjoaa liikuntaneuvontaa syrjäytyneille nuorille Sosiaalisen nuorisotyön jalkautuminen; kotikäynnit ja kädestä pitäen palveluihin ohjaaminen Liikuntaneuvonnassa käy viikoittain asiakkaita

4 5. Aktiivisesti osallistuvat lappeenrantalaiset; Avainmittareinamme: a. Aktiivisesti osallistuvien osuus (ATH) b. Äänestysaktiivisuus ja sen vaihtelu alueittain Etsitään yhdessä ratkaisuja hyvinvointija terveyseroja tuottaviin ongelmiin: Kehitetään ja otetaan käyttöön uusia palvelukonsepteja vaikeiden yhteiskunnallisten ongelmien kuten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tuetaan yhteisöllisyyttä kehittämällä asukkaiden mahdollisuutta vaikuttaa päätöksentekoon. Päätöksenteko on läpinäkyvää. Osallistetaan kuntalaiset mukaan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Luodaan uusia asiakaslähtöisiä palveluiden kehittämisen malleja mm. palvelumuotoilun, asiakasraatien, kokemusasiantuntijoiden, vertaisryhmien sekä kehittämisfoorumeiden ja -ryhmien avulla. Lisätään kuntalaisten tietoisuutta osallistumismahdollisuuksista ja osallisuutta. Tunnistetaan monniasiakkuudet ja ohjataan kohdennettuihin toimenpiteisiin (Periytyvän syrjäytymisen katkaiseminen) Asiakassegmentointi toteutuu. Kuntalaisilla on käytössään erilaisia vaikuttamiskanavia ja kuntalaisten näkemyksiä huomioidaan kaupungin päätöksenteossa. Ennakkovaikutusten arviointi (EVA) laajenee eri toimialoille vakiintuneeksi käytännöksi osana päätöksentekoa. Vanhus- ja vammaisneuvostoilta, nuorisovaltuustolta ja lasten parlamentilta sekä alueraadeilta pyydetyt lausunnot Sähköisten vaikutuskanavien hyödyntäminen Ennakkovaikutusten arviointi (EVA) käyttö / v / toimiala. Asiakastyytyväisyys kasvaa, kun palvelumuotoilun keinoja hyödynnetään palvelujen suunnittelussa. Palvelumuotoilun hyödyntäminen eri toimialoilla Asiakasraatitoiminnan laajuus Asiakastyytyväisyys Kuntalaiselle tarjotaan kootusti tietoa yhdistystoiminnan, osallistumisen ja harrastamisen mahdollisuuksista. Asukastilaisuudet tavoittavat ja aktivoivat kuntalaisia. Hyvinvointinäkökulma on vahvasti esillä asukastilaisuuksissa ja kaupungin viestinnässä Nuorisovaltuusto ja Lasten Parlamentti -toiminta Vaikuttamistapahtumat koulujen kanssa Nuorisotilojen talokokoukset ja tilatoimikunnat Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut tekevät asiakaskyselyjä koulukierroksillaan. Lasten ja nuorten kuuleminen heitä koskevissa asioissa: osallisuustapahtumien määrä. Ohjatut ryhmät ja liikuntakauden aloitus markkinoidaan asukaslehden lisäksi esim. jalkautumalla kauppakeskuksiin ennen kauden alkua Vanhempien osallistaminen mukaan nuorisotyöhön: muodostetaan nuorten vanhemmista koottu asiakasraati Asukastilaisuuksien määrä/v ja osallistujamäärät Alueraadit ja niiden osallistujamäärät Lisätään liikuntakampanjoita uimahalleihin Uusien vaikuttamismuotojen kehittäminen, esim. alueellisen nuorten kuulemistapahtuman järjestäminen (yhteistyössä alueraadin kanssa) Asukastoiminnan ja neuvostojen yhteistoiminta lisääntyy Uudet vaikutuskanavat ovat aktiivisessa käytössä (Ota kantaa) Aktiivinen tilapolitiikka (kaupungin tilojen monipuolinen ja tehokas käyttö) Nuorisovaltuustotoiminnan kehittäminen esim. Ruuti-mallin suuntaan Nuorisotilaverkoston tarkastelu yhteistyössä yhteistyötahojen kanssa Aktiivisesti osallistuvien osuus ja niiden osuus, jotka eivät ole saaneet riittävästi tietoa kuntansa palveluista (ATH). Olemassa olevat kulttuuripalvelut, tapahtumat ja yhteisölliset taidehankkeet tukevat Lappeenrannan imagoa kulttuurikaupunkina ja vahvistavat kuntalaisten identiteettiä. Vahvistetaan kotiseudun arvostusta, ylpeyttä juurista ja yhteisöllisyyttä. Kulttuuritapahtumien monipuolisuus ja yhteisöllisten taidehankkeiden määrä Asiakasraatitoiminta ja sen vaikuttavuuden arviointi Niiden osuus jotka ovat saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kulttuuripalveluita (ATH). 6. Kuunnellen ja yhdessä tehden; Avainmittareinamme: Keskimääräinen luottamus kunnan päätöksentekoon (ATH) Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA-viisari) Palveluissa painotetaan välittömyyttä, asiakaslähtöisyyttä ja ratkaisukeskeisyyttä. Asianosaista kuullaan ja hänen vaikutusmahdollisuuksiaan lisätään itseä koskevassa päätöksenteossa, palveluissa ja niiden kehittämisessä. Kuntalaiset ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Asiakastyytyväisyys lisääntyy (asiakastyytyväisyyskyselyt) Ajantasaisen tiedon välittäminen kuntalaisille asukastoiminnan kautta kehittämällä uusia yhteistyömuotoja konsernihallinnon ja asukkaiden välillä Kunnallis- ja hallintovalitusten määrä vähenee.

5 tehden; Avainmittareinamme: Keskimääräinen luottamus kunnan päätöksentekoon (ATH) Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA-viisari) Kiinnitetään erityistä huomiota rajapinnoilla tehtävään yhteistyöhön ja voimavarojen yhdistämiseen kumppanuusverkostoissa. Lisätään yhteistyötä eri toimialojen, yksityissektorin ja 3. sektorin kesken täsmentämällä hyvinvoinnin alueen rajapinnoilla tehtävää työtä ja työnkuvia eri toimijoiden kesken. Julkista palvelutuotantoa täydentävä Liikuntapaikkojen kunnossapidon sopimuksia seurojen ja palveluverkko: yksityissektorin ja 3. sektorin kylätoimikuntien kanssa noin 60 kpl toiminnan mahdollistaminen hyvinvointipalveluiden kokonaisuudessa. Kaupungin toiminta-avustusten arviointikriteerejä on täsmennetty siten, että kriteereissä painotetaan hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämistä. Luodaan tapa/mittari arvioida kumppanuutta ja käytetään sitä. Järjestöyhteistyö Liikuntaseurojen, eläke- ja vammaisjärjestöjen sekä liikuntatoimen tapaamiset 2 kertaa vuodessa Tapaamiset nuorisojärjestöjen kanssa 2 kertaa vuodessa. Nuorisotoimi toteuttaa jonkin toiminnon/toimintoja yhteistyössä 3. sektorin kanssa Luodaan edellytykset sujuvalle, monialaiselle hyvinvointia vahvistavalle yhteistyölle. Edistetään innovatiivisten käytäntöjen ja tuotantotapojen käyttöönottoa laajapohjaisessa kehittämisyhteistyössä. Perustetaan hyvinvointityöryhmä poikkihallinnollisen, laaja-alaisen, suunnitelmallisen ja aktiivisen hyvinvointityön mahdollistamiseksi. Väestön hyvinvoinnin tilaa seurataan ja siitä raportoidaan säännöllisesti sähköisen hyvinvointikertomuksen avulla. Väestön hyvinvoinnin tilassa oleviin muutoksiin reagoidaan Ennakkovaikutusten arviointi (EVA:n) käyttöönoton tukeminen Uudet toimintamallit lisäävät kunnan terveyden edistämisaktiivisuutta (TEA-viisari). Kaupunkirakenneohjelma Toimenpide-kokonaisuus Toimenpide Tulokset ja arviointikriteerit Panoksemme 2014 Panoksemme 2015 Panoksemme Asuinympäristöönsä tyytyväiset asukkaat; Avainmittari: Asukastyytyväisyys Kaavoitetaan, rakennetaan ja ylläpidetään houkuttelevia, vuorovaikutteisia ja omatoimisuuteen kannustavia asuinalueita, joissa itsenäinen selviytyminen on mahdollista ja arki sujuvaa elämän eri vaiheissa. Asuinalueille suunnitellaan kohtauspaikkoja vuorovaikutusta edistämään sekä julkisia tiloja taiteiden harrastamiseen ja taidekasvatukseen. Julkiset tilat suunnitellaan monipuoliseen yhteiskäyttöön. Suunnitelmien perusteella toteutetaan lapsiystävällinen, osallistava ja vireä kaupunkiympäristö, jota ympäristötaideteokset ja lastenkulttuuritapahtumat värittävät. Tonttien ja asuntojen kysyntä alueilla. Asukastyytyväisyys. Parannetaan ympäristöä suunnitelmallisesti sekä ylläpidetään ympäristön puhtautta, viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta. Kehitetään Lappeenrannan kaupungin ympäristöasioiden hallintaa ympäristöohjelman avulla. Kaavoitetaan, rakennetaan ja ylläpidetään riittävästi monipuolisia lähi ja perusliikunta ja leikkipaikkoja, joita kuntalaiset voivat käyttää ja saavuttaa vaivattomasti. Parannetaan ja ylläpidetään kevyen liikenteen väyliä lähiliikuntapaikkoina. Ympäristön paranemista toteutetaan ja seurataan Pien Saimaan kunnostustoimenpiteiden toteutuminen ja veden laadun paraneminen Ilman laadun tilaa seurataan (pienhiukkaset, hajut ym.) ja tehdään toimenpiteitä joilla laatu säilyy hyvänä Kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen Energiatehokkuuden lisääntyminen Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja lisääminen Roskaantuminen vähenee Jätteiden hyötykäyttöaste kasvaa Green Campus alueen ympäristötavoitteiden toteutuminen Seurataan asukkaiden ympäristöasenteita kyselyillä. Liikunta ja leikkipaikkojen määrä ja laatu. Liikuntaolosuhdekartoitus yhteistyössä Valo ry:n kanssa Vähän käytettyjen liikuntapaikkojen määrä vähenee. Liikuntapaikkoja tarjolla keskitetysti kaupunginosittain, kunnossapidon laatu paranee olemassa olevilla liikuntapaikoilla

6 Kaavoitetaan, rakennetaan ja ylläpidetään riittävästi monipuolisia lähi ja perusliikunta ja leikkipaikkoja, joita kuntalaiset voivat käyttää ja saavuttaa vaivattomasti. Parannetaan ja ylläpidetään kevyen liikenteen väyliä lähiliikuntapaikkoina. Asukastyytyväisyys. Tuetaan yhteisöllisyyttä rohkaisemalla asukkaita kehittämään ja pitämään kunnossa yhteistä omaisuutta ja ympäristöä. Lisätään ja kehitetään tiedottamista asukkaille kaikista ohjelmista, parannuksista, uusista palveluista jne. joita tehdään. Asukastoimintaan ja muuhun yhteisölliseen toimintaan osallistuvien asukkaiden määrä. Yhteisöllisyyttä ja yhteisöllistä toimintaa tukevien ja soveltuvien tilojen määrä: kirjastot, tapahtumatilat ja alueet, konsertti, teatteri ja museotilat jne. 2. Sujuvat liikenneyhteydet; Avainmittari: Asukkaiden tyytyväisyys liikenneyhteyksien sujuvuuteen 3. Kaupunkikuva henkisen hyvinvoinnin tukena; Avainmittari: Asukastyytyväisyys 4. Tehokas maankäyttö; Avainmittari: Kaupunkirakenteen eheys Turvallisen, terveellisen ja häiriöttömän elinympäristön turvaaminen. Toteutetaan yleiskaavoissa esitettyä väylähierarkiaa. Joukkoliikenteen, yksityisautoilun, pysäköinnin, pyöräilyn ja kävelyn matkaketjuista luodaan sujuvia ja turvallisia. Kasvatetaan joukkoliikenteen käyttäjämääriä matkalipputuotteita kehittämällä. Edistetään Imatralle, Helsinkiin ja Pietariin suuntautuvien Kunnossapidetään liikenneväyliä vuodenaikojen mukaan sovitun luokittelun mukaisesti. Suunnitellaan, rakennetaan sekä ylläpidetään viihtyisää ja siistiä ympäristöä. Kaavoituksen, suunnittelun, kaupunkikuvatyöryhmän ja Kehitetään kaupunkikuvaa niin, että se vastaa kansainvälisen yliopistokaupungin brändiä. Taajamametsiä hoidetaan suunnitelmallisesti. Rantaraittien rakentamista jatketaan. Suunnitellaan, rakennetaan ja ylläpidetään toreja ja aukioita erityisesti Marian aukio, Edustatori, Kirjastoaukio, Paasikiven Annetaan ympäristö ja arkkitehtuurikasvatusta. Esitetään maakunta ja yleiskaavoituksessa tasapainoinen ja kestävä kaupan ja palvelujen rakenne. Tarjotaan riittävästi rakentamiskelpoisia työpaikka ja asuintontteja sekä laadukkaita julkisten palvelujen tontteja, tonttitarjonnassa mukana sekä yksityisten että kaupungin rakentamiskelpoiset tontit. Parannetaan joukkoliikenteen palveluedellytyksiä. Tehostetaan maankäyttöä olemassa olevan yhdyskuntatekniikan varrella. Peruskorjataan asuinalueiden ulkoliikuntapaikkoja sekä kehitetään niistä entistä toiminnallisempia ja monipuolisempia lähiliikuntapaikkoja. Turvataan hyvinvointi ja Elinympäristöstä aiheutuvien terveys ja turvallisuushaittojen väheneminen. Yleisellä paikalla tapahtuneet pahoinpitelyt ja yleisten paikkojen järjestyshäiriöt Lasten ja nuorten tekemät väkivaltarikokset / Lapset ja nuoret väkivaltarikosten uhrina Ilmanlaatu Melualueella asuvien asukkaiden lukumäärä Asukastyytyväisyys. Asukastyytyväisyys. Pysäköintipaikkojen määrä keskustassa (autot, moottoripyörät ja mopot). Pyöräilyverkoston kattavuus ja sujuvuus sekä pyöräpysäköinti. Esteettömyys. Juna ja bussiaikataulujen yhteensopivuus. Pyöräilyverkoston sujuvuus. Onnettomuustilastot. Joukkoliikenteen palvelutaso. Joukkoliikenteen talous ja käyttäjämäärät. Joukkoliikennelipputuotteiden hinnat. Asiakastyytyväisyys. Liikenneväylien asiakastyytyväisyysmittaus. Ulkovalaistuksen asiakastyytyväisyysmittaus. Onnettomuustilastot. Asukastyytyväisyys (ympäristönhoitomittari). Imagotutkimus. Kaupunkikuvan säilyminen ajallisesti monimuotoisena ja virikkeellisenä. Imagotutkimus, kuinka haluttu Lappeenranta on opiskelijakaupunkina. Puistojen ja taajamametsien hoitosuunnitelmien toteutuminen. Puistojen kuntoa kuvaava asukastyytyväisyysmittari. Taajamametsien hoitoa mittaava asukastyytyväisyysmittari. Läpikäveltävissä olevien rantaraittien määrä kilometreissä. Ympäristötietoisuuden lisääntyminen. Roskaamisen ja ilkivallan väheneminen. Lisätään tietoisuutta ympäristöasioista ja arkkitehtuurista esim. järjestämällä erilaisia tilaisuuksia, tapahtumia, tempauksia, työpajoja ja koulutusta. Kaupan ja palvelun paikkoja on riittävästi ja ne ovat hyvin saavutettavissa. Tonttitarjonnan toteutunut monipuolisuus: asuinrakennuspaikkojen määrä jaoteltuna kerrostaloihin, pientaloihin yms. Joukkoliikennevyöhykkeellä asuvien asukkaiden määrä. Tapahtumapaikkojen monimuotoisuus, määrä ja laatu. Käyttämättämiä liikunta-aluevarauksia hyödynnetään kaupungin tonttitarpeeseen asuin- ja palvelurakentamiseen Alueita kaavoitettu ja hyödynnetään asuin- ja palvelurakentamiseen

7 Kaupunkirakenteen eheys asuintontteja sekä laadukkaita julkisten palvelujen tontteja, tonttitarjonnassa mukana sekä yksityisten että kaupungin rakentamiskelpoiset tontit. Parannetaan joukkoliikenteen palveluedellytyksiä. Tehostetaan maankäyttöä olemassa olevan yhdyskuntatekniikan varrella. Peruskorjataan asuinalueiden ulkoliikuntapaikkoja sekä kehitetään niistä entistä toiminnallisempia ja monipuolisempia lähiliikuntapaikkoja. Turvataan hyvinvointi ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus. Huolehditaan laadukkaista ja monipuolisista liikuntapaikoista, jotka mahdollistavat monipuolisen urheilun. Vuorovaikutusta edistävien julkisten tilojen toteuttaminen. Pidetään kaavat ajantasaisina. Tarjotaan laadukkaita asuinpaikkoja, joihin pääsee kätevästi bussilla tai muilla joukkoliikennevälineillä, pyörällä tai kävellen. Kehitetään eheää kaupunkirakennetta kiinteässä vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän, julkishallinnon ja asukkaiden kanssa. Otetaan huomioon myös lasten ja nuorten mielipiteet kaupunkirakentamisessa ja suunnittelussa. Otetaan vapaaehtoisia asiantuntijoita mukaan suunnitteluun. Katukilometrien määrä asukasta kohti. Aluekeskusten kehittäminen. Kävely ja pyöräilyvyöhykkeellä asuvien asukkaiden määrä. Joukkoliikennevyöhykkeellä asuvien asukkaiden määrä. Asumiskustannusvertailun tulos. Liikuntapaikkojen käyttöastetta kuvaava mittari. Lappeenrannassa 7 laadukasta ja monipuolista pääurheilukeskusta. Liikuntapaikkojen vakiovuorojen kokonaismäärä ja sähköiseen tilavarausohjelmaan tehtyjen kaikkien varausten kokonaismäärä 5. Kaupunkikeskustan kehittäminen; Avainmittarit; Keskustan kaupan neliöt ja Keskustassa asuvien asukkaiden määrä Rakennetaan kaupunkikeskusta kauniiksi ja ylläpidetään sen kauneutta. Lisätään ydinkeskustan vetovoimaa ja viihtyisyyttä mm. siirtämällä ydinkeskustan pysäköintiä maan alle ja vapauttamalla katutilaa ihmisille. Hyödynnetään ydinkeskustan vetovoimatekijöinä Myllysaarta, Linnoitusta ja satama aluetta. Asukastyytyväisyys (keskustan rakennukset, valaistus, puistot, siisteys). Imagotutkimus. 6. Eheä ja kustannustehokas; Avainmittari: Kaupunkirakenteen eheys ja Liikeenteen CO2 päätöstöt kaupunkirakenne Turvataan keskusta alueen palvelut ja niiden kehittäminen (asuminen, kauppa, palvelut, kävely, pyöräily, joukkoliikenne, pysäköinti). Toteutetaan vuorovaikutusta edistäviä Asemakaavojen toteutuminen, toimitilojen käyttöaste. Pysäköintipaikkojen määrä ja käyttöaste. Teatterin ja muiden kulttuuritilojen käyttöaste (monikäyttöisyys). Lpr:n uimahallin, urheilutalon, Kisapuiston jäähallien, Lauritsalan Liikuntatilojen uimahallin käyttöaste, ja Joutsenohallin kustannustehokkuus käyttöasteen ja mittaaminen. Asiakastyytyväisyyskysely Lauritsalan uimahallin asiakkaille asiakastyytyväisyys. julkisia tiloja keskustaan. Kehitetään keskustaan laadukkaat ja monipuoliset liikuntapaikkaolosuhteet, jotka mahdollistavat seuroille ja kouluille monipuolisia urheilumahdollisuuksia. Nostetaan asuminen ja asuntorakentaminen esille keskustan kehittämisessä. Tehdään ja toteutetaan palveluverkkotarkasteluja, joissa huomioidaan tilojen tehokas yhteiskäyttö. Valmistellaan ja markkinoidaan kysyntää vastaava määrä myytäviä ja vuokrattavia tontteja. Sovelletaan elinkaariajattelumallia kaikessa toiminnassa. Palveluverkkotarkastelujen tulokset. Luovutettujen tonttien määrä. Kaupunkirakenteessa olevat tyhjät tontit ja käytettävissä olevat rakennuspaikat. Lpr:n uimahallin, urheilutalon, Kisapuiston jäähallien, Lauritsalan uimahallin ja Joutsenohallin käyttöasteen mittaaminen. Asiakastyytyväisyyskysely Lauritsalan uimahallin asiakkaille. Asiakastyytyväisyyskysely Lpr:n urheilutalon ja liikuntatoimen ohjattujen liikuntaryhmien asiakkaille Hyödynnetään kiinteistöveron kasvupotentiaali täysimääräisenä. Tunnistetaan elinkeinopoliittiset hankkeet ja toteutetaan ne. Rakentamattomien kaavatonttien määrän kehitys. Rakentamattomien tonttien kiinteistöveron korotus.

8 Hyödynnetään kiinteistöveron kasvupotentiaali täysimääräisenä. Tunnistetaan elinkeinopoliittiset hankkeet ja toteutetaan ne. Toteutetaan ennakoivaa ja aktiivista maanhankintaa. Suunnitellaan ja toteutetaan kaupunkirakenteen eheyttämiseen tähtääviä kehittämisohjelmia. Käytetään edistyksellisiä hankintamenetelmiä. Luovutettujen työpaikkatonttien määrä ja työpaikkojen määrä. Elinkeinopoliittisten hankkeiden arvioidut kustannus ja tulolaskelmat sekä toteuman seuranta. Toteutuneet maakaupat. Hyväksytyt suunnitelmat, toteutetut suunnitelmat. Hankintojen vaikuttavuus ja tehokkuus. Hyödynnetään käyttämättä olevia liikunta-aluevarauksia muuhun tonttitarpeeseen Elinkeino-ohjelma Toimenpide-kokonaisuus Toimenpide Tulokset ja arviointikriteerit Panoksemme 2014 Panoksemme 2015 Panoksemme Elinkeinorakenteen uudistuminen tukemalla osaamispohjaisten työpaikkojen syntymistä ; Avainmittarit: Vuoden 2016 loppuun mennessä syntyy yli 100 uutta osaamispohjaista työpaikkaa ja Kärkialoille 25 sijoittunutta yritystä Tuetaan Lappeenrannan kärkialoja: energia- ja ympäristötekniikka, terveysja hyvinvointipalvelut, luovat alat sekä ICT osaaminen. Kaupunki tukee omalla toiminnallaan (kaavoitus, infra) yritysten Toteutetaan kärkialoihin keskittyvää sijoittautumismarkkinointia. Terveysalan osalta keskitytään venäläisiin yrityksiin yhdessä kansallisen toimijan, Team Finland -verkoston kanssa. Käynnistetään aktivointi- ja hautomotoiminta uudella toimintamallilla 2014 alusta. Kohderyhmänä ovat erityisesti osaamispohjaiset aloittavat yritykset ja olemassa olevat yritykset toimialasta riippumatta. Otetaan käyttöön uudistettu, sähköisiä palveluita korostava yrityspalvelukonsepti yhteistyössä ELYkeskuksen, TE-toimiston ja yritysten kanssa. Alueelle on syntynyt toimivat ja kasvavat verkostot (klusterit), jotka hyödyntävät kansainvälisiä markkinoita. Sijoittautumismarkkinointi on hyvin keskittynyttä ja tuloksellista. Kaikilla avaintoimijoilla, Wirma, kaupunki, LUT, Saimia, Technopolis, on yhteinen perusmarkkinointimateriaali sijoittautumismarkkinointiin. Resurssit pitkäjänteiselle työlle on varmistettu. Vuoden 2016 lopussa sijoittautuneita yrityksiä on 25 kpl Vuosina syntyy 25 uutta osaamispohjaista yritystä sekä 15 jo olemassa olevaa yritystä aloittaa uuden liiketoimintakokonaisuuden Vuoden 2016 lopussa yli 100 työntekijää Asiakkailla on helppokäyttöiset interaktiiviset sähköiset palvelut. Henkilökohtainen palvelu kohdistetaan kansainvälistymis- ja kasvupotentiaalia omaaviin osaamispohjaisiin asiakkuuksiin. Sähköisten palveluiden osuus% Luodaan kokeiluympäristöjä yhteistyössä LUTin/Saimian/Sampon ja yritysten kanssa puhtaan ympäristön ja kestävän hyvinvoinnin kokonaisuuksiin. Kokeiluympäristökokonaisuudet: Jätteetön maailma, veden puhdistus, hajautettu energian tuotanto ja jakelu, kuntoutusja vaativan sairaanhoidon palveluiden vientitoiminta, innovatiiviset terveys- ja hyvinvointipalvelut Kokeiluympäristöjen synnyttämät työpaikat 2. Yliopisto- ja korkeakoulukeskittymän kehittäminen; Avainmittari: Lappeenranta on yksi Suomen kuusesta suuresta korkeakoulukeskittymästä Tuetaan oppilaitosten strategisten päämäärien toteutumista ja Skinnarilan kampusalueen kehittymistä. Tuetaan oppilaitosten ja yritysten monialaista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä syvennetään yhteistyötä alueen elinkeinoelämän kanssa. Lisätään kaikkien opintoasteiden kansainvälisyyttä. Käynnistetään oppilaitosten koulutusvientitoiminta. Tuetaan Green Campuksen toteuttamista Skinnarilanniemessä ja sen hyvien käytäntöjen käyttöönottoa Lappeenrannassa ja globaaleilla markkinoilla. Koulutukseen hakeutuneiden määrä Muuttohalukkuus tutkimus Opiskelijoiden asuntotakuu Oppilaitosten ja yritysten tutkimus ja kehitystoiminnan määrä, laatu sekä kaupallistuneiden innovaatioiden määrä kasvavat. t&k menot Lappeenrannan seudulla v. 2011: 768 /asukas, tavoite 2016: 1000 /asukas Ulkomaalaisten opiskelijoiden ja opintojen määrä kasvaa Venäjänkielisiä osaajia tulee elinkeinoelämän käyttöön ja palveluiden saatavuus venäjäksi paranee Koulutusvientituotteet ja niiden liikevaihto, määrä, kasvu-% Green Campus/LUT toimenpiteitä toteutetaan suunnitelman mukaan Saimian ja Technopolis Oyj:n kanssa.

9 3. Maakunnan matkailun kehittäminen; Avainmittari: Majoitusvuorokausien määrä ja yritysten liikevaihdon kasvu Tuetaan Green Campuksen toteuttamista Skinnarilanniemessä ja sen hyvien käytäntöjen käyttöönottoa Lappeenrannassa ja globaaleilla markkinoilla. Pallonlahtea, Linnoitusniemeä, Kaupunginlahtea ja Myllysaarta kehitetään ja markkinoidaan kokonaisuutena. Innovaatio- ja kehitysalusta on laajentunut koko kaupunkiseudulle. Ranta-alueesta tulee matkailun ympärivuotinen käyntikortti ja Saimaan alueen suosituin kohde. Alueen markkinointi ja matkailurakenteet ovat selkeät ja tulokselliset. Alueen toimijat ovat sitoutuneet kehittämään yhdessä matkailupalveluja. Lappeenrannassa on tunnettuja ja menestyviä kulttuurikohteita. Majoitusvuorokausien määrä, hotellien käyttöaste Maakunnan matkailumarkkinointia tehostetaan yritysten ja kuntien avulla. gosaimaa-brändi nousee selkeästi tunnettuudessa. Matkailuyritykset osallistuvat laajasti gosaimaamarkkinointiin. gosaimaa verkkosivujen kävijämäärät/uudet kävijät/ keskim. vierailuaika, kansallinen bränditutkimus Kehitetään matkailupalveluja, eritoten Matkailutoimialan työllistävä vaikutus kasvaa 25 % Rauha-Ukonniemen aluetta ja tiivistetään vuoden 2016 loppuun mennessä. yhteistyötä alueella toimivien yritysten välillä. Edistetään Saimaan kanavapuiston ja Huhtiniemen investointeja sekä muita matkailuinvestointeja. Sähköistetään matkailijoiden infopalveluita ja kehitetään liikkuvia palveluita. Yritykset ovat vahvasti mukana infopalveluiden tuottamisessa. Matkailuneuvonnan käyttäjämäärät ja asiakastyytyväisyys kasvavat (Asiakastyytyväisyyskysely) Sähköisten palveluiden osuus koko infopanostuksesta 4. Aktiiviseen työelämään ja koulutukseen kannustaminen ; Avainmittarit: Työpaikkojen määrä on kasvanut 2000 ja Opiskelijoiden työllistymisaste alueella ja Työllistyneiden määrä sekä Koulutukseen päässeiden määrä Tuetaan terveys- ja hyvinvointipalveluyritysten palvelupakettien konseptointia. Kaupunki ottaa kasvavan vastuun työllisyyden hoidosta ja työttömille suunnattujen toimenpiteiden aktivoinnista. Työllisyyden hoito linkitetään vahvasti elinkeinopolitiikkaan ja avoimille työmarkkinoille työllistymiseen. Kiinnitetään sosiaali- ja terveydenhuolto entistä tiiviimmin työkykyä ylläpitäviin ja työllistäviin prosesseihin Selvitetään työllisyyden maakunnallisen toimintamallin toimivuus, vahvistetaan omistajaohjausta Terveys- ja hyvinvointipalveluyritysten määrä ja liikevaihto kasvavat. Alueen yritykset ja järjestöt aktivoituvat työllistämisessä. Nuorisotakuun toteutuminen. Yrityskummitoiminta Työvaltainen oppiminen Oppisopimusten määrä Työvoimahallinnon ja kuntoutuksen yhteistyö tiivistyy. Perustetaan sosiaalinen yritys Sosiaaliset kriteerit otetaan käyttöön hankinnoissa Pajatoiminta tehostuu Kannustetaan 2. asteen, ammattikorkeakoulun ja yliopiston koulutuksen järjestämistä elinkeinoelämän tarpeisiin. Monipuolistetaan oppisopimusten ja muuta käytännönläheistä koulutustarjontaa vähentämään koulupudokkaiden määrää. Aktivoidaan Lappeenrannan työnantajia nuorisotakuun toteuttamiseen. Työllistyminen omalle alueelle %:ia valmistuneista Yhteistyö laajenee alueen elinkeinoelämän kanssa. Oppisopimuksiin ja räätälöityihin koulutuksiin osallistuneiden määrä vuotiaat työttömät työnhakijat työllistyneiden ja koulutukseen päässeiden määrä 5. Lappeenranta-brändin vahvistaminen vetovoimaisena kaupunkina asua, opiskella ja yrittää; Avainmittarit: Kaupungin vetovoimaisuus ja tunnettuutta mittaavat kyselyt Toteutetaan jatkuvaa brändimarkkinointia ja sijoittautumismarkkinointitoimia strategian painopisteiden mukaisesti. Vetovoimatekijöinä yliopisto- ja opiskelijakaupunki, Skinnarilan kampus, kasvu, kansainvälisyys, ostovoima, matkailu, läheisyys, saavutettavuus, kansainväliset yhteydet, yhteistyökykyinen innovatiivinen uusiutuva elinkeinoelämä, viihtyisyys ja Saimaa. Toteutetaan markkinointikampanjoita, joiden avulla kaupungin tunnettuus kasvaa ja imago vetovoimaisena kaupunkina paranee. Lappeenrantaan halutaan muuttaa opiskelemaan ja asumaan. Yritysten kiinnostus sijoittua Lappeenrantaan kasvaa. Kuntien imagotutkimus Kaupungit: muuttohalukkuus tutkimus Lappeenrantaan sijoittuneiden yritysten määrä Imagotutkimus, kuinka haluttu Lappeenranta on opiskelijakaupunkina.

10 asua, opiskella ja yrittää; Avainmittarit: Kaupungin vetovoimaisuus ja tunnettuutta mittaavat kyselyt Tiivistetään yhteistyötä ja luodaan toimintamallit elinkeinoelämää tukevalle vuoropuhelulle elinkeinoelämän ja alueen muiden sidosryhmien kanssa. Rakennetaan Lappeenranta-brändiä alueen elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien, kuten oppilaitosten kanssa. Koulutetaan kaupunkikonsernin ao. henkilöstö brändilähettiläiksi. Jalkautetaan strategiaan pohjautuvat viestinnän ja markkinoinnin perusviestit koko organisaatioon. Lappeenranta-brändi koetaan yhteiseksi asiaksi. Lappeenranta koetaan yritysystävälliseksi kaupungiksi. Valtakunnalliset yrittäjäbarometrikyselyt ja omat sidosryhmäkyselyt Yritysvaikutuksia arvioidaan ennakkovaikutusten eli EVA-arvioinnin avulla. Kaupunkikonsernin henkilökunta on sisäistänyt kaupunkikonsernin brändin sisällön sekä viestinnän ja markkinoinnin perusviestit ja toteuttaa niitä omassa toiminnassaan ja ovat Lappeenrannan brändilähettiläitä. Työtyytyväisyys ja asiakastyytyväisyyskyselyt 6. Hankinnoilla tuloksia ja elinvoimaa; Avainmittari: Hankinnoissa on otettu käyttöön innovatiivisia hankintamenettelyjä Kehitetään Green Energy Showroom - ikkuna Lappeenrannan seudun uusiutuvan energian innovaatioihin, kehitysympäristöihin ja yrityksiin. Lappeenranta tunnetaan globaalina energia ja ympäristötekniikan osaajana. Kuntien imagotutkimus Myös Lappeenrannan maaseutualueilla Maaseutuyritysten määrän kehitys tuetaan ja aktivoidaan yrittäjyyttä ja Väestökehitys tarjotaan mahdollisuus luonnonläheiseen asumiseen. Hyödynnetään hankintojen potentiaali paikallisen yritystoiminnan vahvistamisessa ja työllistäjänä. Hankinnat eriytetään palvelukokonaisuuksittain ottaen huomioon paikallisen elinkeinoelämän tarjonta. Toimittajat otettu varhaisessa vaiheessa mukaan palveluiden ja tuotteiden määrittelyyn. Suurimmat hankintayksiköt sekä kaupunkikonsernissa että Eksotessa ovat ottaneet toimittajamarkkinoiden johtamisen käytännöt käyttöönsä viimeistään vuoden 2015 aikana. Esikaupallisia hankintamenettelyjä Ensimmäiset sovellukset toteutettu 2014 sovelletaan aktiivisesti yhteiskunnallisten Esikaupallisten hankintamenettelyjen määrä haasteiden ratkaisuissa (jätehuolto, vesihuolto, energia jne.). Venäjäohjelma Toimenpide-kokonaisuus Toimenpide Tulokset ja arviointikriteerit Panoksemme 2014 Panoksemme 2015 Panoksemme Rajanylityksen sujuvuus ja alueen saavutettavuus paranevat; Avainmittarit: Rajaasemien liikenteen välityskyky ja matkustajamäärien muutos. Odostusaika rajalla max 2 tuntia. VT 6 ja VT 13/ Salpausselän liikennekäytävän investoinneilla turvataan Nuijamaan raja-aseman ja VT 6:n välityskyky kasvavalle liikennevolyymille. Edistetään Viipuri- Brusnitshnoje -tien rakentamista. Edunvalvontatehtävä. Luumäen ja Imatran sekä Lappeenrannan ja Vainikkalan välille rakennetaan lisäraidekapasiteettia. Vainikkalan logistinen palveluketju rakennetaan toimivaksi. Lappeenranta tarjoaa toimivat kansainväliset lentoyhteydet. Nuijamaan raja-aseman välityskyky ei aseta esteitä rajanylitysten kasvulle. VT 6:n Lappeenranta- Taavetti -välin rakentaminen käynnistyy 2015/2016. Venäjän viranomaiset käynnistävät kanavatien rakentamisen suunnittelun 2015 mennessä. Tarvittaessa hyödynnetään ENI-rahoitusta. Rinnakkaisraiteen ratasuunnittelu 2014, rata valmis Vainikkalan aseman palvelut monipuolistuvat ja liikennemäärät kasvavat vuosittain. Lappeenranta on Suomen neljän kuuden vilkkaimman lentokentän joukossa kansainvälisten lentoreittien matkustajamäärillä mitattuna. Lentokentän uusi liiketoimintamalli mahdollistaa lentoliikenteen kasvun. Tavoitteena on, että lentoliikenne toimii jatkossa vähitellen ilman kaupungin taloudellista tukea kuitenkin niin, että lentoliikenteen toimintaa ei vaaranneta. 2. Työhön ja opiskeluun perustuvan maahanmuuton edistäminen; Avainmittarit: Ulkomailta muuttaneiden Valmistellaan ja toimeenpannaan merkittävää asukasmäärän kasvua tavoitteleva maahanmuutto-ohjelma. Ulkomaalaisväestön kasvu lisääntyy verrattuna 2010-luvun alkupuolen kasvuun, joka oli noin 300 uutta asukasta/vuosi.

11 2. Työhön ja opiskeluun perustuvan maahanmuuton edistäminen; Avainmittarit: Ulkomailta muuttaneiden uusien asukkaiden, opiskelijoiden ja veronmaksajien määrä. 3. Kaupan ja ostosmatkailun kasvun varmistaminen; Avainmittarit: Kaupan alan neliöiden määrä tuplaantuu 2028 mennessä lopussa kaupan ala työllistää 1500 uutta henkilöä ja palveluala 500 uutta henkilöä. Valmistellaan ja toimeenpannaan merkittävää asukasmäärän kasvua tavoitteleva maahanmuutto-ohjelma. Selvitetään mahdollisuutta luoda palvelukokonaisuus, joka edistää ulkomailta Lappeenrantaan muuttavien työllistymistä alueelle. Maahanmuuttajien kotoutumista edistetään erikseen suunnattavilla vuorovaikutteisilla palveluilla sekä hyödyntämällä kulttuurin hyvinvointivaikutuksia (monikulttuurisuuskeskus Momentti, asukastoiminta, asiakaspalvelukeskus Winkki, kielikoulutus, verkkopalvelut ym.). Kaavoitetaan riittävä määrä liiketontteja, rakennetaan toimiva infrastruktuuri ja parannetaan alueen saavutettavuutta. Maankäytön suunnittelua tehdään vuorovaikutuksessa ympäristöministeriön ja ELY -keskuksen kanssa huomioiden kansainvälisen Kaupan ja palvelujen kasvu edistää eloisan ja edustavan keskikaupungin kehittymistä ravintola- ja vapaa-ajan palveluineen. Houkutellaan kaupan alan veturiyrityksiä sijoittumaan alueelle. Ne tuovat mukanaan muita palvelualan yrityksiä. Korkeakouluissa valmistuvista ulkomaalaisopiskelijoista jää nykyistä suurempi osa Lappeenrannan kaupunkiseudulle asumaan ja töihin. Maahanmuuttajat sijoittuvat luontevasti kaupungin työelämään tai opiskelijoiksi. Yritysten aktiivisuus palkata ulkomaalaisia lisääntyy. Kotoutuminen ja ohjaus alkuvaiheen palveluihin toimivat. Väestönkasvu saa aikaan muutakin talouden kasvua. Maahanmuuttajien kiinnostus Lappeenrannan seutua kohtaan kasvaa alueen monipuolisten vapaaajan palvelujen sekä kokonaisvaltaisesti monikulttuurisuutta huomioivan rekrytointitoiminnan ansiosta. Monipuoliset, kysyntää vastaavat kaupalliset palvelut. Kaupan alan työpaikkojen määrä ja alan työntekijöiltä saatava verotulokertymä kasvavat. Kaupan alan yrityksiltä saatava yhteisö ja kiinteistöverotulo kasvavat. Enemmän kuin puolet liiketilarakentamisesta sijoittuu keskustan alueelle. Sijoittautuneiden yritysten määrä Kaupan alan työpaikkojen määrä ja alan työntekijöiltä saatava tuloverokertymä Kaupan alan yrityksiltä saatava verotulo. 4. Kansainvälisen liiketoiminnan edistäminen; Avainmittari: Alueelle perustetaan 25 venäläistaustaista yritystä vuosittain. 5. Paikallis- ja monikulttuurisuudesta voimaa ammentava, palveleva eurooppalainen rajakaupunki; Avainmittarit: Monikielisten palveluiden tarjonta kasvaa. Imagotuksimukset kaupungin vetovoimaisuudesta valituissa kohderyhmissä, tavoitteena top 5. Venäläisyritysten perustamisen ja investointien aktivointi. Sijoittautumispalvelut ja tarkoin kohdennettu -markkinointi venäläisille potentiaalisille asiakkaille, pääpaino osaamispohjaisissa yrityksissä. Asiakkaat ovat tarkoin segmentoidut ja käytössä on monikanavainen palvelukonsepti. Vuodesta 2014 alkaen kaupunkiin perustetaan vuosittain 25 venäläistaustausta yritystä ja yritykset työllistävät vähintään 50 työntekijää. Jo toiminnassa olevien Yritykset pääsevät paremmin alkuun ja vältetään venäläistaustaisten yritysten alkuvaiheen alkuvaiheen yritystoiminnan kuolemanlaakso. tukeminen. Olemassa olevien yritysten kasvu. Pietarin rinnalla Lappeenrannalla on hyvät verkostot myös valikoiduissa muissa venäläiskaupungeissa, eritoten Moskovassa. Lappeenrannan Paikallisten yritysten Venäjän liiketoimintojen edistäminen. Pk-yritysten Venäjään liittyvien Järjestetään venäjän- ja englanninkielisiä yrittämisen mahdollisuuksista kertovia tietoiskuja. Luodaan edellytykset kansainvälisen koulutuksen, hyvinvointi- ja terveyspalvelujen, luovien alojen ja sekä matkailupalvelujen kasvulle. Paikallisen omaleimaisen kulttuurin ja historian nostaminen ja tuotteistaminen matkailussa, olemassa olevien kulttuuripalvelujen hyödyntäminen, kulttuuri- ja luontomatkailun kehittäminen. Kulttuurien positiivista kohtaamista edistetään kulttuurin ja yhteisten harrastusten avulla. Monipuolisia palvelualan, kulttuurin sekä kielten koulutustoimenpiteitä eri kohderyhmille, sekä lappeenrantalaisille että henkilökunnalle. Lappeenrannan tunnettuus Venäjällä laajenee. Investointeja ja yrityskontakteja tulee Pietarin ohella muualtakin Venäjältä. Alueen pk yritysten Venäjän kauppa kasvaa. Palvelutarvekyselyjä toteutetaan määräajoin. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste. Vuoden 2016 loppuun mennessä Hyvinvointialalle syntyy 100 yksityisesti rahoitettua työpaikkaa. Kansainväliset koulutuspalvelut työllistävät suoraan 100 henkilöä. Matkailualan investoinnit jatkavat kasvua ja positiivinen työpaikkakehitys jatkuu. Lappeenranta profiloituu kulttuurimatkailukohteena. Paikalliseen kulttuuriin perustuvaa kestävää matkailuteollisuutta. Alueen identiteetti vahvistuu. Matkailijoiden määrä kasvaa ja monipuolistuu Venäläiset matkailijat Suomessa tutkimus. Lappeenrannassa yhdistyy uusi palveluosaaminen, joka erottaa kaupungin muista matkailualueista. Venäjä-osaaminen eri tasoilla (perus- ja jatkokoulutus, työn ohella jne.).

12 vetovoimaisuudesta valituissa kohderyhmissä, tavoitteena top 5. Monipuolisia palvelualan, kulttuurin sekä kielten koulutustoimenpiteitä eri kohderyhmille, sekä lappeenrantalaisille että henkilökunnalle. Lisätään ruohonjuuritason yhteistoimintaa venäläisten kulttuuritoimijoiden kanssa. Lisätään ja välitetään tietoa yhteisestä historiasta ja kulttuurista sekä kehitetään matkailupalveluja yhdessä rajan molemmin puolin (Etelä Karjala Pietari kulttuurimatkailualue). eri palvelu, kieli ja kulttuurikoulutuksiin osallistuvien henkilöiden lukumäärä kasvaa. Lappeenranta tunnetaan aktiivisesta ja kansainvälisestä kulttuuri- ja tapahtumatoiminnasta. Etelä Karjala Pietarialueelle suuntautuva kulttuurimatkailu lisääntyy. Kansainvälisten kulttuurien tietämys ja tunnettuus lisääntyy. 6. Venäläislähtöisten ja muiden maahanmuuttajien kotoutumisen, työl- listymisen ja yrittäjyyden edistäminen; Avainmittari: Ulkomaalaisten työttömyysaste. Monikanavaisen palvelukonseptin kehittäminen maahanmuuttajataustaisille lappeenrantalaisille. Asiakaspalvelupiste Winkin kehittäminen palvelemaan myös maahanmuuttajataustaisia ihmisiä / monikulttuurista väestönosaa heidän kysymyksissään. Sähköinen neuvonta Kannustetaan maahanmuuttajia osallistumaan aktiivisesti paikalliseen asukas- ja kulttuuri- ja harrastustoimintaan Maahanmuuttajien työllistymisen aktivointi Kuntalaisten asiakaspalvelu keskittyy Winkkiin ja asiakaspalvelun taso paranee ja monipuolistuu entisestään. Palvelun vasteaika Paikalliskulttuurin uudet ilmentymät - ohjelmakokonaisuus: Työpajoja, mentorointia ja vertaisoppimista innovatiivisin keinoin. Osaavan työvoiman tarjonnan takaaminen ja kielikoulutuksen kehittäminen. Paikallisväestön tietämyksen lisääminen maahanmuuttajista ja monikulttuurisuudesta. Maahanmuuttajien osallisuus lisääntyy, samalla lisääntyy myös eri kulttuurien osaaminen kaupungissa -> monikulttuuriset laadukkaat palvelut. Vuosittain eri kieli ja kulttuurikoulutuksiin osallistuvien henkilöiden lukumäärä kasvaa ja osaamistaso nousee Opiskelijoiden sijoittautuminen työelämään Kielikoulutuksen tarjonta Lappeenrantalaisten avoimuus ja ymmärrys muualta tulevia kohtaan lisääntyy. Eri väestöryhmien välillä ei ole vastakkainasettelua. 7. Lappeenranta Venäjän ja EU:n innovaatiotoimintojen keskittymänä; Avainmittari: Alueen tunnettuus Venäjä yhteyksien rakentajana kasvaa. Kaupunki verkostoituu systemaattisesti kansallisesti ja kansainvälisesti sekä toimii kansainvälisesti näkyvänä Venäjäyhteyksien rakentajana. (Team Finland, EBN ym.) Edistetään kansainvälistä yhteistyötä ja toteutetaan korkean tason EU-Venäjä Innovaatiofoorumi joka toinen vuosi. Yrityspalvelujen profiloituminen Euroopan ykkösosaajaksi EU-Venäjä-liiketoiminnoissa. Ko. yritysten liiketoiminnan kasvu, toimialakohtaiset sijoittautumistulokset. Lappeenrannan brändi taitavana Venäjä-osaajana vahvistuu www sivujen kävijämäärät, mediaosumat. Toimiva monikanavapalvelukonsepti käytössä, työnjako palvelun tuottamisessa muiden toimijoiden kanssa. Lappeenranta on kansainvälisesti arvostettu ja tunnettu vihreän energian ja teknologian sekä hyvinvointi-alan huippututkimuksen, innovaatioiden, liiketoiminnan ja poliittisten päättäjien kohtaamispaikka EU:n ja Venäjän rajalla. Osaamispohjaisten yritysten kiinnostus aluetta kohtaan lisääntyy. Vuosittaiset palvelun tunnettuuskyselyt www sivujen kävijämäärät, mediaosumat aiheesta Venäläisten innovaatioiden ja keksintöjen kansallisen tason kaupallistamiskonseptin jatkojalostaminen. Alueen tunnettuus EU:n ja Venäjän välisen innovaatiotoiminnan kohtaamispaikkana vahvistuu. kaupunkiin perustetaan 10 uutta venäläistaustaista osaamispohjaista yritystä vuosittain. palvelukonseptin kautta kulkee 100 ideaa vuosittain.