Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaavaa

Transkriptio

1 Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaavaa Osayleiskaavan selostuss Kurikan kaupunki 4

2 2 (63) Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava SISÄLLYS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Osayleiskaavan sisältö Osayleiskaavan toteuttaminen Sähkönsiirtoreitti Rakennustöiden aikataulu Käytöstä poisto KAAVOITUSTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin YVA-menettelyn ja osayleiskaavoituksen suhde SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE Alueella sijaitsevat tai sille suunnitellut toiminnot Maankäyttö ja asutus Elinkeinotoiminta ja matkailu Virkistys Yhdyskuntatekninen huolto Ympäristöhäiriöt Maanomistus Maisema ja kulttuuriympäristö Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet Muinaisjäännökset Maa- ja kallioperä Pohja- ja pintavedet Ilmasto Kasvillisuus Eläimistö Linnusto Kaava-alueen ympärillä sijaitsevat luontokohteet Harjut ja kallioalueet Riistatalous Ilmaturvallisuus, tutkien toimita sekä viestintäyhteydet OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Osalliset Osallistuminen, vuorovaikutus ja tiedottaminen Viranomaisyhteistyö Saatu palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta SUUNNITTELUN TAVOITTEET Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle Maakunnalliset tavoitteet Kurikan kaupungin tavoitteet Hankkeesta vastaavan tavoitteet OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 37

3 7.1 Aloitusvaihe Perusselvitysvaihe, tavoitteet Osayleiskaavaluonnos Osayleiskaavaehdotus Kaavan hyväksyminen OSAYLEISKAAVAN KUVAUS Kaavaratkaisu Kaavamerkinnät ja määräykset OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutusten arviointi Maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset Kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnonarvoihin kohdistuvat vaikutukset Maa- ja kallioperään kohdistuvat vaikutukset Pinta- ja pohjavesiin kohdistuvat vaikutukset Meluvaikutukset Valo- ja varjostusvaikutukset Vaikutukset alueen turvallisuuteen Liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset Ilmanlaatuun ja ilmastoon kohdistuvat vaikutukset Aluetalouteen ja elinkeinoihin kohdistuvat vaikutukset Ihmisten elinoloihin kohdistuvat vaikutukset Virkistyskäyttöön kohdistuvat vaikutukset Vaikutukset ilmaturvallisuuteen, tutkien toimitaan sekä viestintäyhteyksiin Tuulivoimalaitosten lentoestevalojen vaikutukset Vaikutukset tuulivoimatuotannon päätyttyä Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Hankkeen toteuttamatta jättämisen vaikutukset SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin sisältövaatimuksiin TOTEUTUS YHTEYSTIEDOT Taustakartat: MML 2013

4 4 (63) Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava 1 Perus- ja tunnistetiedott 1.1 Tunnistetiedot Osayleiskaavan selostus koskee päivättyää osayleiskaavakarttaa. Kaupunki: Kaavan nimi: Kaavan laatija: Kurikann kaupunki Kurikann Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava Sito Oy, DI (YKS 245) Timo Huhtinen H Kurikan edustaja: kaupungin Toimistoarkkitehti Jukka Peltoniemi 1.2 Kaava-alueen sijainti Hankealue sijaitseee Etelä-Pohjanmaalla Kurikan kunnassa noinn 16 kilometriä Kurikan keskustasta luoteeseen seututien 689 eteläpuolella. Tuulivoimalat tulisivatt sijoittumaan Rasakankaan alueelle. Kaava-alueen pinta-ala on noin 1224 ha. Kuva 1. Kaava-alueen sijainti.

5 Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava 5 (63) Kuva 2. Kaava-alueen rajaus. 1.3 Kaavan tarkoitus Osayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa tuulivoimaloiden rakentaminenn Rasakankaan alueelle. Kaavan tarkoituksena on maankäytön ohjaaminenn ja alueellee sijoittuvien toimintojen yhteensovittaminen. Tuulivoimaloita koskevien kaavamerkintöjen ja määräysten osalta osayleiskaava on yksityiskohtainen ja toteuttamista suoraan ohjaava. Yleiskaavan käytöstää tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena säädetään maankäyttö- ja rakennuslainn 77 a :ssä. Rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan 137 :n 1 momentinn estämättää myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen n perusteena. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1 Ahlman, S. 2013: Kurikan Rasakankaan tuulivoimapuiston pesimälinnusto- ja lii to-oravaselvityss Ahlman Group Oy 2 Ahlman, S. 2013: Kurikan Rasakankaan tuulivoimapuiston lepakkoselvitys Ahlman Group Oy 3 Seppälä, K. & Ahlman, S. 2013: Kurikan Rasakankaan tuulivoimapuiston kasvilli- kevätmuuttoselvitys Ahlman Group Oy. suusselvitys Ahlmann Group Oy. 4 Tuominen, H. & Ahlman, S. 2013: Kurikan Viiatinn tuulivoimapuistojen lepakoiden 5 Tuominen, H. & Ahlman, S. 2013: Kurikan Viiatinn tuulivoimapuistojen lepakoiden syysmuuttoselvitys Ahlman Group Oy. 6 Ahlman, S. & Luoma, S. 2013: Kurikan Viiatin tuulivoimapuistojen lintujen kevät- syys- muuttoselvitys Ahlman Group Oy. 7 Ahlman, S. & Luoma, S. 2013: Kurikan Viiatin tuulivoimapuistojen lintujen muuttoselvitys Ahlman Group Oy.

6 6 (63) Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava 2 Tiivistelmä 8 Bonn, T Natura-arvioinnin tarveharkinta, Isokorpi. Triventus Consulting 9 Mikrolitti Oy 2013: Kurikka, Rasakangas, Tuulipuiston hankealueen muinaisjäännösinventointi Pääesikunnan lausunto tuulivoimahankkeen hyväksyttävyydestä 11 Nordex 2013: Rasakangas Route Survey , Tuulivoimaloiden erikoiskuljetusselvitys 12 Vastineet kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kurikan kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan osayleiskaava laatimisen Lehtivuorten alueelle. YVA-tarveharkintaa käsitellyt viranomaisneuvottelu järjestettiin Vaasassa Pohjanmaan ELY-keskuksessa. Kurikan ympäristölautakunta päätti kokouksessaan kuuluttaa Rasakankaan osayleiskaavan vireille sekä asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) ja alustavan kaavamateriaalin nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä , jolloin siitä saatiin 6 lausuntoa. Kaavaluonnos oli nähtävillä , jolloin siitä saatiin 10 lausuntoa ja 5 mielipidettä. Yleisötilaisuus pidettiin Kurikan paloasemalla. Kaavaehdotus oli nähtävillä , jolloin siitä saatiin 8 lausuntoa. Muistutuksia ei annettu yhtään. 2.2 Osayleiskaavan sisältö Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla). Osayleiskaavassa on osoitettu maa- ja metsätalousvaltainen alue (M), jolle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille (tv-alueet). Tuulivoimaloita varten saa rakentaa huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Kaavassa on annettu voimaloiden korkeuteen ja rakentamistapaan liittyviä määräyksiä. Voimaloiden enimmäiskorkeudeksi on kaavassa esitetty 210 metriä. Korkeimmalla sijaitsevat tuulivoimaloiden alueet sijaitsevat tasolla + 152,5 jossa tuulivoimaloiden siivet saavat siis kaavan mukaan ulottua korkeustasolle +362,5 (korkeus merenpinnasta). Kaavassa on osoitettu EN-1 -alue (energiahuollon alue) muuntoasemia ja laitteistorakennuksia varten. Kaavassa on osoitettu tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (pv) sekä Natura verkostoon kuuluva alue (nat). Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi alueeksi on merkitty Natura-alueen lisäksi myös sen pohjoispuolista aluetta.

7 Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava 7 (63) Kaavassa on osoitettu merkittävästi parannettavatt tieosuudet ja uudet tieosuudett ohjeellisena. Lisäksi kaavassa on osoitettu ohjeelliset maakaapelit, ohjeellinenn ulkoilureitti ja ohjeellinen moottorikelkkailureitti. Tuulivoimapuisto koostuu 9 tuulivoimalasta perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistää huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä keskijännitekaapeleista (20 kv maakaapeli), sekä sähköasemasta, jonka kautta sähkö siirretään alueverkkooa on (110 kv) ). Kolmilapaisten voimaloiden napakorkeudeksi on suunniteltu noin metriä ja kokonaiskorkeudeksi noin metriä. Roottorin halkaisija olisi enintään noinn 130 metriä. Voimaloiden torni olisi tavallinen kartiomainen teräsputkitorni tai hybriditorni, jossa olisi betoninen alaosa jaa sen päällä teräsputkitorni. Perustustekniikka on todennäköisesti joko maavarainen teräsbetoniperustus tai kallioon ankkuroitu perustus. 2.3 Osayleiskaavan toteuttaminen Megatuuli Oy:n omistama projektiyhtiö Rasakangas Wind Farm Oy kehittäää alueelle 9 tuulivoimalasta muodostuvan kokonaisuuden. Turbiinien yhteisteho on alle 30 MV. 2.4 Sähkönsiirtoreitti Tuulivoimapuistoa varten rakennettava 20/110 kv sähköasema liittäää tuulivoimapuiston alueelliseen sähköverkkoon 110 kv voimajohdolla. 110 kv voimajohto rakennetaan nykyisen 45 kv:n voimajohdon paikalle. Nykyisen 45 kv siirtoyhteydenn korvaava 110 kv yhteys on sähkönsiirron ensisijainen n vaihtoehto. Verkkokytkennän toteuttamistapa on riippuvainen seudulle toteutettavien tuulivoimahankkeiden kokonaisuudesta. Tämän osayleiskaavan alueellaa suunnitteluratkaisutt eivät kuitenkaan muutu, vaikka kytkentä k toteutetaan muualle kuin alueverkkoon. Kuva kv voimajohtoalueen poikkileikkaus

8 8 (63) Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava Uudet 110 kv voimajohdon voimajohtopylväät ovat noin m korkeita. Voimajohtopylväät rakennetaan tyypillisesti harustettuina. Pylväsmateriaalina käytetään puuta tai sinkittyä terästä. Voimajohtopylväinä käytetään myös paikoin nk. vapaasti seisovia pylväitä, joista harukset puuttuvat. 2.5 Rakennustöiden aikataulu 2.6 Käytöstä poisto 3 Kaavoitustilanne Tuulivoimalaitoksien rakentaminen kestää yhteensä noin yhden vuoden, jonka aikana tehdään perustukset ja kootaan voimalat. Tuulivoimaloiden perustusten ja tornin laskennallinen käyttöikä on noin 50 vuotta, ja turbiinin siipineen noin vuotta. Käyttöikää pystytään pidentämään riittävän huollon ja osien vaihdon avulla. Kun voimaloiden käyttöikä on päättynyt, voimala voidaan purkaa pystytysalueella. Myös maakaapeleina toteutettu alueen sisäinen sähköverkko on mahdollista purkaa, jos sillä ei ole muuta käyttöä. Voimalan perustusten maanalaiset osat voidaan jättää paikoilleen ja perustukset voidaan maisemoida. 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Tämän kaavan suunnitteluun vaikuttavat mm. seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa odotettavissa olevat ympäristöhaitat tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Yleiskaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja tulviin Alueidenkäytössä tulee edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia.

9 Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava 9 (63) Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa o huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäy- yksi- täviä. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan köihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueiden suunnitte- maan- lussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä käyttö ja kehittämistarpeett sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luon- to- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteee et. 3.2 Maakuntakaavaa Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt Etelä-Pohjanmaann maakuntakaavan vuonna ja ympäristöministeriöö on vahvistanut sen Maakuntakaavassaa Rasakankaan hankealueen läpi kulkeee itä-länsi-suunnassaa Alueen länsipuolella on pohjavesialu ue ja alueen sisällä on lehtojensuojeluohjelma-alue. Turvetuotantovyöhykettä osoittava kehittämisperiaatemerkintä on osoitettu sinisellä kolmioidulla viivamerkinnällä. ohjeellinen ulkoilureitti, moottorikelkkareitti ja tietoliikenneverkkoyhteys. Kuva 4. Hankealueen sijoittuminenn Etelä-Pohjanmaan Hankealueen sijainti on merkitty punaisella suorakaiteella. maakuntakaavassa.

10 10 (63) Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava Vaihekaava I Ensimmäisessä vaihemaaku untakaavassa kaavoitetaan tuulivoimalle soveltuvia alueita. Vaihemaakuntakaavan kaavaluonnos oli nähtävillä kesällä Kaavaluonnoksessa on osoitettu tuulivoimalle iso lähes 5000 hehtaarin Rourunkankaan alue, johonn Rasakankaan hankealue suurelta osin kuuluu. Kaavaselostuksessa todetaann muun muassa, ettää Rourunkankaan alue sijoittuuu kahden Natura-alueen läheisyyteen ja alueen länsiosassa sijaitsee pohjavesialue. Maakuntahallitus käsittelee vaihemaakuntakaavan ehdotuksenn syyskesällä 2014 ja kaavaehdotus on tarkoitus asettaa nähtäville syksyllää Kuva 5. Hankealueen sijoittuminen vaihemaakuntakaavaa I:n luonnoksessa Hankealue on merkitty punaisella suorakaiteella. 3.3 Yleiskaava Osayleiskaava on laadittu Kurikan keskustan ja Panttilan alueelle, eikä se koske tätää kaava-aluetta. 3.4 Asemakaava Alueella ei ole asemakaavoja. 3.5 Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiinn ja ohjelmiin Tällä hetkellä alueen läheisyydessä ei ole isoja tuulivoimaloita. Jalasjärvellä, Kurikasta 20 kilometriä kaakkoon on yksi pieni 220 kw:n voimala. Lisäksi joillakin asukkailla on kiinteistöillään pienehköjä voimaloita.

11 Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava 11 (63) Hankealueen läheisyydessä ei ole tuulivoimahankkeita vireillä. Lähimmät tuulivoimahankkeet ovat: Megatuuli Oy suunnittelee 9 tuulivoimalaa Kurikan Lehtivuorille, noin 7,5 kilometriä hankealueesta kaakkoon. Megatuuli Oy suunnittelee 9 tuulivoimalaa Teuvan Saunamaalle, noin 7 kilometriä hankealueesta etelään. Koskenkorvan Tuulivoima Oy suunnittelee kahta tuulivoimalaa Kurikan pohjoispuolelle, noin 15 km etäisyydelle hankealueesta koilliseen. EPV Tuulivoima Oy on jo tehnyt YVA-selostuksen 16 tuulivoimalan hankkeesta Kurikan ja Ilmajoen rajalle, noin 22 kilometrin etäisyydelle hankealueesta itäkaakkoon. 3.6 YVA-menettelyn ja osayleiskaavoituksen suhde YVA-menettelyä edellytetään Suomessa automaattisesti tuulivoimahankkeilta, joissa kokonaisteho on yli 30 MW tai turbiineja on enemmän kuin 10 kpl. Rasakankaan hanke on tätä pienempi. Pienen hankekoon ja odotettavissa olevien vähäisten ympäristövaikutusten vuoksi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen päätöksen mukaan ole tarvetta soveltaa Rasakankaan hankkeeseen, vaan tarvittava vaikutusarviointi ja osallistumisen järjestäminen voidaan tehdä osana maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen osayleiskaavoituksen yhteydessä. 4 Suunnittelualueen nykytilanne 4.1 Alueella sijaitsevat tai sille suunnitellut toiminnot Kaava-alueen lounaisosassa Takanevan alueella on Vapon turvetuotantoalueita. Alueelle ei ole suunniteltu muita toimintoja. 4.2 Maankäyttö ja asutus Rasakankaan alue on mäkimaastoa, joka on metsätalouskäytössä. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole asuntoja. Lähimmät asunnot sijaitsevat yli kahden kilometrin päässä lähimmästä tuulivoimalan alueesta. Lähin loma-asunto sijaitsee noin 1,3 kilometrin päässä lähimmästä tuulivoimalan alueesta alueen pohjoispuolella. Lähin kylä on Tainuskylä alueen pohjoispuolella noin 2,5 kilometrin päässä lähimmästä tuulivoimalan alueesta. Hankealueelta 3,5 kilometriä länteen sijaitsee Jurvan kirkonkylä. Kurikka sijaitsee noin 15 kilometriä hankealueelta kaakkoon.

12 12 (63) Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava Kuva 6. Rakennukset kaava-alueen lähistöllä Etelä-Pohjanmaan suoselvityshankkeen loppuraportissa (2013) on kerätty tietoja maastoselvityksin 84 luonnonarvoiltaan merkittäväksi arvioidun suokohteen luonnonarvoista. Raportissa on mainittu Rauhaneva, joka sijaitsee hankealueenn lounaisosassa (Kuva 7). Kuvassa on esitetty myös GTK:n G raporttia varten päivittämätt turvevaratiedot. GTK:n turvetutkimusten perustarkoituksena onn ollut löytäää parhaiten kasvu- ja ympäristöturvetuotantoon sekä energiaturvetuotantoon soveltuvatt suoalueet. Etelä-Pohjanmaan suoselvityshankkeen tarkoituksena oli kerätä aineisto maakunnan soita koskevaa maakuntakaavoitusta varten. Kaava-alueen lounaisosassa Takanevan alueella on Vapon turvetuotantoalueita.

13 Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava 13 (63) Kuva 7. Turvetuotantoalueet jaa suoalueet (GTK:n turvevarojen tilinpito 2013) 4.3 Elinkeinotoiminta ja matkailu Kurikassa on metalliteollisuutta, puuteollisuutta sekä maataloutta. Lisäksi Kurikassaa on poikkeuksellisen paljon huonekaluteollisuutta ja j yli 90 huonekalualanyritystä. Kurikassa on noin 1000 yritystä ja kaupungin työpaikkaomavaraisuus on korkea. Matkailijoita Kurikkaan houkuttelee monipuolinen valikoima mielenkiintoisia kohteita, mm: moottoriurheilurata, näköalatorni, sähkölaitosmuseo ja puuseppämuseo. Myös luonto on lähellä ja Kurikassa voi vaikkapa ottaa kylvyn suonsilmässä tai hiihtää Juha Miedon kotikonnuilla. 4.4 Virkistys Hankealueen eteläosassa kulkee osa Säläisjärven, Rauhakankaan ja Niinistonjärvenn hiihtoreitti. Papinsaaren kohdalla reitti kääntyy pohjoisen Papinsaarentielle ja jatkuuu siitä länteen Isokorven Natura-alueen eteläpuolelta. Hiihtoreitti Isokorven koillispuolella johtaaa Kotaan. Hankealueen eteläosassa kulkee osa Teuvan/Parran ja Peräseinäjoen välistää moottorikelkkareittiä. Reitti haarautuu Papinsaaren kohdalla pohjoiseen

14 14 (63) Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava Papinsaarentielle ja kääntyy kohti. Rasakankaan korkeimmalla kohdalla länteen Jurvaaa Kunnan alueella kulkee useita luontopolkuja. Kuntalaiset voivat virkistäytyä myös uimarannoilla, frisbeegolfissa tai hevosurheilun parissa. 4.5 Yhdyskuntatekninen huolto Hankealueen pohjoisosassa kulkee 45 kv:n voimajohto kaakko-luodesuunnassa. Voimajohto on käyttöikänsä päässä, ja se on tarkoitus uusia 1100 kv:n voimajohdoksi. 4.6 Ympäristöhäiriöt Melu Nykyisellään alueen merkittävin melulähde on hankealueen pohjoispuolelta kulkeva seututie 689, jonka aiheuttamaa melu on kuitenkin vähäinen. Keskimääräinen vuorokausiliikenne seututiellä 689 on o noin 9000 autoa, josta raskastaa liikennettä on 60 autoa. Alueella kulkee joitakin metsäautoteitä,, joiden liikennemäärät ovat vähäisiä. (Liikenneviraston liikennemääräkartta 2011) Hankealueesta noin 25 kilometriä kaakkoon sijaitsee Kauhajoen lentokenttä, jota käytetään lähinnä harrastusilm mailuun. Kuva 8. Liikennemäärät hankealueen ympärillä. Kaava-alueeK en sijainti on merkitty punaisella suorakaiteella.

15 Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava 15 (63) Kuva 9. Raskaan liikenteenn liikennemäärät hankealueen merkitty punaisella suorakaiteella. 4.7 Maanomistus ympärillä. Hankealuee Alue on pääosin yksityisessä maanomistuksessa. Myös seurakunnalla ja kunnalla on maanomistusta alueella. Hankkeesta vastaava on tehnyt maankäyttösopimuksia tuulivoimapuiston alueella.

16 16 (63) Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava 4.8 Maisema ja kulttuuriympäristö Maiseman nykytila Kuva 10. Maiseman ja kulttuuriympäristön arvot. Rasakankaan hankealue sijoittuu suurmaisemassa Kyrönjoen viljelylaakson länsipuolisille metsäalueille. Kyrönjoen viljelylaakson länsipuolisille metsäalueille.

17 Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava 17 (63) Kyrönjoen jokilaakso kulkee koillis-lounassuuntaisesti reilun viidentoista kilometrin päässä hankealueesta. Maisemakuvaltaan hankealue on pääosin suljettua tai puoliavointa metsää, jonka puusto on pääosin havupuuvaltainen. Alue on suurelta osin kosteaa suota, joka on ojitettu. Rasakankaalla on paikoin avokalliota ja louhikkoa. Rasakangas nousee noin 70 metriä Jurvan yläpuolelle ja korkein kohta on noin 150 metriä meren pinnan yläpuolella. Hankealueen läpi kulkee yksi etelä-pohjoissuuntainen metsätie. Alueen metsäisyyden takia laajoja näkymiä ympäristöön ei avaudu. Maisemassa ei ole erityisiä maamerkkejä tai maiseman solmukohtia. Lähimaiseman arvokohteita ovat muinaisjäännökset (ks muinaisjäännökset). Hankealueella ei ole erityisiä maisemavauriokohteita. Alue on suurelta osin talousmetsää, jonka maisemakuvaan metsänhoidolliset toimenpiteet vaikuttavat. Alueelta on tehty näkymäalueanalyysi paikkatieto-ohjelmalla. Analyysi antaa yleiskuvan siitä, miten voimalat tulevat ympäristössä näkymään. Arvioinnissa on epävarmuustekijöitä, kuten paikkatietoaineiston ajantasaisuus ja totuudenmukaisuus. Analyysi on vain viitteellinen eikä anna todellista kuvaa tilanteesta. Näkymäalueanalyysissä puuston korkeudeksi on asetettu 20 metriä. Analyysin mukaan tiheästi asutuista alueista tuulivoimalat saattavat näkyä Jurvan taajamasta (Kuva 11). Analyysin mukaan voimalat saattavat olla myös näkyvissä lähialueen jokilaaksojen haja-asutusalueilta.

18 18 (63) Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava Kuva 11. Näkymäalueanalyysissä kuvataan, kuinka montaa voimalaa (voimalan korkein kohta) on samanaikaisesti näkyvissä eri alueilta. Voimaloiden havaittavuus väheneee etäisyyden kasvaessa. Kuvaan on lisätty kuvasovitteiden kuvapaikat ja RKY-alueet. Valtakunnallisesti arvokkaatt maisema-alueet maisema-alueiden selvitys on meneillään kokoo Suomessa. Se valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. m Edelliset 1990-luvulla tehdyt maisema-aluerajaukset ovat voimassa, kunnes uudet valtakunnalliset maisema-alueet on vahvistettu. Vanhassa 90-luvulla tehdyssä kartoituksessa Kurikassa ei ollut valtakunnallisesti arvokkaitaa maisema-alueita. Lähimmät valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat Ilmajoen Alajoki (n.( 25 km etäisyydellä hankealueesta) ), Luopajärvi (yli 30 km hankealueesta) ja Hyypänjokilaakso ( n. 25 km hankealueesta). Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti arvokkaiden Samalla kun valtakunnalliset maisema-alueet Pohjanmaalla kartoitus myös maakunnallisista tehdään vuosina kartoitetaan, tehdään Etelä- maisema-alueista. Kartoitukset t

19 Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava 19 (63) Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa on merkitty kulttuuriympk päristön tai maiseman vaalimisen kannaltaa tärkeiksi alueeksi mm. Kyrönjoen uoma, Norinkylänn alue sekä Jurvan luoteispuoli. Hankealueelta on kuhunkin etäisyyttä useitaa kilometrejä. 4.9 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet Kurikassa on kaksi valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöää (RKY). Ensimmäinen on Panttilan kylä ja Kurikan lakkitehdas noin 4 kilometriä Kurikan kaupungista pohjoiseen. Panttilan kylässä on talonpoikaisia pihapiirejä näyttävine taloineen. Kurikan lakki-tehdas puolestaan edustaa maaseudun varhaistaa teollisuutta. Lakkitehdas on aikoinaan ollut tunnettu ja suhteellisen suuri tehdas. (Museovirasto) Toinen RKY-kohde on kaukana Kurikan kunnan luoteisnurkassa sijaitsevaa Sarvijoen Riskun talo (Museovirasto) Muinaisjäännökset Kuva 12. Muinaismuistokohteet. Hankealueelta tunnetaan yksi muinaisjäännös; historiallinenh n ryssänuuni (tunnus ). Muinaisjäännösinventointi valmistui syyskuussa 2013 (Kurikka Rasakangas Tuulipuiston hankealueen muinaisjäännösinventointi 2013, Mikroliittii Oy). Inventoinnissa todetaan, että ilmoitettujen koordinaattien alueella ei ole ryssänuunia eikä muutakaan muinaisjäännöstä. Inventoijien mielestä kohteen muinaisjäännösstatus on syytää purkaa.

20 20 (63) Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava Inventoinnissa löydettiin yhteensä kolme muinaisjäännöstä (tervahautaa) (Kuva 12). ennestään tuntematontaa kiinteätää Muut läheisyydessä olevat muinaismuistot ovat selvästi hankealueen ulkopuolella. Kaava-alueen läheisyydessä ei ole maailmanperintökohteita tai rakennusperintökohteita Maa- ja kallioperä Maaperä on lähinnä hienoainesmoreenia, ja paikoinn rahkaturvetta, hiekkaa ja soraaa (GTK). Alueen kaakkoisosassaa on turvetuotantoalue. Kuva 13. Maaperä Rasakankaan alueellaa (aineisto GTK) Kallioperä hankealueella on granodioriittia, porfyyristä granodioriittia ja kiillegneissiä (GTK).

21 Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava 21 (63) Kuva 14. Kallioperä hankealueen ympäristössä (aineisto GTK)

22 22 (63) Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava 4.12 Pohja- ja pintavedet Kuva 15. Pohjavesialueet. Kaikki pohjavesialueet on luokiteltu vedenhankinnann kannaltaa tärkeiksi pohjavesialu ueiksi. Hankealueen länsipuolella Kiltilänkankaalla sijaitseee luokan I vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Pohjavesialue sijaitsee osittain hankealueella. Alueella ei ole merkittäviä pintavesiä Ilmasto Hankealue sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla, josta rannikolle r on matkaaa noin 50 kilometriä. Alueen ilmastossa on sekä manner-, että meri-ilmaston piirteitä.. Tuulivoiman kannalta oleellista on tuulennopeus. Suomen tuuliatlaksen mukaan hankealueen vuoden keskituulennopeus 100 metrin korkeudessa on noin 6,6 7,0 m/s ja vallitseva tuulensuunta SW. Sisämaassa tuulivoimalat kannattaa sijoittaaa korkeiden mäkien päälle, jossa tuuliolott ovat muuta maastoaa hieman paremmat. 150 metrin korkeudessa tuulen nopeus onn merkittävästi suurempi kuin 100 metrin korkeudessa Kasvillisuus Rasakankaan alue on melko asaista talousmetsää, jossa vallitsevina ovatt taimikot ja nuoret metsät. Puustoisia ja ojitettuja soita on runsaasti koko alueella, mutta avosuot puuttuvat kokonaan. Myös kallioalueet puuttuvat; vain keskiosassa on jonkin verran kivikkoista kangasta. Vanha, veden täyttämä sorakuoppa onn ainoa vesiympäristö muutamien valtaojien lisäksi. Puusto on pääosin nuorta puolukkatyypin (VT) kuivahkoa jaa mustikkatyypin (MT) tuoretta mäntyvaltaista sekametsää ilman mainittavia luontoarvoja. Isokorven Naturaa alue erottuuu selvästi muusta ympäristöstä kookkaan k puustonsa ja rehevän kasvillisuutensa vuoksi. Kulttuurivaikutteita kasvillisuuteen tuovat Papinsaarenn metsätiee sekä Ruorunkankaann metsätien pisto sekä alueen eteläosassa oleva vanhaa Luukkooo -niminen kämppäkart tano.

23 Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava 23 (63) Rasakankaan tutkimusalueen kasvillisuutta inventointiin 28.8., ja 6.9., jolloin alue kierrettiin järjestelmällisesti läpi. Arvokohteiden lisäksii inventoitiin jokaisen suunnitellun turbiinipaikan ja niiden lähiympäristön kasvillisuus. Rasakankaan tutkimusalueelle suunnitellut yhdeksän turbiinipaikkaa ovat kasvillisuuden kannalta hyvin vaatimattomia kohteita, joista iso osa koskeee kuivahkoja ja tuoreita kankaita sekä taimikoita. Yhdelläkään paikalla ei ole huomionarvoisia kasvillisuuskuvioita, eikä uhanalaisuusluokituksiin lukeutuvia putkilokasveja, joten rakennuskohteet ovat ympäristön kannaltaa mahdollisia. Rasakankaan alueella on vainn yksi arvokas kasvillisuusalue, joka koskeee Isokorven Natura- kohdetta ( ks. kuva alla). Kyseessä poikkeuksellisen edustava metsäkuvio, jossa on hyvin vaateliasta lajistoa ja järeää puustoa. Isokorpi kuuluu Natura- ohjelmaan, ja metsäalue on säilytettävää täysin luonnontilaisena. Mikäli sen lähellee suunnitellaan maankäyttöä, joka saattaa vaikuttaa elinympäristön luonteeseen, voidaan hankkeestaa tarvita Natura-arviointi. Kuva 16. Rasakankaan arvokas kasvillisuuskohde (punainen alue). Tutkimusalueelta löydettiin 1588 putkilokasvilajia, mikä on korkeintaan melko vähäinenn määrä pinta-alaan nähden. Lukema selittyy sillä, että alueella ei ole lainkaan reheviä kosteikkoja tai muita monilajisia elinympäristöjä. Myös joutomaat ja muut kulttuurivaikutteisett kohteet kasvattavat lajimäärää yleensä runsaasti. 158 kasvilajin joukossa ei ole yhtään valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaista tai muuten huomionarvoista lajia Eläimistö Liito-oravat Tuulivoima-alue kierrettiin huolella läpi 16.5., ja , jolloin etsittiin liito- oravan jätöksiä puiden runkojen tyviltä. Isokorven alueeltaa löydettiin yksi liito- oravareviiri, jossa havaittiin jätöksiä useiden puiden tyviltä. Lisäksi alueelta löydettiin

24 24 (63) Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava myös pesäkolo, jonka alla oli runsaasti papanoita. Alueelle ei tule turbiineja tai niihin liittyviä rakenteita, kuten tielinjoja suunnitella Kuva 17. Liito-oravien elinpiiri (punainen rajaus) Lepakot Lepakkoselvityksessä alueenn lepakoita havainnoitiin ultraäänidetektorilla kesällää 2013 kolmenatoistaa yönä kiertämällä alue mahdollisimman tarkkaan läpi. Alueelta havaittiin 10 pohjanlepakkoyksilöä, mutta selviä keskittymiä tai merkittäviää ruokailupaikkoja ei löydetty. Alueen kokonaispinta-alaan tutkimusalue on tavanomainen tai heikko lepakoiden esiintymisen kannalta, eikä alueelle ole tarpeen esittää erityisiä maankäyttösuosituksia. Lepakoiden kevätmuuttoselvitys Lepakoiden muutonseurantakartoitus toteutettiin seitsemällä automaattisella Song Meter SM2Bat+ -passiiviseu- urantadetektorilla, jotka tallensivat alueella havaitutt ultraäänet muistikorteille (Kuva 19). Äänityslaitteet olivat maastossa yhtäjaksoisestii ajanjaksolla Kertynyt data analysoitiin Analook-ääniohjelman avulla. Aineistosta laskettiin kaikki lepakkohavainnot, joita havaittiin seitsemän laitteen aineistossa yhteensä (Taulukko 1). Taulukko 1. Viiatin lepakoiden muutonseurantahavainnot keväällä suhteutettuna yksilömäärä ä on varsin pieni. Maastoselvit tyksen perusteella 2013.

25 Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava 25 (63) Kuva 18. Passiividetektorien sijoituspaikat (vihreät pallot). Passiiviseurantalaitteiden tulokset osoittavat, että Kurikan tutkimusalueellaa runsaslukuisin laji oli pohjanlepakko. Alueella tavattiin myöss muutamiaa viiksi- tai isoviiksisiippahavaintoja. Toukokuun alussa lepakkohavaintoja oli vähän, johon osaltaan vaikutti viivästynyt kevät. Havainnot runsastuivat kuitenkin kuukauden puolivälistä lähtien. Pohjanlepakot eivät ole kovin herkkiä ympäristön muutoksille ja ne käyttävätt saalistusalueinaan ihmisen muokkaamia elinympäristöjä, kuten metsittyneitä hakkuualueita, joissa osa tämänkin tutkimuksen passiiviseurantalaitteista sijaitsi. Selvästi eniten pohjanlepakkohavaintoja tallentui laitteeseen 5, parhaimmillaan havaintoa yössä. Runsas havaintomäärä viittaa siihen, että alueella on erittäin paljon ravintoa ja paikalliset pohjanlepakot käyttävät paikkaa saalistukseen. Ravinnonn paljouteen osaltaan vaikuttaaa alueella sijainnut pieni lampi, josta hyttysten toukatt kuoriutuvat. Kurikan tutkimusalueella tehtiin vain vähän v siippahavaintoja. Viiksi- ja isoviiksisiipat viihtyvät metsäisimmillä alueilla kuin enemmän aukeita paikkojaa suosivat pohjanlepakot. Paikallisten siippahavain ntojen niukkuus alueella johtui todennäköisesti siipoille sopivien elinympäristöjen vähyydestä ja passiiviseurantalaitteiden sijoitteluista melko avoimille paikoille. Kaikki havainnot eivät koskee siis muuttavia lepakoita vaann joukossa on myös paikallisia yksilöitä.. Muuttaviaa ja paikallisia yksilöitää on kuitenkin mahdoton erottaaa

26 26 (63) Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava toisistaan äänitallenteiden perusteella. Tutkimusalueella tavatut lajit ovat mukaan Suomessa talvehtivia lyhyen- ja keskimatka n muuttajia. nykytiedonn Kurikan tutkimusalueen selvityksessä ei havaittu erityisen vilkastaa keväällää tapahtuvaa lepakkomuuttoa, joten tuulivoimaloiden rakentaminen ei vaikutaa lepakoihin merkittävästi. Passiiviseurantalaitteiden tulokset antavat kuitenkin vain viitteitä alueen kautta muuttavista lepakkolajeista ja runsauksista. Lepakot voivat muuttaa hyvin leveällä rintamalla, ja alueella käytetyillä seitsemällää passiiviseurantalaitteella ei pystytty tutkimaan koko rajausta. Yhden seurantakaudenn jälkeen muuttoreittejä ei voida täysin luotettavasti arvioida, koska myös vuosien väliset erot saatavat olla merkittäviä, ja niihin vaikuttaa esimerkiksi sääolosuhteet. Tämän selvityksen ja muiden tutkimusten tulokset kuitenkin osoittavat, että lepakoiden todennäköisimmät muuttoreitit sijaitsevat lähempänä rannikkoalueita. Suosituksena on seurata muuttavia lepakoita tuulipuistohankkeenn rakennusvaiheessaa sekä tuulipuiston valmistumisen jälkeen. Lepakoiden syysmuuttoselvitys Lepakoiden muutonseurantakartoitus toteutettiin seitsemällä automaattisella Song Meter SM2Bat+ -passiiviseu- urantadetektorilla, jotka tallensivat alueella havaitutt ultraäänet muistikorteille (Kuva 19). Äänityslaitteet olivat maastossa yhtäjaksoisestii ajanjaksolla Kertynyt data analysoitiin Analook-ääniohjelman havaittiin seitsemän laitteen aineistossa yhteensä (Taulukko 2). Taulukko 2. Viiatin lepakoiden muutonseurantahavainnot syksyllä avulla. Aineistosta laskettiin kaikki lepakkohavainnot, joita 2013.

27 Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava 27 (63) Kuva 19. Passiividetektorien sijoituspaikat (vihreät pallot). p Passiiviseurantalaitteiden tulokset osoittavat, että Viiatin tutkimusalueellaa runsaslukuisin laji oli pohjanlepakko. Alueella tavattiin myöss muutamiaa viiksi- tai isoviiksisiippahavaintoja sekää pikkulepakoita. Pohjanlepakkohavainnot keskittyivätt pääosin heinäkuunn lopulta elokuun alkupuolelle. Lajista L tallentui havaintoja enitenn Rasakankaan laitteeseen nro 2, jonka lähellä oli vilkasta liikehdintää elokuun alussa. Runsas havaintomäärä on saattanut kertyä paikalla saalistavistas a lepakoista. Viiksi-/isoviiksisiippoja tutkimusalueella tavattiin vähän. Havaintojen niukkuus voi johtua siitä, että ne viihtyvät metsäisimmillä alueilla, kun taas pohjanlepakot käyttävätt saalistusalueinaan avoimia ja ihmisen muokkaamia a elinympäristöjä, kuten metsitty- neitä hakkuualueita. Laite nro 2 ja suurinn osa tutkimuksen muistakin passiiviseurantalaitteista sijaitsivat kuvauksen mukaisilla paikoilla. Havainnot pikkulepakoista tehtiin elokuun loppupuoliskolla ja syyskuun alussa, joten alueen kautta saattaa muuttaa joitakin pikkulepakkoyksilöitä. Pohjanlepakot ja siippalajit ovat nykytiedon mukaan Suomessa talvehtivia ja lyhyen- ja keskimatkan muuttajia, kun taas pikkulepakko on pitkänmatkanmuuttaja. Kaikki havainnot eivät koske välttämättä muuttavia lepakoita vaan joukossa voi olla myös paikallisiaa yksilöitä. Muuttaviaa ja paikallisia yksilöitä on kuitenkin mahdoton erottaaa toisistaan äänitallenteiden perusteella. Viiatin tutkimusalueen selvityksessä ei havaittu erityisen vilkasta syksyllä tapahtuvaaa lepakkomuuttoa, joten j tuulivoimaloiden rakentaminen ei vaikuta lepakoihin merkittävästi. Passiiviseurantalaitteiden tulokset antavat kuitenkin vain viitteitä alueen kautta muuttavista lepakkolajeista ja runsauksista. Lepakot voivat muuttaa hyvin leveällä rintamalla, ja alueella käytetyillä seitsemällä passiiviseurantalaitteella ei pystytty tutkimaan koko rajausta. Yhden seurantakauden jälkeen muuttoreittejä ei voida täysin luotettavasti arvioida, koska myös vuosien väliset erot saatavat olla merkittäviä, ja niihin vaikuttaa esimerkiksi sääolosuhteet. Tämän selvityksen ja

28 28 (63) Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava muiden tutkimusten tulokset kuitenkin osoittavat, että lepakoiden todennäköisimmät muuttoreitit sijaitsevat lähempänä rannikkoalueita. Suosituksena on seurataa muuttavia lepakoita tuulipuistohankkeen rakennusvaiheessa sekä tuulipuistont valmistumisen jälkeen Linnusto Pesimälinnustoselvitys Rasakankaan kaava-alueen pesimälinnusto selvitettiin kattavasti kartoitus-, linja- ja pistelaskennoin keväällä ja kesällä Alueella tehtiin t 9 päivän aikanaa yhdeksän kartoituslaskentaa. Lisäksi havaintoaineistoa kertyi lepakkoinventointien yhteydessä viitenä kertana. Pesimätiheydet ovat tavanomaisen vähäisiä yksipuolisten elinympäristöjen vuoksi. Kuva 20. Linnustoselvityksen reviirikartat. Tutkimusalueelta löydettiin yhteensä 44 lajin reviirit, joista valtaosa on hyvin tavallisiaa pesimälajeja. Lajistoon lukeutuu vain kuusi huomionarvoista lajia: metso, palokärki, leppälintu, sirittäjä, pikkusieppo ja pohjansirkku u. Näistä metso, palokärki ja pikkusieppo ovat EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajeja. Metso on myös leppälinnunl n tavoin Suomen erityisvastuulaji. Metso lukeutuu lisäksi sirittäjän ohella valtakunnallisessa uhanalaisuusluettelossa silmälläpidettäväksi (NT). Ainoa vaarantunut (VU) laji on pohjansirkku.

29 Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava 29 (63) Suurella osalla alueella pesivillä lajeilla on vastaavia elinympäristöjää runsaasti tutkimusalueen ulkopuolella, minkä vuoksi niitä ei e tarvitse huomioida erityisestii hankkeessa. Myös vaarantuneelle pohjansirkullee on laajoja soveliaita alueitaa pesimäympäristöksi. Tutkimusalueella on kuitenkinn yksi selvästi muusta ympäristöstä erottuva kohde, Isokorpi, jossa pesii vaateliasta vanhojen metsienn lajistoa, kuten pikkusieppo ja peukaloinen. Kuviolta löydettiin myös mustapääkertun reviiri. Laji on Kurikassa hyvin harvalukuinen pesijä, joka on vaateliasta lehtojen ja sekametsien lintu. Alue suositetaan jätettävän koskemattomaksi tuulivoimap uiston suunnittelussa (Kuva( 21). Kuva 21. Linnustollisesti arvokas alue (punainen rajaus) Metsojen soidinpaikkaselvitys Metsojen soidinpaikkaselvitys tehtiin huhtikuussa kahden päivän aikana. Maastotyöskentelyssä inventoitiin tutkimusalueen kaikki soidinpaikoiksi soveliaat kohteet sekä tuulivoimaloiden alustavat sijoitusalueet. Maastoinventointienn aikaan Papinsaaren lounaispuolelta löydettiin muutamia metson kävelyjälkiä ja hakomismäntyjä. Lisäksi Rourunkankaan itälaidalla olii muutamaa siivenvetojälki. Selväpiirteistä soidinpaikkaa ei kuitenkaan löydetty, joten soidinalueitaa ei tarvitse näin ollen ottaa huomioon hankkeen suunnittelussa.

30 30 (63) Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava Lintujenn kevätmuuttoselvityss Kuva 22. Kevättarkkailun havaintopisteet. Takanevan havaintopiste on merkitty sinisellä ja Pohjoiskylä punaisella pallolla. Havainnointia tehtiin 1,5 kuukauden jaksolla ( ), jolloin saatiin hyvin kattavaaa aineistoa isojen lintujen muutosta. Toukokuun puolivälistä eteenpäin näkyvää muutto olisi ollut vähäistä, joten lentoja olisi mahdollisesti kertynyt lähinnä vain kahlaajista sekä myöhään muuttavista petolinnuista (mehiläis- jaa nuolihaukka). Tulosten valossa Pohjoiskylässä muutti selvästi enemmän lintuja, mikä johtunee siitä, että alueella on peltoja, joilla linnut levähtävät. Takaneva on karua aluetta, jossa ei ole muuttolinnuille levähdyspaikkoja. Isoista linnuista laulujoutsenia merkittiin suunnilleen saman verran molemmissa paikoissa, mutta m käytännössä kaikkia muita suurikokoisia lintujen havaittiinn enemmän Pohjoiskylässä. Kookkaita lintuja kuten hanhia, kurkia ja petolintuja havaittiin 15 päivänä aikanaa kohtalaisesti suhteessa havainnointiaikaan. Laulujoutsenia kirjattiin 347 yksilöä, joista 159 lensi Viiatin alueella riskikorkeudella, elii metrin korkeudella. Metsähanhista kertyi melko hyvää aineistoa, sillä seurannassa kirjattiin yhteensä 8188 yksilöä, joista 588 havaittiin riskikorkeudella, eli metrin korkeudella.

31 Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava 31 (63) Molempien havaintopaikkojen yhteislentomäärä oli 180 havaintotunnin aikana noin yksilöä. Tuntia kohden lentoja kirjattiin näin ollen keskimäärin 89, mikä on pienii tai tavanomainen lukema sisämaassa keväällä. Seurannan perusteella suunnitellun n tuulivoimapuiston voidaan katsoa olevan tavanomaisen tai korkeintaan hieman keskimääräistä paremman muuttoreitin varrella. MetsähanhieM en ja kurkien suhteen muuttolukemat ovat varsin edustavia. Seurannassa lintujen liikehdintä suuntautui eniten koilliseen k ja pohjoiseen. Aineistonn perusteella kaikki linnut lensivät tuulivoimapuistoalueiden läpi jossain pisteessä, minkä vuoksi riskilentojen osuus (lentokorkeus metriä), on kohtalainen. Eri lajejaa havaittiin Takanevalla 86 ja Pohjoiskylässää 92, joista kaikki ovatt muuttavia, lukuun ottamatta seuraavia: riekko, teeri, harmaapäätikka, palokärki, kivitasku, närhi, harakka, korppi ja punatulkku (Takaneva) sekää teeri, kesykyyhky, palokärki, käpytikka, pensastasku, kivitasku, sinitiainen, talitiainen, närhi, harakka, naakka, varis, korppi, varpunen ja keltasirkku (Pohjoiskylä). Lintujenn syysmuuttoselvityss Kuva 23. Syysseurannan havaintopisteet. Pahkavuoren havaintopiste on merkitty sinisellä ja Pohjoiskylä punaisella pallolla.

32 32 (63) Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava Havainnointia tehtiin noin 1,5 kuukauden jaksolla ( ), jolloin saatiin kattavaa aineistoa isojen lintujen muutosta. Havainnoinnin jälkeen loka- ja marraskuussa näkyvä muutto olisi ollut hyvin vähäistä, joten lentoja olisi mahdollisesti kertynyt lähinnä laulujoutsenista, isokoskeloista, yksittäisistä kotkista, räkättirastaista ja vaelluslinnuista. Tulosten valossa Pohjoiskylällä havaittiin enemmän muuttavia ja kierteleviä lintuyksilöitä, sillä kyseessä on melko laajojen viljelysalueiden kokonaisuus, joka on tyypillisesti merkittävämpi linnuille kuin karut metsäalueet. Muuttavien lintumäärien ero havaintopaikkojen välillä ei ole kuitenkaan merkittävästi suurempi Pohjoiskylällä, sillä iso osa lennoista koski ruokailualueilta toiselle siirtyneitä naakkoja ja teeriä. Isoista linnuista päiväpetolintuja ja sepelkyyhkyjä kirjattiin enemmän Pohjoiskylässä, mutta kurkia nähtiin enemmän Pahkavuorella. Pahkavuorella lintujen liikehdintä suuntautui pääosin etelään ja lounaaseen. Havaintopaikalla oli näkyvyyttä erittäin laajasti, ja aineiston perusteella kaikki linnut lensivät tuulivoimapuistoalueen läpi jossain pisteessä. Riskilentojen osuus (lentokorkeus metriä) oli kuitenkin vain kohtalainen, sillä valtaosa linnuista muutti selvästi riskikorkeuden alapuolella. Pohjoiskylässä kirjattiin eniten lentoja etelään, lounaaseen ja länteen. Molempien paikkojen yhteislukemia tarkastellessa räkättirastaita merkittiin selvästi eniten ( yksilöä), mutta myös peippoja ( yks.) kirjattiin runsaasti. Viiden seuraavaksi runsaimman lajin lista muodostui seuraavaksi: naakka (6 944 yks.), punakylkirastas (6 603 yks.), sepelkyyhky (3 834 yks.), kurki (2 351 yks.) ja närhi (1 530 yks.). Nämä seitsemän lajia muodostivat peräti 86 prosenttia kokonaislentomäärästä. Kookkaista linnusta laulujoutsenia ja hanhia havaittiin niukasti, eikä seurannan nähty yhtään vesilintua syksyn aikana. Päiväpetolintuja havaittiin sen sijaan runsaasti, samoin sepelkyyhkyjä. Kurkia merkittiin kohtalaisesti. Seurannassa havaittiin yhteensä kookasta lintuyksilöä riskikorkeudella (lentokorkeus metriä) hankealueen yllä. Näistä suurimman määrän muodostivat sepelkyyhkyä ja kurkea. Molempien havaintopaikkojen yhteislentomäärä oli 192 havaintotunnin aikana noin yksilöä. Tuntia kohden lentoja kirjattiin näin olleen keskimäärin 351, mikä on suurehko tai suuri lukema sisämaassa. Viiatin tuulivoimapuistojen voidaan kuitenkin katsoa olevan melko tavanomaisen muuttoreitin varrella, mutta erityisesti päiväpetolintuja ja sepelkyyhkyjä muuttaa alueella runsaasti. Havaituista lajeista ovat kaikki muuttavia, lukuun ottamatta seuraavia: teeri, metso, palokärki, punarinta, hömötiainen, töyhtötiainen, harakka, korppi ja osa kurjista (Pahkavuori) sekä teeri, huuhkaja, hiiripöllö, punarinta, hömötiainen, harakka, korppi, varpunen ja osa kanahaukoista, maakotkista, naakoista, variksista, viherpeipoista ja keltasirkuista (Pohjoiskylä) Kaava-alueen ympärillä sijaitsevat luontokohteet Alueen eteläosassa sijaitsee Isokorven Natura-alue. Isokorven alue on sisällytetty Natura alueverkostoon luontodirektiivin perusteella (SCI-alue). Alueella on boreaalisia luonnonmetsiä ja lehtoja, jotka kuuluvat luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin. Alueella on lisäksi liito-oravia, jotka kuuluvat luontodirektiivin liitteen II ja IV mukaisiin lajeihin. Pääosa alueesta kuuluu lehtojensuojeluohjelmaan (LHO100322) ja on seutukaavassa SL-1 -aluetta. Aluetta suojellaan luonnonsuojelulain nojalla. Isokorven Natura-alueelta lähimmälle tuulivoima-alueelle on noin 270 metriä.

33 Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava 33 (63) Hankealueelta on etäisyyttä lähimpään kansainvälisesti arvokkaaseen lintualueeseen (IBA) yli 40 kilometriä (Hertta). Hankealueelta pohjoiseen sijaitsee kaksi kansallisesti tärkeää lintualuettaa (FINIBA). Ensimmäinen (Levanevan alue, ) on noin 7 kilometriä hankealueeltaa pohjoiseen. Toinenn (Kainastonneva, ) on Norinkylän N eteläpuolella noin 10 kilometriä hankealueesta lounaaseen. (Birdlife) Kuva 24. Luonnonsuojelualueet ja muut arvokohteet Teuvan puolella Norinkylän lähellä noin 8 kilometrin päässä hankealueestaa lounaaseen on pieni alue vanhojen metsien suojeluohjelmassa (Pässinrämäkkä, AMO100520). Sama alue on osittain myös Natura-aluetta (Hertta) Harjut ja kallioalueet Hankealueelta noinn neljä kilometriä länteen on Haapalankankaanalue (HSO100091), joka on harjujensuojeluohjelmassa. Lähin arvokass kallioaluee on Pässilänvuoren Sikavuoren kallioalue (KAO100027) noin 7 kilometriää hankealueen koillispuolella Riistatalous Aluetta käytetään metsästämis seen Ilmaturvallisuus, tutkien toimita t sekä viestintäyhteydet Hankealueelta on matkaa Seinäjoen lentokentällee noin 36 kilometriä ja Vaasan lentokentälle noin 43 kilometriä. Hankevastaava on pyytänyt lausunnon lentoesteistä Finavialta. Niiden perusteellaa hankevastaava on hakenut Liikenteenn turvallisuusvirasto TraFilta lupaa lentoesteiden pystyttämiseen. Lupa on käsittelyssä. Hankevastaava on pyytänyt pääesikunnaltaa lausuntoa tuulivoimaloiden rakentamisesta Viiatin alueelle. Lausunnon ( ) mukaan tutkavaikutusten

34 34 (63) Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava arvioidaan olevan niin vähäisiä, ettei niistä aiheudu merkittävää haittaa aluevalvonnalle. Vuoden 2014 alussa lausunto saatiin myös kaavan maksimikorkeuden mukaisista tuulivoimaloista. Lausunnon mukaan puolustusvoimat ei vastusta suunnitelman mukaisten tuulivoimaloiden rakentamista Viiatin alueelle, johon hankealue kuuluu. 5 Osallistuminen ja vuorovaikutus 5.1 Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa kantaan kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ) MRL 62 mukaan osallisia ovat kaava-alueen ja sen vaikutusalueen maanomistajat, asukkaat, alueella toimivat yritykset ja elinkeinon harjoittajat ja työssäkäyvät eli kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset, yhdistykset, järjestöt ja yhteisöt, jotka toimivat alueella tai joiden toimialaa kaavassa käsitellään. Näitä ovat ainakin: Asukkaat, maanomistajat ja muut osalliset Kaavan vaikutusalueen asukkaat Yleiskaava-alueen maanomistajat Muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat Kurikan kaupunki Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kurikan Vesihuolto Oy Kurikan kaupungin lautakunnat Naapurikunnat Ilmajoen kunta Laihian kunta Maalahden kunta Närpiön kaupunki Teuvan kunta Kauhajoen kaupunki Jalasjärven kunta Viranomaiset Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY ( ) Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Museovirasto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintokeskus AVI ( ) Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi Finavia Puolustusvoimat JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristöterveydenhuolto

35 Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava 35 (63) Yritykset ja yhteisöt Anvia Oy Etelä-Pohjanmaan Alueverkko Oy Fortum Oyj Kurikan metsänhoitoyhdistys Metsästysseura (Jurva, Kurikka) Riistanhoitoyhdistys (Jurva, Kurikka) Kurikan yrittäjät ry Muut mahdolliset yritykset ja yhteisöt 5.2 Osallistuminen, vuorovaikutus ja tiedottaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavan laatimisvaiheen aineisto (kaavaluonnos) sekä kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Nähtävillä olosta ilmoitetaan paikallislehdessä. Nähtävilläoloaikoina osalliset voivat esittää mielipiteitään osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavan valmisteluaineistosta. Kaavaehdotuksesta voi tehdä kirjallisia muistutuksia. Kaavaehdotuksesta pyydetään nähtävilläoloaikana lausunnot niiltä päättäviltä toimielimiltä (lautakunnat) ja viranomaisilta, joiden toimialaan kaavoituksella voi vaikuttaa. Tarvittaessa järjestetään suunnittelu- ja viranomaiskokouksia. Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaupunkilaisilla ja osallisilla on mahdollisuus valittaa kaupunginvaltuuston päätöksestä hallinto-oikeuteen. 5.3 Viranomaisyhteistyö YVA-tarveharkintaan liittyvä viranomaisneuvottelu järjestettiin Osayleiskaavasta pyydetään lausunto niiltä viranomaisilta, joiden toimialaa kaavassa käsitellään. 5.4 Saatu palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin kesällä 2013 kuusi lausuntoa. Niissä tuotiin esiin seuraavia asioita: Tuulivoimaloiden ja uusien teiden alueelta on tehtävä arkeologinen inventointi (Museovirasto) Kaavoituksessa on huomioitava sähkönsiirron tarpeet (Fortum) Pääesikunta tekee tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen ja korkeuden selvittyä arvion siitä, tarvitaanko hankkeessa VTT:n tekemä tutkavaikutusten arviointi. Kaava-aineistosta olisi käytävä ilmi korkein mahdollinen estekorkeus merenpinnasta mitattuna, mikä tarvitaan lentoestelupaa varten (Trafi) Suunnittelussa on otettava huomioon turvallisuussyistä määrätyt etäisyydet esimerkiksi teihin ja rautateihin sekä mahdolliset vaikutukset liikennevalvontatutkiin (Trafi) Tuulivomarakentamisen vaikutukset liikenteen turvallisuudelle ja sujuvuudelle on selvitettävä suunnitteluvaiheessa (Trafi)

36 36 (63) Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava 6 Suunnittelun tavoitteet 6.1 Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle Hankkeen taustalla ovat ne ilmastopoliittiset tavoitteet, joihin Suomi on kansainvälisin sopimuksin ja EU:n jäsenvaltiona sitoutunut. Euroopan unionin ilmasto- ja energiapoliittisena tavoitteena on, että uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta on 20 prosenttia vuonna 2020 (2009/28/EY). Uusiutuvan energian edistämisvelvoite on EU:n sisällä jaettu eri maiden kesken siten, että Suomen kansallinen kokonaistavoite vuodelle 2020 on 38 prosenttia energian loppukulutuksesta. Tämä merkitsee uusiutuvan energian käytön lisäämistä 9,5 prosenttiyksikköä vuoteen 2005 nähden, mikä vastaa noin 40 TWh lisäystä uusiutuvan energian tuotannossa. Työ- ja elinkeinoministeriön pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on nostaa tuulivoiman kokonaiskapasiteetti Suomessa nykyisestä noin 288 MW ( ) tasosta 2500 MW:iin vuoteen 2020 mennessä (Työ- ja elinkeinoministeriö 2008). Tällöin vuotuinen sähköntuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 TWh. Vuonna 2009 Suomessa tuotettiin tuulivoimalla sähköä noin 0,5 TWh. Suomen kokonaissähkönkulutus strategiassa esitetyissä skenaarioissa on noin 100 TWh. Strategian mukaan tuulivoimarakentamisessa pyritään laajoihin yhtenäisiin alueisiin, tuulivoimapuistoihin. Valtioneuvoston kansallisen energia- ja ilmastostrategian selonteossa eduskunnalle tuulivoiman tuotantotavoitteeksi on asetettu 9 TWh vuonna Ilmasto- ja energiastrategiassa asetettujen tavoitteiden täyttäminen edellyttää uusiutuvaa energiaa koskevien tukitoimien uudistamista ja uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön syöttötariffin käyttöönottoa. Suomen hallitus antoi valtioneuvostolle esityksen uusiutuvan energian takuuhinnasta. Esitys hyväksyttiin eduskunnassa ja laki tulee voimaan vuoden 2011 alusta. Syöttötariffijärjestelmän avulla sähkön tuottajalle maksetaan 12 vuoden ajan tukea markkinaehtoisen takuuhintajärjestelmän avulla. Maksettavan tuen määrä on yhtä suuri kuin takuuhinnan ja toteutuneen sähkön markkinahinnan erotus. Takuuhinta on 83,5 euroa/mwh. Lisäksi tuulivoimarakentamisen nopean liikkeellelähdön takaamiseksi lakiin sisältyy nopean alkajan bonus, jonka mukaan uusilla tuulivoimaloilla tuotetun sähkön takuuhinta on vuoden 2015 loppuun saakka 105,3 euroa/mwh, kuitenkin korkeintaan kolmen vuoden ajan. Tukijärjestelmään voidaan hyväksyä voimaloita, kunnes uusiutuvien energialähteiden lisäystä koskeva tavoite on saavutettu (Työ- ja elinkeinoministeriö 2010). 6.2 Maakunnalliset tavoitteet Tuulivoimantuotantoon liittyvät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on kuvattu kohdassa 3.1. Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmaa uusitaan parhaillaan osana maakuntastrategiatyötä, jossa uusiutuvien energiavarojen osuuden ja maakunnan energiaomavaraisuuden lisääminen on asetettu strategian keskeisiksi tavoitteiksi. Osayleiskaavaehdotus edistää näiden tavoitteiden toteutumista. Etelä-Pohjanmaalla on asetettu tavoitteeksi tuulivoiman tuotannon lisääminen, johon tähtää myös vireillä oleva vaihemaakuntakaava. Maakuntakaavalla tullaan ohjaamaan tuulivoiman tuotannon sijoittumista Etelä-Pohjanmaan alueella. Tähän liittyen Etelä-Pohjanmaan liitto sai valmiiksi vuonna 2012 maakunnallisen tuulivoimaselvityksen. Selvityksen tarkoituksena on toimia I vaihemaakuntakaavan keskeisenä tausta-aineistona. Hankealue kuuluu maakunnallisen

37 Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava 37 (63) tuulivoimaselvityksen tuulivoima-alueisiin, ja sillä on tuulivoimaloiden varaus maakuntakaavan I vaihekaavan kaavaluonnoksessa. Etelä-Pohjanmaan kehittämistyön pitkän aikavälin linjaukset esitetään maakuntasuunnitelmassa. Yksi maakuntasuunnitelmassa määritellystä viidestä Etelä- Pohjanmaan kehittämistavoitteesta on luontoarvoihin ja uusiutuviin luonnonvaroihin pohjautuvan energia- ja ympäristöosaamisen vahvistaminen. Ympäristövastuullisuus ja eettisyys ovat kehittämisen lähtökohta. Ilmastonmuutokseen sopeudutaan ja hiilidioksidipäästöjä vähennetään osana kansallisia ja Euroopan unionin tavoitteita. 6.3 Kurikan kaupungin tavoitteet Kaupungin tavoitteena on kehittää elinkeinoelämää ja lisätä sitä kautta verotuloja ja ihmisten hyvinvointia. 6.4 Hankkeesta vastaavan tavoitteet Hankkeesta vastaavan tavoitteena on kehittää tuulivoimapuisto, joka on taloudellisesti kannattava. 7 Osayleiskaavan suunnittelun vaiheet Seuraavassa taulukossa on esitetty kaavaprosessin tavoitteellinen aikataulu. Taulukko 3. Tavoiteaikataulu Työvaihe Tavoiteaikataulu Kaavoituksen käynnistäminen huhtikuu-kesäkuu 2013 Selvitysvaihe huhtikuu syyskuu 2013 Kaavaluonnosvaihe kesä-syyskuu 2013 Kaavaehdotusvaihe marraskuu 2013-tammikuu 2014 Kaavan hyväksyminen maaliskuu Aloitusvaihe Megatuuli Oy esitti tuulivoimaa koskevan osayleiskaavan laatimista kaupunginhallitukselle, joka päätti kokouksessaan laittaa vireille osayleiskaavan laatimisen. Aloitusvaiheessa pidettiin viranomaisneuvottelu , jossa käytiin läpi YVAtarpeen harkintaa ja tuulivoimaosayleiskaavoituksen lähtökohtia. (YVAL 4, MRL 66 ja MRA 26 ). 7.2 Perusselvitysvaihe, tavoitteet Perusselvitysvaiheessa koottiin kaavan lähtöaineisto ja täsmennettiin suunnittelun tavoitteet. Osallisilla oli mahdollisuus ottaa kantaa kaavan tavoitteisiin ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältöön OAS:n nähtävilläoloaikana Osayleiskaavaluonnos Tavoitteiden ja selvitysten perusteella laadittiin kaavaluonnos, jonka vaikutukset arvioitiin kaavaselostuksessa.

38 38 (63) Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava Kaava-aineisto laitettiin nähtäville kaupungin ilmoitustaululle ja kotisivulle 30 päivän ajaksi Nähtävillä olosta tiedotettiin kuuluttamalla. Kaavaluonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa Kurikan paloasemalla Kaavaluonnoksista pyydettiin lausunnot viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta (MRL 65, MRA 27 ja 28 ).

39 Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava 39 (63) Kuva 25 Rasakankaan osayleiskaavaluonnos

40 40 (63) Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava Kaavaluonnoksesta saatiin 10 lausuntoa. Lausunnoissa tuotiin esiin mm. ihmisiin kohdistuvien haitallisten vaikutuksien arvioinnin täydennystarve, huoli meluhaitoista, jään irtoaminen sekä sähkönsiirtoverkon kapasiteetin riittävyys. Lausunnoissa todettiin lisäksi että ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä tulee hankkeelle olla puolustusvoimien hyväksyntä. Kaavaluonnoksesta saatiin 5 mielipidettä, joissa tuotiin esiin muun muassa tuulivoimaloiden vaikutukset rauhoitettuihin eläinlajeihin, naturatarvearvioinnin tarve, alueen virkistyskäyttömahdollisuuksien heikentyminen, hevosiin liittyvän matkailun toimintaedellytyksien heikentyminen sekä tuulivoimaloiden meluvaikutukset. 7.4 Osayleiskaavaehdotus Kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella muokattiin kaavaehdotus. Tuulivoimala-aluetta (tv) ja maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M-1) koskevia kaavamääräyksiä tarkennettiin ja kaavakarttaan lisättiin ohjeellinen maakaapeli. Lisäksi muutettiin energiahuollon alueen sijaintia. Kaavaselostukseen tehtiin tarkennuksia mm. kaavan osallisten, lentoesteiden korkeusrajoituksien, sähköverkon, natura-tarvearvioinnin, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, lintujen kevät- ja syysmuuttoon sekä lepakoiden muuttoon liittyvien selvitysten suhteen. Kaupunginhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen ja asetti sen nähtäville kaupungin ilmoitustaululle ja kotisivuille 30 päivän ajaksi Nähtävillä olosta tiedotettiin kuuluttamalla. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta (MRL 65, MRA 27 ja 28 ). Kaavaehdotuksesta saatiin 8 lausuntoa. Lausunnoissa tuotiin esiin muun muassa sähkönsiirtoverkon kapasiteetin riittävyys sekä tarve tuoda esiin maakuntasuunnitelman tavoitteet. Kaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen perusteella kaavaan tehtiin vähäisiä muutoksia. Kaavakarttaa muutettiin siten, että ohjeelliset ulkoilu- ja moottorikelkkareitit kulkevat eteläisimmän tuulivoimalan alueen pohjoispuolelta. Lisäksi tarkennettiin tuulivoimalaa ja maa- ja metsätalousvaltaista aluetta koskevia kaavamääräyksiä. Kaavaselostukseen täydennettiin mm. 1-vaihemaakuntakaavan etenemisen aikataulu sekä maakuntasuunnitelman tavoitteet.

41 Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava 41 (63) Kuva 26. Rasakankaan yleiskaavaehdotus

42 42 (63) Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava 7.5 Kaavan hyväksyminen Kaavaan tehtiin vähäisiä muutoksia kaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen perusteella. Tuulivoimaloiden alueen (tv) kaavamääräystä tarkennettiin siten, että rakennuslupahakemuksen meluselvityksessä on tarvittaessa otettava kantaa sisämeluun ja matalataajuiseen meluun. Myös maa- ja metsätalousvaltaisen alueen kaavamääräyksiä tarkennettiin. Tuulivoimalan alue osa-alueiden rajauksia tarkennettiin kahden tuulivoimalan alueen kohdalla. Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaava tulee voimaan, kun hyväksymistä koskeva päätös on lainvoimainen ja se on kuulutettu (MRL 52 ). Kaavan hyväksymisestä ilmoitetaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle, Pohjanmaan liitolle ja niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet (MRL 67 ). Kaavan lainvoimaisuudesta kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja paikallislehdissä (MRA 93 ).

43 Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava 8 Osayleiskaavan kuvaus 8.1 Kaavaratkaisu 43 (63) Kuva 27. Kaavakartta

44 44 (63) Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava on laadittu maankäyttö-m - ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikut tteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttäää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla). Osayleiskaavassa on osoitettu maa- ja metsätalousvaltainenn alue (M), jolle saaa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille (tv-alueet). Tuulivoimaloitaa varten saa rakentaa huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Kaavassa on annettu voimaloiden korkeuteen ja rakentamistapaan liittyviä määräyksiä. Voimaloiden enimmäiskorkeudeksi on kaavassa esitetty 210 metriä. Korkeimmalla sijaitsevatt tuulivoimaloiden alueet sijaitsevat tasolla + 152,5 jossa tuulivoimaloiden siivet saavat siis kaavan mukaan ulottua korkeustasolle +362,5 (korkeus merenpinnasta). Kaavassa on osoitettu EN-1 -alue laitteistorakennuksia varten. (energiahuollon alue) muuntoasemia ja Kaavassa on osoitettu tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva s pohjavesialue (pv) sekä Natura verkostoon kuuluva alue (nat). Luonnon monimuotoisuuden kannaltaa arvokkaaksi alueeksi on merkitty Natura-alueen lisäksi myöss sen pohjoispuolista aluetta. Kaavassa on osoitettu merkittävästi parannettavatt tieosuudet ja uudet tieosuudett ohjeellisena. Lisäksi kaavassa on osoitettu ohjeelliset maakaapelit, ohjeellinenn ulkoilureitti ja ohjeellinen moottorikelkkailureitti. Tuulivoimapuisto koostuu 9 tuulivoimalasta perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistää huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä keskijännitekaapeleista (20 kv maakaapeli), sekä sähköasemasta, jonka kautta sähkö siirretään alueverkkooa on (110 kv) ). Kolmilapaisten voimaloiden napakorkeudeksi on suunniteltu noin metriä ja kokonaiskorkeudeksi noin metriä. Roottorin halkaisija olisi enintään noinn 130 metriä. Voimaloiden torni olisi tavallinen kartiomainen teräsputkitorni tai hybriditorni, jossa olisi betoninen alaosa jaa sen päällä teräsputkitorni. Perustustekniikka on todennäköisesti joko maavarainen teräsbetoniperustus tai kallioon ankkuroitu perustus. 8.2 Kaavamerkinnät ja määräykset EN-1 M-1 Energiahuollon alue. Alueellee saa rakentaa sähköasemakentän. Sähköasema an alue on aidattava. Alueelle saa rakentaa tuulivoimaloita varten tarvittavia toimisto-, varasto- ja huoltorakennuksia, joiden yh- teenlaskettu kerrosala saa olla enintään 5000 k-m 2. Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Uusiaa asuin- tai loma- Rajoitus ei kuitenkaan koske lisärakentamista olemassa olevan asuin- tai lomarakennuksen yhtey- rakennuksia ei saa sijoittaa alle 600 metrin etäisyydelle tuulivoimalann alueen rajasta. teen. Tuulivoimalan alue. Alueellee saa rakentaa yhden tuulivoimalan, jonka kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 metriä. Tuulivoimalan ja sen rakentamista varten raivattavien kenttäalueiden on sijoituttava kokonaisuudessaan alueen sisäpuolelle. Ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä on pyydettävä etukäteen Finavian lausunto sekä haettava ilmailulain mukainen lentoestelupa Liikenteen turvallisuusvirasto TraFilta. Ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä pitää hankkeella h olla Puolustusvoimien hyväksyntä.

45 Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava 45 (63) Tuulivoimalan rakennuslupahakemukseen tulee liittää selvitykset tuulivoimalan melu- ja väl- tuulivoi- kevaikutuksista läheiseen asutukseen ja loma-asutukseen sekä selvitys siitä, miten mala hallitsee jäänheittoon liittyviä riskejä. Rakennuslupa ahakemuksen meluselvityksessä on tarvittaessa otettavaa kantaa sisämeluun ja matalataajuise een meluun. Luonnon monimuotoisuuden kannaltaa erityisen tärkeä alue. Alueen käytössä on huomioitava, ettei luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän elinym- (terva- päristön arvoja heikennetä. Muinaismuistokohde. Alueella sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös hauta). Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen jaa muu siihen kajoaminen on muinais- on neu- muistolain nojalla kielletty. Kohteeseen vaikuttavista toimenpiteistä jaa suunnitelmista voteltava Museoviraston kanssa. Tärkeää tai vedenhankintaann soveltuva pohjavesialue. Maankäyttöä rajoittaa ympäristönsuojelulain 8 (pohjaveden pilaamiskielto). Naturaa verkostoon kuuluva alue. Rakennuslupaa tai lupaa muihinn toimenpiteisiin, jotka merkittävästi heikentäisivätt alueen niitä luonnonarvoja joiden takia alue on sisällytetty Natura verkostoon, ei saa hyväksyä. Alue on toteutettavaa suojelutarkoituksen mukaan (LSL ). Alueen suojeluarvojen huo- mioonottamisesta on säädetty LSL 65 ja 66 :ssä. Nykyinen tielinjaus. Ohjeellinen uusi tielinjaus. Ohjeellinen maakaapeli. Maakaapelit tulee sijoittaa ensisijaisesti teiden yhteyteen. Ohjeellinen ulkoilureitti. Ohjeellinen Moottorikelkkailureitti. Merkittävästi parannettava voimajohto. Yleiskaava-alueen raja. Yleiset määräykset Tämä yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleis- kaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntä- misen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueet). Meluhaittojen ehkäisemiseksi alueen toteuttamisessa on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melu- tasojen ohjearvosta. Tuulivoimapuiston sisäiset keskijännitejohdot onn toteutettavaa ensisijaisesti maakaapeleina. Tuulivoimalat on merkittävä tunnistemerkinnöin. Alue on ennallistettava tuulivoimaloiden käytön päätyttyä. Ennallistamisvelvoite koskee ympäristövaikutuksil- taan merkittäviä rakennuksia ja rakenteita.

46 46 (63) Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava 9 Osayleiskaavan vaikutukset 9.1 Vaikutusten arviointi Ympäristövaikutukset selvitetään osana osayleiskaavan laatimista maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Vaikutusarvioinnissa tarkastellaan myös mahdollisuuksia ja keinoja vaikutusten lieventämiseen. Kaavan laatimisen osallistumismenettely mahdollistaa sen, että asukkailla on mahdollisuus perehtyä suunnitelmiin ja lausua mielipiteensä kaavaprosessin aikana. Vaikutusten arvioinnin tehtävänä on tukea kaavan valmistelua ja hyväksyttävien kaavaratkaisujen valintaa sekä auttaa arvioimaan, miten suunnitelman tavoitteet ja sisältövaatimukset toteutuvat. Vaikutusten arviointi tehdään asiantuntija-arviona ja se perustuu käytössä oleviin perustietoihin, selvityksiin, suunnitelmiin, maastokäynteihin, osallisilta saataviin lähtötietoihin, lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin. Yleisesti ottaen tuulivoimaloiden merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät useimmiten maisemaan, meluun, pyörivän roottorin aiheuttaman varjon vilkkumiseen (välke) ja eläimistöön. Eri vaikutustyypeillä on erisuuruinen vaikutusalue. Kaukaisimmillaan hankkeella voi olla vaikutuksia kilometrin etäisyydelle (maisemavaikutus). Vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen hankkeella voi olla pääosin enintään 5 kilometrin etäisyydelle. Melun ja valon vilkkumisen vaikutukset ulottuvat enintään noin 2 kilometrin päähän tuulipuistosta. 9.2 Maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset Hanke ei ole ristiriidassa tai esteenä alueen maakuntakaavan toteutukselle. Hankealueella ei ole yleis- tai asemakaavoja. Merkittävimmät muutokset maankäytössä kohdistuvat tuulivoimalaitosten rakennuspaikoille, joilla sijaitsevat talousmetsäalueet poistuvat käytöstä sekä rakennettavan tiestön ja voimajohtojen alueille. Muutoin tuulivoimapuiston alueen käyttö virkistykseen ja metsätalouteen säilyy ennallaan. Rakentamisalueella ei ole sellaisia luonto- tai maisemakohteita, joiden arvo alenisi tuulivoimalaitosten rakentamisen takia. Voimalaitosten sijainnit on valittu siten, että toiminnasta aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa lähialueen asutukselle. 9.3 Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset Yleisesti arvioidaan tuulivoimalan lapojen näkyvän selkeällä ja kuivalla ilmalla 5 10 kilometrin päähän. Tätä kauempana lapojen havaitseminen on vaikeampaa siten, että kilometrin etäisyydellä niitä ei enää erota. Torni voi erottua noin kilometrin päähän. Sääolosuhteista riippuen etäisyydet voivat olla edellä mainittua selvästi lyhyemmät. Tuulivoimapuisto näkyy ympäröiville peltoaukeille, joista osa on maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Tuulivoimapuisto on kuitenkin varsin etäällä näistä maisema-alueista, joten voimalat eivät ole mitenkään maisemaa hallitsevia elementtejä. Siten hankkeen vaikutukset arvokkaisiin maisema-alueisiin eivät ole kovin merkittäviä. Enimmäkseen voimalat ovat näkymättömissä puuston takana.

47 Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava 47 (63) Kuva 28. Kuvasovitteiden kuvauspaikat ja suunnat. Kuviin on mallinnettu Rasakankaan tuulivoimapuiston lisäksi sen itäpuolella sijaitseva Lehtivuorille e suunniteltu tuulivoimapuisto. Kuva 29. Kuvauspaikka 2, Nopankylä.

48 48 (63) Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava Kuva 30. Osasuurennos kuvauspaikasta 2, Nopankylä. Lehtivuoren tuulivoimaloiden roottorit voidaan nähdä puuston silhuetin yläpuolella. Samassa näkymässä ei ole maiseman arvokohteita eivätkä ne ole yksittäisen selkeän näkymän päätteenä. Vaikutus maisemaan on kohtalainen. Kuva 31. Kuvauspaikka 2, Palomäki

49 Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava 49 (63) Kuva 32. Osasuurennos kuvauspaikasta 3, Palomäki. Kaksi Lehtivuoren alueen voimalaaa kohoaa selkeästi muita maiseman elementtejä korkeammalle. Samassaa näkymässä ei ole maiseman arvokohteitaa eivätkä nee ole yksittäisen selkeän näkymänn päätteenä. Vaikutus maisemaan on paikallisesti voimakas. Kuva 33. Kuvauspaikka 5, Kakkuri.

50 50 (63) Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava Kuva 34. Osasuurennos kuvauspaikasta 5, Kakkuri Lehdettömään aikaan Lehtivuorten tuulivoimaloidenn roottoreiden ylin sektori s voidaan nähdä puuston yläpuolella. Kesällää tuulivoimalat eivät juurikaan näy tähän katselupisteeseen. Kuva 35. Kuvauspaikka 6, Kauhajoki.

51 Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava 51 (63) Kuva 36. Osasuurennos kuvauspaikastaa 6, Kauhajoki. Tuulivoimalat jäävät täysin puuston taakse. Kuva 37. Kuvauspaikka 7, Norinkylä

52 52 (63) Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava Kuva 38. Osasuurennos 1 kuvauspaikasta 7, Norinkylä. Tuulivoimalat jäävät täysin puuston taakse. Kuva 39. Osasuurennos 2 kuvauspaikasta 7, Norinkylä. Tuulivoimalat jäävät täysin puuston taakse.

53 Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava 53 (63) Kuva 40. Kuvauspaikka 8. Jurva Kuva 41. Osasuurennos kuvauspaikasta 8, Jurva J Muutaman tuulivoimalan roottoreiden ylin sektori voidaan havaita mutta ne n eivät nouse erityisesti esiin maisemasta. Kuva 42. Kuvauspaikka 9, Kurikka

54 54 (63) Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava Kuva 43. Osasuurennos kuvauspaikasta 9, Kurikka. Tuulivoimalat jäävät täysin puuston ja rakennuskannan taakse. Kuva 44. Kuvauspaikka 10, Koskenkorva.

55 Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava 55 (63) Kuva 45. Osasuurennos kuvauspaikasta 10, Koskenkorva. täysin puuston taakse. Hankealueen lähin RKY-kohdee on Panttilan kylä ja Kurikan lakkitehdas 14 kilometriä alueen itäpuolella. Panttilan kyläkeskus on tiheätä puustoista p aluetta, josta voimalat eivät näy. Hankealueen ja RKY-alueen jää puustoinen kalliokohouma Kylävuori Paavalinvuori, joten maisemavaikutukset peltoalueilta ovat vähäiset tai olemattomat. Yhteenveto maisemavaikutuksista Tuulivoimapuisto sijaitsee metsäisen alueen keskellä k eivätkä voimalat näy lähialueelle eivätkää juurikaan kauaskaan. Tiheästä asutuilta alueilta Kurikan, Jurvan tai Kauhajoen keskustoista tuulivoimalat eivät näy. Rasakankaan tuulivoimapuistollaa ei ole maisemavaikutuksia yhdestäkään kuvauspaika asta. 9.4 Kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnonarvoihin kohdistuvat vaikutukset Tuulivoimapuistoalue ja siihenn liittyvä rakentaminenn eivät sijoitu Isokorven Natura- alueelle. Natura-alueen reunasta lähimmän tuulivoima-alueenn reunaan on matkaaa noin 150 metriä. Puistoalueen rakentamisella tai käytöllää ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksiaa Natura-alueiden suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin ja lajistoon, joten niidenn levinneisyys ja edustavuus alueella eivät muutu. Isokorven Natura-alueelle ei sijoiteta tuulivoimaloita, uusia tielinjauksia, ilmavoimajohtoja tai maakaapeleita. Olemassa olevaa metsäautotietä joudutaan leventämään noin 4-6 metrin levyiseksi, mutta tämää tehdään tien itäpuolella, jolloin Natura-alueeseen ei kosketa. Lähimmät tuulivoimalat tulevat sijaitsemaan metrin päässä Natura-alueen koillispuolella metsäautotien toisella puolella, ja metrin päässää etelässä. Näillä etäisyyksillä tuulivoimalan, sen lyhyen uuden tielinjaukset en, maakaapeleiden tai pystytysalueen rakentamisellaa ei tulisi olemaan haitallisia vaikutuksia Isokorven Natura-alueen niihin luontotyyppeihin, joiden perusteella alue on sisällytetty Natura- Tuulivoimalat jäävät

56 56 (63) Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava verkostoon koska väliin nykyisessä muodossaan taimikkoa ja nuorta metsää riittävänä suojavyöhykkeenä. Liito-oravan elinympäristö ulottuu hieman pohjoisemmaksi kuin Natura-alueen rajaus, mutta siihenkin jää noin 200 metrin etäisyys lähimmästä tuulivoimalasta. Liito-oravan elinympäristöön ei kosketa, eivätkä tuulivoimalapaikat ole liito-oravalle tärkeitä alueita joilla se liikkuu. Ei ole odotettavissa, että Rasakankaan tuulivoimahankkeella tulisi olemaan merkittäviä haitallisia vaikutuksia Isokorven Natura-alueen liitooravapopulaatioon. Hankealueella tai sen läheisyydessä ei ole muita uhanalaisten lajien esiintymiä. Voimalaitosten ja ajoyhteyksien sijainnit on suunniteltu niin, että rakentaminen tai käyttö ei aiheuta haittoja uhanalaisiin ja arvokkaisiin kasvi- tai eläinlajeihin. Hankkeella ei siten olemassa olevan tiedon perusteella olisi merkittäviä vaikutuksia kasvillisuuteen eikä eläimistöön. Viiatin tutkimusalueen selvityksessä ei havaittu erityisen vilkasta keväällä tai syksyllä tapahtuvaa lepakkomuuttoa. Lepakoiden todennäköisimmät muuttoreitit sijaitsevat lähempänä rannikkoalueita. Olemassa olevan tiedon perusteella Rasakankaan tuulivoimapuistolla ei ole merkittäviä vaikutuksia lepakoiden muuttoon. Seurannan perusteella suunnitellun tuulivoimapuiston voidaan katsoa olevan tavanomaisen tai korkeintaan hieman keskimääräistä paremman linnuston kevät- ja syysmuuttoreitin varrella. Riskikorkeudella lentävien lintujen osuus on kohtalainen. Olemassa olevan tiedon perusteella Rasakankaan tuulivoimapuistolla ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen muuttolintuihin. 9.5 Maa- ja kallioperään kohdistuvat vaikutukset Tuulivoimaloiden lisäksi hankealueelle rakennetaan tienpistoja ja tuulivoimaloiden pystytyspaikkoja. Tuulivoimalan komponenttien ja voimalan pystyttämiseen tarvittavan kaluston paikalle saaminen edellyttää vähintään 4-6 metrin levyistä tietä, joka kestää 17 tonnin akselipainon ja on enintään 8 astetta kalteva. Erikoisajoneuvoja käyttämällä kaltevuus voi olla enintään 14 astetta. Kaava-alueen nykyiset tiet ovat riittävän leveät, kantavuudeltaan hyvät ja kaltevuudeltaan riittävän loivat, joten niitä ei tarvitse vahvistaa. Kunkin voimalan pystytyspaikalta puusto raivataan korkeintaan noin puolen hehtaarin alalta. Alueelle ajetaan kivimurskaa niin, että pystytyspaikasta saadaan tukeva ja tasainen. Tuulivoimapuisto on tarkoitus kytkeä uuteen vanhan 45 kv:n korvaavaan 110 kv:n johtoon hankealueella. Tätä varten hankealueelle rakennetaan muuntoasema. Vaikutukset maa- ja kallioperään ovat vähäiset. Jos käytetään maavaraista teräsbetoniperustusta, maahan kaivetaan 0,6-4 metriä syvä kuoppa, johon valetaan betonia noin 500 m 3, siten että perustuksen koko on lopulta noin 18 x 18 metriä. Teräsbetoniperustus pitää voimalan pystyssä omalla painollaan. Kallioon ankkuroidulla perustuksella on pienempi vaikutus luontoon kuin teräsbetoniperustuksella. Sitä voidaan käyttää jos kalliopohja on sopiva. Kalliota voidaan joutua räjäyttämään tasaisen pohjan saamiseksi. Kallion päälle valetaan ohut betonilaatta ja kallioon porattuihin reikiin upotetaan ankkuritankoja, jotka pitävät perustuksen paikallaan. Lopuksi voimala pystytetään perustuksen päälle. Voimaloiden elinkaaren päätyttyä ne voidaan purkaa ja kierrättää, jolloin alue voidaan palauttaa lähes luonnontilaiseksi.

57 Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava 57 (63) 9.6 Pinta- ja pohjavesiin kohdistuvat vaikutukset Kaava-alueen länsiosassa onn pohjavesialue. Se on otettu huomioon kaavassa. Pohjavesialueelle ei ole osoitettu tuulivoimaloidenn tai teidenn rakentamista, joten kaavallaa ei ole vaikutuksia pohjavesialueeseen. Vain pieni osa hankealuee n kokonaispinta-alasta on voimaloiden tai t muiden rakenteiden käytössä. Tuulivoimaloiden rakentaminen jättää siis suuren osan alueestaa ja sen luonnosta nykyiselleen, joten voimaloilla ei ole merkittäviä vaikutuksiaa kaava-alueen pintavesiin ja vesien imeytymiseen maaperään. 9.7 Meluvaikutukset Rakentamisen aikainen melu muodostuu mm. kuljetuksista, asennustöistä ja maanmuokkauksesta. Rakennusaikainen melu on tilapäistä ja lyhytaikaista. Meluvaikutusten arvioimiseks si tuulivoimapuiston aiheuttamaa melu on laskettu WindPro-ohjelmalla. ISO standardin mukaan laskettuna meluvyöhykkeiden laajuus on hieman pienempi kuin tässä käytetyllä menetelmällää laskettuna. Mallinnus on tehty Nordexin 2,4 megavatin tuulivoimaloilla, joiden napakorkeus on 141 metriä, roottorin halkaisija 117 metriä ja lähtömelutaso 105 db(a) ). Mallinnus on tehty sellaisen tuulen nopeuden mukaan (8 m/s), jonka vallitessa melu leviäää mahdollisimman kauas tuulen mukana. Mallinnus kuvaa siten maksimimelua kaikkiin suuntiin 8 m/s puhaltavassa tuulessa. Kuva 46. Äänen vaikutusalue. Tuulivoiman käytön aikaisesta melusta koneiston mekaanisista äänistä. suurin osaa syntyy lapojen liikkeestä sekä Laskelman mukaan tuulivoimaloiden aiheuttama melu ei ylitä valtioneuvostonn päätöksen (993/1992) mukaisia yöajan ohjearvoja 505 dba lähimpien ympäri vuoden asuttavien asuntojen kohdalla eikä 40 dba lähimpien vapaa-ajan asuntojen kohdalla.

58 58 (63) Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava Kaava-alueen itäosassa sijaitseva vapaa-ajanasunto on hankkeesta vastaavan hallinnassa, eikä se ole loma-asuntokäytössä, joten siihen s ei kohdistu meluhaittaa. Myös ympäristöhallinnon vastaavat, tiukemmat suunnitteluohjearvot 40 dba ja 35 dba alittuvat laskelmien mukaan pohjoisosan loma-asuntoa lukuun ottamatta. Nykyaikaisissa tuulivoimaloissa melua voidaan tarvittaessa rajoittaa lapakulmaal a sekä alueen lounais- ja kaakkoispuolella sijaitsevia loma-asuntojaa säätämällä tai pahimmassa tapauksessaa voimala voidaan pysäyttää. Tällöin tosin voimalan tuotantokin pienenee. Tuulipuistossa käytetään sellaisia turbiinityyppejä, jotka eivät aiheuta impulssimaistaa tai voimakasta matalataajuistaa melua. Silloin ei myöskään ole tarvetta tehdä 5 db:n korotusta laskenta- tai mittaustulokseen. Rakennuslupaan pitää liittää selvityss meluvaikutuksista läheiseen l asutukseen. Selvityksessä otetaan tarvittaessa kantaaa myös sisämeluun ja matalataajuiseen meluun. Kaavan K suunnitteluratkaisulla ja kaavamääräyksillä varmistetaan, että tuulivoimalat eivät aiheuta meluhaittoja a asutukselle. 9.8 Valo- ja varjostusvaikutukset Auringonn paistaessa matalalta saattaaa pyörivänn roottorin varjo aiheuttaa ns. vilkkumista tai välkettä. Välkelaskelmissa on otettu huomioon h sääolot. Laskelmissa ei kuitenkaan ole huomioitu esimerkiksi asunnon ja voimalan välissä olevaaa kasvillisuutta joka vähentää vilkkumista. Mallinnukse en mukaan vilkkumiselle ei altistu asutusta. Välkevaikutusalue onn havainnollistettu oheisessa kuvassa. Kuva 47. Varjon vaikutusalue

59 Kurikan Rasakankaan tuulivoimaosayleiskaava 9.9 Vaikutukset alueen turvallisuuteen 59 (63) Tuulivoimalat eivät estä alueenn muuta käyttöä. Tuulivoimaloidenn rakentamisen aikanaa vapaata liikkumista rakentamisalueiden välittömässä läheisyydessä rajoitetaan turvallisuussyistä. Tuulivoimal oiden valmistuttua alueella voi liikkua kuten ennenkinn jokamiehenoikeuksien mukaisesti. Rakentamisen aikana alueelle suuntautuu erikoiskuljete tuksia sekä muuta rakentamiseen liittyvää liikennettä. Rakentamisen aikana a alueen liikenneturvallisuuss on siten heikompi kuin nykyisinn tai voimaloiden valmistuttua. Talviaikaan voimalan rakenteista saattaa erityisissä oloissa pudota jäätä. Kuuran muodostuminen on merkittävinn tekijä jään kertymiselle tuulivoimalan lapojen pinnoille. Riski riippuu siitä, kuinka usein olosuhteet ovat otolliset jään muodostumiselle. Alueen eteläosassaa kulkee virkistysreittii tuulivoimalan alueenn läpi ja läheltä toista tuulivoimalan aluetta. Ilmatieteenlaitoksen tekemänn selvityksen mukaan riski sille, että yhden neliömetrin alueellee osuu voimalaitoksesta irtoavaaa jäätä vuoden aikana, on noin 0,1 % 1 %. 50 metrin päässä riski on noin 0,2 % 5 %. Voimalaitoksen lähellä kulkeville jään osumisen riski on lähes olematon. Lisäksi teknisillä ratkaisuillaa on mahdollista estää jään muodostumista lapojen pinnoille Liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset Rakentamisen aikana suuntautuvista erikoiskuljetuksista on tehty erillisselvitys, jossa on käytyy läpi reitti Kaskisten satamasta hankealueelle. Selvityksessä on tunnistettuu kriittiset pisteet ja niillä tarvittavat toimenpitee t, jotta erikoiskuljetus pääseee etenemään kriittisistä kohdista. Selvityksessä kriittiset kohdat onn luokiteltu tarvittavien toimenpiteiden kannalta luokkiin 1-4, joista luokassa 1 tarvitaan vain kevyitä toimenpiteitä, luokassa 2 liikennemerkkien poistamisia ja hiekkasäkkejä jaa metallilevyjä kään- leventä- tymisen mahdollistamiseksi luokassa 3 raskaampia muutoksia kuten katuvalojen poistamista, teiden mistä tai sopimuksia risteysalueiden muutoksia varten v luokassa 4 tarvitaan vaikeita muutoksia, uusien teiden t rakentamista, erityislupia ym. Selvityksen perusteella tarvitaan 13 kohdassa toimenpiteitä, jotka ovat luokissa 1 ja 2. Roikkuvia sähkö- tai puhelinkaapeleita pitää nostaa arviolta kohdassa. Myös muutamien puiden oksia pitää leikata, tornin kuljetuksen tieltä. Jatkossa on vielä varmistettava siltojen kunto ja kestävyys kuljetusreiti llä. Kuva 48. Pisin erikoiskuljetus liittyy voimalan lapaan. Ajoneuvon pituutena on kuljetusselvityksessä käytetty 62,5 metriä. Tuulivoimaloiden isojen osien kuljetus edellyttää erikoiskuljetuksia, lyhytaikaista haittaaa muulle liikenteelle. josta on Nykykokoisen tuulivoimalan rakentamisessa tarvittavan nosturin kuljettamiseen vaaditaan noin 17 kuorma-autokuljetustakuorma-aut tokuljetusta. Tämän lisäksi perustukset, nosturipaikat ja Kunkin voimalan paikalle tuominenn edellyttää noin 10