TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSSUUNNITELMA 2010-2012"

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 21 TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuuston hyväksymä

2 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 21 TALOUSSUUNNITELMA S I S Ä L L Y S L U E T T E L O sivu 1 VALKEAKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA 1 2 YLEISPERUSTELUT Talouden kehitysnäkymät Valtion toimenpiteiden vaikutuksen kunnallistalouteen Kaupungin taloudellinen tilanne ja keskeiset taloudelliset tavoitteet Väestötavoitteet ja työllisyys Asuminen ja kaavoitus 24 3 HENKILÖSTÖ 32 4 RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA 4.1 Rakenne Talousarvion sitovuus Taloudellisten ja toiminnallisten tulosten seuraaminen 39 5 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosan yhdistelmä tehtävittäin Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Sivistystoimen lautakunta Liikunta- ja nuorisolautakunta Tekninen lautakunta 77 6 TULOSLASKELMAOSA 86 7 INVESTOINTIOSA 91 8 RAHOITUSOSA 96 9 KONSERNITAVOITTEET 99 LIITTEET Kaupunginhallituksen vuosiavustukset Tunnuslukuja 15

3 VALKEAKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA 1 Yleistä Valkeakosken kaupunkistrategia on näkemys siitä, miten kaupunkia aiotaan kehittää tulevaisuudessa. Strategisessa johtamisessa korostuvat tietoinen suunnanvalinta ja johdonmukainen toiminta muuttuvassa toimintaympäristössä. Valinnoilla ja pitkäjänteisellä toimintatavalla tähdätään vision mukaiseen tulevaisuuden tavoitetilaan. Valkeakosken kaupunkistrategiassa kaupunkia käsitellään kokonaisuutena. Kaupunkistrategia velvoittaa kaikkia kaupungin palvelukeskuksia ohjaamaan toimintaansa asetetun vision ja tavoitteiden suuntaan. Johtamisjärjestelmässä kaupunkistrategia on ns. ylästrategia, joka antaa suuntaviivat kaupungin muille suunnitelmille. VALKEAKOSKEN STRATEGIAHIERARKIA Toiminta-ajatus ja visio Kaupunkistrategia Maankäyttöä- ja kaavoitusta koskevat linjaukset Henkilöstöstrategia Talousarvio ja -suunnitelma Valtuusto Hallintokuntien strategiat (palvelustrategiat) ja toimintaohjelmat Käyttösuunnitelmat Kaupunginhallitus Lautakunnat Arviointi

4 2 Toiminta-ajatus Valkeakosken kaupunki ohjaa ja tukee kaupungin kehittymistä sekä tuottaa tai järjestää asukkaiden ja yritysten tarpeiden mukaisia laadukkaita palveluita. Visio Visio on strategiaperustan keskeinen elementti, joka antaa strategialle suunnan. Visio on tavoitteellinen näkemys siitä, millaiselta haluamme Valkeakosken näyttävän tulevaisuudessa. Valkeakosken kaupungin visio on määritelty vuoteen 212. Valkeakoski on kasvava, korkean osaamisen ja hyvien palveluiden asuin- ja yrityskaupunki todellinen mansikkapaikka. Arvot Arvoja käytetään ohjaamaan Valkeakosken kaupungin strategista ja operatiivista päätöksentekoa, palveluiden tuottamista, henkilöstöpolitiikkaa sekä toimintaa kumppaneiden kanssa. Kaupungin arvojen hyöty saavutetaan sitten, kun ne näkyvät päivittäisissä työkäytännöissä, teoissa ja tuloksissa. Arvojen mukaisen toiminnan toteutumista mitataan. Strategian pohjana ovat seuraavat arvot: 1) Yhteistyökykyisyys Yhteistyökykyisyys on vuorovaikutusta, jonka tulee olla luottamuksellista, rehellistä ja toista kunnioittavaa. 2) Kehityshakuisuus Kehityskykyisyys on kykyä kyseenalaistaa, hyvää johtamista ja uuden oppimista. 3) Avoimuus Tavoitteemme ovat selkeitä ja kerromme toiminnastamme ymmärrettävästi ja asiantuntevasti. Tiedonkulku on läpinäkyvää. 4) Oikeudenmukaisuus Oikeudet ja velvoitteet on määritelty ja niitä noudatetaan. 5) Luovuus Luovuus on kyky nähdä kokonaisuuksia, taito löytää järjestys kaaoksesta ja rohkeutta olla aloitekykyinen.

5 3 Valkeakosken kivijalat - Teollinen perinne ja sen jatkuvuus, kansainvälinen elinkeinoelämä - Koulutusmahdollisuudet - Kehitysmyönteisyys - Sijainti ja liikenneyhteydet - Monipuolinen julkinen palveluvarustus - Viihtyisät asuinympäristöt, monipuolinen luonnonympäristö - Monipuolinen kulttuurielämä ja harrastusmahdollisuudet Tulevaisuuden muutosvoimat - Väestö keskittyy reuna-alueet tyhjenevät - Väestörakenteen muutos; väestö ikääntyy voimakkaasti - Henkilöstö eläköityy; kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy - Globalisoituminen, joka hajauttaa mm. teollista tuotantoa maailmanlaajuisesti, mutta keskittää sitä valtioiden sisällä. - Jatkuva teknologian muutos; mahdollistaa tuotanto- ja hallintaprosessien uusimisen - Palvelusektorin kasvu ja palveluliiketoiminnan kehittyminen - Julkisten menojen kasvupaineet; kuntien rakenteellinen alijäämäisyys - Demokratia ja kansalaismielipide; edustuksellisten osallismuotojen lisäksi monipuolistuvat suoran osallistumisen mahdollisuudet. Strategiset tavoitteet Strategiset tavoitteet ovat seuraavat: - Kaupungin talous pidetään tasapainoisena ja verotus kilpailukykyisenä - Kaupungin kilpailukykyä parannetaan hyvällä maankäytön suunnittelulla ja aktiivisella osaamisen kehittämisellä. Muuttovoiton ja uusien yritysten kautta asukasluku kasvaa ja elinkeinorakenne monipuolistuu. - Toimintatapoja ja työprosesseja kehitetään määrätietoisesti kehittämismyönteisellä ilmapiirillä, hyvällä johtamisella, osaamisen ja esimies- ja muiden työelämätaitojen kehittämisellä. - Hyvinvointipalveluiden saatavuus ja laatu turvataan kustannustehokkaalla toiminnalla. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää, että kaupunki - Hankkii omistukseensa riittävät maa-alueet ja toteuttaa hyvää maankäytön suunnittelua kaupunkirakenteen eheyttämiseksi ja kaupungin kasvusuuntien kehittämiseksi; - Uudistaa, tehostaa ja priorisoi palvelutuotantoaan; - Luo kehittämiselle paremmat olosuhteet ja edellytykset; - Vahvistaa luottamushenkilöiden strategista ohjausvaltaa sekä uudistaa johtamis- ja kehittämiskulttuurinsa dynaamisemmaksi. Kumppanit ja kilpailijat Strateginen kumppanuus keskittyy koulutuspolitiikkaan, palvelutuotantoon ja elinkeinopolitiikkaan. Valkeakosken tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat kaupungissa toimivat oppilaitokset, Pirkanmaalla toimivat yliopistot, Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunki ja naapurikunnat sekä Etelä-Pirkanmaan kunnat ja kuntayhtymät, elinkeinoelämän edustajat, järjestöt sekä muut julkisen hallinnon edustajat.

6 Kaupunki on solminut strategisia kumppanuuksia myös Kanta-Hämeen kuntien kanssa. Tärkeimmät näistä liittyvät yhteistyöhön ammattikorkeakoulutuksessa ja jätehuollossa. Kaupunki kilpailee erityisesti yrityksistä, koulutuspaikoista, valtion rahoituksesta ja investoinneista, työvoimasta, opiskelijoista ja asukkaista. Useat kilpailijat ovat samalla myös tärkeitä kumppaneita, joiden kanssa tähdätään yhteisen edun mukaisiin päämääriin. 4 Johtamisnäkökulmat Johtamisnäkökulmien avulla pyritään jäsentämään pitkän aikavälin onnistumista vision ja strategian suunnassa. Johtamisnäkökulmat ovat sidoksissa toisiinsa ja kokonaisonnistuminen riippuu näkökulmien keskinäisen yhteyden ymmärtämisestä ja niiden tasapainoisesta toteuttamisesta. Valkeakosken kaupungissa on valittu seuraavat johtamisnäkökulmat: 1 Vaikuttavuus 2 Prosessit ja rakenteet 3 Osaaminen ja resurssit Kuhunkin johtamisnäkökulmaan on määritelty kriittiset menestystekijät. Ne ovat asioita, joissa onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä ratkaisevimmin organisaation menestymiseen. 1 Vaikuttavuus Vaikuttavuus näkökulmassa kriittisenä menestystekijänä ovat laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut, tasapainoinen yhdyskuntarakenne, kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille, terveyden edistäminen, tasapainoinen talous sekä väestön ja yritysten määrän kasvu. Palveluiden laatua ja kustannustehokkuutta säätelevät sekä kaupungin oma tavoitteenasettelu että valtakunnallisesti korostuvat suositukset. Palveluiden laatuun ja saatavuuteen vaikuttavat erityisesti väestölliset muutokset, taloudellinen kehitys sekä palvelujen lakisääteisyyden ja normisidonnaisuuden aste. Palvelujen laadun kehittäminen edellyttää asiakaslähtöisyyttä ja perinteiset hallinnolliset rajat ylittävää palveluprosessien kehittämistä. Kaupunki kehittää laatua Euroopan laatupalkintokriteerien pohjalta. Palveluiden kustannustehokkuus tavoittelee kustannustietoisuuden saavuttamista päätöksenteon ja johtamisen tueksi. Tämä tarkoittaa mm. tuotteistuksen käyttöönottoa nykyistä laajemmin. Tasapainoinen yhdyskuntarakenne edellyttää sitä, että asuminen ja palvelut muodostavat toimivan kokonaisuuden. Lisäksi tasapainoista yhdyskuntarakennetta tukee muuttovoitto, jolloin aktiiviväestön osuus ei laskisi liian nopeasti. Tämä puolestaan edellyttää riittävää tonttivarantoa asumisen eri muodoille. Valkeakoskella on elintilaa kaupallisten palvelujen kehittymiselle. Keskustan kaupan rakenteen ja määrän kehittämisellä tavoitellaan toimivaa asiointiympäristöä ja kaupungista ulos suuntautuvan ostovoiman pienentämistä. Keskusta-asumisella luodaan puolestaan uusia toimivia vaihtoehtoja omakotiasumiselle. Kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille muodostuu kokonaisvaltaisesta elinkeinopolitiikasta. Siihen kuuluu monipuolinen ja laadukas koulutustarjonta, fyysisen

7 5 toimintaympäristön, osaamisperustan ja uuden yritystoiminnan kehittäminen sekä yrityksille luodut mahdollisuudet kuntapalvelujen tuottamisessa. Kilpailukyvyn kehittämisessä kaupungin oman organisaation lisäksi tärkeimmät toimijat ovat Vaske Oy ja alueella toimivat oppilaitokset. Terveyden edistämisellä kannustetaan kuntalaisia ottamaan vastuuta omasta terveydestään ja toimintakyvystään sekä arvioidaan ennalta päätösten vaikutuksia kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Ennaltaehkäiseviä terveys- ja vapaa-ajanpalveluita tuotetaan ja kehitetään yhteistoiminnassa yli hallinnon rajojen sekä myös kansalaisjärjestöjen ja yksityisen sektorin kanssa Valkeakosken kaupunki tavoittelee väestön ja yritysten määrän kasvua. Asuinpaikka valitaan paitsi työpaikan mutta myös todellisten ja oletettujen viihtyvyystekijöiden perusteella. Asukasluvun kasvu lisää myös kaupan ja palveluyritysten toimintaedellytyksiä. Kaupungin perustehtävän hoitaminen edellyttää tasapainoista kaupungin taloutta. Tasapainoinen talouden hoitaminen edellyttää kustannustehokasta palvelutuotantoa, kokonaistaloudellista toimintatapaa, resursseihin mitoitettua palvelutuotantoa ja vahvaa tulorahoitusta. Verotulojen kehitykseen vaikuttaa veroperusteiden lisäksi väestön ja yritysten määrän kehitys. Kaupunkistrategiassa tavoiteasetanta kohdistuu mm. tulorahoituksen riittävyyteen, verotukseen ja rahoitusasemaan. 2 Prosessit ja rakenteet Prosessit ja rakenne näkökulma on sisäinen palvelujen järjestämistapaan ja hallinnointiin liittyvä näkökulma. Kaupunkistrategiassa tähän on nostettu kolme kriittistä menestystekijää: teknologian hyödyntäminen, palvelurakenteiden uudistaminen ja toimiva johtamis- ja päätöksentekojärjestelmä. Nykyisellä palvelurakenteella ja tuotantoteknologialla kaupunki ei merkittävästi pysty nostamaan tuottavuutta. Työvoimapula, palvelutarpeen kasvu ja henkilökunnan samanaikainen ikääntyminen voimistavat palvelujen suhteellista kallistumista. Palvelutuotannon saatavuuden ydin ei ole riittämättömissä resursseissa, vaan rakenteissa, toimintaperiaatteissa, organisaatiossa ja työtavoissa. Teknologian hyödyntäminen on keskeisessä asemassa uusien toimintatapojen luomisessa sekä palvelujen ja hallinnon toimintojen sähköistämisessä. Toimivaan johtamis- ja päätöksentekojärjestelmään kuuluu kaupungin luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden toimiva yhteistyö sekä oikea-aikainen ja avoin viestintä. Johtaminen tarvitsee avukseen myös työkaluja riskienhallintaan, nykytilan arviointiin ja tulevaisuuden ennakointiin. 3 Osaaminen ja resurssit Osaaminen ja resurssit näkökulmassa kriittisinä menestystekijöinä ovat hyvä johtaminen, osaava ja motivoitunut henkilöstö sekä talouden hallinta. Johtamisen merkitys korostuu erityisesti muutostilanteissa. Mitä haastavampi muutos sitä tärkeämpää on yhteisen näkemyksen muodostaminen ja sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin. Johtamisen tulee tukea uudistumista ja viedä strategiat osaksi arjen työtä.

8 6 Hyvin johdetussa kaupungissa on toimiva johtamisjärjestelmä. Strategisten tavoitteiden etenemistä seurataan ja asioihin puututaan. Konsernijohtamiselle on luotu pelisäännöt ja kaupungin edustajat kuntayhtymien ja tytäryhteisöjen hallinnossa valmennetaan tehtäväänsä. Kaupungin palvelujen laadun ja vaikuttavuuden keskeisin tekijä on henkilöstön osaaminen ja motivoituminen omaan työhönsä ja sen kehittämiseen. Kaupunki panostaa jatkossa mm. henkilöstöjohtamisen ja muiden työelämätaitojen kehittämiseen, osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Valkeakosken kaupungin onnistuminen tavoitteissaan ja päämäärissään riippuu henkilöstön kyvykkyydestä toimia ja vastata tulevaisuuden haasteisiin. Palvelurakenteiden kehittäminen ja prosessien tehostaminen vaativat tueksi mm. henkilöstön kouluttamista ja uudelleensijoittamisia. Henkilöstön ikärakenne vanhenee nopeasti ja eläkkeelle jääminen kiihtyy vuosikymmenen vaihteessa. Valkeakoski on saanut hyvin uutta työvoimaa, mutta kilpailu osaavista ammattilaisista kasvaa koko ajan. Johtamisen avulla vahvistetaan kaupungin imagon kehittymistä haasteellisena työpaikkana ja luodaan edellytyksiä osaavan henkilöstön rekrytoinnille. Osaamisen ja tiedon välittäminen kaupungin palveluksessa lähteviltä palvelukseen jääville tulee korostumaan. Talouden tasapainon ylläpitäminen edellyttää tulojen realistista arviointia ja menojen mitoittamista tulojen mukaan. Kaupungin taloutta hoidetaan siten, etteivät verojen ja maksujen taso tai toisaalta palvelujen taso ja kustannukset vaihtele lyhyellä aikavälillä voimakkaasti. Taloutta hoidetaan suunnitelmallisesti, läpinäkyvästi ja ennustettavasti. Taloudellinen ja tehokas toiminta mahdollistaa kaupungin tuloveroprosentin pitämisen kilpailukykyisenä.

9 Valkeakosken kaupunkistrategia: Strategiakartta 7 Tasapainoinen talous Väestön ja yritysten määrän kasvu Terveyden edistäminen Kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille VAIKUTTAVUUS Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Tasapainoinen yhdyskuntarakenne Palvelurakenteiden uudistaminen Toimiva johtamisja päätöksentekojärjestelmä Teknologian hyödyntäminen PROSESSIT JA RAKENTEET Talouden hallinta Osaava ja motivoitunut henkilöstö Hyvä johtaminen OSAAMINEN JA RESURSSIT

10 8 Valkeakosken kaupunkistrategia/tuloskortti Johtamisnäkökulmat Kriittiset menestystekijät Tavoite 212 Seurattavat Indikaattorit Kaupunginhallituksen tavoitteet 21 Lautakuntien tavoitteet 21 Osaaminen ja resurssit Hyvä johtaminen Strateginen johtaminen toimii koko organisaatiossa KH:n ja joryn itsearviointi asteikolla 1-5 Hallitustyöskentelyn painopisteet ja työohjelma perustuu vahvistettuun johtamisen vuosikelloon Lautakunta työskentelyn painopisteet ja työohjelma perustuu vahvistettuun johtamisen vuosikelloon Kehityskeskustelut, käymisaste ja hyödyllisyys, %, henty Henkilöstökysely, indeksi, henty Henkilöstöstrategian toimenpideohjelman toteuttaminen Valmistellaan rekrytoinnin kehittämisohjelma henkilöstöstrategiaan liittyvänä toimenpideohjelmana Henkilöstöstrategian toimenpideohjelman toteuttaminen Rekrytoinnin kehittämisohjelman toteuttaminen Osaava ja motivoitunut henkilöstö Uudistumista tukeva organisaatiokulttuuri Ammatillisen henkilöstön pysyvyys on hyvä ja rekrytoinnissa on onnistuttu hyvin Työhyvinvoinnin taso on hyvä Henkilöstön osaamistasoa on nostettu Henkilöstön vaihtuvuus, kpl Rekrytoinnit, joissa ei saatu päteviä hakijoita, kpl Työtyytyväisyys (indeksi) ja sairauspoissaolot (htv), henty Koulutusaste Työhyvinvointisuunnitelmien perusteella vahvistetut toimenpiteet on käynnistetty Osaamiskartoitusten perusteella laaditut kehitys- ja koulutusohjelmien laadinta on käynnistetty Työhyvinvointisuunnitelmien perusteella vahvistetut toimenpiteet on käynnistetty Osaamiskartoitusten perusteella laaditut kehitys- ja koulutusohjelmien laadinta on käynnistetty

11 9 Valkeakosken kaupunkistrategia/tuloskortti Johtamisnäkökulmat Kriittiset menestystekijät Tavoite 212 Seurattavat Indikaattorit Kaupunginhallituksen tavoitteet 21 Lautakuntien tavoitteet 21 Talouden hallinta Toimiva johtamisja päätöksentekojärjestelmä Kustannusten kasvu on toteutunut pienempänä kuin kuntatalouden julkisten menojen hintaindeksin muutos Riskienhallinta on integroitu toiminnan prosesseihin Mittaristo johtamisen työkaluna Käyttömenojen muutos % / kuntatalouden julkisten menojen hintaindeksin muutos % Riskienhallinnan laatumittarin tulos Mittariston kattavuus Toiminnan sopeuttamisella resursseihin ja kuukausittaisella menojen ja tulojen seurannalla varmistetaan talousarvion toteutuminen Palvelutuotannon kannalta tarpeettoman omaisuuden realisointi. Strateginen tilasuunnitelma on laadittu Strategisten riskien hallintaa koskevien kehittämistoimenpiteiden jäsentäminen Toiminnan sopeuttamisella resursseihin ja kuukausittaisella menojen ja tulojen seurannalla varmistetaan talousarvion toteutuminen Tilankäytön tiivistäminen Kuvaus palvelukeskuksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Palvelurakenteiden uudistaminen Valtuustoryhmien yhteistyö on toimiva ja strateginen ohjausvalta vahvistunut Seudullinen ja alueellinen yhteistyö on syventynyt Organisaation rakenne tukee prosessien johtamista ja ydinprosesseihin keskittymistä Valtuuston itsearviointi asteikolla 1-5 Toteutetut hankkeet, kpl KH:n ja joryn itsearviointi asteikolla 1-5 Konsernijohtoa palvelevan mittariston toteutumat käsitellään kuukausittain Valtuustoryhmien yhteistyön tiivistäminen on tapahtunut mennessä. Kh:n pj. toimii vastuuhenkilönä Osallistuminen Koko-ohjelmaan Ruokahuolto- ja siivouspalvelujen kehitysehdotusten toteutus Palvelukeskuksen palvelevan mittariston toteutumat käsitellään kuukausittain Ei toimenpiteitä Ei toimenpiteitä Kiinteistöhuollon kehittämistä koskevan selvityksen laadinta Sosiaali- ja terveystoimen organisaatiomuutoksen toteutus Teknisen viraston organisaatiomuutoksen laadinta

12 1 Valkeakosken kaupunkistrategia/tuloskortti Johtamisnäkökulmat Kriittiset menestystekijät Tavoite 212 Seurattavat Indikaattorit Kaupunginhallituksen tavoitteet 21 Lautakuntien tavoitteet 21 Prosessit ja rakenteet Palvelurakenteiden uudistaminen Valkeakosken kulttuurija nuorisokeskus on toiminnassa Tilojen käyttöaste Kävijämäärä Myllysaaren tilojen yksityiskohtaisen suunnittelun toteuttaminen Selvitys yhteisen tapahtuma- ja matkailuorganisaation luomisesta ja markkinoinnista Toiminnan suunnittelu tehostuneisiin tilavaatimuksiin Ei toimenpiteitä Teknologian hyödyntäminen Palvelujen jakelukanavia on automatisoitu Käyttöönotetut palveluiden teknologiset uudistukset Henkilöstöhallinnon uuden tietojärjestelmän hankinnan ja käyttöönoton suunnittelu Keskitettyjen tukipalveluiden osalta toimintoja on digitalisoitu laskutuksessa, arkistoinnissa ja asiakirjojen käsittelyssä Laadittavat suunnitelmat toimintojen automatisoinnista Yhteistyökumppaneiden hyödyntäminen palveluiden tuottamisessa Vaikuttavuus Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Kustannustehokkaat palvelut Laadun kehittäminen Taloudellisuuden muutos vs. verrokkikunnat Laatutyön/- hankkeiden piirissä olevat palvelut Tuottavuusohjelman laadinta Laatutyön kehittäminen Laitospaikkojen korvaaminen tehostetun asumisen paikoilla ja siirtämällä tilojen rakentaminen, hallinnointi ja osa palveluiden tuottamisesta yhteistyökumppanille Laatutyön kehittäminen

13 11 Valkeakosken kaupunkistrategia/tuloskortti Johtamisnäkökulmat Kriittiset menestystekijät Tavoite 212 Seurattavat Indikaattorit Kaupunginhallituksen tavoitteet 21 Lautakuntien tavoitteet 21 Vaikuttavuus Tasapainoinen yhdyskuntarakenne Tiivis kaupunkikeskusta Kerrosalan lisäys keskusta-alueella Asumisen ja kaupan palveluiden ohjaaminen kaupunkikeskustaan kaavoituksen keinoin Ei toimenpiteitä Monipuoliset ja yhdyskuntarakennetta eheyttävät asuntoalueet Luovutettujen pientalotontien määrä Valmistuneisiin (lainvoimaiset) kaavoihin sisältyvät asunnot Maa-alueiden hankinta kasvusuuntien mukaisilta alueilta Selvitetään kaupunkirakenteen tiivistämiskohteet Holminrannan asemakaavan laadinta Vanhakylän osayleiskaavan tarkistaminen Ei toimenpiteitä Ei toimenpiteitä Ei toimenpiteitä Ei toimenpiteitä Kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille Osaamis- ja tutkimuskeskittymä Lotilan alueella Yritystilojen määrä alueella k-m2 Tutkimusyksiköissä työskentelevät, htv Opiskelija-määrä -lukio,vaao,hamk Vanhakylän liikekeskuksen alueen markkinointi Lotilan alueen kehittämisen vision ja tavoitteiden tarkistus yhteistyössä Vasken kanssa Tietotien lukiota markkinoidaan laaditun markkinointisuunnitelman mukaisesti. Opetusyhteistyön lisääminen ja tilojen yhteiskäyttö Lotilan alueen oppilaitosten välillä Terveyden edistäminen Tuloksellinen yhteistoiminta terveyden edistämiseksi lisääntynyt Väestön kokema terveydentila Terveyden edistämisen toimintaohjelman hyväksyminen Terveysliikuntaa sekä kuntalaisten toimintakykyä ja vireyttä tukevat suunnitelmat

14 12 Valkeakosken kaupunkistrategia/tuloskortti Johtamisnäkökulmat Kriittiset menestystekijät Tavoite 212 Seurattavat Indikaattorit Kaupunginhallituksen tavoitteet 21 Lautakuntien tavoitteet 21 Vaikuttavuus Tasapainoinen talous Tilikauden tulos> Omavaraisuusaste>7 % Lainakanta 1 /as (ilman lunastushalleja) Tilikauden tulos Omavaraisuusaste Lainakanta Verotulojen muutos % Tasapainoinen taloussuunnitelma laaditaan kilpailukykyisillä veroperusteilla Toiminta sopeutetaan resursseihin Väestön ja yritysten määrän kasvu Väestön määrä 2.7 Asukasluku Luovutettujen yritystonttien määrä Apian koulukorttelin toteutus on käynnistynyt Apiankadun ensimmäiset tontit on luovutettu Suunnitelmat uusien asukkaiden palvelutarpeiden tyydyttämiseksi Luovutettavien alueiden kunnallistekniikan rakentaminen Pientalotontteja luovutetaan 5 kpl Asukas- ja yritysmarkkinoinnista laaditaan markkinoinnin toteuttamissuunnitelmat Työpaikkaomavaraisuus >1 Työpaikkaomavaraisuus Työttömyysaste Työpaikkojen määrä Maankäytön yleispiirteisen suunnittelun käynnistäminen yhteistyössä Lempäälän (mahdollisesti Hämeenlinnan) kanssa MT-13 tiealueen ympäristössä Jutikkalan osayleiskaavan laatiminen

15 2 YLEISPERUSTELUT TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Maailmantalous supistui erittäin voimakkaasti vuoden 28 jälkipuoliskolla ja ajautui syvään taantumaan kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Reaalitalouden taantuman laukaisi rahoitusmarkkinoiden kriisiytyminen. Rahoitusmarkkinoiden tila on yhä epätasapainoinen pankkien taseiden hienoisesta parantumisesta huolimatta. Riskilisät, jotka heijastuvat luotonantoon ja korkotasoon, ovat alentuneet mutta ovat edelleen korkealla tasolla. Varsinkin pitkäaikaisen rahoituksen saatavuudessa on ongelmia sekä pankeille että yrityksille lähitulevaisuudessa. Kansainvälinen talous alkaa toipua loppuvuotta kohden. Maailmankaupan supistuminen sekä suhdanneherkkien investointihyödykkeiden suuri paino viennissä ovat vaikuttaneet voimakkaasti viennistä riippuvaisen Suomen taloudelliseen aktiviteettiin. Bruttokansantuotteen supistuminen on vuoden 29 alkupuolella ollut voimakasta, mutta myös kotimaassa on saatu alustavia arvioita taantuman pohjan saavuttamisesta. Eritoten sekä kuluttajien että yritysten odotuksia kuvaavat barometriaineistot näyttäisivät toipumisen merkkejä vuoden jälkipuoliskolta alkaen. Talouden odotetaan meilläkin piristyvän loppuvuotta kohden, mutta alkuvuoden heikkouden takia bruttokansantuotteen ennustetaan supistuvan Suomessa keskimäärin 6 % v. 29. Jos Suomen tärkeimpien kauppakumppaneiden taloudet elpyvät odotetusti, vientiteollisuuden ennakoidaan vetävän bruttokansantuotteen ensi vuonna pieneen, noin puolen prosentin kasvuun. Kansantalouden kokonaistuotannon supistuminen on heikentänyt julkisen talouden tilaa tuntuvasti. Julkisen talouden verotulojen kehitykseen keskeisesti vaikuttavat tekijät, kuten yksityinen kulutus, yritysten tuloskehitys ja palkkasumma, ovat kääntyneet laskuun. Vastaavanlaista veropohjan laaja-alaista supistumista ei ole koettu sitten 199-luvun laman. Tulojen vähentyessä julkisen talouden menojen kasvu on samanaikaisesti jatkunut nopeana. Menojen kasvua voimistavat ns. automaattiset vakauttajat, kuten työttömyysturva, joka vaimentaa osaltaan talouden aktiviteetin laskua. Myös hallituksen päätökset elvyttävistä toimenpiteistä ovat kasvattaneet menoja. Kun otetaan lisäksi huomioon aiemmin päätetyt veronkevennykset, finanssipolitiikka on taloudellista toimeliaisuutta tukevaa. Suhdannetilanteen heikkenemisen vaikutukset eivät vielä tänä vuonna näy täysimääräisesti julkisen talouden rahoitusasemassa, jonka arvioidaan ensi vuonna edelleen heikentyvän työttömyyden lisääntyessä. Julkisen talouden rahoitusaseman voimakas heikkeneminen lisää paineita korjaaviin toimenpiteisiin. Kansantalouden kehitys 26 27* 28* 29** 21** Bruttokansantuote käyvin hinnoin, mrd. euroa 167, 179,7 184, Bruttokansantuote, määrän muutos, % 4,9 4,2 1, -6 ½ Työttömyysaste, % 7,7 6,9 6,4 9 1½ Työllisyysaste, % 68,9 69,9 7, Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 1,6 2,5 4,1 1 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 1 v), % 3,8 4,3 4,3 4 4

16 14 Kunnallistalous Kuntatalouden ja erityisesti yhteisöveroista riippuvaisten kuntien tila kiristyi alkuvuonna 29 yhteisöverotulojen romahdettua nopeasti. Vaikka kuntien yhteisövero-osuuden tilapäinen 1 prosenttiyksikön korottaminen vuosille lieventää pudotusta, vähenevät kuntien saamat yhteisöverotulot kuluvana vuonna noin viidenneksen. Kunnallisveron tuotto lisääntyi vielä tammi-elokuussa, mutta kunnallisveropohja heikkenee loppuvuonna työllisyysnäkymien synkentyessä. Työssäkäyvien ansiotason nousu sekä taantuman ensi vaiheessa lomautukset, irtisanomisajan palkat ja ansiosidonnainen työttömyysturva lieventävät kunnallisveron laskua. Kunnallisverotulot supistuvat kuitenkin v. 29 työpanoksen voimakkaasta heikkenemisestä ja veronkevennyksistä johtuen noin 2 %. Kokonaisuutena kuntien verotulot supistuvat kuluvana vuonna 2,5 %. Vuodesta 21 on tulossa koko kuntakentälle erittäin vaikea, kun kunnallisveropohja pysyy heikkona työttömyyden lisääntyessä. Kun lisäksi tuloverotuksen keventäminen pienentää kuntien verotuloja, kunnallisverotuloja kertyy ilman veroastemuutoksia noin 1½ % vähemmän kuin v. 29. Kuntien kiinteistöverorajojen nosto mahdollistaa kunnille vähintään noin 5 milj. euron lisätulot. Kokonaisuutena kuntien verotulojen ennakoidaan kuitenkin edelleen vähenevän vuoden 29 tasosta. Kuntien saamat valtionosuudet lisääntyvät mm. veronkevennysten kompensaation myötä v. 21. Heikon verotulokehityksen lisäksi kuntataloutta rasittaa tänä ja vielä ensi vuonnakin nykyisten sopimuskorotusten aiheuttama ansiotason nousu. Kunta-alan ansiotason 3½ prosentin nousu kuluvana vuonna on vaimeampaa kuin v. 28 mutta suhdannetilanteeseen nähden nopeaa. Ensi vuonna kuntien ansiotason on oletettu nousevan yleisen ansiotason mukaisesti noin 3 %. Kuntien maksamien toimeentulotukimenojen ennakoidaan lisääntyvän jo tänä vuonna ja ensi vuonna työttömyyden pahentuessa edelleen selvemmin. Kansaneläkemaksun asteittainen poistaminen sekä välituotepanosten hintojen nousun hidastuminen lieventävät kuntien menopaineita, mutta kunnat joutuvat taloutensa tasapainottamiseksi hillitsemään menojen kasvua. Nimellisten kulutusmenojen kasvun oletetaan hidastuvan tänä vuonna 4 prosenttiin ja ensi vuonna reaalisen kulutuksen hieman supistuessa 2½ prosenttiin. Investointien on arvioitu putoavan kuluvana vuonna noin 4 prosentilla ja ensi vuonna edelleen 1 prosentilla. 2.2 VALTION TOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSET KUNNALLISTALOUTEEN Valtion vuoteen 21 kohdistamien uusien toimenpiteiden lisäksi kuntatalouden tasapainoon ja peruspalvelujen rahoitustarpeeseen vaikuttavat kunnille aikaisemmin säädettyjen tehtävien ja velvoitteiden määrän ja palvelujen kysynnän sekä verotulojen, palkkauskustannusten ja kustannustason kehitys. Vuonna 21 arvioidaan edellä lueteltujen perusteiden vaikuttavan kuntien ja kuntayhtymien talouteen vuoteen 29 verrattuna seuraavasti: Milj. euroa menot tulot netto 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset VM, kuntien yhdistymisavustukset ja investointituki VM, ylimääräinen valtionosuuslisäys vuodelle VM, valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet VM/STM, sosiaali- ja terveyspalvelujen parantaminen:

17 15 vanhusten henkilökohtaisen avun kehittäminen ja palvelutarpeen arviointi (vammaislainsäädännön toteuttaminen alkaen) opiskelijaterveydenhuollon ja neuvolapalvelujen parantaminen hallitusohjelman mukainen valtionosuuksien lisäys VM/STM, avo- ja laitoshoidon rajanvedon poistaminen (asiakasmaksut +62, valtionosuudet -62) VM/STM, osittainen hoitoraha VM/STM, mammografiaseulonnat OPM, perusopetuksen laadun kehittäminen OPM, ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärän lisäys OPM, oppisopimusmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamäärän lisäys OPM, nuorisotyön avustukset OPM, vuoden 26 valtionosuusuudistukseen liittyvä lisäys (teatterit, orkesterit, museot) OPM, perustamishankkeet -9-9 STM, kuntouttava työtoiminta STM, perustamishankkeet -9-9 STM, pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelut STM, EVO-koulutus TEM, työllistämistuki kunnille -9-9 Yhteensä Hallitusohjelman mukaiset tehtävien siirrot valtiolle VM/STM, elatustuen siirto (1.4.29) VM/STM, tulkkauspalvelujen siirto (1.9.21) -6-6 Yhteensä Verotuksen ja maksujen muutokset Työnantajan kansaneläkemaksun poisto (yhteisövero +44, indeksikorotukset -7) Kiinteistöveron korotus Veroperustemuutokset/valtionosuuskompensaatio (perusvähennyksen korotus -17, eläketulon veronkevennys -65, valtion tuloveroasteikon ja työtulovähennyksen muutos -145 työsuhdematkalippu ym. muutokset -5, jaettavan yritystulon ansio- ja pääomatulojaon muutos +1 kompensaatio +375) Yhteensä Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä Vuonna 21 kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin tehdään ylimääräinen 3 milj. euron korotus. Vuonna 21 kuntien yhdistymisavustuksiin osoitetaan 114 milj. euroa, jossa on vähennystä 28 milj. euroa. Kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen määräksi ehdotetaan 2 milj. euroa, mikä on 5 milj. euroa vuotta 29 enemmän. Valtion ja kuntien yhteisiin tietojärjestelmähankkeisiin ehdotetaan 5 milj. euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannusten valtionosuuksiin ja -avustuksiin ehdotetaan milj. euroa.

18 16 Opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen kohdennetaan 8 milj. euroa lisärahoitusta henkilöstön ammatillista osaamista parantavan Osaava-ohjelman käynnistämiseksi. Perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen tarkoitettuja määrärahoja lisätään 14 milj. euroa ja niiden kohdentamista tehostetaan muuttamalla määräraha avustukseksi. Vieraskielisten oppilaiden suomi/ruotsi toisena kielenä ja oppilaiden oman äidinkielen opetuksen tarjontaa tuetaan 6 milj. eurolla, joustavan perusopetuksen toiminnan tukea 3 milj. eurolla sekä perusopetuksen tehostettua ja erityistä tukea 8 milj. eurolla. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärää kasvatetaan edellisestä varsinaisesta talousarviosta yhteensä 2 65 opiskelijalla, josta 1 25 opiskelijan lisäys toteutetaan vuoden 29 lisätalousarvioiden yhteydessä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamista jatketaan tavoitteena muodostaa alueellisia tai muutoin vahvoja ammattiopistoja. Valtionosuutta oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosien kasvattamiseksi lisätään yhteensä 7,6 milj. eurolla. Oppisopimusmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen tarjontaa lisätään 1 25 opiskelijalla. Perustamishankkeiden valtionosuuksiin ehdotetaan 56 milj. euroa kouluhankkeille ja 5 milj. euroa kirjastohankkeille. Määrärahataso alenee vuoden 29 varsinaisen talousarvion tasolle; vuoden 29 ensimmäisessä lisätalousarviossa osana elvytystä myönnettiin 9 milj. euron lisärahoitus. Elvytykseen liittyen yleissivistävän koulutuksen jälkirahoitteista valtionavustusten myöntämisvaltuutta korotetaan yhteensä 48,5 milj. eurolla. Lisäksi osana elvytystä vuoden 29 talousarvion yleissivistävän koulutuksen valtionosuuksien myöntämisvaltuutta korotettiin 3 milj. eurolla. Teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuus kasvaa n. 14 milj. eurolla, josta noin puolet kohdistuu kunnille. Nuorten työpajatoiminnan tukea lisätään,5 milj. euroa, mikä suunnataan pääosin kuntien ylläpitämille nuorten työpajoille toiminnan laajentamiseksi kasvavan nuorisotyöttömyyden lievittämiseksi. Etsivään työparitoimintaan lisätään kunnille myönnettävinä avustuksina 2,15 milj. euroa toiminnan laajentamiseksi. Kuntien nuorisotoimen valtionosuuden yksikköhintaa nostetaan,5 euroa alle 29-vuotiasta asukasta kohden. Kuntien työllistämistuki vähenee 9 milj. euroa v. 21, koska painopistettä siirretään yritysten kanssa toteutettavaan ammatilliseen työvoimakoulutukseen ja yksityisen sektorin tukityöllistämiseen. Kuntien menot vähenevät vastaavasti. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksissa sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden 21,25 milj. euron korotuksella toimeenpannaan hallitusohjelmassa määriteltyjä tavoitteita. Korotus kohdistetaan mm voimaan tulleen vammaispalvelulain uudistuksen toteuttamiseen, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon ja äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen parantamiseen sekä perusterveydenhuollon ja ikäihmisten palvelujen kehittämiseen. Kuntouttavaa työtoimintaa laajennetaan siten, että työtoimintaan osallistuvan velvoittavuuden ikäraja poistetaan. Tämä lisää valtionosuuksia ja kuntien menoja 2,1 milj. euroa. Työvoimakoulutuksessa olevan työttömän ylläpitokorvauksen korottamiseen liittyen korotetaan kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle toimeentulotuen saajalle maksettavaa toimintarahaa yhdellä eurolla päivässä. Tähän liittyvä kuntien kustannusten lisäys on,4 milj. euroa ja valtionosuuden lisäys,2 milj. euroa.

19 17 Osittaisen hoitorahan tasoa nostetaan alkaen 9 euroon. Samalla laajennetaan oikeus osittaiseen hoitorahaan koskemaan myös yrittäjiä. Uudistuksen kokonaismenoiksi arvioidaan 3,1 milj. euroa, josta valtionosuus on 1,55 milj. euroa. Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen vaikeavammaisten tulkkauspalvelujen järjestäminen siirretään Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi lukien. Tulkkauspalvelujen määrärahan tarpeeksi v. 21 arvioidaan 5,4 milj. euroa ja Kansaneläkelaitoksen toimintakuluiksi,54 milj. euroa. Vastaavat vähennykset on tehty kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen. Avo- ja laitoshoidon rajanvedon poistoa jatketaan siten, että laitoshoidossa oleville vammaisetuuteen oikeutetuille maksetaan vammaisetuutta lukien. Kansaneläkevakuutuksen osalta lisämäärärahan tarve on 62 milj. euroa. Valtionosuuksia kunnille vähennetään vastaavasti kuntien peruspalveluiden valtionosuudesta. Uudistukseen liittyen laitoshoidon enimmäismaksu nostetaan 85 prosenttiin asiakkaan nettotuloista. Kuntien asiakasmaksutulojen arvioidaan kasvavan tämän johdosta 62 milj. euroa. Valtionavustus kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin on 26,8 milj. euroa. Valtionavustuksella tuettavien hankkeiden painoalueet on määritelty sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (KASTE) vuosille Määrärahasta on tarkoitus käyttää 4 milj. euroa pitkäaikais-asunnottomien tukipalvelujen järjestämiseen. Terveyskeskusten, vanhainkotien ja päiväkotien homekorjausavustuksia lisätään yhteensä 1 milj. eurolla siten, että valtionavustus maksetaan jälkirahoitteisesti aikaisintaan v Vuonna 21 valtion korvausta terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin korotetaan 5, milj. euroa vuoteen 29 verrattuna. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan pysyy vuoden 29 tasossa. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin on 313 milj. euroa, mikä on 41 milj. euroa enemmän kuin v. 29. Vuonna 29 arvioidaan takautumissaatavan korvaukseksi perittyjä elatusapuja kertyvän 47,7 milj. euroa. Tästä kuntien osuus on 31,9 milj. euroa, joka maksetaan kunnille peruspalvelujen valtionosuuden kautta v. 21. Kunnille korvataan vuosittain viiden vuoden ajan (21 214) niiden osuus saatavista, jotka Kela on saanut edeltävän vuoden aikana perittyä elatusvelvollisilta. Vuonna 21 valtionosuuksiin tehdään 2,4 prosentin suuruinen indeksikorotus, johon sisältyy,4 prosenttiyksikköä vuoden 28 tason korjausta. Indeksikorotus lisää valtionosuuksia 29 milj. eurolla, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus on 183 milj. euroa. 2.3 KAUPUNGIN TALOUDELLINEN TILANNE JA KESKEISET TALOUDELLISET TAVOITTEET Valkeakosken kaupungin talouden tasapainoa koskevat haasteet eivät ole vain ajankohtaiseen taantumaan liittyviä ja väliaikaisia, vaan rakenteellisia ja pysyviä. Ei enää yksistään riitä se, että kaupungin talouden tasapainottamiseksi menojen kasvua rajoitetaan ja monien toimintojen kuluja supistetaan. Perinteinen säästäväisyys ja ns. pienten askelten politiikka eivät yksistään riitä. Kaupungin johtamisessa ja toiminnassa tarvitaan strategista

20 18 uudistusotetta, rohkeita päätöksiä johtamisen vahvistamiseksi ja palvelutuotannon tehostamiseksi, jotta tarvittava tuottavuushyppy voidaan toteuttaa. Kaupungin tulee ottaa käyttöön yksityisen sektorin parhaiksi kokemia toimintatapoja sekä käyttää hyväksi tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia. Samanaikaisesti on kaupungin tulopohjan vahvistamiseksi kyettävä luomaan uusia mahdollisuuksia asumisen, kaupan ja teollisuuden sijoittumiselle ja elinkeinoelämän monipuolistamiselle. Koko julkisen talouden ja Valkeakosken kaupungin kannalta vaikeimmat ajat ovat vasta edessä. Edessä oleva hitaan talouskasvun jakso muodostuu pitkäksi. Samanaikaisesti teollisuuden kannattavuusongelmien ratkaisut saattavat aiheuttaa vielä lisää negatiivisia uutisia paikkakunnan teollisuudelta. Myös väestön ikääntyminen aiheuttaa tulevaisuudessa voimakkaan kustannuspaineen. Valkeakosken on välttämätöntä jatkaa määrätietoista työtä palveluiden tuottavuuden parantamiseksi. Samanaikaisesti tulopohjaa voidaan vahvistaa pitämällä huoli kaupungin kasvumahdollisuuksista. Muuttovoiton ja uusien yritysten kautta asukasluku kasvaa ja elinkeinorakenne monipuolistuu. Taloussuunnitelmassa esitettyjä taloudellisia tavoitteita ei ole pystytty toteuttamaan. Lainakanta kasvaa suunnittelukauden aikana peruspalveluita palvelevien tilojen rakentamisen ja peruskorjauksen vuoksi. Tilikauden tulos jää verotuoton heikkenemisen vuoksi negatiiviseksi. Verotusta kiristetään kiinteistöveroprosentteja korottamalla. Kunnallisen tuloveron verorasitus puolestaan alenee veroperusteiden muutosten takia. Suunnittelukaudella jatketaan hyväksyttyyn talouden tasapainotussuunnitelmaan sisältyvien kiinteistöjen realisointia. Nykyisten tilojen käyttöä tehostetaan ja toisaalta uusien tilaratkaisujen kautta parannetaan palvelujen tuottamisen edellytyksiä.

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V. 2008 JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTA-ALAN TALOUS- JA RAHOITUSFOORUMI 11.2.2009 TIEDOTUSTILAISUUS TOIMITUSJOHTAJA RISTO PARJANNE SUOMEN KUNTALIITTO Tietoja kuntien taloudesta

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II JWe 9.8.2012 Ei hyviä uutisia Euro-alueelta Tuotannon kehitys 1990 = 100 Vienti ei vedä

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2012

Talousarvioesitys 2012 7.6. Kuntien valtionavut v. Kuntien valtionavut ovat pääosin laskennallisia ja yleiskatteisia. Laskennalliset valtionavut muuttuvat automaattisesti asukasluvun ja ikärakenteen sekä kustannustason muutoksen

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 20.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 18.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014

KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014 VALTIOVARAINMINISTERIO KIRJE VM/1042/02020601/2014 1(3) 20.5.2014 Kunnan- ja kaupunginhallituksille KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014 Kunnan valtionosuutta voidaan

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila SATO Oyj TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila 1 SATO > asiakkailleen parhaiden asumisratkaisujen tarjoaja > sijoittajia kiinnostava yhtiö, joka antaa omistajilleen kilpailukykyisen tuoton ottaen huomioon

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Kehykset Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous)

Kehykset Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous) Kehykset 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous) Hallintovaliokunta (HaV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 Yleistä Pääluokan määrärahataso

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 19.12.2016 Liite 2 155 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 19.12.2016 Talousarvion 2017 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot