Salon kaupungin toiminnan ja talouden kehys vuosille ja talousarvion laadintaohjeet

Transkriptio

1 Salon kaupungin toiminnan ja talouden kehys vuosille ja talousarvion laadintaohjeet Strategiset lähtökohdat vuosille : Kaupunkistrategia Salo on seutunsa keskus, joka tuottaa palvelut kustannustehokkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä. 2. Palveluratkaisut tukevat kaupunkilaisten omatoimisuutta ja aktiivista elämäntapaa. 3. Salo toimii aktiivisesti elinkeinoelämän kehittämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. 4. Talous tasapainotetaan sopeuttamalla toiminta käytettävissä oleviin voimavaroihin. Talousarvion ja taloussuunnitelman lähtökohdat Tarkastuslautakunta on vuoden 2014 arviointikertomuksessa esittänyt huolestuneen kannanoton siitä, että talouden liikkumavara on kaventunut vuoden 2014 aikana. He ovat arvioineet, että tasapainon saavuttaminen on vaikeaa ja se edellyttää tasapainottamistoimenpiteiden määrätietoista täytäntöönpanoa. Tarkastuslautakunnan mielestä valtuustoon nähden sitovien määrärahojen hyväksyminen pienempinä kokonaisuuksina parantaisi valtuuston edellytyksiä ohjata yksilöidymmin kaupungin toimintaa ja taloutta sekä valvoa talousarvion määrärahojen toteutumista. Edelleen tarkastuslautakunta edellyttää, että talousarvioon tehtävät muutokset tulee esittää valtuuston käsiteltäväksi talousarviovuoden aikana. Vuoden 2016 talousarviossa ja vuosien taloussuunnitelmassa toimeenpannaan valtuuston hyväksymä sopeuttamisohjelma. Sopeuttamista on jatkettava, jotta taseen tilikauden yli-/alijäämä ei käänny negatiiviseksi. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarviota ja taloussuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon mm. asukasluvun muutos ja työllisyystilanne sekä hallitusohjelman linjaukset. Salo kaupungin strategia (2015) Perustehtävä: Kuntapalvelujen järjestäminen asukkaille niin, että Salossa on hyvä elää, asua ja yrittää. Arvot: Asiakaslähtöisyys, rohkeus, oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus Visio 2020: Salo on hyvien palvelujen ja monipuolisen elinkeinoelämän sekä älykkään teknologisen osaamisen kaupunki, joka toimii tehokkaasti ihmisen ja ympäristön parhaaksi. Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien strategiset linjaukset perustuvat vuoden 2015 talousarviossa hyväksyttyihin linjauksiin. Tarkistetut strategiset linjaukset ja kaupungin toimintaohjelma vuosille käsitellään talousarvioprosessiin yhteydessä samoin kuin palvelualuekohtaiset toimintastrategiat, palvelualueiden keskeiset tavoitteet ja toimintariskit. Määrärahojen käyttösuunnitelmat hyväksytään mikäli mahdollista talousarviokäsittelyn yhteydessä.

2 Talouden ja toiminnan tasapaino Raami vuodelle 2016 ei ole tasapainossa. vuosikate on pienempi kuin poistot ja tulos on 2,5 milj. euroa alijäämäinen. Talousarvioraami on rakennettu niin, että vuonna 2016 vuosikate on yhtä suuri kuin nettoinvestoinnit, jolloin kunnan velkaantuminen pysähtyisi. Velkaa otetaan yhtä paljoin kuin lainoja lyhennetään. Vuodelle tavoitellaan vuosikatetta, joka on vähintään yhtä suuri kuin poistot. Tällöin tilikauden tulos on lähellä nollaa ja tase pysyy lievästi ylijäämäisenä. Lautakuntaa sitova talouskehys vuodelle 2016 Vuoden 2016 talousarvion pohjaksi Budnettiin on ajettu vuoden 2014 tilinpäätös. Sopeuttamisohjelmassa hyväksytyt toimenpiteet on otettu huomioon. Henkilöstökulujen raamiin on laskettu kaikille voimassa oleville vakansseille palkkarahat ilman palkankorotusvaraa. Sijaisten palkkoihin annettu talousarvioraami on tavoitteellinen. Raamiin pääseminen edellyttää vapaehtoisten säästötoimien ja vaikeutetun rekrytoinnin jatkamista. Vakituisen henkilöstön henkilöstömenot budjetoidaan keskitetysti ottaen huomioon esimies yt:n ja organisaatiouudistuksen sekä vakanssien täyttämättä jättämisen vaikutukset. Yksiköt budjetoivat määräaikaisten ja sijaisten palkkamäärärahat sekä mahdollisten perustettavaksi esitettävien uusien vakanssien määrärahat. Vuoden 2014 tilinpäätöksen toteutuma ei kohdennu kaikilta osin oikein. Talousarviota laativien yksikköjen tulee tehdä tarvittavat muutokset ottaen huomioon kaupunginhallituksen antama talousarvioraami. Sitova raami on kaupungin tuloslaskelman toimintakate. Budnettiin ajetun talousarviopohjan lautakuntakohtainen toimintakate on suuntaa antava. Määrärahat tulee kohdentaa oikein palvelualueiden sisällä. Verorahoitus: Kunnallisvero on arvioitu 20,75 prosentin pohjalta. Salon asukaskohtaiset verotulot ovat edelleen laskussa. Verotulojen tasaus kompensoi osan tästä muutoksesta. Kiinteistövero - vakituinen asunto 0,55 %, yleinen 0,90 %, vapaa-ajan asunto 1,15 %, rakentamaton rakennuspaikka 3,0 % Hallitusohjemassa kiinteistöverojen ala- ja ylärajaa on nostettu. Tällä on tarkoitus antaa kunnille lisää liikkumavaraa veroprosenttien osalta. Oletusarvona on, että mahdolliset verotuksessa tapahtuvat muutokset kompensoidaan täysimääräisen valtionosuuksien kautta. Yhteisöveroa arvioidaan kertyvän nykyisellä jako-osuudella eli n. 0,55 % kunnille tilitettävästä määrästä. Vaikka valtakunnallisesti kunnallisveroihin ennustetaan kasvua, on Salon kaupungin talousarvioraamin veroennuste tehtävä maltillisesti. Lähtökohtana on, että pohja on saavutettu eli työllisyystilanne ei tästä enää heikkenisi ja väkiluvun voimakas väheneminen pysähtyy.

3 Valtionosuudet verotulojen tasaus perustuu Kuntaliiton laskelmiin. Rahoituskulut on laskettu nykyisen kokotason mukaan. Investointeja toteutetaan vuoden 2015 talousarvion yhteydessä hyväksytyn investointiohjelman mukaisesti. Raamin mukainen vuosikate on yhtä suuri kuin investoinnit netto eli investointien omarahoitus on 100 %. Raami on 2,5 milj. euroa alijäämäinen. Taseen yli-/alijäämä pysyy lievästi plussalla olettaen, että vuonna 2015 tehdään talousarvion mukainen tulos. Tavoitteena on tasapainottaa talous vuoteen 2017 mennessä siten, että taseen yli-/alijäämä tili on pysyvästi positiivinen. Talousarvion sitovuus Vuoden 2016 talousarvion on nettositova lautakuntatasolla eli lautakuntien toimintakate on valtuuston nähden sitova. Raami on kuitenkin annettu kaupunkitasolle. Talousarvioon liittyviä strategisia tavoitteita ja toimintaohjelmia käsitellään seuraavasti: Kaupunginhallitus: Talousarvion laadintaohjeet Johtoryhmä: toimintaohjelman ja kaupunginhallituksen tuloskorttien valmistelu Lautakuntien talousarvioesitykset Viikot Kaupunginjohtajan neuvottelut Kaupunginhallituksen talousarviokokous Kaupunginvaltuusto: Veroprosentit Kaupunginvaltuusto: Talousarvio ja toimintasuunnitelma

4 Raami TA 2015 Ennuste 2015 Raami vuodelle 2016 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvon alentumiset Tilikauden tulos Tuotot Varausten ja rahastojen muutos Poistoeron muutos Tilikauden voitto/tappio Toimintatuottoihin ei ole tehty tarkistuksia muilta osin kuin sopeuttamisohjelman edellyttämä uimahallimaksujen korotus. Maksut ja taksat pitää kuitenkin käydä huolella läpi ja tehdä niihin mahdolliset tarkistukset. On kuitenkin huomioitava asukasluvun laskun vaikutus palvelujen kysyntään.

5 Kulut Toimintakuluissa on otettu huomioon valtuuston hyväksymä sopeuttamisohjelma vuosille Henkilöstömenoille ei ole asetettu euromääräistä säästötavoitetta, mutta esim. palkankorotusvaraa ei mukana ole. Vuodelle 2016 solmitun sopimuksen kustannusvaikutus Salon kaupungille on n. 1,5 milj. euroa. Säästöihin pyritään ns. pehmein keinoin eli luonnollista poistumaa hyödyntäen sekä vapaaehtoisin toimin. Liikelaitokset Lainanotto Perusperiaatteena on, että kaupungin liiketoiminnasta aiheutuvat kulut peritään kuluttajamaksuilla kuitenkin siten, että taksat eivät merkittävästi poikkea valtakunnan keskitasosta. Liikelaitos Salon Veden osalta kaupungin tuotto-odotus sijoitetulle pääomalle on 4 %. Investointien omarahoitustavoite on 100 %. Uutta lainaa otetaan vanhojen lainojen lyhentämiseen. Keskitetysti tehtävät talousarvion osat Ritva Koisti talouspalveluista laskee keskitetysti kaupungin vakinaisen henkilökunnan palkat. Palkat on laskettu kaikille voimassa oleville vakansseille täysimääräisinä. Muun kuin vakinaisen henkilökunnan palkat budjetoidaan palvelualoilla. Samoin keskitetysti lasketaan kaikki sisäiset menot ja tulot sekä varhe- ja eläkemenoperusteiset eläkevakuutusmaksut. Tästä työstä vastaa Anne Ylimaa-Haapala. Sivukuluprosentti (Kuel-maksun piirissä olevat) ilman varhe- ja eläkemenoperusteista vakuutusmaksuja on 23,3 % kokonaispalkasta. Vel -eläkemaksun piiriin kuluvien opettajien sivukuluprosentti on 18,5 %. Varhe- ja eläkemonoperusteisten eläkemaksujen osuus on n. 7,5 % kokonaispalkasta. Henkilöstömitoitus Tavoitteena on henkilöstömäärän väheneminen. Henkilöstösuunnitelmasta, joka pitää sisällään sekä lisäykset että vähennykset, on tehtävä erillinen, perusteltu esitys kaupunginhallitukselle. Investoinnit Investointibudjetin raamipohjana ovat valtuustojen hyväksymät investointiohjelmat vuosille Investointisuunnitelma 2016 TA 2015 Ennuste 2015 TS 2016 Kulut Tuotot Netto Raami = vuosikate Talousarvioesityksen perustelut Taloussuunnitelma Kuntalain mukaan valtuuston on hyväksyttävä talousarvion yhteydessä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma, jonka ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Käyttötalouden taloussuunnitelma tehdään kolmeksi vuodeksi ja investointisuunnitelma viideksi vuodeksi.

6 Vuosien taloussuunnitelman rakenne on samanlainen kuin talousarvionkin rakenne ja se sisällytetään samaan julkaisuun kuin vuoden 2016 talousarvio. Taloussuunnitelma sisältää: - käyttötaloussuunnitelman investointisuunnitelman henkilöstösuunnitelman palvelualuekohtaiset toimintatietokortit 2016 Strategiset menestystekijät ja toimialakohtaiset toimintaohjelmat Strategisten menestystekijöiden asettamiseen ja niiden mittaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Palvelualueiden sitovat tavoitteet on johdettava valtuustotason strategisista tavoitteista käyttäen hyväksi tasapainotetun tuloskortin neljää näkökulmaa. Jokaisesta tavoitteesta on muodostettava toiminnan sisältöön pureutuvia mittareita, joka kuvaavat konkreettisia asioita tuloskortin eri näkökulmista. Palvelualueet raportoivat kolmannesvuosittain toimialueen tuloskortin tavoitteiden toteutumisesta valtuustolle. Tarkemmat ohjeet strategiatyön etenemisestä annetaan erikseen. Tuloskorttien lisäksi valtuustolle esitetään palvelualueiden keskeiset tavoitteet, joissa tulee keskittyä toimialojen ydintoimintoihin. Palvelualueiden tulee tunnistaa suunnitelmakauden keskeiset riskitekijät, ja nimetä ne talousarvion yhteydessä. Kaupunginhallitus on hyväksynyt tasa-arvosuunnitelman toiminnallisen tasaarvon edistämiseksi. Suunnitelman mukaan talousarvion valmisteluvaiheessa kukin toimiala tekee yhden sitovan määrärahan tai tavoitteen osalta sukupuolivaikutusten arvioinnin (suvauksen). Taloussuunnitelman tekstirakenne Talousarvioehdotus vuodelle 2016 laaditaan Budnetti -ohjelmalla. Talousarvion yhteydessä laaditaan seuraavat tuloskortit TargetorPron tuloskortti osioon: kaupunginvaltuuston strategiset tavoitteet kaupunginhallituksen tuloskortti hyvinvointipalveluiden tuloskortti kaupunkikehityspalveluiden tuloskortti Tuloskortit laaditaan tasapainotettua tuloskortti mallia noudattaen. Tuloskortit kirjoitetaan TargetorPro ohjelmalla vuoden 2016 kohdalle Lisäksi palvelualueet laativat palvelualuekohtaisesti omat keskeiset tavoitteensa Targetor- Pron tuloskortti osion Talousarvion perustelut välilehdelle, jotka on otsikoitu seuraavasti: 1. Hyvinvointipalveluiden ja kaupunkikehityspalveluiden toimintastrategia Palvelualueiden keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit Palvelualueiden painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut 4. Tunnusluvut ja mittarit esitetään erillisellä toimintatietolomakkeella. TargetorPro ohjelman käyttöä opastaa tarvittaessa toimistosihteeri Marjo Hulvela tai kontrolleri Ritva Koisti. Henkilöstösuunnittelu Henkilöstömäärää lisäävistä toimenpiteistä tulee pidättäytyä vuosina Henkilöstösuunnitelmassa esitetään sekä suunnitelmakaudella lakkautettavat vakanssit että mahdolliset lisäykset ja muutoksesta aiheutuva kustannusvaikutus. Määräaikaisista vakansseista ja nimikemuutoksista on tehtävä myös esitykset kustannusvaikutuksineen.

7 Investoinnit Lomakkeet Investointeja ovat talonrakennushankkeet, joiden verottomat kulut ylittävät euroa ja muut hankkeet ja hankinnat, joiden veroton hinta on yli euroa. Tätä pienemmät hankinnat ja irtaimen omaisuuden ostot kuuluvat käyttötalouteen. Kaikista investointihankkeista on tehtävä erilliset investointisuunnitelmat, josta selviää hankkeen laatu, ajoitus ja kustannukset. Kaikista investointiohjelmaan esitettävistä [vähintään euron] talonrakennushankkeista on ennen ohjelmaan hyväksymistä tehtävä erillinen tarveselvitys. Kaikista vuoden 2016 talousarvioon esitettävistä [vähintään euron] talonrakennushankkeista on oltava laadittuna asianomaisen toimielimen hyväksymä hankesuunnitelma. Vastuu tarveselvityksen ja hankesuunnitelman teettämisestä on asianomaisella palvelualueella ja tilapalvelut antaa tarvittaessa asiantuntija-apua niiden laatimisessa Investointisuunnitelman perustelut Huomiota on kiinnitettävä erityisesti esitettävien investointien ajoitukseen ja kustannusten todenmukaisuuteen. Hankkeiden kokonaiskustannukset on tarkistettava vastaamaan olemassa olevia olosuhteita. Vaikutukset käyttötalouteen (menoihin ja tuloihin) esitetään perusteluissa. Toimiala on vastuussa investointiesityksensä kustannusarvion todenmukaisuudesta. Jos taloussuunnitelmaan jo hyväksytyn investoinnin kustannusarvio osoittautuu liian alhaiseksi, on vaarana hankkeen siirtyminen myöhäisemmille vuosille. Muut kuin talonrakennuksesta johtuvat investoinnit esitetään joko hankeryhmä- tai hanketasolla. Pääsääntönä on, että kustannukset eritellään hankkeittain. Hanke-ehdotukset esitetään tärkeysjärjestyksessä ja perusteluista on yksityiskohtaisesti tultava selville hankkeen tarkoitus ja tärkeys. Hankekohtaiset perustelut on tarkoitus sisällyttää taloussuunnitelmaan hallintokuntien esittämässä muodossa. Kunnallistekniikan investointeja ei tarvitse perustella, vain kokonaissummat tulee esittää projektiyksiköittäin. Talousarvion laadintaprosessia on muutettu siten, että käytössä ei enää ole erillisiä excel - lomakkeita. Palvelualueet laativat investointi- ja henkilöstösuunnitelmansa perusteluineen Santraan, jonne on avattu yhteinen työtila osoitteeseen: t.aspx Santran työtilasta lautakuntien esitykset siirretään talousarviokirjaan. Santrasta löytyvät: Investointisuunnitelma Investointisuunnitelman perustelut Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnitelman perustelut Toimintatietokortit 2016 Kaikkien palvelualueiden tiedot tallennetaan yhteisiin suunnitelmapohjiin. Pohjat on valmiiksi otsikoitu, josta lautakunnat voivat liittää oman suunnitelmansa lautakunnan talousarvioesitykseen. Työtilaa ylläpitää ja lisätietoja saa Marjo Hulvelalta. Määrärahojen esittämistarkkuus Käyttösuunnitelmaa laadittaessa määrärahat esitetään 10 euron tarkkuudella.

8 Esitysten palauttaminen - Ehdotukset vuoden 2016 talousarvioksi on palautettava kaupunginhallitukselle Kaupunginjohtajan toimialakohtaiset neuvottelut käydään syys - lokakuun aikana - Kaupunginjohtajan esitys luovutetaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi lokakuussa - Kaupunginhallituksen käsittely tapahtuu marraskuun aikana. - Kaupunginvaltuuston talousarviokokous pidetään Lautakunnat laativat käyttösuunnitelmat joulu-tammikuun aikana. Ehdotus on tehtävä ohjeessa esitetyssä muodossa. Edellä annettuja määräaikoja tulee noudattaa. Käyttöoikeudet lukitaan määräajan päätyttyä. Asiahallintajärjestelmä Dynastyyn on avattu valmiiksi diaarinumero vuoden 2016 talousarvion valmistelua varten. Kaikki lautakunnat käyttävät alla olevaa diaarinumeroa ja otsikointia talousarvioehdotuksenne käsittelyssä. Asianumero Otsikko 1266/ /2015 Talousarvio 2016 Ehdotusten laadintaan liittyvissä kysymyksissä voi/on syytä kääntyä talousosaston puoleen. Tiedusteluihin vastaa Seppo Juntti ja Ritva Koisti. Toimintatietokorttien valmisteluun liittyvissä asioissa neuvoja saa Anne Ylimaa-Haapalalta ja vakinaisen henkilökunnan palkoista Ritva Koistilta.