Useille tutkijoille halutuimmat saavutukset
|
|
- Urho Kapulainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Teksti: DANIEL GOULD Tutkimusta, joka vaikuttaa tiedonvälityksen unohdettu rooli Liikuntatiede on soveltava tieteenala. Moniin käytännön ongelmiin voitaisiin puuttua jo olemassa olevan tiedon pohjalta, mutta tutkimustieto ei välity tehokkaasti kentälle. Mikäli haluamme tehdä tutkimusta, joka vaikuttaa laajasti myös käytännössä, meidän tulee kiinnittää enemmän huomiota tutkitun tiedon integroimiseen käytäntöön. Tiedon välittymiseen olisi syytä käyttää yhtä paljon aikaa kuin sen tuottamiseen. Useille tutkijoille halutuimmat saavutukset ovat niitä, jotka ilmenevät julkaistujen tutkimusartikkelien luettelossa ja tutkimusrahoituksena. Impact factor -lukemat, viittaustilastot ja myönnetyt tutkimusrahoitukset ovat kovaa valuuttaa tutkijanuraa rakennettaessa. Tiedon integrointi käytäntöön on tutkijoiden keskuudessa vähemmän arvostettua on kyse sitten kirjan tai katsausartikkelin kirjoittamisesta tai työskentelystä suoraan soveltajien kanssa. Ensin mainitun toimintatavan omaksuminen on järkevää, sillä tiedon tuottaminen on välttämätöntä alan kehitykselle. Lisäksi rahoittajat, kuten esimerkiksi National Institute of Health Yhdysvalloissa käyttävät valtaosan budjettivaroistaan alkuperäistutkimukseen tukemiseen, tiedon integroimiseen ja siirtämiseen käytännön tarpeisiin varoja ohjataan huomattavasti vähemmän. Nykytilanteen muuttaminen edellyttää kuitenkin, että ymmärrämme paremmin tiedon välittymisen ja välittämisen prosesseja. Miksi tiedon käyttöä ja tiedonvälitystä? On monia syitä miksi tiedon käyttöön ja tiedonvälitykseen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Seuraavassa niistä eräitä tärkeimpiä: Katu-uskottavuus pelissä Olet ihan OK yliopiston professoriksi tai et voi olla yliopistosta, koska olet kiinnostunut kuuntelemaan meitä, oppimaan meiltä ja kertomaan meille mitä meidän tulisi tietää. Tällaisia kommentteja olen viime vuosina saanut opettajilta ja valmentajilta useammin kuin kerran. Otin ne kiitoksena tekemästäni työstä ja sen vaikutuksesta kentällä. Huolestuttavaa oli, että moni en käytännön toimijoiden mielestä tutkimuksen, tutkijoiden ja käytännön toimijoiden välillä ei ole yhteyttä. Olen myös havainnut, että monissa suurissa yliopistoissa on voimistumassa trendi, jossa professorit antavat runsaasti aikaa heidän tutkimuksistaan kiinnostuneille opiskelijoille, mutta vähemmälle huomiolle jää se, miten tehty tutkimus kääntyisi parem min myös käytännön ammatteihin suuntautuvia opiskelijoita palvelevaksi. Kehityspsykologi Maureen Weiss on sanonut, että monesta meistä tulee miniminä-syndrooman uhreja (Weiss, 2008). Eli pyrimme luomaan opiskelijoita, jotka tekevät mitä me teemme ja käytämme vähemmän aikaa tukeaksemme niitä opiskelijoita, joilla on erilaisia ajatuksia, ammatillisia tavoitteita ja pyrkimyksiä. Opiskelijat tunnistavat tämän ja ymmärtävät pian, että tiedekunnassa on kiinnostusta tutkimuksen tekemiseen, muttei käytännön toimintojen kehittämiseen. Nämä ovat esimerkkejä puutteellisesta katu-uskottavuudestamme käytännön toimijoiden keskuudessa. He eivät koe, että me tutkijat kuuntelemme heitä tai että meitä kiinnostaisi auttaa sellaisten ongelmien ratkaisemisessa, joita he kohtaavat päivittäisessä työssään. Moni ongelma voitaisiin ratkaista jo olemassa olevalla tiedolla Uutta tietoa tarvitaan, mutta vielä enemmän olisi syytä ottaa käyttöön kaikki se tieto, jota meillä jo 46 LIIKUNTA & TIEDE / 2015
2 on. Tämä kävi ilmi työskennellessäni useita vuosia urheilun soveltajaportaassa. Omalla alallani esimerkiksi motivaatioon, stressin hallintaan, henkiseen valmentautumiseen ja henkilökohtaiseen kasvuun urheilun avulla liittyvät kysymykset ovat yleisiä. Miten motivoin urheilijaa? Miten joukkueeni pystyisi käsittelemään menestyspaineita? Miten voin valmentaa joukkuettani henkisesti? Miten vahvistan joukkueeni kapteenin itseluottamusta? Tieteelliseen tutkimukseen perustuvia vastauksia näihin kysymyksiin on jo olemassa. Itse asiassa vastatessani näihin kysymyksiin kerron enemmän jo hyvän aikaa tiedossa olleista asioista, kuin aivan tuoreen tutkimuksen tuloksista. Tutkija soveltaja Gowan, Botterill ja Blimke (1979) ovat monien vuosien ajan keskustelleet tutkijoiden ja soveltajien välisestä kuilusta valmennuksessa ja tunnistaneet useita syitä sille. Niitä ovat muun muassa se, ettei tutkijoilla ole mahdollisuuksia olla vuorovaikutuksessa soveltajien kanssa, samoin kuin tutkijoiden ylimitoitetut otaksumat tutkimuksen vaikutuksesta valmennuksen ammatilliseen käyttöön. Vaikka tilanne on parantunut, tarvitsemme edelleen enemmän kohtaamisia ja tasavertaista vuorovaikutusta. Tutkijoiden on myös syytä varoa lupaamasta liikoja. Olen nähnyt monen soveltavan tutkimushankkeen epäonnistuvan, koska tutkijat ovat luvanneet enemmän kuin mitä ovat voineet tehdä. Lawson (1992) on kuvannut soveltajan näkökulmasta miksi tutkimustietoa ei käytetä. Hän tunnisti kuiluja jotka juontuivat niin tutkimuksesta, ongelmista tiedonvälityksessä kuin itse soveltajistakin. Olennaista on, että meillä on vain harvoja ammattiin valmentavia kursseja, joilla käsitellään erityisesti tutkimustiedon hyödyntämistä käytännössä. Opiskelijoille kyllä kerrotaan miten tutkimusta tehdään, mutta opastetaan harvemmin esimerkiksi arvioimaan internetin tietolähteiden luotettavuutta tai integroimaan tutkimusta omaan opetus- tai valmennustoimintaansa. Useimmat tutkijat eivät onnistu puhumaan kuluttajan kieltä Jotkut arvostetuimmista tutkijoistammekaan eivät pysty tehokkaaseen vuorovaikutukseen soveltajien kanssa. Kyse ei ole siitä, etteikö heillä olisi käytäntöä palvelevaa hyödyllistä tietoa. Heiltä puuttuu kyky välittää tieto tavalla, jonka soveltajat ymmärtävät. Olen kuullut joidenkin tutkijoiden esittävän, että heidän pitää tyhmentää asioita. Se on termi, jota pidän totaalisen epäkunnioittavana. Sanon näin, koska olen työskennellyt erittäin lahjakkaiden ja innovatiivisten soveltajien kanssa, jotka myös tietävät joistakin kysymyksistä paljon enemmän kuin me tutkijat. Kyse on nähdäkseni enemmän siitä, että tutkijat ja soveltajat puhuvat ja kommunikoivat eri kielellä. Tutkijat eivät välttämättä voi välittää tietämystään yhtä yksityiskohtaisesti tai käyttää kaikkia erityistermejä kuin tutkijakollegoiden kanssa keskustellessa, mutta vuorovaikutus soveltajien kanssa pakottaa tiiviiseen ilmaisuun, joka jo sinällään on tieteellisen teoriankin tiedonkin tavoite. Soveltajan ei myöskään tarvitse tuntea kaikkia teoriaa tukevia tutkimuksia. Heille riittää, että tutkija on asiantuntija ja he odottavat ennemminkin lisätietoja teorian yksityiskohdista ja käytöstä. Soveltajapiireissä laadullinen tieto tai esimerkit menestyneistä joukkueista tai urheilijoista, jotka käyttävät kyseistä teoriaa painaa usein enemmän kuin liuta yksittäisiä empiirisiä tutkimuksia. Ammattilaiset hukkuvat tietotulvaan Käytännön toimijat elävät tietoyhteiskunnassa. Heillä on käytettävissään tietoa ja materiaaleja tavalla, josta edeltävät sukupolvet ovat voineet vain uneksia. Toisaalta he ovat hukkumassa tietoon, jota tulvii monista läheistä ja joka sisältää monia erilaisia näkökantoja. Keillä on parhaat edellytykset auttaa käytännön toimijoita navigoimaan tällä tiedon merellä? Mielestäni juuri meillä tutkijoilla. Miksi sitten emme arvosta enemmän katsausartikkeleiden tai kirjojen kirjoittamista? Me voisimme hyödyntää entistä enemmän sosiaalista mediaa ja kirjoittaa blogeja ja osallistua alan keskusteluihin verkossa. Rainer Martens (1979; 1985) on käsitellyt niitä monia tapoja, joilla hankimme tietoa. Niitä ovat esimerkiksi intuitio, jaetut kokemukset, itsetutkiskelu sekä etenkin tieteellinen tutkimus tärkeänä maailmaa selittävänä metodina. Martensin viesti oli, että vaikka tieteellinen tutkimus on tärkeä keino hankkia tietoa, se ei ole ainoa. Olennaista on tunnistaa eri tiedonhankintatapojen vahvuudet ja rajoitukset. Liikunnan ja urheilun tutkimuksessa tämä on erityisen tärkeää, sillä valmentajat käyttävät ja arvostavat usein varsin epätieteellisiä tapoja tietämyksen hankinnassa. Tutkijat antavat liian usein suoraan tai epäsuorasti ymmärtää, että tiede on ainoa tapa saada tietoa ja hylkäävät valmentajien tietämyksen, koska se ei ole tieteellistä. Tämä vieraannuttaa tutkijat soveltajista. Lisäksi tutkijat jäävät paitsi niistä innovatiivista ideoista, joita soveltajilla voi olla. Eräät oman urani innovatiivisimmat tutkimushankkeet ovat syntyneet keskusteluissa urheilijoiden ja valmentajien kanssa. Tutkimme heidän kokemuksistaan kummunneita ideoita tieteellisen tutkimuksen metodein (e.g., Gould, Damarjian, & Medbery, 1999; Gould, Medbery & Damarjian, 1999 ja välitimme näyttöön perustuvat tulokset edelleen käytäntöön (e.g., Lauer, Gould, Lubbers, & Kovacs, 2010). Säätelemätön internet Käsitellessään informaatioaikakauden haasteita yliopistoille yliopistoni johtaja Lou Anne K Simon on esittänyt, että internet on uusi megakirjasto, johon jokainen pääsee tietokoneen välityksellä. Samal- LIIKUNTA & TIEDE /
3 la hän tunnisti internetin suurimman heikkouden. Kuka tahansa voi tuottaa sinne mitä tahansa, oli sisäl tö sitten tieteellisesti pätevää tai ei. Siksi meidän haasteemme on taata vapaa pääsy tietoomme ja samal la viestiä, että sen laatu on kontrolloitu. Miten me liikuntatutkijoina voimme edesauttaa sitä, että nettiin syntyy luotettavia tietolähteitä soveltajille? Tutkimusta, joka vaikuttaa Liikuntatutkijoina meidän tulee antaa enemmän arvoa tiedon integroitumiselle ja välittymiselle, mutta myös pohtia tapoja, joilla tekemällämme tutkimuksella on todella merkitystä urheilijoiden ja urheilun parissa työskentelevien arjessa. Yhdysvalloissa eräissä kansallisissa tiedehallinnon organisaatioissa, kuten the National Institute for Health ja National Science Foundationissa on alettu tiedostaa tämä ja ne ovat nyt alkaneet painottaa tutkimuksen siirrettävyyttä käytäntöön. Tuntemukseni on, että kliiniset kokeet ovat liian usein osoittautuneet tehokkaiksi tiukasti kontrolloiduissa koeasetelmissa ja homogeenisillä tutkimusjoukoilla (Glasgow, Lichtenstein, & Marcus, 1999), mutta tosielämässä, vähemmän homogeenisissä osanottajajoukoissa tai kun niitä ovat soveltaneet muut kuin koulutetut asiantuntijat, interventiot eivät sitten toimikaan. On siis syytä alkaa miettiä uusia tapoja tehdä vaikuttavaa liikuntatutkimusta. Tärkeät tarveharkinnat Ensimmäinen ja tärkeä askel on käytännön toimijoiden tarpeiden huomioiminen tutkimuksen suunnitteluvaiheessa. Opimme tämän läksyn hyvin työskennellessäni USAn olympiakomitean Sport Science and Technology komitean varapuheenjohtajana. Tutkimuskysymykset laadittiin tutkijavoimin urheilijoiden tai käytännön toimijoiden osallistumisen ollessa vähäistä. Tuloksina saatiin hyvää tiedettä ja teknologisia edistysaskeleita, joita urheilijat tai valmentajat eivät kuitenkaan juurikaan soveltaneet käytäntöön. Saadut tulokset eivät nimittäin olleet vastauksia heidän tarpeisiinsa. Kun sittemmin aloimme edellyttää, että valmentajat ja urheilijat otetaan mukaan tutkimustarpeiden arviointiin ja tutkimusten suunnitteluun aloimme saada parempaa tulosta myös käytännössä. Olennaista oli varmistaa, että tutkimme asioita, joilla oli merkitystä kentällä toimiville. Nivo yksittäisen tutkimuksen tulokset osaksi laajempaa kotiin vietävää viestiä Hyvä käytäntö edellyttää, että annamme tutkimukseen osallistuneille henkilöille yhteenvedon tutkimuksesta. Usein tähän kuuluu, että he saavat sovelletun tiivistelmän, joka kuvaa mitä tutkimuksessa on tehty. Tällaisen lähestymistavan ongelmana on, ettei yksittäinen tutkimus yleensä anna osallistujille riittävästi tietoa ja kuvaa kyseisen alueen yleisiä trendejä. Tehokkaampi tapa on laajentaa tämä yhteenveto raportiksi, joka paitsi kertoo kyseisen tutkimuksen tulokset myös sen mitä aiheesta yleisemmin tiedetään. Asemoimalla tutkimus laajempaan kuvaan on todennäköisempää, että osallistujat kokevat tutkimuksen hyödylliseksi, vaikuttavaksi ja merkitykselliseksi. Eli noudattamalla hyviä käytäntöjä saamme myös osallistujat näkemään tutkimuksen arvon. Kerro opiskelijoille miten käytännön toimijoille kirjoitetaan On tärkeätä kertoa tutkimuksesta niin, että käytännön toimijat ymmärtävät. Useimmat tutkijat eivät ole saanet minkäänlaista ohjausta laajemmille yleisöille kirjoittamiseen, joka on aivan erityyppistä kuin tieteellinen raportointi. Tohtorinkoulutusohjelmille oli sikin eduksi, että ne sisältäisivät soveltajille kirjoittamisen ohjausta. On kyettävä kääntämään monimut kainen materiaali käytännönläheiseksi ilman että sitä yksinkertaistetaan liikaa. Se on paljon harjoittelua vaativa taito. Huomio soveltajat ja olosuhteitten rajoitukset tutkimusta suunnitellessa Käytännön toimijoiden tarpeiden ja toimintaympäristön huomioinen on avaintekijä todella vaikuttavan tutkimuksen tekemisessä. Esimerkiksi interventioita suunniteltaessa on huomioitava ne harjoittelu- ja liikuntaolosuhteet, joissa interventio tullaan suorittamaan ja sitä kentällä toteuttavien toimijoiden mahdollisuudet. Mitä hyötyä on interventiosta tai uusista havainnoista, jos käytännön toimijat eivät voi soveltaa niitä niissä olosuhteissa, joissa he toimivat. Mieti soveltamista käytäntöön kun suunnittelet tutkimusta Toisinaan tutkimuksella ei ole välitöntä vaikutusta käytäntöihin kentällä. Tutkimus on kuitenkin avain pitkäjänteiseen tietomäärän kasvuun. Urheilujärjestöissä on kiinnostusta tutkimuksiin, mikäli voimme liittää niihin järjestöille merkityksellisiä asioita. Mikäli tutkin teorian vaikutusta suoritukseen, siitä ei välttämättä ole suoraan välitöntä hyötyä mukana oleville urheilijoille ja valmentajille. Siksi olen usein lisännyt varsinaisen tutkimustehtävän vaatimien mittausten oheen muita mittauksia, jotka vastaavat välittömiin tietotarpeisiin (kuten mitkä asiat aiheuttavat stressiä tutkittavassa ryhmässä). Näin voin julkaista teoreettisemman tutkimuksen tulokset ja tuottaa samalla vastauksia käytännön toimintaan liittyviin kysymyksiin. Toisinaan olen luonut pitkän yhteistyösuhteen urheilujärjestöön ja toiminut esimerkiksi urheilupsykologina tai valmentajakouluttajana. Koska järjestössä tiedetään, että haluan näin auttaa heitä, siellä myös vastavuoroisesti ollaan valmiita osallistumaan sellaisiinkin tutkimuk- 48 LIIKUNTA & TIEDE / 2015
4 siin, joista heille ei ole odotettavissa välitöntä hyötyä. Olen siis näyttänyt, että olen kiinnostunut heidän toiminnastaan, en vain omasta tutkimustyöstäni. Tiedon välittyminen vaatii aikaa ja toistoja Tunnen useita liikuntatutkijoita, jotka olettavat, että listaamalla muutamia käytännön sovellutuksia luennon päätteeksi tieto välittyy käyttäjille. Näin ei todellakaan ole, ainakaan oman kokemukseni perusteella. Mikäli tutkimuksen tulosten halutaan saavan aikaan merkittäviä muutoksia käytännön toiminnassa tarvitaan aikaa ja huomattava määrä erilaisia toimia. Teimme aikoinaan joitakin tärkeitä, yksittäisen urheilijan tai joukkueen suoritukseen vaikuttavia tekijöitä koskevia tutkimuksia USAn olympiakomitealle (Gould et al., 1999, 2002; Greenleaf et al, 2001). Katsoimme, että havaintomme voisivat merkittävästi auttaa joukkueita menestymään ja teimme suunnitelman tutkimustulosten välittämisestä. Tieteellisten esitysten ja julkaisujen ohella järjestettiin seminaareja olympiavalmentajille ja urheilupsykologeille. Kokemus oli jo opettanut, että pelkästään lähettämällä yhteenvetoja ja tekemällä kattava raportti emme tavoittaisi haluamaamme yleisöä. Siksi kirjoitimme ensin useita artikkeleita valmentajille suunnattuun Olympic Coach -lehteen (Gould et al., 1998, 1999a, 1999B),. Teimme myös videon, jossa menestyneet olympiaurheilijat ja -valmentajat puhuivat suoritukseen vaikuttavista tekijöistä ja esittelivät tutkimuksemme mukaisia käytäntöjä. Video lähetettiin kaikille olympiavalmentajille ja eri lajien keskeiselle tukihenkilöstölle. Tämä siksi, että tiedämme olympiavoittajien ja -valmentajien olevan roolimalleja. Kun he puhuivat parempaan suoritukseen liittyvistä havainnoistamme, urheilijat ja valmentajat ottivat sen vastaan paremmin kuin jos asiasta olisivat olleet kertomassa tutkijat. Lopuksi laadimme vielä tutkimuksen tulokset yhteenvetäviä ja kisamenestykseen valmentavia tarkastuslistoja valmentajille, urheilijoille ja hallintohenkilökunnalle. Opiskele tieteen tiedonvälitystä ja opi kääntämään tiedettä sujuvasti Kliinisiin kokeisiin perustuvaa tietoa pidetään standardina, johon tutkimuksessa pyritään. Monet terveys tieteen ja lääketieteen alan tutkijat ovat kuitenkin viime vuosikymmeninä alkaneet kyseenalaistaa tämän vallitsevan paradigman vaikuttavuutta. Glasgow, Vogt & Boles (1999, p. 1322) esimerkiksi ovat esittäneet, että nykyinen vaikuttavuuteen perus tuva paradigma (jossa tutkimus toteutetaan kontrolloiduissa olosuhteissa) ei huomioi miten hyvin ohjelma toimii kiireisessä, vajaamiehityksellä toimivassa julkisessa terveydenhuollossa, laajoissa terveysjärjestelmissä tai yhteiskunnallisissa raameissa. Glasgow, Lichenstein and Marcus (2003, p 1263) kirjoittavat vastaavasti, että intervention pitää kestää monia erilaisia osanottajajoukkoja, asetelmia, olosuhteita ja muita vähemmän kontrolloituja tekijöitä. Kirjoittajat eivät kritisoi kliinisiä kokeita sinänsä, mutta katsovat, että saatujen tulosten soveltamiseen ja tiedon välittämiseen on pantava enemmän painoa. On väitetty, että tutkimuksia on tyypillisesti suunnattu testaamaan jotakin tiettyä hoitomuotoa tai interventiota ja että ne tehdään usein optimaalisissa olosuhteissa, koulutetun henkilökunnan avulla ja homogeenisilla osallistujajoukoilla. Tutkimuksen korkean validiteetin osoittamista pidetään ensisijaisen tärkeänä. Tutkimukset, joissa intervention sovellukset (tai siitä syntyvät ohjeet, linjaukset tai materiaalit) on tehty erilaiset lähtötilanteet, osallistujajoukot ja kontrolloimattomat tekijät huomioiden, ovat harvinaisempia. Glasgow ja hänen kollegansa (2012) esittävätkin, että monien ohjelmien tai interventioiden laaja-alaisesta tehokkuudesta on vähän todisteita. Hän toteaa myös, että matka tutkimushavainnosta käytäntöön on erittäin monimutkainen ja monitahoinen prosessi (Glasgow et al., 2012). On rohkaisevaa havaita, että meillä on alkanut syntyä malleja prosesseista, joilla on mahdollista vaikuttaa tehokkaasti myös käytännön tasolla (Glasgow, Vogt & Boyles, 1999; Glasgow et al, 2012; Verhagen, Voogt, Bruinsma & Finch, 2004; Khoury, Gwinn, & Ioannidis, 2010). Esimerkiksi Glasgow, Vogt and Boyles (1999) ovat kehittäneet RE-AIM -mallin, joka tuo esiin viisi tiedon välittymiseen vaikuttavaa ja keskinäisessä vuorovaikutuksessa olevaa tekijää Reach saavutettavuus (saavuttaako tieto kohdeyleisönsä), Efficacy vaikuttavuus (onko tieto vaikuttavaa ja tehokasta), Adoption omaksuminen (ketkä tiedon parhaiten omaksuvat), Implementation tulosten toteutuminen ja soveltaminen käytännössä ja Maintenance pysyvyys pitemmän ajan kuluessa. RE- AIM malli on käyttökelpoinen ohjelmien laajentamisessa ja auttaa hahmottamaan miten ne toimisivat myös vähemmän optimaalisissa olosuhteissa. Verhagen, Voogt, Bruinsma and Finch (2014) määrittelivät vastaavasti viisikohtaisen tiedon välittymisen mallin. Sen askeleita ovat; ongelman määrittely, synteesi jo olemassa olevasta tiedosta, tietoa välittävän ryhmä luominen, tiedon tuottaminen, tiedon välittymisen, omaksumisen ja vaikuttavuuden arviointi. Toinen käyttökelpoinen tapa lähestyä tiedonvälitystä on diffuusioteoria. Se kuvaa prosessia, jossa näyttöön perustuvaa tietoa ja innovaatioita viestitään tietyille soveltajaryhmille (esimerkiksi olympialajien valmentajille, liikunnanohjaajille ja liikunnanopettajille) pitemmän aikaa. Malli soveltuu minkä tahansa alan tutkimustiedon välittämiseen (Dearing & Kerr, 2012), mukaan lukien urheilu- ja liikuntatieto (Dearing, Maibach, and Buller, 2006). Lähestymistapa korostaa, että on tärkeätä ymmärtää innovaation kohdemarkkinoita, käyttäjäkuntaa sekä löytää tapoja lähestyä avainsoveltajia systemaattisesti. Dearing ja hänen kollegansa esittävät myös, että mielipidejohtajat (esimerkiksi vaikutusvaltaiset LIIKUNTA & TIEDE /
5 valmentajat) tulee tunnistaa kaikissa niissä ryhmissä, joihin halutaan vaikuttaa. Tutkimuksen vieminen käytäntöön on monitahoinen ja monipolvinen prosessi, joka vaatii monien tekijöiden huomioimista. Edellä esitettyjen mallien käyttö voi olla ensimmäinen askel tavoitteen saavuttamiseksi. DANIEL GOULD, Ph.D. Institute for the Study of Youth Sports Michigan State University USA Sähköposti: LÄHTEET: Davis, E. A. & Linn, M. C. (2000). Scaffolding students knowledge integration: Prompts for reflection in KIE. International Journal of Science Education, 22(8), Dearing, J. W., & Kerr, K.F. (2012). Historical roots of dissemination and implementation science. In Brownson, R. C., Colditz, G. A., & Proctor, E. K. (Eds.). (2012). Dissemination and implementation research in health: translating science to practice (pp ). Oxford University Press. Dearing, J. W., Maibach, E. W., & Buller, D. B. (2006). A convergent diffusion and social marketing approach for disseminating proven approaches to physical activity promotion. American Journal of Preventative Medicine. 31 (4S), S11 S23. Glasgow, R. E., Lichtenstein, E., & Marcus, A. C. (2003). Why don t we see more translation of health promotion research to practice? Rethinking the efficacy-to-effectiveness transition. American Journal of Public Health, 93(8), Glasgow, R. E., Vinson, C., Chambers, D., Khoury, M. J., Kaplan, R. M., Hunter, C. (2010). National Institutes of Health approaches to dissemination and implementation science: Current and future directions. American Journal of Public Health, 102(7), Glasgow, R. E., Vogt, T. M., & Boles, S. M. (1999). Evaluating the public health impact of health promotion interventions: The Re-AIM framework. American Journal of Public Health, 89(9), Gould, D., Damarjian, N., & Medbery, R. (1999). An examination of mental skills training in junior tennis coaches. The Sport Psychologist, 13(2), Gould, D., Greenleaf, C., Chung, Y., & Guinan, D. (2002). A survey of U.S. Atlanta and Nagano Olympians: Factors influencing performance. Research Quarterly for Sport and Exercise, 73(2), Gould, D., Greenleaf, C., Guinan, D., Medbery, R., Strickland, M., Lauer, L., Chung, Y., & Peterson, K. (1998). Factors influencing Atlanta Olympian performance. Olympic Coach, 8(4), Gould, D., Greenleaf, C.A., Guinan, D., Medbery, R., Strickland, M., Lauer, L., & Chung, Y. (1999). Effective and ineffective coaching lessons learned from Atlanta. Olympic Coach, 9(1), 2 6. Gould, D., Greenleaf, C.A., Lauer, L., Chung, Y., & McCann, S. (1999a). Lessons from Nagano. Olympic Coach, 9(3), 2 5. Gould, D., Guinan, D., Greenleaf, C., Medbery, R., & Peterson, K. (1999b). Factors affecting Olympic performance: Perceptions of athletes and coaches from more and less successful teams. The Sport Psychologist, 13, Gould, D., Medbery, R., Damarjian, N., & Lauer, L. (1999). A survey of mental skills training, knowledge, opinions, and practices of junior tennis coaches. Journal of Applied Sport Psychology, 11, Gowan, G.R., Botterill, C.B., & Blimkie, C.J.R. (1979). Bridging the gap between sport science and sport practice. In P. Klavora & J.V. Daniel (Eds.), Coach, athlete, and the sport psychologist (pp. 3 9). Ottawa, ON: Coaching Association of Canada. Greenleaf, C., Gould, D., & Dieffenbach, K. (2001). Factors influencing Olympic performance: Interviews with Atlanta and Nagano U.S. Olympians. Journal of Applied Sport Psychology, 13, Kavle, S. (1990). Postmodern psychology: A contraductio in adjecto. The Humanistic Psychologist, 18(1), Khoury, M. J., Gwinn, M., & Ioannidis, J. P. (2010). The emergence of translational epidemiology: from scientific discovery to population health impact. American journal of epidemiology, 172(5), Lauer, L., Gould, D., Lubbers, P., & Kovacs, M. (2010) (Eds.). USTA Mental skills and drills handbook. Monterey, Ca.: Coaches Choice. Lawson, H. A. (1992). Why don t practitioners use research? Explanations and selected implications. Journal of Physical Education, Recreation & Dance, 63(9), 36, Martens, R. (1979). About smocks and jocks. Journal of Sport Psychology, 1, Martens, R. (1987). Science, knowledge and sport psychology. The Sport Psychologist, 1, Ruttenberg, A., Clark, T., Bug, W., Samwald, M., Bodenreider, O., Chen, H.,... & Cheung, K. H. (2007). Advancing translational research with the Semantic Web. BMC bioinformatics, 8(Suppl 3), S2. Schon, D. (1983). The reflective practitioner How professionals think in action. New York: Basic Books. Stelter, R. (2003). Future perspectives for a possible state-of-theart in sport and exercise psychology. In Schillingh, G., & Apitsch, E. (eds.). Sport psychology in Europe (pp ). Biel: FEPSAC. Weiss, M.R. (2008). Riding the wave: Transforming sport and exercise psychology within an interdisciplinary vision. Quest, 60, Verhagen, E., Voogt, N., Bruinsma, A., & Finch, C. F. (2014). A knowledge transfer scheme to bridge the gap between science and practice: An integration of existing research frameworks into a tool for practice. British Journal of Sports Medicine, 48(8), LIIKUNTA & TIEDE / 2015
Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma
LisätiedotSulautuva sosiaalityö
Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotSuomen Urheilupsykologinen yhdistys ry
Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotMiksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa?
Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa? Mirja Satka Pääkaupunkiseudun sosiaalityön tutkimuksen päivä Helsingin yliopisto 28.9.2015 Mikä osoittaa kansainvälisen kiinnostuksen
LisätiedotCHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi
Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin
LisätiedotLIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE
LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta
LisätiedotDigitalisuus sosiaalityössä Miksi, mitä, milloin?
Digitalisuus sosiaalityössä Miksi, mitä, milloin? Mikä meininki digitaalisessa sosiaalityössä? Resan till Digitalien-projekti, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@folkhalsan.fi Tiedekulma, Helsinki Väittelin
LisätiedotLapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa
Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.5.2012 Kuva Google.com Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen
LisätiedotLÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA
LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA Tarja Tuononen, KM, tohtorikoulutettava Yliopistopedagogiikan keskus Jenni Krapu, Yliopisto-opettaja, Avoin yliopisto Risto Uro, Yliopistonlehtori,
LisätiedotAuditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014
Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa
LisätiedotSanna Laine 7.3.2015
Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotTutkiva Oppiminen Lasse Lipponen
Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
LisätiedotVertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta
Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 3.3.2010 Saara Repo Tutkimusaineisto Avoimen yliopiston opiskelijat,
LisätiedotJOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS
JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS Joustavuus ja luottamus -mittaristo selvittää, miten yrityksenne esimiestoiminta koetaan. 1 Tutkimusten mukaan organisaatiot kokevat suurimpina haasteina esimiestaitojen
LisätiedotMYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE
MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö
Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia Google Scholars löysi hakulauseella how to deal with ADHD child in exercise miljoonia osumia. Yleisiä
LisätiedotKuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen. Anna-Liisa Salminen Tutkimusprofessori Kelan
Kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen Anna-Liisa Salminen Tutkimusprofessori Kelan tutkimusryhmä @annaliisasal Systemaattiset katsaukset Systemaattiset katsaukset ja näyttöön perustuvat hoitosuositukset
LisätiedotVerkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista
LisätiedotLean käytännössä Vaiheistettu Lean kehittämisen matka
Lean käytännössä Vaiheistettu Lean kehittämisen matka JTO LEAN LEARNING CENTER OY Vuoden 2016 kevään valmennukset: - 26.-27. tammikuuta - 7.-8. maaliskuuta - 11.-12. toukokuuta Ilmoittautuminen peter.kanerva@lean-jto.fi
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
LisätiedotRinnakkaisjulkaiseminen ja. LT, dos Riitta Luoto UKK-instituutti ja THL
Rinnakkaisjulkaiseminen ja Open Accesstutkijan näkökulma LT, dos Riitta Luoto UKK-instituutti ja THL Rinnakkaisjulkaiseminen Kolmasosa arvostetuissa lehdissä 2003 julkaistuista artikkeleista netissä muualla
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotThe Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm
The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm rjestelmämme! mme! (Noddings,N., 2005, The Challenge to Care in Schools,
LisätiedotKenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014
Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Johdannoksi Yliopisto-opintojen tavoitteena on tukea opiskelijoiden oman alan akateemisen asiantuntijuuden rakentumista
LisätiedotSuomen Urheilupsykologinen yhdistys ry
Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Emännäntie 3-5 G 90 p. 045-1241080 www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMAN TÄYDENNYS VUODELLE 2015 1. Toimintasuunnitelman täydennyksen perustelut 2. Verkostoituminen
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotLEAN KÄYTÄNNÖN PERUSTEET - Opi polkuautotehtaalla Toyotan tapaan
LEAN LEARNING CENTER Simulations, Trainings, Coaching 14. - 15.5.2018 ILMOITTAUTUMISET ARI VÄISÄNEN +358 50 571 2970 ari.vaisanen@innotiimi-icg.com PETER KANERVA +358 50 408 8070 peter.kanerva@innotiimi-icg.com
LisätiedotLifeplus. Global Training System. Aloittaminen. Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen:
Lifeplus Global Training System Aloittaminen Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen: Koulutuspyörä Tämän yksinkertaisen pyörän pitäisi antaa sinulle käsitys ensimmäisistä askeleista, joita voit
LisätiedotTOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1
TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 Kuinka selviä työyhteisöllenne ovat sen tarkoitus, arvot, visio, prosessit ja roolit? Tämä mittaus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi pidemmän valmennuskokonaisuuden alku-
LisätiedotKorkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen hallitusohjelmassa
Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen hallitusohjelmassa Pirjo Kutinlahti ETIIKAN PÄIVÄ 2017: TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ 15.3.2017, Tieteiden talo, Helsinki KÄRKIHANKE 5: VAHVISTETAAN
LisätiedotSiirtymät urheilussa. Miksi? Tiedosta Ymmärrä - Vaikuta Mitä? Määritelmät - Tyypit Miten? Käytännössä Mikä toimii? Martina Roos-Salmi
Siirtymät urheilussa Miksi? Tiedosta Ymmärrä - Vaikuta Mitä? Määritelmät - Tyypit Miten? Käytännössä Mikä toimii? Määritelmiä Urheilu-ura koostuu toisiaan seuraavista vaiheista. Vaiheesta toiseen siirtyminen
LisätiedotVain vahvat selviytyvät?
Vain vahvat selviytyvät? Mobiiliopiskelu- ja sisällöntuotantokäytännöt oppimisympäristö-ekosysteemin tulokaslajina Sairanen & Syvänen ITK-tutkijatapaaminen 21.4. OPTEK-hanke Tämä tutkimus on tehty osana
Lisätiedot1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta
Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään
LisätiedotASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN
1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotVARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi
VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko
LisätiedotNuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen
Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen ESITYKSEN AGENDA Osa I: Kenestä oikein puhutaan Osa II: Työpaikkaa etsimässä, mielikuva rakentuu
LisätiedotVANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008
1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotHuippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU
Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi
LisätiedotMihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä?
Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Heljä Lundgrén-Laine, kehittämisylihoitaja VSSHP, post doc, Turun yliopisto, hoitotiede helja.lundgren-laine@tyks.fi +358 50 562 4374 Miksi se törmää
LisätiedotU N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti
ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just
LisätiedotTutkija, maailma tarvitsee sinua!
Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat
LisätiedotSOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET
SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET Jyväskylän kommentit Kevätseminaari 15-16.5.2017 Mikä yliopistomme koulutuksessa on kuvauksen mukaista? Sosiaalityön ops 2017-2020 hyväksytty huhtikuussa
LisätiedotLasten haastattelu lastensuojelussa
Lasten haastattelu lastensuojelussa Sauli Hyvärinen Johtava asiantuntija Lastensuojelun Keskusliitto 3.5.2018 Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toimisto@lskl.
LisätiedotKampusperustaista osaamisen kehittämistä sote-palveluissa. Nadja Nordling
Kampusperustaista osaamisen kehittämistä sote-palveluissa Nadja Nordling 9.4.2019 1 Kampusperustaista osaamisen kehittämistä sote-palveluissa Kampus sote Tavoite Tukea korkeakoulujen tutkimustiedon ja
LisätiedotACUMEN O2: Verkostot
ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,
LisätiedotLiite B Project Management Institute
Liite B Project Management Institute Johdanto Vuonna 1969 perustetusta ja jo yli 30 vuotta toimineesta Project Management Institutesta (PMI) on tullut ammattimaisen projektinhallinnan kehitysjärjestö.
LisätiedotTiedotus & markkinointi,
Tiedotus & markkinointi, kiertuetoiminnassa TEKIJÄ: V KOULUTUSJAKSO 30.- 31.1.2012 Kouvolan Teatteri Leena Björkqvist 2012 Ma 30.1.2012 Onnistuneen markkinoinnin peruspilareita kiertuetoiminnassa Klo 12.00-12.10
LisätiedotLastensuojelusta tietäminen on eettinen velvoite
Lastensuojelusta tietäminen on eettinen velvoite Päivi Petrelius, erikoistutkija THL/Lapset, nuoret ja perheet yksikkö Lastensuojelun tutkimus- ja kehittämishanke 2.10.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimukseen
LisätiedotValmentajan luoma motivaatioilmasto kaksoisuralla. Milla Saarinen LitM Tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos
Valmentajan luoma motivaatioilmasto kaksoisuralla Milla Saarinen LitM Tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos Esityksen sisältö: 1. Valmentajan luoma motivaatioilmasto teoria käytäntö
LisätiedotHENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka
HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää
LisätiedotSosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa
Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sari H. Pitkänen ja Taina Rytkönen-Suontausta Opinto- ja opetuspalvelut Itä-Suomen yliopisto Miten sosiaalinen
LisätiedotKorkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen
Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :
LisätiedotLukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero
Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotTUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA
TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä
LisätiedotLaskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto
Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa
LisätiedotVAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET
Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on
LisätiedotSTEP 1 Tilaa ajattelulle
Työkalu, jonka avulla opettaja voi suunnitella ja toteuttaa systemaattista ajattelutaitojen opettamista STEP 1 Tilaa ajattelulle Susan Granlund Euran Kirkonkylän koulu ja Kirsi Urmson Rauman normaalikoulu
LisätiedotTKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä
TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset
LisätiedotAmmattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!
Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset
LisätiedotOppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee
AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan
LisätiedotSosiaalityön vaikuttavuus
Sosiaalityön vaikuttavuus 13.3.2018 Minna Kivipelto, THL 1 Sosiaalityön vaikuttavuuden vaade uusi ja vanha asia Sosiaalityötä kohtaan suunnatut syytökset sen tehottomuudesta Sosiaalityö ja sosiaaliset
LisätiedotKuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
LisätiedotVastakeitettyä erikoiskahvia missä tahansa, milloin tahansa! Hyvien ulkoilmaelämysten tulisi alkaa liikkeestäsi!
Vastakeitettyä erikoiskahvia missä tahansa, milloin tahansa! Hyvien ulkoilmaelämysten tulisi alkaa liikkeestäsi! Coffeebrewer miten se toimii? Coffeebreweriä voidaan parhaiten kuvata kertakäyttöiseksi
LisätiedotJulkaisujen avoimen saatavuuden tukeminen
Julkaisujen avoimen saatavuuden tukeminen Jyrki Hakapää johtava tiedeasiantuntija 1 FOR EXELLENCE IN SCIENCE Miksi avoin saatavuus? Avoin saatavuus -termi korostaa strategista pyrkimystä turvata tutkimustulosten
LisätiedotMitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms)
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN KOKEMUSARVIOINTI JA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA Vöyri 8.9.2009 Anne-Marita Ruuska, Kaisa Saavalainen ja Markku Salo Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms) TAUSTAA: YaY-hanke: asukkaat
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi
Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa
LisätiedotViestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.
Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu
LisätiedotTIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA
TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotKuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston
Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa
LisätiedotVisio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1
Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä
LisätiedotMuotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka
TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,
LisätiedotTERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012
Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun
LisätiedotOppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.
Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotInformaatiotutkimuksen edustajana monitieteisissä terveystutkimushankkeissa
Informaatiotutkimuksen edustajana monitieteisissä terveystutkimushankkeissa FT Heidi Enwald Informaatiotutkimus Humanistinen tiedekunta Oulun yliopisto Heidi.enwald@oulu.fi Oma taustani Biokemia, Informaatiotutkimus
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
LisätiedotMitä on näyttöön perustuva toiminta neuvolatyössä
Tiedosta hyvinvointia marja-leena.perala@stakes.fi 1 Mitä on näyttöön perustuva toiminta neuvolatyössä Marja-Leena Perälä, Tutkimusprofessori, Stakes VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 10.5.2007 Dipoli, Espoo
LisätiedotTutkimustietoa oppimisen arvioinnista
Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista Miten arviointi suuntaa oppimista? Viivi Virtanen 28.2.2011 1/10 Millä keinoin opiskelijan saisi oppimaan sen mitä opetan? 2/10 Miten arviointi vaikuttaa siihen, miten
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE
VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotMoninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen
Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION
LisätiedotSulautuva yliopisto opetus, syksy 2009
Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin
LisätiedotRyhmien yhteenvedot. Urheiluoppilaitosseminaari Lahti 2017
Ryhmien yhteenvedot Urheiluoppilaitosseminaari Lahti 2017 Mitä osaamista suomalaisessa urheilussa tulisi kehittää? Vanhempien osaaminen koulujen-seurojen-lajien yhteistyö Valmennusosaaminen Valmennusosaaminen
LisätiedotTaideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017
TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän
LisätiedotMikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä
Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän
LisätiedotKIRJOITTAMISEN GENREN KEHITTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA
KIRJOITTAMISEN GENREN KEHITTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Esitys perustuu artikkelikäsikirjoitukseen: Lambert P. & Vanhanen-Nuutinen L. Kirjoittamisen genren kehittäminen ammattikorkeakoulussa. Kirjoittamisen
Lisätiedot1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori
http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen
LisätiedotTietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari
Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA
Lisätiedot