Useille tutkijoille halutuimmat saavutukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Useille tutkijoille halutuimmat saavutukset"

Transkriptio

1 Teksti: DANIEL GOULD Tutkimusta, joka vaikuttaa tiedonvälityksen unohdettu rooli Liikuntatiede on soveltava tieteenala. Moniin käytännön ongelmiin voitaisiin puuttua jo olemassa olevan tiedon pohjalta, mutta tutkimustieto ei välity tehokkaasti kentälle. Mikäli haluamme tehdä tutkimusta, joka vaikuttaa laajasti myös käytännössä, meidän tulee kiinnittää enemmän huomiota tutkitun tiedon integroimiseen käytäntöön. Tiedon välittymiseen olisi syytä käyttää yhtä paljon aikaa kuin sen tuottamiseen. Useille tutkijoille halutuimmat saavutukset ovat niitä, jotka ilmenevät julkaistujen tutkimusartikkelien luettelossa ja tutkimusrahoituksena. Impact factor -lukemat, viittaustilastot ja myönnetyt tutkimusrahoitukset ovat kovaa valuuttaa tutkijanuraa rakennettaessa. Tiedon integrointi käytäntöön on tutkijoiden keskuudessa vähemmän arvostettua on kyse sitten kirjan tai katsausartikkelin kirjoittamisesta tai työskentelystä suoraan soveltajien kanssa. Ensin mainitun toimintatavan omaksuminen on järkevää, sillä tiedon tuottaminen on välttämätöntä alan kehitykselle. Lisäksi rahoittajat, kuten esimerkiksi National Institute of Health Yhdysvalloissa käyttävät valtaosan budjettivaroistaan alkuperäistutkimukseen tukemiseen, tiedon integroimiseen ja siirtämiseen käytännön tarpeisiin varoja ohjataan huomattavasti vähemmän. Nykytilanteen muuttaminen edellyttää kuitenkin, että ymmärrämme paremmin tiedon välittymisen ja välittämisen prosesseja. Miksi tiedon käyttöä ja tiedonvälitystä? On monia syitä miksi tiedon käyttöön ja tiedonvälitykseen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Seuraavassa niistä eräitä tärkeimpiä: Katu-uskottavuus pelissä Olet ihan OK yliopiston professoriksi tai et voi olla yliopistosta, koska olet kiinnostunut kuuntelemaan meitä, oppimaan meiltä ja kertomaan meille mitä meidän tulisi tietää. Tällaisia kommentteja olen viime vuosina saanut opettajilta ja valmentajilta useammin kuin kerran. Otin ne kiitoksena tekemästäni työstä ja sen vaikutuksesta kentällä. Huolestuttavaa oli, että moni en käytännön toimijoiden mielestä tutkimuksen, tutkijoiden ja käytännön toimijoiden välillä ei ole yhteyttä. Olen myös havainnut, että monissa suurissa yliopistoissa on voimistumassa trendi, jossa professorit antavat runsaasti aikaa heidän tutkimuksistaan kiinnostuneille opiskelijoille, mutta vähemmälle huomiolle jää se, miten tehty tutkimus kääntyisi parem min myös käytännön ammatteihin suuntautuvia opiskelijoita palvelevaksi. Kehityspsykologi Maureen Weiss on sanonut, että monesta meistä tulee miniminä-syndrooman uhreja (Weiss, 2008). Eli pyrimme luomaan opiskelijoita, jotka tekevät mitä me teemme ja käytämme vähemmän aikaa tukeaksemme niitä opiskelijoita, joilla on erilaisia ajatuksia, ammatillisia tavoitteita ja pyrkimyksiä. Opiskelijat tunnistavat tämän ja ymmärtävät pian, että tiedekunnassa on kiinnostusta tutkimuksen tekemiseen, muttei käytännön toimintojen kehittämiseen. Nämä ovat esimerkkejä puutteellisesta katu-uskottavuudestamme käytännön toimijoiden keskuudessa. He eivät koe, että me tutkijat kuuntelemme heitä tai että meitä kiinnostaisi auttaa sellaisten ongelmien ratkaisemisessa, joita he kohtaavat päivittäisessä työssään. Moni ongelma voitaisiin ratkaista jo olemassa olevalla tiedolla Uutta tietoa tarvitaan, mutta vielä enemmän olisi syytä ottaa käyttöön kaikki se tieto, jota meillä jo 46 LIIKUNTA & TIEDE / 2015

2 on. Tämä kävi ilmi työskennellessäni useita vuosia urheilun soveltajaportaassa. Omalla alallani esimerkiksi motivaatioon, stressin hallintaan, henkiseen valmentautumiseen ja henkilökohtaiseen kasvuun urheilun avulla liittyvät kysymykset ovat yleisiä. Miten motivoin urheilijaa? Miten joukkueeni pystyisi käsittelemään menestyspaineita? Miten voin valmentaa joukkuettani henkisesti? Miten vahvistan joukkueeni kapteenin itseluottamusta? Tieteelliseen tutkimukseen perustuvia vastauksia näihin kysymyksiin on jo olemassa. Itse asiassa vastatessani näihin kysymyksiin kerron enemmän jo hyvän aikaa tiedossa olleista asioista, kuin aivan tuoreen tutkimuksen tuloksista. Tutkija soveltaja Gowan, Botterill ja Blimke (1979) ovat monien vuosien ajan keskustelleet tutkijoiden ja soveltajien välisestä kuilusta valmennuksessa ja tunnistaneet useita syitä sille. Niitä ovat muun muassa se, ettei tutkijoilla ole mahdollisuuksia olla vuorovaikutuksessa soveltajien kanssa, samoin kuin tutkijoiden ylimitoitetut otaksumat tutkimuksen vaikutuksesta valmennuksen ammatilliseen käyttöön. Vaikka tilanne on parantunut, tarvitsemme edelleen enemmän kohtaamisia ja tasavertaista vuorovaikutusta. Tutkijoiden on myös syytä varoa lupaamasta liikoja. Olen nähnyt monen soveltavan tutkimushankkeen epäonnistuvan, koska tutkijat ovat luvanneet enemmän kuin mitä ovat voineet tehdä. Lawson (1992) on kuvannut soveltajan näkökulmasta miksi tutkimustietoa ei käytetä. Hän tunnisti kuiluja jotka juontuivat niin tutkimuksesta, ongelmista tiedonvälityksessä kuin itse soveltajistakin. Olennaista on, että meillä on vain harvoja ammattiin valmentavia kursseja, joilla käsitellään erityisesti tutkimustiedon hyödyntämistä käytännössä. Opiskelijoille kyllä kerrotaan miten tutkimusta tehdään, mutta opastetaan harvemmin esimerkiksi arvioimaan internetin tietolähteiden luotettavuutta tai integroimaan tutkimusta omaan opetus- tai valmennustoimintaansa. Useimmat tutkijat eivät onnistu puhumaan kuluttajan kieltä Jotkut arvostetuimmista tutkijoistammekaan eivät pysty tehokkaaseen vuorovaikutukseen soveltajien kanssa. Kyse ei ole siitä, etteikö heillä olisi käytäntöä palvelevaa hyödyllistä tietoa. Heiltä puuttuu kyky välittää tieto tavalla, jonka soveltajat ymmärtävät. Olen kuullut joidenkin tutkijoiden esittävän, että heidän pitää tyhmentää asioita. Se on termi, jota pidän totaalisen epäkunnioittavana. Sanon näin, koska olen työskennellyt erittäin lahjakkaiden ja innovatiivisten soveltajien kanssa, jotka myös tietävät joistakin kysymyksistä paljon enemmän kuin me tutkijat. Kyse on nähdäkseni enemmän siitä, että tutkijat ja soveltajat puhuvat ja kommunikoivat eri kielellä. Tutkijat eivät välttämättä voi välittää tietämystään yhtä yksityiskohtaisesti tai käyttää kaikkia erityistermejä kuin tutkijakollegoiden kanssa keskustellessa, mutta vuorovaikutus soveltajien kanssa pakottaa tiiviiseen ilmaisuun, joka jo sinällään on tieteellisen teoriankin tiedonkin tavoite. Soveltajan ei myöskään tarvitse tuntea kaikkia teoriaa tukevia tutkimuksia. Heille riittää, että tutkija on asiantuntija ja he odottavat ennemminkin lisätietoja teorian yksityiskohdista ja käytöstä. Soveltajapiireissä laadullinen tieto tai esimerkit menestyneistä joukkueista tai urheilijoista, jotka käyttävät kyseistä teoriaa painaa usein enemmän kuin liuta yksittäisiä empiirisiä tutkimuksia. Ammattilaiset hukkuvat tietotulvaan Käytännön toimijat elävät tietoyhteiskunnassa. Heillä on käytettävissään tietoa ja materiaaleja tavalla, josta edeltävät sukupolvet ovat voineet vain uneksia. Toisaalta he ovat hukkumassa tietoon, jota tulvii monista läheistä ja joka sisältää monia erilaisia näkökantoja. Keillä on parhaat edellytykset auttaa käytännön toimijoita navigoimaan tällä tiedon merellä? Mielestäni juuri meillä tutkijoilla. Miksi sitten emme arvosta enemmän katsausartikkeleiden tai kirjojen kirjoittamista? Me voisimme hyödyntää entistä enemmän sosiaalista mediaa ja kirjoittaa blogeja ja osallistua alan keskusteluihin verkossa. Rainer Martens (1979; 1985) on käsitellyt niitä monia tapoja, joilla hankimme tietoa. Niitä ovat esimerkiksi intuitio, jaetut kokemukset, itsetutkiskelu sekä etenkin tieteellinen tutkimus tärkeänä maailmaa selittävänä metodina. Martensin viesti oli, että vaikka tieteellinen tutkimus on tärkeä keino hankkia tietoa, se ei ole ainoa. Olennaista on tunnistaa eri tiedonhankintatapojen vahvuudet ja rajoitukset. Liikunnan ja urheilun tutkimuksessa tämä on erityisen tärkeää, sillä valmentajat käyttävät ja arvostavat usein varsin epätieteellisiä tapoja tietämyksen hankinnassa. Tutkijat antavat liian usein suoraan tai epäsuorasti ymmärtää, että tiede on ainoa tapa saada tietoa ja hylkäävät valmentajien tietämyksen, koska se ei ole tieteellistä. Tämä vieraannuttaa tutkijat soveltajista. Lisäksi tutkijat jäävät paitsi niistä innovatiivista ideoista, joita soveltajilla voi olla. Eräät oman urani innovatiivisimmat tutkimushankkeet ovat syntyneet keskusteluissa urheilijoiden ja valmentajien kanssa. Tutkimme heidän kokemuksistaan kummunneita ideoita tieteellisen tutkimuksen metodein (e.g., Gould, Damarjian, & Medbery, 1999; Gould, Medbery & Damarjian, 1999 ja välitimme näyttöön perustuvat tulokset edelleen käytäntöön (e.g., Lauer, Gould, Lubbers, & Kovacs, 2010). Säätelemätön internet Käsitellessään informaatioaikakauden haasteita yliopistoille yliopistoni johtaja Lou Anne K Simon on esittänyt, että internet on uusi megakirjasto, johon jokainen pääsee tietokoneen välityksellä. Samal- LIIKUNTA & TIEDE /

3 la hän tunnisti internetin suurimman heikkouden. Kuka tahansa voi tuottaa sinne mitä tahansa, oli sisäl tö sitten tieteellisesti pätevää tai ei. Siksi meidän haasteemme on taata vapaa pääsy tietoomme ja samal la viestiä, että sen laatu on kontrolloitu. Miten me liikuntatutkijoina voimme edesauttaa sitä, että nettiin syntyy luotettavia tietolähteitä soveltajille? Tutkimusta, joka vaikuttaa Liikuntatutkijoina meidän tulee antaa enemmän arvoa tiedon integroitumiselle ja välittymiselle, mutta myös pohtia tapoja, joilla tekemällämme tutkimuksella on todella merkitystä urheilijoiden ja urheilun parissa työskentelevien arjessa. Yhdysvalloissa eräissä kansallisissa tiedehallinnon organisaatioissa, kuten the National Institute for Health ja National Science Foundationissa on alettu tiedostaa tämä ja ne ovat nyt alkaneet painottaa tutkimuksen siirrettävyyttä käytäntöön. Tuntemukseni on, että kliiniset kokeet ovat liian usein osoittautuneet tehokkaiksi tiukasti kontrolloiduissa koeasetelmissa ja homogeenisillä tutkimusjoukoilla (Glasgow, Lichtenstein, & Marcus, 1999), mutta tosielämässä, vähemmän homogeenisissä osanottajajoukoissa tai kun niitä ovat soveltaneet muut kuin koulutetut asiantuntijat, interventiot eivät sitten toimikaan. On siis syytä alkaa miettiä uusia tapoja tehdä vaikuttavaa liikuntatutkimusta. Tärkeät tarveharkinnat Ensimmäinen ja tärkeä askel on käytännön toimijoiden tarpeiden huomioiminen tutkimuksen suunnitteluvaiheessa. Opimme tämän läksyn hyvin työskennellessäni USAn olympiakomitean Sport Science and Technology komitean varapuheenjohtajana. Tutkimuskysymykset laadittiin tutkijavoimin urheilijoiden tai käytännön toimijoiden osallistumisen ollessa vähäistä. Tuloksina saatiin hyvää tiedettä ja teknologisia edistysaskeleita, joita urheilijat tai valmentajat eivät kuitenkaan juurikaan soveltaneet käytäntöön. Saadut tulokset eivät nimittäin olleet vastauksia heidän tarpeisiinsa. Kun sittemmin aloimme edellyttää, että valmentajat ja urheilijat otetaan mukaan tutkimustarpeiden arviointiin ja tutkimusten suunnitteluun aloimme saada parempaa tulosta myös käytännössä. Olennaista oli varmistaa, että tutkimme asioita, joilla oli merkitystä kentällä toimiville. Nivo yksittäisen tutkimuksen tulokset osaksi laajempaa kotiin vietävää viestiä Hyvä käytäntö edellyttää, että annamme tutkimukseen osallistuneille henkilöille yhteenvedon tutkimuksesta. Usein tähän kuuluu, että he saavat sovelletun tiivistelmän, joka kuvaa mitä tutkimuksessa on tehty. Tällaisen lähestymistavan ongelmana on, ettei yksittäinen tutkimus yleensä anna osallistujille riittävästi tietoa ja kuvaa kyseisen alueen yleisiä trendejä. Tehokkaampi tapa on laajentaa tämä yhteenveto raportiksi, joka paitsi kertoo kyseisen tutkimuksen tulokset myös sen mitä aiheesta yleisemmin tiedetään. Asemoimalla tutkimus laajempaan kuvaan on todennäköisempää, että osallistujat kokevat tutkimuksen hyödylliseksi, vaikuttavaksi ja merkitykselliseksi. Eli noudattamalla hyviä käytäntöjä saamme myös osallistujat näkemään tutkimuksen arvon. Kerro opiskelijoille miten käytännön toimijoille kirjoitetaan On tärkeätä kertoa tutkimuksesta niin, että käytännön toimijat ymmärtävät. Useimmat tutkijat eivät ole saanet minkäänlaista ohjausta laajemmille yleisöille kirjoittamiseen, joka on aivan erityyppistä kuin tieteellinen raportointi. Tohtorinkoulutusohjelmille oli sikin eduksi, että ne sisältäisivät soveltajille kirjoittamisen ohjausta. On kyettävä kääntämään monimut kainen materiaali käytännönläheiseksi ilman että sitä yksinkertaistetaan liikaa. Se on paljon harjoittelua vaativa taito. Huomio soveltajat ja olosuhteitten rajoitukset tutkimusta suunnitellessa Käytännön toimijoiden tarpeiden ja toimintaympäristön huomioinen on avaintekijä todella vaikuttavan tutkimuksen tekemisessä. Esimerkiksi interventioita suunniteltaessa on huomioitava ne harjoittelu- ja liikuntaolosuhteet, joissa interventio tullaan suorittamaan ja sitä kentällä toteuttavien toimijoiden mahdollisuudet. Mitä hyötyä on interventiosta tai uusista havainnoista, jos käytännön toimijat eivät voi soveltaa niitä niissä olosuhteissa, joissa he toimivat. Mieti soveltamista käytäntöön kun suunnittelet tutkimusta Toisinaan tutkimuksella ei ole välitöntä vaikutusta käytäntöihin kentällä. Tutkimus on kuitenkin avain pitkäjänteiseen tietomäärän kasvuun. Urheilujärjestöissä on kiinnostusta tutkimuksiin, mikäli voimme liittää niihin järjestöille merkityksellisiä asioita. Mikäli tutkin teorian vaikutusta suoritukseen, siitä ei välttämättä ole suoraan välitöntä hyötyä mukana oleville urheilijoille ja valmentajille. Siksi olen usein lisännyt varsinaisen tutkimustehtävän vaatimien mittausten oheen muita mittauksia, jotka vastaavat välittömiin tietotarpeisiin (kuten mitkä asiat aiheuttavat stressiä tutkittavassa ryhmässä). Näin voin julkaista teoreettisemman tutkimuksen tulokset ja tuottaa samalla vastauksia käytännön toimintaan liittyviin kysymyksiin. Toisinaan olen luonut pitkän yhteistyösuhteen urheilujärjestöön ja toiminut esimerkiksi urheilupsykologina tai valmentajakouluttajana. Koska järjestössä tiedetään, että haluan näin auttaa heitä, siellä myös vastavuoroisesti ollaan valmiita osallistumaan sellaisiinkin tutkimuk- 48 LIIKUNTA & TIEDE / 2015

4 siin, joista heille ei ole odotettavissa välitöntä hyötyä. Olen siis näyttänyt, että olen kiinnostunut heidän toiminnastaan, en vain omasta tutkimustyöstäni. Tiedon välittyminen vaatii aikaa ja toistoja Tunnen useita liikuntatutkijoita, jotka olettavat, että listaamalla muutamia käytännön sovellutuksia luennon päätteeksi tieto välittyy käyttäjille. Näin ei todellakaan ole, ainakaan oman kokemukseni perusteella. Mikäli tutkimuksen tulosten halutaan saavan aikaan merkittäviä muutoksia käytännön toiminnassa tarvitaan aikaa ja huomattava määrä erilaisia toimia. Teimme aikoinaan joitakin tärkeitä, yksittäisen urheilijan tai joukkueen suoritukseen vaikuttavia tekijöitä koskevia tutkimuksia USAn olympiakomitealle (Gould et al., 1999, 2002; Greenleaf et al, 2001). Katsoimme, että havaintomme voisivat merkittävästi auttaa joukkueita menestymään ja teimme suunnitelman tutkimustulosten välittämisestä. Tieteellisten esitysten ja julkaisujen ohella järjestettiin seminaareja olympiavalmentajille ja urheilupsykologeille. Kokemus oli jo opettanut, että pelkästään lähettämällä yhteenvetoja ja tekemällä kattava raportti emme tavoittaisi haluamaamme yleisöä. Siksi kirjoitimme ensin useita artikkeleita valmentajille suunnattuun Olympic Coach -lehteen (Gould et al., 1998, 1999a, 1999B),. Teimme myös videon, jossa menestyneet olympiaurheilijat ja -valmentajat puhuivat suoritukseen vaikuttavista tekijöistä ja esittelivät tutkimuksemme mukaisia käytäntöjä. Video lähetettiin kaikille olympiavalmentajille ja eri lajien keskeiselle tukihenkilöstölle. Tämä siksi, että tiedämme olympiavoittajien ja -valmentajien olevan roolimalleja. Kun he puhuivat parempaan suoritukseen liittyvistä havainnoistamme, urheilijat ja valmentajat ottivat sen vastaan paremmin kuin jos asiasta olisivat olleet kertomassa tutkijat. Lopuksi laadimme vielä tutkimuksen tulokset yhteenvetäviä ja kisamenestykseen valmentavia tarkastuslistoja valmentajille, urheilijoille ja hallintohenkilökunnalle. Opiskele tieteen tiedonvälitystä ja opi kääntämään tiedettä sujuvasti Kliinisiin kokeisiin perustuvaa tietoa pidetään standardina, johon tutkimuksessa pyritään. Monet terveys tieteen ja lääketieteen alan tutkijat ovat kuitenkin viime vuosikymmeninä alkaneet kyseenalaistaa tämän vallitsevan paradigman vaikuttavuutta. Glasgow, Vogt & Boles (1999, p. 1322) esimerkiksi ovat esittäneet, että nykyinen vaikuttavuuteen perus tuva paradigma (jossa tutkimus toteutetaan kontrolloiduissa olosuhteissa) ei huomioi miten hyvin ohjelma toimii kiireisessä, vajaamiehityksellä toimivassa julkisessa terveydenhuollossa, laajoissa terveysjärjestelmissä tai yhteiskunnallisissa raameissa. Glasgow, Lichenstein and Marcus (2003, p 1263) kirjoittavat vastaavasti, että intervention pitää kestää monia erilaisia osanottajajoukkoja, asetelmia, olosuhteita ja muita vähemmän kontrolloituja tekijöitä. Kirjoittajat eivät kritisoi kliinisiä kokeita sinänsä, mutta katsovat, että saatujen tulosten soveltamiseen ja tiedon välittämiseen on pantava enemmän painoa. On väitetty, että tutkimuksia on tyypillisesti suunnattu testaamaan jotakin tiettyä hoitomuotoa tai interventiota ja että ne tehdään usein optimaalisissa olosuhteissa, koulutetun henkilökunnan avulla ja homogeenisilla osallistujajoukoilla. Tutkimuksen korkean validiteetin osoittamista pidetään ensisijaisen tärkeänä. Tutkimukset, joissa intervention sovellukset (tai siitä syntyvät ohjeet, linjaukset tai materiaalit) on tehty erilaiset lähtötilanteet, osallistujajoukot ja kontrolloimattomat tekijät huomioiden, ovat harvinaisempia. Glasgow ja hänen kollegansa (2012) esittävätkin, että monien ohjelmien tai interventioiden laaja-alaisesta tehokkuudesta on vähän todisteita. Hän toteaa myös, että matka tutkimushavainnosta käytäntöön on erittäin monimutkainen ja monitahoinen prosessi (Glasgow et al., 2012). On rohkaisevaa havaita, että meillä on alkanut syntyä malleja prosesseista, joilla on mahdollista vaikuttaa tehokkaasti myös käytännön tasolla (Glasgow, Vogt & Boyles, 1999; Glasgow et al, 2012; Verhagen, Voogt, Bruinsma & Finch, 2004; Khoury, Gwinn, & Ioannidis, 2010). Esimerkiksi Glasgow, Vogt and Boyles (1999) ovat kehittäneet RE-AIM -mallin, joka tuo esiin viisi tiedon välittymiseen vaikuttavaa ja keskinäisessä vuorovaikutuksessa olevaa tekijää Reach saavutettavuus (saavuttaako tieto kohdeyleisönsä), Efficacy vaikuttavuus (onko tieto vaikuttavaa ja tehokasta), Adoption omaksuminen (ketkä tiedon parhaiten omaksuvat), Implementation tulosten toteutuminen ja soveltaminen käytännössä ja Maintenance pysyvyys pitemmän ajan kuluessa. RE- AIM malli on käyttökelpoinen ohjelmien laajentamisessa ja auttaa hahmottamaan miten ne toimisivat myös vähemmän optimaalisissa olosuhteissa. Verhagen, Voogt, Bruinsma and Finch (2014) määrittelivät vastaavasti viisikohtaisen tiedon välittymisen mallin. Sen askeleita ovat; ongelman määrittely, synteesi jo olemassa olevasta tiedosta, tietoa välittävän ryhmä luominen, tiedon tuottaminen, tiedon välittymisen, omaksumisen ja vaikuttavuuden arviointi. Toinen käyttökelpoinen tapa lähestyä tiedonvälitystä on diffuusioteoria. Se kuvaa prosessia, jossa näyttöön perustuvaa tietoa ja innovaatioita viestitään tietyille soveltajaryhmille (esimerkiksi olympialajien valmentajille, liikunnanohjaajille ja liikunnanopettajille) pitemmän aikaa. Malli soveltuu minkä tahansa alan tutkimustiedon välittämiseen (Dearing & Kerr, 2012), mukaan lukien urheilu- ja liikuntatieto (Dearing, Maibach, and Buller, 2006). Lähestymistapa korostaa, että on tärkeätä ymmärtää innovaation kohdemarkkinoita, käyttäjäkuntaa sekä löytää tapoja lähestyä avainsoveltajia systemaattisesti. Dearing ja hänen kollegansa esittävät myös, että mielipidejohtajat (esimerkiksi vaikutusvaltaiset LIIKUNTA & TIEDE /

5 valmentajat) tulee tunnistaa kaikissa niissä ryhmissä, joihin halutaan vaikuttaa. Tutkimuksen vieminen käytäntöön on monitahoinen ja monipolvinen prosessi, joka vaatii monien tekijöiden huomioimista. Edellä esitettyjen mallien käyttö voi olla ensimmäinen askel tavoitteen saavuttamiseksi. DANIEL GOULD, Ph.D. Institute for the Study of Youth Sports Michigan State University USA Sähköposti: LÄHTEET: Davis, E. A. & Linn, M. C. (2000). Scaffolding students knowledge integration: Prompts for reflection in KIE. International Journal of Science Education, 22(8), Dearing, J. W., & Kerr, K.F. (2012). Historical roots of dissemination and implementation science. In Brownson, R. C., Colditz, G. A., & Proctor, E. K. (Eds.). (2012). Dissemination and implementation research in health: translating science to practice (pp ). Oxford University Press. Dearing, J. W., Maibach, E. W., & Buller, D. B. (2006). A convergent diffusion and social marketing approach for disseminating proven approaches to physical activity promotion. American Journal of Preventative Medicine. 31 (4S), S11 S23. Glasgow, R. E., Lichtenstein, E., & Marcus, A. C. (2003). Why don t we see more translation of health promotion research to practice? Rethinking the efficacy-to-effectiveness transition. American Journal of Public Health, 93(8), Glasgow, R. E., Vinson, C., Chambers, D., Khoury, M. J., Kaplan, R. M., Hunter, C. (2010). National Institutes of Health approaches to dissemination and implementation science: Current and future directions. American Journal of Public Health, 102(7), Glasgow, R. E., Vogt, T. M., & Boles, S. M. (1999). Evaluating the public health impact of health promotion interventions: The Re-AIM framework. American Journal of Public Health, 89(9), Gould, D., Damarjian, N., & Medbery, R. (1999). An examination of mental skills training in junior tennis coaches. The Sport Psychologist, 13(2), Gould, D., Greenleaf, C., Chung, Y., & Guinan, D. (2002). A survey of U.S. Atlanta and Nagano Olympians: Factors influencing performance. Research Quarterly for Sport and Exercise, 73(2), Gould, D., Greenleaf, C., Guinan, D., Medbery, R., Strickland, M., Lauer, L., Chung, Y., & Peterson, K. (1998). Factors influencing Atlanta Olympian performance. Olympic Coach, 8(4), Gould, D., Greenleaf, C.A., Guinan, D., Medbery, R., Strickland, M., Lauer, L., & Chung, Y. (1999). Effective and ineffective coaching lessons learned from Atlanta. Olympic Coach, 9(1), 2 6. Gould, D., Greenleaf, C.A., Lauer, L., Chung, Y., & McCann, S. (1999a). Lessons from Nagano. Olympic Coach, 9(3), 2 5. Gould, D., Guinan, D., Greenleaf, C., Medbery, R., & Peterson, K. (1999b). Factors affecting Olympic performance: Perceptions of athletes and coaches from more and less successful teams. The Sport Psychologist, 13, Gould, D., Medbery, R., Damarjian, N., & Lauer, L. (1999). A survey of mental skills training, knowledge, opinions, and practices of junior tennis coaches. Journal of Applied Sport Psychology, 11, Gowan, G.R., Botterill, C.B., & Blimkie, C.J.R. (1979). Bridging the gap between sport science and sport practice. In P. Klavora & J.V. Daniel (Eds.), Coach, athlete, and the sport psychologist (pp. 3 9). Ottawa, ON: Coaching Association of Canada. Greenleaf, C., Gould, D., & Dieffenbach, K. (2001). Factors influencing Olympic performance: Interviews with Atlanta and Nagano U.S. Olympians. Journal of Applied Sport Psychology, 13, Kavle, S. (1990). Postmodern psychology: A contraductio in adjecto. The Humanistic Psychologist, 18(1), Khoury, M. J., Gwinn, M., & Ioannidis, J. P. (2010). The emergence of translational epidemiology: from scientific discovery to population health impact. American journal of epidemiology, 172(5), Lauer, L., Gould, D., Lubbers, P., & Kovacs, M. (2010) (Eds.). USTA Mental skills and drills handbook. Monterey, Ca.: Coaches Choice. Lawson, H. A. (1992). Why don t practitioners use research? Explanations and selected implications. Journal of Physical Education, Recreation & Dance, 63(9), 36, Martens, R. (1979). About smocks and jocks. Journal of Sport Psychology, 1, Martens, R. (1987). Science, knowledge and sport psychology. The Sport Psychologist, 1, Ruttenberg, A., Clark, T., Bug, W., Samwald, M., Bodenreider, O., Chen, H.,... & Cheung, K. H. (2007). Advancing translational research with the Semantic Web. BMC bioinformatics, 8(Suppl 3), S2. Schon, D. (1983). The reflective practitioner How professionals think in action. New York: Basic Books. Stelter, R. (2003). Future perspectives for a possible state-of-theart in sport and exercise psychology. In Schillingh, G., & Apitsch, E. (eds.). Sport psychology in Europe (pp ). Biel: FEPSAC. Weiss, M.R. (2008). Riding the wave: Transforming sport and exercise psychology within an interdisciplinary vision. Quest, 60, Verhagen, E., Voogt, N., Bruinsma, A., & Finch, C. F. (2014). A knowledge transfer scheme to bridge the gap between science and practice: An integration of existing research frameworks into a tool for practice. British Journal of Sports Medicine, 48(8), LIIKUNTA & TIEDE / 2015

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa?

Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa? Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa? Mirja Satka Pääkaupunkiseudun sosiaalityön tutkimuksen päivä Helsingin yliopisto 28.9.2015 Mikä osoittaa kansainvälisen kiinnostuksen

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Vain vahvat selviytyvät?

Vain vahvat selviytyvät? Vain vahvat selviytyvät? Mobiiliopiskelu- ja sisällöntuotantokäytännöt oppimisympäristö-ekosysteemin tulokaslajina Sairanen & Syvänen ITK-tutkijatapaaminen 21.4. OPTEK-hanke Tämä tutkimus on tehty osana

Lisätiedot

Siirtymät urheilussa. Miksi? Tiedosta Ymmärrä - Vaikuta Mitä? Määritelmät - Tyypit Miten? Käytännössä Mikä toimii? Martina Roos-Salmi

Siirtymät urheilussa. Miksi? Tiedosta Ymmärrä - Vaikuta Mitä? Määritelmät - Tyypit Miten? Käytännössä Mikä toimii? Martina Roos-Salmi Siirtymät urheilussa Miksi? Tiedosta Ymmärrä - Vaikuta Mitä? Määritelmät - Tyypit Miten? Käytännössä Mikä toimii? Määritelmiä Urheilu-ura koostuu toisiaan seuraavista vaiheista. Vaiheesta toiseen siirtyminen

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.5.2012 Kuva Google.com Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Lean käytännössä Vaiheistettu Lean kehittämisen matka

Lean käytännössä Vaiheistettu Lean kehittämisen matka Lean käytännössä Vaiheistettu Lean kehittämisen matka JTO LEAN LEARNING CENTER OY Vuoden 2016 kevään valmennukset: - 26.-27. tammikuuta - 7.-8. maaliskuuta - 11.-12. toukokuuta Ilmoittautuminen peter.kanerva@lean-jto.fi

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on

Lisätiedot

Lastensuojelusta tietäminen on eettinen velvoite

Lastensuojelusta tietäminen on eettinen velvoite Lastensuojelusta tietäminen on eettinen velvoite Päivi Petrelius, erikoistutkija THL/Lapset, nuoret ja perheet yksikkö Lastensuojelun tutkimus- ja kehittämishanke 2.10.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimukseen

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Informaatiotutkimuksen edustajana monitieteisissä terveystutkimushankkeissa

Informaatiotutkimuksen edustajana monitieteisissä terveystutkimushankkeissa Informaatiotutkimuksen edustajana monitieteisissä terveystutkimushankkeissa FT Heidi Enwald Informaatiotutkimus Humanistinen tiedekunta Oulun yliopisto Heidi.enwald@oulu.fi Oma taustani Biokemia, Informaatiotutkimus

Lisätiedot

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN 1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon

Lisätiedot

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen erityisen tehtävän saaneissa oppilaitoksissa urheiluvalmentautuminen on integroitu yhtenäiseksi

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia

Lisätiedot

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam.

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam. test_eu_speak_fi EU-Speak2 Euroopan komissio rahoittaa tätä projektia. Arvoisa opetusalan toimija Kutsumme sinut osallistumaan uuteen, kiinnostavaan projektiin, jossa kehitetään verkossa tapahtuvaa opettajankoulutusta

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Lifeplus. Global Training System. Aloittaminen. Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen:

Lifeplus. Global Training System. Aloittaminen. Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen: Lifeplus Global Training System Aloittaminen Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen: Koulutuspyörä Tämän yksinkertaisen pyörän pitäisi antaa sinulle käsitys ensimmäisistä askeleista, joita voit

Lisätiedot

Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014

Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Johdannoksi Yliopisto-opintojen tavoitteena on tukea opiskelijoiden oman alan akateemisen asiantuntijuuden rakentumista

Lisätiedot

JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS

JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS Joustavuus ja luottamus -mittaristo selvittää, miten yrityksenne esimiestoiminta koetaan. 1 Tutkimusten mukaan organisaatiot kokevat suurimpina haasteina esimiestaitojen

Lisätiedot

psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca

psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate

Lisätiedot

Kisakoutsaus Liittoryhmien pitkäleiri 2015

Kisakoutsaus Liittoryhmien pitkäleiri 2015 Kisakoutsaus Liittoryhmien pitkäleiri 2015 24.7.2015 Luennon sisältö Esittäytyminen Vuorovaikutus Harjoitus 1. Kenttävalmennus Harjoitus 2. Taktiikan nyrkkisäännöt Mitä puhutaan kotimatkalla? Vuorovaikutus

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö. EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen

Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö. EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen Yliopistolaki 2 Tehtävät Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja

Lisätiedot

Huippuyksikköohjelmien viestintä

Huippuyksikköohjelmien viestintä Huippuyksikköohjelmien viestintä 14.12.2011 Riitta Tirronen 1 1 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta 3.12.2009 Leena Lodenius 1 Tutkimusnäytön hierarkia Näytön taso Korkein Systemaattinen katsaus ja Meta-analyysi Satunnaistettu kontrolloitu kliininen

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Muutokset näkyvät punaisella

Muutokset näkyvät punaisella SYKSY 2016 VAPAASTI VALITTAVAT Seuraa opetusaikataulua päivitysten havaitsemiseksi Muutokset näkyvät punaisella 2.-3. lv HOIT3608 ARTIKKELIAKATEMIA 5 op Opettajat: Anna Axelin ja Minna Stolt Opetusmuoto:

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Käsityökasvatuksen (tekninen työ) perusopinnot (28 op)

Käsityökasvatuksen (tekninen työ) perusopinnot (28 op) RAKENNE Käsityökasvatuksen (tekninen työ) perusopinnot (28 op) KÄSITYÖN DIDAKTIIKAN PERUSOSA Teknisen työn osuus 3 op TEKNISEN TYÖN DIDAKTIIKAN SIVUAINEKOKONAISUUS 25 op 1. Teknisen työn materiaalit, työkalut,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms)

Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms) MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN KOKEMUSARVIOINTI JA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA Vöyri 8.9.2009 Anne-Marita Ruuska, Kaisa Saavalainen ja Markku Salo Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms) TAUSTAA: YaY-hanke: asukkaat

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa

Lisätiedot

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö, Helsinki Esitelmä tiedepolitiikka -työryhmässä Hankkeen tutkimusjohtaja:

Lisätiedot

Mielenterveystutkimuksen rahoitus Euroopassa on suhteessa paljon pienempää kuin kyseisten

Mielenterveystutkimuksen rahoitus Euroopassa on suhteessa paljon pienempää kuin kyseisten Miksi mielenterveystutkimusta? Mielenterveyden häiriöt muodostavat suuren taakan niistä kärsiville henkilöille, heidän perheilleen ja yhteiskunnalle. Joka toinen suomalainen kokee elämänsä aikana mielenterveyden

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Esimiehen koutsaus ja valmennus

Esimiehen koutsaus ja valmennus Esimiehen koutsaus ja valmennus Tallinna 20.5.2016 YTM, työnohjaaja, coach Liisa Kallio Esityksen sisältö 1. Oma taustani 2. Mitä Coaching on 3. ICF ydintaidot A. Coaching työskentelyn perusta B. Suhteen

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Miten oppimista voi tehostaa?

Miten oppimista voi tehostaa? Miten oppimista voi tehostaa?, PsT, erikoistutkija TIEKE Vaikuta ja vaikutu juhlaseminaari 11.11.2014, Helsinki Virpi.Kalakoski@TTL.FI Oppiminen on vaativaa - tänään ja tulevaisuudessa Ihmisen kyky käsitellä

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen

Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen ESITYKSEN AGENDA Osa I: Kenestä oikein puhutaan Osa II: Työpaikkaa etsimässä, mielikuva rakentuu

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu?

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Nuoret, päihteet ja elämänhallinta Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Suunnittelija, psykologi Elina Marttinen elina.marttinen@nyyti.fi Agenda 1. Mitä nuoruuteen kuuluu?

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Esiintymisvalmennus, 6h

Esiintymisvalmennus, 6h Esiintymisvalmennus, 6h Vaikuttavuudella epäreilua kilpailuetua " Erilaisuus, avoimuus, aitous ja rohkeus huokui valmentajasta. Mari Seppänen 1 / 9 Oletko esiintyessäsi epämukavuusalueella? Kuunnellaanko

Lisätiedot

Lean käytännössä Vaiheistettu Lean kehittämisen matka

Lean käytännössä Vaiheistettu Lean kehittämisen matka Lean käytännössä Vaiheistettu Lean kehittämisen matka JTO LEAN LEARNING CENTER OY 2015 syksyn valmennukset: - 20. -21. lokakuuta - 23.-24. marraskuuta Ilmoittautuminen peter.kanerva@lean-jto.fi Lisätietoja

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

Levitys ja tulosten hyödyntäminen

Levitys ja tulosten hyödyntäminen Levitys ja tulosten hyödyntäminen Levitys & tulosten hyödyntäminen Dissemination (levitys) = Spreading the word about the project successes and outcomes as far as possible. Exploitation (tulosten hyödyntäminen)

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Using Webcasting to Enhance University Level Education

Using Webcasting to Enhance University Level Education Using Webcasting to Enhance University Level Education Case study: Mikkeli Business Campus By: Marco Villarreal Sisällys Tutkimuksen tarkoitus ja laajuus Case-tilanteen esittely Trendejä etäopetuksessa

Lisätiedot

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus taitovalmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla BLOGGER ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla Sisältö Blogin luominen... 1 Uuden blogitekstin kirjoittaminen... 4 Kuvan lisääminen blogitekstiin... 5 Lisää kuva omalta koneelta... 6 Lisää kuva

Lisätiedot

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella Laatua kaikille, omat polut huippuosaajille! Miten vastata lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten tarpeisiin? Miten

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sari H. Pitkänen ja Taina Rytkönen-Suontausta Opinto- ja opetuspalvelut Itä-Suomen yliopisto Miten sosiaalinen

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1 Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto Mallinnusseminaari 2011 Lahti Ari Jolma 1 Informaatio vs aine Informaatio ei ole kuten aine, sen kopiointi ei maksa juuri mitään

Lisätiedot

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 Kuinka selviä työyhteisöllenne ovat sen tarkoitus, arvot, visio, prosessit ja roolit? Tämä mittaus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi pidemmän valmennuskokonaisuuden alku-

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot