Useille tutkijoille halutuimmat saavutukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Useille tutkijoille halutuimmat saavutukset"

Transkriptio

1 Teksti: DANIEL GOULD Tutkimusta, joka vaikuttaa tiedonvälityksen unohdettu rooli Liikuntatiede on soveltava tieteenala. Moniin käytännön ongelmiin voitaisiin puuttua jo olemassa olevan tiedon pohjalta, mutta tutkimustieto ei välity tehokkaasti kentälle. Mikäli haluamme tehdä tutkimusta, joka vaikuttaa laajasti myös käytännössä, meidän tulee kiinnittää enemmän huomiota tutkitun tiedon integroimiseen käytäntöön. Tiedon välittymiseen olisi syytä käyttää yhtä paljon aikaa kuin sen tuottamiseen. Useille tutkijoille halutuimmat saavutukset ovat niitä, jotka ilmenevät julkaistujen tutkimusartikkelien luettelossa ja tutkimusrahoituksena. Impact factor -lukemat, viittaustilastot ja myönnetyt tutkimusrahoitukset ovat kovaa valuuttaa tutkijanuraa rakennettaessa. Tiedon integrointi käytäntöön on tutkijoiden keskuudessa vähemmän arvostettua on kyse sitten kirjan tai katsausartikkelin kirjoittamisesta tai työskentelystä suoraan soveltajien kanssa. Ensin mainitun toimintatavan omaksuminen on järkevää, sillä tiedon tuottaminen on välttämätöntä alan kehitykselle. Lisäksi rahoittajat, kuten esimerkiksi National Institute of Health Yhdysvalloissa käyttävät valtaosan budjettivaroistaan alkuperäistutkimukseen tukemiseen, tiedon integroimiseen ja siirtämiseen käytännön tarpeisiin varoja ohjataan huomattavasti vähemmän. Nykytilanteen muuttaminen edellyttää kuitenkin, että ymmärrämme paremmin tiedon välittymisen ja välittämisen prosesseja. Miksi tiedon käyttöä ja tiedonvälitystä? On monia syitä miksi tiedon käyttöön ja tiedonvälitykseen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Seuraavassa niistä eräitä tärkeimpiä: Katu-uskottavuus pelissä Olet ihan OK yliopiston professoriksi tai et voi olla yliopistosta, koska olet kiinnostunut kuuntelemaan meitä, oppimaan meiltä ja kertomaan meille mitä meidän tulisi tietää. Tällaisia kommentteja olen viime vuosina saanut opettajilta ja valmentajilta useammin kuin kerran. Otin ne kiitoksena tekemästäni työstä ja sen vaikutuksesta kentällä. Huolestuttavaa oli, että moni en käytännön toimijoiden mielestä tutkimuksen, tutkijoiden ja käytännön toimijoiden välillä ei ole yhteyttä. Olen myös havainnut, että monissa suurissa yliopistoissa on voimistumassa trendi, jossa professorit antavat runsaasti aikaa heidän tutkimuksistaan kiinnostuneille opiskelijoille, mutta vähemmälle huomiolle jää se, miten tehty tutkimus kääntyisi parem min myös käytännön ammatteihin suuntautuvia opiskelijoita palvelevaksi. Kehityspsykologi Maureen Weiss on sanonut, että monesta meistä tulee miniminä-syndrooman uhreja (Weiss, 2008). Eli pyrimme luomaan opiskelijoita, jotka tekevät mitä me teemme ja käytämme vähemmän aikaa tukeaksemme niitä opiskelijoita, joilla on erilaisia ajatuksia, ammatillisia tavoitteita ja pyrkimyksiä. Opiskelijat tunnistavat tämän ja ymmärtävät pian, että tiedekunnassa on kiinnostusta tutkimuksen tekemiseen, muttei käytännön toimintojen kehittämiseen. Nämä ovat esimerkkejä puutteellisesta katu-uskottavuudestamme käytännön toimijoiden keskuudessa. He eivät koe, että me tutkijat kuuntelemme heitä tai että meitä kiinnostaisi auttaa sellaisten ongelmien ratkaisemisessa, joita he kohtaavat päivittäisessä työssään. Moni ongelma voitaisiin ratkaista jo olemassa olevalla tiedolla Uutta tietoa tarvitaan, mutta vielä enemmän olisi syytä ottaa käyttöön kaikki se tieto, jota meillä jo 46 LIIKUNTA & TIEDE / 2015

2 on. Tämä kävi ilmi työskennellessäni useita vuosia urheilun soveltajaportaassa. Omalla alallani esimerkiksi motivaatioon, stressin hallintaan, henkiseen valmentautumiseen ja henkilökohtaiseen kasvuun urheilun avulla liittyvät kysymykset ovat yleisiä. Miten motivoin urheilijaa? Miten joukkueeni pystyisi käsittelemään menestyspaineita? Miten voin valmentaa joukkuettani henkisesti? Miten vahvistan joukkueeni kapteenin itseluottamusta? Tieteelliseen tutkimukseen perustuvia vastauksia näihin kysymyksiin on jo olemassa. Itse asiassa vastatessani näihin kysymyksiin kerron enemmän jo hyvän aikaa tiedossa olleista asioista, kuin aivan tuoreen tutkimuksen tuloksista. Tutkija soveltaja Gowan, Botterill ja Blimke (1979) ovat monien vuosien ajan keskustelleet tutkijoiden ja soveltajien välisestä kuilusta valmennuksessa ja tunnistaneet useita syitä sille. Niitä ovat muun muassa se, ettei tutkijoilla ole mahdollisuuksia olla vuorovaikutuksessa soveltajien kanssa, samoin kuin tutkijoiden ylimitoitetut otaksumat tutkimuksen vaikutuksesta valmennuksen ammatilliseen käyttöön. Vaikka tilanne on parantunut, tarvitsemme edelleen enemmän kohtaamisia ja tasavertaista vuorovaikutusta. Tutkijoiden on myös syytä varoa lupaamasta liikoja. Olen nähnyt monen soveltavan tutkimushankkeen epäonnistuvan, koska tutkijat ovat luvanneet enemmän kuin mitä ovat voineet tehdä. Lawson (1992) on kuvannut soveltajan näkökulmasta miksi tutkimustietoa ei käytetä. Hän tunnisti kuiluja jotka juontuivat niin tutkimuksesta, ongelmista tiedonvälityksessä kuin itse soveltajistakin. Olennaista on, että meillä on vain harvoja ammattiin valmentavia kursseja, joilla käsitellään erityisesti tutkimustiedon hyödyntämistä käytännössä. Opiskelijoille kyllä kerrotaan miten tutkimusta tehdään, mutta opastetaan harvemmin esimerkiksi arvioimaan internetin tietolähteiden luotettavuutta tai integroimaan tutkimusta omaan opetus- tai valmennustoimintaansa. Useimmat tutkijat eivät onnistu puhumaan kuluttajan kieltä Jotkut arvostetuimmista tutkijoistammekaan eivät pysty tehokkaaseen vuorovaikutukseen soveltajien kanssa. Kyse ei ole siitä, etteikö heillä olisi käytäntöä palvelevaa hyödyllistä tietoa. Heiltä puuttuu kyky välittää tieto tavalla, jonka soveltajat ymmärtävät. Olen kuullut joidenkin tutkijoiden esittävän, että heidän pitää tyhmentää asioita. Se on termi, jota pidän totaalisen epäkunnioittavana. Sanon näin, koska olen työskennellyt erittäin lahjakkaiden ja innovatiivisten soveltajien kanssa, jotka myös tietävät joistakin kysymyksistä paljon enemmän kuin me tutkijat. Kyse on nähdäkseni enemmän siitä, että tutkijat ja soveltajat puhuvat ja kommunikoivat eri kielellä. Tutkijat eivät välttämättä voi välittää tietämystään yhtä yksityiskohtaisesti tai käyttää kaikkia erityistermejä kuin tutkijakollegoiden kanssa keskustellessa, mutta vuorovaikutus soveltajien kanssa pakottaa tiiviiseen ilmaisuun, joka jo sinällään on tieteellisen teoriankin tiedonkin tavoite. Soveltajan ei myöskään tarvitse tuntea kaikkia teoriaa tukevia tutkimuksia. Heille riittää, että tutkija on asiantuntija ja he odottavat ennemminkin lisätietoja teorian yksityiskohdista ja käytöstä. Soveltajapiireissä laadullinen tieto tai esimerkit menestyneistä joukkueista tai urheilijoista, jotka käyttävät kyseistä teoriaa painaa usein enemmän kuin liuta yksittäisiä empiirisiä tutkimuksia. Ammattilaiset hukkuvat tietotulvaan Käytännön toimijat elävät tietoyhteiskunnassa. Heillä on käytettävissään tietoa ja materiaaleja tavalla, josta edeltävät sukupolvet ovat voineet vain uneksia. Toisaalta he ovat hukkumassa tietoon, jota tulvii monista läheistä ja joka sisältää monia erilaisia näkökantoja. Keillä on parhaat edellytykset auttaa käytännön toimijoita navigoimaan tällä tiedon merellä? Mielestäni juuri meillä tutkijoilla. Miksi sitten emme arvosta enemmän katsausartikkeleiden tai kirjojen kirjoittamista? Me voisimme hyödyntää entistä enemmän sosiaalista mediaa ja kirjoittaa blogeja ja osallistua alan keskusteluihin verkossa. Rainer Martens (1979; 1985) on käsitellyt niitä monia tapoja, joilla hankimme tietoa. Niitä ovat esimerkiksi intuitio, jaetut kokemukset, itsetutkiskelu sekä etenkin tieteellinen tutkimus tärkeänä maailmaa selittävänä metodina. Martensin viesti oli, että vaikka tieteellinen tutkimus on tärkeä keino hankkia tietoa, se ei ole ainoa. Olennaista on tunnistaa eri tiedonhankintatapojen vahvuudet ja rajoitukset. Liikunnan ja urheilun tutkimuksessa tämä on erityisen tärkeää, sillä valmentajat käyttävät ja arvostavat usein varsin epätieteellisiä tapoja tietämyksen hankinnassa. Tutkijat antavat liian usein suoraan tai epäsuorasti ymmärtää, että tiede on ainoa tapa saada tietoa ja hylkäävät valmentajien tietämyksen, koska se ei ole tieteellistä. Tämä vieraannuttaa tutkijat soveltajista. Lisäksi tutkijat jäävät paitsi niistä innovatiivista ideoista, joita soveltajilla voi olla. Eräät oman urani innovatiivisimmat tutkimushankkeet ovat syntyneet keskusteluissa urheilijoiden ja valmentajien kanssa. Tutkimme heidän kokemuksistaan kummunneita ideoita tieteellisen tutkimuksen metodein (e.g., Gould, Damarjian, & Medbery, 1999; Gould, Medbery & Damarjian, 1999 ja välitimme näyttöön perustuvat tulokset edelleen käytäntöön (e.g., Lauer, Gould, Lubbers, & Kovacs, 2010). Säätelemätön internet Käsitellessään informaatioaikakauden haasteita yliopistoille yliopistoni johtaja Lou Anne K Simon on esittänyt, että internet on uusi megakirjasto, johon jokainen pääsee tietokoneen välityksellä. Samal- LIIKUNTA & TIEDE /

3 la hän tunnisti internetin suurimman heikkouden. Kuka tahansa voi tuottaa sinne mitä tahansa, oli sisäl tö sitten tieteellisesti pätevää tai ei. Siksi meidän haasteemme on taata vapaa pääsy tietoomme ja samal la viestiä, että sen laatu on kontrolloitu. Miten me liikuntatutkijoina voimme edesauttaa sitä, että nettiin syntyy luotettavia tietolähteitä soveltajille? Tutkimusta, joka vaikuttaa Liikuntatutkijoina meidän tulee antaa enemmän arvoa tiedon integroitumiselle ja välittymiselle, mutta myös pohtia tapoja, joilla tekemällämme tutkimuksella on todella merkitystä urheilijoiden ja urheilun parissa työskentelevien arjessa. Yhdysvalloissa eräissä kansallisissa tiedehallinnon organisaatioissa, kuten the National Institute for Health ja National Science Foundationissa on alettu tiedostaa tämä ja ne ovat nyt alkaneet painottaa tutkimuksen siirrettävyyttä käytäntöön. Tuntemukseni on, että kliiniset kokeet ovat liian usein osoittautuneet tehokkaiksi tiukasti kontrolloiduissa koeasetelmissa ja homogeenisillä tutkimusjoukoilla (Glasgow, Lichtenstein, & Marcus, 1999), mutta tosielämässä, vähemmän homogeenisissä osanottajajoukoissa tai kun niitä ovat soveltaneet muut kuin koulutetut asiantuntijat, interventiot eivät sitten toimikaan. On siis syytä alkaa miettiä uusia tapoja tehdä vaikuttavaa liikuntatutkimusta. Tärkeät tarveharkinnat Ensimmäinen ja tärkeä askel on käytännön toimijoiden tarpeiden huomioiminen tutkimuksen suunnitteluvaiheessa. Opimme tämän läksyn hyvin työskennellessäni USAn olympiakomitean Sport Science and Technology komitean varapuheenjohtajana. Tutkimuskysymykset laadittiin tutkijavoimin urheilijoiden tai käytännön toimijoiden osallistumisen ollessa vähäistä. Tuloksina saatiin hyvää tiedettä ja teknologisia edistysaskeleita, joita urheilijat tai valmentajat eivät kuitenkaan juurikaan soveltaneet käytäntöön. Saadut tulokset eivät nimittäin olleet vastauksia heidän tarpeisiinsa. Kun sittemmin aloimme edellyttää, että valmentajat ja urheilijat otetaan mukaan tutkimustarpeiden arviointiin ja tutkimusten suunnitteluun aloimme saada parempaa tulosta myös käytännössä. Olennaista oli varmistaa, että tutkimme asioita, joilla oli merkitystä kentällä toimiville. Nivo yksittäisen tutkimuksen tulokset osaksi laajempaa kotiin vietävää viestiä Hyvä käytäntö edellyttää, että annamme tutkimukseen osallistuneille henkilöille yhteenvedon tutkimuksesta. Usein tähän kuuluu, että he saavat sovelletun tiivistelmän, joka kuvaa mitä tutkimuksessa on tehty. Tällaisen lähestymistavan ongelmana on, ettei yksittäinen tutkimus yleensä anna osallistujille riittävästi tietoa ja kuvaa kyseisen alueen yleisiä trendejä. Tehokkaampi tapa on laajentaa tämä yhteenveto raportiksi, joka paitsi kertoo kyseisen tutkimuksen tulokset myös sen mitä aiheesta yleisemmin tiedetään. Asemoimalla tutkimus laajempaan kuvaan on todennäköisempää, että osallistujat kokevat tutkimuksen hyödylliseksi, vaikuttavaksi ja merkitykselliseksi. Eli noudattamalla hyviä käytäntöjä saamme myös osallistujat näkemään tutkimuksen arvon. Kerro opiskelijoille miten käytännön toimijoille kirjoitetaan On tärkeätä kertoa tutkimuksesta niin, että käytännön toimijat ymmärtävät. Useimmat tutkijat eivät ole saanet minkäänlaista ohjausta laajemmille yleisöille kirjoittamiseen, joka on aivan erityyppistä kuin tieteellinen raportointi. Tohtorinkoulutusohjelmille oli sikin eduksi, että ne sisältäisivät soveltajille kirjoittamisen ohjausta. On kyettävä kääntämään monimut kainen materiaali käytännönläheiseksi ilman että sitä yksinkertaistetaan liikaa. Se on paljon harjoittelua vaativa taito. Huomio soveltajat ja olosuhteitten rajoitukset tutkimusta suunnitellessa Käytännön toimijoiden tarpeiden ja toimintaympäristön huomioinen on avaintekijä todella vaikuttavan tutkimuksen tekemisessä. Esimerkiksi interventioita suunniteltaessa on huomioitava ne harjoittelu- ja liikuntaolosuhteet, joissa interventio tullaan suorittamaan ja sitä kentällä toteuttavien toimijoiden mahdollisuudet. Mitä hyötyä on interventiosta tai uusista havainnoista, jos käytännön toimijat eivät voi soveltaa niitä niissä olosuhteissa, joissa he toimivat. Mieti soveltamista käytäntöön kun suunnittelet tutkimusta Toisinaan tutkimuksella ei ole välitöntä vaikutusta käytäntöihin kentällä. Tutkimus on kuitenkin avain pitkäjänteiseen tietomäärän kasvuun. Urheilujärjestöissä on kiinnostusta tutkimuksiin, mikäli voimme liittää niihin järjestöille merkityksellisiä asioita. Mikäli tutkin teorian vaikutusta suoritukseen, siitä ei välttämättä ole suoraan välitöntä hyötyä mukana oleville urheilijoille ja valmentajille. Siksi olen usein lisännyt varsinaisen tutkimustehtävän vaatimien mittausten oheen muita mittauksia, jotka vastaavat välittömiin tietotarpeisiin (kuten mitkä asiat aiheuttavat stressiä tutkittavassa ryhmässä). Näin voin julkaista teoreettisemman tutkimuksen tulokset ja tuottaa samalla vastauksia käytännön toimintaan liittyviin kysymyksiin. Toisinaan olen luonut pitkän yhteistyösuhteen urheilujärjestöön ja toiminut esimerkiksi urheilupsykologina tai valmentajakouluttajana. Koska järjestössä tiedetään, että haluan näin auttaa heitä, siellä myös vastavuoroisesti ollaan valmiita osallistumaan sellaisiinkin tutkimuk- 48 LIIKUNTA & TIEDE / 2015

4 siin, joista heille ei ole odotettavissa välitöntä hyötyä. Olen siis näyttänyt, että olen kiinnostunut heidän toiminnastaan, en vain omasta tutkimustyöstäni. Tiedon välittyminen vaatii aikaa ja toistoja Tunnen useita liikuntatutkijoita, jotka olettavat, että listaamalla muutamia käytännön sovellutuksia luennon päätteeksi tieto välittyy käyttäjille. Näin ei todellakaan ole, ainakaan oman kokemukseni perusteella. Mikäli tutkimuksen tulosten halutaan saavan aikaan merkittäviä muutoksia käytännön toiminnassa tarvitaan aikaa ja huomattava määrä erilaisia toimia. Teimme aikoinaan joitakin tärkeitä, yksittäisen urheilijan tai joukkueen suoritukseen vaikuttavia tekijöitä koskevia tutkimuksia USAn olympiakomitealle (Gould et al., 1999, 2002; Greenleaf et al, 2001). Katsoimme, että havaintomme voisivat merkittävästi auttaa joukkueita menestymään ja teimme suunnitelman tutkimustulosten välittämisestä. Tieteellisten esitysten ja julkaisujen ohella järjestettiin seminaareja olympiavalmentajille ja urheilupsykologeille. Kokemus oli jo opettanut, että pelkästään lähettämällä yhteenvetoja ja tekemällä kattava raportti emme tavoittaisi haluamaamme yleisöä. Siksi kirjoitimme ensin useita artikkeleita valmentajille suunnattuun Olympic Coach -lehteen (Gould et al., 1998, 1999a, 1999B),. Teimme myös videon, jossa menestyneet olympiaurheilijat ja -valmentajat puhuivat suoritukseen vaikuttavista tekijöistä ja esittelivät tutkimuksemme mukaisia käytäntöjä. Video lähetettiin kaikille olympiavalmentajille ja eri lajien keskeiselle tukihenkilöstölle. Tämä siksi, että tiedämme olympiavoittajien ja -valmentajien olevan roolimalleja. Kun he puhuivat parempaan suoritukseen liittyvistä havainnoistamme, urheilijat ja valmentajat ottivat sen vastaan paremmin kuin jos asiasta olisivat olleet kertomassa tutkijat. Lopuksi laadimme vielä tutkimuksen tulokset yhteenvetäviä ja kisamenestykseen valmentavia tarkastuslistoja valmentajille, urheilijoille ja hallintohenkilökunnalle. Opiskele tieteen tiedonvälitystä ja opi kääntämään tiedettä sujuvasti Kliinisiin kokeisiin perustuvaa tietoa pidetään standardina, johon tutkimuksessa pyritään. Monet terveys tieteen ja lääketieteen alan tutkijat ovat kuitenkin viime vuosikymmeninä alkaneet kyseenalaistaa tämän vallitsevan paradigman vaikuttavuutta. Glasgow, Vogt & Boles (1999, p. 1322) esimerkiksi ovat esittäneet, että nykyinen vaikuttavuuteen perus tuva paradigma (jossa tutkimus toteutetaan kontrolloiduissa olosuhteissa) ei huomioi miten hyvin ohjelma toimii kiireisessä, vajaamiehityksellä toimivassa julkisessa terveydenhuollossa, laajoissa terveysjärjestelmissä tai yhteiskunnallisissa raameissa. Glasgow, Lichenstein and Marcus (2003, p 1263) kirjoittavat vastaavasti, että intervention pitää kestää monia erilaisia osanottajajoukkoja, asetelmia, olosuhteita ja muita vähemmän kontrolloituja tekijöitä. Kirjoittajat eivät kritisoi kliinisiä kokeita sinänsä, mutta katsovat, että saatujen tulosten soveltamiseen ja tiedon välittämiseen on pantava enemmän painoa. On väitetty, että tutkimuksia on tyypillisesti suunnattu testaamaan jotakin tiettyä hoitomuotoa tai interventiota ja että ne tehdään usein optimaalisissa olosuhteissa, koulutetun henkilökunnan avulla ja homogeenisilla osallistujajoukoilla. Tutkimuksen korkean validiteetin osoittamista pidetään ensisijaisen tärkeänä. Tutkimukset, joissa intervention sovellukset (tai siitä syntyvät ohjeet, linjaukset tai materiaalit) on tehty erilaiset lähtötilanteet, osallistujajoukot ja kontrolloimattomat tekijät huomioiden, ovat harvinaisempia. Glasgow ja hänen kollegansa (2012) esittävätkin, että monien ohjelmien tai interventioiden laaja-alaisesta tehokkuudesta on vähän todisteita. Hän toteaa myös, että matka tutkimushavainnosta käytäntöön on erittäin monimutkainen ja monitahoinen prosessi (Glasgow et al., 2012). On rohkaisevaa havaita, että meillä on alkanut syntyä malleja prosesseista, joilla on mahdollista vaikuttaa tehokkaasti myös käytännön tasolla (Glasgow, Vogt & Boyles, 1999; Glasgow et al, 2012; Verhagen, Voogt, Bruinsma & Finch, 2004; Khoury, Gwinn, & Ioannidis, 2010). Esimerkiksi Glasgow, Vogt and Boyles (1999) ovat kehittäneet RE-AIM -mallin, joka tuo esiin viisi tiedon välittymiseen vaikuttavaa ja keskinäisessä vuorovaikutuksessa olevaa tekijää Reach saavutettavuus (saavuttaako tieto kohdeyleisönsä), Efficacy vaikuttavuus (onko tieto vaikuttavaa ja tehokasta), Adoption omaksuminen (ketkä tiedon parhaiten omaksuvat), Implementation tulosten toteutuminen ja soveltaminen käytännössä ja Maintenance pysyvyys pitemmän ajan kuluessa. RE- AIM malli on käyttökelpoinen ohjelmien laajentamisessa ja auttaa hahmottamaan miten ne toimisivat myös vähemmän optimaalisissa olosuhteissa. Verhagen, Voogt, Bruinsma and Finch (2014) määrittelivät vastaavasti viisikohtaisen tiedon välittymisen mallin. Sen askeleita ovat; ongelman määrittely, synteesi jo olemassa olevasta tiedosta, tietoa välittävän ryhmä luominen, tiedon tuottaminen, tiedon välittymisen, omaksumisen ja vaikuttavuuden arviointi. Toinen käyttökelpoinen tapa lähestyä tiedonvälitystä on diffuusioteoria. Se kuvaa prosessia, jossa näyttöön perustuvaa tietoa ja innovaatioita viestitään tietyille soveltajaryhmille (esimerkiksi olympialajien valmentajille, liikunnanohjaajille ja liikunnanopettajille) pitemmän aikaa. Malli soveltuu minkä tahansa alan tutkimustiedon välittämiseen (Dearing & Kerr, 2012), mukaan lukien urheilu- ja liikuntatieto (Dearing, Maibach, and Buller, 2006). Lähestymistapa korostaa, että on tärkeätä ymmärtää innovaation kohdemarkkinoita, käyttäjäkuntaa sekä löytää tapoja lähestyä avainsoveltajia systemaattisesti. Dearing ja hänen kollegansa esittävät myös, että mielipidejohtajat (esimerkiksi vaikutusvaltaiset LIIKUNTA & TIEDE /

5 valmentajat) tulee tunnistaa kaikissa niissä ryhmissä, joihin halutaan vaikuttaa. Tutkimuksen vieminen käytäntöön on monitahoinen ja monipolvinen prosessi, joka vaatii monien tekijöiden huomioimista. Edellä esitettyjen mallien käyttö voi olla ensimmäinen askel tavoitteen saavuttamiseksi. DANIEL GOULD, Ph.D. Institute for the Study of Youth Sports Michigan State University USA Sähköposti: LÄHTEET: Davis, E. A. & Linn, M. C. (2000). Scaffolding students knowledge integration: Prompts for reflection in KIE. International Journal of Science Education, 22(8), Dearing, J. W., & Kerr, K.F. (2012). Historical roots of dissemination and implementation science. In Brownson, R. C., Colditz, G. A., & Proctor, E. K. (Eds.). (2012). Dissemination and implementation research in health: translating science to practice (pp ). Oxford University Press. Dearing, J. W., Maibach, E. W., & Buller, D. B. (2006). A convergent diffusion and social marketing approach for disseminating proven approaches to physical activity promotion. American Journal of Preventative Medicine. 31 (4S), S11 S23. Glasgow, R. E., Lichtenstein, E., & Marcus, A. C. (2003). Why don t we see more translation of health promotion research to practice? Rethinking the efficacy-to-effectiveness transition. American Journal of Public Health, 93(8), Glasgow, R. E., Vinson, C., Chambers, D., Khoury, M. J., Kaplan, R. M., Hunter, C. (2010). National Institutes of Health approaches to dissemination and implementation science: Current and future directions. American Journal of Public Health, 102(7), Glasgow, R. E., Vogt, T. M., & Boles, S. M. (1999). Evaluating the public health impact of health promotion interventions: The Re-AIM framework. American Journal of Public Health, 89(9), Gould, D., Damarjian, N., & Medbery, R. (1999). An examination of mental skills training in junior tennis coaches. The Sport Psychologist, 13(2), Gould, D., Greenleaf, C., Chung, Y., & Guinan, D. (2002). A survey of U.S. Atlanta and Nagano Olympians: Factors influencing performance. Research Quarterly for Sport and Exercise, 73(2), Gould, D., Greenleaf, C., Guinan, D., Medbery, R., Strickland, M., Lauer, L., Chung, Y., & Peterson, K. (1998). Factors influencing Atlanta Olympian performance. Olympic Coach, 8(4), Gould, D., Greenleaf, C.A., Guinan, D., Medbery, R., Strickland, M., Lauer, L., & Chung, Y. (1999). Effective and ineffective coaching lessons learned from Atlanta. Olympic Coach, 9(1), 2 6. Gould, D., Greenleaf, C.A., Lauer, L., Chung, Y., & McCann, S. (1999a). Lessons from Nagano. Olympic Coach, 9(3), 2 5. Gould, D., Guinan, D., Greenleaf, C., Medbery, R., & Peterson, K. (1999b). Factors affecting Olympic performance: Perceptions of athletes and coaches from more and less successful teams. The Sport Psychologist, 13, Gould, D., Medbery, R., Damarjian, N., & Lauer, L. (1999). A survey of mental skills training, knowledge, opinions, and practices of junior tennis coaches. Journal of Applied Sport Psychology, 11, Gowan, G.R., Botterill, C.B., & Blimkie, C.J.R. (1979). Bridging the gap between sport science and sport practice. In P. Klavora & J.V. Daniel (Eds.), Coach, athlete, and the sport psychologist (pp. 3 9). Ottawa, ON: Coaching Association of Canada. Greenleaf, C., Gould, D., & Dieffenbach, K. (2001). Factors influencing Olympic performance: Interviews with Atlanta and Nagano U.S. Olympians. Journal of Applied Sport Psychology, 13, Kavle, S. (1990). Postmodern psychology: A contraductio in adjecto. The Humanistic Psychologist, 18(1), Khoury, M. J., Gwinn, M., & Ioannidis, J. P. (2010). The emergence of translational epidemiology: from scientific discovery to population health impact. American journal of epidemiology, 172(5), Lauer, L., Gould, D., Lubbers, P., & Kovacs, M. (2010) (Eds.). USTA Mental skills and drills handbook. Monterey, Ca.: Coaches Choice. Lawson, H. A. (1992). Why don t practitioners use research? Explanations and selected implications. Journal of Physical Education, Recreation & Dance, 63(9), 36, Martens, R. (1979). About smocks and jocks. Journal of Sport Psychology, 1, Martens, R. (1987). Science, knowledge and sport psychology. The Sport Psychologist, 1, Ruttenberg, A., Clark, T., Bug, W., Samwald, M., Bodenreider, O., Chen, H.,... & Cheung, K. H. (2007). Advancing translational research with the Semantic Web. BMC bioinformatics, 8(Suppl 3), S2. Schon, D. (1983). The reflective practitioner How professionals think in action. New York: Basic Books. Stelter, R. (2003). Future perspectives for a possible state-of-theart in sport and exercise psychology. In Schillingh, G., & Apitsch, E. (eds.). Sport psychology in Europe (pp ). Biel: FEPSAC. Weiss, M.R. (2008). Riding the wave: Transforming sport and exercise psychology within an interdisciplinary vision. Quest, 60, Verhagen, E., Voogt, N., Bruinsma, A., & Finch, C. F. (2014). A knowledge transfer scheme to bridge the gap between science and practice: An integration of existing research frameworks into a tool for practice. British Journal of Sports Medicine, 48(8), LIIKUNTA & TIEDE / 2015

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Siirtymät urheilussa. Miksi? Tiedosta Ymmärrä - Vaikuta Mitä? Määritelmät - Tyypit Miten? Käytännössä Mikä toimii? Martina Roos-Salmi

Siirtymät urheilussa. Miksi? Tiedosta Ymmärrä - Vaikuta Mitä? Määritelmät - Tyypit Miten? Käytännössä Mikä toimii? Martina Roos-Salmi Siirtymät urheilussa Miksi? Tiedosta Ymmärrä - Vaikuta Mitä? Määritelmät - Tyypit Miten? Käytännössä Mikä toimii? Määritelmiä Urheilu-ura koostuu toisiaan seuraavista vaiheista. Vaiheesta toiseen siirtyminen

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Emännäntie 3-5 G 90 p. 045-1241080 www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMAN TÄYDENNYS VUODELLE 2015 1. Toimintasuunnitelman täydennyksen perustelut 2. Verkostoituminen

Lisätiedot

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä?

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Heljä Lundgrén-Laine, kehittämisylihoitaja VSSHP, post doc, Turun yliopisto, hoitotiede helja.lundgren-laine@tyks.fi +358 50 562 4374 Miksi se törmää

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista

Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista Miten arviointi suuntaa oppimista? Viivi Virtanen 28.2.2011 1/10 Millä keinoin opiskelijan saisi oppimaan sen mitä opetan? 2/10 Miten arviointi vaikuttaa siihen, miten

Lisätiedot

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Kysely kasvatustieteen opiskelijoille ja yliopistopedagogisiin koulutuksiin osallistuneille yliopisto-opettajille Mari Murtonen & Katariina Hava, Turun

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin

Lisätiedot

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen erityisen tehtävän saaneissa oppilaitoksissa urheiluvalmentautuminen on integroitu yhtenäiseksi

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto 925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto Hanke-esittely: Luovan yrityskulttuurin rakentaminen 925 DESIGN 7.3.2014 Yrityksestämme KESTÄVÄ KILPAILUKYKY VAATII ROHKEAA AJATTELUA, FIKSUJA TYÖNTEKEMISEN

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin

Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin Riitta Maijala 21.5.2013 (* AVOIN = Avoimen tiedon instrumentit) Avoin tieto tutkimuksen ja yhteiskunnan palveluksessa Tutkimuksissa käytetään paremmin hyödyksi aiempia

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate

Lisätiedot

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Kimmo Koskinen Helsingin yliopiston kirjasto Verkkopalvelut LYNET-seminaari 5.6.2013 10.6.2013 1 Esityksen teemoja Open Acces julkaisemisen perusteita

Lisätiedot

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen 7.3.2007 Tiedeviestintä miksi nyt? Tieteen ja yhteiskunnan suhde murroksessa - kolmas tehtävä, vaikuttavuus... Tutkimuskulttuurit murroksessa - moni/poikkitieteellisyys,

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam.

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam. test_eu_speak_fi EU-Speak2 Euroopan komissio rahoittaa tätä projektia. Arvoisa opetusalan toimija Kutsumme sinut osallistumaan uuteen, kiinnostavaan projektiin, jossa kehitetään verkossa tapahtuvaa opettajankoulutusta

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun?

Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun? Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun? Petteri Paasio FL, tutkija SoccaPetteri Paasio 1 Huhtikuussa 2015 voimaan tullut

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Viestinnän mahdollisuudet

Viestinnän mahdollisuudet Viestinnän mahdollisuudet 06.02.2014 Riitta Tirronen 2 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus

Lisätiedot

Tekstin referee-käsittely

Tekstin referee-käsittely Tekstin referee-käsittely Markku Kangaspuro 26.4.2006 Aleksanteri-instituutti markku.kangaspuro@helsinki.fi Referee julkaisut tiedeyhteisössä Vain referee-julkaisut tunnustetaan tieteellisiksi julkaisuiksi

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, 22.10. Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Tutustuminen ja esittelyt Ketäs te olette? Etsi täältä sellainen henkilö,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Viestinnän mahdollisuudet

Viestinnän mahdollisuudet Viestinnän mahdollisuudet 12.11.2013 Riitta Tirronen 2 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Urheilija osallistuu kilpailuihin ja toteuttaa omaa tehostettua lajiharjoittelua esim. harjoitusleirien aikana. Lisäksi urheilija tekee

Lisätiedot

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö KAUPANPÄÄTÖS Tapio Joki Johdanto Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö K aupanpäätös on usein sekä myyjille että asiakkaille stressaavin vaihe myyntikeskustelussa ja kaikki se

Lisätiedot

Vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi - purkua

Vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi - purkua Vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi - purkua Arviointiverkoston tapaaminen.9.01 Folkhälsan Mervi Aalto-Kallio ja Niina Haake, erityisasiantuntijat Verkostotapaaminen aloitettiin täydennettävillä lauseilla.

Lisätiedot

Ajankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta

Ajankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta Ajankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta Anna-Sofia Ruth ja Janne Pölönen Julkaisufoorumi Ajankohtaista julkaisemisessa 13.5.2016 Tieteiden talo Tunnus vertaisarvioiduille tiedejulkaisuille TSV:n

Lisätiedot

TVT-Menetelmiä esteettömään oppimisympäristöön. Antti Peltoniemi Pedagoginen asiantuntija Oppimis - ja ohjauskeskus Valteri

TVT-Menetelmiä esteettömään oppimisympäristöön. Antti Peltoniemi Pedagoginen asiantuntija Oppimis - ja ohjauskeskus Valteri 19.9.16 TVT-Menetelmiä esteettömään oppimisympäristöön Antti Peltoniemi Pedagoginen asiantuntija Oppimis - ja ohjauskeskus Valteri 23.9.2016 1 Pekka Mertala (2014): Nykyaikaisessa oppimistutkimuksessa

Lisätiedot

Esimiehen koutsaus ja valmennus

Esimiehen koutsaus ja valmennus Esimiehen koutsaus ja valmennus Tallinna 20.5.2016 YTM, työnohjaaja, coach Liisa Kallio Esityksen sisältö 1. Oma taustani 2. Mitä Coaching on 3. ICF ydintaidot A. Coaching työskentelyn perusta B. Suhteen

Lisätiedot

Onko kaikki suurempaa rapakon takana? Terveiset Kanadasta ja NAFAPA:sta

Onko kaikki suurempaa rapakon takana? Terveiset Kanadasta ja NAFAPA:sta Onko kaikki suurempaa rapakon takana? Terveiset Kanadasta ja NAFAPA:sta Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos 8.12.2016 1 Kuulumisia University of Victoria,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Muutokset näkyvät punaisella

Muutokset näkyvät punaisella SYKSY 2016 VAPAASTI VALITTAVAT Seuraa opetusaikataulua päivitysten havaitsemiseksi Muutokset näkyvät punaisella 2.-3. lv HOIT3608 ARTIKKELIAKATEMIA 5 op Opettajat: Anna Axelin ja Minna Stolt Opetusmuoto:

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä

Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä Mitä some antaa tutkijalle? Oma ääni kuuluviin Toimituksellisissa medioissa toimittaja päättää sisällön ja rakenteen somessa voit itse päättää, mitä

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Suhteellisen iän ilmiön vaikutukset suomalaisessa jalkapallossa

Suhteellisen iän ilmiön vaikutukset suomalaisessa jalkapallossa Suhteellisen iän ilmiön vaikutukset suomalaisessa jalkapallossa Taustaa Suhteellisen iän ilmiötä (relative age effect, RAE) on tutkittu 1980-luvulta alkaen urheilujoukkueita, kouluja tai muita nuorisoinstituutiota

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Tieto-ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnittelu eri koulutusjärjestelmissä Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Lisädiat esitykseen. Jukka Lerkkanen

Lisädiat esitykseen. Jukka Lerkkanen Lisädiat esitykseen Jukka Lerkkanen Itsetuntemus Tietoa ominaisuuksistasi eli itsetuntemusta Jokaisella meillä on käsityksiä ominaisuuksistamme, luonteenpiirteistämme ja taidoistamme Lisäksi meille on

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Mixed Methods tutkimus arvioijan silmin. Vilma Hänninen Metodifestivaali Jyväskylä

Mixed Methods tutkimus arvioijan silmin. Vilma Hänninen Metodifestivaali Jyväskylä Mixed Methods tutkimus arvioijan silmin Vilma Hänninen Metodifestivaali Jyväskylä 29.5.2009 Mixed methods metodikehityksen tarinoissa mixed methods (tutkimuskäytäntö) > Mixed Methods (menetelmäkoulukunta)

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 2009-01-12 Yleistä Luennot Luennoija hannu.p.parviainen@helsinki.fi Aikataulu Observatoriolla Maanantaisin 10.00-12.00 Ohjattua harjoittelua maanantaisin 9.00-10.00

Lisätiedot

VERKKOVASTAAMISEN HUONEENTAULU

VERKKOVASTAAMISEN HUONEENTAULU VERKKOVASTAAMISEN HUONEENTAULU JOHDANTO Tämä huoneentaulu on tarkoitettu verkkovastaamisen tueksi nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa. Huoneentaulun tarkoituksena on antaa ohjeet verkkovastaajille vastauksen

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

Laadunhallinta yliopistossa. Mikko Mäntysaari

Laadunhallinta yliopistossa. Mikko Mäntysaari Laadunhallinta yliopistossa Mikko Mäntysaari Luennon sisällöstä Luento on pidetty 28.10.2008 Jyväskylän yliopiston sosiaalityön yksikön kehittämispäivänä. Teemana on laadunhallinnan kehittäminen yliopistossa.

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot

Sulautuva, aktivoiva opetus

Sulautuva, aktivoiva opetus Sulautuva, aktivoiva opetus Taina Joutsenvirta Ohjelma.. Mitä on sulautuva opetus? Miten suunnitella sulautuvaa, aktivoivaa opetusta? Oppimistehtävien pohdintaa Blended learning Sulautuva opetus Sulautuva

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot