ULKOASIAINMINISTERIÖ Ö UTRIKESMINISTERIET T

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ULKOASIAINMINISTERIÖ Ö UTRIKESMINISTERIET T"

Transkriptio

1 ULKOASIAINMINISTERIÖ Ö UTRIKESMINISTERIET T

2 MAAILMAN MARKKINAT 2011 Ulkoasiainministeriö Ministry for Foreign Affairs Helsinki 2011

3 MAAILMAN MARKKINAT 2011 Toimittanut: Anne Ahonen Toimitussihteerit: Kirsi Aarniva, Laura Lahdensuu ja Kirsti Niemelä Painopaikka: Edita Prima Oy Kannen suunnittelu: Mainostoimisto Adults, Jussi Sinervo Taitto: Mainostoimisto Hurraa Oy, Tuire Laine ISBN (painettu julkaisu): ISBN (verkkojulkaisu): Julkaisija: Ulkoasiainministeriö Ministry for Foreign Affairs Merikasarmi PL 176, Valtioneuvosto Finland formin.finland.fi Kirjoittajat vastaavat itse julkaistujen artikkeleiden sisällöstä. Artikkelit eivät välttämättä edusta ulkoasiainministeriön kantaa.

4 ESIPUHE Hyvä lukija, Taloudellinen toimintaympäristömme on jatkuvassa muutoksessa ja haastaa perinteistä kauppapoliittista ajatteluamme. Samanaikaisesti, kun kädenvääntö monenkeskisen kauppajärjestelmän uudistamista jatkuu, haetaan kipeimpiin markkinoillepääsyn ja sääntelyn ongelmiin kahdenvälisiä tai alueellisia ratkaisuja. Unioni pyrkii vastaamaan haasteeseen uudistamalla kauppastrategiaansa osana EU:n laajempaa kilpailukykyä tukevaa EU 2020-strategiaa. Myös uusi kauppastrategia painottaa tärkeyttä saada päätökseen WTO:n monenkeskiset kauppaneuvottelut. EU on muiden tapaan pyrkinyt paikkaamaan monenkeskisen neuvotteluraiteen ongelmia kahdenvälisin vapaakauppasopimuksin. Kuluvan vuoden heinäkuussa aloitetaan EU-Korea-sopimuksen väliaikainen soveltaminen ja samalla ryhdymme keräämään kokemusta ensimmäisen uuden sukupolven vapaakauppasopimuksen hyödyistä. Kahdenvälisistä sopimuksista huolimatta monenkeskisen kauppajärjestelmän kehittäminen säilyy kuitenkin edelleen ykköstavoitteenamme. Monenkeskiset ratkaisut vastaavat parhaiten hajautuneissa arvoketjuissa toimivien kansainvälisten ja kansainvälistyvien yritysten tarpeita. Ainoastaan monenkeskisin ratkaisuin estetään kauppajärjestelmän pirstoutuminen ja yhtenäiseen sääntelyyn perustuva tasapuolinen toimintaympäristö myös pienille ja keskisuurille yrityksille. Monet tärkeät kysymykset, kuten ympäristöystävällisten tuotteiden liberalisointi ja ITA-sopimuksen uusiminen, odottavat edelleen ratkaisemista. Level playing-field edellyttää yhteiseen hiileen puhaltamista. Olemme pyrkineet vaikuttamaan sen puolesta, että Unionin politiikkavalinnat olisivat entistä yhtenäisempiä ja toinen toistaan tukevia kauppa-, sisämarkkina- ja innovaatiopolitiikassa. Yhteistyö tavoitteen varmistamiseksi on ollut tiivistä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa EU:n kauppastrategiaa ja sisämarkkinoiden uutta toimenpidepakettia käsiteltäessä. Suomi on korostanut tarvetta vahvistaa Unionin markkinoillepääsystrategiaa ja eri tasoilla tehtävää sääntely-yhteistyötä keskeisten kauppakumppanien kanssa. On tärkeää, että saamme hyvissä ajoin tietoa maailmalla tapahtuvasta muutoksesta ja taloudellisesta kehityksestä, jotka vaikuttavat yritysten toimintaedellytyksiin ja muokkaavat ihmisten kulutustottumuksia. Taloudelliseen toimintaan vaikuttavat tekijät ovat tänä päivänä yhä useammin myös yhteiskunnallisia muutoksia, joiden havaitsemiseen ja analysoimiseen juuri edustustomme ovat vuosien myötä harjaantuneet. Työ- ja elinkeinoministeriön, Tekesin, Finpron ja eräiden muiden kotimaisten toimijoiden kanssa tehtävä FinNode-yhteistyö antaa erinomaisen mahdollisuuden hahmottaa tulevaisuutta ja ennen kaikkea myös ryhtyä muutoksen edellyttämiin toimenpiteisiin. Hyvä yhteistoiminta kentällä edellyttää kuitenkin toteutuakseen yhteistä tahtotilaa toiminnan ohjauksesta ja suunnasta kotimaassa.

5 Kauppapolitiikan sääntelyjärjestelmä perustuu kansallisvaltioihin. Yritysten edun ja kansallisen edun välille ei voida kuitenkaan tänä päivänä itsestään selvyytenä vetää yhtäläisyysmerkkejä. Yritykset toimivat hajautuneissa arvoketjuissa, joissa korostuu globaalin toimintakentän sääntöjen merkitys. Vanha sääntö, jonka mukaan pienille säännöt ovat tärkeämpiä kuin suurille, pätee kuitenkin edelleen. Arvoketjujen maailmassa nykyiset välineet kaupan tasapainon ja etujen mittaamiseen eivät ole riittäviä. Tavaroiden vientiin ja tuontiin perustuva kauppatase on parhaimmillaankin vajavainen mittari. Tarvitaan nykyistä parempia välineitä mittaamaan hyvinvointia sekä työpaikkojen laatua ja lukumäärää. Uskon kuitenkin vakaasti, että mitä enemmän yhdessä tutkimme ja harjoittelemme, sen onnekkaammiksi tulemme oikeiden politiikkavälineiden hahmottamisessa ja toimeenpanossa. Helsingissä Jorma Korhonen Osastopäällikkö Kauppapoliittiinen osasto

6 SISÄLLYS Kauppapolitiikan ja taloussuhteiden näkymät Anne Ahonen...2 Kasvua sisämarkkinoiden uudella toimenpidepaketilla; Mario Montin selvityksestä komission sisämarkkinapakettiin Leila Vilhunen...6 Muu Eurooppa Venäjä Marja Koskela, Mia Hurtta, Kirsi Lipponen, Marja Liivala ja Lena Sjöblom Turkki Markus Teir...16 Ukraina Christian Heikkinen ja Outi Isotalo...26 Pohjois-Amerikka Yhdysvallat Marja Kuosmanen ja Saija Nurminen...32 Kanada Petri Kruuti...38 Latinalainen-Amerikka Brasilia Jari Luoto...46 Meksiko Nina Jaakkola ja Pekka Kaihilahti...52 Chile Ilkka Heiskanen, Hanna Lepistö ja Heta Pyhälahti...60 Aasia Kiina Lars Backström, Anna Koikkalainen ja Juho Simpura...66 Japani Jukka Pajarinen...74 Etelä-Korea Stefan Lee...80 Intia Juha Pyykkö...87 Indonesia Kai Sauer ja Päivi Alatalo...94 Vietnam Elina Poikonen...99 Keski-Aasian maat Tuula Yrjölä ja Tuomas Kinnunen Afrikka ja Persianlahden Arabimaat Etelä-Afrikka Juha Savolainen ja Johan Albäck Persianlahden Arabimaat Jussi Soini, Matti Lassila ja Jarno Syrjälä...121

7 Kauppapolitiikan ja taloussuhteiden näkymät KAUPPAPOLITIIKAN JA TALOUSSUHTEIDEN NÄKYMÄT Anne Ahonen Maailmankaupan arvioidaan kasvavan tänä vuonna 6,5 prosenttia. Kaupalla on ollut tärkeä asema rahoituskriisin jälkimaininkien lieventämisessä maailman taloudessa. Viime vuonna EU päätti uudesta kilpailukykyä tukevasta EU2020 -strategiasta, jonka kiinteä osa on Unionin uusi kauppastrategia. Suomen tavoite konkreettisin toimin vahvistaa kauppa- ja sisämarkkinapolitiikan johdonmukaisuutta näkyy uuden strategian toimeenpanossa. Tähän liittyy sääntely-yhteistyön kehittäminen kolmansien maiden kanssa. Kilpailun kiristyessä on olennaista, että Unioni kykenee jatkossakin ajamaan politiikkaa, jolla vaikutetaan tarpeettomien ja haitallisten markkinoillepääsyesteiden syntymiseen ja vähenemiseen. Haasteena on myös entistä paremmin huomioida globaalin toimintaympäristön tarjontaketjujen monimuotoisuuden vaikutukset kauppaan. Tilanne on rahoituskriisin osalta osittain tasaantunut maailmankaupan elpyessä vähitellen. Teollisuusmaiden kasvun arvellaan olevan tänä vuonna noin 2 prosenttia, kun taas kehittyvien maiden 6. 1 Kiina nousi viime vuonna Japanin ohi maailman toiseksi suurimmaksi taloudeksi, maiden per capita bruttokansantuotteen ollessa Japanissa dollaria ja Kiinassa dollaria. Yhdysvaltojen ja EU:n vienti kasvoi hitaammin kuin Aasian (23 prosenttia) jääden Yhdysvaltojen osalta 15,4 prosenttiin ja EU:n 11,4. 2 Kiinan kasvu hidastunee yhdeksään prosenttiin johtuen teollisuusmaiden kysynnän alenemisesta sekä hintakilpailukyvyn heikkenemisestä. Venäjällä arvellaan kasvun yltävän viiteen prosenttiin. 3 Yhdysvaltojen ja EU-maiden kaupassa korostuu edelleen vahvasti toisiinsa kytkeytyvien osapuolten kaupan osuus: Yhdysvaltojen tuonti EU-maista on noin 61 prosenttia ja vienti Unioniin on noin 31 prosenttia. Vastaavat luvut Yhdysvaltojen ja Kiinan osalta ovat tuonti Kiinasta 18 prosenttia ja vienti 14 prosenttia. 4 Myös öljyn hinnan ja perushyödykkeiden hinnankorotukset vaikuttavat jatkossakin maailmankauppaan ja talouteen. Suomessakin metallien kiihtynyt kysyntä ja öljyn hinnan nousu ovat kasvattaneet paitsi raaka-aineiden myös energiatuotteiden tuonnin arvoa. WTO:ssa arvellaan ennusteiden sisältävän kohtalaisen paljon epävarmuutta johtuen useista tekijöistä. Japanin maanjäristys omalta osaltaan toi mukanaan kysymyksiä, miten luonnonkatastrofit ja ääri-ilmiöt voivat omalta osaltaan vaikuttaa globaaleihin arvoketjuihin mukaan lukien komponenttien ja muiden raaka-aineiden saatavuuteen. On arvioitu, että kaupan kannalta katastrofilla ei ole kovin suurta vaikutusta keski- ja pitkällä aikavälillä. 5 Kehitysmaat ja siirtymätalousmaat houkuttelevat noin puolet maailman suorista ulkomaisista investoinneista ja tämän trendin arvellaan jatkuvan. Vuoden 2010 ennakkotietojen mukaan Suomeen ulkomailta suuntautuneiden suorien sijoitusten virta oli 0,3 miljardia euroa negatiivinen. Johtuen kansainvälisten yrityskauppojen vähenemisestä ei Suomeen ole merkittävässä määrin tullut uutta suorien sijoitusten pääomaa. Suomesta vastaavasti ulkomaille suuntautunut suorien sijoitusten määrä oli viime vuonna 3,1 miljardia euroa. Suomalaiset konsernit lisäsivät ulkomaisten yksiköidensä pääoman rahoitusta 4,5 miljardia ja ne toivat ulkomaisista yksiköistään muuna pääomana Suomen 1,4 miljardia euroa. 6 Suomen vienti oli vuonna 2010 miltei 52,4 miljardia euroa (16 prosenttia suurempi kuin vuonna 2009). Tuonti vastaavasti kasvoi 18 prosenttia 51,5 miljardiin euroon. EU-maiden osuus säilyi merkittävänä sekä viennissä että tuonnissa 55 prosenttia. Niin viennissä kuin tuonnissa Ruotsi, Alankomaat ja Viro kasvattivat osuuksiaan. EU:n ulkopuolisessa kaupassa vienti kasvoi erityisesti Kiinaan ja tuonti vastaavasti Venäjältä. Ruotsi oli viime vuonna suurin vientimaa 11,4 prosentin osuudella, Saksan osuuden ollessa 10 prosenttia. Tuonti Alankomaista lisääntyi 40 prosenttia ja Alankomaat ohitti Yhdysvallat Suomen viidenneksi suurimpana kauppakumppanina. Kiina nousi yli viiden prosentin osuudella Suomen kuudenneksi tärkeimmäksi vientimaaksi. 7 Suomen tärkeissä vientimaissa talouskasvu on vahvistunut muun muassa Ruotsissa, Venäjällä ja Saksassa. Tavaraviennin arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna viime vuoden tapaan. Viennin kasvussa metalliteollisuuden rooli korostuu samoin kemianteollisuuden. Keskustelua on herätetty tutkijoiden piirissä * Kirjoittaja toimii johdon neuvonantajana ulkoasiainministeriön kauppapoliittisella osastolla 2

8 Kauppapolitiikan ja taloussuhteiden näkymät Suomen viennin rakenteen kapea-alaisuudesta. Maan suhteellinen etu on levännyt pitkälti paperituotteiden ja matkapuhelinten varassa. Kolmantena tärkeänä vientituoteryhmänä ovat olleet konepajateollisuuden tuotteet. Tämä vastaa pitkälti rakenteeltaan Ruotsia, jonka viennin rakenne on kuitenkin monipuolisempi. 8 EU:sta tuli viime vuonna maailman johtava palvelujen viejä 25 prosentin osuudella, USA:n ollessa toisena (18 prosenttia) ja seuraavina Kiina (6 prosenttia), Japani (5 prosenttia) ja Singapore (4 prosenttia). 9 Suomessa on siirrytty kohti palvelutaloutta teollisen ytimen kautta yhdistämällä palveluja ja teollisuustuotteita. Palvelukaupalla onkin tiivis yhteys tavarakauppaan, eikä tavara- ja palvelukauppaa ole helppo erottaa toisistaan. Myös Suomen palveluvienti on vahvasti sidoksissa tavaratoimituksiin. Palveluiden ulkomaankaupan osuus vaihtotaseessa suureni vuonna Palveluista saatiin nettomääräisesti tuloja 2,2 mrd euroa. Tämä on kolme kertaa enemmän kuin edellisvuonna. 10 Suomen palveluviennistä ja tuonnista yli puolet suuntautuu EU-maihin. Samanaikaisesti Venäjän, Kiinan ja Intian merkitys kasvaa koko ajan. Vuonna 2009 tärkeimpiä palveluiden tuontimaita olivat Saksa, Ruotsi, Iso-Britannia ja Yhdysvallat. Vientiin ja tuontiin perustuvat kauppatilastot antavat nykymaailmassa yhä vähemmän kattavaa tietoa arvonmuodostuksen maantieteestä. ETLAn tuotekohtainen tutkimustyö aihepiiristä on tuonut esiin tärkeitä kysymyksiä siitä, minkälaisiin uusin kysymyksiin joudutaan vastaaman tulevaisuudessa, kun pohditaan globalisaation ja sen nykyvaiheen toisen suuren eriytymisen vaikutuksia kauppapolitiikalle. Globaalien arvoketjujen maailmassa liiketoiminta hajautuu työtehtävien tasolle. Digitaalinen kehitys luo myös uusia mahdollisuuksia ja kysymys siitä, miten esimerkiksi pilvipalvelujen (cloud computing) kehitys vaikuttaa palvelujen maantieteeseen ja palvelukauppaan, on alue, josta meillä on vielä varsin vähän tietoa. 11 Nykypäivän maailmassa syntyy myös monissa kehitysmaissa ja siirtymätalousmaissa innovaatioita (Base of the Pyramid), joilla voi olla markkinoita myös kehittyvissä maissa. Kaupanesteet ja suojainstrumentit Suomelle EU on edelleen tärkein vientialue. Maailmantalouden painopisteen muuttuessa Aasian ja ylipäätään BRICS-maiden suuntaan syntyy myös uusia mahdollisuuksia ja haasteita. EU:lla on parhaillaan käynnissä useita vapaakauppaneuvotteluja, joilla tavoitellaan syvää ja laajaa kaupan vapauttamista. Neuvoteltavana olevat sopimukset ovat keskeisiltä osiltaan samanlaiset mutta sisältävät maasta riippuen eroavaisuuksia. Neuvotteluja on käynnissä Kanadan, Intian, Singaporen, Malesian, Mercosurin ja Persianlahden maiden kanssa. Ukrainan kanssa neuvotellaan perinteisiä vapaakauppasopimuksia syvemmistä velvoitteista, joilla tähdätään Ukrainan markkinoiden lähentämiseen EU-markkinoihin. Nähtäväksi jää, saadaanko tänä vuonna päätökseen neuvottelut Intian, Kanadan, Ukrainan, Singaporen ja Mercosurin kanssa. EU:n ensimmäinen laaja-alainen ja uudentyyppinen sopimus Etelä-Korean kanssa tulee näillä näkymin voimaan tämän kesän aikana. Vaikka maailman kauppa onkin elpynyt talouskriisistä, eivät useat kauppakumppanit ole vielä merkittävästi poistaneet kauppaa rajoittavia toimia tai pitäytyneet uusista toimista. Huolta ovat aiheuttaneet raaka-aineiden vientiin kohdistuvien rajoitusten lisääntyminen sekä julkisiin hankintoihin liittyvä kotimaisten toimijoiden suosiminen. Myös investointeihin liittyvät rajoitukset ja kotimaisuusvaatimukset aiheuttavat esteitä. Viennin kasvaessa Kiinasta ovat Kiinan valtion myöntämät erilaiset tuet nousseet keskusteluun. Yhdysvallat on muun muassa ryhtynyt puuttumaan ongelmaan muuttaen käytäntöään ja avannut Kiinaa vastaan useita tasoitustullitutkintoja. EU asetti myös toukokuussa 2011 ensimmäiset Kiinan kohdistuvat tasoitustullit. Unionin uudessa kauppastrategiassa painotetaan markkinoillepääsystrategian kehittämistä. Eurooppaneuvostolle annetaan vuosittain osana EU 2020-strategian toimeenpanoa Kauppa- ja investointiesteitä käsittelevä raportti. Kauppapoliittinen osasto on yhteistyössä TEM:in sekä liike-elämän kanssa viime vuosina panostanut kansallisesti kaupanestetyöhön, jotta voidaan vaikuttaa Suomen intresseihin entistä tehokkaammiin. EU:n ulkopuolisilla markkinoilla erilaisia esteitä on kartoitettu noin 1200 ja EU:n sisäisiä reilut 200. EU:n sisämarkkinoilla esiintyy erilaisia esteitä kuten teknisiä kaupanesteitä sekä kilpailuolosuhteisiin ja verotukseen liittyviä tekijöitä. EU:n ulkopuolella erilaiset tullausmenettelyt sekä tullitariffit ja tekniset kaupanesteet ovat merkittäviä. Myös muut tekijät kuten kulttuurierot ja korruptio voivat olla myös esteitä. Noin 40 prosenttia kaikista ulkopuolisilla markkinoilla olevista esteistä koskee Venäjää. Merkittäviä esteitä on myös Kiinassa, Intiassa ja Yhdysvalloissa. Tulevaisuudessa on tärkeää, että yrityksiltä saadaan tietoa niiden kohtaamista esteistä mahdollisimman oikea-ai- 3

9 Kauppapolitiikan ja taloussuhteiden näkymät kaisesti. Näin voidaan räätälöidysti entistä paremmin vaikuttaa toimintaympäristöön, jossa niin suuret kuin PK -yritykset maailmalla toimivat. Viime vuonna EUtasoisin toimin ratkaistiin 49 haittaavaa kaupanestettä. On huomattava, että myös palvelukauppaan liittyy esteitä, joista on tärkeä saada tietoa. Kohdemaiden lainsäädäntö ei ole ulkoapäin annettu, vaan siihen on myös mahdollista vaikuttaa. Vuonna 2010 uusien tuontisuojainstrumentti-tutkintojen määrä WTO-jäsenmaissa laski verrattuna vuoteen Yhdysvaltojen ja EU:n osuus avatuista tutkinnoista on laskenut. Yhdysvallat avasi viime vuonna vain kuusi polkumyynti- ja tasoitustullitutkintaa verrattuna 34:ään vuonna Brasilia avasi viime vuonna 37 tutkintaa verrattuna vain yhdeksään vuonna EU avasi vuonna polkumyynti- ja kolme tasoitustullitutkintaa, mikä on kolme vähemmän kuin edellisenä vuonna. Intia jatkoi aktiivista instrumenttien käyttöä avaamalla 40 tuontisuojatutkintaa (kaikki polkumyynti). Intian aktiivisuus suojatoimitutkintojen osalta reaktiona talouskriisiin hiipui viime vuonna eikä se avannut yhtään suojatoimitutkintaa (10 vuonna 2009). Teollis- ja tekijänoikeudet Aasia haastaa yhä enenevässä määrin Eurooppaa myös innovaatioissa. Aasian 30 prosentin osuus maailman tutkimus- ja kehittämistoiminnassa on jo nyt enemmän kuin EU:lla. Kiina on nostanut tutkimus- ja kehitysmenojen osuuttaan eniten ja tutkijoiden määrä on jo nyt suurempi kuin Yhdysvalloissa. Tämä kehitys tulee näkymään monella tavalla maailmankaupassa 2000-luvulla. 12 Keskustelua käydään myös siitä, että osa nykymaailman uusista innovaatioista syntyy myös open source -menetelmällä, jossa tiedon jakaminen vapaasti korostuu. Huomattava osa yritysten varallisuudesta koostuu edelleen aineettomasta omaisuudesta, teollis- ja tekijänoikeuksista (IPR). Yhdysvalloissa arvioidaan, että teollis- ja tekijänoikeuksien osuus maan yhtiöiden tasearvosta on noin 2/3. Myös eurooppalaisen kilpailukyvyn näkökulmasta teollis- ja tekijänoikeuksien suoja ja sen tehokas täytäntöönpano kansainvälisesti ovat jatkossakin tärkeitä. Suomalaisille patentin hakijoille on myönnetty noin patenttia Yhdysvalloissa. Maavertailussa sijoituimmekin 15. sijalle ulkomaalaisten saamien patenttien lukumäärässä. 13 EU:n uudessa kauppastrategiassa painotetaan työtä teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanon tehostamiseksi ja kolmasmaastrategiaa onkin tarkoitus uudistaa. EU pyrkii myös sisällyttämään kahdenvälisiin kauppasopimuksiinsa kattavat IPR-suojaa ja täytäntöönpanoa koskevat määräykset, jotka täydentäisivät olemassa olevia kansainvälisiä sopimuksia. Viime vuonna saatiin aikaan merkittäviä tuloksia, kun neuvottelut useammankeskisestä väärentämisenvastaisesta kauppasopimuksesta ACTA:sta vietiin päätökseen. Sopimuksella tehostetaan IPR-loukkausten torjuntaa ja täydennetään olemassa olevia kansainvälisiä sopimuksia. Jatkossa olisi tärkeä saada ACTA:an mukaan ne maat, joissa piratismi ja tuoteväärennökset ovat erityisen ongelmallisia. Julkiset hankinnat Julkisten hankintojen merkitys kasvaa entistä enemmän kauppapolitiikassa. Julkisten hankintojen osuus EU:n keskeisten kauppakumppanien bruttokansantuotteesta asettuu 10:stä 25 prosenttiin (EU:ssa 16 prosenttia BKT:stä). Eurooppalaisten yritysten pääsyä kolmansien maiden julkisten hankintojen markkinoille edistetään EU:ssa niin WTO:n julkisten hankintojen neuvottelujen kuin kahdenvälisten kauppasopimusten kautta. Monet kauppakumppanit ovat olleet haluttomia avaamaan omia julkisia hankintojaan kansainväliselle kilpailulle. Talouskriisi lisäsi myös protektionistisia toimia julkisissa hankinnoissa maiden ottaessa käyttöön kotimaisuutta suosivia ohjelmia. Samanaikaisesti WTO:n julkisten hankintojen sopimuksen (GPA) piiriin kuuluu kuitenkin vain suppea 41 WTOjäsenen joukko (muun muassa EU-27, Yhdysvallat, Japani, Etelä-Korea ja Kanada). Noin kymmenen maata on mukana liittymisprosessissa mukaan lukien Kiina, jonka osalta eteneminen on hidasta. WTO:n julkisten hankintojen sopimusta ollaan myös uudistamassa ja samassa yhteydessä tavoitellaan myös kattavampia sitoumuksia. Sopimuksen uudistaminen edesauttaisi myös tulevaisuuden liittymisiä. Sopimusneuvotteluissa linjataan WTO:n tulevaisuuden työtä, sillä kokonaispakettiin kuuluu myös ratkaisu tulevaisuuden työohjelmista. Jatkossa keskustelua todennäköisesti 4

10 Kauppapolitiikan ja taloussuhteiden näkymät jatketaan pienten ja keskisuurten yritysten erityiskohtelusta. Muita mahdollisia tulevaisuudessa käsiteltäviä aiheita ovat kestävät hankinnat. Neuvotteluratkaisu pyritään saamaan aikaan tämän vuoden kuluessa. Keskeistä on, että yhteisymmärrys löydettäisiin EU:n ja USA:n sekä EU:n ja Japanin kesken. Julkiset hankinnat on viime aikoina sisällytetty kaikkiin EU:n käymiin kahdenvälisiin kauppaneuvotteluihin. Tavoitteena on saada kauppakumppani ottamaan käyttöön GPA:n mukaiset hankintasäännökset sekä sisällyttämään tarjouskilpailunsa mahdollisimman suurelta osin näiden piiriin. GPA-osapuolten kanssa neuvoteltaessa on pyritty nykyisiä sopimusvelvoitteita pidemmälle meneviin sitoumuksiin. Neuvotteluja on käyty myös myös Ukrainan, Intian, Kanadan, Singaporen, Malesian, Mercosurin ja Venäjän kanssa. Neuvotteluratkaisuja on saatu aikaan esimerkiksi Etelä-Korean, Keski-Amerikan maiden, Andien yhteisön maiden ja Irakin kanssa tehdyissä sopimuksissa. 1 Taloudellinen katsaus kevät 2011, 15a/2011, Talouden kehitys ja finanssipolitiikan linja , Valtiovarainministeriö, s World Trade 2010, Prospects for 2011 Press Release , s 5. 3 Taloudellinen katsaus kevät 2011, 15a/2011, Talouden kehitys ja finanssipolitiikan linja , Valtiovarainministeriö, s Antaa valojen palaa. Teollisuutta tarvitaan. Timo Nikinmaa. ETLA, Taloustieto OY, 2011, s World Trade 2010, Prospects for 2011 Press Release , ss. 2 ja Suomen vaihtotase ja kansainväliset sijoitusvirrat vuonna 2010, Suomen Pankki, ss Tavaroiden ulkomaankaupan kuukausikatsaus joulukuu 2010, Tullihallitus,Tilastoyksikkö. 8 Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Mika Pajarinen, Petri Rouvinen ja Pekka Ylä-Anttila. ETLA, Taloustieto Oy Helsinki 2010, s World Trade 2010, Prospects for 2011 Press Release , s Suomen vaihtotase ja kansainväliset sijoitusvirrat vuonna 2010, Suomen Pankki, s Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Mika Pajarinen, Petri Rouvinen ja Pekka Ylä-Anttila. ETLA, Taloustieto Oy Helsinki 2010, s ibid., ss ibid., s

11 Kasvua sisämarkkinoiden uudella toimenpidepaketilla KASVUA SISÄMARKKINOIDEN UUDELLA TOIMENPIDEPAKETILLA * Leila Vilhunen Komissio on antanut sisämarkkinoiden seuraavien vuosien edistämistä koskevan suunnitelman sisämarkkinoiden toimenpidepaketiksi. Ohjelmaan komissio on määrittänyt 12 kehittämisaluetta, joiden avulla unionille tavoitellaan uutta kasvua sekä luottamuksen lisäämistä. Ensi vaiheessa käsiteltäväksi tulee 12 yritysten, kansalaisten ja kuluttajien toimintaympäristöön liittyvää avainsäädöshanketta. Mario Montin selvityksestä komission sisämarkkinapakettiin Puolitoista vuotta sitten, lokakuussa 2009, komission puheenjohtaja Barroso antoi entiselle komissaari Mario Montille tehtäväksi kartoittaa sisämarkkinoiden toiminnan puutteita. Uusi komissio oli aloittamassa työtään ja Barroso näki, että sisämarkkinat tulevat entistä kriittisempään asemaan unionin kasvun ja kilpailukyvyn kannalta. Montin selvitystyö aloitti prosessin, jonka yhtenä tuloksena on komission huhtikuussa julkaisema sisämarkkinoiden toimenpidepaketti, Single Market Act. 1 Toimenpidepaketti valmistui sen jälkeen, kun komissio oli järjestänyt kuulemiskierroksen viime lokakuussa julkaisemastaan keskustelualoitteesta Towards a Single Market Act, jossa se hahmotteli sisämarkkinoiden kehittämisehdotuksia pohdittuaan Montin esiin nostamia kysymyksiä ja suosituksia. Konsultaatioasiakirjassa kerättiin yhteen eri pääosastoilta yhteensä 50 ehdotusta ja aloitetta, joiden komissio arvioi edistävän sisämarkkinoita yritysten, kansalaisten ja kuluttajien näkökulmasta ja täydentävän Euroopan uutta kasvun ja työllisyyden ohjelmaa, Eurooppa 2020-strategiaa. Single Market Act koostuu 12 päätavoitteesta, joiden toteuttamiseksi komissio esittää avainhankkeiksi määrittämänsä lainsäädäntöehdotukset. Niiden rinnalla toteutetaan päätavoitteita täydentäviä muita säädöstoimia. Toimenpidepaketti muodostaa sisämarkkinoiden toiminnan tehostamiseen tähtäävän kokonaisuuden, josta ensimmäinen osa 12 prioriteettihanketta on tarkoitus saattaa valmiiksi ensi vuoden loppuun mennessä. Toimenpidepakettia täydentää komission esittämät muut toimet ja käytännöt, jotka liittyvät muun muassa kansalaisyhteiskunnan kuulemiseen, viranomaisten hallinnollisen yhteistyön edistämiseen, sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon tehostamiseen ja sisä- markkinoilla toimivien kansalaisten ja yritysten oikeuksista tiedottamiseen. Komissio aikoo kiinnittää myös huomiota EU:n sisäisten ja ulkoisten politiikkojen johdonmukaisuuteen ja unionin ulkoisesta kilpailukyvystä huolehtimiseen. Nämä onnistumisen edellytykset, kuten komissio osuvasti kuvaa, toimivat itse asiassa koko paketin toimeenpanon oleellisena ytimenä. Yhtä lailla ne voidaan laajentaa sisämarkkinapolitiikan toteuttamiseen yleisimminkin, sillä ongelmat näillä alueilla heijastuvat suoraan sisämarkkinoiden loppukäyttäjiin; yrityksiin, kansalaisiin, kuluttajiin. Tulokset edellyttävät priorisointia Sisämarkkinoiden mahdollisuus ja toisaalta haaste ovat niiden eri hallinnonalojen yli menevä horisontaalisuus. Tämä näkyy myös toimenpidepaketissa, jonka sisältö koskee kahta kolmasosaa komission koko toimialasta, mikäli määrittely tehdään sen mukaan, kuinka monen komissaarin salkusta hankkeita on valittu ohjelmaan. When everything is a priority, nothing is really a priority, tähdensi komission puheenjohtaja Barroso kehottaessaan jäsenmaita ja komissiota yhteistyöhön oikeiden prioriteettien pohtimisessa. Lähtökohdaksi asetettiin sellaisten tulosten aikaansaaminen, jotka parhaiten tukisivat unionin talouskasvua ja työpaikkojen luomista sekä hyödyttäisivät konkreettisesti yrityksiä ja kansalaisia. Suomessa kansallisesti priorisointia ryhdyttiin tekemään jo Montin raportin pohjalta. Yksittäisten painopisteiden ohella nähtiin välttämättömänä, että EU-politiikassa on jatkossa aktiivisemmin pyrittävä yhdenmukaistamaan eri politiikkasektoreilla tehtävää työtä. Nyt tähän tarjoutuu myös hyvä tilaisuus, kun Eurooppa 2020-strategiaan liittyvät hankkeet, EU:n uusi kauppastrategia mukaan lukien, valmistuivat kaikki vuoden sisällä. * Kirjoittaja Leila Vilhunen toimii ylitarkastajana työ- ja elinkeinoministeriössä työelämä- ja markkinaosastolla 6

12 Kasvua sisämarkkinoiden uudella toimenpidepaketilla Suomen painopisteet Edellytysten luominen toimiville tavaroiden, palveluiden ja sisältöjen digitaalisille sisämarkkinoille on keskeistä sisämarkkinoiden laajentamiselle ja sen nähdään sisältävän merkittävästi EU:n talouskasvua edistävää potentiaalia. Edistystä tulisi saavuttaa erityisesti sähköisen kaupankäynnin menettelyissä, tekijänoikeuskysymyksissä sekä julkisten tieto-aineistojen saatavuudessa ja niiden rajat ylittävässä hyödyntämisessä. Sisämarkkinaoikeuden tehokkaan täytäntöönpanon, oikean soveltamisen ja sen käytännön toimivuudesta huolehtiminen on pitkälti jäsenvaltioiden vastuulla. Yhteistyö komission ja jäsenvaltioiden kesken on kuitenkin välttämätöntä. Tähän liittyen on tärkeää vahvistaa yritysten ja kansalaisten luottamusta konkreettisten toimien avulla. Lisäksi tulee kehittää yrityksille ja kansalaisille tarkoitettua tiedottamista, neuvontaa ja ongelmanratkaisua, jotta ne voisivat hyödyntää paremmin sisämarkkinoiden heille tarjoamia etuja. Verotukeen liittyviä kysymyksiä on syytä tarkastella sisämarkkinoiden toimivuuden näkökulmasta. Erityisen tärkeitä ovat veropolitiikkojen koordinaatiota, arvonlisäverojärjestelmää, energiaverotusta ja yritysveropohjan yhdenmukaistamista koskevat kysymykset. Komission oma tulkinta siitä, että verotuksen sääntely ei EU:ssa enää vastaa tämän vuosisadan sisämarkkinoiden realiteetteja eikä kestävän kehityksen vaatimuksia, lupaakin paljon, sillä juuri erilaiset veroesteet muodostavat yhden hankalimmista ongelmista sisämarkkinoilla toimiville yrityksille ja kansalaisille. Kilpailu- ja valtiontukipolitiikan tiiviimpää sitomista osaksi sisämarkkinapolitiikkaa pidetään tärkeänä. Suomi on korostanut erityisesti haitallisen valtiontukikilpailun eliminoimista ja valtiontukivalvonnan tehostamista. Asiakokonaisuus tulisi nähdä merkityksellisenä sekä EU:n sisäisen että ulkoisen kilpailukyvyn kannalta ja se tulisi nostaa selkeämmin esiin talouskriisin jälkeisissä toimissa. Kauppapolitiikan osalta painotetaan tärkeyttä neuvotella kunnianhimoisia ja kattavia kauppasopimuksia, joilla vapautetaan kauppaa ja puretaan kaupanesteitä ja näin edistetään eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä. EU:n sisäisten ja ulkoisten politiikkojen on toimittava johdonmukaisesti ja toisiaan täydentäen. EU:n tulee myös kehittää sääntelyvuoropuhelua tärkeiden kauppakumppaniensa kanssa tavoitteena erityisesti lähentyminen palveluihin, immateriaalioikeuksiin, valtiontukiin ja julkisiin hankintoihin liittyvien kysymysten osalta. Sisämarkkinoiden toimivuuden näkökulmasta yhtenä olennaisena tekijänä on työvoiman liikkuvuus. Erityisesti lähetettyjen työntekijöiden lainsäädännön täytäntöönpanon parantamiseen liittyvät toimet sekä viranomaisyhteistyön kehittäminen tässä asiassa on keskeistä. Pienten ja keskisuurten yritysten ratkaiseva merkitys Euroopan kasvun kannalta edellyttää toimia, joilla on myönteinen vaikutus yrittäjyyden vahvistamiselle sekä pk-yritysten toimintaedellytysten parantamiselle. Komission prioriteettilista Sisämarkkinoiden kehittämistavoitteiden osalta komission ajattelu on varsin samansuuntaista kansallisten näkemystemme kanssa. Komission 12 päätavoitteiksi ja niitä tukeviksi ensisijaisiksi avainhankkeiksi nousivat erityisesti seuraavat toimet: Pk-yritysten rahoitus: Komissio antaa vuoden 2011 lopulla ehdotuksen, jolla helpotetaan jäsenvaltioihin sijoittautuneiden riskipääomarahastojen mahdollisuuksia sijoittaa missä tahansa muussa jäsenvaltiossa ilman niiden toimintaa haittaavia esteitä ja lisävaatimuksia. Ehdotuksen tavoitteena on, että halutessaan riskipääomarahoitusta pienet ja keskisuuret yritykset voivat kääntyä sellaisten rahastojen puoleen, joilla on tarvittavaa asiantuntemusta kyseisten yritysten toimialalta ja joilla on mahdollisuus tarjota pääomaa houkuttelevaan hintaan. Kansalaisten liikkuvuus: Ammattipätevyysdirektiivin uudistamista koskeva ehdotus annetaan vuoden 2011 lopulla. Komissio katsoo, että nykyaikaistamalla ammattipätevyyksien tunnustamiseen sovellettavia sääntöjä voidaan osaltaan edistää työvoiman liikkuvuutta Euroopassa. Tämä toteutettaisiin muun muassa yksinkertaistamalla menettelyjä ja tarkastelemalla uudelleen säänneltyjen ammattien käyttöalaa. Lainsäädännön ohella komissio esittää otettavaksi käyttöön niin sanotun eurooppalaisen ammattikortin. Teollis- ja tekijänoikeudet: Komissio on antanut ehdotukset yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi. Näiden ehdotusten lisäksi asiaan liittyy myös patenttioikeudenkäyntijärjestelmän perustaminen. Komission tavoitteena on, että ensimmäiset yhtenäiset patentit myönnettäisiin vuonna Kuluttajat: Komissio antaa vuoden 2011 loppupuolella lainsäädäntöehdotuksen vaihtoehtoisten riitojenratkaisutapojen käytöstä. Ehdotuksen tavoitteena on 7

13 Kasvua sisämarkkinoiden uudella toimenpidepaketilla varmistaa, että kuluttajilla on käytettävissään yksinkertaiset, nopeat ja edulliset tuomioistuimen ulkopuoliset oikeussuojakeinot, jotka suojaavat samalla yritysten ja niiden asiakaskunnan välisiä suhteita. Ehdotus kattaisi myös verkkokaupan. Palvelut: Komissio ehdottaa eurooppalaista standardointijärjestelmää koskevan lainsäädännön tarkistamista kevään aikana. Standardisointimenettelyjä pyritään kehittämään siten, että niistä tehdään tehokkaampia, vaikuttavampia ja osallistavampia. Uusi lainsäädäntö ulottuisi koskemaan myös palveluja. Infrastruktuuri ja verkot: Komission tarkoituksena on antaa kevään aikana energia- ja liikenneinfrastruktuureihin liittyvät lainsäädäntöehdotukset, joissa määritellään Euroopan edun mukaiset strategiset hankkeet ja varmistetaan järjestelmien yhteentoimivuus. Liikenne- ja energiaverkot sekä sähköisen viestinnän verkot ovat sisämarkkinoiden toimivuuden perusedellytys, sillä suorituskykyiset infrastruktuurit edistävät osaltaan henkilöiden, tavaroiden, eri energiamuotojen ja tietojen nopeaa ja kohtuuhintaista liikkuvuutta. Digitaaliset sisämarkkinat: Komissio antaa vuoden 2012 alussa ehdotukset sähköisen tunnistamisen ja todentamisen vastavuoroisesta tunnustamisesta sekä ehdotuksen sähköistä allekirjoitusta koskevan direktiiviin tarkistamiseksi. Tavoitteena on turvata varma ja esteetön sähköinen kanssakäyminen yritysten, kansalaisten ja viranomaisten välillä, tehostaa palveluja ja julkisia hankintoja sekä parantaa jäsenvaltioiden rajat ylittävää palvelutarjontaa ja sähköistä kaupankäyntiä. Yhteiskunnalliset yritykset: Komissio antaa vuoden 2011 lopulla sosiaalisesti vastuullisten sijoitusrahastojen kehittämistä koskevan ehdotuksen. Ehdotuksella sijoitusrahastoille annettaisiin mahdollisuus hyödyntää sijoitusmahdollisuuksia missä tahansa jäsenvaltiossa ja tarjota palveluja mihin tahansa jäsenvaltioon sijoittautuneille sijoittajille. Verotus: Komission ehdotuksella energiaverotusta koskevan direktiivin tarkistamiseksi pyritään eri energialähteiden johdonmukaiseen kohteluun. Tavoitteena on ottaa paremmin huomioon tuotteiden energiasisältö sekä niihin liittyvät hiilidioksidipäästöt. Sosiaalinen yhteenkuuluvuus: Komissio aikoo antaa vuoden 2011 lopulla ehdotuksen lähetettyjen työntekijöiden direktiivin soveltamisen tehostamiskesi. Tavoitteena on ehkäistä sääntöjen rikkomista ja kiertämistä sekä määrätä niiden seuraamuksista. Lisäksi komissio ehdottaa sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden selkiyttämistä sosiaalisiin perusoikeuksiin. Yritysten sääntely-ympäristö: Komissio on antanut ehdotuksen kirjanpito- ja tilinpäätösstandardeja koskevien direktiivien tarkistamisesta tilinpäätösraportointia koskevien velvoitteiden yksinkertaistamiseksi ja erityisesti pk-yrityksiin vaikuttavan hallinnollisen taakan vähentämiseksi. Julkiset hankinnat: Komissio ehdottaa vuoden 2011 lopulla julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön nykyaikaistamista niin, että se tukisi paremmin ympäristönäkökohtien huomioon ottamista, sosiaalista vastuuta ja innovatiivisuutta edistävien tuotteiden ja palvelujen kysyntää sekä tarjoaisi hankintaviranomaisten käyttöön yksinkertaisemmat ja joustavammat menettelyt ja loisi pk-yrityksille paremmat mahdollisuudet osallistua julkisiin hankintamenettelyihin. Mitä seuraavaksi? Komissio, neuvosto ja parlamentti ovat viimeisen vuoden ajan pitäneet sinnikkäästi yllä keskustelua sisämarkkinoiden merkityksestä ja peräänkuuluttaneet toinen toisiltaan sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Sisämarkkinoiden avulla halutaan edistää kestävyyttä, resurssien tehokkaampaa käyttöä, innovaatiotoimintaa, sosiaalista osallisuutta, alueellista yhteenkuuluvuutta ja työllisyysstrategiaa. Komissio tulee vuoden 2012 lopussa esittämään arvionsa uuden toimintasuunnitelman etenemisestä. Vuoden 2012 jälkeisten toimien määrittämiseksi komissio laatii taloudellisen selvityksen, jonka avulla halutaan tunnistaa uusia kasvupotentiaalia sisältäviä alueita. Ensi vuonna vietetään sisämarkkinoiden 20-vuotisjuhlaa. Samalla tulee kuluneeksi 25 vuotta Euroopan yhtenäisasiakirjan (Single European Act) voimaantulosta. On selvää, etteivät sisämarkkinat ole vielä kaikilta osin täysin toteutuneet, mutta samaan aikaan niiden tuomia etuja yritysten ja kansalaisten elämän helpottamiseksi voidaan pitää arkipäiväisinä tai ne voidaan mieltää täysin annettuina. Maailman suurin talous on kuitenkin seurausta markkinoiden yhdentymisen eteen tehdystä pitkäjänteisestä työstä. 1 Komission tiedonanto : Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti; 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi (KOM(2011) 206 lopullinen). 8

14 Venäjä VENÄJÄ * Marja Koskela, Marja Liivala, Lena Sjöblom, Kirsi Lipponen ja Mia Hurtta Energiatulot auttavat Venäjää toipumaan talouskriisistä, mutta investointien taso on riittämätön. Tunnelmat ovat vuoden 2012 presidentinvaalien alla jähmeän odottavat. Valtiolla on vahva asema taloudessa myös omistajana. Markkinoiden pelisäännöissä ja sääntelyssä on paljon puutteita, ja korruptio on lisääntynyt. Yksityissektorin kehitys on silti monilla aloilla nopeaa. Venäjä uusii kansallista talousstrategiaansa asiantuntijatyönä. Kiinnostus ulkomaisiin investointeihin on kasvanut. WTO-jäsenyys toisi Venäjän sääntöperusteisen järjestelmän osaksi ja lisäisi luottamusta. Venäjä jatkaa infrastruktuurin ja alueidensa kehittämistä ja säilyy Suomelle tärkeänä markkina-alueena. Talouden ja ulkomaankaupan kehitys Öljy veti Venäjän lamasta Venäjän talous on elpynyt kohtalaisen hyvin vuosien talouskriisistä. Bruttokansantuote kasvoi vuonna 2010 neljä prosenttia. Hallitus käytti kriisinvastaisiin toimenpiteisiin vuosina noin 12 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä edustaa maailman kärkeä. Suurin osa tästä käytettiin pankkisektorin tukemiseen ja likviditeetin parantamiseen. Kriisi osoitti Venäjän oletettuakin suuremman riippuvuuden maailmantaloudesta. Peräti puolet federaation budjettituloista saadaan energiasektorin verotuksesta ja yksityissektorin investoinnit ovat riippuvaisia kansainvälisestä rahoituksesta. Vuoden 2011 budjetissa alijäämä on energiatuotteiden hyvän hintakehityksen ansiosta enää prosentin verran. Öljyn markkinahinta on vuoden takaisesta noussut noin 30 prosenttia, maakaasun noin 20 prosenttia. Talouspolitiikassaan Venäjä on keskittynyt ensisijaisesti talouden ja valuutan vakauttamiseen. Vahvistuneen ruplan arvo vaihtelee keskuspankin ohjauksessa dollarin ja euron koria valvotusti seuraten. Laman johdosta inflaatio aleni vuonna 2010 ennätyksellisen alhaiseen 8,8 prosenttiin, mutta vuonna 2011 inflaatiopaineet ovat jälleen olleet kasvussa. Venäjän bruttokansantuotteen odotetaan tänä vuonna kasvavan 4 5 prosenttia ensisijaisesti kotimaisen kysynnän ja tuotannon kasvun ansiosta. Vuoden lopulla talouskasvun ennakoidaan hidastuvan, kun tuotantokapasiteetti on taas täydessä käytössä. Jatkossa talouskasvu vaatii uusia investointeja ja rakenteellisia uudistuksia. Seuraavina vuosina Venäjä joutuu tekemään vaikeita päätöksiä talousrakenteen suhteen. Talous vaatii modernisointia ja monipuolistamista, investointeja infrastruktuuriin ja vakaiden markkinainstituutioiden luomista. Tämä koskee erityisesti vanhentunutta koneteollisuutta mutta myös suhteellisen modernia energian ja metallin tuotantoa. Keskeinen tulonlähde on jatkossakin energiasektori. Sen investointien houkuttelevuutta vähentävät offshore-hankkeiden kalleus ja tekniset vaatimukset, korkea veroaste ja epävarmuus energiaverotuksen tulevasta linjasta. Lisäksi on luotava juridiset edellytykset ulkomaalaisten yritysten osallistumiselle hankkeisiin. Ulkomaankauppa toipui Venäjän raaka-ainevienti on elpynyt. Raakaöljyn osalta viennin fyysinen määrä lisääntyi vuonna 2010 vain prosentin verran, mutta sen arvo kasvoi 35 prosenttia. Energiatuotteiden osuus viennistä IVY-maiden ulkopuolelle oli vuonna 2010 peräti 70 prosenttia. Metallituotteiden vienti kasvoi myös keskimäärin noin 30 prosenttia erityisesti teräksen, nikkelin ja kuparin maailmanmarkkinoiden kysynnän ja hinnan elpymisen ansiosta. Metallituotteiden vienti kattoi noin 10 prosenttia viennistä. Koneiden ja laitteiden osuus viennistä EU-maihin on supistunut vain noin neljään prosenttiin. Kriisistä on palautunut nopeimmin kulutushyödykkeiden tuonti mukaan lukien henkilöautot, kodinkoneet, kemikaalit ja erityisesti elintarvikkeet. Investointihyö- * Marja Koskela, Marja Liivala ja Lena Sjöblom työskentelevät Suomen Moskovan-suurlähetystön kauppa- ja talouspoliittisessa yksikössä, Kirsi Lipponen poliittisessa yksikössä. Mia Hurtta työskentelee ulkoasiainministeriössä markkinoillepääsyasioiden yksikössä 9

15 Venäjä dykkeiden tuonti ei ole vastaavasti elpynyt, koska investoinnit eivät ole lähteneet käyntiin. Yli puolet Venäjän viennistä suuntautuu EU-maihin. Suurimmat kohdemaat ovat Hollanti, Italia ja Saksa, jotka vastaavat neljännestä koko Venäjän viennistä. Vienti EU-maihin on pitkälti energiatuotteiden vientiä. IVY-maiden osuus viennistä on pysynyt 15 prosentin tasolla, tästä kaksi kolmasosaa suuntautuu Ukrainaan ja Valko-Venäjälle. Kiina oli vuonna 2010 Venäjän suurin yksittäinen tuontimaa 17 prosentin osuudella. EUmaiden osuus Venäjän tuonnista laski hieman ja oli 42 prosenttia vuonna Kiinasta tuodaan ensisijaisesti kulutushyödykkeitä, EU-maista koneita ja laitteita, kemiallisia tuotteita ja elintarvikkeita. Ulkomaiset suorat sijoitukset Venäjälle Ulkomaalaisten suorat sijoitukset kohdistuivat 2000-luvulla erityisesti kaupan alalle, öljyntuotantoon ja kiinteistöalalle. Vuosina 2009 ja 2010 kaupan alan ja kiinteistösektorin sijoitusten määrä romahti, ja suurin osa ulkomaisista sijoituksista pääomaan kohdistui jalostavaan teollisuuteen. Ulkomaalaiset investoinnit strategisiksi katsotuille sektoreille ovat luvanvaraisia, tosin vaatimuksia ollaan vuoden 2011 aikana keventämässä. Ulkomaalaisten suorien investointien vähäinen määrä - 11 miljardia euroa vuonna heijastaa Venäjän heikkoa investointi-ilmapiiriä. Viime vuosina Venäjän asema ulkomaisten investointien osalta onkin heikentynyt suhteessa muihin kehittyviin talouksiin kuten BRICS-maihin. Venäjä sijoittuu Maailmanpankin vuoden 2011 Ease of Doing Business -vertailussa 123. sijalle kaikkiaan 183 maasta, kun vuonna 2010 sijoitus oli 116. Venäjän talouskehitysministeriö on aloittanut investointi-ilmapiiriä parantavan kehitysohjelman ja investointien tarvetta on painottanut myös maan korkein johto, mutta merkittäviä muutoksia ei ole vielä tapahtunut. Suomalaisten yritysten suorat sijoitukset Venäjälle kasvoivat erityisesti vuosina mutta vähenivät vuosina Kumulatiivisesti suomalaiset yritykset ovat tähän mennessä sijoittaneet Venäjälle noin seitsemän miljardia euroa. Venäjälle sijoittaneita suomalaisia yrityksiä lasketaan olevan satakunta. Suurin yksittäinen investointi on Fortumin mittava panostus sähkön ja lämmön tuotantoon. Suomalaiset yritykset toimivat Venäjällä monilla toimialoilla. Alueellisesti suomalaisia investointeja on eniten Luoteis-Venäjällä ja Moskovassa ja sen liepeillä sekä Kalugassa ja Jekaterinburgissa. Suomen ja Venäjän välinen kauppa Lamavuonna 2009 Suomen Venäjän-vienti lähes puolittui. Vuonna 2010 vienti alkoi elpyä, erityisen nopeasti toipui elintarvikkeiden ja kulutushyödykkeiden vienti. Venäjän-viennin arvo oli 4,7 miljardia euroa, kaukana huippuvuosien tasolta, mutta luvussa oli 16 prosenttia kasvua vuoteen 2009 verrattuna. Suomen viennistä pääosa on investointitavaroita, kuten koneita ja laitteita. Venäjä on myös tärkeä kemianteollisuuden tuotteiden ja elintarvikeviennin markkina. Venäjä oli vuonna 2010 noin 10 prosentin vientiosuudellaan Saksan ja Ruotsin jälkeen Suomen kolmanneksi suurin vientimaa. Venäjä on Suomen suurin tuontimaa. Kauppa on Suomelle alijäämäistä, koska Venäjältä tuodaan enemmän kuin sinne viedään. Suomi vie Venäjälle korkean lisäarvon jalostettuja teollisuuden tuotteita ja kulutushyödykkeitä. Suomi tuo Venäjältä pääasiassa energiaa ja raaka-aineita. Energiatuotteiden osuus tuonnista on yli 80 prosenttia. Palveluviennissä kaupan saldo on Suomelle ylijäämäinen. Huomattava osa palveluviennistä on liike-elämän eri palveluja sekä tuloja Venäjältä Suomeen suuntautuneesta matkailusta (680 miljoonaa euroa vuonna 2010). Parantuneet yhteydet nopeajunalla ja laivalla Helsingistä Pietariin edistävät matkailun kehittymistä. Kauttakulkuliikenne Suomen kautta Venäjälle oli vuonna 2010 jälleen kasvussa, mutta henkilöautojen ja matkapuhelimien osalta määrät ovat vielä kaukana vuoden 2008 tasosta. Yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne Valtaa käyttää Venäjällä presidentti Dmitri Medvedevin ja pääministeri Vladimir Putinin muodostama kaksoisjohto, tandem. Presidentin laajoista valtaoikeuksista huolimatta suuri osa venäläisistä pitää pääministeriä edelleen maan tärkeimpänä vallankäyttäjänä. Valtapuolue Yhtenäisen Venäjän puheenjohtajana Putin käyttääkin sekä toimeenpano- että lainsäädäntövaltaa. Puolueella on 2/3 määräenemmistö duumassa ja enemmistö kaikissa alueparlamenteissa. Duumavaalit järjestetään joulukuussa Venäjällä ei ole parlamentarismia eikä hallitusta koota puolueiden edustajista. Poliittiset jakolinjat asioiden valmistelussa kulkevatkin byrokratian sisällä, eivät puolueiden välillä. Kevään 2012 presidentinvaalien lähestyminen näkyy mediassa erilaisina spekulaatioina. Medvedevin 10

16 Venäjä Suomen ja Venäjän välinen kauppa Vienti milj. euroa Tuonti milj. euroa Osuus kokonaisviennistä % % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % Lähde: Tullihallitus Suomesta Venäjälle tehdyt suorat sijoitukset, Nettopääomavirta milj. euroa Sijoituskanta milj. euroa * 2010** Lähde: Suomen Pankki *) ennakkotieto **) ennakkoarvio 11

17 Venäjä ja Putinin ilmoitusta siitä, kumpi asettuu Yhtenäisen Venäjän presidenttiehdokkaaksi, odotetaan eliitin piirissä kuumeisesti. Molemmat ovat ilmoittaneet pitävänsä ehdokkaaksi asettumista mahdollisena. Suuria muutoksia valtarakenteissa ei silti ennakoida. Valtiojohto on korostanut kannattavansa yhteiskunnallisen vakauden säilyttämistä kaikissa oloissa. Arvostelijat puolestaan katsovat tällä linjalla päädyttävän neuvostoaikojen loppuvaiheen tyyppiseen stagnaatioon. Venäjällä ei edelleenkään ole vahvaa oppositiota, ja uusien puolueiden rekisteröinti on tehty vaikeaksi. Medvedev on ajanut voimakkaasti Venäjän modernisaatiota tarkoittaen tällä lähinnä talouden rakenteiden uudistamista ja monipuolistamista. Toistaiseksi modernisaatiokeskustelu on vain hipaissut kysymystä yhteiskunnan laajemmasta modernisaatiosta, vaikka Medvedev on korostanut esimerkiksi puoluelaitoksen vahvistamisen tarvetta. Tutkijapiirit ovat aktiivisesti tuottaneet ehdotuksia talouden ja myös poliittisen järjestelmän muuttamiseksi. Myös hallituksen piiristä on ajoittain esitetty ajatuksia demokraattisten prosessien kehittämistarpeesta. Valtion ohjauksessa toimivat kansalliset televisiokanavat ovat edelleen kansalaisten tärkein uutislähde, jonka kuitenkin erityisesti nuorten ja koulutettujen kaupunkilaisten keskuudessa on osittain korvannut internet. Sosiaalinen media ja internetin blogit tarjoavat kanavan avoimeen ja kriittiseen kansalaiskeskusteluun. Valtio seuraa tarkasti ilmiön kehitystä. Alueelliset erot kansalaisten hyvinvoinnin ja varallisuuden suhteen kasvavat. Rikkain viidennes väestöstä ansaitsee lähes puolet kaikista tuloista, köyhin viidennes vain viisi prosenttia. Tyytymättömyys on lisääntynyt, ja joillakin alueilla on nähty melko laajojakin protesteja. Hallitus on kuitenkin saanut kansalaisilta myös kiitosta jatkaessaan tiettyjen sosiaalietujen, etenkin eläkkeiden, vahvistamista taloustilanteesta huolimatta. Erityistä huomiota on kiinnitetty teollisuuspaikkakuntien tilanteeseen, ja monia taloudellisesti kannattamattomia tehtaita on yhteiskunnallisista syistä tuettu varsin avokätisesti. Sosioekonomisista ongelmista suurin on kaikkialle yhteiskuntaan pesiytynyt korruptio. Venäjän sijoitus Transparency Internationalin korruptiovertailussa on edelleen laskenut. Viimeisimmässä 178 maata käsittäneessä tutkimuksessa Venäjän sijoitus oli 154. Venäjä on ottanut edistysaskeleita korruptiontorjunnan alalla, mutta ei vielä ole liittynyt kaikkiin kansainvälisiin sopimuksiin. Valtionhankintoihin liittyvää korruptiota ei ole saatu kuriin huolimatta sähköisestä kilpailutuksesta. Korruptiotutkintojen hidas eteneminen herättää kansainvälistäkin huomiota ja heikentää arvioita Venäjästä liiketoimintaympäristönä. Paljon huomiota on herättänyt Hermitage Capitalin kavallusjutun ja asianajaja Magnitskin kuoleman pitkittynyt tutkinta. Yritysten toimintaa haittaavat usein mielivaltainen ja jäykkä, muotoseikkoja korostava byrokratia ja tuomiolaitoksen puutteet samoin kuin viime vuosina yleistyneet vihamieliset yritysvaltaukset. Ulkomaisten välimiesoikeuksien päätöksiä on vaikeaa saada toimeenpantua Venäjällä. Presidentti Medvedev on käynnistänyt poliisireformin lainvalvontaelimissä rehottaneen korruption suitsemiseksi sekä tärkeän uudistuksen valitusmenettelyn kehittämiseksi oikeuslaitoksessa. Useimmat liike-elämän ongelmat koskevat yhtä lailla venäläisiä kuin ulkomaalaisiakin yrityksiä. Venäjällä toimivat ulkomaalaista elinkeinoelämää edustavat liitot kuten Association of European Businesses ja American Chamber of Commerce tekevät kiinteää yhteistyötä Venäjän hallituksen kanssa epäkohtien korjaamiseksi. Ne ovat hyviä vaikutuskanavia aktiivisille yrityksille. Suomen kansallisia vaikuttamiskeinoja ovat poliittisen tason tapaamiset ja tiivis virkamiesyhteistyö mukaan lukien Suomen ja Venäjän hallitustenvälinen talouskomissio toimiala- ja aluetyöryhmineen. EU:n ja Venäjän välillä tehdään paljon käytännön tason yhteistyötä taloussuhteiden toimivuuden parantamiseksi. Tuoreena esimerkkinä on EU:n ja Venäjän välinen modernisaatiokumppanuus. Myös Suomi ja Venäjä allekirjoittivat kahdenvälisen modernisaatiokumppanuusjulistuksen maaliskuussa Pääministeri Putinin toimeksiannosta vuoteen 2020 ulottuvaa Venäjän talouden kehitysstrategiaa muokataan uusiksi nimekkäiden ekonomistien johdolla, kaikkiaan 21 asiantuntijatyöryhmän voimin. Strategialuonnoksen on määrä siirtyä poliittiseen käsittelyyn elokuussa ja se on määrä hyväksyä vuoden 2011 loppuun mennessä. Venäjän hallintoa on toisinaan arvosteltu liiallisestakin ohjelmatehtailusta. Eri toimialoilla on viime vuosina hyväksytty kymmenittäin raskaita strategiaohjelmia, joiden toimeenpano on rakentunut tyypillisesti massiivisten mutta tehottomien valtionohjelmien varaan. 12

18 Venäjä Sääntely-ympäristön kehitys Venäjän taloudessa valtiolla on poikkeuksellisen vahva rooli. Valtio asettaa pelisäännöt eli määrää liiketoiminnan sääntelystä, mutta osallistuu myös taloudellisena toimijana itse peliin omistamiensa pankkien ja suuryritysten kautta. Valtion talouskriisin aikana yrityksille myöntämät tuet vielä lisäsivät sen omistuksia yrityksissä. Valtion osuus bruttokansantuotteesta on arviolta noin puolet, joillakin sektoreilla vielä enemmän. Valtio on Venäjällä myös suuri asiakas, ja julkisen sektorin laajuudesta johtuen valtionhankinnat edustavat merkittävää erillistä, ulkomaalaisilta yrityksiltä käytännössä yleensä suljettua markkinalohkoa. Valtion ongelmalliseksi tunnustettu kaksinainen rooli ja tehottomuus omistajana eivät ole kuitenkaan johtaneet käytännön toimiin sen omistajanroolin kaventamiseksi. Hallitus on kyllä julkaissut luettelon lähivuosina yksityistettävistä yrityksistä, mutta pääosin kyse on vähemmistöosakkuuksista. Presidentti Medvedev on ohjeistanut poistamaan ministerit ja virkamiehet valtionyritysten johtokunnista, mutta tämä ei silti vähennä valtion tosiasiallista valtaa kyseisissä yrityksissä. Erilaiset kilpailun rajoitukset ovatkin Venäjän talouden keskeisiä ongelmia. Niitä valvovalla viranomaisella, antimonopolivirastolla, ei ole riittävää vaikutusvaltaa suurimpien, usein valtio-omisteisten yhtiöiden suhteen. Toisaalta sille annetut valtuudet määrätä sanktioita tavallisille yrityksille ovat osin ylimitoitettuja. Epäkohtia pyritään korjaamaan valmistelussa olevalla kolmannella kilpailulakipaketilla. Virasto itse on todennut erilaisten kartellien olevan Venäjän talouden suurin ongelma. Venäjän poliittinen johto valvoo tarkasti kuluttajahintojen nousua, ja nousupaineiden hillitsemiseksi saatetaan äkillisesti määrätä komentotaloudesta tuttuja ohjaustoimia kuten hintarajoituksia. Talouspolitiikan arvaamattomuutta lisää vastuiden jakautuminen lukuisten ministeriöiden kesken. Venäjän sääntely-ympäristön kehittymisen kannalta ajankohtaisin kysymys on maan WTO-jäsenyyden toteutumisajankohta. Vuonna 2010 Venäjä jälleen kiihdytti panostustaan neuvotteluihin, ja ennen vuoden loppua se pääsi sopimukseen merkittävimmistä kahdenvälisistä kysymyksistä USA:n ja EU:n kanssa. Muun muassa Suomelle tärkeistä puutulleista saavutettiin ratkaisu eikä Venäjä ilmoituksensa mukaan nosta nykyistä tullitasoa ennen jäsenyyttä. Jäsenyyden toteutuminen edistäisi myös EU:n ja Venäjän perussopimuksen uusimisneuvotteluja luoden pohjaa mahdolliselle vapaakauppajärjestelylle. Venäjä on kuitenkin ilmoittanut alkavansa noudattaa WTO-sitoumuksiaan vasta jäsenyyden astuttua voimaan. Koska maa ei ole viime vuosina pystynyt monipuolistamaan ja uudistamaan talouttaan riittävästi ja sillä on raaka-aineiden lisäksi vain harvoja vientituotteita, se on erityisesti laman iskettyä käyttänyt monia keinoja kotimaisen tuotannon suojelemiseksi. Näistä eniten haittaa ulkomaankaupalle aiheuttavat vuoden 2009 alusta lähtien asetetut tuontitullien korotukset. Väliaikaisiksi toimenpiteiksi tarkoitetut korotukset vakinaistettiin myös osaksi tulliliiton uutta yhteistä ulkotullia vuoden 2010 alusta. Jatkossakin Venäjä aikoo käyttää tariffipolitiikkaa erityisesti kilpailukyvyttömien alojen tukena. Korkeiden tuontitullien avulla pyritään varmistamaan, että mahdollisimman monet ulkomaiset toimijat päätyisivät investoimaan Venäjälle rakennettaviin tuotantolaitoksiin. Investointeja pyritään myös edistämään ulkomaalaisille toimijoille myönnettävien etuuksien kautta, joihin on liitetty erilaisia rajoja kotimaisen valmistuksen osuudelle oman tuotannon kehittämiseksi. Esimerkiksi autoteollisuudessa komponenttien maahantuonti edullisella tariffilla aiotaan sitoa velvoitteeseen valmistaa Venäjällä vähintään autoa vuodessa (tähän saakka raja on ollut ). Venäjällä tehdään usein ero paikallisen ja ulkomaisen valmistajan välillä. Ensin mainittu voi saada valtion tilauksia ja tukirahoitusta. Ulkomaalainen yritys voi vain tietyin edellytyksin saada paikallisen valmistajan statuksen. Venäjä suojaa myös elintarvikesektoriaan noudattaen omavaraisuuteen tähtäävää elintarviketurvallisuusdoktriinia. Keskeistä tässä on tiukka ja läpinäkymätön tapa soveltaa mutkikkaita terveys- ja kasvinterveysmääräyksiä. Huonon satovuoden 2010 seurauksena Venäjä kielsi viljanviennin, ja toistaiseksi kieltoa on päätetty jatkaa syksyyn 2011 asti. Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin välillä otettiin vuonna 2010 käyttöön tulliliiton yhteinen ulkoinen tariffi. Lisäksi tulliliiton tullikoodeksi astui voimaan ja tullauksen säännöt yhtenäistettiin. Venäjän ja Valko- Venäjän tulliraja on teoriassa poistettu ja Kazakstanin rajan osalta on ilmoitettu, että se poistetaan Tämän jälkeen luovutaan tulliliiton jäsenmaissa tuotettujen tavaroiden tullauksesta sekä otetaan kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan osalta käyttöön tuontitullien ja valmisteverojen tilitys- ja jakomekanismi. Tulliliiton voimaanastuminen ei ole vaikuttanut tavaratuontiin Suomen ja Venäjän välisen rajan kaut- 13

19 Venäjä ta. Myönteisiä puolia ovat tavarakuljetusten oleellinen helpottuminen tulliliiton sisällä sekä transitokuljetusten helpottuminen esimerkiksi Kazakstaniin. Mutkikas kansallinen teknisen sääntelyn järjestelmä vaikeuttaa tuontia ja myös hidastaa uusien teknologioiden markkinoille tuloa ja käyttöönottoa Venäjällä. Tulliliiton tavoite on yhdenmukaistaa teknisen sääntelyn järjestelmänsä. Tulliliitto on ilmoittanut käyttävänsä sääntelyuudistuksen pohjana sekä kansallisia määräyksiä että EU:n harmonisoituja määräyksiä, ja Venäjä on jo hyväksynyt eräiden EU:n teknisten standardien käyttöönoton. Presidentti Medvedev on esimerkiksi ehdottanut EU-standardien laajempaa käyttöönottoa muun muassa rakennusprojekteissa. Käytännössä ei kuitenkaan ole vielä nähtävissä, että tulliliiton sääntely olisi lähentynyt merkittävästi suhteessa EU:n sääntelyyn. Vuoden 2010 alkupuolella Venäjä poisti pakollisen sertifioinnin useiden tuotteiden osalta. Näille tuotteille riittää nyt valmistajan antama vastaavuusvakuutus. Helpotukseksi tarkoitettu uudistus on kuitenkin käytännössä aiheuttanut myös ongelmia, kun viranomaiset ovat vaatineet vastaavuusvakuutuksen lisäksi myös vapaaehtoista sertifiointia. Venäjä on tullilaitoksensa kehittämisohjelman mukaisesti alkanut siirtää tullaustoimintaa maan ulkorajoille perusteena suurkaupunkien liikennetilanteen helpottaminen ja aluepoliittiset päämäärät. Käytännössä tulliasemia sisämaassa on lakkautettu ennen kuin rajoille on perustettu korvaavaa tullaus- ja varastointikapasiteettia, mikä on johtanut eriasteisiin tullauksen ongelmiin. EU:n ja Venäjän välillä käynnistettiin vuoden 2009 alussa tullaustietojen sähköisen välittämisen pilottihanke, niin sanottu NCTS/TIR -projekti. Hankkeen tullausta nopeuttavat vaikutukset ovat olleet rajalliset muun muassa siksi, että EU:n välittämä tietosisältö on suppeampaa kuin Venäjän laki edellyttää. Puuttuva tieto pitää lisätä Venäjän tullin tietokantoihin käsin. Harmaa maahantuonti Venäjälle on edelleenkin merkittävä ongelma, joka muun muassa vääristää kilpailutilannetta markkinoilla rehellisesti toimivien yritysten vahingoksi. Tavara- ja matkustajamäärien jälleen kasvaessa on tärkeää turvata rajainfrastruktuurin riittävä määrä ja taso. Vaalimaan rajanylityspaikalla raskas liikenne erotetaan matkustajaliikenteestä. Myös Nuijamaan ja Imatran tullitoimipaikat vaativat saneerausta vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Venäjän väestö on ikääntymässä ja pienentymässä. Tämä merkitsee huoltosuhteen heikkenemistä ja eläkemenotaakan kasvua. Paikatakseen eläkerahastojen ja muiden sosiaalirahastojen alijäämää hallitus päätti vuoden 2011 alusta nostaa yritysten maksamaa sosiaaliveroa aiemmasta 26 prosentista 34 prosenttiin. Maan poliittinen johto on vastalauseiden vuoksi ilmoittanut, että sosiaaliveroa taas lasketaan ensi vuonna, mutta vastavuoroisesti veron palkkakattoa korotetaan. Myös muita veronkorotuksia on harkinnassa, maakaasun vientiveroa korotettiin myös vuoden alusta ja polttoaineiden verotustasoa nostetaan kahdessa vaiheessa tänä ja ensi vuonna. Ensi vuonna korotetaan myös alkoholin ja tupakan tuotantoveroja. Yhtiöiden voittoveroa ja henkilöiden tuloveroa ei näillä näkymin olla lähivuosina korottamassa. Venäjällä on edelleen erittäin edullinen henkilöverotus (13 prosentin tasavero) sekä suhteellisen alhainen yhtiöverotus (24 prosenttia), joskin menojen vähennyskelpoisuuden tiukat rajoitukset nostavat todellista veroastetta. Yleisarvio Talouden modernisaatio on Venäjällä jo yleisesti hyväksytty tavoite. Samalla se on laaja käsite, joka voi merkitä monia eri asioita. Poliittisena tahdonilmauksena se on tärkeä. On myönteistä, että Venäjällä on alettu nähdä ulkomaalaiset investoinnit tavoiteltavana asiana. Myös konkreettisia avauksia investointiedellytysten parantamiseksi on tehty. Esimerkiksi ulkomaalaisten liikkumista, ulkomaalaisia investointeja strategisiksi katsotuille sektoreille, rakennuslupien saamista ja erilaisia teknisluonteisia viranomaismääräyksiä aiotaan jatkossa helpottaa. Venäjä on kuitenkin näin vasta poistamassa sellaisia esteitä, joita useimmissa muissa maissa ei ole. Viime vuosina maan sijoitus yritystoimintaa kuvaavissa vertailuissa on hälyttävästi laskenut. Venäjän pitäisi kiirehtiä uudistuksia päästäkseen tavoittelemaansa kehityksen eturintamaan. Moskovasta halutaan tehdä kansainvälinen rahoituskeskus ja Skolkovon innovaatiokaupungista Piilaakson kaltainen osaamiskeskittymä. Megaluokan hankkeet, kuten Sotshin olympialaiset 2014 ja jalkapallon maailmanmestaruuskisat vuonna 2018, vauhdittavat infrastruktuurin rakentamista. Nämä hankkeet ovat kuitenkin vasta käynnistymässä. Toteutuessaankin ne koskenevat lähinnä harvoja suuryrityksiä. Oleellisia ovat toimet, joilla parannetaan yleistä liiketoimintailmapiiriä, joka kärsii jäykästä byrokratiasta, korruptiosta ja alati muuttuvista olosuhteista. 14

20 Venäjä Merkittävin lähitulevaisuuden odotus kohdistuu Venäjän WTO-jäsenyyteen. Se näyttää myös olevan lähempänä kuin koskaan aikaisemmin, mutta työtä on vielä jäljellä. Venäjän jäsenyys alentaisi eräitä tullitariffeja ja sitoisi maan sääntöpohjaiseen kauppajärjestelyyn sekä edistäisi maan kehitystä paremmin ennustettavana ympäristönä liiketoiminnan harjoittajille. Venäjä on pyrkimässä myös OECD:n jäseneksi. Järjestön jäsenyydelle on asetettu korkeat vaatimukset, joiden täyttämiseen voi vaikuttaa vain hakijamaa itse, joka saa prosessin aikana järjestöltä tukea vaadittavien uudistusten läpiviemiseksi. Venäjä voikin halutessaan hyötyä paljon OECD:n toimintaperiaatteesta, yhdessä oppimisesta. Venäjän talouskasvun potentiaalia alentavat seuraavan vuosikymmenen aikana väestön ikääntyminen ja työvoimapula, heikosti kehittyneen infrastruktuurin asettamat rajoitukset ja teollisuuden vanhentunut konekanta. Ilman uusinvestointeja potentiaalinen pitkäaikainen talouskasvu voi jäädä parin kolmen prosentin tasolle. Lisäksi valtion merkittävä rooli taloudessa alentaa tehokkuutta. Laajamittainen yksityistäminen, investointien kasvattaminen ja markkinoiden vapauttaminen kilpailulle voisivat nostaa talouskasvua yli viiden prosentin vuosivauhtiin. Alueelliset erot Venäjällä ovat kasvussa myös mitä tulee investointien kohteluun. Kaluga ja Tatarstan mainitaan useimmiten investointiystävällisinä alueina, mutta muitakin on. Tavallisen kunnallistekniikan kuten kaasu-, sähkö- ja vesijohtojen hankkiminen on Venäjän alueilla edelleen yleisimpiä investointien käytännön ongelmia. Toimiva yhteistyösuhde aluehallintoon voi auttaa ongelmien ratkaisussa. Teollisuuspuistojen perustaminen eri puolille Venäjää on kehittyvä toimintamalli, joka helpottaa yritysten sijoittumista. Erityistalousalueet jäykkine sääntöineen eivät sen sijaan ole juuri houkutelleet ulkomaalaisia sijoittajia. Osaavasta mutta kohtuuhintaisesta työvoimasta alkaa olla jälleen niukkuutta. Energiatulot tarjonnevat Venäjälle jokseenkin suotuisat kasvunäkymät lähivuosina. Teollisuuden ja rakennuskannan välttämättä edessä oleva uudistaminen luo liiketoimintamahdollisuuksia. Energiatehokkuus ja bioteknologiat, ympäristö- ja vesiteknologia ja Cleantech ovat uusia potentiaalisia kasvualoja. Jalkapallon MM-kisojen isäntämaana vuonna 2018 Venäjä aikoo esitellä suuren joukon kaupunkeja, joita samoin kuin liikenneinfrastruktuuria tullaan tulevina vuosina kunnostamaan. Yhteyksien parantuessa Venäjä myös kansainvälistyy aiempaa nopeammin. Yksityissektori on Venäjällä hyvinkin ketterä, ja kehitys voi olla nopeaa, kuten tele- ja palvelusektorin nousu ovat osoittaneet. Menestyksekäs toimiminen Venäjän markkinoilla edellyttää tiivistä läsnäoloa, kielen ja tapojen hallintaa sekä paikallisen liiketoimintakulttuurin tuntemusta. 15

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä 1) Venäjä yhä tärkeä Suomen taloudelle 2) Sanktiot eivät ole pääsyy Venäjän-vientimme laskuun 3) Venäjä suuri mahdollisuus, muttei lähitulevaisuudessa 4) Venäjän

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

KANSAINVÄLISTYMIS- JA KAUPANESTEKYSELY

KANSAINVÄLISTYMIS- JA KAUPANESTEKYSELY KANSAINVÄLISTYMIS- JA KAUPANESTEKYSELY Vastausohjeita: Aluksi pyydämme teitä täyttämään yritystänne koskevia tietoja. Tämän jälkeen kysely on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tiedustelemme yrityksenne

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

YRITYSKYSELY EU:N VAPAAKAUPPASOPIMUSNEUVOTTELUISTA USA:N JA JAPANIN KANSSA

YRITYSKYSELY EU:N VAPAAKAUPPASOPIMUSNEUVOTTELUISTA USA:N JA JAPANIN KANSSA YRITYSKYSELY EU:N VAPAAKAUPPASOPIMUSNEUVOTTELUISTA USA:N JA JAPANIN KANSSA Euroopan unioni on aloittelemassa neuvotteluita kaupan vapauttamisesta USA:n ja Japanin kanssa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat

Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat Osastopäällikkö Markku Keinänen 30.9.2015 Kauppasopimukset on trendi EU-USA -sopimus (TTIP) : 50 % maailman bkt:sta USA-Tyynimeri sopimus (TPP) : 40 % maailman bkt:sta

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari Hannu Piekkola Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari 17.9.2009 Vaasa 13.00 SEMINAARIN AVAUS JA ALUSTUS Johtaja Jouko Havunen ja kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola, Vaasan yliopisto (tilaisuuden

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Leif Fagernäs: Arvioita yritysten toimintaympäristöstä. EK:n toimittajaseminaari 29.4.2009, Haikko

Leif Fagernäs: Arvioita yritysten toimintaympäristöstä. EK:n toimittajaseminaari 29.4.2009, Haikko Leif Fagernäs: Arvioita yritysten toimintaympäristöstä EK:n toimittajaseminaari 29.4.2009, Haikko Arvioita yritysten toimintaympäristöstä Maailma ei palaa taantuman jälkeen entiselleen Globaalin kysynnän

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2011 Handel Trade Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Suomen metsäteollisuusvienti ja tuonti v. 2004-2011(1-3) 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos 05.03.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Sähköiset palvelut Virossa Viron talouden kehitys (1) BKT per capita vuonna 2012

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä?

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? 14.5.2009 Itämeri-foorumi Turku Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Talousnäkymät heikentyneet nopeasti Itämeren alueella BKT:n kasvu,% Maailma

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa BoF Online 2008 No. 1 Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa Heidi Schauman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010. Kyösti Siponen

Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010. Kyösti Siponen Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010 Kyösti Siponen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Suomen elintarvikeviennin osuus = 0,16 % koko maailman elintarvikkeiden viennistä World Trade

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

AEO. Authorised Economic Operator. Vastavuoroisen tunnustaminen tilannekatsaus. AEO-toimijapäivä 3.9.2014 1

AEO. Authorised Economic Operator. Vastavuoroisen tunnustaminen tilannekatsaus. AEO-toimijapäivä 3.9.2014 1 T AEO Authorised Economic Operator Vastavuoroisen tunnustaminen tilannekatsaus AEO-toimijapäivä 1 1) AEO-ohjelmien vertailu teoriassa TUNNUSTAMISEN VAIHEET - hakemus-, arviointiprosessi, kriteerit ja edut

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Time Magazine 1966 "Online Shopping Will Flop" { Miksi komissio miettii verkkokaupan markkinavalvontaa erikseen? 1. Tuoteturvallisuusdirektiivin

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 AVAIMESI VAHVAAN VARAINHOITOON Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 Markus Salin Salkunhoitaja Elina Pankkiiriliike Oy www.elinavh.fi Elina Pankkiiriliike Oy Elina on sitoutumaton kotimainen varainhoitoyhtiö

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa Keski-Aasia - Stanit muutoksessa Kuva: Afghanistan and Central Asia Research Information Indiana University, Bloomington, Indiana 2 Keski-Aasia - stanit muutoksessa Kazakstan, Kirgistan, Tadžikistan, Turkmenistan,

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 8.12.2010 2010/0222(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan

Lisätiedot

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Sanna Aspola, Berggren Oy Ab 26.3.2013 Kansalliset oikeudet kansainvälisellä kentällä Kansainväliset viranomaiset, järjestöt ja sopimukset

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 Vitamiinien tarpeessa Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 MAAILMANTALOUS PARANTAA MENOAAN Maailmantalous toipuu vanhojen teollisuusmaiden johdolla Kasvun moottoreita ovat mm. Yhdysvallat ja Iso-Britannia

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Eurooppa on vaarassa menettää asemiaan II. Mikä Euroopassa on vialla?

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC Open Market Index 2013 Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC OPEN MARKET INDEX INTRO ICC OPEN MARKET INDEX 2013 Tausta Talouden taantumassa yrityselämässä koettiin huolta markkinoilla

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

ILMOITA KAUPANESTEESTÄ

ILMOITA KAUPANESTEESTÄ ILMOITA KAUPANESTEESTÄ Vastausohjeita: Kohdissa 1-13 luetellaan yleisimpiä yritysten kohtaamia kaupan ja investointien esteitä estetyypeittäin luokiteltuina. Kuvailkaa yrityksenne kohtaama kaupaneste merkitsemällä,

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00)

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 13.11.2014 2014/0250(COD) TARKISTUKSET 1-10 Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot