Digimaan kartta. Puheenvuoroja digitaaliseen tietohuoltoon. Toimittanut Kirsti Kekki ja Oili Salminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Digimaan kartta. Puheenvuoroja digitaaliseen tietohuoltoon. Toimittanut Kirsti Kekki ja Oili Salminen"

Transkriptio

1 Digimaan kartta Puheenvuoroja digitaaliseen tietohuoltoon Toimittanut Kirsti Kekki ja Oili Salminen

2 ISBN Julkaisija Opetusministeriö Kansi Riitta Forsman Taitto Jussi Vuori Paino Edita Prima Oy

3 Sisällysluettelo Esipuhe Kirsti Kekki 5 Digituotteet ja palvelupaikat Yhteistyötä virtuaalimaailmassa Kirsti Kekki Tietohuolto merkitysten yhteiskunnassa Hannele Koivunen Yleinen kirjasto laajentaa kansalaisen maailmaa Jouni Juntumaa Digitietoa kaikille Katariina Kiiliäinen ja Markku Leino Julkisen sektorin tieto ja kirjastot Maija Jussilainen Kirjastot globaaleja tiedontallennus- ja hakupalvelujen luojia ja käyttäjiä Jarmo Saarti Kirjasto kirjailijoiden ja käyttäjien oikeuksien välissä Liisa Kirves Voisiko kirjasto-osaamista tuotteistaa kaupallisesti? Tuula Haavisto Digiajan säilyttäminen huomisen historia Digitaalisten aineistojen säilyttäminen Juha Hakala ja Jani Stenvall Sähköisen aineiston pitkäaikaissäilytys Markku Mäenpää Arkistolaitos säilyttää ja digitoi Eljas Orrman SÄHKEellä säilytystä kuntoon Riku Moisio Museokokoelmat katsottaviksi kotonakin Sirkka Valanto Digimaan asukkaiden tiedot, taidot ja palvelut Informaatiosta keskusteluun virtuaalikirjastoissa Kimmo Tuominen Kuka opettaisi tiedonhakutaitoja? Marja-Riitta Papunen Digitaalinen tietohuolto sähköisen asioinnin voimanlähteenä Rami Heinisuo Tutkija digimaassa Maria Forsman Kansalainen digitaalisen tiedon arjessa Marja-Liisa Viherä Kirjoittajat Termistöä DIGIMAAN KARTTA 3

4 Esipuhe Mistä oikein puhutaan, kun puhutaan digitaalisesta tietohuollosta? Mitä se sisältää? Mitä mielikuvia se luo? Terminä digitaalinen tietohuolto on vielä vakiintumaton, ja sitä käytetäänkin usein asiaa sen kummemmin määrittelemättä. Digitaalinen tietohuolto -työryhmä, joka on yksi opetusministeriön sisältötuotantoryhmistä, on määritellyt sen seuraavasti: Digitaalisen tietohuollon tavoitteena on edistää tiedon ja kulttuurin saatavuutta kansalaisten tietoyhteiskunnassa, erityisesti digitaalisessa ympäristössä, vähentää kansalaisen verkkotiedon ja palvelujen hankinnan monimutkaisuutta elämän eri vaiheissa sekä helpottaa arkitiedon saatavuutta. Digitaalisen tietohuollon työryhmän jäsenet vuonna 2002 ovat: tutkimusjohtaja Marja-Liisa Viherä Sonera Oyj:stä (puheenjohtaja), kehittämisjohtaja Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjastosta, kirjastonjohtaja Tuula H. Laaksovirta Eduskunnan kirjastosta, kehittämispäällikkö Erkki Lounasvuori Tilastokirjastosta, ylitarkastaja Anne Luoto-Halvari opetusministeriön tiedepolitiikan yksiköstä, konsultointijohtaja Klaus Oesch PCA Infocom Finance Oy:stä, kirjastotoimenjohtaja Helvi Puolakka Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastosta, johtaja Tuomo Räsänen WSOY:stä ja kirjastonjohtaja Kimmo Tuominen Helsingin yliopistosta ja sihteerinä toimii kulttuuriasiainneuvos Kirsti Kekki opetusministeriön viestintä- ja kulttuuriyksiköstä. Määrittelyssämme keskeistä ovat kansalaiset ja heidän tarpeensa. Niin ikään verkkotiedon ja palvelujen saavutettavuus kaikissa elämän tilanteissa on yksi päämääristä. Suomalaiset ovat kirjastojen suurkuluttajia ja luottavat niiden tarjontaan ja laatuun. Myös tietoyhteiskunnassa kirjastojen merkitys on suuri. Se on jopa entisestään korostunut, koska kirjastot voivat estää ihmisten syrjäytymistä digitaalisen tiedon lähteiltä. Kaikilla ei ole mahdollisuuksia tai varaa hankkia laitteita ja verkkoyhteyksiä kotiin. Kaikki eivät osaa tai opi ilman ohjausta käyttämään verkossa olevaa tietoa. Kirjasto voi olla paikka, missä jokaiselle kansalaiselle tarjotaan mahdollisuus osallistua tietoyhteiskunnan toimintaan. Yleisen kirjaston rooli on muuttunut kirjakirjastosta hybridikirjastoksi, jolla on entistä tärkeämpi rooli kansalaisten tietoyhteiskuntataitojen opastamisessa aina peruskoulusta elinikäiseen oppimiseen. Me suomalaiset emme kamppaile yksin kirjastojen roolin muutoksessa, saati digitaalisen tietohuollon parissa. Jo vuonna 1997 Euroopan unioni määritteli tietoyhteiskunnan kirjaston hybridikirjastoksi, jossa tietoa on saatavilla painetun aineiston lisäksi myös muissa aineistomuodoissa ja DIGIMAAN KARTTA Esipuhe 5

5 tietoverkossa. Euroopan Parlamentissa hyväksytyssä mietinnössä vuodelta 1998 Kirjaston rooli modernissa yhteiskunnassa korostetaan kirjastojen perinteisen tehtävän, tiedon järjestämisen merkityksen korostumista digitaalisessa ympäristössä. Useassa maassa on hallitusohjelmaan sisällytetty ohjelmia, joilla kirjastot mukautetaan tietoyhteiskuntaan. Useimmiten silloin on kyse uusista medioista ja digitaalisesta tietohuollosta. EU:n eeurope toimintaohjelmaan sisältyy kohta Modern online public services/e-government/public Internet access points. Siinä tavoitteena on tarjota kaikille kansalaisille vaivaton pääsy Internetiin ja mahdollisuus osallistua aktiivisesti tietoyhteiskuntaan. Julkaisussamme on artikkeleita, jotka käsittelevät digitaalisten aineistojen tuottamista, digitaalisia sisältötuotteita ja niiden jakeluteitä ja keinoja, arkistointia ja tekijänoikeuksia. Emme ole unohtaneet myöskään kansalaisia, joiden arjessa digitaalisen tiedon merkitys yhä kasvaa työssä, opiskelussa ja vapaa-aikana. Digimaan kartta. Puheenvuoro digitaaliseen tietohuoltoon on lajissaan ensimmäisiä yrityksiä koota yhteen aihepiiriä sivuavia teemoja. Se ei suinkaan kata koko digitaalisen tietohuollon kenttää. Puheenvuoron artikkelit edustavat kirjoittajiensa näkemyksiä; niitä ei ole yritettykään yhdenmukaistaa. Julkaisu kokonaisuutena pyrkii toteuttamaan digitaaliselle tietohuollolle asetettuja Suomen ja Euroopan unionin tavoitteita sekä niitä tavoitteita ja suosituksia, joita Kirjastopoliittinen ohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia ovat linjanneet. Toivomme, että puheenvuoromme käynnistää keskusteluja, hankkeita ja toimenpiteitä sekä antaa virikkeitä kirjoittaa ja julkaista aiheeseen liittyvää materiaalia. Puheenvuoron artikkeleiden toimittamisesta on allekirjoittaneen rinnalla vastannut Oili Salminen TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:stä. Aineiston kommentaattorina on toimitusvaiheessa toiminut yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Maria Forsman Åbo Akademin informaatiotutkimuksen laitokselta. Helsingissä marraskuussa 2002 Digitaalisen tietohuollon työryhmän puolesta 6 Kirsti Kekki Opetusministeriö

6 Digituotteet ja palvelupaikat DIGIMAAN KARTTA 7

7 Yhteistyötä virtuaalimaailmassa KIRSTI KEKKI Opetusministeriö Tietoyhteiskunnan peruspilareihin kuuluu tiedon saatavuus ja saavutettavuus. Yksittäiselle kansalaiselle yleinen kirjasto on edelleen se paikka, joka edustaa tiedon avointa saatavuutta. Informaation määrän nopea kasvu luo haasteen arkistoinnille ja säilyttämiselle. On linjattava yhteisellä sopimuksella, mitä säilytetään ja jaetaan, jotta kansalaisten tietoyhteiskunta voisi toteutua. Virtuaalimaailmassa yhteistyö korostuu. Digitaalisen kuilun kaventaminen Digitaalisen tietohuollon tavoitteena on edistää tiedon ja kulttuurin saatavuutta kansalaisten tietoyhteiskunnassa, erityisesti digitaalisessa ympäristössä, vähentää kansalaisen verkkotiedon ja palvelujen hankinnan monimutkaisuutta elämän eri vaiheissa sekä helpottaa arkitiedon saatavuutta, todetaan opetusministeriön Digitaalisen tietohuoltotyöryhmän tavoitteissa. Tietoyhteiskunta-ajattelun lähtökohtana on, että kansalaiset käyttävät jatkuvasti tietoa. Kuitenkin vain osa väestöstä voi tai haluaa käyttää tietoyhteiskunnan uuden teknologian tuomia mahdollisuuksia ja välineistöä. Alle 15-vuotiaista 97 % pääsee tietokoneen ääreen, vuotiaista miehistä sen sijaan 32 % ja samanikäisistä naisista ainoastaan 18 %. Alle 15-vuotiaista pojista 66 %:lla on mahdollisuus käyttää Internetiä, samanikäisistä tytöistä 55 %. Pojista 42 %:lla on oma sähköpostiosoite, tytöistä 32 %:lla. Vähintään yksi sähköpostiosoite on noin puolella vuotiaista. Kymmenenvuotiaista 80 % käyttää tietokonetta koulussa. Aikuisista %:lla on sähköpostiosoite. Yli 60-vuotiaat käyttävät yleisesti ottaen tietokoneita, Internetiä tai sähköpostia hyvin vähän. (Lähde: Tilastokeskus 2000.) Koska yhä suurempi osa kansalaisille tärkeästä ja olennaisesta tiedosta on saatavilla sähköisessä muodossa, on tietoyhteiskuntataitojen ulkopuolelle jääminen pyrittävä estämään kaikin keinoin. Digitaalisen kuilun (have and have nots) kaventamiseksi digitaalisen tietohuollon merkitys etenkin tulevina vuosina on kasvava. 8 Tietoyhteiskunnassa ongelmana ei ole se, etteikö tietoa ja kulttuuria olisi saatavilla, vaan se, että suuresta tieto- ja palvelumäärästä yksittäisen kansalaisen on vaikea valita relevanttia, luotettavaa tietoa. Informaatiota on liikaa ja se sijaitsee useassa eri paikassa ja muodossa. Olennaisempaa on löytää oikeaan aikaan muutama itselle tärkeä tieto kuin tietolähdettä.

8 Kirjastolakia uudistettaessa vuonna 1998 eduskunta lisäsi lakiehdotukseen uuden kappaleen: Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Lain mukaan kuntien kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia paitsi sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen myös jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Hallituksen ohjelmassa todetaan: Yleinen kirjasto on kansallinen sivistys- ja kulttuuritarjonnan peruspilari, joka tukee koko väestön sivistyspyrkimyksiä. Kirjastopalveluja kehitetään osana kansalaisten tietoyhteiskunnan edistämistä. Kansalliskulttuurin digitointi ja sen saaminen kansalaisten ulottuville on digitaalisessa tietohuollossa yksi keskeinen asia. Yhä enemmän keskustellaan sähköisen aineiston arkistointiongelmista. Kansallisesti tärkeän aineiston digitoinnilla estetään relevantin tiedon katoaminen saatavilta. Huomisen muistin, digitaalisen sisällön säilyttäminen tuleville sukupolville on kiireinen ja ajankohtainen ongelma, joka vaatii pikaisia ratkaisuja. Tiedon ja kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus Tiedon saatavuudella tarkoitetaan tässä tietoa, joka halutaan periaatteessa kaikkien saataville aineistomuodosta, tekniikasta, asuinpaikasta, koulutustasosta ja taloudellisesta varallisuudesta riippumatta. Valmis kansalaisen tietoyhteiskunta on sellainen, joka tavoittaa kaikki ja jonka jäsenet hallitsevat itselleen relevantin tiedon tuloksellisen käytön, tiedonhallintataidon. Saavutettavuudella tarkoitetaan, että palvelut ovat helposti saatavilla ja että ne ovat sellaisessa muodossa, että palveluiden tarvitsija voi käyttää niitä. Suomessa yleiset kirjastot edustavat yksittäiselle kansalaiselle tasapuolista tiedon avointa saatavuutta ja saavutettavuutta. Olennaista on, että saatavilla on osaavaa henkilöstöä. Kirjastossa opastusta ei ole vain neuvonta ja ohjaus, vaan myös kokoelmien ja aineistojen järjestäminen siten, että tietoa ja elämyksiä on löydettävissä ja käytettävissä mielekkäästi. Tiedon saavutettavuutta voidaan tutkia eri tavoin, kuten esimerkiksi vastakkainasetteluilla nuoret/vanhat, koulutetut/ei-koulutetut, työssä käyvät/työttömät, maaseutu/kaupunki, naiset/miehet tai ihmiset voidaan jakaa niihin, joilla on tietoyhteiskunnan kansalaistaidot, informaatiolukutaito, tietokonelukutaito, tiedonhakutaito ja niihin, joilta puuttuvat mainitut taidot. DIGIMAAN KARTTA Digituotteet ja palvelupaikat 9

9 Sähköisessä muodossa välitettävän aineiston määrä on kasvanut nopeasti. Tiedon ja aineiston määrä on moninkertaistunut muutamassa vuodessa. Sähköiset kirjat ja sähköinen kauppa tuovat uudenlaisia muutoksia mm. kirjastojen toimintaan. Kirjan rinnalle on tullut ja tulee uusia aineistomuotoja. Tietoyhteiskunnassa kuitenkin yleinen kirjasto on edelleen se paikka, jossa on saatavilla laaja valikoima kaunokirjallisuutta sekä sanomalehti- ja aikakauslehtiä painetussa muodossa. Kasvava osa maailman kulttuuria, opetusta, tiedettä ja julkisen sektorin aineistoa tuotetaan tänä päivänä suoraan digitaaliseen muotoon. On laskettu, että noin 93 prosenttia uudesta tiedosta on tällainen nk. born digital -aineistoa. Instituutiot, jotka ovat perinteisesti vastanneet perinteisen aineiston säilyttämisestä ja arkistoinnista, ovat uusien ongelmien edessä. Aineiston relevanssi ja validiteetti on usein syytä kyseenalaistaa. Nopeasti kasvavan aineiston pitkäaikainen säilyttäminen vaatii tilaa ja resursseja. On päätettävä, mikä on säilytettävää aineistoa ja mikä ei. Sähköinen asiointi Rami Heinisuo määrittelee tässä kirjassa sähköistä asiointia näin: Sähköinen asiointi on tiedon siirtoa kansalaisen ja organisaation välillä sähköisesti. Käytännössä sähköisellä asioinnilla tarkoitetaan useimmiten kansalaisen ja viranomaisen välistä verkkopalveluun rakennetun toiminnan välityksellä tapahtuvaa vuorovaikutusta. Myös kirjastojen palvelut ovat suurelta osin sähköistä asiointia. Sähköinen lainojen uusiminen ja kirjojen varaaminen ovat sähköistä asiointia toimivimmillaan. Suomessa painotetaan kansalaisen tiedon saannin tärkeyttä. Julkisuuslain (1999) mukaan yleisön tiedonsaannin kannalta keskeiset asiakirjat tai niitä koskevat luettelot on oltava saatavilla kirjastoissa tai yleisissä tietoverkoissa taikka muilla yleisön helposti käytettävissä olevilla keinoilla. Kirjastojen yhteisöllisyyden merkityksen lisääntymisen myötä pidetään tärkeänä, että kansalaiset pystyvät vaivatta saamaan myös julkisen hallinnon tietoa yleisten kirjastojen kautta. Kyky kansalaisuuteen ja mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin edellyttää mahdollisuutta tutustua myös valmisteluasiakirjoihin. Julkisen hallinnon valmistelu- ja päätöksentekotieto on pääasiassa digitaalisessa muodossa ja usein vaikeaselkoista. Myös tähän odotetaan kirjasto-osaamisen tuovan helpotusta. Kirjastot ovat portti julkisen hallinnon tietoon. 10 EU:n eeurope toimintaohjelmaan sisältyy kohta Modern online public services/egovernment/public Internet access points. Siinä tavoitteena on tarjota kaikille kansalaisille vaivaton pääsy Internetiin ja mahdollisuus osallistua aktiivisesti tietoyhteiskuntaan. Opetusministeriössä työskenteli vuonna 2002 kolmen ministeriön (opetus-, sisäasiain- ja valtiovarainministeriö) ja Suomen Kuntaliiton yhteinen ns. Asiakaspääte-

10 työryhmä. Sen työ perustui EU:n edellä esitettyyn toimintaohjelmaan ja Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunnan sähköisen asioinnin toimintaohjelman Työryhmä teki ehdotuksen julkisen hallinnon asioinnin asiakaspäätteiden sijoittamiseksi mm. kirjastoihin ja yhteispalvelupisteisiin sekä ehdotuksen laitekokoonpanoksi. Työryhmä piti erittäin tärkeänä ja välttämättömänä sitä, että näissä paikoissa on käyttöön opastavaa henkilöstöä. Pelkät kylmät asiointipisteet eivät tee kansalaisen tietoyhteiskuntaa. Opetusministeriö teki valtion vuoden 2003 budjettiin esityksen asiakaspäätteiden lisäämiseksi. Työryhmän muistio on luettavissa osoitteessa yleiset_kirjastot.html Oikeus tietoon on kansalaisille perusoikeus, mutta tieto on myös kauppatavaraa. Mikä on sellaista tietoa, jonka katsotaan olevan niin tärkeää, että se pyritään saamaan maksutta kaikkien kansalaisten saataville valtion ja kunnan kustantamina? Yhteiskunnassa joudutaan sopimaan, kuinka oikeutta tietoon tuetaan instituutioiden (kirjastot) avulla. Minimivaatimukset tiedon saatavuudelle Saatavuus tietoyhteiskunnassa edellyttää, että tietoyhteiskunnan infrastruktuuri on kunnossa. Toimivan viestintäteknologian ja tietohuoltojärjestelmän sekä aineiston monipuolisuuden lisäksi tietoyhteiskunnan saatavuuden olennainen elementti on edellä mainittu opastettu saatavuus. Osaavan ja lähdekriittisen henkilöstön merkitys korostuu tekniikan monipuolistuessa. Tekniikan helppokäyttöisyys on edellytyksenä tiedon käyttökelpoisuudelle sekä kulttuurin ja tiedon saatavuudelle. Digitaalisen tietohuollon ja kansalaisia hyödyttävän kirjastoverkoston kokonaisvaltaisen toimivuuden ensimmäinen edellytys on standardien hyödyntäminen ja käyttäminen tiedonkäsittelyn kaikilla tasoilla. Se on edellytys eri toimijoiden väliselle tiedon vaihdolle. Se mahdollistaa digitaalisten sisältöjen ja palveluiden välittämisen ja vähentää päällekkäistyötä. Suomessa eri kirjastotyypit ovat atk-kirjastojärjestelmien käyttöönoton ja kehittymisen myötä muuttumassa perinteisen kirjaston lisäksi digitaalikirjastoiksi/virtuaalikirjastoiksi. Onnistuneimmin vaivaton tiedon vaihto sujuu korkeakoulukirjastoilla, jotka ovat ottaneet käyttöön saman kirjastojärjestelmän. Kansalaisen tiedon saannin kannalta ongelmallisin tilanne on pienissä kunnissa (noin 350 kuntaa), joissa on noin 10 eri toimittajan atk-kirjastojärjestelmää ja joiden tekninen infrastruktuuri ei vastaa tietoyhteiskunnan vaatimuksia. Parhaimmillaan kirjastojärjestelmiä kehitetään entistä enemmän asiakkaita ja heidän tarpeitaan palveleviksi. Kansainvälistä huomiota on herättänyt Suomen yleisten kirjastojen mobiilipalvelujen käyttöönotto. Internet-palvelut viedään kirjastoautojen välityksellä myös harvaanasuttujen seutujen asukkaille. DIGIMAAN KARTTA Digituotteet ja palvelupaikat 11

11 Virtuaalimaailmassa yhteistyö korostuu Hyväksyessään kirjastolain eduskunta antoi yleisten kirjastojen tehtäväksi ottaa osavastuu kansalaisen tietohuollosta myös digitaalisessa ympäristössä, estää kansalaisten tiedollista syrjäytymistä, edistää digitaalisessa muodossa olevan tiedon ja kulttuurin saatavuutta ja käytettävyyttä kaikille kansalaisille ja edistää toimivan kirjastoverkon syntymistä yli hallinnollisten rajojen. Digitaalinen tietohuolto samoin kuin kirjastotoiminta on kansainvälistä. Virtuaalimaailmassa eri kirjastojen ja eri toimijoiden välinen yhteistyö korostuu. Yhteistyö takaa sen, että asiakas saa käyttöönsä vaivatta palveluja riippumatta siitä, onko kyseessä oman paikkakunnan lähikirjasto vaiko yleinen tai tieteellinen kirjasto. Toiminta ylittää paikalliset, alueelliset, valtakunnalliset ja hallinnolliset rajat. Suomalaisella kirjasto-osaamisella on hyvä kansainvälinen maine. Tietoyhteiskunnan kirjasto on hybridikirjasto Ei riitä, että kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus käyttää Internetiä. Ei riitä, että tieto on julkista ja kansalaiset tavalla tai toisella etsivät sitä eri paikoista käyttöönsä. Tietomäärät ovat massiivisia. Ne on tallennettava, lajiteltava ja järjestettävä yhteiseen käyttöön. Palvelujen tuottaminen edellyttää laaja-alaista sisältöjen osaamista: taitoa osata seuloa disinformaatio, epäkelpo informaatio tietomassasta; taitoa arvioida puolueettomasti aineiston laatua, luotettavuutta ja alkuperäisyyttä. On myös tunnettava kansalliset ja kansainväliset standardit ja tiedonvälitysjärjestelmät sekä tunnettava ja tiedostettava tulevaisuuden tarpeet huomioiva tekninen infrastruktuuri. Jotta laadukkaita palveluita voidaan tarjota, henkilöstöä on täydennyskoulutettava jatkuvasti. EU:n vuodelta 1997 peräisin olevan määritelmän mukaan hybridikirjasto on verkostoituva sekatyyppinen kirjasto, joka tarjoaa pääsyn maailmanlaajuiseen tietoon erilaisten medioiden ja aineistojen välityksellä. Olennaista hybridikirjastolle on, että siellä on saatavilla ohjausta. EU:n mukaan kirjastot mukautetaan yhä enemmän tietoyhteiskuntaa palveleviksi tahoiksi. (Public Library and Information Society, EU Commission, DG- XIII). Kirjastoista pyritään tekemään laaja-alaisemmin palvelevia ja niiden infrastruktuuria pyritään tekemään joustavaksi: pysyvien kirjastorakennusten ja -kokoelmien lisäksi tarjotaan verkon kautta erilaisia palveluita. Hybridikirjaston olemukseen kuuluu digitaalisen median ja verkossa olevien asiakaspäätteiden määrän kasvattaminen. 12 Tietoyhteiskunnassa kirjasto on hybridikirjasto, jossa perinteistä ja digitaalista aineistoa käytetään rinnakkain. Hybridikirjastot tarjoavat perinteisten kirjastopalvelujen lisäksi uusia palveluja ja aineistoja sekä verkkopalveluja. Kirjastot toteuttavat digitaalista tietohuoltoa virtuaaliympäris-

12 tössä samoin periaattein kuin perinteisen painetun aineiston ollessa kyseessä. Hybridikirjasto yhdistelmäkirjasto Perinteinen kirjastotoiminta Painetun aineiston välittäminen: varastointi, kokoelmatyö, tiedon jäsentäminen ja järjestäminen, tietopalvelu. Fyysisen kirjastotilan palvelut. Yhteisö- ja sidosryhmäpalvelut. Yhdistävät tekijät Henkilöstö ja osaaminen Organisaatio Tilat Resurssit Tietotekniikka Aineistot ja sisällöt Työasemat Lisensoitu aineisto Uudet palvelut Virtuaaliset väylät kirjastojen aineistoon, osaamiseen, palveluihin. Etäpalvelut. Oma sisältötuotanto. Vuorovaikutteiset, personoidut, segmentoidut palvelu. Useita palvelukanavia (päätelaiteriippumattomuus). Virtuaaliset yhteistyöliittymät, organisatoriset ja maantieteelliset rajat ylittävä yhteistyö, osallistuminen ja tietämyksen jakaminen. Foorumit. Hajautetusti ylläpidetyt sisällöt. Taulukko: Matti Sarmela 2002 Hybridikirjasto-käsitteellä tarkoitetaan kirjastotoimintaa, joka sijoittuu perinteisen palvelutoiminnan ja yksinomaan digitaalisia aineistoja välittävän digitaalisen kirjaston väliin. Kirjastojen rahoituksessa ei ole riittävästi otettu huomioon, mitä merkitsee siirtyminen kirjakirjastosta hybridikirjastoon. Aineiston monipuolistuminen merkitsee myös lisäkuluja ja vaatii riittävää opastavaa henkilöstöä, henkilöstön osaamistason nostamista sekä teknisen infrastruktuurin ajantasaistamista ja standardien käyttöä. Suomessa lähivuosien suurimpina ja tärkeimpinä haasteina ovat kansalaisten palvelujen turvaaminen, kulttuurin ja tiedon saanti sekä kansalaisten ja opetuksen tietohuollon järjestäminen, missä hybridikirjastojen kehittämisellä ja rahoituksen saattamisella tietoyhteiskunnan tasolle on keskeinen asema. Kaikkien saatavilla tulee olla nopeat verkkoyhteydet. Kirjastojen ja koulutuksen avulla on hoidettava kansalaisten riittävä osaamistaso ja pääsy tiedon ja kulttuurin lähteille. Tiedon ja palvelujen käytettävyys, saavutettavuus ja tiedon hallinta ovat kovan työn takana. Digitaalinen tietohuolto ei ole koskaan valmis. DIGIMAAN KARTTA Digituotteet ja palvelupaikat 13

13 Tietohuolto merkitysten yhteiskunnassa HANNELE KOIVUNEN Opetusministeriö Kirjasto- ja tietopalvelussa on kysymys dokumenttien ja tekstien eli merkkien käsittelemisestä kokonaisuutena niin, että sekä muoto eli fyysinen dokumentti että sisältö eli merkitys ovat löydettävissä. Merkitysten tuotteistaminen on kirjasto- ja tietopalvelun ydinaluetta digitaalisessa toimintaympäristössä. Mikäli turvataan tiedon saatavuus, digitaalinen toimintaympäristö luo entistä parempia ja taloudellisesti kestäviä mahdollisuuksia toimia tietoyhteiskunnan kansalaisuuden arvopohjalta. Tiedollinen syrjäytyminen merkitsee taloudellista syrjäytymistä ehdottomampaa yhteisön ulkopuoliseksi jäämistä. Tietoyhteiskunta merkityksen yhteiskunta Sisällöntuotanto on viimeisten viiden vuoden aikana meille Euroopasta levinnyt keinotekoinen uudissana, muotitermi, jonka sisälle on mahdutettu monenlaista tulkintaa. Termiä ei liene koskaan oikein määritelty. Kuuluuko se muiden hype-termien tapaan pelkästä paljosta toistosta aikansa elävien ilmiöiden kategoriaan? Tällaisena sisällöltään tyhjänä sateenvarjoterminä sisällöntuotannon käsitteelle ei voitane ennustaa pitkää elinkaarta. Mistä saadaan sisältöä sisällöntuotannon käsitteelle? Symbolien, kertomusten ja sosiaalisten merkitysten vaihdantana sisältötuotanto ei ole uutta, vaan päinvastoin kaikkien ihmisyhteisöjen ikivanha toimintakonsepti. Pitkällä aikavälillä on nähtävissä painopisteen siirtyminen tavaratuotannosta merkitysten tuotantoon ja symbolituotantoon. Tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa sisältötuotannon eli aineettoman tuotannon osuus ja merkitys edelleen kasvaa suhteessa fyysisten tavaroiden tuotantoon. Arkikielen tilanteissa sisällöntuotanto -termi on liitetty lähinnä sähköisiin välineisiin ja enemmän viihteeseen kuin muuhun kulttuurituotantoon. Onko sisällöntuotannossa sitten kyse tyhjän tilan tai hiljaisuuden täyttämisestä millä tahansa? Sisältötuotanto -termiä käyttökelpoisempi käsite on luova tuotanto, jossa käsitteeseen kuuluu myös luovuus eli uusien merkitysten tuottamisen laadullinen näkökulma. 14 Semiotiikan määrittelyjen mukaan sisältö ja muoto muodostavat yhdessä merkin ja merkityksen. Kirjasto- ja tietopalvelussa on kysymys dokumenttien ja tekstien eli merkkien käsittelemisestä kokonaisuutena niin, että sekä muoto eli fyysinen dokumentti että sisältö eli merkitys ovat

14 löydettävissä. Merkitysten tuotteistaminen on kirjasto- ja tietopalvelun ydinaluetta digitaalisessa toimintaympäristössä. Merkitykset ovat aineettomuudessaan kumuloituva voimavara: mitä enemmän yhteisö tuottaa merkityksiä, sitä enemmän sillä on potentiaalia ja resursseja lisätä ja käyttää merkitystuotantoaan. Arvoympyrä kuvaa tätä positiivista kehää: Merkitystuotannon arvoympyrä Luonnonvarat Kulttuuriperintö Human capital Saatavuus Jakelukanavat Metadata, arviointi, markkinointi Merkitystuotannon innovaatioketju Yhteisöllinen merkityksenanto Identiteetin luominen Sosiaalinen ja kulttuurinen koheesio Yhteisön merkitystuotanto Immateriaalioikeudet Yksilöllinen merkityksenanto Luovuus Identiteetin luominen Yhteisöllinen merkitysten ja innovaatioiden vaihdanta Copyright Hannele Koivunen Merkityksen yhteiskunnassa merkitystuotteiden vaihdanta on kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellisten rakenteiden perusta. Ihmisten kyky vastaanottaa, luoda ja tuottaa merkityksiä on sidoksissa siihen, millaisen kulttuurisen merkitysperinnön ja kommunikaatioverkon heidän yhteisönsä tarjoaa. Tiedon käsite määrittyy sen merkityksellisyyden kautta. Tieto on informaatiovirrasta poimittua, ihmiselle merkityksellistä ainesta. Tiedon vastaanottaminen ei ole passiivista, vaan se on aktiivinen yksilön valintaan perustuva luova teko. Tämä aktiivinen tiedon määrittely asettaa uusia vaatimuksia sekä koulutukselle että tiedon tuotannon ja jakelun järjestelmille. Tietoyhteiskunnan perusarvot Tietoyhteiskunnan arvopohja määräytyy sen mukaan, miten oikeus yhteisön tuottamiin merkityksiin on järjestetty ja miten ihminen voi olla DIGIMAAN KARTTA Digituotteet ja palvelupaikat 15

15 mukana tässä merkitystuotannossa tietoyhteiskunnan kansalaisena ja luovana yksilönä. Tiedollinen syrjäytyminen merkitsee taloudellista syrjäytymistä ehdottomampaa yhteisön ulkopuoliseksi jäämistä. Tietoyhteiskunnan arvopohjaa voidaan lähestyä eri näkökulmista. Ensiksi: oikeus tietoon ja luovuuteen kuuluu ihmisen itseisarvoon, ihmisarvoon. Toiseksi: oikeus tietoon kuuluu täysivaltaiseen tietoyhteiskunnan kansalaisuuteen, jota ilman demokratia ei voi toteutua. Kolmanneksi: oikeus tietoon on edellytys ihmisen luovuudelle, joka on toisaalta oman identiteetin toteuttamista ja itseilmaisua, mutta toisaalta myös yhteisöllisessä merkitystuotannossa mukana oloa ja yhteisöllisen innovaatioresurssin kehittämistä. Oikeus tietoon sisältää yhteiskunnallisen tietohuollon järjestämisen, kansalaisuuden toteutumiseen kuuluvan julkisen tiedon tarjoamisen sekä metatiedon ja tiedon saatavuuden. Mikäli turvataan tiedon saatavuus, digitaalinen toimintaympäristö luo entistä parempia ja taloudellisesti kestäviä mahdollisuuksia toimia tältä arvopohjalta. Toisaalta kehitys voi kulkea päinvastaiseen suuntaan. Ihmisten polarisoituminen tietorikkaisiin ja tietoköyhiin on tosiasia, puhumattakaan mahdollisuudesta kontrolloida ja evaluoida tietovirtaa. Tietoyhteiskunnan perusarvot: Oikeus ja kyky tietoon Oikeus ja kyky kansalaisuuteen Oikeus ja kyky itseilmaisuun ja luovuuteen Tietoyhteiskunnan kansalaisuus 16 Tietoyhteiskunnan täysivaltainen kansalaisuus edellyttää mahdollisuutta ja oikeutta tiedon saatavuuteen sekä kykyä toimia itsenäisenä tiedon hakijana ja tuottajana. Uuden teknologian sovellukset edellyttävät uusia kansalaistaitoja. Minimitaso tiedon saatavuuden suhteen on se, että jokaisella kansalaisella on oikeus saada tietoa olemassa olevasta tiedosta eli metadataa (tietoa tiedosta) voidakseen hakea valitsemaansa ja tarvitsemaansa tietoa eri kanavien kautta. Tietoyhteiskunnan kansalaisuuden edellytykset: Tietoyhteiskunnan infrastruktuuri Tietoyhteiskunnan perusoikeudet Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot Tietoyhteiskunnan infrastruktuuriin kuuluu riittävän nopea tekninen infrastruktuuri ja tietosisältöjä välittävä tietopalveluverkko eli kirjastot jokaisen kansalaisen ulottuvilla. Kansalaisten tietoyhteiskunnassa on myös sosiaalinen infrastruktuuri eli alustat vapaalle kansalaistoiminnalle ja kansalaisten vuorovaikutteiselle osallistumiselle päätöksentekoon teledemokratian erilaisina sovelluksina.

16 Tietoyhteiskunnan infrastruktuuri: Tekninen infrastruktuuri Tietopalveluverkko Sosiaalinen infrastruktuuri Vuorovaikutteiset palvelut Tietoyhteiskunnan perusoikeuksien tarkoituksena on tukea perusarvoja eli oikeutta tietoon, tiedon saatavuutta, yksityisyyttä ja tietosuojaa esimerkiksi merkitystuotteiden kuluttamisen suhteen sekä yksilön oikeuksia hänen luodessaan itse merkityksiä ja tuottaessaan tietoa. Tietovarannot ja innovaatiot ovat tietoyhteiskunnan arvokasta inhimillistä pääomaa. Tietoyhteiskunnan perusoikeudet: Oikeus tietoon Tiedon saatavuus Tietoyhteiskunnan kansalaisuus Tietosuoja Immateriaalioikeudet, tekijänoikeus Tietoyhteiskunnassa selviytyminen edellyttää aiempaa moninaisempia kansalaistaitoja sekä teknisen että sisällöllisen osaamisen ja ymmärtämisen suhteen. Näiden taitojen oppiminen on tietoyhteiskunnan perusarvojen sekä tietoyhteiskunnan tasa-arvoisen kansalaisuuden toteutumisen ehto. Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot: Tietokonelukutaito Informaatiolukutaito Medialukutaito Tiedonhakutaidot Tiedonhankintataidot Kulttuuristen merkitysten luomisen taidot Tiedon tuotantotaidot Tietohuolto kansalaisten tietoyhteiskunnassa Yhteisöllistä julkista panostusta kansalaisten tietohuoltoon voidaan perustella kahdesta näkökulmasta. Toisaalta halutaan kehittää ja ylläpitää yhteisön merkitystuotantoa uudistavaa diversiteettiä: uusia ajatuksia ja ideoita. Toisaalta halutaan turvata tietoyhteiskunnan demokratia tarjoamalla kansalaisille saatavuus tietoon ja merkityksiin. Nämä kaksi peruspilaria: diversiteetti ja demokratia ovat nykyaikaisen tietoyhteiskunnan tietohuoltopolitiikan perusteet. Kriittisen inhimillisen luovan pääoman ylläpitäminen merkitsee sitä, että merkitystuotannossa diversiteetti muuttuu demokratiaksi eli turvataan tiedon moninaisuuden saatavuus kaikille. DIGIMAAN KARTTA Digituotteet ja palvelupaikat 17

17 Kulttuuripolitiikan peruspilarit Diversiteetti Demokratia luovuus jakelu saatavuus Copyright Hannele Koivunen Virtuaalisen tietotuotannon arvoympyrästä ilmenee, miten tietopääoma, innovaatiot, tuotanto, jakelu ja vastaanotto järjestyvät verkkoympäristössä: Virtuaalisen merkitystuotannon arvoympyrä Tieto- ja kulttuuriperinnön digitointi Virtuaaliset jakelutavat, elektroninen kauppa Metadata, arviointi, markkinointi = laatuportaalit Merkitysten vaihdannan virtuaalinen tuotantoketju Virtuaalinen yhteisö Sosiaalisen ja kulttuurisen kommunikaation infrastruktuuri, alustat Merkitystuotannon infrastruktuuri ja mallit Yksilöllinen luovuus Virtuaaliset innovaatiot Ideoiden ja merkitysten vaihdantatavat virtuaaliyhteisössä Copyright Hannele Koivunen Kirjasto on tapa, jolla toteutetaan tietoyhteiskunnan kansalaisuuden edellytykset. Se muodostaa kattavan teknisen ja sisällöllisen tietopalveluinfrastruktuurin, toteuttaa tarjonnallaan tietoyhteiskunnan perusoikeuksia, edustaa tiedon saatavuutta ja opettaa tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja. Kirjasto toimii tietohuollon, julkisen tiedon ja metatiedon sekä tiedon saatavuuden edustajana tietoyhteiskunnassa. Kirjasto toimii yhteisössä keskeisesti seuraavilla alueilla arvoympyrän kuvaamassa tuotantoketjussa: 18

18 Kirjasto merkitystuotannon arvoympyrässä Tieto- ja kulttuuriperinnön digitointi, talletus ja tarjonta Virtuaaliset jakelutavat tiedon saatavuus kansalaistiedon tarjonta Metadata, arviointi, markkinointi = kirjaston laatuportaalit Kirjasto merkitysten vaihdannan tuotantoketjussa Sosiaalinen ja virtuaalinen tietoyhteisö jaetut merkitykset Sosiaalisen ja kulttuurisen kommunikaation infrastruktuuri Tietotuotannon infrastruktuuri ja mallit Yksilölliset kysymykset luovuuden innovaatiovaranto Ideoiden ja merkitysten vaihdantatavat kansalaisfoorumit Copyright Hannele Koivunen Kirjaston keskeinen toimintatapa on yhteyksien luominen koko arvoketjuun. Kirjaston tietohuolto on yhteinen nimittäjä ja merkitysten luoja, joka rakentaa sillan yksilön ja yhteisön kulttuuriperinnön välille, yhteisön ja yksilön tarpeiden välille, yksilön ja tietotuotteen välille sekä kulttuuriperinnön ja merkitystuotteiden välille. Kirjasto voitaisiin toiminnallisesti määritellä tietoyhteiskunnan prosessissa yhteysominaisuudeksi tai koko prosessin katalysaattoriksi. yksilö toive, tarve identiteetti tieto, tuote tori, markkinat meta+data kirjasto= yhteys tietohuolto, palvelu Copyright Hannele Koivunen yhteisö tarina kulttuuriperintö DIGIMAAN KARTTA Digituotteet ja palvelupaikat 19

19 Nokian mainoslause connecting people sopii hyvin kuvaamaan myös kirjaston ydintoimintaa, varsinkin jos se saa vielä syvemmän kulttuurisen ja historiallisen ulottuvuuden ja merkityksen. Kirjasto yhdistää eri aikakausia, eri kulttuureja ja eri yhteisöjä, ei vain yksittäisiä ihmisiä tässä ajassa. Tietohuollon infrastruktuuri Kansalaisten tietohuollon ja yhteisöllisen innovaatioresurssin turvaamiseksi tarvitaan valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen julkisen tiedon levittämisstrategia, jossa sovitaan tietohuolto- ja tietopalvelutoiminnan tasosta. Tietoyhteiskunnan tulevaisuuden yhteydessä on totuttu puhumaan teknologisesta konvergenssista eli eri teknologioiden yhdistymisestä uusiksi yhteensopiviksi ratkaisuiksi. Teknologisen konvergenssin ohella pitää kehittää uusia rakenteellisia instituutioiden konvergenssin malleja eli yhdistää erilliset instituutiot vastaamaan verkottuvan toiminnan vaatimuksia sekä julkishallinnon sisällä että julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Kirjasto- tietopalvelut toimivat perinteisesti luontaisena tietopalveluverkkona, jota kuitenkin on mahdollista kehittää edelleen. Kansalliskirjaston käsite ja toimintatapa avaa ulottuvuuden yhteisen valtakunnallisen virtuaalisen verkoston suuntaan. Tämän malli vaatii logistisia ratkaisuja päällekkäisyyksien välttämiseksi varastokirjaston, keskuskirjaston ja maakuntakirjastojen sekä tieteellisten ja erikoiskirjastojen koordinaatiolla. Kirjastoverkkona toimiminen edellyttää koordinaatiota, yhteensopivuutta, yhteisiä standardeja ja formaatteja. Päällekkäisyyksien välttämiseksi ja resurssien tehokkaaksi kohdentamiseksi tarvitaan sopimus valtakunnallisesti työnjaosta palvelurakenteen, keskitetysti tuotettavien palvelujen, varastoinnin, palvelulogistiikan ja toimintaperiaatteiden suhteen valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Paikallishallinnon hallintorakenne ei enää vastaa kaikilta osin tietohuoltoverkon rakennetta ja tarpeita. Maahamme on syntynyt esimerkiksi kirjastoyhteenliittymiä, joiden avulla päästään suurempiin ja tehokkaampiin palvelukokonaisuuksiin. Tällaista yhteenliittymistä voi tapahtua myös julkisen ja yksityisen sektorin merkitystuotantoketjun toimijoiden kesken esimerkiksi tuottajien, kustantajien, kaupan ja kirjastojen yhteistyönä. Tällaisia yhteenliittymiä, tietohuoltoklustereita, voi syntyä hyvin monenlaisten toimijoiden kesken. Tämän verkottuvan kehityksen tukemiseksi ja edistämiseksi sekä hallinnollisten esteiden purkamiseksi on mielekästä kehittää myös yhteiskunnan tukimuotoja vastaamaan näitä uusia rakenteita ja toimintatapoja. 20

20 Globalisoituvassa maailmassa kirjasto- ja tietopalveluverkosto ulottuu kaikkialle ja palvelujen tuottaminen edellyttää globaalia näkökulmaa. Verkossa myös yleisöt ja käyttäjät ovat kansainvälisiä. Uusina yleisöinä ovat mielenkiinnon kohteiden mukaan määräytyvät virtuaaliset paikalliset ja globaalit yhteisöt, jotka ryhmittyvät teemoittain. Globaali taso: Globaalit tietoresurssit ja -prosessit Euroopan Unionin tietohuoltopolitiikka, oikeus tietoon ja tiedon saatavuus Virtuaaliset intressiyhteisöt Valtakunnallinen taso: Kansalaisen tietopalvelu Sähköinen kirjasto Valtakunnalliset tietokannat Metadatan tuottaminen Resurssien logistinen kohdentaminen Valtakunnalliset lisenssit Ohjelmistopalvelut Alueellinen taso: Alueellisen tiedon prosessointi Alueellisen tiedon hallinta Resurssien logistinen kohdentaminen Verkottuminen aluetason kulttuuripalveluihin Paikallinen taso, kunta tai kylä: Yhteisön olohuone Tie kulttuurin ja tiedon universumiin Kulttuuripalvelujen ja tapahtumien järjestäminen Tieto sisällöistä Kyky hakea tietoa Tiedonhaun ohjaus Paikallistiedon prosessointi Paikallinen kansalaisen perustieto Verkottuminen paikallistason julkisiin palveluihin Verkottuminen paikallistason yksityisiin palveluihin Paikallisen elinkeinoelämän palvelu Kansalaistoiminnan forum, järjestöt, vapaaehtoisen verkottumisen alustat Virtuaalinen intressiyhteisö, avatar-yhteisö : Intressiryhmän sosiaalinen alusta Globaali teematieto Tietohuollon sisältötuotteet Edellä esitetyn arvoympyrän mukaisesti kirjastolle ominaisia sisältötuotteita ovat ensinnäkin kulttuuriperintömme fyysiset ja virtuaaliset dokumentit. Kulttuuriperinnön digitointi on ratkaisevan tärkeää sekä tämän DIGIMAAN KARTTA Digituotteet ja palvelupaikat 21

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Mitä uuden kirjastolain pitäisi mahdollistaa? Kirjastolain uudistamisen tavoitteena on turvata

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Strategisia linjauksia Aija Laine Suunnittelija/ Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto/helsingin kaupunginkirjasto

Strategisia linjauksia Aija Laine Suunnittelija/ Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto/helsingin kaupunginkirjasto Strategisia linjauksia Aija Laine Suunnittelija/ Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto/helsingin kaupunginkirjasto 040-1682636 aija.laine@turku.fi Yleisten kirjastojen neuvosto

Lisätiedot

Kirjasto on osa arkea ja elämää

Kirjasto on osa arkea ja elämää Kirjasto on osa arkea ja elämää Satakunnan Kulttuurifoorumi 12.3.2014 Asko Hursti Kirjastotoimenjohtaja, Porin kaupunki Kirjaston tehtävä Satakunnan kulttuurin edistämisessä on... Toteuttaa Suomen perustuslain

Lisätiedot

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi>

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi> Kysy kirjastonhoitajalta Linkkikirjasto Tiedonhaun portti Frank-monihaku kirjastot.fi> : Tiedonhaku-kanava Kaikki hakupalvelut ja hakutavat { www.kirjastot.fi/tiedonhaku Tiedonhaku-kanava kokoaa yhteen

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Kohti uusia kelpoisuusvaatimuksia

Kohti uusia kelpoisuusvaatimuksia Kohti uusia kelpoisuusvaatimuksia KIRJASTONJOHTAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 1.-2.10.2009 Joensuu Kirsti Kekki, kulttuuriasiainneuvos Opetusministeriö http://www.minedu.fi/opm/kirjastot/kirjastoalan_koulutus/

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suomen VIII Arkistopäivät 18.5.2010 Jyväskylässä Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suunnittelija Tapani Sainio www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Suomen kulttuurilaitokset

Suomen kulttuurilaitokset Suomen kulttuurilaitokset Kurssi, kevät 2001 Moskovan yliopisto Leena Kononen Tiedonhaku Suomesta Julkisten viranomaisten, valtion ja kuntien keskeiset palvelut sekä keskeiset julkiset tiedot löytyvät

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen Kirjastopalveluiden johtaja Jouni Pääkkölä Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto,

Lisätiedot

Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos

Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos STKS, Helsinki 20.5.2015 Jarmo Saarti Sisältö Tieteellinen julkaiseminen Jakelemisen muutos Käyttäjän kohtaaminen uudessa ympäristössä Saarti

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelma: Kirjastoja kehitetään vastaamaan

Lisätiedot

Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi

Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi Jarmo Saarti Kokoelmista vapautetut aineistojen poistaminen kirjaston kokoelmista 1.11.2010 Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Kirjastolain uudistaminen

Kirjastolain uudistaminen Kirjastolain uudistaminen Kirjastolain uudistuksen päätavoite Kirjastolain uudistamisen tavoitteena on edistää verkottuneessa kansalaisyhteiskunnassa asukkaiden sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumista

Lisätiedot

Kirjasto 2016 18.8.2010

Kirjasto 2016 18.8.2010 1 Kirjasto 2016 18.8.2010 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston pitkän aikavälin toimintasuunnitelma 1. Toiminta-ajatus Kirjasto on jokaisen kansalaisen tieto- ja kulttuurikeskus. Se tarjoaa

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Yleiset kirjastot Perustietopaketti

Yleiset kirjastot Perustietopaketti Yleiset kirjastot Perustietopaketti Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto Päivitetty 17.8.2015/Tarja Ahlgren Kirjastoverkosto KUNNALLISET KIRJASTOT = YLEISET KIRJASTOT Yleisten kirjastojen keskuskirjasto.

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT. Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet

UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT. Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet 11.4.2008 Ari Rouvari SISÄLLYS Taustaa Digitaalisen kirjaston määritelmä 2007 Tietohallintostrategia 2007-2008 Tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet

Lisätiedot

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen T.E.H.D.A.S. Arkisto Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista Juha Mehtäläinen Miksi arkistoida? Koska arkistoitavaa materiaalia on Performanssitaidetta halutaan kuvata - uutta aineistoa syntyy koko

Lisätiedot

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Uusi Kirjastolaki ja asetus 1.1.2017 OKM 2014 kirjastopäivät / Maija Berndtsonin esiselvitys on hänen näkemys,

Lisätiedot

Kansalliskirjasto, tietoyhteiskunnan palvelukeskus. Kirjastoverkkopäivän avaus 11.4.2008 Kai Ekholm

Kansalliskirjasto, tietoyhteiskunnan palvelukeskus. Kirjastoverkkopäivän avaus 11.4.2008 Kai Ekholm Kansalliskirjasto, tietoyhteiskunnan palvelukeskus Kirjastoverkkopäivän avaus 11.4.2008 Kai Ekholm Kansalliskirjaston yleiset tavoitteet 1. Vastata lakisääteisistä tehtävistä 2. Toimia kirjastoverkon

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010. Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki.

Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010. Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki. Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010 Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki.fi Tammikuu 2011 Palvelukyselyn vastaajat sektoreittain yleinen kirjasto

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

Kansallinen kokoelmapolitiikka ja aineistojen yhteiskäyttö Ari Muhonen Kaukopalvelupäivät 2013 16.5.2013

Kansallinen kokoelmapolitiikka ja aineistojen yhteiskäyttö Ari Muhonen Kaukopalvelupäivät 2013 16.5.2013 Kansallinen kokoelmapolitiikka ja aineistojen yhteiskäyttö Ari Muhonen Kaukopalvelupäivät 2013 16.5.2013 Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 31.5.2013 1 Kirjaston ydintoiminnot ASIAKKAAT KOKOELMA-

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN. Jyväskylä 27.10.2005. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto

NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN. Jyväskylä 27.10.2005. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN Jyväskylä 27.10.2005 Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto LIISA NIINIKANGAS LIISA.NIINIKANGAS@LIGHTHOUSE.FI WWW.LIGHTHOUSE.FI

Lisätiedot

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek TÄRKEYS = Palvelujen tärkeys minulle TOIMIVUUS = Miten kirjasto on onnistunut Kirjaston käyttäjäkysely 2013

Lisätiedot

Kirjastoverkkopalvelut. Asiakaskysely kansallisista kirjastoverkkopalveluista

Kirjastoverkkopalvelut. Asiakaskysely kansallisista kirjastoverkkopalveluista Kirjastoverkkopalvelut Asiakaskysely kansallisista kirjastoverkkopalveluista 2008 ASIAKASKYSELY KANSALLISISTA KIRJASTOVERKKOPALVELUISTA 1. Kirjastosektori ( Mitä kirjastosektoria edustat ) 2. Työtehtävä

Lisätiedot

Yleiset kirjastot Perustietopaketti. Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto

Yleiset kirjastot Perustietopaketti. Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto Yleiset kirjastot Perustietopaketti Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto Kirjastoverkosto KUNNALLISET KIRJASTOT = YLEISET KIRJASTOT Yleisten kirjastojen keskuskirjasto. Monikielinen kirjasto

Lisätiedot

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Johtaminen tänään. Viestintä ja tietopalvelu tullikuvan muovaajina. Miten minä tiiminvetäjänä ja esimiehenä edistän tietovälineiden aktiivista

Lisätiedot

Tulevaisuuden kirjasto keskustelu Otakantaa.fi:ssä

Tulevaisuuden kirjasto keskustelu Otakantaa.fi:ssä Tulevaisuuden kirjasto keskustelu Otakantaa.fi:ssä Kooste keskustelun sisällöstä Oili Salminen Oikeusministeriö demokratian vastuualue 3.12.2008 Otakantaa.fi-esittely Verkkofoorumi, jossa kansalaiset voivat

Lisätiedot

Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin

Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Aija Laine Suunnittelija Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto / Helsingin kaupunginkirjasto 040 168 2636 aija.laine@turku.fi Taustaa

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä

Lisätiedot

Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011

Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011 Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011 Simo Tanner simo.tanner@kuntaliitto.fi Esityksen sisältö Kunnat ja tietoyhteiskunta Verkoista ja kehityksestä Uusia palvelukanavia? Kysymyksiä ja keskustelua

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

DAISY. Esteetöntä julkaisua

DAISY. Esteetöntä julkaisua DAISY Digital Accessible Information SYstem Esteetöntä julkaisua Markku Leino 27.4.2009 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on DAISY kirja? DAISY-järjestelmän lyhyt historia Miten rakentaa DAISY-kirja ja kirjatyypit

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä

Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 2015 Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä Hannu Sulin Helsinki 24.11.2015 HE valtion vuoden 2016 talousarvioksi Valtionavustukset yleisten kirjastojen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen

Lisätiedot

YLE ja sivistys. Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009. Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE

YLE ja sivistys. Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009. Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE YLE ja sivistys Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009 Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE Julkisen palvelun yleisradiotoiminta perustuu sivistysaatteelle Pohjoismaisella YLE toiminnalla

Lisätiedot

Sähköisen tiedon arkistointi yrityksen näkökulmasta. Janne Strömberg Mikkelin Ammattikorkeakoulu

Sähköisen tiedon arkistointi yrityksen näkökulmasta. Janne Strömberg Mikkelin Ammattikorkeakoulu Sähköisen tiedon arkistointi yrityksen näkökulmasta Janne Strömberg Mikkelin Ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu toimijana Mikkelin Ammattikorkeakoulu Mikkeli on historiallisen tiedonhallinnan

Lisätiedot

Osaaminen ammattikorkeakoulukirjastossa

Osaaminen ammattikorkeakoulukirjastossa Osaaminen ammattikorkeakoulukirjastossa Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät, Joensuu 1.10.2009 Osaaminen ammattikorkeakoulukirjastossa Osaamisen kehittämisen organisointi Koulutustarpeet ja koulutus Tulevaisuus

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista

Lisätiedot

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Esa-Pekka Keskitalo 19.5.2008 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on Suomessa yleisön saataville saatettujen

Lisätiedot

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto Johdannoksi Ei riitä, että kirjastolla on hyvät kokoelmat. Lisäksi asiakkaiden tulisi löytää niiden luo.

Lisätiedot

Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi. Hämeenlinna 2010. Teemaseminaari: Kirjastoalan yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä

Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi. Hämeenlinna 2010. Teemaseminaari: Kirjastoalan yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi. Hämeenlinna 2010. Teemaseminaari: Kirjastoalan yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä Yleiset kirjastot Perustietopaketti Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto. Ajankohtaisseminaari digitoinnista 11.2.2009 Minna Karvonen

Kansallinen digitaalinen kirjasto. Ajankohtaisseminaari digitoinnista 11.2.2009 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto Ajankohtaisseminaari digitoinnista 11.2.2009 Minna Karvonen Digitaalisia kirjastoja koskeva Euroopan unionin toiminta - kuinka kulttuuriaineistojen ja tieteellisen tiedon

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen

Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen Minna Karvonen Kirjastojen tietojärjestelmät -koulutuspäivät 20.9.2012 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelman kirjaukset:

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Anne Kauhanen-Simanainen 11.6.2014 Mitä sähköisellä hallinnolla tavoitellaan? tehokkaampia

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Kansalliset digitaaliset kirjastohankkeet ja digitointi

Kansalliset digitaaliset kirjastohankkeet ja digitointi Kansalliset digitaaliset kirjastohankkeet ja digitointi 11. Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Hämeenlinna 7.10.2010 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät. Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen

Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät. Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät 11.5.2011 Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen Elisa Paavilainen i SYKE verkossa www.ymparisto.fi/syke www.miljo.fi/syke www.environment.fi/syke Monitieteisyyttä,

Lisätiedot

Eettisyys ja vanhustyö

Eettisyys ja vanhustyö Eettisyys ja vanhustyö Porin maakuntakirjasto 11.9.2012 Olli Mäkinen Omia muisteloita 1995-96 Oulussa vielä hakeutuvan kirjastotyön opintojakso, elimellinen osa kirjastoalan koulutusta Selkokirjat (Bo

Lisätiedot

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa

Lisätiedot

Digitaalisen maailman näkymiä. 27.11.2013 Minna Karvonen

Digitaalisen maailman näkymiä. 27.11.2013 Minna Karvonen Digitaalisen maailman näkymiä 27.11.2013 Minna Karvonen Aikajana Trendit > 5 vuotta Skenaariot > 15 vuotta Utopiat > 50 vuotta Mitä tiedämme Digitaalinen maailma on arkea sen laaja rihmasto on näkymättömissä

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Museoiden keskustelutilaisuus 20.8.2009. Kansalliskirjasto Museovirasto Arkistolaitos

Museoiden keskustelutilaisuus 20.8.2009. Kansalliskirjasto Museovirasto Arkistolaitos Museoiden keskustelutilaisuus 20.8.2009 Kansalliskirjasto Museovirasto Arkistolaitos AGENDA Mikä KDK:n asiakasliittymä? Mitä asiakkaat siitä saavat? tiedonhaku Palvelut Europeana ja muut ulkoiset järjestelmät

Lisätiedot

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO 24.1.2007 MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA KIRJASTOSTRATEGIASSA 2006-2012 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston

Lisätiedot

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi Mitä pohdiskelen tänään? Miksi Suomen Kuvalehden artikkeli (34/14) Sano hei kirjastolle

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Näkymätön kokoelma. Ari Muhonen STKS seminaari 17.3.2015

Näkymätön kokoelma. Ari Muhonen STKS seminaari 17.3.2015 Näkymätön kokoelma Ari Muhonen STKS seminaari 17.3.2015 Asiani tänään Näkymätön kokoelma Kirjaston uusi paradigma Tarjooma Kirjaston omat kokoelmat Aineistojen yhteiskäyttö Avoimesti saatavilla olevat

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto

Kansallinen digitaalinen kirjasto Kansallinen digitaalinen kirjasto 25.9.2008 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto hankkeen tausta Kansalliset linjaukset velvoittavat kirjastojen, arkistojen ja museoiden tietovarantojen digitoinnin

Lisätiedot

Kyselyt 2010. Käyttäjäkysely 2010. Keskustelu- ja tiedotustilaisuus 17.6.2010

Kyselyt 2010. Käyttäjäkysely 2010. Keskustelu- ja tiedotustilaisuus 17.6.2010 Kyselyt 2010 Käyttäjäkysely 2010 Keskustelu- ja tiedotustilaisuus 17.6.2010 Mitä luvassa tänään? Tavoite: saada kirjastojen näkemys kyselyn hyödyistä ja ongelmista jatkoa varten Lyhyt katsaus käyttäjäkyselyn

Lisätiedot

Kansallinen radio- ja televisioarkisto. Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille 14.1.2009

Kansallinen radio- ja televisioarkisto. Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille 14.1.2009 Kansallinen radio- ja televisioarkisto Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille 14.1.2009 Lasse Vihonen 29.12.2008 Uusi kulttuuriaineistolaki Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä

Lisätiedot

Korkeakoulukirjastojen RAKE-hanke

Korkeakoulukirjastojen RAKE-hanke Korkeakoulukirjastojen RAKE-hanke 2008 Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hanke Hankkeen tehtävänä on 1. hahmotella korkeakoulukirjastojen organisoituminen uudistuvassa korkeakoululaitoksessa

Lisätiedot

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista?

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Finanssineuvos Katju Holkeri, Valtiovarainministeriö 24.11.2010 Kaikilla kansalaisilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

Varastokirjasto - ei varasto vaan kirjasto. STKS:n seminaari 20.1.2011

Varastokirjasto - ei varasto vaan kirjasto. STKS:n seminaari 20.1.2011 Varastokirjasto - ei varasto vaan kirjasto STKS:n seminaari 20.1.2011 Taustaa Varastokirjasto perustettiin Kuopioon 1989 helpottamaan yliopistokirjastojen tilaongelmia (-> useita komiteanmietintöjä tilaongelmista

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK Miten se palvelee?

Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK Miten se palvelee? Kuva: KDK-asiakasliittymän käyttäjätesti 23.5.2012 Kuvaaja: Carita Sirkeä 2012 Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK Miten se palvelee? OKM:n kirjastopäivät 12.12.2012 Heli Kautonen, Kansalliskirjasto

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

ASIAKASLIITTYMÄ. Erikoiskirjastokokous 21.10.2009. Ari Rouvari Kansalliskirjasto

ASIAKASLIITTYMÄ. Erikoiskirjastokokous 21.10.2009. Ari Rouvari Kansalliskirjasto ASIAKASLIITTYMÄ Erikoiskirjastokokous 21.10.2009 Ari Rouvari Kansalliskirjasto AGENDA Mikä asiakasliittymä? Mitä asiakkaille? Mitä kirjastoille, museoille ja arkistoille? Miten? Asiakasliittymän ja yhteisluettelon

Lisätiedot

Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen!

Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Ajankohtaista tietolähteillä tilastokeskus.fi Leila Kaunisharju Suhdannetiedot työkaluna seurannassa ja suunnittelussa Kirsi Raitanen Suomalaisten ansiot

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali]

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] TAUSTA Kainuu harvaanasuttuna maakuntana on suurten haasteiden edessä: palvelujen järjestämisessä yritysten toimintaedellytysten parantamisessa

Lisätiedot