Digimaan kartta. Puheenvuoroja digitaaliseen tietohuoltoon. Toimittanut Kirsti Kekki ja Oili Salminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Digimaan kartta. Puheenvuoroja digitaaliseen tietohuoltoon. Toimittanut Kirsti Kekki ja Oili Salminen"

Transkriptio

1 Digimaan kartta Puheenvuoroja digitaaliseen tietohuoltoon Toimittanut Kirsti Kekki ja Oili Salminen

2 ISBN Julkaisija Opetusministeriö Kansi Riitta Forsman Taitto Jussi Vuori Paino Edita Prima Oy

3 Sisällysluettelo Esipuhe Kirsti Kekki 5 Digituotteet ja palvelupaikat Yhteistyötä virtuaalimaailmassa Kirsti Kekki Tietohuolto merkitysten yhteiskunnassa Hannele Koivunen Yleinen kirjasto laajentaa kansalaisen maailmaa Jouni Juntumaa Digitietoa kaikille Katariina Kiiliäinen ja Markku Leino Julkisen sektorin tieto ja kirjastot Maija Jussilainen Kirjastot globaaleja tiedontallennus- ja hakupalvelujen luojia ja käyttäjiä Jarmo Saarti Kirjasto kirjailijoiden ja käyttäjien oikeuksien välissä Liisa Kirves Voisiko kirjasto-osaamista tuotteistaa kaupallisesti? Tuula Haavisto Digiajan säilyttäminen huomisen historia Digitaalisten aineistojen säilyttäminen Juha Hakala ja Jani Stenvall Sähköisen aineiston pitkäaikaissäilytys Markku Mäenpää Arkistolaitos säilyttää ja digitoi Eljas Orrman SÄHKEellä säilytystä kuntoon Riku Moisio Museokokoelmat katsottaviksi kotonakin Sirkka Valanto Digimaan asukkaiden tiedot, taidot ja palvelut Informaatiosta keskusteluun virtuaalikirjastoissa Kimmo Tuominen Kuka opettaisi tiedonhakutaitoja? Marja-Riitta Papunen Digitaalinen tietohuolto sähköisen asioinnin voimanlähteenä Rami Heinisuo Tutkija digimaassa Maria Forsman Kansalainen digitaalisen tiedon arjessa Marja-Liisa Viherä Kirjoittajat Termistöä DIGIMAAN KARTTA 3

4 Esipuhe Mistä oikein puhutaan, kun puhutaan digitaalisesta tietohuollosta? Mitä se sisältää? Mitä mielikuvia se luo? Terminä digitaalinen tietohuolto on vielä vakiintumaton, ja sitä käytetäänkin usein asiaa sen kummemmin määrittelemättä. Digitaalinen tietohuolto -työryhmä, joka on yksi opetusministeriön sisältötuotantoryhmistä, on määritellyt sen seuraavasti: Digitaalisen tietohuollon tavoitteena on edistää tiedon ja kulttuurin saatavuutta kansalaisten tietoyhteiskunnassa, erityisesti digitaalisessa ympäristössä, vähentää kansalaisen verkkotiedon ja palvelujen hankinnan monimutkaisuutta elämän eri vaiheissa sekä helpottaa arkitiedon saatavuutta. Digitaalisen tietohuollon työryhmän jäsenet vuonna 2002 ovat: tutkimusjohtaja Marja-Liisa Viherä Sonera Oyj:stä (puheenjohtaja), kehittämisjohtaja Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjastosta, kirjastonjohtaja Tuula H. Laaksovirta Eduskunnan kirjastosta, kehittämispäällikkö Erkki Lounasvuori Tilastokirjastosta, ylitarkastaja Anne Luoto-Halvari opetusministeriön tiedepolitiikan yksiköstä, konsultointijohtaja Klaus Oesch PCA Infocom Finance Oy:stä, kirjastotoimenjohtaja Helvi Puolakka Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastosta, johtaja Tuomo Räsänen WSOY:stä ja kirjastonjohtaja Kimmo Tuominen Helsingin yliopistosta ja sihteerinä toimii kulttuuriasiainneuvos Kirsti Kekki opetusministeriön viestintä- ja kulttuuriyksiköstä. Määrittelyssämme keskeistä ovat kansalaiset ja heidän tarpeensa. Niin ikään verkkotiedon ja palvelujen saavutettavuus kaikissa elämän tilanteissa on yksi päämääristä. Suomalaiset ovat kirjastojen suurkuluttajia ja luottavat niiden tarjontaan ja laatuun. Myös tietoyhteiskunnassa kirjastojen merkitys on suuri. Se on jopa entisestään korostunut, koska kirjastot voivat estää ihmisten syrjäytymistä digitaalisen tiedon lähteiltä. Kaikilla ei ole mahdollisuuksia tai varaa hankkia laitteita ja verkkoyhteyksiä kotiin. Kaikki eivät osaa tai opi ilman ohjausta käyttämään verkossa olevaa tietoa. Kirjasto voi olla paikka, missä jokaiselle kansalaiselle tarjotaan mahdollisuus osallistua tietoyhteiskunnan toimintaan. Yleisen kirjaston rooli on muuttunut kirjakirjastosta hybridikirjastoksi, jolla on entistä tärkeämpi rooli kansalaisten tietoyhteiskuntataitojen opastamisessa aina peruskoulusta elinikäiseen oppimiseen. Me suomalaiset emme kamppaile yksin kirjastojen roolin muutoksessa, saati digitaalisen tietohuollon parissa. Jo vuonna 1997 Euroopan unioni määritteli tietoyhteiskunnan kirjaston hybridikirjastoksi, jossa tietoa on saatavilla painetun aineiston lisäksi myös muissa aineistomuodoissa ja DIGIMAAN KARTTA Esipuhe 5

5 tietoverkossa. Euroopan Parlamentissa hyväksytyssä mietinnössä vuodelta 1998 Kirjaston rooli modernissa yhteiskunnassa korostetaan kirjastojen perinteisen tehtävän, tiedon järjestämisen merkityksen korostumista digitaalisessa ympäristössä. Useassa maassa on hallitusohjelmaan sisällytetty ohjelmia, joilla kirjastot mukautetaan tietoyhteiskuntaan. Useimmiten silloin on kyse uusista medioista ja digitaalisesta tietohuollosta. EU:n eeurope toimintaohjelmaan sisältyy kohta Modern online public services/e-government/public Internet access points. Siinä tavoitteena on tarjota kaikille kansalaisille vaivaton pääsy Internetiin ja mahdollisuus osallistua aktiivisesti tietoyhteiskuntaan. Julkaisussamme on artikkeleita, jotka käsittelevät digitaalisten aineistojen tuottamista, digitaalisia sisältötuotteita ja niiden jakeluteitä ja keinoja, arkistointia ja tekijänoikeuksia. Emme ole unohtaneet myöskään kansalaisia, joiden arjessa digitaalisen tiedon merkitys yhä kasvaa työssä, opiskelussa ja vapaa-aikana. Digimaan kartta. Puheenvuoro digitaaliseen tietohuoltoon on lajissaan ensimmäisiä yrityksiä koota yhteen aihepiiriä sivuavia teemoja. Se ei suinkaan kata koko digitaalisen tietohuollon kenttää. Puheenvuoron artikkelit edustavat kirjoittajiensa näkemyksiä; niitä ei ole yritettykään yhdenmukaistaa. Julkaisu kokonaisuutena pyrkii toteuttamaan digitaaliselle tietohuollolle asetettuja Suomen ja Euroopan unionin tavoitteita sekä niitä tavoitteita ja suosituksia, joita Kirjastopoliittinen ohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia ovat linjanneet. Toivomme, että puheenvuoromme käynnistää keskusteluja, hankkeita ja toimenpiteitä sekä antaa virikkeitä kirjoittaa ja julkaista aiheeseen liittyvää materiaalia. Puheenvuoron artikkeleiden toimittamisesta on allekirjoittaneen rinnalla vastannut Oili Salminen TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:stä. Aineiston kommentaattorina on toimitusvaiheessa toiminut yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Maria Forsman Åbo Akademin informaatiotutkimuksen laitokselta. Helsingissä marraskuussa 2002 Digitaalisen tietohuollon työryhmän puolesta 6 Kirsti Kekki Opetusministeriö

6 Digituotteet ja palvelupaikat DIGIMAAN KARTTA 7

7 Yhteistyötä virtuaalimaailmassa KIRSTI KEKKI Opetusministeriö Tietoyhteiskunnan peruspilareihin kuuluu tiedon saatavuus ja saavutettavuus. Yksittäiselle kansalaiselle yleinen kirjasto on edelleen se paikka, joka edustaa tiedon avointa saatavuutta. Informaation määrän nopea kasvu luo haasteen arkistoinnille ja säilyttämiselle. On linjattava yhteisellä sopimuksella, mitä säilytetään ja jaetaan, jotta kansalaisten tietoyhteiskunta voisi toteutua. Virtuaalimaailmassa yhteistyö korostuu. Digitaalisen kuilun kaventaminen Digitaalisen tietohuollon tavoitteena on edistää tiedon ja kulttuurin saatavuutta kansalaisten tietoyhteiskunnassa, erityisesti digitaalisessa ympäristössä, vähentää kansalaisen verkkotiedon ja palvelujen hankinnan monimutkaisuutta elämän eri vaiheissa sekä helpottaa arkitiedon saatavuutta, todetaan opetusministeriön Digitaalisen tietohuoltotyöryhmän tavoitteissa. Tietoyhteiskunta-ajattelun lähtökohtana on, että kansalaiset käyttävät jatkuvasti tietoa. Kuitenkin vain osa väestöstä voi tai haluaa käyttää tietoyhteiskunnan uuden teknologian tuomia mahdollisuuksia ja välineistöä. Alle 15-vuotiaista 97 % pääsee tietokoneen ääreen, vuotiaista miehistä sen sijaan 32 % ja samanikäisistä naisista ainoastaan 18 %. Alle 15-vuotiaista pojista 66 %:lla on mahdollisuus käyttää Internetiä, samanikäisistä tytöistä 55 %. Pojista 42 %:lla on oma sähköpostiosoite, tytöistä 32 %:lla. Vähintään yksi sähköpostiosoite on noin puolella vuotiaista. Kymmenenvuotiaista 80 % käyttää tietokonetta koulussa. Aikuisista %:lla on sähköpostiosoite. Yli 60-vuotiaat käyttävät yleisesti ottaen tietokoneita, Internetiä tai sähköpostia hyvin vähän. (Lähde: Tilastokeskus 2000.) Koska yhä suurempi osa kansalaisille tärkeästä ja olennaisesta tiedosta on saatavilla sähköisessä muodossa, on tietoyhteiskuntataitojen ulkopuolelle jääminen pyrittävä estämään kaikin keinoin. Digitaalisen kuilun (have and have nots) kaventamiseksi digitaalisen tietohuollon merkitys etenkin tulevina vuosina on kasvava. 8 Tietoyhteiskunnassa ongelmana ei ole se, etteikö tietoa ja kulttuuria olisi saatavilla, vaan se, että suuresta tieto- ja palvelumäärästä yksittäisen kansalaisen on vaikea valita relevanttia, luotettavaa tietoa. Informaatiota on liikaa ja se sijaitsee useassa eri paikassa ja muodossa. Olennaisempaa on löytää oikeaan aikaan muutama itselle tärkeä tieto kuin tietolähdettä.

8 Kirjastolakia uudistettaessa vuonna 1998 eduskunta lisäsi lakiehdotukseen uuden kappaleen: Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Lain mukaan kuntien kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia paitsi sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen myös jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Hallituksen ohjelmassa todetaan: Yleinen kirjasto on kansallinen sivistys- ja kulttuuritarjonnan peruspilari, joka tukee koko väestön sivistyspyrkimyksiä. Kirjastopalveluja kehitetään osana kansalaisten tietoyhteiskunnan edistämistä. Kansalliskulttuurin digitointi ja sen saaminen kansalaisten ulottuville on digitaalisessa tietohuollossa yksi keskeinen asia. Yhä enemmän keskustellaan sähköisen aineiston arkistointiongelmista. Kansallisesti tärkeän aineiston digitoinnilla estetään relevantin tiedon katoaminen saatavilta. Huomisen muistin, digitaalisen sisällön säilyttäminen tuleville sukupolville on kiireinen ja ajankohtainen ongelma, joka vaatii pikaisia ratkaisuja. Tiedon ja kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus Tiedon saatavuudella tarkoitetaan tässä tietoa, joka halutaan periaatteessa kaikkien saataville aineistomuodosta, tekniikasta, asuinpaikasta, koulutustasosta ja taloudellisesta varallisuudesta riippumatta. Valmis kansalaisen tietoyhteiskunta on sellainen, joka tavoittaa kaikki ja jonka jäsenet hallitsevat itselleen relevantin tiedon tuloksellisen käytön, tiedonhallintataidon. Saavutettavuudella tarkoitetaan, että palvelut ovat helposti saatavilla ja että ne ovat sellaisessa muodossa, että palveluiden tarvitsija voi käyttää niitä. Suomessa yleiset kirjastot edustavat yksittäiselle kansalaiselle tasapuolista tiedon avointa saatavuutta ja saavutettavuutta. Olennaista on, että saatavilla on osaavaa henkilöstöä. Kirjastossa opastusta ei ole vain neuvonta ja ohjaus, vaan myös kokoelmien ja aineistojen järjestäminen siten, että tietoa ja elämyksiä on löydettävissä ja käytettävissä mielekkäästi. Tiedon saavutettavuutta voidaan tutkia eri tavoin, kuten esimerkiksi vastakkainasetteluilla nuoret/vanhat, koulutetut/ei-koulutetut, työssä käyvät/työttömät, maaseutu/kaupunki, naiset/miehet tai ihmiset voidaan jakaa niihin, joilla on tietoyhteiskunnan kansalaistaidot, informaatiolukutaito, tietokonelukutaito, tiedonhakutaito ja niihin, joilta puuttuvat mainitut taidot. DIGIMAAN KARTTA Digituotteet ja palvelupaikat 9

9 Sähköisessä muodossa välitettävän aineiston määrä on kasvanut nopeasti. Tiedon ja aineiston määrä on moninkertaistunut muutamassa vuodessa. Sähköiset kirjat ja sähköinen kauppa tuovat uudenlaisia muutoksia mm. kirjastojen toimintaan. Kirjan rinnalle on tullut ja tulee uusia aineistomuotoja. Tietoyhteiskunnassa kuitenkin yleinen kirjasto on edelleen se paikka, jossa on saatavilla laaja valikoima kaunokirjallisuutta sekä sanomalehti- ja aikakauslehtiä painetussa muodossa. Kasvava osa maailman kulttuuria, opetusta, tiedettä ja julkisen sektorin aineistoa tuotetaan tänä päivänä suoraan digitaaliseen muotoon. On laskettu, että noin 93 prosenttia uudesta tiedosta on tällainen nk. born digital -aineistoa. Instituutiot, jotka ovat perinteisesti vastanneet perinteisen aineiston säilyttämisestä ja arkistoinnista, ovat uusien ongelmien edessä. Aineiston relevanssi ja validiteetti on usein syytä kyseenalaistaa. Nopeasti kasvavan aineiston pitkäaikainen säilyttäminen vaatii tilaa ja resursseja. On päätettävä, mikä on säilytettävää aineistoa ja mikä ei. Sähköinen asiointi Rami Heinisuo määrittelee tässä kirjassa sähköistä asiointia näin: Sähköinen asiointi on tiedon siirtoa kansalaisen ja organisaation välillä sähköisesti. Käytännössä sähköisellä asioinnilla tarkoitetaan useimmiten kansalaisen ja viranomaisen välistä verkkopalveluun rakennetun toiminnan välityksellä tapahtuvaa vuorovaikutusta. Myös kirjastojen palvelut ovat suurelta osin sähköistä asiointia. Sähköinen lainojen uusiminen ja kirjojen varaaminen ovat sähköistä asiointia toimivimmillaan. Suomessa painotetaan kansalaisen tiedon saannin tärkeyttä. Julkisuuslain (1999) mukaan yleisön tiedonsaannin kannalta keskeiset asiakirjat tai niitä koskevat luettelot on oltava saatavilla kirjastoissa tai yleisissä tietoverkoissa taikka muilla yleisön helposti käytettävissä olevilla keinoilla. Kirjastojen yhteisöllisyyden merkityksen lisääntymisen myötä pidetään tärkeänä, että kansalaiset pystyvät vaivatta saamaan myös julkisen hallinnon tietoa yleisten kirjastojen kautta. Kyky kansalaisuuteen ja mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin edellyttää mahdollisuutta tutustua myös valmisteluasiakirjoihin. Julkisen hallinnon valmistelu- ja päätöksentekotieto on pääasiassa digitaalisessa muodossa ja usein vaikeaselkoista. Myös tähän odotetaan kirjasto-osaamisen tuovan helpotusta. Kirjastot ovat portti julkisen hallinnon tietoon. 10 EU:n eeurope toimintaohjelmaan sisältyy kohta Modern online public services/egovernment/public Internet access points. Siinä tavoitteena on tarjota kaikille kansalaisille vaivaton pääsy Internetiin ja mahdollisuus osallistua aktiivisesti tietoyhteiskuntaan. Opetusministeriössä työskenteli vuonna 2002 kolmen ministeriön (opetus-, sisäasiain- ja valtiovarainministeriö) ja Suomen Kuntaliiton yhteinen ns. Asiakaspääte-

10 työryhmä. Sen työ perustui EU:n edellä esitettyyn toimintaohjelmaan ja Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunnan sähköisen asioinnin toimintaohjelman Työryhmä teki ehdotuksen julkisen hallinnon asioinnin asiakaspäätteiden sijoittamiseksi mm. kirjastoihin ja yhteispalvelupisteisiin sekä ehdotuksen laitekokoonpanoksi. Työryhmä piti erittäin tärkeänä ja välttämättömänä sitä, että näissä paikoissa on käyttöön opastavaa henkilöstöä. Pelkät kylmät asiointipisteet eivät tee kansalaisen tietoyhteiskuntaa. Opetusministeriö teki valtion vuoden 2003 budjettiin esityksen asiakaspäätteiden lisäämiseksi. Työryhmän muistio on luettavissa osoitteessa yleiset_kirjastot.html Oikeus tietoon on kansalaisille perusoikeus, mutta tieto on myös kauppatavaraa. Mikä on sellaista tietoa, jonka katsotaan olevan niin tärkeää, että se pyritään saamaan maksutta kaikkien kansalaisten saataville valtion ja kunnan kustantamina? Yhteiskunnassa joudutaan sopimaan, kuinka oikeutta tietoon tuetaan instituutioiden (kirjastot) avulla. Minimivaatimukset tiedon saatavuudelle Saatavuus tietoyhteiskunnassa edellyttää, että tietoyhteiskunnan infrastruktuuri on kunnossa. Toimivan viestintäteknologian ja tietohuoltojärjestelmän sekä aineiston monipuolisuuden lisäksi tietoyhteiskunnan saatavuuden olennainen elementti on edellä mainittu opastettu saatavuus. Osaavan ja lähdekriittisen henkilöstön merkitys korostuu tekniikan monipuolistuessa. Tekniikan helppokäyttöisyys on edellytyksenä tiedon käyttökelpoisuudelle sekä kulttuurin ja tiedon saatavuudelle. Digitaalisen tietohuollon ja kansalaisia hyödyttävän kirjastoverkoston kokonaisvaltaisen toimivuuden ensimmäinen edellytys on standardien hyödyntäminen ja käyttäminen tiedonkäsittelyn kaikilla tasoilla. Se on edellytys eri toimijoiden väliselle tiedon vaihdolle. Se mahdollistaa digitaalisten sisältöjen ja palveluiden välittämisen ja vähentää päällekkäistyötä. Suomessa eri kirjastotyypit ovat atk-kirjastojärjestelmien käyttöönoton ja kehittymisen myötä muuttumassa perinteisen kirjaston lisäksi digitaalikirjastoiksi/virtuaalikirjastoiksi. Onnistuneimmin vaivaton tiedon vaihto sujuu korkeakoulukirjastoilla, jotka ovat ottaneet käyttöön saman kirjastojärjestelmän. Kansalaisen tiedon saannin kannalta ongelmallisin tilanne on pienissä kunnissa (noin 350 kuntaa), joissa on noin 10 eri toimittajan atk-kirjastojärjestelmää ja joiden tekninen infrastruktuuri ei vastaa tietoyhteiskunnan vaatimuksia. Parhaimmillaan kirjastojärjestelmiä kehitetään entistä enemmän asiakkaita ja heidän tarpeitaan palveleviksi. Kansainvälistä huomiota on herättänyt Suomen yleisten kirjastojen mobiilipalvelujen käyttöönotto. Internet-palvelut viedään kirjastoautojen välityksellä myös harvaanasuttujen seutujen asukkaille. DIGIMAAN KARTTA Digituotteet ja palvelupaikat 11

11 Virtuaalimaailmassa yhteistyö korostuu Hyväksyessään kirjastolain eduskunta antoi yleisten kirjastojen tehtäväksi ottaa osavastuu kansalaisen tietohuollosta myös digitaalisessa ympäristössä, estää kansalaisten tiedollista syrjäytymistä, edistää digitaalisessa muodossa olevan tiedon ja kulttuurin saatavuutta ja käytettävyyttä kaikille kansalaisille ja edistää toimivan kirjastoverkon syntymistä yli hallinnollisten rajojen. Digitaalinen tietohuolto samoin kuin kirjastotoiminta on kansainvälistä. Virtuaalimaailmassa eri kirjastojen ja eri toimijoiden välinen yhteistyö korostuu. Yhteistyö takaa sen, että asiakas saa käyttöönsä vaivatta palveluja riippumatta siitä, onko kyseessä oman paikkakunnan lähikirjasto vaiko yleinen tai tieteellinen kirjasto. Toiminta ylittää paikalliset, alueelliset, valtakunnalliset ja hallinnolliset rajat. Suomalaisella kirjasto-osaamisella on hyvä kansainvälinen maine. Tietoyhteiskunnan kirjasto on hybridikirjasto Ei riitä, että kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus käyttää Internetiä. Ei riitä, että tieto on julkista ja kansalaiset tavalla tai toisella etsivät sitä eri paikoista käyttöönsä. Tietomäärät ovat massiivisia. Ne on tallennettava, lajiteltava ja järjestettävä yhteiseen käyttöön. Palvelujen tuottaminen edellyttää laaja-alaista sisältöjen osaamista: taitoa osata seuloa disinformaatio, epäkelpo informaatio tietomassasta; taitoa arvioida puolueettomasti aineiston laatua, luotettavuutta ja alkuperäisyyttä. On myös tunnettava kansalliset ja kansainväliset standardit ja tiedonvälitysjärjestelmät sekä tunnettava ja tiedostettava tulevaisuuden tarpeet huomioiva tekninen infrastruktuuri. Jotta laadukkaita palveluita voidaan tarjota, henkilöstöä on täydennyskoulutettava jatkuvasti. EU:n vuodelta 1997 peräisin olevan määritelmän mukaan hybridikirjasto on verkostoituva sekatyyppinen kirjasto, joka tarjoaa pääsyn maailmanlaajuiseen tietoon erilaisten medioiden ja aineistojen välityksellä. Olennaista hybridikirjastolle on, että siellä on saatavilla ohjausta. EU:n mukaan kirjastot mukautetaan yhä enemmän tietoyhteiskuntaa palveleviksi tahoiksi. (Public Library and Information Society, EU Commission, DG- XIII). Kirjastoista pyritään tekemään laaja-alaisemmin palvelevia ja niiden infrastruktuuria pyritään tekemään joustavaksi: pysyvien kirjastorakennusten ja -kokoelmien lisäksi tarjotaan verkon kautta erilaisia palveluita. Hybridikirjaston olemukseen kuuluu digitaalisen median ja verkossa olevien asiakaspäätteiden määrän kasvattaminen. 12 Tietoyhteiskunnassa kirjasto on hybridikirjasto, jossa perinteistä ja digitaalista aineistoa käytetään rinnakkain. Hybridikirjastot tarjoavat perinteisten kirjastopalvelujen lisäksi uusia palveluja ja aineistoja sekä verkkopalveluja. Kirjastot toteuttavat digitaalista tietohuoltoa virtuaaliympäris-

12 tössä samoin periaattein kuin perinteisen painetun aineiston ollessa kyseessä. Hybridikirjasto yhdistelmäkirjasto Perinteinen kirjastotoiminta Painetun aineiston välittäminen: varastointi, kokoelmatyö, tiedon jäsentäminen ja järjestäminen, tietopalvelu. Fyysisen kirjastotilan palvelut. Yhteisö- ja sidosryhmäpalvelut. Yhdistävät tekijät Henkilöstö ja osaaminen Organisaatio Tilat Resurssit Tietotekniikka Aineistot ja sisällöt Työasemat Lisensoitu aineisto Uudet palvelut Virtuaaliset väylät kirjastojen aineistoon, osaamiseen, palveluihin. Etäpalvelut. Oma sisältötuotanto. Vuorovaikutteiset, personoidut, segmentoidut palvelu. Useita palvelukanavia (päätelaiteriippumattomuus). Virtuaaliset yhteistyöliittymät, organisatoriset ja maantieteelliset rajat ylittävä yhteistyö, osallistuminen ja tietämyksen jakaminen. Foorumit. Hajautetusti ylläpidetyt sisällöt. Taulukko: Matti Sarmela 2002 Hybridikirjasto-käsitteellä tarkoitetaan kirjastotoimintaa, joka sijoittuu perinteisen palvelutoiminnan ja yksinomaan digitaalisia aineistoja välittävän digitaalisen kirjaston väliin. Kirjastojen rahoituksessa ei ole riittävästi otettu huomioon, mitä merkitsee siirtyminen kirjakirjastosta hybridikirjastoon. Aineiston monipuolistuminen merkitsee myös lisäkuluja ja vaatii riittävää opastavaa henkilöstöä, henkilöstön osaamistason nostamista sekä teknisen infrastruktuurin ajantasaistamista ja standardien käyttöä. Suomessa lähivuosien suurimpina ja tärkeimpinä haasteina ovat kansalaisten palvelujen turvaaminen, kulttuurin ja tiedon saanti sekä kansalaisten ja opetuksen tietohuollon järjestäminen, missä hybridikirjastojen kehittämisellä ja rahoituksen saattamisella tietoyhteiskunnan tasolle on keskeinen asema. Kaikkien saatavilla tulee olla nopeat verkkoyhteydet. Kirjastojen ja koulutuksen avulla on hoidettava kansalaisten riittävä osaamistaso ja pääsy tiedon ja kulttuurin lähteille. Tiedon ja palvelujen käytettävyys, saavutettavuus ja tiedon hallinta ovat kovan työn takana. Digitaalinen tietohuolto ei ole koskaan valmis. DIGIMAAN KARTTA Digituotteet ja palvelupaikat 13

13 Tietohuolto merkitysten yhteiskunnassa HANNELE KOIVUNEN Opetusministeriö Kirjasto- ja tietopalvelussa on kysymys dokumenttien ja tekstien eli merkkien käsittelemisestä kokonaisuutena niin, että sekä muoto eli fyysinen dokumentti että sisältö eli merkitys ovat löydettävissä. Merkitysten tuotteistaminen on kirjasto- ja tietopalvelun ydinaluetta digitaalisessa toimintaympäristössä. Mikäli turvataan tiedon saatavuus, digitaalinen toimintaympäristö luo entistä parempia ja taloudellisesti kestäviä mahdollisuuksia toimia tietoyhteiskunnan kansalaisuuden arvopohjalta. Tiedollinen syrjäytyminen merkitsee taloudellista syrjäytymistä ehdottomampaa yhteisön ulkopuoliseksi jäämistä. Tietoyhteiskunta merkityksen yhteiskunta Sisällöntuotanto on viimeisten viiden vuoden aikana meille Euroopasta levinnyt keinotekoinen uudissana, muotitermi, jonka sisälle on mahdutettu monenlaista tulkintaa. Termiä ei liene koskaan oikein määritelty. Kuuluuko se muiden hype-termien tapaan pelkästä paljosta toistosta aikansa elävien ilmiöiden kategoriaan? Tällaisena sisällöltään tyhjänä sateenvarjoterminä sisällöntuotannon käsitteelle ei voitane ennustaa pitkää elinkaarta. Mistä saadaan sisältöä sisällöntuotannon käsitteelle? Symbolien, kertomusten ja sosiaalisten merkitysten vaihdantana sisältötuotanto ei ole uutta, vaan päinvastoin kaikkien ihmisyhteisöjen ikivanha toimintakonsepti. Pitkällä aikavälillä on nähtävissä painopisteen siirtyminen tavaratuotannosta merkitysten tuotantoon ja symbolituotantoon. Tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa sisältötuotannon eli aineettoman tuotannon osuus ja merkitys edelleen kasvaa suhteessa fyysisten tavaroiden tuotantoon. Arkikielen tilanteissa sisällöntuotanto -termi on liitetty lähinnä sähköisiin välineisiin ja enemmän viihteeseen kuin muuhun kulttuurituotantoon. Onko sisällöntuotannossa sitten kyse tyhjän tilan tai hiljaisuuden täyttämisestä millä tahansa? Sisältötuotanto -termiä käyttökelpoisempi käsite on luova tuotanto, jossa käsitteeseen kuuluu myös luovuus eli uusien merkitysten tuottamisen laadullinen näkökulma. 14 Semiotiikan määrittelyjen mukaan sisältö ja muoto muodostavat yhdessä merkin ja merkityksen. Kirjasto- ja tietopalvelussa on kysymys dokumenttien ja tekstien eli merkkien käsittelemisestä kokonaisuutena niin, että sekä muoto eli fyysinen dokumentti että sisältö eli merkitys ovat

14 löydettävissä. Merkitysten tuotteistaminen on kirjasto- ja tietopalvelun ydinaluetta digitaalisessa toimintaympäristössä. Merkitykset ovat aineettomuudessaan kumuloituva voimavara: mitä enemmän yhteisö tuottaa merkityksiä, sitä enemmän sillä on potentiaalia ja resursseja lisätä ja käyttää merkitystuotantoaan. Arvoympyrä kuvaa tätä positiivista kehää: Merkitystuotannon arvoympyrä Luonnonvarat Kulttuuriperintö Human capital Saatavuus Jakelukanavat Metadata, arviointi, markkinointi Merkitystuotannon innovaatioketju Yhteisöllinen merkityksenanto Identiteetin luominen Sosiaalinen ja kulttuurinen koheesio Yhteisön merkitystuotanto Immateriaalioikeudet Yksilöllinen merkityksenanto Luovuus Identiteetin luominen Yhteisöllinen merkitysten ja innovaatioiden vaihdanta Copyright Hannele Koivunen Merkityksen yhteiskunnassa merkitystuotteiden vaihdanta on kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellisten rakenteiden perusta. Ihmisten kyky vastaanottaa, luoda ja tuottaa merkityksiä on sidoksissa siihen, millaisen kulttuurisen merkitysperinnön ja kommunikaatioverkon heidän yhteisönsä tarjoaa. Tiedon käsite määrittyy sen merkityksellisyyden kautta. Tieto on informaatiovirrasta poimittua, ihmiselle merkityksellistä ainesta. Tiedon vastaanottaminen ei ole passiivista, vaan se on aktiivinen yksilön valintaan perustuva luova teko. Tämä aktiivinen tiedon määrittely asettaa uusia vaatimuksia sekä koulutukselle että tiedon tuotannon ja jakelun järjestelmille. Tietoyhteiskunnan perusarvot Tietoyhteiskunnan arvopohja määräytyy sen mukaan, miten oikeus yhteisön tuottamiin merkityksiin on järjestetty ja miten ihminen voi olla DIGIMAAN KARTTA Digituotteet ja palvelupaikat 15

15 mukana tässä merkitystuotannossa tietoyhteiskunnan kansalaisena ja luovana yksilönä. Tiedollinen syrjäytyminen merkitsee taloudellista syrjäytymistä ehdottomampaa yhteisön ulkopuoliseksi jäämistä. Tietoyhteiskunnan arvopohjaa voidaan lähestyä eri näkökulmista. Ensiksi: oikeus tietoon ja luovuuteen kuuluu ihmisen itseisarvoon, ihmisarvoon. Toiseksi: oikeus tietoon kuuluu täysivaltaiseen tietoyhteiskunnan kansalaisuuteen, jota ilman demokratia ei voi toteutua. Kolmanneksi: oikeus tietoon on edellytys ihmisen luovuudelle, joka on toisaalta oman identiteetin toteuttamista ja itseilmaisua, mutta toisaalta myös yhteisöllisessä merkitystuotannossa mukana oloa ja yhteisöllisen innovaatioresurssin kehittämistä. Oikeus tietoon sisältää yhteiskunnallisen tietohuollon järjestämisen, kansalaisuuden toteutumiseen kuuluvan julkisen tiedon tarjoamisen sekä metatiedon ja tiedon saatavuuden. Mikäli turvataan tiedon saatavuus, digitaalinen toimintaympäristö luo entistä parempia ja taloudellisesti kestäviä mahdollisuuksia toimia tältä arvopohjalta. Toisaalta kehitys voi kulkea päinvastaiseen suuntaan. Ihmisten polarisoituminen tietorikkaisiin ja tietoköyhiin on tosiasia, puhumattakaan mahdollisuudesta kontrolloida ja evaluoida tietovirtaa. Tietoyhteiskunnan perusarvot: Oikeus ja kyky tietoon Oikeus ja kyky kansalaisuuteen Oikeus ja kyky itseilmaisuun ja luovuuteen Tietoyhteiskunnan kansalaisuus 16 Tietoyhteiskunnan täysivaltainen kansalaisuus edellyttää mahdollisuutta ja oikeutta tiedon saatavuuteen sekä kykyä toimia itsenäisenä tiedon hakijana ja tuottajana. Uuden teknologian sovellukset edellyttävät uusia kansalaistaitoja. Minimitaso tiedon saatavuuden suhteen on se, että jokaisella kansalaisella on oikeus saada tietoa olemassa olevasta tiedosta eli metadataa (tietoa tiedosta) voidakseen hakea valitsemaansa ja tarvitsemaansa tietoa eri kanavien kautta. Tietoyhteiskunnan kansalaisuuden edellytykset: Tietoyhteiskunnan infrastruktuuri Tietoyhteiskunnan perusoikeudet Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot Tietoyhteiskunnan infrastruktuuriin kuuluu riittävän nopea tekninen infrastruktuuri ja tietosisältöjä välittävä tietopalveluverkko eli kirjastot jokaisen kansalaisen ulottuvilla. Kansalaisten tietoyhteiskunnassa on myös sosiaalinen infrastruktuuri eli alustat vapaalle kansalaistoiminnalle ja kansalaisten vuorovaikutteiselle osallistumiselle päätöksentekoon teledemokratian erilaisina sovelluksina.

16 Tietoyhteiskunnan infrastruktuuri: Tekninen infrastruktuuri Tietopalveluverkko Sosiaalinen infrastruktuuri Vuorovaikutteiset palvelut Tietoyhteiskunnan perusoikeuksien tarkoituksena on tukea perusarvoja eli oikeutta tietoon, tiedon saatavuutta, yksityisyyttä ja tietosuojaa esimerkiksi merkitystuotteiden kuluttamisen suhteen sekä yksilön oikeuksia hänen luodessaan itse merkityksiä ja tuottaessaan tietoa. Tietovarannot ja innovaatiot ovat tietoyhteiskunnan arvokasta inhimillistä pääomaa. Tietoyhteiskunnan perusoikeudet: Oikeus tietoon Tiedon saatavuus Tietoyhteiskunnan kansalaisuus Tietosuoja Immateriaalioikeudet, tekijänoikeus Tietoyhteiskunnassa selviytyminen edellyttää aiempaa moninaisempia kansalaistaitoja sekä teknisen että sisällöllisen osaamisen ja ymmärtämisen suhteen. Näiden taitojen oppiminen on tietoyhteiskunnan perusarvojen sekä tietoyhteiskunnan tasa-arvoisen kansalaisuuden toteutumisen ehto. Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot: Tietokonelukutaito Informaatiolukutaito Medialukutaito Tiedonhakutaidot Tiedonhankintataidot Kulttuuristen merkitysten luomisen taidot Tiedon tuotantotaidot Tietohuolto kansalaisten tietoyhteiskunnassa Yhteisöllistä julkista panostusta kansalaisten tietohuoltoon voidaan perustella kahdesta näkökulmasta. Toisaalta halutaan kehittää ja ylläpitää yhteisön merkitystuotantoa uudistavaa diversiteettiä: uusia ajatuksia ja ideoita. Toisaalta halutaan turvata tietoyhteiskunnan demokratia tarjoamalla kansalaisille saatavuus tietoon ja merkityksiin. Nämä kaksi peruspilaria: diversiteetti ja demokratia ovat nykyaikaisen tietoyhteiskunnan tietohuoltopolitiikan perusteet. Kriittisen inhimillisen luovan pääoman ylläpitäminen merkitsee sitä, että merkitystuotannossa diversiteetti muuttuu demokratiaksi eli turvataan tiedon moninaisuuden saatavuus kaikille. DIGIMAAN KARTTA Digituotteet ja palvelupaikat 17

17 Kulttuuripolitiikan peruspilarit Diversiteetti Demokratia luovuus jakelu saatavuus Copyright Hannele Koivunen Virtuaalisen tietotuotannon arvoympyrästä ilmenee, miten tietopääoma, innovaatiot, tuotanto, jakelu ja vastaanotto järjestyvät verkkoympäristössä: Virtuaalisen merkitystuotannon arvoympyrä Tieto- ja kulttuuriperinnön digitointi Virtuaaliset jakelutavat, elektroninen kauppa Metadata, arviointi, markkinointi = laatuportaalit Merkitysten vaihdannan virtuaalinen tuotantoketju Virtuaalinen yhteisö Sosiaalisen ja kulttuurisen kommunikaation infrastruktuuri, alustat Merkitystuotannon infrastruktuuri ja mallit Yksilöllinen luovuus Virtuaaliset innovaatiot Ideoiden ja merkitysten vaihdantatavat virtuaaliyhteisössä Copyright Hannele Koivunen Kirjasto on tapa, jolla toteutetaan tietoyhteiskunnan kansalaisuuden edellytykset. Se muodostaa kattavan teknisen ja sisällöllisen tietopalveluinfrastruktuurin, toteuttaa tarjonnallaan tietoyhteiskunnan perusoikeuksia, edustaa tiedon saatavuutta ja opettaa tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja. Kirjasto toimii tietohuollon, julkisen tiedon ja metatiedon sekä tiedon saatavuuden edustajana tietoyhteiskunnassa. Kirjasto toimii yhteisössä keskeisesti seuraavilla alueilla arvoympyrän kuvaamassa tuotantoketjussa: 18

18 Kirjasto merkitystuotannon arvoympyrässä Tieto- ja kulttuuriperinnön digitointi, talletus ja tarjonta Virtuaaliset jakelutavat tiedon saatavuus kansalaistiedon tarjonta Metadata, arviointi, markkinointi = kirjaston laatuportaalit Kirjasto merkitysten vaihdannan tuotantoketjussa Sosiaalinen ja virtuaalinen tietoyhteisö jaetut merkitykset Sosiaalisen ja kulttuurisen kommunikaation infrastruktuuri Tietotuotannon infrastruktuuri ja mallit Yksilölliset kysymykset luovuuden innovaatiovaranto Ideoiden ja merkitysten vaihdantatavat kansalaisfoorumit Copyright Hannele Koivunen Kirjaston keskeinen toimintatapa on yhteyksien luominen koko arvoketjuun. Kirjaston tietohuolto on yhteinen nimittäjä ja merkitysten luoja, joka rakentaa sillan yksilön ja yhteisön kulttuuriperinnön välille, yhteisön ja yksilön tarpeiden välille, yksilön ja tietotuotteen välille sekä kulttuuriperinnön ja merkitystuotteiden välille. Kirjasto voitaisiin toiminnallisesti määritellä tietoyhteiskunnan prosessissa yhteysominaisuudeksi tai koko prosessin katalysaattoriksi. yksilö toive, tarve identiteetti tieto, tuote tori, markkinat meta+data kirjasto= yhteys tietohuolto, palvelu Copyright Hannele Koivunen yhteisö tarina kulttuuriperintö DIGIMAAN KARTTA Digituotteet ja palvelupaikat 19

19 Nokian mainoslause connecting people sopii hyvin kuvaamaan myös kirjaston ydintoimintaa, varsinkin jos se saa vielä syvemmän kulttuurisen ja historiallisen ulottuvuuden ja merkityksen. Kirjasto yhdistää eri aikakausia, eri kulttuureja ja eri yhteisöjä, ei vain yksittäisiä ihmisiä tässä ajassa. Tietohuollon infrastruktuuri Kansalaisten tietohuollon ja yhteisöllisen innovaatioresurssin turvaamiseksi tarvitaan valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen julkisen tiedon levittämisstrategia, jossa sovitaan tietohuolto- ja tietopalvelutoiminnan tasosta. Tietoyhteiskunnan tulevaisuuden yhteydessä on totuttu puhumaan teknologisesta konvergenssista eli eri teknologioiden yhdistymisestä uusiksi yhteensopiviksi ratkaisuiksi. Teknologisen konvergenssin ohella pitää kehittää uusia rakenteellisia instituutioiden konvergenssin malleja eli yhdistää erilliset instituutiot vastaamaan verkottuvan toiminnan vaatimuksia sekä julkishallinnon sisällä että julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Kirjasto- tietopalvelut toimivat perinteisesti luontaisena tietopalveluverkkona, jota kuitenkin on mahdollista kehittää edelleen. Kansalliskirjaston käsite ja toimintatapa avaa ulottuvuuden yhteisen valtakunnallisen virtuaalisen verkoston suuntaan. Tämän malli vaatii logistisia ratkaisuja päällekkäisyyksien välttämiseksi varastokirjaston, keskuskirjaston ja maakuntakirjastojen sekä tieteellisten ja erikoiskirjastojen koordinaatiolla. Kirjastoverkkona toimiminen edellyttää koordinaatiota, yhteensopivuutta, yhteisiä standardeja ja formaatteja. Päällekkäisyyksien välttämiseksi ja resurssien tehokkaaksi kohdentamiseksi tarvitaan sopimus valtakunnallisesti työnjaosta palvelurakenteen, keskitetysti tuotettavien palvelujen, varastoinnin, palvelulogistiikan ja toimintaperiaatteiden suhteen valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Paikallishallinnon hallintorakenne ei enää vastaa kaikilta osin tietohuoltoverkon rakennetta ja tarpeita. Maahamme on syntynyt esimerkiksi kirjastoyhteenliittymiä, joiden avulla päästään suurempiin ja tehokkaampiin palvelukokonaisuuksiin. Tällaista yhteenliittymistä voi tapahtua myös julkisen ja yksityisen sektorin merkitystuotantoketjun toimijoiden kesken esimerkiksi tuottajien, kustantajien, kaupan ja kirjastojen yhteistyönä. Tällaisia yhteenliittymiä, tietohuoltoklustereita, voi syntyä hyvin monenlaisten toimijoiden kesken. Tämän verkottuvan kehityksen tukemiseksi ja edistämiseksi sekä hallinnollisten esteiden purkamiseksi on mielekästä kehittää myös yhteiskunnan tukimuotoja vastaamaan näitä uusia rakenteita ja toimintatapoja. 20

20 Globalisoituvassa maailmassa kirjasto- ja tietopalveluverkosto ulottuu kaikkialle ja palvelujen tuottaminen edellyttää globaalia näkökulmaa. Verkossa myös yleisöt ja käyttäjät ovat kansainvälisiä. Uusina yleisöinä ovat mielenkiinnon kohteiden mukaan määräytyvät virtuaaliset paikalliset ja globaalit yhteisöt, jotka ryhmittyvät teemoittain. Globaali taso: Globaalit tietoresurssit ja -prosessit Euroopan Unionin tietohuoltopolitiikka, oikeus tietoon ja tiedon saatavuus Virtuaaliset intressiyhteisöt Valtakunnallinen taso: Kansalaisen tietopalvelu Sähköinen kirjasto Valtakunnalliset tietokannat Metadatan tuottaminen Resurssien logistinen kohdentaminen Valtakunnalliset lisenssit Ohjelmistopalvelut Alueellinen taso: Alueellisen tiedon prosessointi Alueellisen tiedon hallinta Resurssien logistinen kohdentaminen Verkottuminen aluetason kulttuuripalveluihin Paikallinen taso, kunta tai kylä: Yhteisön olohuone Tie kulttuurin ja tiedon universumiin Kulttuuripalvelujen ja tapahtumien järjestäminen Tieto sisällöistä Kyky hakea tietoa Tiedonhaun ohjaus Paikallistiedon prosessointi Paikallinen kansalaisen perustieto Verkottuminen paikallistason julkisiin palveluihin Verkottuminen paikallistason yksityisiin palveluihin Paikallisen elinkeinoelämän palvelu Kansalaistoiminnan forum, järjestöt, vapaaehtoisen verkottumisen alustat Virtuaalinen intressiyhteisö, avatar-yhteisö : Intressiryhmän sosiaalinen alusta Globaali teematieto Tietohuollon sisältötuotteet Edellä esitetyn arvoympyrän mukaisesti kirjastolle ominaisia sisältötuotteita ovat ensinnäkin kulttuuriperintömme fyysiset ja virtuaaliset dokumentit. Kulttuuriperinnön digitointi on ratkaisevan tärkeää sekä tämän DIGIMAAN KARTTA Digituotteet ja palvelupaikat 21

Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi Keskeisimmät asiat

Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi Keskeisimmät asiat Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi 2001-2004 Keskeisimmät asiat MIKSI ESITYS KIRJASTO- POLIITTISEKSI OHJELMAKSI Eduskunta on antanut kunnallisille kirjastoille tehtäväksi ottaa osavastuu kansalaisen

Lisätiedot

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Mitä uuden kirjastolain pitäisi mahdollistaa? Kirjastolain uudistamisen tavoitteena on turvata

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle.

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Kirjasto on arjen luksusta Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Arvostettu edelläkävijä Lisää hyvinvointia Kirjasto on niin tuttu osa

Lisätiedot

Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista

Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Yleisiä kirjastoja koskevan lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Yleisiä kirjastoja koskevan lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yleisiä kirjastoja koskevan lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Laki yleisistä kirjastoista opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintoviraston järjestämä

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto

Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) Lausunto 23.9.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM120:00/2014 Asia: Lausuntopyyntö opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemasta hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF)

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Parasta on muutos kirjastopalveluiden avoin tulevaisuus seminaari 28.20.2016 31.10.2016

Lisätiedot

Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot?

Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot? KANSALLISKIRJASTO Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot? Kai Ekholm 2.11.2011 Kansalliskirjaston tulevaisuus Muutostekijät ja niiden vaikutukset Merkittävät muutokset

Lisätiedot

Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi

Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi Jarmo Saarti Kokoelmista vapautetut aineistojen poistaminen kirjaston kokoelmista 1.11.2010 Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Kuvailun verkostoituminen - kuvailufilosofiaa ja visioita

Kuvailun verkostoituminen - kuvailufilosofiaa ja visioita Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Kuvailun verkostoituminen - kuvailufilosofiaa ja visioita Kuvailun tiedotuspäivä 26.10.2016 27.10.2016 1 Sisältö Tietoympäristön muutos Verkostomainen toimintatapa

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä Tieteiden talo 11.5.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen kirjastoseuran järjestämässä työpajassa

Lisätiedot

Kirjastolain uudistaminen

Kirjastolain uudistaminen Kirjastolain uudistaminen Kirjastolain uudistuksen päätavoite Kirjastolain uudistamisen tavoitteena on edistää verkottuneessa kansalaisyhteiskunnassa asukkaiden sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumista

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010. Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki.

Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010. Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki. Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010 Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki.fi Tammikuu 2011 Palvelukyselyn vastaajat sektoreittain yleinen kirjasto

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Opetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto

Opetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto Opetus ja oppiminen verkossa Erno Lehtinen Turun yliopisto Virtuaaliyliopistotoiminnan kokemukset Virtuaaliyliopisto poliittisena projektina Avoimen yliopisto-opetuksen ja kampuspohjaisen opetuksen näkökulmat

Lisätiedot

Tieto matkaa maailmalle

Tieto matkaa maailmalle Tieto matkaa maailmalle Avoimen julkaisemisen parhaat käytänteet Helsinki 31.1.2017 Ulla Ikäheimo & Tarja Mäkinen Sisältö Mitä on metatieto Kuvailusäännöt ja formaatit Sanastot ja Finto Henkilöt Tunnisteet

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto missä mennään? Kristiina Hormia-Poutanen

Kansallinen digitaalinen kirjasto missä mennään? Kristiina Hormia-Poutanen Kansallinen digitaalinen kirjasto missä mennään? 3.4.2009 Kristiina Hormia-Poutanen Kansallinen digitaalinen kirjasto 2008 2011 Opetusministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston sekä

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Sähkökirjat kurssikirjoiksi Katsaus tekijänoikeuksiin Satu Kangas

Sähkökirjat kurssikirjoiksi Katsaus tekijänoikeuksiin Satu Kangas Sähkökirjat kurssikirjoiksi Katsaus tekijänoikeuksiin Satu Kangas 8.11.2016 Tekijänoikeudet Oikeus valmistaa kappaleita teoksesta Oikeus saattaa teos yleisön saataviin Tekijän isyysoikeus nimen mainitseminen

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN. Jyväskylä 27.10.2005. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto

NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN. Jyväskylä 27.10.2005. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN Jyväskylä 27.10.2005 Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto LIISA NIINIKANGAS LIISA.NIINIKANGAS@LIGHTHOUSE.FI WWW.LIGHTHOUSE.FI

Lisätiedot

Yleiset kirjastot Perustietopaketti

Yleiset kirjastot Perustietopaketti Yleiset kirjastot Perustietopaketti Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto 1 Kirjastoverkosto KUNNALLISET KIRJASTOT = YLEISET KIRJASTOT Yleisten kirjastojen keskuskirjasto. Monikielinen kirjasto

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuotteistaminen

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuotteistaminen Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuotteistaminen Irmeli Isokivijärvi Palvelupäällikkö Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeen maakuntakirjasto 25.3.2011 Kuntaliitoksen myötä kaupunki siirtyi tilaaja-tuottaja

Lisätiedot

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011 Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. 2. Elämyksellinen oppimisympäristö 3. Osallistava ja verkottuva kulttuuriperintöalan toimija Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan

Lisätiedot

PORIN TAIDEMUSEO. tehtävämme. Satakunnan kulttuurin edistämisessä

PORIN TAIDEMUSEO. tehtävämme. Satakunnan kulttuurin edistämisessä PORIN TAIDEMUSEO tehtävämme Satakunnan kulttuurin edistämisessä Tehtävämme ja vastuualueemme Satakunnan kulttuurin edistämisessä PORIN TAIDEMUSEON TEHTÄVÄNÄ on Porin kulttuuritoimen yhteisten arvojen mukaisesti

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

YLE ja sivistys. Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009. Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE

YLE ja sivistys. Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009. Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE YLE ja sivistys Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009 Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE Julkisen palvelun yleisradiotoiminta perustuu sivistysaatteelle Pohjoismaisella YLE toiminnalla

Lisätiedot

Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma

Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM 28.11.2013 Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma Koulutuksen kehittämistarpeet Miten opiskelija ja työnantaja tietävät mitä saavat kirjastoalan koulutuksesta

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena. To infinity & beyond

Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena. To infinity & beyond Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena To infinity & beyond Kirjastoverkkopäivät Minna Karvonen 24.10.2013 Hallitusohjelman kirjauksia kirjastojen kehittäminen vastaamaan tietoyhteiskunnan

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen Painetun aineiston saatavuus Suomessa Viikki 2.11.2011 Pentti Vattulainen Säädöspohjaisia tehtäviä: kokoelmat Vapaakappalekirjastot Yleisten kirjastojen keskuskirjasto Maakuntakirjastot Varastokirjasto

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari 2.12.2013 TIETEELLINEN TIETO tiedeyhteisön synty 1660-luvulla tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Sanomalehtien Liiton keskustelutilaisuus Digiarkistoista liiketoimintaa. Taustaa. Mitä Kansalliskirjasto voi tarjota sanomalehdille?

Sanomalehtien Liiton keskustelutilaisuus Digiarkistoista liiketoimintaa. Taustaa. Mitä Kansalliskirjasto voi tarjota sanomalehdille? Sanomalehtien Liiton keskustelutilaisuus Digiarkistoista liiketoimintaa Taustaa Mitä Kansalliskirjasto voi tarjota sanomalehdille? Vs. johtaja Pirjo Karppinen, Kansalliskirjasto, digitointi-ja konservointikeskus

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa. Mika Pietilä,

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa. Mika Pietilä, Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa Mika Pietilä, 14.04.2015 Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus - Koordinaatin toiminta ja palvelut edistävät ja tukevat kuntien, järjestöjen,

Lisätiedot

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi AUTA-hankkeen seminaari 8.2.2017 Sami Kivivasara, projektiryhmän PJ AUTA-hanke - Mitä sillä tavoitellaan? - Mihin se liittyy?

Lisätiedot

YLEISTEN KIRJASTOJEN YHTEINEN VIESTINTÄ JA VIESTINTÄKETJU

YLEISTEN KIRJASTOJEN YHTEINEN VIESTINTÄ JA VIESTINTÄKETJU YLEISTEN KIRJASTOJEN YHTEINEN VIESTINTÄ JA VIESTINTÄKETJU Marraskuu 2016 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Yleisten kirjastojen keskuskirjasto - Kirjastot.fi YKN:n viestintäryhmä Mukana:

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

VARASTOKIRJASTO Tulossopimus

VARASTOKIRJASTO Tulossopimus VARASTOKIRJASTO 2013-2016 Tulossopimus 19.4.2012 VARASTOKIRJASTON ORGANISAATIO OKM johtokunta johtaja metadata logistiikka JOHTOKUNTA Ari Muhonen, pj Ulla Nygren, vpj, Turun yliopisto Dorrit Gustafsson,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Helsingin yliopiston kirjasto 1

Helsingin yliopiston kirjasto 1 Helsingin yliopiston kirjasto 1 TIETEELLINEN TIETO KUULUU KAIKILLE Suomessa tieteelliset kirjastot ovat avoinna kaikille ja tarjoavat esteettömän pääsyn tieteellisen tiedon lähteille. Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Pohjoismainentallennus- ja tutkimushanke Kuva-arkistokurssi Anni Wallenius

Pohjoismainentallennus- ja tutkimushanke Kuva-arkistokurssi Anni Wallenius Pohjoismainentallennus- ja tutkimushanke2015-2020 Kuva-arkistokurssi 4.10.2016 Anni Wallenius NELJÄN ORGANISAATION YHTEISHANKE Suomen valokuvataiteen museo - valtakunnallinen erikoismuseo Aalborg stadsarkiv

Lisätiedot

Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Suomi.fi / VM

Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Suomi.fi / VM Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Kansalaisen käsikirjasta Suomi.fi:hin Kansalaisen käsikirja kirjana v. 1992 Kansalaisen käsikirja verkkopalveluna v. 1997 Julkishallinnon

Lisätiedot

TTA-PASin etenemissuunnitelma ja kustannukset

TTA-PASin etenemissuunnitelma ja kustannukset TTA-PASin etenemissuunnitelma ja kustannukset Saara Värttö, TTA-PAS koordinaattori, saara.vartto@csc.fi Pitkäaikaissäilytyksen keskustelutilaisuus 10.4.2013 Pitkäaikaissäilytys tutkimuksen tarpeisiin TTA-PAS-hankkeella

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

KYSY KIRJASTONHOITAJALTA VASTAAJAVERKOSTO. Nina Granlund Kirjastot.fi

KYSY KIRJASTONHOITAJALTA VASTAAJAVERKOSTO. Nina Granlund Kirjastot.fi KYSY KIRJASTONHOITAJALTA VASTAAJAVERKOSTO Nina Granlund Kirjastot.fi Kirjastot.fi Kaikille avoin tiedonhaun ja kirjastopalveluiden kokonaisuus. Kolmikielinen palvelu: Kirjastot.fi, Biblioteken.fi, Libraries.fi.

Lisätiedot

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta?

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? TieVie-juhlaseminaari 20.3.2007 Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? Olli-Pekka Heinonen YLE Tietotekniikan 6. sukupolvea Tietotekniikka-ajan lyhyt historia 1. sukupolvi, suurkoneet

Lisätiedot

Yleiset kirjastot Perustietopaketti. Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto

Yleiset kirjastot Perustietopaketti. Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto Yleiset kirjastot Perustietopaketti Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto Kirjastoverkosto KUNNALLISET KIRJASTOT = YLEISET KIRJASTOT Yleisten kirjastojen keskuskirjasto. Monikielinen kirjasto

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Avin kuulumiset Laki ja hankkeet. Keski-Suomen maakuntakirjastokokous

Avin kuulumiset Laki ja hankkeet. Keski-Suomen maakuntakirjastokokous Avin kuulumiset Laki ja hankkeet Keski-Suomen maakuntakirjastokokous 17.11.2016 [Marjariitta Viiri, Länsi- ja Sisä-Suomen avi, OKT vastuualue] 21.11.2016 1 Kirjastolaki (hallituksen esitys) 1 Lain soveltamisala

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

Kansalliskirjaston strategiatyö

Kansalliskirjaston strategiatyö Kansalliskirjaston strategiatyö 2016 2020 Erikoiskirjastojen verkoston kokous 9.12.2015 Heli Kautonen Kansalliskirjaston strategiatyö Kansalliskirjaston strategia FinELib strategia Finna strategia Bonus:

Lisätiedot

Varma olo omasta voinnista ja terveydestä, tietää minne hakeutua ja mitä tehdä jos ongelmia ilmenee

Varma olo omasta voinnista ja terveydestä, tietää minne hakeutua ja mitä tehdä jos ongelmia ilmenee DIGILOIKKA-YÖRUKKASN HDOUS DIGILOIKKA-RYHMÄN YÖOHJLMAKSI 29.1.2016 yörukkanen on kokoontunut 4 kertaa. yöskentelyyn ovat osallistuneet: Kari Nuuttila (kokoonkutsuja), Paula Luoma, Maria-Liisa Nurmi ja

Lisätiedot

KULTTUURIKETJU - Keski-Savon kulttuurikasvatussuunnitelma

KULTTUURIKETJU - Keski-Savon kulttuurikasvatussuunnitelma KULTTUURIKETJU - Keski-Savon kulttuurikasvatussuunnitelma Kulttuurikasvatussuunnitelman tarkoituksena on taata kaikille oppilaille yhtäläiset oikeudet kulttuuriin. Kulttuurikasvatussuunnitelma tukee koulujen

Lisätiedot

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Maria Kaisa Aula 28.1.2016 Kirkollisen johtamisen forum - Vantaa Seurakuntien (hallinnollinen) toimintaympäristö

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut -seminaari

Oppijan verkkopalvelut -seminaari Oppijan verkkopalvelut -seminaari Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja Finlandiatalo 9.12.2013 RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja

Lisätiedot

Ohjaamoja kehittämässä

Ohjaamoja kehittämässä Ohjaamoja kehittämässä Pasi Savonmäki Kohtaamo-hanke Satakunnan verkostoitumisseminaari 15.4.2016 Helsinki Ohjaamo-toimintamallin taustaa ja suuntaviivoja Eurooppalainen yhteistyö 2007-2015 Suuntaviivoja

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Keskustelua yleisten kirjastojen kuvailukeskuksen perustamisesta

Keskustelua yleisten kirjastojen kuvailukeskuksen perustamisesta Keskustelua yleisten kirjastojen kuvailukeskuksen perustamisesta Tuula Haavisto 6.11.2015 Yleisten kirjastojen neuvosto Helsingin kaupunginkirjasto Yleisten kirjastojen keskuskirjasto 11.9.2015 Kuvailutiedon

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston (yhteisestä) tulevaisuudesta. ylikirjastonhoitaja

Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston (yhteisestä) tulevaisuudesta. ylikirjastonhoitaja Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston (yhteisestä) tulevaisuudesta Ari Muhonen ylikirjastonhoitaja 12.5.2011 2011 Kansalliskirjasto Vastaa toimialallaan kansallisen kulttuuriperinnön tallettamisesta,

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Peruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista

Peruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista Peruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista Merja Kummala-Mustonen 15.9.2016 PSAVI, Merja Kummala-Mustonen, Opetus ja kulttuuri

Lisätiedot

Kansallinen yhteisluettelo kirjastojen luettelointiyhteistyön tukena. Pori Nina Hyvönen

Kansallinen yhteisluettelo kirjastojen luettelointiyhteistyön tukena. Pori Nina Hyvönen Kansallinen yhteisluettelo kirjastojen luettelointiyhteistyön tukena Pori 8.12.2010 Nina Hyvönen Agenda Kansallinen yhteisluettelo- tavoiteltavat hyödyt Lindasta liikkeelle Jatkosuunnitelmat Muuta huomioitavaa

Lisätiedot

Luettelointi tilastoina

Luettelointi tilastoina Luettelointi tilastoina AMK metatietoryhmä, kehittämispäivä Diakonia-ammattikorkeakoulu 10.12.2014 Markku Laitinen, Kansalliskirjasto markku.laitinen@helsinki.fi http://www.helsinki.fi/~malaitin/ Tietoisku

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot