Väestöltään vähenevän kunnan asuntokannan tukitoimenpiteiden toimivuus, esimerkkinä Savonlinna

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Väestöltään vähenevän kunnan asuntokannan tukitoimenpiteiden toimivuus, esimerkkinä Savonlinna"

Transkriptio

1 Ympäristöministeriö Väestöltään vähenevän kunnan asuntokannan tukitoimenpiteiden toimivuus, esimerkkinä Savonlinna LOPPURAPORTTI Helsingissä VTM Ossi Paukku Paucus Oy Väestöltään vähenevän kunnan asuntokannan tukitoimenpiteiden toimivuus 1

2 2 Väestöltään vähenevän kunnan asuntokannan tukitoimenpiteiden toimivuus

3 Esipuhe Maamme on jakautunut alueellisesti vahvoihin toiminnallisiin kaupunkiseutuihin ja elinvoimaansa menettäviin seutuihin, joissa on sekä syrjäseutuja että pienempiä kaupunkiseutuja. Näitä taantuvia alueita koettelevat muuttoliike ja väestörakenteen muutos. Ne ovat jo menettäneet osan tuottavasta työvoimastaan, kun nuori ja ammattitaitoinen väestö on muuttanut vetovoimaisille keskusalueille. Sen sijaan ikääntyneen väestön määrän ja suhteellisen osuuden kasvu jatkuvat edelleen hyvin voimakkaana näillä alueilla. Väestökehitys vaikuttaa väestöltään supistuvien kuntien asuntomarkkinoihin aiheuttaen asuntojen tarpeen ja kysynnän vähentymistä. Väestöltään vähenevissä kunnissa asuntojen tarjonta ylittää kysynnän ja vuokra-asuntoja jää tyhjilleen. Erityisesti kerrostaloalueet menettävät kilpailukykyään asuntomarkkinoilla, mikä heijastuu myös vuokra-asuntojen kysyntään. Vajaakäytössä olevista vuokra-asunnoista aiheutuvat vuokratappiot ovat kasvaneet, ja tämä vaikuttaa huomattavasti vuokratalojen omistajien talouteen. Supistuvilla asuntomarkkinoilla tyhjien asuntojen lisäksi ongelmana on asuntokannan ikä. Suuri osa varsinkin valtion tukemista vuokra-asunnoista on tulossa peruskorjausikään. Peruskorjauskustannusten rahoittaminen on kuitenkin haastavaa vajaakäytössä olevissa taloissa. Supistuvan asuntokysynnän alueilla joudutaankin jatkossa yhä useammin miettimään, onko asuntojen peruskorjaaminen järkevää. Taantuvilla alueilla osassa kuntia asuntojen määrä ylittää kysynnän siinä määrin, että olemassa olevaa asuntokantaa on peruskorjaamisen sijaan tarkoituksenmukaista vähentää asuntomarkkinoiden tasapainottamiseksi ja taloudellisten tappioiden vähentämiseksi. Asuntomarkkinoiden tasapainoisen kehityksen kannalta on myös tärkeää varautua vanhusväestön kasvuun. Valtaosa vanhuksista asuu nykyisin omistusasunnoissa. Palveluiden lähelle keskustaan muuttavat vanhukset tarvitsevat esteettömiä ja turvallisia asuntoja. Taantuvilla alueilla korostuukin erityisesti vanhusten asumisen järjestäminen. Esille nouseekin kysymys, voidaanko tyhjeneviä vuokra-asuntoja muuttaa vanhuksille sopiviksi asunnoiksi? Tässä selvityshankkeessa pyritään selvittämään esimerkkialueen avulla niitä toimenpiteitä, joilla väestöltään vähenevien kuntien vuokra-asuntokannan ongelmia voidaan ratkaista tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Samaa teemaa käsitteli myös ympäristöministeriön asettama ns. AKKU-työryhmä (Asuntokannan kehittämistä kasvukeskusten ulkopuolella selvittänyt työryhmä). Esimerkkialueeksi vähentyvästä asuntokysynnän alueesta valittiin Savonlinna ja siihen kuntaliitoksilla liitettävät kunnat Kerimäki ja Punkaharju, koska Savonlinnan vuokra-asuntomarkkinoita on jo aiemmin selvitetty. Tässä hankkeessa testataankin mainitun työryhmän ehdotusten pohjalta esimerkkialueen tilanteen avulla ongelmien ratkaisumahdollisuuksia ja sitä, miten voitaisiin yhteen sovittaa valtion, kunnan ja sen vuokrataloyhtiöiden omia toimenpiteitä ongelmien ratkaisemiseksi. Selvityshankkeella pyritään siten esimerkkialueen tilanteen kautta saamaan yleisempää tietoa siitä, miten väestöltään vähenevien alueiden vuokratalojen ongelmiin voitaisiin puuttua ajoissa, niiden ennaltaehkäisy olisi mahdollista ja mitkä toimenpiteet olisivat tehokkaimpia. Selvityksen on toteuttanut VTM Ossi Paukku Paucus Oy:stä. Selvityksen ohjausryhmän jäseninä ovat olleet asuntoneuvos Ulla-Maija Sirviö ja hallitussihteeri Anna Saarinen ympäristöministeriöstä, apulaisjohtaja Heli Huuhka Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta, luottopäällikkö Anneli Nieminen Valtiokonttorista, asuntoasiantuntija Laura Hassi Suomen Kuntaliitosta ja kaupunginjohtaja Jorma Auvinen Savonlinnan kaupungilta. Ohjausryhmä on kommentoinut työtä, mutta selvityksessä esitetyt toimenpide-ehdotukset ja muut kannanotot ovat selvityksen toteuttajan. Lokakuussa 2012 Ulla-Maija Sirviö Asuntoneuvos Ympäristöministeriö Väestöltään vähenevän kunnan asuntokannan tukitoimenpiteiden toimivuus 3

4 SISÄLLYS Esipuhe Alkusanat Toimenpide-ehdotukset Yhtiön toiminta Kunnan omistajapolitiikka Valtion toimet Taustaa väestöltään vähenevistä kunnista Väestö ja asuntokunnat Vuokralla asuminen ja vuokra-asunnot Aravalainoitus ja korkotuki ARA asuntojen omistus Aravalainat Lainapääomat Lyhennykset ja korot/asuntorahaston tulot aravavuokra-asunnoista Korkoprosentit Esimerkkikunta Savonlinna Asuntokuntaennustemalli Väestökehitys Asuntokunnat ja asuntokanta Asuntokuntaennusteet vanhimman iän ja henkilöluvun mukaan Vuokra-asuntokunnat ja vuokra-asuntomarkkinat Vuokra-asuntokuntaennusteet Vuokra-asuntojen tarjonta Vanhusasuntokunnat Vuokrataloyhtiöt Savonlinnassa Savonlinnan Vuokratalot Oy (SAVU) Savonlinnan Opiskelija-asunnot Oy Kiinteistö Oy Punkaharjun Vuokratalot (PUVU) Kerimäen Vuokratalot Oy (KEVU)...80 Lähdeluettelo Liitteet...83 LIITE 1. Luettelo väestöltään vähenevistä kunnista. Tilastollinen kuntaryhmä ja kunnat LIITE 2. Tilastollinen kuntaryhmitys Tilastokeskus...89 Taulukkoluettelo...90 Kuvioluettelo Väestöltään vähenevän kunnan asuntokannan tukitoimenpiteiden toimivuus

5 1 Alkusanat Suomessa vajaat 50 vuotta sitten hyväksytty asuntotuotantolaki synnytti sitä seuranneiden vuoden aikana erittäin suuren vuokra-asuntotuotannon ympäri maata. Aikaisemmin pääasiallinen vuokra-asuntojen tuotannon ja vuokraamisen tukimuoto oli vuokra-asuntojen verohuojennuslait. Tämä tuki ei silloin tuonut läheskään riittävää vuokra-asuntojen uustuotantoa tarpeeseen nähden ja tuotanto keskittyi vain suurempiin kaupunkeihin. Rakennetut verohuojennustalot muodostuivat pääosin pienistä huoneistoista, joiden käyttö perheasuntoina ei enää vastannut asuntopoliittisia tavoitteita ahtaasti asumisen vähentämisessä. Vuokra- ja omistusaravia ryhdyttiin rakentamaan ohjelmoidusti ja tärkein näistä ohjelmista oli vuosina ollut puolen miljoonan asunnon uustuotantotavoite. Kun markkinaehtoinen tuotanto ei ollut riittävää tavoitteen saavuttamiseksi, nostettiin aravatuotanto huippulukuihin; vuosina lainoitettiin yhteensä runsaan arava-asunnon rakentaminen, joista noin oli vuokra-asuntoja. Vapaarahoitteinen tuotanto oli n asuntoa eli tavoite saavutettiin. Määrällisen asuntovajeen poistuminen 1990-luvun alkupuolella vähensi uudistuotannossa omistusaravien määrää 1980-luvun vuosista noin kolmannekseen. Osakeasuntojen ja omakotitalojen rakentamisessa aravalainoitus loppui vuonna 1996, minkä jälkeen vain omakotirakentamiseen oli valtion tukea tarjolla eli korkotukilainoja. Osakeasuntojen (hk-asunnot) tuen suurin merkitys ei niinkään ollut rahoituksen saannissa, vaan siinä, että sen turvin tuotettiin varsinkin suuremmissa kaupungeissa runsaasti hintasäänneltyjä uusia omistusasuntoja. Vain Helsinkiin jäi hitas-järjestelmänä tunnettu hintasäännelty uustuotanto. Hintasäännellyn osakeasuntojen uustuotannon poistuminen on osaltaan aiheuttanut mm. pääkaupunkiseudulla jatkuvan vuokra-asuntojen ylikysynnän. Ehkä 1990-luvun lopulla helpottunut asuntorahoituksen saanti vaikutti siihen, että myös omakotitalojen korkotukilainoitus on hyvin vähäistä. Valtion tuki uusien omistusasuntojen rakentamiseen on käytännössä loppunut lukuun ottamatta asuntolainojen korkovähennyksiä. Vuokra-aravien tuotanto jatkui vilkkaana 1990-luvun lama-aikana työllisyyssyistä, mikä aiheutti monin paikoin jopa ylituotantoa ja osaltaan vaikutti jo 1990-luvun lopulla käyttöasteiden alenemiseen useissa kunnallisissa vuokrataloyhtiöissä. Sittemmin vuokra-asuntojen uudisrakentaminen hiipui vähitellen nykyisille lukemille. Vuonna 1981 aloitettu, vuosina 1985 ja 1992 laajennettu vuokratalojen korkotukilainoitus jäi ainoaksi tukimuodoksi aravalainoituksen loputtua vuonna Syyskuussa 2012 sanotaan valmistuneen miljoonas ARA asunto. Perusparannuksen aravalainoitus aloitettiin 1980-luvun alussa ja lakkautettiin vuonna Vuosina lainoitettiin yhteensä runsaan asunnon peruskorjaus. Näistä oli väestöltään vähenevissä kunnissa noin asuntoa. Perusparannuksen korotukilainoja alettiin myöntää vuodesta 1991 lähtien ja vuoteen 2010 oli korkotukilainaa myönnetty kaikkiaan asunnolle, joista vähenevissä kunnissa oli runsaat asuntoa. Vuokra-asuntojen perusparannuksen korkotuki ei ole saavuttanut läheskään samaa suosiota kuin aravalainoitus. Korkotuen tukiehdot lienevät ainakin väestöltään vähenevillä alueilla riittämättömät. Peruskorjaukseen ryhtymistä vaikeuttaa monessa kohteessa vielä jäljellä olevat aravalainat, joiden korot ovat niin korkeita ja lyhennykset takapainotteisina niin suuria, ettei kohtuullista vuokratasoa saavuteta. Tämä lyhyt katsaus tapahtuneeseen on tarpeen, jotta ymmärretään väestöltään vähene- Väestöltään vähenevän kunnan asuntokannan tukitoimenpiteiden toimivuus 5

6 vien alueiden ongelmat vuokratalojen yleisen käyttöasteen heikkenemisessä. Vuokra-asuntoja rakennettiin runsaasti jo 1990-luvulla silloinkin taantuville alueille, koska työpaikkojen uskottiin palaavan entiselle tasolleen. Ja vuokra-asuntoja rakennettiin myös rakennusalan työllisyyden parantamiseksi. Mitalin toinen puoli eli vuokra-asuntojen kysyntä on taas vähentynyt väestön yleisen tulotason ja varallisuuden kasvaessa ja tämä kehitys on avannut yhä useammalle mahdollisuuden oman asunnon hankintaan. Toinen kysyntää leikkaava tekijä on ollut ennalta arvaamaton talouden rakennemuutos varsinkin keskisuurissa kaupungeissa ja vanhoilla teollisuusseuduilla. Usko siihen, että vielä voidaan saada kasvua aikaan ja palata entiseen, siivitti vuokra-asuntojen lisärakentamista, vaikka näiden asuntojen kysyntää alentavat tekijät olivat jo tapahtumassa ja osin tiedossakin. Kiihtynyt muuttoliike nuorten ikäluokkien keskuudessa osaltaan vähensi vuokra-asuntojen kysyntää ja vanhempien ikäluokkien keskuudessa vuokralla asuminen on suhteellisesti ajan myötä jatkuvasti vähentynyt. Muuttotappio mm. väestöltään vähenevien kuntien kohdalla vuotiaiden keskuudessa on ollut noin henkeä, mikä määrä on muuttovoittoa väestöltään kasvavissa kaupungeissa. Samaan aikaan yli 60-vuotiaiden väkimäärä lisääntyi väestöltään vähenevissä kunnissa noin henkeä. Rakennemuutos ei vieläkään näytä pysähtymisen merkkejä. Vuokra-asuntojen tarjonnan ja kysynnän suhde on kääntynyt ylitarjonnaksi eniten juuri väestöltään vähenevillä alueilla. Oman asunnon hankintakustannukset ovat aina olleet matalat sekä osakehuoneistojen että omakotitonttienkin. Vuokra-asuntojen kysyntä ei kasva myöskään tästä syystä jatkossa. Yleiseen tarjontaan tulevien vuokra-asuntojen uustuotanto oli vuosina vähenevillä alueilla yhteensä vajaa asuntoa. Näistä valtaosa on lähinnä vanhuksille tarkoitet-tuja seniori- ja palveluasuntoja. Väestöltään väheneviksi alueiksi on tässä selvityksessä määritelty ne kunnat, joissa väestö väheni vuosina koko ajan ja jokaisena vuonna. Kuitenkin asuntokuntien määrä useimmissa väestöltään vähenevissä kunnissa lisääntyi. Vaikka vähenevissä kunnissa väestön määrä laski vuosina noin henkeä, asuntokuntien määrä nousi taloudella. Vain niissä kunnissa, joissa väestön väheneminen oli yli %, myös asuntokuntien määrä on alentunut. Kaupunkimaisissa väestöltään vähenevissä kunnissa vain yhdessä kunnassa talouksien lukumäärä oli alentunut ja sekin hyvin vähän. Kaupunkimaisissa kunnissa palveluala työllistää paljon paremmin kuin muissa taantuvissa kuntatyypeissä, joten niissä asuntokuntien lukumääräkään ei juuri laske. Väestön rakennemuutosta kuvaa hyvin se, että väestöltään vähenevissä kunnissa asuntokuntien kokonaismäärä kasvoi kuitenkin yhteensä taloudella. 1-hengen asuntokuntien kasvu oli taloutta ja henkilöluvultaan sitä suurempien asuntokuntien määrä puolestaan laski taloudella. Kasvavissa kunnissa rakennemuutos on ollut erilainen; vastaavana aikana näissä kunnissa asuntokuntien lukumäärä nousi noin asuntokunnalla, joista 1-hengen talouksia oli vajaat ja henkilöluvultaan suurempia taloutta. Molemmissa tapauksissa tällä muutoksella on ollut vuokra-asuntojen kysyntään suuri vaikutus; suurempien huoneistojen vuokraamisessa on vaikeuksia (kolmiot+). Sama väestörakenteen muutos koskee myös pienten osakeasuntojen markkinatilannetta; kysyntä ylittää tarjonnan varsinkin kasvualueilla, mikä on näkynyt lähinnä yksiöiden hintojen muita suurempana nousuna (per asuntoneliö). Kuvaavaa on, että esimerkiksi savonlinnalaisessa kunnan vuokrataloyhtiön asunnossa on asukkaita noin eli keskimäärin 1,5 asukasta per huoneisto. Tämän selvityksen esimerkkialueena on Savonlinna, jossa, kuten monissa muissakin samanikäisellä elinkeinorakenteella olevissa kaupungeissa ja kunnissa, on käynyt juuri niin kuin edellä on kuvattu. Vain taantumisen alun ajankohta ja sen jyrkkyys vaihtelee eri alueilla riippuen siitä, millaista teollisuutta paikkakunnalla on perinteisesti ollut. Työttömyyden kasvua on loiventanut kuntien ja kuntayhtymien kasvaminen lähes kai- 6 Väestöltään vähenevän kunnan asuntokannan tukitoimenpiteiden toimivuus

7 kissa vähenevissä kunnissa alueensa suurimmaksi työnantajaksi. Kun väestöltään vähenevät kaupunkimaiset kunnat ovat seutunsa keskuksia, niihin keskittyy monia palveluja, joita ympäristökunnissa ei ole. Näin keskuskuntien asuntokuntien lukumäärä on pysynyt kasvavana. Selvitykseen sisältyy ehdotuksia toimenpiteiksi kolmelle eri taholle; vuokrataloyhtiölle ja kunnalle, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlle ja Ympäristöministeriölle sekä Valtion Asuntorahastolle/Valtiokonttorille. Ehdotukset koskevat ensi sijassa väestöltään vähenevien alueiden asioiden ja ongelmien ratkaisemista. Ehdotukset ja esimerkkikunta Savonlinnan tarkastelu on tehty yksityiskohtaisesti. Tarkoituksena ei ole väsyttää lukijaa, vaan kyseessä on tarkastelu, josta toivon mukaan saattaa olla hyötyä niissä yhtiöissä ja kunnissa, jotka miettivät näitä asioita. Joka tapauksessa, nyt tehtyä selvitystä tällaisella mikrotasolla ei ole aiemmin suoritettu. Selvitystä tehdessä törmää aravalainojen viidakkoon, jonka perusteellinen perkaaminen ja modernisointi vastaamaan nykyistä talousympäristöä olisi mitä kiireellisin tehtävä. Asuntorahaston Valtiokonttorissa olevien lainojen kirjo on monimutkainen ja suuri. Pelkästään vuokra-asuntojen lainoissa on yli 20 tuotetta, joiden sisällä erilaisia korkoja useita satoja. Korkoprosentit vaihtelevat 1,00 8,50 välillä ja keskikorko on nyt 3,58 %. On selvää, että vuokrataloyhtiöissä on vaikeuksia olla selvillä näin mittavasta monimuotoisuudesta ja sen ehdoista. Tilanne on ajautunut tähän sen vuoksi, että lainauudistuksia, erilaisia lainatuotteita ja niiden muutoksia on tehty jättämällä kaikki vanha voimaan. Samassa lainakohteessa voi olla useita erilaisilla ehdoilla varustettuja Asuntorahaston lainoja. Luonnollista olisi myös se, että aravalainojen korot olisivat paremmin sopusoinnussa nykyisen korkoympäristön kanssa. Asuntopoliittisesti on ristiriitaista se, että suurin osa valtion asuntolainoista on koroltaan selvästi korkeampia kuin nyt rahamarkkinoilta tarjolla olevat sekä kotitalouksien että yhteisöjen asuntoluotot. Varsinkin valtion takaamissa korkotukilainoissa luottojen korkotaso on ollut jo vuosia selvästi alempi kuin aravalainojen korot. Valtion lainojen pitkä juoksuaikakaan ei enää käy korkeamman korkotason perusteluksi. Kaiken tämän lisäksi valtion asuntolainoista suurin osa on jatkuvasti vaihtuvakorkoisia, vuosimaksulainoissa korko vaihtuu kerran vuodessa liki vuoden vanhan inflaatiomuutoksen myötä. Onko nykyinen tilanne asuntopoliittisesti perusteltua; asuuhan ARA vuokra-asunnoissa pääosin maamme vähäväkisin kansanosa. Väestöltään vähenevillä alueilla lainaehtojen jäykkyys ja tiukkuus on vielä kovempi pala purtavaksi kuin rintamailla. Eräs haastelluista totesi, että aravavuokra-asunnoissa asuvat tukevat valtiota eikä päinvastoin. Tämä selvitys liittyy vuonna 2011 Ympäristöministeriön työryhmän Asuntokannan kehittäminen kasvukeskusten ulkopuolella mietintöön. Selvityksessä käytettyjä määritelmiä ja termejä ovat: Väestöltään väheneviä kuntia ovat ne, joiden väliluku on vähentynyt yhtämittaisesti vuosina Tekstissä käytetään näistä kunnista myös termiä vähenevät kunnat. Asuntokunnan muodostavat Tilastokeskuksen määritelmän mukaan kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät muodosta asuntokuntia. Tekstissä käytetään luettavuuden ja sanatoiston välttämiseksi asuntokunnasta myös termiä talous. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus tarkoittaa virastoa, josta käytetään tekstissä lyhennettä ARA (näkyy myös nettisivuilla) tekstin sujuvoittamiseksi ARA on vieläkin asuntoalan yleisesti käyttämä nimitys ao. virastosta. Väestöltään vähenevän kunnan asuntokannan tukitoimenpiteiden toimivuus 7

8 Valtion asuntorahasto (VAR) on rahasto, jonka varoista Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus myöntää korkotukea hyväksymilleen valtion takaamille korkotukilainoille sekä avustuksia erityisryhmille tarkoitettuihin kohteisiin. Tekstin sujuvoittamiseksi käytetään rahastosta myös termiä Asuntorahasto. Valtion asuntorahaston lainoituksella ja korkotuella rakennetuista ja perusparannetuista vuokra-asunnoista, joissa on käyttö- ja luovutusrajoitukset voimassa, silloinkin kun aravalainoja on konvertoitu, käytetään termiä ARAasunto. Näissä asunnoissa asuvista asuntokunnista käytetään termiä ARAasuntokunta. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen aravalainoituksesta ja korkotuesta käytetään termiä ARA-tuki. Valtiokonttorin tehtäviin kuuluu lainojen, valtiontakausten ja korkotukien hallinnointi sekä näihin liittyvä riskienhallinta, joka kuuluu sekä ARAn että Valtiokonttorin tehtäviin. Valtiokonttorin tehtävissä keskeinen rooli on vuokrataloyhteisöjen taloudellisilla tervehdyttämistoimilla ja rahoitusjärjestelyillä. Lainojen hallinnointiin kuuluvien tehtävien lisäksi Valtiokonttori hoitaa Asuntorahaston varainhankinnan. Savonlinnalla tarkoitetaan vuoden 2013 alusta kuntaa, jonka muodostavat nykyinen Savonlinna, Kerimäki ja Punkaharju. Kun tarkoitetaan vain nykyistä Savonlinnaa, selvyyden vuoksi termi on vanha Savonlinna. Savonlinnan, Kerimäen ja Punkaharjun kunnallisista vuokrataloyhtiöistä käytetään tekstissä mainittuja lyhennyksiä. Tilastollinen kuntaryhmitys: (katso myös liite 2) 1. Kaupunkimaiset kunnat Kaupunkimaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään Taajaan asutut kunnat Taajaan asuttuja kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 %, asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään mutta alle Maaseutumaiset kunnat Maaseutumaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä alle 60 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle , sekä kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 %, asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle Taajama: Tilastollinen taajama on vähintään 200 asukkaan asutuskeskittymä, jossa asuinrakennusten välinen etäisyys on enintään 200 metriä. Rajaukseen eivät vaikuta hallinnolliset, kuten kunnan, rajat. Tilastokeskus määrittää taajamat viiden vuoden välein. Miljoonista euroista käytetään lyhennystä M ja 1000 euroista t. Ikäryhmistä käytetään esimerkiksi merkintää 75+ tai 75-. Tähän ryhmään sisältyy myös 75 vuotiaat; sama muissakin ikäryhmissä. 8 Väestöltään vähenevän kunnan asuntokannan tukitoimenpiteiden toimivuus

9 2. Toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset perustuvat Savonlinnan esimerkkitapauksen selvitykseen, eräiden muissa kaupungeissa olevien kuntayhtiöiden johdon haastatteluihin sekä käyttävissä olleisiin lainoitus- ja korkotilastoihin. Lähtökohtaisesti ehdotukset koskevat väestöltään vähenevien kuntien vuokra-asuntotarjonnan/kysynnän nykyistä ja tulevaa määrää, kuntaomisteisten yhtiöiden toimintaedellytyksiä ja kannattavuutta sekä yhtiön, kunnan ja valtion yhteistoiminnan kokonaisuutta. Ehdotukset on eritelty kolmeen osaan asiaan liittyvien tahojen mukaan, vaikka kyse on yhdestä ja samasta kokonaisuudesta. Ryhmittely on Yhtiön toiminta, Kunnan omistajapolitiikka ja Valtion toimet. Kun mainitaan yhtiö, tarkoitetaan aina kunnallista vuokrataloyhtiötä. 2.1 Yhtiön toiminta Kunnallisten vuokrataloyhtiöiden toiminta on alkanut ja perustunut hyvin pitkälle valtion asuntopolitiikan varaan eli aiemmin aravalainoituksen ja nyttemmin korotukilainoituksen varaan. Näin myös Savonlinnassa, missä vanhin aravakohde on valmistunut vuonna 1960 ja se on ehditty peruskorjata jo kahteen kertaan valtion rahoitustuen avulla. Savonlinnan Vuokratalot Oy:n nykyään omistuksessa olevista asunnosta on valmistunut vuosina kpl (42 %), vuosina kpl (25 %) ja vuosina kpl (33 %). Vuoden 1999 jälkeen ei uusia asuntoja ole enää valmistunut. Luultavasti useimmilla teollisuuspaikkakunnilla kunnallisten vuokra-asuntojen tuotantoprofiili on samantyyppinen. Yhtiön asunnoista on perusparannettu yhteensä 815 (52 %) eri vuosina alkaen 1980-luvulta. Yhtiön asuntokannasta on myyty neljä kohdetta osakeasunnoiksi, yhteensä 132 asuntoa vuokratarjonnan vähentämiseksi. Kun Kerimäki ja Punkaharju liittyvät Savonlinnaan vuoden 2013 alusta, siirtyvät myös näiden nyt omistamat kunnalliset yhtiöt, Kerimäen Vuokratalot Oy ja Kiint. Oy Punkaharjun Vuokratalot Savonlinnan kaupungin omistukseen, yhteensä 269 asuntoa. Sen lisäksi siirtyy suoraan kuntien omistamia vuokra-asuntoja 206 huoneistoa. Aiemmin Savonlinnaan liittyneen Savonrannan kunnan vuokrataloyhtiö Savonrannan Säppi Oy (48 asuntoa) tullaan lähiaikoina fuusioimaan Savonlinnan Vuokratalot Oy:öön. Näin ollen vuoden 2013 alusta lukien Savonlinnassa on kunnan omistamia vuokra-asuntoja tarjolla yhteensä 2860 huoneistoa. Savonlinnassa toimii erikseen opiskelija-asuntoja vuokraava kaupungin omistama yhtiö Savonlinnan Opiskelija-asunnot Oy. Sen asuntojen määrä on nyt 752 huoneistoa, joihin sisältyy 1131 asuntopaikkaa. Yhtiöstä on myyty kolme kohdetta taloittain, yhteensä 56 huoneistoa. Kaupat on toteutettu sen jälkeen kun Itä-Suomen yliopisto siirsi noin 400 opiskelupaikkaa Joensuuhun vuosina Yhtiön asunnoista on valmistunut suurin osa luvuilla, viimeisin kohde Asunnoista on perusparannettu 273 huoneistoa. Opiskelija-asunnoilla on suuri merkitys Savonlinnan matkailulle ja erityisesti Oopperajuhlille kesähotellitoiminnan vuoksi. Yhtiön asunnoista on vuokrattu kesähotelli- ja oopperatoimintaan kesäkaudella yhteensä 414 asuntoa. Väestöltään vähenevän kunnan asuntokannan tukitoimenpiteiden toimivuus 9

10 1. Yhtiöillä on oltava oma tehokas ja ammattitaitoinen henkilöstö Kunnallisen vuokrataloyhtiön velkavastuut ovat useissa kunnissa yhtä suuret kuin omistajakunnan (emon) vastuut. Vähintään jo siksi yhtiön liiketoiminnan hoitamisessa on välttämätöntä, että sillä on osakeyhtiölain mukaisessa vastuussa ja yhtiön palkkalistoilla oleva ammattitaitoinen toimitusjohtaja, jonka apuna on riittävä yhtiöön palkattu ammattitaitoinen henkilöstö. Yhtiön johtaminen pelkästään konsultti- tai isännöitsijätoimiston kautta ei pitäisi tulla kysymykseen ollenkaan. Pienempien yhtiöiden kohdalla toimitusjohtaja voi olla sivutoiminen, mutta ammattitaidon vaatimus on edellytys tällekin järjestelylle. Konsulttitoimistojen arvonlisävero lisää omaan käyttöön verrattuna kustannuksia. 2. Yhtiön tulee laatia määrävälein toimintastrategia Suunnitelma tulisi laatia seuraavaksi 10 vuodeksi eteenpäin ja sitä pitäisi tarkistaa parin vuoden välein. Ennen suunnitelman laatimista ja hyväksymistä käydään kunnan konsernijohdon kanssa neuvottelut, jotta konsernijohdon tavoitteet tulevat otetuiksi toimintastrategiaan mukaan. Suunnitelman tulisi sisältää mm. seuraavaa: 1. toimintaympäristön analyysi, kuten kunnan tai seudun asuntomarkkinoiden tilanne ja näkymät, 2. asuntojen käyttöasteen tarkastelu ja sen kehitysennuste sekä suunnitelma käyttöasteen pitämiseksi sellaisena, että yhtiö selviää kuluistaan ja velkarasituksestaan. Tarkastelu myös yhtiön sisällä lainoituksen mukaan kohdekohtaisesti, 3. vuokrankorotusten tarve kiinteistönpidon, velkojen maksukyvyn ja asuntojen korjaamiseen varautumisen kannalta, 4. hoitokulujen arvioitu kehitys ja toimenpiteet niiden pitämiseksi kurissa tinkimättä kiinteistöjen hoidon kestävästä laadusta, 5. yhtiön asuntotarjonnan mahdollinen supistaminen myyntien, käyttötarkoituksen muuttamisen tai huonokuntoisten talojen purkamisen avulla, 6. kuntaomisteisten vuokra-asuntojen asumisturvan ja vuokrien omakustannushinnoittelun sisältö asuntojen markkinoinnissa. 3. Yhtiön on huolehdittava tehokkaasti kiinteistöjen ylläpidon taloudellisuudesta Tämä edellyttää jatkuvaa oman organisaation tehokkuutta ja määrävälein ulkoa ostettujen palvelujen hinnan kilpailuttamista riippumatta näitä palveluja myyvien yhtiöiden omistussuhteista. 4. Vuokrien korotukset on tehtävä vain kiinteistötaloudellisin perustein Arava- ja korkotukitaloissa vuokrien korotusten on mahduttava omakustannusraamin puitteisiin. Viime mainittuun kuuluu myös se, että kunnan aidosti sijoittaman oman pääoman korko, enintään 8 %, tulisi sisällyttää perittäviin vuokriin. Jos kunta ei tätä korkoa peri, se antaa yhtiölle tarvittavaa puskuria ennalta arvaamattomien kustannusten kattamiseen. Vuokrien korotuspäätökset tulisi tehdä yhtiön toimivan johdon päätöksellä omakustannusperiaatteen raamissa, mitä päätöksiä yhtiön hallituksen tulisi valvoa. Hallituksen tehtävänä on vahvistaa yhtiön vuosibudjetti, ei puuttua toimivan johdon yksittäisiin operatiivisiin päätöksiin. 5. Vuokratalokohteen käyttöasteen pysyvä alentuminen Kun kohteen käyttöaste on useamman vuoden ajan alentunut niin paljon, että tulot kohtuullisilla vuokrien korotuksillakaan eivät enää riitä kattamaan kohteeseen otettujen lainojen lyhennyksiä, yhtiö on velvollinen esittämään kuntaomistajalle eri vaihtoehdot käyttöasteen parantamiseksi ja/tai tarjonnan vähentämiseksi, mitkä toimenpiteet omistaja hyväksyy. 10 Väestöltään vähenevän kunnan asuntokannan tukitoimenpiteiden toimivuus

11 5.1. Käyttötarkoituksen muutos palveluasunnoiksi/senioriasunnoiksi Vuokratalon käyttötarkoituksen muutos vaatii yleensä kunnan sisällä koordinoitua tarkastelua. Luonteva muutos voisi olla vuokratalon muuttaminen vanhusten tai erityisryhmien palvelutaloksi ja senioritaloiksi, mihin on suurta tarvetta jatkossa erityisesti väestöltään vähenevissä kunnissa. Tällainen muutos vaatii hyvää yhteistyötä kunnan sosiaalitoimen ja kolmannen sektorin kanssa. Väestön vanhetessa tarvitaan mittavia kiinteistöinvestointeja palveluasumisen järjestämiseen. Kun normaalien vuokra-asuntojen kysyntä ei kasva vaan vähenee, laskee vuokrattavuudeltaan heikompien kohteiden käyttöaste kannattamattoman alhaiseksi. Kaupunkiseuduilla ja taajamissa vuokratalot sijaitsevat yleensä vakiintuneessa ympäristössä, pääosin esikaupungeissa, lähiöissä ja keskustaajamissa. Kuntien omistamia vuokrataloja silloin, kun se on teknisesti mahdollista, voitaisiin muuttaa palvelutaloiksi ja senioritaloiksi, mikä edellyttää laajaa korjausta palvelutilojen rakentamiseksi ja liikuntaesteiden poistamista. Kunnan vuokrataloyhtiö jäisi niitä jatkossakin omistamaan. Yhtiö hoitaisi muutoksen investoinnin valtion tukitoimien avulla ja vuokraisi talon palvelujen suorittajalle, minkä kunta valitsee. Esimerkiksi Savonlinnassa on nyt noin 520 asukasta palvelutaloissa ja uuden väestöennusteen pohjalta arvioiden vuonna 2025 noin 700 eli lisäys noin 180 paikkaa (vuonna 2030 noin 800, lisäys 280). Kun yksi palvelupaikka maksaa uustuotannossa noin euroa, on investointien lisätarve vuoteen 2025 mennessä yhteensä arviolta 24 milj. euroa. Jos vanhaan vuokratalokantaan pystytään nämä paikat pääosin rakentamaan, säästö voi olla hyvinkin huomattava Asuntojen myynti osakeasunnoiksi Savonlinnassa on myyty aravavuokra-asuntoja kahdella eri tavalla. Savonlinnan Vuokratalot Oy myi vuosina neljä kohdetta, yhteensä 132 asuntoa siten, että kohteille haettiin rajoituksista vapautus, maksettiin aravalainat pois, muutettiin asunto-osakeyhtiöiksi ja myytiin osakeasuntoina. Ensin asuntoja tarjottiin kohteen vuokralaisille ja sitten myytiin yleisesti. Asuntojen hinta on määräytynyt sijainnin ja kunnon mukaan markkinoilla. Samoin on menetelty monissa muissakin kunnissa. Osakeasunnoiksi myyminen on asuntopoliittisesti suositeltavaa, koska tarjolle tulee edullisia asuntoja niille, jotka haluavat omistaa asumansa asunnon. Yleensä näitä normaalia halvempia asuntoja ostavat ne, joiden mahdollisuudet markkinahintaisten asuntojen ostoon ovat heikohkot. Haittapuolena on, että sijoittajien ostettua asunnon se voi palautua takaisin vuokramarkkinoille. Siksi olisikin tärkeää, että voidaan varmistua ostajan olevan asunnon tuleva asukas mahdollisimman kauan ja tällöin alun perin julkisella tuella rakennetun asunnon myynti on perusteltua myös asuntopoliittisesti. Myytävän asunnon asukkaalla ja saman talon muilla asukkailla tulisi olla ensisijainen osto-oikeus ennen osakkeiden yleistä myyntiä. Kun myytävät asunnot ovat hinnaltaan edullisia, voidaan vastapainoksi asettaa vaatimus, että asuntoa on käytettävä omassa tai perheenjäsenen käytössä seuraavat 10 vuotta. Tällä myös varmistetaan se, että asunto ei palaa vuokramarkkinoille. Käyttörajoitus pitäisi sisällyttää yhtiöjärjestykseen siten, että yhtiö/kunta ostaa yhden asunnon kustakin yhtiöstä ja yhtiöjärjestykseen sisältyy yhtiön/kunnan lunastusoikeus Asuntojen myynti taloittain Vuokra-aravataloja on myyty Suomessa viimeisten vuoden aikana tuhansien asuntojen edestä. Tilastoja näistä ei ole laadittu sen enempää ARAssa kuin Valtiokonttorissakaan. Yleensä kyseessä ovat vanhat teollisuuspaikkakunnat, missä vuokra-asuntojen kysyntä on pysyvästi vähentynyt. Myyjänä on ollut mm. vanhoja työsuhdeasuntoja omistava yritys, joka haluaa luopua vuokraustoiminnasta, koska yrityksen henkilökunta ei näitä asuntoja juuri vuokraa. Kun kunnan vuokrataloyhtiö ei näitä asuntoja ole tarvinnut, on yksityinen myyjä anonut rajoituksista vapautumista ja saanut sille kunnan puoltavan lausunnon, minkä jälkeen asunnot on myyty yleensä taloittain. Väestöltään vähenevän kunnan asuntokannan tukitoimenpiteiden toimivuus 11

Väestöltään vähenevän kunnan asuntokannan tukitoimenpiteiden toimivuus, Esimerkkinä Savonlinna

Väestöltään vähenevän kunnan asuntokannan tukitoimenpiteiden toimivuus, Esimerkkinä Savonlinna 1 Ympäristöministeriön tutkimuksia Väestöltään vähenevän kunnan asuntokannan tukitoimenpiteiden toimivuus, Esimerkkinä Savonlinna LOPPURAPORTTI Helsingissä 10.12.2012 VTM Ossi Paukku Paucus Oy Esipuhe

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

VUOKRATALOYHTEISÖJEN TERVEHDYTTÄMISTOIMET MITÄ UUTTA VALTIOKONTTORISTA

VUOKRATALOYHTEISÖJEN TERVEHDYTTÄMISTOIMET MITÄ UUTTA VALTIOKONTTORISTA VUOKRATALOYHTEISÖJEN TERVEHDYTTÄMISTOIMET MITÄ UUTTA VALTIOKONTTORISTA Anneli Nieminen Valtiokonttori Joensuu 23.10.2013 Mitä uutta? - lainansaajien taloudelliset ongelmat ja - valtiokonttorin roolit toimenpiteissä

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) 6 Lausunto ympäristöministeriölle Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus -raportista HEL 2014-001484 T 00 01 06 Päätösehdotus Verotus päättää antaa

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta HE 56/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vuokratalolainojen

Lisätiedot

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

HE 99/2015 vp. Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuulemistilaisuus

HE 99/2015 vp. Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuulemistilaisuus HE 99/2015 vp Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuulemistilaisuus 12.11.2015 Jouni Parkkonen toiminnanjohtaja Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry - KOVA Tiivistelmä lausunnosta Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Lisätietoja: 4/2003 Ari Laine 16.4.2003 Valtion asuntorahastosta maksetut avustukset 2002 Valtion asuntorahaston varoista voidaan myöntää valtion talousarviossa

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

ARA - SEMINAARI Joensuun Kodit Oy:n toimenpiteet muuttuvissa markkinatilanteissa ja toimenpide-ehdotuksia

ARA - SEMINAARI Joensuun Kodit Oy:n toimenpiteet muuttuvissa markkinatilanteissa ja toimenpide-ehdotuksia ARA - SEMINAARI Joensuun Kodit Oy:n toimenpiteet muuttuvissa markkinatilanteissa ja toimenpide-ehdotuksia Matti Martikainen 23.10.2013 www.joensuunkodit.fi 1 Kaupungin täysin omistama kiinteistöosakeyhtiö,

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 31.12.2015 Ville Koponen VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Lainaehtojen muuttaminen

Lainaehtojen muuttaminen Valtiokonttori Rahoitus Hakulomake 3/2016 Lainaehtojen muuttaminen Lainansaaja Isännöitsijän nimi Yritys- ja yhteisötunnus Sähköpostiosoite Kunta Lähiosoite Kohteen osoite Postitoimipaikka Valtiokonttorin

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

/2006 Tauno Tuomivaara

/2006 Tauno Tuomivaara FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005

Lisätiedot

Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka

Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka Esityksen pääkohdat: 1. Avustuspäätös 2. Kohdekohtaiset rajoitukset 3. Ohjaus ja valvonta ARAn avustuspäätös Avustuspäätöksessä kerrotaan,

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Lainaehtojen määräaikainen muuttaminen

Lainaehtojen määräaikainen muuttaminen Valtiokonttori Rahoitus Hakulomake 3/2013 Lainaehtojen määräaikainen muuttaminen Lainansaaja Isännöitsijän nimi Yritys- ja yhteisötunnus Sähköpostiosoite Kunta Lähiosoite Talon osoite Postitoimipaikka

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Asuntoasiain työryhmän loppuraportti: Asuntoasiain organisointiselvitys Toimeksianto: Selvitetään, voidaanko pääkaupunkiseudulle

Lisätiedot

Mitä ARA-rahoilla tulevaisuudessa rakennetaan?

Mitä ARA-rahoilla tulevaisuudessa rakennetaan? Mitä ARA-rahoilla tulevaisuudessa rakennetaan? Vuokralaiset VKL ry:n valtakunnalliset vuokralaispäivät 9. 11.9.2016 Jouni Parkkonen toiminnanjohtaja Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry Mikä

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 9/27 Toni Pekka 27.11.27 Avustukset hissien rakentamiseen, korjaamiseen ja/tai liikuntaesteen poistamiseen vuosina 23-26 Hissien rakentamiseen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN 1 Avustusluonteisten lainojen säädöstausta Perusparannuslaki (34/1979) Avustusluonteisia

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta. KOVA-seminaari Tommi Laanti

Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta. KOVA-seminaari Tommi Laanti Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta KOVA-seminaari 11.11.2016 Tommi Laanti Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus Toimikausi 1.11.2013-31.1.2015

Lisätiedot

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta Lausunto 1 (5) Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto PL 35 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntönne 15.2. YM1/600/2016 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 9/2003 Marja-Leena Ikonen 25.9.2003 Tyhjät arava- ja korkotukivuokra-asunnot kasvukeskusten suurissa kaupungeissa syksyllä 2003 Valtion asuntorahasto

Lisätiedot

Timo Laaksonen TVT ASUNNOT OY

Timo Laaksonen TVT ASUNNOT OY 20.03.2013 Timo Laaksonen TVT ASUNNOT OY 2 3 TVT ASUNNOT OY Turun kaupungin täysin omistama yhtiö. Konserni, joka omistaa asuntoja ja asumisen tiloja, osuuksia asuntoja omistavista yhtiöistä sekä osuuksia

Lisätiedot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen kunnan keskeinen rooli 7.-14.6.2013, Vantaa, Tampere, Turku, Rovaniemi, Mikkeli: Markku Aho, ARA Erityisryhmien palveluasuminen

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 2/2007 Marja-Leena Ikonen 8.2.2007 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2006 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ARA

Lisätiedot

Välimallin vuokra-asuntohankkeet ARA-tuotannossa 2009 2010

Välimallin vuokra-asuntohankkeet ARA-tuotannossa 2009 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Kimmo Huovinen Puh. 040 537 3493 ARAn selvityksiä 5/2011 Välimallin vuokra-asuntohankkeet ARA-tuotannossa 2009 2010 15.4.2011 Sisällys 1 VÄLIMALLIN VUOKRA-ASUNTOJEN KORKOTUKILAINOITUS

Lisätiedot

Selvitys kuntien kiinteistöriskistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa

Selvitys kuntien kiinteistöriskistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa Selvitys kuntien kiinteistöriskistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa Tiivistelmä Nordic Healthcare Group 2.9.2016 16.9.2016 1 Selvityksen tausta, tavoitteet ja toteutus Hallituksen linjaukset

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (5) Kiinteistölautakunta To/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (5) Kiinteistölautakunta To/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (5) 11 Helsingin kaupungin asunnot Oy:lle vuokratun asuntotontin (kerrostalo) vuokrasopimuksen vuokra-ajan jatkaminen (Käpylä, tontti 25857/1) HEL 2015-013448 T 10

Lisätiedot

Resurssivaliokunta Resurssivaliokunta LAINAEHTOJEN MUUTTAMINEN / KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO 1307/02.05.

Resurssivaliokunta Resurssivaliokunta LAINAEHTOJEN MUUTTAMINEN / KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO 1307/02.05. Resurssivaliokunta 7 19.09.2016 Resurssivaliokunta 3 04.10.2016 LAINAEHTOJEN MUUTTAMINEN / KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO 1307/02.05.06/2016 RESVK 7 Valmistelija vs. talousjohtaja Tarja Lempeä (puh. 040

Lisätiedot

Säkylän kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma

Säkylän kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma Säkylän kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma 2015 2019 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Toimintaympäristö... 2 3. Vuokra-asuntokanta ja erityisryhmien asunnot... 4 4. Tavoitteet ja toimenpiteet...

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-9/2015

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-9/2015 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-9/2015 29.10.2015 1 VVO-yhtymä Oyj:n strategia 29.10.2015 2 Strategiset avainluvut 2018 Avainluku Tavoite Asuntovarallisuus 5,0 miljardia 45 000 asuntoa Vapaan segmentin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 323. Kaupunginhallitus 26.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 323. Kaupunginhallitus 26.10.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 26.10.2015 Sivu 1 / 1 3961/10.03.00/2015 Kaupunginhallitus 304 5.10.2015 323 Valtuustokysymys senioritalon käytöstä Espoon keskuksessa (Kv-asia) (Pöydälle 5.10.2015) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Sirpa Alen 8/2003 Kirsi Laakso Marja Kostiainen Ari Laine 2.9.2003 Korjausavustukset vuonna 2002 Kunnan ja ARAn myöntämien korjausavustusten osuus %-osuus

Lisätiedot

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen Hannu Rossilahti Kouvola 29.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 ARA-tuotannon määrä eri vuosikymmeninä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015 19.5.2015 1 Sisältö VVO-konsernin strategia ja liiketoiminta Siirtyminen IFRS-standardeihin Osavuosikatsaus 1 3/2015 19.5.2015 2 VVO-yhtymä Oyj:n strategia 19.5.2015

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Keskittää vai hajauttaa maan sisäisen muuttoliikkeen vaikutus vuokra-asuntokantaan

Keskittää vai hajauttaa maan sisäisen muuttoliikkeen vaikutus vuokra-asuntokantaan Keskittää vai hajauttaa maan sisäisen muuttoliikkeen vaikutus vuokra-asuntokantaan Kiinteistöt kestävään kuntoon seminaari 26. 28.10.2016 Mauri Posio Esityksen sisältö Esitys koostuu kolmesta aihekokonaisuudesta:

Lisätiedot

Omavelkaisen takauksen myöntäminen Kemijärven Palvelukeskus ry.n lainalle/hoitokoti-koivulan laajennushanke/muutos takauspäätökseen

Omavelkaisen takauksen myöntäminen Kemijärven Palvelukeskus ry.n lainalle/hoitokoti-koivulan laajennushanke/muutos takauspäätökseen Kaupunginhallitus 334 28.10.2013 Kaupunginvaltuusto 110 04.11.2013 Kaupunginhallitus 398 06.10.2014 Kaupunginvaltuusto 95 13.10.2014 Kaupunginhallitus 62 22.02.2016 Kaupunginvaltuusto 18 29.02.2016 Omavelkaisen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1019. Laki. aravarajoituslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005

SISÄLLYS. N:o 1019. Laki. aravarajoituslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta N:o 1019 1026 SISÄLLYS N:o Sivu 1019 Laki aravarajoituslain muuttamisesta... 4641 1020 Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen

Lisätiedot

VALTIOKONTTORI Rahoitus

VALTIOKONTTORI Rahoitus VALTIOKONTTORI Rahoitus 15.8.2011 VUOSIMAKSUT JA KOROT 1.3.2012 LUKIEN JA KIINTEÄEHTOINEN LAINA (vuokra- ja asumisoikeuslainoitus) sekä vanhojen kiinteäehtoisten korko 1.4.2012 lukien. Suluissa kursiivilla

Lisätiedot

Resurssivaliokunta Resurssivaliokunta Kunnanhallitus

Resurssivaliokunta Resurssivaliokunta Kunnanhallitus Resurssivaliokunta 7 19.09.2016 Resurssivaliokunta 3 04.10.2016 Kunnanhallitus 279 10.10.2016 LAINAEHTOJEN MUUTTAMINEN / KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO RESVK 7 Valmistelija vs. talousjohtaja Tarja Lempeä

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN

LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN Toiminnan siirtäminen Raahen Seudun Uimahallisäätiölle LOPPURAPORTTI Raahen kaupunki BDO Oy Alpo Ronkainen 13.6.2016 Page 1 TOIMEKSIANTO Tämä raportti perustuu Raahen kaupungin

Lisätiedot

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet LVI-treffit 14.10.2016 Sami Pakarinen Suomen talous vuosimuutos, % Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja 4 3 2 1 0 2015

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta Vuokrataloyhtiön toimenpiteet vuokratalokannan sopeuttamiseksi ja kehittämiseksi muuttuvissa

Lisätiedot

SATOn OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2008

SATOn OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2008 SATOn OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2008 Asuntosijoitusyhtiö SATOn vuokra-asuntojen kysyntä kasvanut YHTEENVETO AJALTA 1.1.- 30.9.2008 (1.1. 30.9.2007) Konsernin liikevaihto oli 183,4 (191,7) milj. ja liikevoitto

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräistä Valtion asuntorahastosta maksettavista avustuksista annetun lain muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräistä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2016 1 (5) 4 Sijoituksen tekeminen Stadion-säätiön perustamaan perusparannusrahastoon HEL 2016-013212 T 02 05 05 Päätösehdotus päättää esittää kaupunginhallitukselle seuraavaa:

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin

Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 32 10.03.2014 Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin 354/10.01.02/2013

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle valtion tukemaa vuokra asuntotuotantoa koskevan yleishyödyllisyyslainsäädännön muuttamisesta

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle valtion tukemaa vuokra asuntotuotantoa koskevan yleishyödyllisyyslainsäädännön muuttamisesta LAUSUNTO 1 (6) Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi Lausuntopyyntö 15.2.2016 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle valtion tukemaa vuokra asuntotuotantoa koskevan yleishyödyllisyyslainsäädännön

Lisätiedot

ASUMISEN TUET JA VEROT TILASTOISSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen

ASUMISEN TUET JA VEROT TILASTOISSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen K ASUMISEN TUET JA VEROT TILASTOISSA Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 11.11.2016 ASUMISEN TUET JA VEROT TILASTOISSA OMISTUSASUMISEN TUET ASUMISTUKI ASUMISEN TUOTANTOTUET ASUNTOJEN VUOKRATASOTUKI ASUMISEEN

Lisätiedot

ASUNTO-OMAISUUDEN KONSOLIDOINTI TIEDOTUSTILAISUUS 18.3.2016

ASUNTO-OMAISUUDEN KONSOLIDOINTI TIEDOTUSTILAISUUS 18.3.2016 ASUNTO-OMAISUUDEN KONSOLIDOINTI TIEDOTUSTILAISUUS 18.3.2016 NYKYINEN RAKENNE Porvoon kaupunki Noin 370 vapaarahoitteista ja arava-asuntoa Porvoon A-asunnot Oy 1.281 arava- ja vapaarahoitteista asuntoa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Ympäristövaliokunta 29.9.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Esteettömyys on asumisen kehittämistä Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus -seminaari, 4.11.2014, Lahti, Sibeliustalo Sari Hosionaho,FT,

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten. eri omistajayhteisöillä

Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten. eri omistajayhteisöillä ISSN 1237-1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Pekka Pelvas Puh/tel +358 400 607 831 5/2009 Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten päällekkäisyydestä eri omistajayhteisöillä

Lisätiedot

0,84 % lukien 1,3 % ,39 %

0,84 % lukien 1,3 % ,39 % 1.10.2015 ARAVAVUOKRATALOLAINOJEN KOROT 2016 JA 2015 Lainaryhmä Korot 2016 Korot 2015 Vanhat kiinteäehtoiset lainat 1949 1993 0,84 % 1990 1991 (myös asumisoikeustalolainat) 1,3 % 1992 28.2.2003 (myös asumisoikeustalolainat)

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 1 / 1 2651/00.04.01/2014 Kaupunginhallitus 185 16.6.2014 93 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh. 09 816 52204 Riikka Kiljander-Kiiskinen,

Lisätiedot

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Taustaa ja tavoitteita Suomessa halutaan asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan miljoona

Lisätiedot

HE 137/1997 vp PERUSTELUT

HE 137/1997 vp PERUSTELUT HE 137/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 4 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkerahastosta

Lisätiedot

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila SATO Oyj TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila 1 SATO > asiakkailleen parhaiden asumisratkaisujen tarjoaja > sijoittajia kiinnostava yhtiö, joka antaa omistajilleen kilpailukykyisen tuoton ottaen huomioon

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 0 POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen taustaa 3. Sopimuksen tarkoitus 4. Yhtiön osakepääoma, osakkeiden

Lisätiedot

VALTIOKONTTORI 1 (6) Rahoitus

VALTIOKONTTORI 1 (6) Rahoitus VALTIOKONTTORI 1 (6) VUOSIMAKSUT JA KOROT 1.3.2017 LUKIEN JA KIINTEÄEHTOINEN LAINA (vuokra- ja asumisoikeuslainoitus) sekä vanhojen kiinteäehtoisten korko 1.4.2017 lukien. Suluissa kursiivilla maininta,

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski 05.10.2015 09:39:26 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 05.10.2015 Toiminimi: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta

Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta Mitkä ovat keskeisimmät perustelut osittaisjakautumiselle? Qt- ja Kotimaa-liiketoimintojen johtaminen ja kehittäminen sekä rahoitustarpeet eroavat toisistaan erilaisen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

SOPIMUS SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA

SOPIMUS SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA SOPIMUS SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA [pp.kk.2016] 1. Osapuolet Tämän sopimuksen Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän purkamisesta (jäljempänä Sopimus ) ovat laatineet jäljempänä

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa 2.11.29 Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Finanssisektorin puheenvuoro: Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksesta

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA 1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Myllypuron Yhteiskerhotila, ruotsiksi Fastighets AB Kvarnbäckens Klubbhus ja kotipaikka

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2014

Asuntotuotantokysely 3/2014 Asuntotuotantokysely 3/2014 Sami Pakarinen Lokakuu 2014 1 (3) Lokakuun 2014 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus. Paaluseminaari , Viking XPRS Sami Pakarinen. Suomen talous

Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus. Paaluseminaari , Viking XPRS Sami Pakarinen. Suomen talous Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus Paaluseminaari 2016 17.11.2016, Viking XPRS Sami Pakarinen Suomen talous Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

VALTIOKONTTORI KUNTAKIRJE 4/2014 Rahoitus Antolainaus / Maksuliikenne (3)

VALTIOKONTTORI KUNTAKIRJE 4/2014 Rahoitus Antolainaus / Maksuliikenne (3) VALTIOKONTTORI KUNTAKIRJE 4/2014 Rahoitus Antolainaus / Maksuliikenne 9.9.2014 1 (3) VALTION ASUNTOLAINOJEN HOITAJILLE 1. Velkominen per 30.9.2014 Kuntiin on toimitettu ennen 1.1.1991 myönnettyjen aravalainojen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/27 22.04.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/27 22.04.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (5) 452 V 7.5.2014, Kaj / Valtuutettu Yrjö Hakasen aloite asuntotonttien maanvuokrien uudelleenmäärittämisestä HEL 2014-000571 T 00 00 03 Päätös päätti esittää kaupunginvaltuustolle,

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 25 Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2 Muutos edellisestä vuodesta: Kaikki asunnot 1,9 %, kaikki vapaarahoitteiset vuokra-asunnot 1, % ja vapaarahoitteisten

Lisätiedot