LASTEN JA NUORTEN VANTAA -HANKE. Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTEN JA NUORTEN VANTAA -HANKE. Loppuraportti"

Transkriptio

1 LASTEN JA NUORTEN VANTAA -HANKE Loppuraportti

2 SISÄLLYS Johdanto... 3 Toteutuneet toimenpiteet Toimenpideohjelma tunnetuksi Monialainen työryhmä Lapsi- ja nuorisovaikutusten arviointi Lapsi- ja nuorisoasiavaltuutettu vuotiaiden osallisuus Nuorisovaltuusto Oppilaskuntatoiminta Nuorisotalot Vaikuttaja-päivä Sosiaalinen media kansalais- ja mediakasvatuksessa Demokratia- ja kansalaiskasvatuksen aineistot Nuorten nettisivut Nuorten aloitteet Verkkopohjainen aloitejärjestelmä Kansalais- ja järjestötoiminta Kieli- ja kulttuuriryhmien osallistuminen Päättäjien perehdyttäminen Toimialakohtaiset ohjelmat Toimintaohjelman ja hankkeen arviointi Lopuksi Liitteet Liite 1 Kaupunginjohtajan kirje Liite 2. Lasten ja nuorten Vantaa -toimintaohjelmasta ja -hankkeesta tehdyt tiedotteet ja artikkelit Liite 3 Mielipiteitä sanottavana -seminaarin ohjelma Liite 4 Lapset ja nuoret asuinympäristön suunnittelijoina -koulutuksen ohjelma Liite 5. Lapset ja nuoret palvelujen arvioijina ja kehittäjinä -koulutuksen ohjelma Liite 6. Tiedote 1/2012 Vaikuttaja-pankkilaisille Liite 7. Tiedote 2/2012 Vaikuttaja-pankkilaisille Liite 8. Lapsiasiavaltuutetun vastaus lasten asiantuntijaryhmän kirjeeseen

3 Johdanto Vantaan kaupunginhallitus hyväksyi syksyllä 2010 Lasten ja nuorten Vantaa -toimintaohjelman. Toimintaohjelmaa toteutettiin vuosina ja se piti sisällään 18 toimenpidettä lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi kaupungin eri toimintaympäristöissä. Toimintaohjelman toimenpiteiden jalkauttamisen tueksi käynnistettiin syksyllä 2010 Lasten ja nuorten Vantaa - hanke. Hanketta on hallinnoinut nuorisopalvelut. Hankkeen työtä on ohjannut monialainen työryhmä, jossa on ollut edustus kaupungin jokaiselta toimialalta sekä nuorisovaltuustosta. Hankkeen projektipäällikkönä toimi Tiina Hörkkö (elokuu 2010-toukokuu 2011) ja Pia Tasanko (elokuu 2011-maaliskuu 2013). Toimintaohjelma perustuu lainsäädäntöön, jossa turvataan lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuudet. Muun muassa nuorisolain 8 :n mukaan nuorille on järjestettävä mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Noin puolet Vantaan budjetista käytetään lapsia ja nuoria koskevaan toimintaan. Tästä syystä osallisuus ei toteudu ainoastaan projektitoiminnalla, vaan lasten ja nuorten asiat kuuluvat kaikille kaupungin työntekijöille ja päättäjille. Osallisuus sisältää sekä oikeuden tiedon saamiseen ja tuottamiseen, että osallistumisoikeuden suunnitteluun, päätöksentekoon, yhteiseen toimintaan ja arviointiin. Vaikka osallisuus käsitteenä ohjaa toimintaa niin sanotusti edustukselliseen vaikuttamiseen, on toiminnan pyrkimyksenä olla aktiivisessa vuorovaikutuksessa tässä ja nyt, nuorten ja lasten lähellä ja rytmiin. Tämän toivotaan monien menetelmien, mallintamisien tai hyvien käytäntöjen kanssa olevan asennemuutos, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Toteutuneet toimenpiteet Hanke toteutui suunnitelmien mukaisesti. Kaikki Lasten ja nuorten Vantaa -toimintaohjelman 18 toimenpidettä käynnistettiin, vaikkakin hankkeessa jouduttiin tekemään resurssien vuoksi (erityisesti työaikaresurssit) joitakin priorisointeja. Lasten ja nuorten osallisuuden kehittämistyö on jatkuvaa, joten työtä jatketaan edelleen. Alla on kuvattu toimenpiteiden toteutuminen hankkeen aikana toimenpiteittäin. Raportin lopussa on lisäksi arvio Lasten ja nuorten Vantaa -toimintaohjelman ja hankkeen toteutumisesta. 3

4 1. Toimenpideohjelma tunnetuksi Toimenpideohjelma tehdään tunnetuksi laajasti ja innostetaan kaupungin päättäjiä ja työntekijöitä ottamaan vastuuta sen toteuttamisesta. Nuorisovaltuusto osallistuu ohjelman tunnetuksi tekemiseen ja käytännöiksi muuttamiseen. Päävastuu: Nuorisopalvelut Kumppani: Kaikki toimialat Toteutuneet toimenpiteet: Lasten ja nuorten Vantaata esiteltiin koko hankkeen ajan aktiivisesti valtuustossa, lautakunnissa, aluetoimikunnissa, toimialojen johtoryhmissä, erilaisille työryhmissä ja työntekijäkokouksissa. Lisäksi sitä esiteltiin useissa kahdenkeskisissä tapaamisissa kaupungin eri toimijoiden kanssa. Lasten ja nuorten Vantaata on esitelty myös eri kuntien toimijoille, kuten Salon, Oulun, Helsingin, Kuopion, Turun ja Jyväskylän edustajille. Hankkeen nettisivut löytyvät osoitteesta Sivuille on päivitetty hankkeeseen liittyviä asiakirjoja ja muuta lasten ja nuorten osallisuuteen liittyvää materiaalia. Lasten ja nuorten Vantaasta on tehty sekä sisäisiä että ulkoisia tiedotteita. Erityisen aktiivisesti ohjelmasta ja hankkeesta tiedotettiin Lapsen oikeuksien viikolla marraskuussa Viikolla tiedotettiin lapsen oikeuksista sisäisesti ja ulkoisesti lähes päivittäin. Tiedottamisen lisäksi tehtiin kouluille ja oppilaitoksille vinkkivihko siitä, miten päivää voi juhlia kouluissa ja oppilaitoksissa. Vihko lähetettiin myös varhaisnuoriso- ja nuorisojärjestöille. Vihko löytyy hankkeen nettisivuilta. Kaupunginjohtaja tarttui ohjausryhmän ideaan päivän juhlimisesta myös kaupungin virastoissa. Kaupunginjohtaja haastoi (liite 1) kaupungin virastot juhlimaan päivää valokuvaseinien ja kahvihetkien muodossa. Valokuvaseinille pyydettiin kaupungin työntekijöitä tuomaan valokuvia heille tärkeistä lapsista ja nuorista. Haasteen ottivat vastaan muun muassa maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala, kaupungintalon työntekijät, sivistysvirasto sekä nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut. Työntekijät pitivät päivän juhlimista kivana ideana ja toivoivat päivän juhlimisesta tulevan perinne. Päivää juhlittiin myös nuorisotiloilla esimerkiksi skabojen ja diskojen muodossa. Lapsen oikeuksien viikon ajan hankkeessa teki Avartti-toimintaohjelman kultaprojektia Iiris Kurvinen. Hän dokumentoi viikon tapahtumia (Pessin 30-vuotisjuhlat, 36:n avajaiset, lasten asiantuntijaryhmän juhlakokous ja Nuva on the Rocks). Lisäksi hän järjesti taidetyöpajan Havukosken nuorisotilalla. Hanketta on esitelty muun muassa kaupungin Vantaa-asukaslehdessä ja henkilöstölehti Vautsissa. Listaus tiedotteista ja artikkeleista raportin liitteenä (liite 2). Lasten ja nuorten Vantaa on ollut esillä syksyllä 2011 myös Vantaan kaupungin Hyvinvointimessuilla sekä pääkaupunkiseudun Opi ja kasva -messuilla. Opi ja kasva -messuille hanke suunnitteli oman osallisuusosaston yhteistyössä Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kanssa. Hanke järjesti MIELIPITEITÄ SANOTTAVANA? Lasten ja nuorten osallisuuden mahdollisuudet ja sudenkuopat -seminaarin. Seminaariin osallistui kaupungin eri toimialojen ja toimijatahojen edustajia. (ohjelma liite 3) 4

5 Lapset ja nuoret asuinympäristön suunnittelijoina -koulutuksen. Koulutukseen osallistui erityisesti maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan työntekijöitä.(liite 4) Lapset ja nuoret palvelujen arvioijina ja kehittäjinä -koulutuksen. Koulutukseen osallistui kaupungin eri toimialojen edustajia. (liite 5) 2 Hankkeen työntekijä järjesti osallisuustyöpajan avustajien ja oppilashoitajien koulutuksessa Pajaan osallistui 17 hlöä. Työntekijä oli myös suunnittelemassa ja toteuttamassa Tikkurilan alueen oppilashuoltoryhmille osallisuusaiheista koulutusiltapäivää. Iltapäivään osallistui noin 50 oppilashuoltoryhmän jäsentä. Hankkeen työntekijä osallistui koko kaupungin osallisuusmallia työstäneen työryhmän työskentelyyn. Lasten ja nuorten Vantaa -toimintaohjelman toimenpiteet huomioitiin osana koko kaupungin osallisuusmallia. Hankkeen työntekijä osallistui lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittämistä koordinoivan työryhmän työhön. Suunnitelma hyväksytään kaupunginvaltuustossa toukokuussa Hyvinvointisuunnitelma rakentuu teemavuosista. Vuoden 2013 teemana on lapsiperheköyhyys. Hyvinvointisuunnitelmaprosessissa kuultiin myös lapsia ja nuoria. Suunnitelmassa huomioitiin muun muassa päiväkotien, koulujen, oppilaitosten ja nuorisotilojen Vaikuttaja-päivään laatimat hyvää arkipäivää käsitelleet ennakkotehtävät ja aloitteet. Lisäksi nuorisopalvelujen kesäleiriläiset ovat pohtineet erilaisten case-esimerkkien avulla lapsiperheiden arkeen liittyviä asioita. Neljässä koulussa ja oppilaitoksessa järjestettiin lisäksi teemaneuvonpitoja. Teemaneuvonpitojen kesto oli kaksi tuntia ja sen vetivät kaupungin koulutetut verkostokonsultit. Lisäksi paikalla oli kaupungin edustaja kertomassa hyvinvointisuunnitelman teosta. Teemaneuvonpitojen lisäksi asiaa käsiteltiin myös nuorisovaltuustossa ja lasten asiantuntijaryhmässä. 2. Monialainen työryhmä Perustetaan työryhmä jatkamaan projektin työtä ja kehittämään edelleen toimenpiteitä osallisuuden edistämiseksi. Työryhmä myös kokoaa lapsi- ja nuorisovaikutusten arviointeja hyödynnettäväksi kehittämistyössä. Nuorten osallistuminen työryhmään varmistetaan. Työryhmään voivat kuulua esimerkiksi toimialojen nimetyt lasten ja nuorten osallisuuden vastuuhenkilöt. Päävastuu: Nuorisopalvelut Kumppani: Sivistystoimi Toteutuneet toimenpiteet: Monialainen työryhmä on kokoontunut hankkeen ajan säännöllisesti 6 7 viikon välein. Syksyllä 2011 työryhmä arvioi lasten ja nuorten osallisuuden nykytilaa ja päivitti toimenpideohjelmassa olevan osallisuuden nykytilan kuvauksen. Kuvausta hyödynnettiin muun muassa koko kaupungin osallisuusmallin työstämisessä. 1 Kuvassa nuorisovaltuutetut pitämässä puheenvuoroa seminaarissa 2 Lasten asiantuntijaryhmän jäseniä pohtimassa palvelujen kehittämistä 5

6 Työryhmä tutustui Helsingin ja Tampereen kaupunkien lasten ja nuorten osallistamisen ja kuulemisen kanaviin ja käytäntöihin. Lisäksi työryhmä käsitteli lasten ja nuorten osallisuuteen liittyviä ajankohtaisia asioita sekä kävi keskustelua hankkeessa toteutettavista toimenpiteistä. Työryhmä arvioi joulukuussa 2011 ryhmän toimintaa. Arvioinnissa työryhmän toimintaa pidettiin tärkeänä. Hyvänä asiana pidettiin erityisesti sitä, että ryhmässä on kaikkien toimialojen edustus. Tämä mahdollistaa lasten ja nuorten osallisuuden laaja-alaisen tarkastelun. Arvioinnissa ryhmän jäsenet toivoivat enemmän koulutusta lasten ja nuorten osallisuudesta sekä työryhmän jäsenille että muille kaupungin työntekijöille. Arvioinnissa esitettyjen kehittämistoiveiden pohjalta järjestettiin helmikuussa 2012 työryhmälle suunnittelupalaveri, jossa työryhmän jäsenet pohtivat tulevaisuuden muistelu -menetelmän avulla lasten ja nuorten osallisuutta heidän omassa työssään ja yhteisessä työssä. Muistelun kysymyksinä olivat: Kun huhtikuussa vuonna 2013 lasten ja nuorten osallisuus toteutuu Vantaalla hyvin, millaisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia kaupunki tarjoaa? Mitä itse teit positiivisen tilanteen aikaansaamiseksi? Keneltä sait tähän tukea? Kun helmikuussa 2012 olit huolissasi lasten ja nuorten osallisuuden toteutumisesta, mikä/mitkä asiat sai huolesi hälvenemään? Muistelun yhteydessä todettiin, että kaikki jäsenet pystyvät tekemään paljon erilaisia ja eritasoisia asioita lasten ja nuorten osallisuuden tukemiseksi. Muistelussa korostuivat muun muassa tarve toimivien käytänteiden näkyväksi tekemiselle kaupungin työntekijöille ja kuntalaisille sekä tarve työntekijöiden tukemiselle (esimerkiksi strateginen tuki, aikaresurssin turvaaminen, koulutus, riittävät ja oikeat välineet). Toukokuussa 2012 työryhmän jäsenet arvioivat hankkeen etenemistä Webropol-kyselyn avulla. Arvioinnin lisäksi työryhmän jäsenet pohtivat, miten lasten ja nuorten osallisuutta voisi tehdä parhaiten näkyväksi Vantaalla sekä millaista koulutusta, tapahtumia tms. voitaisiin hankkeessa järjestää lapsille ja nuorille. Tammikuussa 2013 toteutettiin ohjausryhmän jäsenille toimintaohjelman ja koko hankkeen arviointikysely. Arviointikyselyn vastauksia käsitellään arviointiosiossa (s.22). Ryhmän työ nähdään tärkeänä ja ryhmä jatkaa työtään myös hankkeen päättymisen jälkeen. 3. Lapsi- ja nuorisovaikutusten arviointi Kaupungin toimialoilla otetaan pysyväksi käytännöksi lapsi- ja nuorisovaikutusten arviointi jokaisen päätöksen kohdalla. Päävastuu: Kaikki toimialat Toteutuneet toimenpiteet: Hankkeen työntekijä tutustui syksyllä 2011 kaupungissa jo käytössä oleviin arviointikäytäntöihin, kuten sukupuolivaikutusten arviointiin ja ihmisvaikutusten arviointiin. Lisäksi työntekijä vieraili Tampereella tutustumassa kaupungissa toteutettavaan lapsi- ja nuorisovaikutusten arviointiin ja hän tutustui myös Espoossa käytössä olevaan vaikutusten ennakkoarviointiin. Tutustumiset vahvistivat ajatusta siitä, että lapsi- ja nuorisovaikutusten arviointi on järkevä integroida osaksi jo olemassa olevia arviointikäytäntöjä ja erityisesti vaikutusten ennakkoarviointiin. Syksyllä 2011 valmistuneessa koko kaupungin osallisuusmallissa ehdotetaan kaupungissa otettavaksi käyttöön vaikutusten ennakkoarviointi. Tämä tarjoaisi ns. sateenvarjon kaupungissa oleville erilaisille arviointikäytännöille. 6

7 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala on laatinut ohjeen vaikutusten ennakkoarvioinnista toimialalla. Ohje tuli voimaan toukokuussa Ohjeen lisäksi työntekijöille on laadittu arviointia varten mallilomake. Ennakkoarviointia on lähdetty toteuttamaan toimialalla aktiivisesti. Projektipäällikkö osallistui toimialan työntekijöille suunnattuun arviointikoulutukseen Vaikutusten ennakkoarviointia testattiin ensimmäistä kertaa Tikkurilan nuorisotilaselvityksen yhteydessä. Selvitystä valmistellut työryhmä otti hyvin arvioinnin vastaan ja he totesivat arviointilomakkeen olevan käytännöllinen työkalu valmisteilla olevan asian eri näkökulmien pohdintaan ja vaihtoehtojen vertailuun. Hanketyöntekijä toimi arvioinnin teossa kirjurina ja nuorten osallistajana. Nuorisovaltuusto arvioi olemassa olevia nuorten tiloja ja pohti unelmien nuorisotilaa sekä tilavaihtoehtoja uudelle tilalle. Nuorisovaltuusto julkaisi asiasta oman kannanoton, jonka työryhmä huomioi raportissaan. Kannanoton laadinnan lisäksi yksi nuorisovaltuuston jäsen osallistui virkamiestyöryhmän kokouksiin. Nuorisovaltuuston lisäksi hanketyöntekijä kävi kaksi kertaa keskustelemassa Tikkurin kauppakeskuksessa oleilevien nuorten kanssa ja kartoitti heidän toiveitaan uudelle tilalle. Nuoret tekivät myös Tikkurilan uudesta tilasta nettiadressin. Adressi löytyy osoitteesta Vaikutusten ennakkoarvioinnin toteuttamisesta keskusteltiin myös sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan kanssa nuorisoterveysasemaselvityksen teon yhteydessä. Arviointi ei kuitenkaan toteutunut hankkeen kautta. 4. Lapsi- ja nuorisoasiavaltuutettu Lasten ja nuorten etuihin liittyvät tehtävät tulisi keskittää kaupungin organisaatiossa yhdelle henkilölle. Sen vuoksi Vantaalle tarvitaan lapsi- ja nuorisoasiavaltuutettu. Hänen tehtäviinsä kuuluisivat esimerkiksi kaupunkitasoinen lasten ja nuorten edunvalvonta, lapsi- ja nuorisovaikutusten arvioinnin kehittäminen ja lasten ja nuorten osallisuuden edistäminen. Tehtävien hoitaminen edellyttää laajaa osaamista kaupungin hallinnosta ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksien syvällistä tuntemusta. Päävastuu: Sivistystoimi, Nuorisopalvelut Toteutuneet toimenpiteet: Hanketyöntekijä vieraili syksyllä 2011 Tampereella lapsiasiamiestä tapaamassa. Tapaamisessa keskusteltiin muun muassa lapsiasiamiehen työnkuvasta. Lisäksi asiamies vieraili Vantaalla hankkeen monialaisen työryhmän kokouksessa kertomassa työstään. Lapsi- ja nuorisoasiavaltuutetun työnkuvasta tehtiin alustava ehdotus ja ehdotusta esiteltiin kaupungin hyvinvointityöryhmässä. Valtuutetun toimi nähdään kaupungissa tärkeänä. Kesäkuussa 2012 kaupunginvaltuuston hyväksymä velka- ja talousohjelma asettaa kuitenkin selviä haasteita uuden toimen saamiselle. Asian esillä pitämistä kuitenkin jatketaan. 7

8 vuotiaiden osallisuus Kehitetään rakenteita, joilla vahvistetaan 5 6-vuotiaiden osallisuutta päivähoidossa. Päävastuu: Sivistystoimi, Varhaiskasvatuksen tulosalue Toteutuneet toimenpiteet: Hankkeen työntekijä tutustui syksyllä 2011 pääkaupunkiseudulla käynnissä olleeseen päivähoitoikäisten lasten VKK-metro osallisuushankkeeseen. Hankkeessa kehitettiin eri tavoin alle kouluikäisten lasten osallisuutta. Varhaiskasvatus haluttiin vahvemmin mukaan kaupungissa toteutettavaan Vaikuttaja-päivään. Varhaiskasvatuksen tulosalueen kanssa pilotoitiinkin Vaikuttaja-päivän yhteydessä Mini Vaikuttaja-päivää. Mini Vaikuttaja-päivä rakentui tunninpituisesta tilaisuudesta, johon kutsuttiin kaikki kaupungin päiväkodit päiväkotien lapsia. Mini Vaikuttaja-päivän tilaisuuteen osallistui puolestaan yhteensä 57 lasta neljästä päiväkodista. Ennakkotehtäviä puolestaan teki yhteensä kymmenen päiväkotia. Päiväkodit olivat tehneet ennen päivää ennakkotehtäviä ja muodostaneet näiden kautta aloitteita. Aloitteet lajiteltiin neljän teeman alle ja aloitteista tehtiin video. Varhaiskasvatuksen työntekijät lajittelivat aloitteet neljän teeman alle ja kuvasivat näistä teemoista videot. Teemoiksi muodostuivat: 1) lapsille enemmän vaikutusvaltaa päivätoiminnan suunnittelussa, 2) aikuiset mukaan lasten touhuihin, 3) lapset haluaisivat osallistua ruokalistojen suunnitteluun ja 4) enemmän leikkivälineitä ja -mahdollisuuksia päiväkotiin. Mini Vaikuttaja-päivän tilaisuudessa lapset katsoivat videon ja äänestivät videon perusteella heille tärkeimmästä aloitteesta. Tärkeimmäksi aloitteeksi äänestettiin lapsille enemmän vaikutusvaltaa päivätoiminnan suunnittelussa. Aloite esiteltiin Vaikuttaja-päivän paneelikeskustelussa. Mini Vaikuttaja-päivää pidettiin kaikin puolin onnistuneena tilaisuutena. Vuonna 2013 Mini Vaikuttaja-päivään haluttiin mukaan yhä enemmän lapsia ja päiväkoteja. Tapahtuma laajenikin Mini Vaikuttajaviikoksi. Viikon teemana on leikkiin vaikuttaminen. Ennakkotehtävänä toteutetaan yhdessä vanhempien kanssa 5-vuotiaille leikkiin liittyvä kysely. Vkolla 12 järjestetään yhdessä päiväkodissa viidellä alueella oma Mini Vaikuttaja-päivä, jossa kootaan jälleen lasten ajatuksia ja aloitteita. Myös alueen muita päiväkoteja kannustetaan käsittelemään teemaa sekä lasten vaikuttamismahdollisuuksia omassa päiväkodissaan. 8

9 Lapset ovat olleet mukana myös oppimisympäristön suunnittelussa. Lasten osallisuutta on vahvistettu lisäksi pienryhmätoiminnan avulla. 4 6-vuotiaiden lasten osallisuus vasu-keskusteluun oli varhaiskasvatuksen tavoitteena vuonna 2012 ja vuonna 2011 strategisissa tavoitteissa oli lasten osallisuuden lisääminen. Edellä mainitun lisäksi lasten puheenvuoro on kirjattu päivähoitoyksikköjen OPS-ohjeisiin. Päivähoitoyksiköt käynnistivät uuden OPS-työn syksyllä Nuorisovaltuusto Nuorisovaltuuston roolia nuorten kuulemisessa ja osallistumisessa päätöksentekoon vahvistetaan. Nuorisovaltuuston toiminnan kehittämisen kannalta on olennaista, että nuorisovaltuuston edustajat pääsevät nuorten asioiden asiantuntijoina jo valmisteluvaiheissa mukaan käsittelemään päätöksentekoon tulevia asioita. Osallistuminen ideointiin ja suunnitteluun on tärkeää, sillä kannanottojen antaminen valmiisiin esityksiin ei tuo kokemusta todellisesta vaikuttamisesta. Päävastuu: Nuorisopalvelut Kumppani: Sivistystoimi, keskushallinto Toteutuneet toimenpiteet: Hankkeen työntekijä on osallistunut nuorisovaltuuston kokouksiin kerran kuukaudessa. Lisäksi työntekijä on ollut mukana nuorisovaltuuston koulutusviikonlopuissa tammi- ja syyskuussa 2012 sekä tammikuussa Syyskuun leirillä teemana oli lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ja tammikuussa 2013 Lasten ja nuorten Vantaa II -ohjelman ideointi. Edellinen nuorisovaltuusto arvioi syksyllä 2011 yhdessä hankkeen työntekijän kanssa lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä nuorisovaltuuston toimintaa. Arviointia varten luotiin kyselylomake. Hankkeen työntekijä on myös laatinut yhdessä nuorisovaltuuston kanssa erilaisia tiedotteita ajankohtaisista asioista. Nuorisovaltuuston edustaja on lisäksi osallistunut monialaisen työryhmän kokouksiin. Hankkeen työntekijä on tukenut nuorisovaltuustoa myös OPKH-projektin (oppilaskuntien hallitusten koulutukset) suunnittelussa. Nuorisovaltuusto on ollut aktiivisena yhteistyökumppanina Vaikuttaja-päivän toteutuksessa. Hankkeen työntekijä järjesti nuorisovaltuuston jäsenille työpajan Tikkurilan nuorisotilaselvitykseen liittyen ja auttoi kannanoton valmistelussa. Lisäksi hankkeen työntekijä järjesti sivistystoimen apulaiskaupunginjohtajan toiveesta yhteispalaverin sivistystoimen johtoryhmän ja nuorisovaltuuston kanssa. Palaverissa keskusteltiin toimenpiteistä lasten ja nuorten osallisuuden parantamiseksi päiväkodeissa, kouluissa, oppilaitoksissa ja kirjastoissa. Nuorisovaltuusto esitteli tilaisuudessa muun muassa idean nuorisovaltuuston järjestämistä koulutuksista oppilaskuntien hallituksille. Yhteiskokous aiheutti virkamiehissä ennakkoon jonkin verran hämmennystä. Itse tilaisuudessa johtoryhmän jäsenet olivat kuitenkin hyvin kiinnostuneita nuorisovaltuuston jäsenten mielipiteistä ja ideoista. Yhteispalaveri poiki kolme tulosaluekohtaista jatkopalaveria. Nuorisovaltuuston edustajat tapasivat perusopetuksen, tilaajapalvelujen ja Tilapalvelut Oy:n edustajat. Palaverissa jatkettiin keskustelua oppilaskuntien hallitusten koulutuksista ja sovittiin muun muassa kouluruokaraatiohjeistuksen tekemisestä kouluille. 9

10 28.8. nuorisovaltuuston edustajat tapasivat puolestaan nuoriso- ja aikuiskoulutuksen edustajat. Tapaamisessa keskusteltiin muun muassa oppilaskuntien hallitusten toiminnasta lukioissa ja Variassa. Tapaamisesta syntyi jatkopalaveri Varian oppilaskuntatoiminnan kehittämiseen liittyen nuvan edustajat tapasivat Point-kirjaston toiminnanjohtajan ja pohtivat yhdessä, miten lapset ja nuoret voivat osallistua ja vaikuttaa kirjastossa. Nuorisovaltuuston osallistumista jo asioiden valmisteluvaiheessa on tuettu myös erilaisten virkamiesten vierailuilla ja asioiden esittelyillä nuorisovaltuuston kokouksissa. Kaiken kaikkiaan nuorisovaltuusto on saanut kaupungissa erittäin hyvin jalansijaa. He ovat lunastaneet hyvin paikkansa esimerkiksi kaupunginvaltuustossa ja lautakunnissa. Nuorisovaltuuston edustajia pyydetään mukaan erilaisiin kokouksiin ja tilaisuuksiin ja he ovat saaneet hyvin tilaa myös mediassa. Haasteena on tällä hetkellä se, miten nuorisovaltuuston edustajien aika riittää erilaisiin edustustehtäviin. Toisaalta täytyy kuitenkin todeta myös se, että nuorisovaltuuston kuuleminen ei edelleenkään ole kaikille itsestään selvä asia. Myös tiedon välittämisessä on edelleen puutteita. Lisäksi nuorisovaltuustotoiminnassa on edelleen haasteita myös yhteistyön kehittämisessä koulujen, oppilaitosten ja oppilaskuntien hallitusten suuntaan. 7. Oppilaskuntatoiminta Oppilaskunnan hallituksen tehtävänä on edistää oppilaiden ja opiskelijoiden osallistumista päätöksentekoon, yhteistoimintaa ja kouluviihtyvyyttä. Varmistetaan, että oppilaskuntien hallitukset toimivat kaikissa kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Oppilaskuntien, nuorisovaltuuston ja alueellisen nuorisotyön yhteistyötä lisätään ja tiivistetään. Päävastuu: Sivistystoimi Kumppani: Nuorisopalvelut, Nuorisovaltuusto Toteutuneet toimenpiteet: Oppilaskuntien hallitukset toimivat kaikissa Vantaan kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Oppilaskuntatoimintaa on tuettu muun muassa kannustamalla, tarjoamalla vapaita toimintamahdollisuuksia ja kuuntelemalla asioiden valmistelussa. Toiminnan aktiivisuudessa on kuitenkin selkeitä eroja. Sivistysvirasto toteutti perusopetuksen oppilaskuntien hallituksille kyselyn oppilaskuntatoiminnasta keväällä Perusopetuksen oppilaat toivovat kyselyssä muun muassa, että oppilaskuntatoimintaan saataisiin mukaan laajemmin oppilaita, enemmän aikuisten tukea ja aikaa sekä enemmän yhteistyötä koulujen välillä. Toiminnan kehittämistä ja alueellista yhteistyötä on edistetty oppilaskuntien hallitusten yhteisten alueellisten tapaamisten avulla syksyllä 2011 ja Tapaamiset on järjestetty yhteistyössä sivistysviraston ja nuorisovaltuustosta vastaavan työntekijän kanssa. Tapaamisten toteutumisesta ja kehittämistarpeista on laadittu raportit (löydettävissä hankkeen nettisivuilta). Tapaamisia on tarkoitus jatkaa syksyllä Tapaamisten suunnittelu käynnistetään toukokuussa. Hanke on ollut myös mukana käynnistämässä Varian opiskelijakuntatoiminnan kehittämistä yhdessä Varian sekä nuoriso- ja aikuiskoulutuksen edustajien ja nuorisovaltuutettujen kanssa. Opiskelijoille, ohjaaville opettajille ja nuorisotyöntekijöille järjestettiin yhteinen suunnittelupäivä Opiskelijakuntatoiminnan kehittämissuunnitelma on tarkoitus saada valmiiksi kevään 2013 aikana. 10

11 8. Nuorisotalot Varmistetaan, että nuorten osallisuus on keskeisessä asemassa nuorisotalojen toiminnassa. Jokaisella nuorisotilalla tehdään oma osallisuuskäytäntöjen malli. Nuorisotyöntekijöille järjestetään koulutusta räätälöidysti henkilöstön osaamisen ja tehtäväkuvan mukaan. Päävastuu: Nuorisopalvelut Toteutuneet toimenpiteet: Nuorisopalveluiden osallisuutta lähdettiin määrätietoisesti kehittämään yhteistyössä Vantaan kaikkien nuorisotilojen kanssa. Tiloille valittiin syksyllä 2010 nuorisotyöntekijöistä osallisuuskoordinaattorit". Osallisuuskoordinaattoreiden ryhmä aloitti työnsä tilojen ja alueiden nuorten osallisuuden kuvaamisella. Ryhmä jatkoi säännöllisiä kokoontumisia koko hankkeen ajan. Ryhmä sai syksyllä 2011 valmiiksi Osallisuus Vantaan kaupungin nuorisopalvelujen nuorisotilatyössä -oppaan (opas luettavissa hankkeen nettisivuilla). Hanketyöntekijä haastatteli muutaman tilan talohallituksia vaikuttamisesta nuorisotilalla. Nuorten näkemykset liitettiin työntekijöiden osallisuusoppaaseen. Opasta esiteltiin loka-marraskuussa 2011 aluepalavereissa. Aluepalavereissa sovittiin myös oppaan käyttämisestä osana itsearviointiprosessia. Tilat toteuttivat ensimmäisen osallisuusarvioinnin joulukuussa Hanketyöntekijä kävi itsearviointien jälkeen joulu-helmikuussa jokaisella tilalla osallisuuskeskustelun, jossa keskusteltiin alueesta ja tilan nuorista sekä osallisuuden toteutumisesta tiloilla. Vierailun aikana käytiin läpi myös tilojen itsearvioinneissa valitsemat osallisuuden kehittämiskohteet ja niihin liittyvät mahdolliset tukitarpeet. Tilojen osallisuuden kehittämiskohteet kohdistuivat pääosin yhteisten talofoorumeiden, kuten talokokousten ja -hallitusten toiminnan kehittämiseen sekä vertaisohjaajatoiminnan käynnistämiseen. Työntekijä teki toisen vierailun tiloille syksyllä Vierailulla käytiin läpi muun muassa osallisuuden kehittämiskohteiden etenemistä. Tiloille järjestettiin työntekijäkokouksen yhteydessä noin neljän tunnin mittainen osallisuustyöpaja, jossa työntekijät pääsivät vaihtamaan onnistumisen ja epäonnistumisen kokemuksia nuorten osallistamisessa. Lisäksi tilaisuudessa käytiin läpi tilojen kehittämiskohteet ja tilat jatkoivat oman kehittämiskohteen prosessoimista. Osallisuus oli esillä myös nuorisopalvelujen strategiapäivässä Tutkija Pirjo Junttila-Vitikka veti päivässä kolmen tunnin koulutustuokion osallistavasta kasvatuksesta ja vuorovaikutuksesta. Tuokiossa hyödynnettiin myös osallisuustyöpajassa tuotettua materiaalia. Hankkeen työntekijä järjesti kaksi-kolmetuntiset vertaisohjaajatoiminnan kehittämispajat ja ja talofoorumeiden kehittämispajat 3.4. ja Pajoissa pohdittiin muun muassa vertaisohjaajatoiminnan ja talofoorumeiden merkitystä, käytiin läpi toiminnan prosesseja sekä omaa ja nuorten roolia prosesseissa. Kehittämispajojen toivotaan jatkuvan. Hankkeen työntekijä on myös auttanut nuorisotyöntekijöitä vertaisohjaajatoiminnasta tehdyn oppaan viimeistelyssä. Työntekijä osallistui syksyllä 2012 myös vertaisohjaajien koulutusleirille. 11

12 Hankkeessa pilotoitiin myös nuorten asiakaskyselyä ja sen purkamista yhdessä nuorten kanssa. Prosessi suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä Pakkalan ja Martinlaakson nuorisotilojen kanssa. Purkuprosessin tueksi laadittiin erilaista materiaalia, muun muassa työkirjat ja julisteita. Asiakaskysely päädyttiin ottamaan käyttöön kaikissa tiloissa. Ensimmäinen yhteinen kyselyprosessi toteutettiin joulukuussa Hankkeen työntekijä on lisäksi osallistunut Länsimäessä MLL:n, seurakunnan, koulun ja nuorisotilan yhteisen nuorten vapaaehtoistyön koulutushankkeen Jatkareiden käynnistämiseen. Työntekijä oli mukana myös syksyllä 2012 Länsimäen koulun 7.luokkalaisten ryhmäytyksissä. Työntekijä järjesti pisteen, jossa tutustuttiin vaikuttamiseen unelmoinnin avulla. Nuorisotyöntekijöiden aloitteesta nuorisopalvelujen avustusohjeeseen lisättiin nuorten stipendi. Kaupunki jakaa kerran vuodessa stipendin nuorelle, joka toimii aktiivisesti vapaa-ajan ympäristöissä, kuten nuorisotilalla ja / tai, joka on innokas harrastaja. Stipendin jakamisessa pyritään huomioimaan erityisesti vähävaraisten perheiden nuoret. Ensimmäinen stipendi myönnettiin marraskuussa Nuorisotilojen osallisuuden kehittämistyön jatkoa sekä osallisuuskoordinaattoreiden ryhmän jatkoa ja tehtävää mietitään kevään 2013 aikana. Osallisuusarviointi ja nuorten asiakaskysely jäävät nuorisopalveluissa vakituiseen käyttöön. 9. Vaikuttaja-päivä Varmistetaan Vaikuttaja-päivän jatkuminen tärkeänä vantaalaisena lasten ja nuorten vaikuttamisfoorumina. Päävastuu: Sivistystoimi Kumppani: Nuorisopalvelut Toteutuneet toimenpiteet: Vantaalla on järjestetty vuodesta 2008 lähtien vuosittain lasten ja nuorten Vaikuttaja-päivä. Päivä toteutetaan laajassa yhteistyössä nuorisovaltuuston ja sivistystoimen kanssa. Vuoden 2011 päivän koordinoinnista vastasi hankkeen projektipäällikkö. Päivän teemana oli ympäristö ja arjen turvallisuus. Päivään osallistui yhteensä noin 90 lasta ja nuorta kouluista, oppilaitoksista, nuorisotiloilta, nuorisovaltuustosta. Lisäksi tapahtumaan osallistui opettajia, nuorisotyöntekijöitä ja kaupungin muita virkamiehiä. Lasten ja nuorten tekemissä aloitteissa korostui erityisesti lähiympäristöjen rauhattomuus ja häiriökäyttäytyminen sekä pimeät tiet ja turvattomat liikennejärjestelyt. Lisäksi lapset ja nuoret nostivat esiin koulupihojen ja koulujen parkkipaikkojen turvallisuuden. Vuonna 2012 hanketyöntekijä tuki päivästä vastaavaa nuorisotoimen työntekijää tilaisuuden järjestelyissä ja toimi sihteerinä Vaikuttaja-päivän työryhmän kokouksissa. Vaikuttaja-päivän toteutusta kehitettiin vuonna 2012 vuodesta Koulujen, oppilaitosten ja nuorisotilojen aloitteet pyydettiin jo mennessä, joten toimialat pystyivät käymään niitä läpi jo ennen Vaikuttaja-päivän paneeli- 12

13 keskustelua. Kirjalliset vastaukset aloitteisiin pyydettiin toimialoilta huhtikuun loppuun mennessä. Vastaukset toimitettiin määräaikaan mennessä pääosin hyvin. Aloitteentekoa pyrittiin tänä vuonna helpottamaan ja yhtenäistämään. Tähän tueksi luotiin erillinen aloitelomake. Vuoden 2012 Vaikuttaja-päivään osallistui edellisen vuoden tapaan lähes 90 lasta ja nuorta kouluista, oppilaitoksista, nuorisotiloilta, nuorisovaltuustosta ja lasten asiantuntijaryhmästä. Lisäksi tapahtumaan osallistui opettajia, nuorisotyöntekijöitä ja kaupungin muita virkamiehiä. Päivän teemana oli Hyvä arkipäivä. Päivään tulleet aloitteet ryhmiteltiin seuraaviin kokonaisuuksiin: kouluruoka, vapaa-aika, kouluhyvinvointi ja liikenne. Aloitteita käsiteltiin ensin ryhmissä ja ryhmät valitsivat yhden aloitteen esitettäväksi iltapäivän päättäjien ja virkamiesten paneelikeskustelussa. Paneelikeskusteluun osallistuivat kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Antti Lindtman, apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth sivistystoimesta, palvelupäällikkö Marjukka Myötämäki Vantaan Tilapalvelut Oy:stä, apulaiskaupunginjohtaja Juha- Veikko Nikulainen maankäytön ja ympäristön toimialalta sekä tilakeskuksesta, toimialanjohtaja Heidi Nygren vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialalta sekä apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen sosiaali- ja terveystoimesta. Osallistujien palaute päivästä oli pääosin positiivista. Hieman yli 90 prosenttia vastaajista toivoi, että Vaikuttaja-päivä järjestettäisiin myös seuraavana vuonna. Rakentavaa palautetta tuli muun muassa eri-ikäisten lasten ja nuorten huomioimisesta paremmin päivän kulussa sekä päättäjien ympäripyöreistä vastauksista paneelikeskustelussa. Vaikuttaja-päivän työryhmä kävi keskustelua palautteesta. Yhtenä ajatuksena nousi esille, että jo ryhmätyövaiheen lopussa voisi olla hyvä tuoda myös virkamiehet keskusteluun mukaan. Tällöin ryhmätöissä voisi syntyä helpommin konkreettisia yhteistyöideoita. Ideoita esiteltäisiin sitten iltapäivällä toimialojen johtajille ja päättäjille ja sovittaisiin jatkotoimenpiteistä. Lisäksi jatkossa tulee kiinnittää entistä enemmän huomioita myös aloitteiden etenemiseen Vaikuttaja-päivän jälkeen. Vuonna 2012 esimerkiksi vapaa-aikaan liittyvää aloitetta käsiteltiin toimialanjohtaja Heidi Nygrenin johdolla aloitteen Vaikuttaja-päivässä esittäneen nuoren ja muutaman kaupungin virkamiehen kanssa. Lisäksi kouluruokaa koskevia aloitteita käsiteltiin perusopetuksen, tilaajapalvelujen ja Tilapalvelut Oy:n edustajien ja nuorisovaltuuston jäsenten yhteispalaverissa elokuussa. Vaikuttaja-päivän aloitteisiin palattiin myös syksyn oppilaskuntien hallitusten alueellisissa tapaamisissa. Vaikuttaja-päivän aloitteita hyödynnetään muun muassa kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman teossa. Nuorisovaltuusto on ollut aktiivisesti mukana päivän valmistelussa ja toteutuksessa. Nuorisovaltuuston edustajat ovat vetäneet muun muassa päivän ryhmätyöosion. Tämä on saanut hyvää palautetta osallistujilta. Vuoden 2012 päivään osallistui ensimmäistä kertaa myös lasten asiantuntijaryhmä. Asiantuntijaryhmä laati päivässä oman aloitteen ja tapasi kaupunginjohtajan. Kevään 2013 Vaikuttaja-päivän suunnittelu käynnistettiin elokuussa Päivän teemana on Teemme yhdessä! Teema on noussut lapsilta ja nuorilta itseltään. Päivää on uudistettu aiemmista päivistä saatujen palautteiden avulla. Vuoden 2013 Vaikuttaja-päivään on tarkoitus ottaa ryhmätöihin mukaan edellisenä vuonna syntyneen idean mukaisesti myös virkamiehet. 13

14 10. Sosiaalinen media kansalais- ja mediakasvatuksessa Opettajille toimitetaan aineistoa sosiaalisesta mediasta ja erilaisten verkkoympäristöjen käytöstä opetuksessa. Otetaan käyttöön paikkatietosovellus, jonka avulla lasten ja nuorten aloitteet tallennetaan verkkoon tiedon keräämisen helpottamiseksi. Nuorisovaltuusto osallistuu järjestelmän suunnitteluun. Päävastuu: Sivistystoimi Kumppani: Maankäyttö ja ympäristö Toteutuneet toimenpiteet: Sivistystoimen tulosalueet ovat laatineet opettajille aiheesta ohjeita ja järjestäneet koulutusta. Sosiaalista mediaa, esimerkiksi Facebookia, on hyödynnetty muun muassa tiedottamisen välineenä. Nuorisotyöntekijöille toteutettiin syksyllä 2012 yhteistyössä nuorten tieto- ja neuvontapalvelu Jeesin ja nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatin kanssa koulutus. Asiaan perehtymistä jatketaan keväällä Nuorisopalveluiden omaa sosiaalisen median ohjeen tarpeellisuutta mietitään kaupungin sosiaalisen median ohjeen valmistuttua. Paikkatietosovelluksesta on neuvoteltu maankäytön, rakentamisen ja ympäristön 3 toimialan edustajan kanssa. Kaupunki päätyi oman karttapohjaisen palautejärjestelmän sijaan osallistumaan valtiovarainministeriön SADe-hankkeessa kehitettävän Harava-palvelun pilotointiin. Yksi Vantaan pilottikohteista, liikenneturvallisuus, keskittyy erityisesti lapsiin. Lisäksi hankkeessa on seurattu SADe-hankkeen osallistumisympäristön (www.otakantaa.fi) valmistumista ja käyttöönottoa. Hankkeen työntekijä ja nuorisovaltuuston sihteeri saivat syksyllä 2012 koulutuksen Otakantaa.fi-palvelun käyttöön. Palvelua pilotoitiin ensimmäisenä Vantaalla Vaikuttajapäivän 2013 yhteydessä. Vaikuttaja-päivän hanke löytyy osoitteesta https://www.otakantaa.fi/fi- FI/Hankkeet/Vantaan_Vaikuttajapaiva_2013. Otakantaa.fi-palvelua on hyödynnetty myös Lasten ja nuorten Vantaa II -toimintaohjelman valmistelussa. Toimintaohjelmahankkeeseen voi tutustua osoitteessa https://www.otakantaa.fi/fi-fi/hankkeet/lasten_ja_nuorten_vantaa_ii_ toimintaohjelman_valmistelu 3 Tilakeskus yhdistyi maankäytön ja ympäristön toimialaan Toimialan nimi muutettiin maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialaksi. 14

15 11. Demokratia- ja kansalaiskasvatuksen aineistot Opettajien ja nuorisotyöntekijöiden avuksi tehdään verkkoaineistoja. Vaikuttamista ja demokratiaa koskevan oppimateriaalin jakelua selkiinnytetään, jotta aineistot ovat helposti käytettävissä eri ympäristöissä. Päävastuu: Sivistystoimi Kumppani: Nuorisopalvelut Toteutuneet toimenpiteet: Sivistysviraston aiemman osallisuushankkeen työntekijä on tehnyt listausta demokratia- ja kansalaiskasvatuksen aineistoista. Listaus on toimitettu Lasten ja nuorten Vantaa -hankkeen käyttöön. Aineistot lisätään Fronter-oppimisympäristöön opettajien ja G-asemalle nuorisotyöntekijöiden saataville. 12. Nuorten nettisivut Kun Vantaan kaupungin verkkosivut uusitaan, luodaan myös nuorten omat Vaikuttaja-sivut. Niiden kautta eri-ikäiset lapset ja nuoret saavat tietoa osallisuus- ja vaikuttamistavoista ja pääsevät tekemään aloitteita. Sivuille lisätään myös Ota yhteyttä -linkki, jonka kautta lapset ja nuoret pääsevät suoraan kontaktiin poliitikkojen ja virkahenkilöiden kanssa. Varmistetaan, että nuoret ovat mukana verkkosivujen suunnittelussa. Päävastuu: Viestintä Kumppani: Nuorisopalvelut Toteutuneet toimenpiteet: Nettisivu-uudistuksen yhteydessä kaupungin sivuille luotiin nuorille-osio (http://www.vantaa.fi/fi/nuorille). Organisaatiolähtöisten sivujen rinnalle on suunniteltu myös nuorten kanssa toteutettavaa sivustoa, jossa nimenomaan näkyisi nuorten oma kädenjälki ja kuuluisi nuorten ääni. Sivuille olisi mahdollista luoda nuorten kanssa myös Vaikuttaja-sivut. Syksyllä 2011 sivuista neuvoteltiin kaupungin viestintäyksikön kanssa ja tehtiin alustava hankesuunnitelma. Vuoden 2012 alussa lapsille ja nuorille toteutettiin tiedon hankkimiseen, saamiseen ja tuottamiseen liittyvä kysely, johon vastasi yhteensä 154 lasta ja nuorta. Kyselyn vastauksia hyödynnetään suunnittelutyössä. Kyselyssä kutsuttiin myös nuoria mukaan sivujen suunnittelutyöhön. Suunnittelusta kiinnostui pieni joukko nuoria. Nuorten kanssa arvioitiin muun muassa kaupungin nykyisiä internetsivuja ja ideoitiin nuorten omaa sivustoa. Nuoret piirsivät myös alustavan sivujen rakennesuunnitelman. Kutsuttujen nuorten lisäksi suunnittelussa on ollut mukana nuorten mediaryhmä. Lisäksi nuorisovaltuuston tiedotustiimi osallistui nuvan oman sivun suunnitteluun. Nuorten nettisivujen suunnittelu on huomioitu myös nuoriso- ja kulttuuripalvelujen mediakasvatussuunnitelman laadinnassa. Suunnitelmatyön käynnistyspalaverissa ideoitiin, että nuorten nettisivut voisivat toimia ns. virtuaalisena mediatalona, joka kokoaisi nuorten mediakasvatusryhmissä tuottamat materiaalit yhdelle sivustolle. Toisaalta sivuille aineiston tuottaminen tarjoaisi myös konkreettisen tehtävän mediakasvatustoimijoille ja erilaisille nuorille ja nuorten ryhmille. Sivujen toteuttamiseen tarvitaan koordinaattori ja tukea tekniseen toteutukseen. Kaupungin tietohallinto haki huhtikuussa vuodelle 2013 toteutettavia hankkeita. Nuorten nettisivujen hankehakemus lähetettiin tuolloin teknisen toteutuksen osalta tietohallintoon. Hanke ei kuitenkaan ehtinyt vuoden 2013 talousarviokäsittelyyn. Koordinaattorin palkkaus ei tällä hetkellä vaikuta mahdolliselta. Sivut ovat edelleen ajankohtaiset ja niiden toteutusta pyritään jatkamaan viimeistään syksyllä

16 13. Nuorten aloitteet Nuorisovaltuuston aloitteet etenevät kaupungin järjestelmässä nopeutettua reittiä. Aloitejärjestelmä kehitetään läpinäkyväksi ja aloitteiden käsittelylle sovitaan aikataulu. Aloitejärjestelmästä tehdään selkeä prosessikuvaus ja varmistetaan aloitteiden seuranta ja niistä tiedottaminen. Aloitejärjestelmää hyödynnetään Vaikuttaja-päivän ennakkotehtävissä ja ryhmätöissä. Päävastuu: Nuorisopalvelut Kumppani: Kaikki toimialat Toteutuneet toimenpiteet: Koko kaupungin osallisuusmallissa on esitys kaupunkitasoisen ohjeen laatimisesta, jossa muun muassa ohjeistettaisiin aloitteiden käsittelyä. Työssä on toivottu huomioitavan erityisryhmien (kuten lapset ja nuoret) tarpeet. Aloitejärjestelmän kuvauksen osalta seurataan kaupunkitasoisen ohjeen valmistumista sekä Harava-järjestelmän ja Otakantaa.fi-palvelun käytön etenemistä. 14. Verkkopohjainen aloitejärjestelmä Varmistetaan, että kaupungin verkkosivuille tulee aloitekanava. Päävastuu: Viestintä Toteutuneet toimenpiteet: ks. osiot 10 ja Kansalais- ja järjestötoiminta Järjestöjä, yhteisöjä ja erilaisia toimintaryhmiä kannustetaan lisäämään ja kehittämään osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien muotoja toiminnassaan. Järjestöjen, yhteisöjen ja toimintaryhmien välistä yhteistyötä kannustetaan, tuetaan ja kehitetään. Päävastuu: Vapaa-aika ja asukaspalvelut Toteutuneet toimenpiteet: Hanke järjesti MIELIPITEITÄ SANOTTAVANA? Lasten ja nuorten osallisuuden mahdollisuudet ja sudenkuopat -seminaarin. Seminaariin kutsuttiin myös järjestöjen edustajia. Nuorisopalvelujen avustusten piirissä olevien järjestöjen itsearviointiin on lisätty kysymyspatteristo lasten ja nuorten osallisuuden toteutumisesta. Vantaalaisten varhaisnuoriso- ja nuorisojärjestöjen kattojärjestö Vannu ry:n edustajien kanssa on käynnistetty syksyllä 2011 pohdinta lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista järjestöjen toiminnassa. Maaliskuussa 2012 Vannu ry:n jäsenet muistelivat tulevaisuuden muistelu -menetelmän avulla, miltä osallisuus näyttää oman järjestön ja Vannu ry:n työssä, kun lasten ja nuorten osallisuus toteutuu hyvin vuonna Muistelussa kehittämiskohteiksi nousivat tiedottamisen lisääminen Vannu ry:n oman lasten ja nuorten lehden, nettisivujen sekä tapahtuman avulla. Lisäksi pohdittiin yhteistyön tekemistä nuorisovaltuuston kanssa sekä lasten ja nuorten edustuksellisen elimen pilotoimista jossakin Vannun jäsenjärjestöistä. 16

17 Vannu ry:n kanssa pohdittiin myös oman osallisuusoppaan laatimista järjestötoimijoille. Todettiin kuitenkin, että nuorisopalvelujen järjestöstrategia on päätetty uudistaa. Osallisuusteema huomioidaan osana kyseistä strategiaa. 16. Kieli- ja kulttuuriryhmien osallistuminen Ollaan yhteydessä monikulttuurisiin järjestöihin ja tuetaan eri kieli- ja kulttuuriryhmien lasten ja nuorten osallistumista oppilaskuntatoimintaan, nuorisovaltuustoon ja Vaikuttaja-päivään. Lasten ja nuorten Vantaa -malli käännetään eri kielille. Yhdessä lasten ja nuorten sekä monikulttuuristen järjestöjen kanssa tutustutaan osallistumismalliin ja osallistumisen periaatteisiin. Tiedotukseen kiinnitetään huomiota. Päävastuu: Vapaa-aika ja asukaspalvelut Kumppani: Kaikki toimialat Toteutuneet toimenpiteet: Lasten ja nuorten Vantaa -toimintaohjelma käännettiin ruotsin-, englannin-, venäjän- ja somalinkielille. Kieliversioita lähetettiin nuorisopalveluilta avustusta saaville järjestötoimijoille sekä esimerkiksi kaupungin maahanmuuttajakoordinaattoreille. Ohjelman kieliversiot löytyvät hankkeen nettisivuilta. Aiemmin suunniteltu maahanmuuttajajärjestöjen tapaaminen keväällä 2012 ei toteutunut vähäisten ilmoittautumisten vuoksi. Romanilasten perusopetuksen tukeminen -hankkeen kanssa neuvoteltiin haastattelututkimuksen toteuttamisesta romanilapsille ja nuorille. Tutkimuksen tekijäksi löydettiin Laurean ammattikorkeakoulusta sosionomiopiskelija. Tutkimuksen toteutus ei kuitenkaan onnistunut alkuperäisen suunnitelman mukaisesti muun muassa puutteellisen tiedotuksen ja markkinoinnin vuoksi. Opiskelijan kanssa päädyttiin valitsemaan opinnäytetyön kohderyhmäksi Länsimäessä asuvat nuoret. Haastattelututkimuksen sijaan opiskelija toteutti tiedonkeruuprosessin osallistavan ryhmätoiminnan avulla. Tiedon keruun lisäksi työn tavoitteena oli kertoa nuorille heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan yhteiskunnassa sekä osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista Vantaan kaupungissa. Lisäksi tavoitteena oli erilaisten konkreettisten harjoitteiden avulla antaa nuorille kokemuksia vaikuttamisesta. Opinnäytetyö löytyy osoitteesta Hankkeen työntekijä toimi opiskelijan työelämän yhteyshenkilönä. Esimerkiksi nuorisovaltuustoon valittiin useita maahanmuuttajataustaisia nuoria. Valtuustoon haki ja valittiin myös ensimmäistä kertaa romaninuori. Eri tulosalueilla kieli- ja kulttuuriryhmien osallistumista on tuettu erilaisten hankkeiden avulla, osana atto-aineiden opetusta, käyttämällä tulkkipalveluita, kouluttamalla terveydenhoitajia ja ohjaamalla eri kieli- ja kulttuuriryhmien edustajia palveluiden piiriin. 17. Päättäjien perehdyttäminen Päättäjien perehdyttämisessä on kysymys informoinnista, jonka seurauksena lasten ja nuorten näkökulma saadaan esille jokaisessa asiassa ja voidaan luoda vuorovaikutukseen perustuva toimintakulttuuri. Perehdyttämistä hoidetaan eri tasoilla. 17

18 Yhtenä mahdollisuutena on järjestää seminaari vaikuttamisasioista esimerkiksi aina uuden valtuustokauden alussa. Päättäjien ja virkamiesten käyttöön tuotetaan materiaalia lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamiseksi. Päävastuu: Nuorisopalvelut Kumppani: Sivistystoimi, Keskushallinto Toteutuneet toimenpiteet: Hankkeesta kerrottiin syksyn 2010 aikana kouluttaen samalla osallisuudesta Vantaan kaikissa aluetoimikunnissa, kaupunginvaltuuston kyselytunnilla ja kaupunginhallituksessa. Toimintaohjelman toteutumista ja uuden nuorisovaltuuston toimintaa esiteltiin valtuuston edustajille ylimääräisessä selostustilaisuudessa Esitykselle ja keskustelulle annettiin aikaa reilusti, mikä mahdollisti asian monipuolisen käsittelyn. Valtuutetut suhtautuivat asiaan erittäin positiivisesti ja keskustelivat esityksen sisällöistä innokkaasti. Esityksen lopuksi valtuutetut haastettiin mukaan vantaalaiseen Vaikuttaja-pankkiin. Pankin tavoitteena on luoda luottamushenkilöistä eräänlainen osallisuuden tukiverkosto, jolle voidaan hankkeen kautta lähettää tietoa keskeisistä lasten ja nuorten osallisuusasioista Vantaan kaupungissa sekä kutsuja erilaisiin lasten ja nuorten ryhmiin ja tilaisuuksiin kertomaan luottamushenkilönä toimimisesta ja Vantaan päätöksentekojärjestelmästä sekä keskustelemaan lapsille ja nuorille tärkeistä ajankohtaisista asioista. Vaikuttaja-pankkiin ilmoittautui sähköpostitse 11 valtuutettua. Vaikuttaja-pankkilaiset kutsuttiin liikuntapalvelujen kuntalaisille järjestämään liikuntapaikkojen arviointitilaisuuteen sekä Vaikuttaja-päivään. Lisäksi pankkilaisille esitettiin kutsu yhteistapaamiseen nuorisovaltuuston ja lasten asiantuntijaryhmän kanssa. Tapaamisessa ideoitiin Vaikuttaja-pankkilaisten sekä lasten ja nuorten yhteistä toimintaa. Vaikuttaja-pankkilaisille on tehty kaksi tiedotetta (liitteet 6 ja 7). Uudet valtuutetut pyritään saamaan mukaan toimintaan kevään 2013 aikana. 18. Toimialakohtaiset ohjelmat Vantaan kaupungin toimialat luovat oman vaikuttamistoiminnan mallinsa, joissa otetaan huomioon lasten ja nuorten kuuleminen. Tuloskorteissa huomioidaan vuosittain, mitä lasten ja nuorten osallisuus ja kuuleminen tarkoittavat kullakin toimialalla, ja miten asiassa edetään. Jokainen toimiala nimeää vastuullisen virkamiehen, jonka on aktiivisessa yhteydessä mm. nuorisovaltuustoon ja osallistuu monialaisen osallisuustyöryhmän toimintaan. Päävastuu: Kaikki toimialat Toteutuneet toimenpiteet: Osallisuus on huomioitu yleisesti kaupunkistrategiassa vuosille Kuntalaisten osallisuus on yksi toiminnan lähtökohdista. Kaupungin taloussuunnitelmassa vuosille todetaan muun muassa seuraavaa: Merkitsevää ennaltaehkäisyä ja hyvinvoinnin edistämistä on lisätä kuntalaisten tietoja ja taitoja ottaa vastuuta omasta elämästään sekä voimavaraistaa heitä olemaan vahvasti osallisina omissa yhteisöissään ja verkostoissaan. Toimialoja on aktivoitu muun muassa tiedottein huomioimaan lasten ja nuorten osallisuus strategiatyössään. Vuoden 2013 strategisissa tavoitteissa osallisuus on mainittu muun muassa liikuntapalveluissa, nuoriso- ja aikuiskoulutuksessa, nuorisopalveluissa, perusopetuksessa, ruotsinkielisissä opetuspalveluissa, varhaiskasvatuksessa, kuntalaispalveluissa ja perhepalveluissa. Sivistystoimen strategiatyössä osallisuus on huomioitu muun muassa Vantaan kasvatus- ja koulutuspoliittisessa ohjelmassa , varhaiskasvatussuunnitelmassa, esiopetuksen opetussuun- 18

19 nitelmassa, varhaiskasvatuksen kasvun ja oppimisen tuen linjauksissa sekä varhaiskasvatuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmassa 6-vuotiaille. Toisella asteella opiskelijoita on otettu mukaan muun muassa tuloskorttien laadintaan sekä järjestetty yhteisiä seminaareja rehtorin kanssa. Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialalla perustettiin helmikuussa 2011 lasten ja nuorten osallisuustyöryhmä. Ryhmä on kokoontunut hankkeen aikana säännöllisesti. Ryhmä kartoitti syksyllä 2011 lasten ja nuorten osallisuuden nykytilaa sekä määritti keskeisiä kehittämiskohteita. Kehittämiskohteiksi määritettiin lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen kaupunkisuunnittelun prosesseissa, osallisuuden näkyväksi tekeminen (esim. osallisuusoppaan laatiminen), yhteistyön lisääminen eri toimialojen kanssa ja karttapohjaisen palautejärjestelmän edistäminen. Kehittämiskohteet esiteltiin toimialan johtoryhmässä tammikuussa Ryhmä aloitti maaliskuussa osallisuusoppaan työstämisen. Opas valmistui alkuvuodesta Opasta esiteltiin toimialan johtoryhmälle ja tulosalueiden johtoryhmille syksyllä Maaliskuussa 2013 opas esiteltiin toimialan lautakunnissa: kaupunkisuunnittelulautakunnassa, teknisessä lautakunnassa ja ympäristölautakunnassa. Opas löytyy hankkeen nettisivuilta. Oppaan lisäksi toimialan työntekijöille valmistettiin pahviset osallisuuden työkalupakit. Työkalupakit sisältävät oppaan lisäksi erilaisia osallistamisessa käytettäviä välineitä (esim. karttoja, tarroja ja muovailuvahaa). Materiaalin lisäksi toteutettiin Lapset ja nuoret asuinympäristön suunnittelijoina - koulutus toimialan henkilöstölle. Ryhmä miettii parhaillaan vuonna 2013 valmisteluun tulevia pilottikohteita, joissa oppaassa avattuja yhteissuunnitteluprosesseja voidaan testata. Lisäksi tarkoituksena on kartoittaa yhteistyökumppaneiden (esim. koulu, nuorisotila) sekä lasten ja nuorten kokemuksia yhteisistä prosesseista. Yhteistyö sivistysviraston kanssa on ollut tiivistä. Vaikuttaja-päivän suunnittelun ja oppilaskuntien alueellisten tapaamisten lisäksi sivistysviraston kanssa käynnistettiin syksyllä 2011 lasten asiantuntijaryhmän toiminnan pilotointi. Asiantuntijaryhmään kutsuttiin Suomen Lasten Parlamenttiin ilmoittautuneita alakoulujen oppilaita. Mukaan ryhmään tuli kahdeksan lasta. Ryhmän tehtävänä on esimerkiksi tukea Suomen Lasten Parlamenttiin valittua lasta, tutustua SLP:n ja Vantaan kaupungin toimintaan sekä käsitellä SLP:n ja kaupungin ajankohtaisia aiheita. Kevääseen 2012 mennessä ryhmä ehti kokoontua yhteensä kuusi kertaa: Aloituskokous Terveiset Suomen Lasten Parlamentin täysistunnosta , ryhmän toiminnasta sopiminen Suomen Lasten Parlamentin esittely, keskustelu välituntitoiminnasta, kirjeen laatiminen presidentille, ministereille, rehtoreille jne Liikuntapaikkojen arviointi Vaikuttaja-päivän suunnittelua Vaikuttaja-päivään osallistuminen, tapaaminen kaupunginjohtajan kanssa 8.5. Vierailu Eduskuntaan Syksyllä 2012 ryhmää laajennettiin kahdeksalla uudella jäsenellä. Ehdokkaaksi pystyivät ilmoittautumaan alakouluikäiset lapset. Uudet jäsenet arvottiin ilmoittautuneista. Lukuvuoden aikana lasten asiantuntijaryhmä on kokoontunut kahdeksan kertaa. Toimintasuunnitelma tehtiin yhdessä lasten kanssa. 19

20 Kokouksissa tutustuttiin uusiin jäseniin, kommentoitiin muun muassa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja mietittiin, miten lapsia ja nuoria voidaan ottaa mukaan asuinympäristön suunnitteluprojekteihin sekä palvelujen arviointiin ja kehittämiseen. Lisäksi marraskuussa juhlittiin kaupungintalon valtuustosalissa ryhmän 1-vuotisjuhlaa. Kokouksissa vieraili luottamushenkilö kertomassa luottamushenkilönä toimimisesta sekä ateriapalvelujen edustaja keskustelemassa kouluruoan kehittämisestä. Lasten asiantuntijaryhmän ajatuksia esiteltiin ja koulutuksissa videon ja powerpoint-esityksen muodossa. Asiantuntijaryhmä sai lapsiasiavaltuutetulta vastauksen keväällä lähettämäänsä välituntitoimintakirjeeseen (liite 8). Kirjeen innoittamana lasten kanssa tutustuttiin eri koulujen välituntitoimintaan ja rakennettiin oppilaskuntien hallituksille kysely välituntitoiminnasta. Yhteistyötä kyselyssä tehtiin Liikkuva koulu -hankkeen ja nuorisovaltuuston kanssa. Ryhmä on saanut jo hyvin näkyvyyttä ja jalansijaa kaupungissa. Toimintaa pyritään jatkamaan syksyllä Jatkossa tulee erityisesti lisätä yhteistyötä koulujen ja oppilaskuntien hallitusten kanssa. Lasten asiantuntijaryhmän lisäksi hanke avusti perusopetuksen tulosaluetta Marja-Vantaan palveluarkkitehtuurikilpailun toteuttamisessa ala- ja yläkoulujen oppilaille syksyllä Huhtikuussa 2012 hankkeen työntekijä järjesti yhteisen keskustelutilaisuuden sosiaali- ja terveystoimen työntekijöille lasten ja nuorten osallisuuden toteutumisesta sosiaali- ja terveystoimen toimialalla. Tilaisuudessa todettiin, että kyseessä on erittäin tärkeä asia ja toivottiin, että asia huomioitaisiin toimialan esimiesfoorumeissa. Palvelujen kehittämiseen osallistumiseen ja palautteen antamisen taitojen kehittämiseen liittyen hankkeessa pilotoitiin Tampereen malliin lasten ja nuorten palveluagenttitoimintaa. Palveluagenttitoimintaa tarjottiin kulttuuripalvelujen ysiagenteille 4. Toimintaan lähti mukaan yhdeksän agenttia. Arviointikohteiksi määriteltiin Valttikortti-palvelut 5 ja nuorisotilat. Agenttiprosessi rakentui seuraavasti: Markkinointi ysiagenteille syyskuussa 2012 Kolmen ja puolen tunnin koulutus lokakuussa Arviointikäynnit kolmen viikon aikana marraskuussa Arviointien purku agenttien kanssa joulukuussa 4 Ysiagentteja valitaan jokaiselta ysiluokalta. Ysiagentti toimii tiedotusyhdyshenkilöinä, he saavat tietoa ajankohtaisista Valttikortti-eduista ja nuorille suunnatuista tapahtumista postilla sekä ysiagenttitapaamisissa. 5 Valttikortti jaetaan Vantaan koulujen yhdeksäsluokkalaisille lukuvuoden alussa. Se on vuoden voimassa oleva henkilökohtainen etu- ja alennuskortti. Kulttuurikortin tarjonta suunnitellaan vuosittain yhteistyössä vantaalaisten taide- ja kulttuuritahojen kanssa. 20

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1 Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1 39 Toimintasuunnitelma 2014 ESPOON NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ääni kuuluviin Vaikuttaja-päivillä. Projektipäällikkö Pia Tasanko, Vantaan kaupunki, Lasten ja nuorten Vantaa -hanke

Lasten ja nuorten ääni kuuluviin Vaikuttaja-päivillä. Projektipäällikkö Pia Tasanko, Vantaan kaupunki, Lasten ja nuorten Vantaa -hanke Lasten ja nuorten ääni kuuluviin Vaikuttaja-päivillä Projektipäällikkö Pia Tasanko, Vantaan kaupunki, Lasten ja nuorten Vantaa -hanke Lasten ja nuorten Vantaa -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen sekä Vantaan

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Espoon kaupunki Kokouskutsu 32. Nuorisovaltuusto 14.03.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Kokouskutsu 32. Nuorisovaltuusto 14.03.2012 Sivu 1 / 1 Nuorisovaltuusto 14.03.2012 Sivu 1 / 1 32 Toimintasuunnitelma 2012 ESPOON NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa

Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa Kaupunginhallitus 372 15.09.2014 Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa 777/00.04.02.02/2014 KH 372 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N Lait

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola Neljä tapaa vaikuttaa Vantaalla Miksi osallistua? Kunnassa päätetään monista asioista, jotka vaikuttavat arkeesi: esimerkiksi kouluista,

Lisätiedot

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013 Osallisuus Vantaalla Kuntalaiset keskiöön Verkosto Yhteys strategiaan 2013-2016 Sitovat tavoitteet 2014 12. Vantaan tulevaisuutta rakennetaan yhdessä asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa Osallisuusmalli

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma. Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia

Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma. Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia Laura Hokkanen Innovaatiopalvelut Tanja Räty Nuorisopalvelut Lähetekeskustelu Vanha Ortopedia 8.9.2011 - Lasten

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Ovatko suomalaiset nuoret kiinnostuneita osallistumaan? Tutkija Sakari Suutarinen:

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Unicefin mallin mukainen arvio lasten oikeuksien ja lasten osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta Espoossa

Unicefin mallin mukainen arvio lasten oikeuksien ja lasten osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta Espoossa Unicefin mallin mukainen arvio lasten oikeuksien ja lasten osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta Espoossa Keskeimpiä vahvuuksia ja kehittämiskohteita Espoossa 21.10.2015 Elina Palojärvi & Terhi Pippuri

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

Aika 6.11.2012 klo 17:34 19:51 Kaupungintalon valtuustosali, Asematie. Varsinaiset jäsenet

Aika 6.11.2012 klo 17:34 19:51 Kaupungintalon valtuustosali, Asematie. Varsinaiset jäsenet PÖYTÄKIRJA Nro 9/2012 Kokoustiedot Aika klo 17:34 19:51 Paikka Kaupungintalon valtuustosali, Asematie Varsinaiset jäsenet Salloum Ali Giakoumis Nikolaos Heikkinen Ville Komulainen Ville Korvenpää Mimmu

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen VERKOSTOISSA ON VOIMAA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen LIIKKUVA LAPSUUS VARHAISKASVATUKSEN HANKE LASTEN ARKILIIKKUMISEN LISÄÄMISEKSI 2 LIIKKUVA LAPSUUS HANKKEEN TAUSTATIETOJA Hanke

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) NUORISOASIAINKESKUS 28/1/2014

HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) NUORISOASIAINKESKUS 28/1/2014 HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) RUUTI-VERKOSTON ENSIMMÄINEN TOIMINTAKAUSI Ruuti-verkoston tavoitteena on vahvistaa Helsingin kaupungin demokraattisen osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia nuorille.

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Kuntauudistus on lasten ja nuorten asia

Kuntauudistus on lasten ja nuorten asia Tiedätkö, mitkä palvelut ovat lasten ja nuorten arjessa tärkeitä? Tiedottaako kuntasi suunnitelmista ja palveluista lapsille ja nuorille? Suunnitellaanko kunnassasi kuntaliitosta? Oletko kysynyt lapsilta

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Käsitelty työvaliokunnassa 28.8.2007 ja ohjausryhmässä 17.9.2007 Laatijat: viestintäpäällikkö Helinä Mäenpää ja

Lisätiedot

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkutilaisuudessa oli paikalla yhteensä 23 henkeä, pääosin nuoriso osaston omia työntekijöitä. Koko osaston kokoon nähden osaanotto oli erittäin kiitettävää

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Nuorisovaltuuston pöytäkirja. Aika 22.04.2014 klo 15.00 Paikka Nuorisotila Zentra

Nuorisovaltuuston pöytäkirja. Aika 22.04.2014 klo 15.00 Paikka Nuorisotila Zentra Pöytäkirja 4/14 1 (6) Nuorisovaltuuston pöytäkirja Aika klo 15.00 Paikka Nuorisotila Zentra 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Esityslistan

Lisätiedot

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5. Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Turun kaupunki. Ikäihmisten osallisuuden toimintamalli

Turun kaupunki. Ikäihmisten osallisuuden toimintamalli Turun kaupunki Ikäihmisten osallisuuden toimintamalli 1 Sisältö Osallisuus Turussa 3 Nykytilan kartoitus, tarpeet ja toiveet... 3 Osallisuuden toimintamalli... 5 Vaikuttajaryhmät... 5 Asiakasraadit...

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011 Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA Vertaisarviointiprosessi Koordinoiva hanke Osaaminen käyttöön! -työvoimaa uudesta suunnasta

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Monta päätä on parempi kuin yksi

Monta päätä on parempi kuin yksi Monta päätä on parempi kuin yksi Case: 4V-hanke ja verkostotyöllä yhdessä toteutettu valtakunnallinen Keke Päiväkodissa -ohjelma Tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikuntakäytäntöihin -seminaari 27.1.2012

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen Elokuu 2008 joulukuu 2011 Opetushallituksen rahoitus Oulun kaupungin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat Vantaalla Aviapoliksen aluetoimikunta Hakunilan aluetoimikunta Koivukylän aluetoimikunta Korson aluetoimikunta

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Sivistysjaosto 22.9.2009 TOIMINTA-AJATUS - Nuorten silimin Nuorisovaltuuston tarkoituksena on saada Kiimingissä nuorten ääni kuuluville, ideat esille ja

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011 Mikkeli Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin kaupungin opetustoimi p Perusopetus kouluja 26 n. 4800 oppilasta p Esiopetus osin koulujen yhteydessä, osin päivähoidon järjestämänä p Perusopetuksen

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminta Pirkkalassa Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminnan taustaa Foorumitoiminnan taustalla oli Tekesin rahoittama perusturvapalveluiden kehittämishanke Terveellä järjellä parasta

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2014. Huhtikuu 2014

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2014. Huhtikuu 2014 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 14 Huhtikuu 14 Taustaa Kysely toteutettiin alkuvuonna 14 (26.2.-21.3.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaavilla

Lisätiedot

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni 31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni V ryhmä Hyvinvoiva oppimisympäristö, opiskelija-asuntolat, vapaa-aika, monialainen yhteistyö HYVINVOIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -> OPISKELUN

Lisätiedot

KOULUNUORISOTYÖ & OSALLISUUS KOKKOLA

KOULUNUORISOTYÖ & OSALLISUUS KOKKOLA KOULU & OSALLISUUS KOKKOLA 1. Lupa toimia koulussa, mallinnus (2010) 2. Mitä tehdään, ketkä, mitä osataan, halutaan, tarvitaan (2011-2012) 3. Yhteistyön merkitys, tiimityöskentely, toimintakulttuuri ja

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot