~~Z,ÄTEHON KONEELLIJTEN KORJUUKETJUJEN KÄYTTÖ

Transkriptio

1 300 0 ~~Z,ÄTEHON KONEELLIJTEN KORJUUKETJUJEN KÄYTTÖ

2 sivu JOHDANTO 3 I MONITOIMIKONEET 4 Prosessorit 4 Kaato-kasauskoneet 8 Kaato-juontokoneet 8 Harvesterit 9 II PROSESSORIKORJUUKETJUT 10 Toimintaperiaate 10 Leimikkovaatimukset 11 Työmaasuunnittelu 11 Työmaasuunnitelmaja työmaakartta 13 Moottorisahakaato prosessoria varten 15 Moottorisahakaadon toteutus erikoistapauksissa 18 Kaato kaato-kasauskoneella 19 Prosessorin työskentely palstalla 20 Kaato-juontokone ja varastolla toimiva prosessori 23 Avustavan koneen käyttö prosessorikorjuuketjussa 26 fil HARVESTERIKORJUUKETJUT 27 Toimintaperiaate 27 Leimikkovaatimukset 27 Työmaasuunnittelu 27 Työskentely harvesterilla 28 IV MONITOIMIKONEIDEN JÄLKEINEN KUORMAJUONTO 31 V KONEELLISTEN KORJUUKETJUJEN TYöNJOHTOJA-VALVONTA 32 VI KORJUUKETJUJEN HUOLTO- JA KORJAUS TOIMINNAN ORGANISOINTI 33 VII KORJUUKETJUJEN SIIRROT 35 VIIITAPATURMIENJA VAHINKOJEN VÄLTTÄMINEN KONEELLISESSA PUUNKORJUUSSA 37 2

3 "'..... i ~ j ~ F, i h l 1 :-i ~~ : l i ~, ' 1 1 ' _.; ~/:,,... ' '. f.. < - ~',, : ~ r'.., ~. ' LJ l /{ 1 1 f, ~ / 1 ";- "~--; 1.. r, :, -,, > ~ : 1, 1 ; :-' - ; ~ '~'''<,~ :;i <1GJ 1. J U1 Li, \ic }~:f,{ju! :::...\ : 1 J-",, '"r 11 uf)' «. _, _.,.---.,.,~~ ~'.!H-.. -'~;.:_~.~-',~~..,iii~.. ~ii1f.~~~t~~1;~~~;;.-,.:' : JOHDANTO Opassarjan ensimmäisessä osassa Koneellisen puunkorjuun suunnittelu on käsitelty olosuhteiden vaikutusta monitoimikoneiden työskentelyyn ja koneellisen korjuun vaatimaa leimikon suunnittelua, korjuun yleissuunnittelua ja työmaasuunnittelua. Tässä oppaassa esitellään monitoimikoneiden rakennetta ja toimintaperiaatteita ja annetaan ohjeita prosessori- ja harvesterikorjuuketjujen käytöstä kannolta varastolle. Lisäksi käsitellään korjuuketjujen huolto- ja korjaustoimintaa, monitoimikoneiden siirtoja työmaalta toiselle sekä työnjohto- ja työturvallisuuskysymyksiä. Maassamme käytössä olevat monitoimikoneet sekä niiden käyttötavat ja työmenetelmät ovat edelleen jossakin määrin kokeilun alaisia ja vakiintumattomia. Tämä vaikeuttaa oppaan laatimista, sillä nopean kehityksen myötä tiedot vanhenevat nopeasti. Oppaaseen on kuitenkin pyritty ottamaan. mukaan kaikki ne koneelliset korjuumenetelmät, joilla runkopuuta tällä hetkellä maassamme korjataan tai voidaan ennakoida lähitulevaisuudessa korjattavan. Oppaan tavoitteena on antaa riittävät perustiedot koneellisen korjuun käytännön toteutuksesta vastaaville henkilöille aina koneen kuljettajiin asti, sillä koneellinen korjuu edellyttää kaikilta siihen osallistuvilta myös kokonaisuuden tuntemista. Opasta laadittaessa on lähdetty siitä, että käytännössä sitä täydentävät merkki- ja yrityskohtaiset ohjeet, joissa on otettu huomioon koneen ja yrityksen erityispiirteet ja joissa oppaan mahdolliset vanhentuvat tiedot voidaan saattaa ajan tasalle. Tähän oppaaseen on kaato-kasauskoneiden käyttöä koskevan kappaleen kirjoittanut Esko Mikkonen Metsätehosta, muun sisällön on laatinut työryhmä: Raimo Aholainen Markku 0. Hovi Kauko Pajunen Kauko Papunen Reijo Riivari Harri Rumpunen Martti Tynkkynen Tehdaspuu Oy Veitsiluoto Osakeyhtiö Puulaaki Oy Oy W. Rosenlew Ab - O/Y Kyro A/B Enso-Gutzeit Osakeyhtiö Metsä teho Metsä teho Metsäteho haluaa kiittää kaikkia työhön osallistuneita suuriarvoisesta panoksesta opassarjan laadinnassa. METSÄTEHO 3

4 ffietjätehon OPAJ PROSESSORIT 4 Prosessorit ovat karsintaa, katkontaa ja kasausta suorittavia monitoimikoneita, jotka käsittelevät kaadettuja puita. Ominaisuuksiensa ja toimintojensa perusteella meillä käytössä olevat tyypit poikkeavat hyvinkin paljon toisistaan. Yhteistä useimmille niille on puiden käsitteleminen tyvi edellä seuraavin työvaihein. D Tarttuminen ottolaitteella kaadettuun puuhun ja sen siirtäminen käsittelylinjaan D Puun syöttäminen karsintalaitteen läpi D Karsitun rungon pölkyttäminen puutavaralajeiksi D Puutavaralajien lajitteleminen maahan tai taskuihin Yhteinen piirre on lisäksi prosessorin peruskoneena yleensä oleva metsätraktori, jonka kuormatilan paikalle on sijoitettu monitoimiosa. Prosessoreiden tuotosominaisu udet riippuvat niiden rakenteesta, ennen muuta siitä, miten puu syötetään karsintalinjaan. Pienemmissä prosessoreissa puu syötetään jaksoittain, ja tällöin keskimääräinen käsittelynopeus on puuta käyttötunnissa. Käsittelynopeus on yleensä jonkin verran edellistä suurempi, jos syöttö tapahtuu syöttörullilla jatkuvana liikkeenä, noin puuta käyttötunnissa. Mikäli koneen automatiikan ansiosta eri toiminnot voivat lomittua, prosessorin tuotoskyky lisääntyy oleellisesti ja

5

6 käsittelynopeudet ovat puuta käyttötunnissa. Tällöin esimerkiksi uuden puun otto voi tapahtua samanaikaisesti edellisen puun karsinnan ja pölkytyksen kanssa. Toimintaperiaatteen mukaan prosessorit jaetaan puun koneen kulkusuuntaan nähden edestä ottaviin ja puun koneen sivulta ottaviin. Jos monitoimiosa kääntyy yli 180 astetta, prosessori pystyy ottamaan puun molemmilta sivuiltaan. Prosessorien rakennetta laiteryhmittäin tarkasteltaessa havaitaan, että edellä mainittujen ryhmien sisälläkin on useita eroavuuksia. Puun ottolaitteena voi olla hydraulikuormaintyyppinen nivelpuomi tai liukupuomi. Nivelpuomiin on mahdollista asentaa ns. jatkopuomi, jolloin ottolaitteen ulottuvuus kasvaa. Puun syötössä on yleisin ratkaisu kaksi pystyasennossa olevaa sylinterimäistä syöttörullaa. Pitävyyden parantamiseksi rullat ovat pinnaltaan piikitettyjä ja molemmat liikkuvat siten, että akselien väli pienenee rungon kavetessa. Tvigg-prosessorissa pystyt syöttörullat ovat kartiomaisia, minkä seurauksena rullien alaosalla tapahtuva ohuiden puiden syöttö on nopeampaa suuremman kehänopeuden vuoksi. Volvo BM -prosessorissa on kolme vaakatasoon asetettua lieriömäistä syöttörullaa, joista puun yläpuolella oleva on rungon paksuuden mukaan liikkuva. 6 Meillä käytettävien prosessoreiden rakenteelliset ratkaisut. Puu karsitaan joko kolmella karsintaterällä tai kahdella useasta teräkappaleesta telaketjutyyppisesti yhteen liittäen muodostetulla karsintamatolla. Pölkytys suoritetaan meillä käytetyissä prosessoreissa pyörösahalla paitsi Tvigg-prosessorissa, jossa katkontalaitteena on hydraulinen ketjusaha. Puutavaran lajittelua varten prosessorissa on tavallisesti yksi tasku, johon mahtuu noin m:n pituista puutavaraa. Lisäksi osa tavarasta (tukit) siirtyy vastaanottolaitteen yli suoraan maahan. Lokomo-Ösa-prosessorissa on kaksi taskua. Tvigg-prosessoreissa ei ole toistaiseksi yhtään taskua, vaan kaikki puutavara lajitellaan suoraan maahån monitoimiosaa kääntämällä. Prosessorin monitoimiosalla voi olla erillinen moottori tai se voi ottaa käyttövoimansa yksinomaan alustakoneen moottorista. Erillismoottorilla voidaan ottaa huomioon koneen siirtämisen ja puutavaran valmistamisen moottorille asettamat erilaiset vaatimukset. Lisäksi ratkaisu mahdollistaa tavallisesti monitoimiosan liittämisen erilaisiin alustakoneisiin. Yksi moottori puolestaan vähentää koneen painoa ja korjaus- ja huoltotoiminnan kohteita.

7 7 SUOMESSA 1976 KÄYTÖSSÄ OLEVAT PROSESSORIT Puiden käsittely Moni toimi osan voimanlähde Puiden otto Ottolaite Puiden syöttö VEITSITERÅT Karsintalaite Katkaisulaite Lajittelulaite YKSI TASKU Merkki Valmet 448 Kockums ATK VolvoBM 980 Prosessor

8 8 KAATO-KASA USKONEET Kaato-kasauskoneilla puu katkaistaan ja siirretään pystyasennossa prosessorin kulku-uran varteen. Kaatolaite voi olla kiinnitetty joko alustakoneen etukuormaimeen tai nivel- tai teleskooppipuomiin. Pienien puiden kaatoon tarkoitetuissa kaato-kasauskoneissa kaatolaite on yleensä varustettu leikkuuterillä ja ne voivat kerätä kaatolaitteeseen useampia puita ja siirtää ne yhdellä kertaa ajouran varteen. Meillä lähinnä kysymykseen tulevien järeiden kaato-kasauskoneiden kaatolaitteessa on tavallisesti ketjusahaterät ja alustakoneena on runko-ohjauksinen kaksiakselinen tai tela-alustainen metsä traktori. KAATO-JUONTOKONEET Kaato-juontokoneet ovat kokopuun juontoon soveltuvia koneita, joissa nivelpuomikuormaimen päähän on asennettu ketjusahateräinen kaatolaite. Kaadon jälkeen tyvi siirretään kuormaimella koneen hydrauliselle puristuspankolle.

9 HARVESTERIT Harvesterit ovat puutavaraa valmistavia monitoimikoneita, jotka suorittavat myös puiden kaadon. Meillä on käytössä kahdentyyppisiä harvestereita. Pika 75 -harvesteri pystyy käsittelemään vain yhtä puuta kerrallaan. Sen käsittelynopeus on 30-:-60 puuta käyttötunnissa. Karsintalaitteena on kolme karsintaterää, ja pölkytys tapahtuu samalla ketjuterällä kuin kaatosahaus. Harvesterin monitoimiosa on vapaasti kääntyvä, ja se voi siten ottaa puita kaikilta sivuiltaan. Puomin ulottuvuus sallii m:n etäisyydellä koneen keskipisteestä olevien puiden kaadon. Kaatosahauksen yhteydessä kone karsii puuta pystyasennossa puomin mitan. Lokomo-harvesteri pystyy lomittamaan kahden puun käsittelyn yhtäaikaiseksi. Käsittelynopeus on puuta käyttötunnissa. 71 Karsinta tapahtuu kolmella terällä, puiden syöttö kahdella syöttörullalla ja pölkytys pyörösahalla. Pika-harvesterissa ei ole lajittelulaitteita, vaan lajittelu tapahtuu monitoimiosaa kääntämällä suoraan maahan. Lokomo-harvesterissa sen sijaan on kaksi taskua. Kummassakin harvesterissa peruskone on oma konstruktionsa eikä metsätraktoriperustainen kuten prosessoreissa. 9

10 ffiet JÄTEHON OPAJ : Ft.. ~ J~ '1J,tt t c:ru ~(Q) ~H TOIMINTAPERIAATE Näiden ketjujen peruskone on prosessori, joka voi toimia palstalla tai välivarastolla. Palstalla prosessori etenee kaistoittain käsitellen 1-7 puuta yhdestä työpisteestä, jos kaato on tehty moottori- sahalla. Jos ketjuun kuuluu kaatokone, joka asettaa puut prosessorin työskentelyuran varteen, prosessori etenee uraa pitkin. Tällöin työkaista voi olla leveämpi ja yhdessä työpisteessä käsiteltävien puiden määrä kasvaa. Seuraavana koneena ketjussa on molemmissa tapauksissa kuormatraktori, joka suorittaa metsäkuljetuksen välivarastolle. 10 Välivarastolla toimivan prosessorin korjuuketjun ensimmäinen kone on kaato-juontokone, joka kaataa puut ja juontaa ne kokonaisina välivarastolle.

11 LEIMIKKOV AATIMUKSET Mittaus tapa Prosessorikorj u uketj u t yleensä pystymittausta. Hakkuu tapa edellyttävät Ensisijaisia kohteita ovat avohakkuut. Muissa hakkuissa saa jäävää puustoa olla liukupuomiprosessoreita käytettäessä enintään 50 runkoa hehtaarilla ja nivelpuomiprosessoreita käytettäessä runkoa/ha maastoluokan mukaan. Myös ylispuuhakkuut ovat mahdollisia talviaikaan, jos taimikko on pientä. Puusto Ensisijaisia kohteita ovat kuusivaltaiset havupuuleimikot. Alle 13 cm:n kuitupuurunkoja sekä ylijäreitä, yli 41 cm:n runkoja tulee olla mahdollisimman vähän. Rungon keskikoon on oltava vähintään 0.2 m 3 Etelä-Suomessa ja vähintään 0.1 m 3 Pohjois-Suomessa. Leimikon tiheys Leimikon tiheyden tulee olla vähintään m 3 /ha. Leimikon koko Leimikon koon tulee olla vähintään 600 m 3 Pienemmätkin, leimikkotekijöiltään hyvät leimikot tulevat kysymykseen, jos ne sijoittuvat korjuuketjun siirtymisen kannalta edullisesti. yleensä metsätraktorikuljetuksen 1 tai II maastoluokan mukaisia leimikoita. III maastoluokka on mahdollinen, jollei minimitekijänä ole kantavuus. Suurimmat sallittavat kaltevuudet edestään puun ottavilla prosessoreilla ovat 20 % myötä- ja vastasuunnassa ja 10 % sivusuunnassa. Sivultaan puun ottavilla prosessoreilla rajat ovat 30 % ja 10 %. TYöMAASUUNNITTELU Leimikon rajaus Vaikeat maaston kohdat, kuten laajaalaiset pehmeiköt (kesäleimikoissa), jyrkät rinteet tai erittäin kiviset alueet, eivät sovellu prosessorikorjuuketjuilla korjattaviksi. Ne rajataan pois leimikon koneellisesti korjattavasta osasta. Samalla rajataan pois ne mahdolliset leimikon osat, missä hakkuutapa, puuston koko tai puulajisuhteet ovat prosessoreille soveltumattomia. Muussa leimikon rajauksessa noudatetaan ihmistyövaltaisen puunkorjuun ohjeita. Lohkojako Eri menetelmin korjattavat leimikon osat erotetaan omiksi korjuulohkoikseen. Jos leimikossa on riittävän suuria kesä- tai kelirikkoaikana korjuukelpoisia osia, muodostetaan niistä erilliset korjuulohkot. Myös pystymittauksen koepuualueen raja tai leimikon osien erilainen pääkuljetussuunta edellyttää lohkojakoa. Maasto Prosessorikorj u uketj u t edellyttävät Palstoitus Kun kaato tehdään moottorisahalla 11

12 erilliskaatona, leimikko palstoitetaan kaatopalstoihin. Leimikon koon ohella palstojen lukumäärään ja palstan kokoon vaikuttavat mm. kaatomiesten määrä, maastoluokat ja hakkuun sekä metsäkuljetuksen tilitykset. Tilitysten vuoksi palstan enimmäiskoko on noin 1000 m 3 Talvella palstoitus on suoritettava suuremmalle kaatomiesmäärälle kaadon ajoituksen vuoksi. Eri maastoluokkiin kuuluvat leimikon osat kannattaa jakaa omiksi palstoikseen vain, jos palstan puumääräksi tulee 200 m 3 tai enemmän. Kaatovyöhykkeet Kaatovyöhykkeellä tarkoitetaan leimikon yhtenäistä osaa, jolla puiden pääkaatosuunta on sama. Kaatovyöhykkeiden suunnittelu ja rajaus edellyttävät tarkkaa tutustumista leimikon maastoon. Prosessorityyppi ja sen työmenetelmä määräävät, miten puut on kaadettava prosessorin kulkusuuntaan nähden. Maaston kaltevuus ja paikalliset maastoesteet voivat rajoittaa prosessorin kulkusuunnan valintaa ja määrätä siten kaatosuunnan. Lisäksi kaatosuuntia rajoittavat ne leimikon rajat, joiden yli puita ei saa kaataa. Talviolosuhteissa myös puiden latvusmuoto voi rajoittaa kaatosuunnan vaihtoehtoja. Kaatovyöhykkeet muodostetaan kaatosuunnaltaan rajoitettujen alueiden pohjalta yhdistämällä niihin leimikon ne osat, joissa on vaihtoehtoisia kaatosuuntia. Pyrkimyksenä on rajata prosessorin kulkusuunnassa pitkänomaisia kaatovyöhykkeitä, jolloin prosessorin kääntymiset vähenevät. Myös koneiden huollon vaatimukset otetaan huomioon. Vyöhykkeiden suunnittelussa on pyrittävä sekä kaadon että prosessorin jous- 12 tavaan etenemiseen. Pystymetsään päin kaatoa on oltava mahdollisimman vähän, ja prosessorin kulkureitillä seuraavan vyöhykkeen aloittamispisteen on sijaittava mahdollisimman lähellä edellisen vyöhykkeen lopettamispistettä. Tiet, varasto- ja huoltoalueet Ensiksi tarkastetaan olemassa olevat tiet ja varasto- ja huoltoalueet sekä selvitetään mahdollisuudet käyttää leimikon ulkopuolisia alueita näihin tarkoituksiin. Ellei tiestöä ole riittävästi, tehdään tarvittavan lisätiestön rakentamiskustannuksia ja toisaalta metsäkuljetuskustannuksia vertaileva kustannuslaskelma. Laskelman tulosten mukaan suunnitellaan maastoon tarvittavat uudet tiet. Varastopaikan sopimaton sijainti ja kaukokuljetuksen tai erityisesti huollon vaatimukset voivat laskelmasta huolimatta edellyttää uuden tiestön rakentamista. Rakenteiden laadun määräävät korjuuajankohta ja korjuussa käytettävä kalusto. Rakentaminen toteutetaan riittävän ajoissa ennen korjuuta. Pystymittaus Mittaus tehdään työpalstoittain. Puiden luvun yhteydessä luetaan ja merkitään omaksi palstakseen ne puut, jotka on tarkoitus valmistaa tavaralajeiksi miestyönä. Tällaisia ovat vanerikoivut, pylväspuut, kaksihaaraiset, mutkaiset tai erittäin paksuoksaiset puut sekä alle 13 cm:n ja prosessorille liian isot puut. Mittausryhmälle annetaan ohjeet siitä, paljonko näitä puita vähintään pitää olla erillisen hakkuun toteuttamiseksi. Miestyönä hakattavat puut merkitään selvästi.

13 TYöMAASUUNNITELMA. JA TYöMAAKARTTA Työmaasuunnitelma Leimikosta laaditaan työmaasuunnitelma, josta käyvät ilmi ainakin sem:aavat tiedot: D sijainti; kunta ja kylä D omistaja; tilan ja/tai myyjän nimi D leimikon koko; pinta-ala sekä kuutiomäärätiedot puutavaralajeittain (pystymittaustiedoista) D korjuuajankohta; lohkoittain tarvittaessa D hakkuutavat D metsäkuljetusmatka D tiheysluokat D maastoluokat D varastot ja tiestöt; olemassa olevat ja rakentamistarve D palstojen lukumäärä D etäisyys lähimpiin prosessorileimikkoihin Työmaakartta leimikon raja palstan raja.... kulku-ura palstalle = = ::. -=:: y mpärivi;otinen korjuwie =-=-=-=-=-= metsäau totie ~ paikal/istie P 1 palstan numero ~ kaa1osuu111a arm prosessorin aloituspiste varaston paikka - asuntovaunun paikka c:j Dl P 1 2,5, mies työnä tehtävät palstat 7,8 Työmaakartta sivulta ottavalle prosessorille. \ \ \ Leimikosta laaditaan myös työmaakartta riittävän suuressa mittakaavassa. Yleensä kaikki kartalle merkittävät tiedot merkitään myös maastoon. Kartasta tulee käydä ilmi: D leimikon sijainti D leimikon rajat; erityismerkintä rajoista, joiden yli ei saa kaataa puita D korjuulohkojen rajat; merkitään korjuuajankohta ja hakkuutapa D kaatopalstojen rajat D kaatovyöhykkeiden rajat; merkitään kaatosuunnat vaihtoehtoineen sekä prosessorin aloituspisteet D tiet, varasto- ja huoltoalueet; valmiit ja rakennettavat D puhelin- ja sähkölinjat D muut erityistekijät, kuten ajourat vaikeissa maastonkohdissa (merkitään vain, mikäli ne on merkitty myös maastoon) 13

14 Edestä ottavalle prosessorille. Kaatovyöhykkeen muodostaminen. Kaatosuunta ja kaatojärjestys määräytyvät maaston mukaan. 1 = pääkaatosuunta, 2 = kaadon aloitus ja eteneminen, 3 = prosessorin etenemissuunnat työskennellessä Sivulta ottavalle prosessorille.

15 MOOTTORISAHAKAATO PROSESSORIA VARTEN Kaadon suunnittelu Kaadon suunnittelu on osa maastossa tapahtuvaa työmaasuunnittelua. Sen ensimmäinen vaihe on kaatovyöhykkeiden rajaaminen, jonka yleispiirteet on esitetty edellä. Koska vyöhykkeet muodostetaan pitkänomaisiksi prosessorin kulkusuunnassa, pääkaatosuunta on edestä puun ottaville prosessoreille vyöhykkeen pituussuuntainen ja sivulta puun ottaville prosessoreille vyöhykkeen poikki. Suurten sivukaltevuuksien välttämiseksi prosessorien ajosuunnat suunnitellaan vasta- ja myötärinteisiin - edestä ottaville prosessoreille mieluimmin vain vastarinteeseen. Kaatovyöhykkeistä tulee siten tavallisesti pitkänomaisia rinnettä vastaan. Edestään puun ottaville prosessoreille kaatosuunta on yleensä rinnettä ylös, muille rinteen suuntainen. Voimakkaalla vasta- tai sivutuulella kaato on vaikeaa ja vaarallista, ja siksi suunnitellaan maaston salliessa jokaiselle vyöhykkeelle vaihtoehtoinen kaatosuunta. Kaatovyöhyke voi käsittää yhden tai useamman kaatopalstan. Kaato aloitetaan prosessorin aloituspisteeseen nähden kunkin palstan vastakkaisesta päästä. Tällöin pystymetsään päin kaatoa tulee mahdollisimman vähän ja prosessorin ensin. käsittelemät puut ovat aina päällimmäisiä. Kesäaikaan kaato voidaan ajoittaa suoritettavaksi viikkoa ennen prosessorin työskentelyä. On kuitenkin otettava huomioon kuorellisen puun ympäröivälle metsälle aiheuttama hyönteistuhoriski. Talvella kaadettujen puiden kiinnijäätymisvaaran ja lumen vuoksi kaato on ajoitettava aikaisintaan vrk ennen prosessoria tehtäväksi. Suurimmat kaatopalstat on tällöin kaadettava useassa osassa, osittain samanaikaisesti prosessorin työskentelyn kanssa. Leimikon koko ja kaadon ajoitusmahdollisuudet määrittävät kaatomiestarpeen. Määrä vahvistetaan kaadon suunnittelun yhteydessä. Keskimääräinen ohjeluku on kaksi kaatomiestä prosessoria kohti. Koneiden mahdollisten seisokkien vuoksi suunnitellaan varsinkin talviaikaan kaatomiehille varapalstat esimerkiksi leimikon ihmistyönä hakattavista osista. 15

16 Kaadon toteutus Kaato etenee noin m:n levyisinä kaistoina. Puut kaadetaan kaistalla siten, että prosessorilla ensin käsiteltävät puut tulevat päällimmäisiksi. Ennen kaadon aloittamista kaatomiehet tutustutetaan palstoihinsa ja heille selvitetään maastoon tehdyt merkinnät. Kaatomiesten välisen turvallisuusetäisyyden tulee olla vähintään kaksi kertaa puun pibus. On huolehdittava turvallisuusvälin pysymisestä koko kaadon ajan. Kaatosuunta voi poiketa vyöhykkeen pääkaatosuunnasta esimerkiksi prosessorin aloitusuralla sekä sellaisten rajojen lähellä, joiden yli puita ei saa kaataa. Edestä ottavalle prosessorille tehdään tavanomaisessa työmenetelmässä aina aloitusura. Se on tarkoitettu prosessorin kääntymistilaksi muita uria aloitettaessa. Aloitusuralla puut kaadetaan m:n leveydeltä vyöhykkeen sivun suuntaisina. Aloitusuran puut kaadetaan viimeksi, siten että kaato päättyy prosessorin aloituspisteeseen. Jos kaatovyöhykkeen pääkaatosuunnan vastainen raja on suljettu Uos rajan yli ei saa kaataa taimikon tms. vuoksi), kaadetaan rajalle puuston pituuden levyinen suojakaista rajan suuntaisesti. Suojakaista kaadetaan ensimmäiseksi ja prosessori käsittelee sen viimeisenä. Pääkaatosuunnasta poikkeava kaato edestä ottavalle prosessorille aloitusuralla ja kaatosuunnan vastaisen rajan ollessa suljettu. A = aloitusura, B = suojakaista suljetulla rajalla A B Prosessorin ajo kaavio ~ 16

17 Sivulta ottavalle prosessorille tehdään myös tavallisesti aloitusura. Uran tarkoituksena on antaa prosessorille sen tarvitsema työskentelytila kaatovyöhykkeen reunassa. Tavallisesti aloitusura tehdään kaatamalla puut jakaukselle pääkaatosu unnasta vastakkaiseen suuntaan noin m:n levyiseltä kaistalta. Jos aloitusuran viereinen raja on suljettu, puut kaadetaan uran leveydeltä rajan suuntaisesti. Aloitusuran puut kaadetaan aina viimeiseksi. Kun kaatosuuntaa vasten oleva raja on suljettu, kaadetaan ensimmäiseksi puun pituuden levyinen suojakaista rajan suuntaisesti. Prosessori käsittelee sen edestakaisin ajaen. Aloitusuraa ei tarvitse kaataa kummallekaan prosessorityypille, jos prosessori voi käyttää kaatovyöhykkeen ulkopuolista aluetta aloitettaessa. Kaatovyöhykkeen suunnittelussa onkin pyrittävä siihen, että prosessorin aloituspuoli mahdollisimman usein rajoittuu jo käsiteltyyn vyöhykkeeseen. Pääkaatosuunnasta poikkeava kaato sivulta ottavalle prosessorille aloitusuralla, suljetulla rajalla olevalla aloitusuralla sekä kaatosuunnan vastaisen rajan ollessa suljettu. A = aloitusura, B = suojakaista suljetulla rajalla A ~~==-=~~==========~~~~~== Prosessorin ajo kaavio - B~ 17

18 MOOTTORISAHAKAADON TOTEUTUS ERIKOIS TAP AUKSISSA c A Samanaikainen kaato prosessorin kanssa Hyvissä maasto- ja tuuliolosuhteissa, joissa kaatosuunta voidaan vapaasti valita, on mahdollista ajoittaa kaato samanaikaiseksi prosessorin työskentelyn kanssa. Edestä ottaville prosessoreille puut kaadetaan tässä tapauksessa m:n levyisinä kaistoina. Kaistat kiertävät leimikkoa reunoilta alkaen siten, että 18 Kaa to samanaikaisesti edestä ottavan prosessorin työskentelyn kanssa :-- 1. ~ ~-; 1 ~-. - i - : ~ - - -L L : Kaato pienialaisilla pehmeiköillä sivulta ottavaa prosessoria varten. viimeisenä kaadetaan leimikon keskimmäinen kaista. Kaato aloitetaan kaistan perältä ja se etenee yhden kaistan verran prosessorin edellä. Näin prosessori voi käsitellä koko leimikon spiraalimaista rataa ajaen ilman peräyttämistä. Sivulta ottaville prosessoreille yhtäaikainen kaato tehdään tavanomaisesti jakamalla leimikko kaatovyöhykkeisiin. Kuitenkin tällöin on jätettävä kaatamaton turvallisuusvyöhyke kaatovyöhykkeiden väliin. Turvallisuusvyöhykkeet kaadetaan ja käsitellään prosessorilla viimeiseksi. Kaato vaikeissa maastonkohdissa Pienialaisissa pehmeiköissä ja ~ <J5) kivikoissa voidaan poiketa LJ CQ) pääkaatosuunnasta. Puut pyritään kaatamaan vaikeasta maastonkohdasta ulospäin, mieluimmin kuitenkin pääkaatosuuntaan nähden päinvastaiseen suuntaan. Koska prosessori tässä tapauksessa joutuu käsittelemään joitakin puita latva edellä, katkaistaan näiden puiden latva noin cm:n paksuudesta. Jäävää runkoa karsitaan edestä ottavia prosessoreita varten noin 0.5 m:n pituudelta, muille prosessoreille m:n pituudelta. Suurialaisissa pehmeiköissä voidaan muita kevyemmille, puun edestä ottaville prosessoreille tehdä tavanomainen kaato ja parantaa kantavuutta hakkuutähteillä, ellei korjattavaa puustoa ole paljon. Muutoin laajemmissa heikosti kantavissa kohdissa sekä kivikoissa on vaihtoehtona kokopuiden esikasaus prosessorille tai hakkuu miestyönä.

19 Poikkeuksellisesti käsiteltävät rungot Ylisuurista rungoista voidaan kaadon yhteydessä valmistaa tyvitukki miestyönä. Prosessorilla käsiteltäväksi jäävän rungon osan tyveä karsitaan tällöin prosessoria varten. Voimakkaat' tyvilaajenemat leikataan kaadon yhteydessä pois. Mutkaiset tai haaroittuneet puut voidaan joko katkoa prosessorille sopiviksi osiksi tai valmistaa tavaralajeiksi miestyönä. Erittäin mutkaiset ja erittäin paksuoksaiset puut on syytä hakata miestyönä kaadon yhteydessä. Samoin menetellään vanerikoivujen ja pylväiden ym. erikoispuutavaralajien kanssa. Suurimpia kaatosuuntaan nähden poikittain kaatuneita puita prosessorit eivät pysty kääntämään. Edestä ottaville prosessoreille on tästä syystä katkaistava puolivälistä yli 12-metriset, poikittain vahingossa kaatuneet puut ja sivulta ottaville prosessoreille yli 15- metriset puut. Pieniläpimittaiset rungot Pieniläpimittaisten puiden valmistaminen tavaralajeiksi miestyönä kohottaa huomattavasti prosessorin tuotosta. Mikäli miestyönä tehtäviä puita (siis vanerikoivuja, mutkaisia tai haaraisia puita ja pieniä, alle 13 cm:n puita) on leimikossa yli 30 m 3 /ha, tulee harkita erillisen hakkuun toteuttamista. Pienten runkojen hakkuu kaadon yhteydessä ei aina vastaa tarkoitustaan, sillä valmistettu puutavara saattaa helposti peittyä prosessorin työskennellessä ja jäädä korjaamattomana palstalle. Miestyönä hakattavien puiden kaatosuunta on yleensä pääkaatosuunnan mukainen. KAATO KAATO-KASAUS KONEELLA Kaadettaessa puut nivel- tai liukupuomilla varustetulla kaato-kasauskoneella käytetään hyväksi koko koneen ulottuma-alue (leveys m), jolta puut kerätään samaan kasaan. Puut asetetaan kasoihin rinnakkain. Eri puulajit voidaan tarvittaessa lajitella omiksi kasoikseen. Jos kaatopää on asennettu kiinteästi kaatokoneeseen (Bobcat yms.), kasataan puut samaan kasaan m:n levyiseltä ja m:n pituiselta alueelta. Mitä aikaisemmissa kappaleissa on sanottu kaatojärjestyksestä, pätee myös käytettäessä kaato-kasauskoneita. Aloitusuria ei kaato-kasauskoneita käytettäessä tarvitse lainkaan tehdä. Jos pääkaatosuunnan vastainen raja on suljettu, kaato suoritetaan edestä puita ottavalle prosessorille kuten moottorisahakaadon yhteydessä ja sivulta puita ottavalle prosessorille kohtisuoraan pääkaatosuuntaa vastaan. Kaato-kasauskoneita käytettäessä kaato tehdään yleensä samanaikaisesti prosessorin työskentelyn kanssa, kuitenkin niin että kaato etenee prosessorin työpäivää vastaavan työmäärän edellä. Jos leimikko on suuri eikä sitä ole etukäteen palstoitettu sopiviin kaatopalstoihin, kaato suoritetaan vyöhykkeittäin. Muussa tapauksessa kaato tehdään palstoittain. V aikeista maastonkohdista, joissa prosessori ei pysty työskentelemään, saadaan puut kaato-kasauskoneella paremmin prosessorin ulottuville, sillä kaatokoneiden maastokelpoisuus on prosessorien maastokelpoisuutta parempi. Laajojen pehmeiköiden ja louhikoiden kyseessä ollen tulee käyttää kokopuiden esikasausta tai hakkuuta mies työnä. 19

20 Poikkeuksellisesti käsiteltävien ja pieniläpimittaisten runkojen suhteen menetellään kuten edellä on sanottu. Prosessorin työskentely kaatokasauskoneen jälkeen Prosessori ajetaan kasalle siten, että kaikki puut ovat siirtymättä käsiteltävissä. Puiden käsittelyjärjestyksen suhteen pätee sama kuin moottorisahakaadon yhteydessä. Jos puutavaraa tarvitsee lajitella, puulajeittainen lajittelu suoritetaan kaatokasauskoneella ja tukkien ja kuitupuun lajittelu prosessorilla. Tavaralajeittaiset muodostelmat pyritään saamaan mahdollisimman yhtenäisiksi. PROSESSORIN TYöS KENTEL Y PALSTALLA Työmaan aloitus Ennen työmaan aloitusta työnjohdon on tutustutettava prosessorin kuljettajat D työmaakarttaan, selvitettävä huoltopisteen sijainti, leimikon aloituskohta ja työjärjestys kaatovyöhykkeittäin. Lisäksi näytetään kartasta vaikeat maastonkohdat kuten pehmeiköt ym. sekä ne leimikon ulkopuoliset alueet, joita työskenneltäessä ei voida käyttää, D puutavaran valmistusohjeisiin, tukkien apteerauksen, puutavaralajien pituuden, minimilatvaläpimitan ja lajittelun osalta, sekä D leimikkokohtaisiin erityisohjeisiin, jollaisia ovat esim. leimikkoon jäävän pystypuuston varominen, koneen korjauksen ja huollon järjestely sekä erityiset turva toimenpiteet. 20

21 Prosessorin ajosuunnat Edestä ottavien prosessoreiden työskentely- ja ajosuunta on yleensä kaadettujen puiden suuntainen. Tavanomaisesti kaadetulla palstalla prosessori palaa käsittelemäänsä uraa pitkin takaperin ja aloittaa seuraavan uran käsittelyn samasta päästä kuin edellisen. Sivulta ottavat prosessorit työskentelevät ja etenevät yleensä kohtisuoraan kaadettuihin puihin nähden. Jos monitoimiosa voidaan kääntää kummallekin puolelle, prosessori kääntyy uran lopussa, kääntää monitoimiosan våstakkaiselle puolelle ja käsittelee seuraavan uran päinvastaiseen suuntaan edeten. Poikkeustapauksissa, kuten aloitusurilla, prosessori voi työskennellä uran molemmilta puolilta puita ottaen. Prosessori, joka voi ottaa puita ainoastaan toiselta sivultaan, palaa käsittelemäänsä uraa peräyttämällä kuten edestä ottavat prosessoritkin. Työskentelypisteen valinta Kuljettajan on pyrittävä valitsemaan työpisteet siten, että samassa pisteessä voidaan käsitellä mahdollisimman monta puuta. Työpisteen tulee olla pinnaltaan mahdollisimman tasainen. Puiden käsittely Puiden otossa ja käsittelyssä otetaan huomioon seuraavat seikat. D Päällimmäisin puu on aina käsittelyjärjestyksessä seuraava. D Puut, jotka ovat vaarassa jäädä toisten puiden hakkuutähteitten peittämiksi, käsitellään ensin. D Mikäli prosessorilla lajitellaan, puut on pyrittävä käsittelemään puulaji kerrallaan. D Järeillä prosessoreilla, joissa työvaiheita pystytään lomittamaan, pyritään ensimmäiseksi työpisteessä ottamaan ottoajaltaan pienin puu ja ottoajaltaan suurimmat puut otetaan prosessorin karsiessa edellisiä puita. D Prosessorille kaadettuja puita ei jätetä käsittelemättä. D Ennalta valmistetut puutavaralajit pyritään siirtämään (nivelpuomiprosessoreilla), jos kasat ovat vaarassa rikkoutua tai peittyä hakkuutähteisiin. D Ottolaitteen ulottuvuus käytetään täysin hyväksi. D Puuta otettaessa tehdään laadun arviointi ja tukkiosan apteeraus. Tällöin todetaan puun lahoisuus, vikaisuus, mutkaisuus, oksaisuus ja lenkous sekä tukkiosan päättymiskohta ja päätetään rungon tukkiluku. Huonomuotoiset, erittäin vahvaoksaiset sekä tarkkaa apteerausta vaativat rungot on syytä käsitellä käsinohjauksella. Käsittelyn aikana kuljettajan tulee seurata koneen karsintajälkeä, katkontaterän kuntoa ja mittauslaitteen toimintaa sekä kiinnittää huomiota työn laatuun ja työturvallisuuteen. Puutavaralajien lajittelu ja hakkuumuodostelmat Lajittelussa on noudatettava työnjohdon antamia lajitteluvaatimuksia. Näihin vaikuttavat kunkin konemerkin lajittelumahdollisuudet eli taskujen lukumäärä sekä työpisteen puulajisuhteet. Kaatumisvaaran vuoksi taskuja ei saa kuormittaa liikaa niiden ollessa alarinteen puolella. 21

22 Kasan paikaksi valitaan mahdollisimman tasainen kohta, jossa ei ole kantoja, kiviä tai hakkuutähteitä. Kasoja ei saa sijoittaa pystyyn jäävien puiden väliin eikä taimikon päälle. Niistä pyritään tekemään puu- tai puutavaralajikohtaisesti mahdollisimman yhtenäisiä. Puutavaran on oltava kasassa yhdensuuntaisesti. Eroteltavien puutavaralajimuodostelmien on oltava selvästi toisistaan erillään. Kasauspaikan tulee olla tasainen ja hakkuutäh teistä vapaa. 22

23 KAATO-JUONTOKONE JA VARASTOLLA TOIMIVA PROSESSORI t Kaato-juontokone ja prosessori yhdessä muodostavat kaksi konetta käsittävän täyskoneellistetun puunkorjuuketjun. Ketjun erityisvaatimukset leimikolle Jäävää puustoa saa olla enintään 120 runkoa hehtaarilla. Kaato-juontokonetta voidaan käyttää ylispuiden poistossa, jos taimikko on cm:n mittaista ja lumen paksuus on yli 50 cm:n. Pienien puiden käsittelyssä ketjun molempien koneiden tuotos jää pieneksi, ja siksi leimikossa ei tule olla alle 15 cm:n runkoja. Rungon keskikoon on oltava Etelä-Suomessa yli 0.3 m 3 :n ja Pohjois-Suomessa yli 0.1 m 3 :n. Kaato-juontokonetta on mahdollista käyttää alle 10 % :n sivukaltevuuksissa ja alle 25 % :n myötäkaltevuuksissa. Yli 15 % :n vastakaltevuudet rajoittavat kuorman kokoa ja siten pienentävät koneen tuotosta. Ketjun koneiden kapasiteettien yhteensovittamisen vuoksi keskimääräinen juontomatka ei saa ylittää 100 m:ä. Leimikon tietiheyden on oltava tämän mukainen. Huonoimmissa maastoissa juontomatkan on oltava lyhyempi. Tien sivusuunnassa varastotilan tarve on puiden pituus+ 10 m:n työskentelytila prosessorille. Varastopaikan on oltava korjuuajankohtana kantava ja käytetylle prosessorityypille kaltevuuksiltaan sopiva. Pintamaaston tulee olla tasainen eikä tien varressa saa olla syviä ojia tai kivitai kantoröykkiöitä. Sopivalle tienvarsivarastolle pystytään varastoimaan 1 m 3 tukin mittaista puutavaraa tiemetriä kohti tien kummallekin puolelle. Tilantarve vähenee puoleen, jos kaukokuljetus tapahtuu samanaikaisesti. Pystymittauksen yhteydessä merkitään koneen kaatolaitteelle liian suuret puut selvästi kaikilta puoliltaan kuljettajaa varten. Kaato-juontokoneen työskentely Kaato-juontokone pystyy liikkumaan maastossa tyhjänä sekä eteen- että taaksepäin, kuormattuna ainoastaan eteenpäin. Lyhyillä juontomatkoilla on edullista ajaa kone metsään peräyttämällä. Ajolinjat kuormattaessa ja kuormattuna on pyrittävä pitämään mahdollisimman suorina, koska pitkä juontotaakka vaikeuttaa koneen kääntymistä. 23

24 Kaato-juontokoneen edullif?)) f?)) simmat kaatosektorit ovat kog g neen sivuilla. Leimikossa kaato aloitetaan valmiin vaif)j U5) rastotilan puuttuessa mahdolg ~ lisimman harvasta leimikon osasta. Tiheimmissä leimikoissa avataan ensin prosessorille työskentelytilat ja prosessori käsittelee varastolta kaadetut puut tiellä. Kaato sujuu parhaiten, kun koneen takana oleva tila on vapaa. Puita ei saa kaataa taimikkoihin ja tiheisiin pystymetsiin. Runkojen katkeilun estämiseksi ja kuormatilaan siirtämisen helpottamiseksi edullisin kaatosuunta on vinosti kuorman päälle. Työskentelyuralla kaato aloi ~ tetaan tavallisesti palstan pe. rältä ja kone etenee toiselta g~ puolelta kaataen kohti varasf?)) ~ toa. Kaatokaistat on pyrittävä (S ~ pitämään niin pitkinä, että varastolle tultaessa kuorma on täysi. Harvoissa leimikoissa voidaan kaataa koneen molemmilta puolilta. Tuulisilla ilmoilla on säilytettävä mahdollisuus erisu un taisiin kaa tokaistoihin. Puulajeittainen lajittelu tehdään kaatojuontokoneella jo kaatovaiheessa. Ensiksi otetaan se puulaji, jota on eniten. Jos mahdollista, olisi ensin juonnettu puulaji käsiteltävä prosessorilla ja kuljetettava pois ennen seuraavien puulajien juontoa. Muussa tapauksessa eri puulajit juonnetaan erilleen taakkaryhmiksi. Pienimmät puut pyritään juontamaan omana kuormanaan tai sijoittamaan päällimmäisiksi juontotaakkoihin. 24 Kaato-juontokoneen kaatosektorit. Puutaakkojen sijoittaminen f?))@ varastolle vaikuttaa oleellig \QJ sesti prosessorin tuotokseen. Taakkojen varastointi aloitetaan päinvastaisesta suunnasta, kuin prosessori aloittaa työskentelyn. Taakat pyritään juontamaan samansuuntaisina ja kohtisuoraan tienvarsivarastoon nähden, jolloin vältetään puiden ristikkäisyys ja käytetään varastotilaa tehokkaasti. Prosessorilla on oltava esteetön pääsy kunkin taakan tyvipäähän. Taakkojen tyvien tulee olla tien suuntaisessa linjassa. Sopiva kaato-juontokoneen ja prosessorin aikaväli on lumettomana aikana päivää, talvella lyhyempi lumen ja puiden kiinni jäätymisen vuoksi. Varhaiskeväällä aikaväli voi olla noin viikon mittainen, jotta puut ehtivät kuivua prosessorin karsintaan paremmin sopiviksi. Prosessorin työskentely Prosessori aloittaa työskentelyn kaatojuontokoneen viimeksi kasaamista puista. Ensimmäiseksi käsitellään hel-

25 Varastopaikan avaaminen. leimikoissa kaadetaan vain koneen toiselta sivulta. 0 - Harvoissa leimikoissa voidaan kaataa koneen molemmilta sivuilta. ~. ~ t9 G i 10m l Puut juonnetaan kohtisuoraan tietä vasten noin 10 metrin etäisyydelle «> 0 "'...* - CI i> G ~ f) 0 -- '5 - dil.~ - cd Q :~ il ei ei ~ ~ 11) fb 2

26 Kuitupuut tyhjennetään prosessorin taskusta viistoon alustaksi seuraavan ty öpisteen tukeille. 9 ~ ~ ~~ '~'t4~~ 118 poimmin irrotettavat päällimmäiset puut. Pienemmät puut on yleensä syytä käsitellä ennen muita, jotteivät ne peittyisi hakkuutähteisiin ja jäisi käsittelemättä. Puutavaramuodostelmat pyritään tekemään yhdensuuntaisiksi varastotilan säästämiseksi sekä autoonkuormauksen helpottamiseksi. Prosessorilla voidaan lajitella kuitupuu ja tukki erilleen,.jos rungot ovat järeitä ja yhdestä työpisteestä kertyvä kuitupuu mahtuu kaikki prosessorin taskuun. Tasku voidaan silloin tyhjentää viistosti seuraavassa työpisteessä tehtävien tukkien alle. Kuitupuiden päälle kasautuvat tukit kuljetetaan sitten kaukokuljetusvaiheessa ensimmäiseksi. AVUSTAVAN KONEEN KXYTiö PROSESSORI KORJUUKETJUSSA Avustavalla koneella voidaan tehostaa prosessorin käyttöä korjuuketjussa ja nostaa prosessorin tuotosta. Avustavan koneen aiheuttamat lisäkustannukset pitää saada katetuiksi korjuun kohonneena tuottavuutena. Useimmissa tapauksissa korjuuketjuun kuuluva kuormatraktori oikein varustettuna voi tehdä avustavan koneen tehtävät. Eril- 26 linen avustava konekin voi tulla kysymykseen. Erillisen avustavan koneen vaatimukset Maasto-ominaisuuksiltaan avustavan koneen tulee vastata metsätraktoria. Sen on pystyttävä liikkumaan myös yleisillä teillä ja hinaamaan perävaunua. Koneessa tulee olla vähintään kn:n vetovoimainen hydraulinen vintturi, hydraulinen kourakuormain ja puskulevy sekä kuormatila. Avustavan koneen käyttö Avustavalla koneella kuljetetaan polttoja voiteluaineita ja huolto- ja korjaustarvikkeita prosessorin ja huoltopisteen välillä. sekä siirretään huolto-, polttoaine- ja asuntovaunuja työmaan sisällä ja työmaalta toiselle. Avtistavalla koneella voidaan nopeuttaa prosessorin telojen ja kitkaketjujen asentamista ja irrottamista. Vaikeassa maastossa voidaan kiinni juuttunut prosessori irrottaa avustavalla koneella ja huonoimmissa maastonkohdissa sitä voidaan hinata. Lisäksi avustavalla koneella voidaan juontaa puita vaikeista maastonkohdista prosessorin ulottuville. Puskulevyllä varustetulla koneella voidaan kunnostaa tie- ja varastoalueita.

27 ffietjätehon OPAJ 111 HARVESTERIKORJUUKETJUT TOIMINTAPERIAATE Puut kaadetaan ja puutavaralajit valmistetaan harvesterilla ja kuljetetaan kuormatraktorilla välivarastolle. Tässä oppaassa esitellään ainoastaan Pika-tyyppiseen harvesteriin perustuvan korjuuketjun käyttöä, mutta suuri osa oppaan sisällöstä soveltuu myös järeiden harvestereiden käyttöohjeeksi. LEIMIKKOV AATIMUKSET Harvesterikorjuuketjut edellyttävät leimikoilta samantyyppistä rakennetta kuin muutkin koneelliset korjuuketjut. Siten niille soveltuvien leimikoiden tulee olla ensisijaisesti D pystymitattuja D kuusivaltaisia; lehtipuun osuus pieni D 111 maastoluokassa ain.oastaan avohakkuuleimikoita; 1 ja II maastoluokassa myös muut hakkuutavat ovat mahdollisia, jollei jäävää puustoa ole yli 150 runkoa/ha D järeäpuustoisia; pääosa rungoista läpimittaluokissa cm D kooltaan yli 600 m 3 D lähellä tiestöä sijaitsevia Harvesterit vaativat lisäksi leimikoita, joissa on mahdollisimman vähän kaatoa haittaavia esteitä, kuten kiviä, tuulenkaatoja jne., sekä vähän tai ei lainkaan lahoa. Harvesterin tuotosta voidaan kohottaa ja lisätä sille soveliaita leimikkoja hakkaamalla miestyönä pienet kuitupuurungot ja raivaamalla hakkuuala ennen harvesterin työskentelyä. TYöMAASUUNNITTELU Leimikossa oleva tiestö tarkastetaan ja suunnitellaan tarvittavat uudet tiet sekä vanhojen teiden kunnostus ottaen erityisesti huomioon harvesterin suuri leveys. Suunnitellaan varastoalueet, joiden tarve on vastaava kuin miestyövaltaisessa hakkuussa. Suunnitellaan huoltoalue tai -alueet, joiden tilantarve ja vaatimukset ovat harvesteriketjuilla samat kuin prosessorillakin. Leimikosta erotetaan kesä- tai kelirikkoaikana korjuukelpoiset osat omiksi ajoituslohkoiksi, jos niitä on riittävästi (vähintään 600 m 3 korjuukertaa kohti). Lisäksi erotetaan erillisiksi lohkoiksi harvesterille sopimattomat leimikon osat, joita ovat mm. D harvennushakkuin alueet, käsiteltävät 2.7

28 0 koivuvaltaiset alueet, 0 runsaasti kantoläpimitaltaan yli 50 cm:n puita käsittävät alueet, 0 erittäin kiviset, tiheään ojitetut tai laajemmat, kaltevuudeltaan yli 25 %:n alueet. Ajoituslohkot palstoitetaan vain, jos ne ovat tilitysten kannalta liian suuria tai lohkon metsäkuljetus jakautuu merkittävästi eri varastoalueille. Pystymittauksessa luetaan ja merkitään harvesteripalstan sisälle omaksi palstakseen ne puut, jotka valmistetaan tavaralajeiksi ennen harvesterin työskentelyä. Mittausryhmälle annetaan ohjeet siitä määrästä, mikä vähintään vaaditaan erillisen hakkuun toteuttamiseksi. Harvesterille soveltumattomat puut, kuten ylijäreät (kantoläpimitta yli 50 cm), jyrkkämutkaiset, vahvaoksaiset tai haaroittuneet puut, luetaan omaksi palstakseen ja merkitään kaikkiin suuntiin näkyvällä tavalla. Harvesterin työskentelyn jälkeen nämä puut valmistetaan miestyönä. Näin estetään miestyönä tehdyn puutavaran peittyminen hakkuutähteisiin eivätkä kasat haittaa harvesterin työskentelyä. Jos leimikossa on myös pystyyn jäävää puustoa (siemenpuita), merkitään ne erivärisellä muovinauhalla tai maalirenkaalla. Harvestereille ei tarvitse suunnitella työskentelyuria 1 ja II maastoluokan avohakkuissa. Aloituskohta merkitään ja aloitussuunta pyritään valitsemaan siten, että työskentelykaistoista tulee mahdollisimman pitkiä, ottamalla huomioon harvesterin liikkumisen lisäksi kuormajuonto. 111 maastoluokan avohakkuissa ja kaikissa ylispuuhakkuissa suunnitellaan ja merkitään maastoon harvesterin aloitusura, joka samalla toimii metsäkul- 28 jetuksen kokoojaurana. Ura pyritään sijoittamaan tasaiselle ja kantavalle kohdalle ja siitä tulee olla hyvät mahdollisuudet kääntyä työskentelyurille, joiden paikat kuljettaja valitsee kokooj auran molemmin puolin. Harvesterityömaista laaditaan if)') (()\ työmaasuunnitelma ja työg ~ maakartta samoin kuin edellä on esitetty prosessorityömaista. Korjuuketjun rakenne tulee kuitenkin ottaa huomioon, eikä esimerkiksi kaatosuuntia tarvitse suunnitella ja merkitä kartalle. Työmaakartan pohjaksi sopii parhaiten peruskartta, josta selviävät maaston korkeussuhteet. Etenkin 111 maastoluokassa työskenneltäessä kuljettajan on tutustuttava leimikkoon ennakkoon, jolloin hänelle selviävät leimikon rajat ja edullisimmat työskentelysuunnat. Tilarajojen, taimikoiden, sähkölinjojen ym. erikoiskohteiden osalta kaato on suunniteltava tapauksittain ja merkittävä kartalle. TYÖSKENTELY HARVESTERILLA Harvesterin eteneminen ja työskentely

29 leimikossa riippuu paljon leimikon rakenteesta. Konetyyppi mahdolli~taa monia työtapoja, ja käytännössä ratkaisu on tehtävä siten, että koko korjuuketju huomioon otettuna saavutetaan edullisin tulos. Työskentelytapa tiheäpuustoisessa leimikossa Esitettyä työskentelytapaa voidaan kaavamaisena noudattaa hyvien maastojen avohakkuissa. Sen etuna on hyvä lajittelumahdollisuus ja se, etteivät hakkuumuodostelmat jää hakkuutähteiden alle. Lisäksi menetelmä parantaa maaston kantavuutta, koska hakkuutähteet putoavat koneen eteen. Menetelmän heikkoutena ovat kasojen alle jäävät hakkuutähteet, jotka vaikeuttavat kuormausta metsäkuljetusvaiheessa. Lisäksi monitoimiosaa joudutaan menetelmää käytettäessä kääntämään paljon. Työskentelytapa koneen sivulle kasaten Työskentely tapa koneen sivulle kasaten _J Erittäin tiheäpuustoisissa tai U))rcJrunsaasti kahta puulajia sisäl ~~ tävissä leimikoissa kuljettajan on syytä kaataa puut koneen edestä, kääntää sen jälkeen monitoimiosaa asteen verran puun ollessa lähes pystyasennossa, kallistaa sitten puu karsinta-katkonta-asentoon ja kasata puutavara koneen taakse molemmin puolin kulku-uraa. Lajittelu tehdään monitoimiosaa kääntämällä. Eri puulajit kasataan eri puolille kulkuuraa. Harvesteria voidaan käyttää LI)) ~ myös siten, että puut kaade ~ LJ taan koneen etusektorilta, käännetään monitoimiosa koneen sivulle ja valmistetaan puutavaralajit ja kasataan ne koneen sivulle. Työskentelytapaa voidaan käyttää kaikissa hyvämaastoisissa avohakkuissa, 29

30 jos aloitettaessa on mahdollisuus kasata leimikon ulkopuolelle tai jos aloitusura on avattu aikaisemmin esitetyllä työskentelytavalla. Menetelmässä on hyvä lajittelumahdollisuus ja esimerkiksi kasattaessa joka toisella uralla edellisen uran varteen saadaan ajouraväliä ja tiheyttä metsäkuljetuksessa nostettua. Työskentelytapa harvapuustoisessa leimikossa Työskentely tapa harvapuustoisessa leimikossa. Harvapuustoisessa leimikossa puut voidaan kaataa koneen edestä, kääntää ne 30 pystyasennossa koneen etupuolelle sivulle ja valmistaa puutavaralajit ja kasata ne koneen sivulle etupuolelle, vain kulku-uran toiselle reunalle. Työskentelytavan etuna on se, että monitoimiosaa tarvitsee kääntää vain vähän, jolloin runkokohtainen käsittelyaika vähenee. Vain ajouran toiselle puolelle kasattaessa kasat eivät peity hakkuutähteillä. Lajittelumahdollisuus on tässä työskentelytavassa huonompi kuin edellisessä, mutta harvapuustoisissa leimikoissa työpisteittäinen lajittelutarvekin on pienempi. Työskentelytapa huonoissa maasto-olosuhteissa Huonoissa maasto-olosuhteissa ja väljennyshakkuissa esitetyt työskentelytavat eivät ole toteutettavissa kaavamaisina. Tavallisesti on syytä avata karttaan merkitty aloitusura ensimmäistä tai kolmatta työskentelytapaa noudattaen puuston tiheyden mukaan, minkä jälkeen kuljettaja noudattaa kulloinkin maastoon ja puustoon parhaiten soveltuvaa työtapaa, joka voi vaihdella leimikon eri osissa. Tällöin on aina otettava huomioon metsäkuljetuksen joustava suorittaminen: D kasojen on oltava hyvin kuormatraktorin ulottuvilla D kasat eivät saa karsittaessa jäädä hakkuutähteiden alle D kasat eivät saa haitata seuraavien puiden kaatoa D talvella tulee välttää sellaisten kasojen tekemistä, jotka helposti jäävät lumen alle. Harvesterilla väljennyshakkuissa työskenneltäessä tulee aina erityisesti varoa pystyyn jäävän puuston vaurioittamista.

31 31 Kun ajetaan sahatukkeja monitoimikoneen jäljiltä, kuorma traktorin tuotos on suurempi kuin ihmistyönä suoritetun hakkuun jälkeen. Tämä johtuu siitä, että tukit ovat monitoimikoneen jälkeen kasassa, kun taas ihmistyövaltaisen hakkuun jälkeen ne ovat palstalla hajallaan, jollei esikasausta ole suoritettu. Tuotoksen lisäys riippuu olennaisesti monitoimikonetyypistä ja työmenetelmästä. Kasan kokoon vaikuttaa erityisesti monitoimikoneen ottolai tteen ulottuvuus. Kuormajuonnon ajankohta Kuormajuonto on talviolosuhteissa suoritettava välittömästi monitoimikoneen työskentelyn jälkeen. Tällöin kasat eivät ole vaarassa jäädä lumen alle ja kuormatraktori voi käyttää hyväkseen monitoimikoneen tekemiä ajouria. Kesäolosuhteissakin välittömästä kuormajuonnosta on hyötyä, koska kuormatraktori voi tarvittaessa avustaa monitoimikoneen työskentelyä, huoltoa ja siirtymistä. Ajojärjestely ja lajittelu Kuormatraktori ajaa tavalli L/5) U5) sesti samoja uria pitkin kuin ~~ monitoimikone. Pehmeässä maastossa on kantavuuden parantamiseksi syytä ajaa myös monitoimikoneen työskentelyurien välissä ja käyttää hyväksi monitoimikoneenjättämiä hakkuu tähdem uodostelmia. Työjärjestykseen vaikuttavat lähinnä puutavaralajijakauma ja leimikon tiheys. Yleensä ajetaan ensimmäisinä sahatukit ja sen jälkeen kuitupuut. Sahatukit ajetaan useimmiten samassa kuormassa ja lajitellaan välivarastolla. Kuitupuu ajetaan yleensä puutavaralajeittain erikseen. Jos jotakin puutavaralajia on kuitenkin hyvin vähän, se kuljetetaan samassa kuormassa toisen puutavaralajin kanssa. Purkaminen Varastotilat tulee suunnitella siten, että puutavara voidaan lajitella välivarastolla molemmille puolille purkamistietä. Täten vältetään ko.: neen turhat siirtelyt ja nopeutetaan purkamista.

32 Koneellistamisen seurauksena puunkorjuuseen on tullut aiva.n uusi. toim~nnallinen yksikkö - k011uuketju. Tallaisen pääomasijoitukset ovat sekä kaluston hankinnan että käyttökustannusten osalta huomattavan suuria verrattuina perinteisen puunkorjuun kustannuksiin. Koneellistamisen kannattavuuden ehdoton edellytys on korjuuketjun tehokas hyväksikäyttö. Tehokas hyväksikäyttö puolestaan vaatii ketjukohtaista päätoimista, työnjohdosta ja -va;lvonnasta vastaavaa henkilöä - esimerkiksi erikoiskoulutettua työnjohtajaa tai koneurakoitsijaa. Jos vastuu korjuuketjun työstä on organisaation alueellisella korjuutyönjohdolla toiminnan tehokkuus kärsii merkittä~ästi ketjun siirtyessä alueelta toiselle. Varsinkin koneellistamisen alkuvaiheessa erikoistuneen työnjohdon merkitys on usein ratkaiseva koko koneellistamisen kannattavuudelle. Korjuuketjun työnjohdon tehtävät Työnjohto huolehtii yhdessä suunnitteluorganisaatioon kuuluvien henkilöiden kanssa siitä, että ketjulle osoitetut työmaat on suunniteltu asiaankuuluvasti ja ohjeiden mukaisesti. Jos mahdollista, työnjohto osallistuu työmaiden alkusuunnitteluun. Työnjohto johtaa ja valvoo koneiden käyttöä niin, että korjuuketju voi toteuttaa sille asetetut käyttöaste-, käyttötunti- ja tuotostavoitteet mahdollisimman hyvin. Työnjohto toimii lisäksi korjuuketjun työntekijöiden lähimpänä esimiehenä 32 ja johtaa ja valvoo heidän työtään. Tehtäviensä toteuttamiseksi työnjohdon tulee: D osallistua tarvittaessa työmaiden suunnitteluun D osallistua korjuuketjun työohjelmien laadintaan D suunnitella ja valvoa ketjun siirtojen suorittamista taloudellisimmalla tavalla D suunnitella koneiden huoltojen ajoitus ja korjaustoiminnan järjestelyt niin, että korjauksiin kuluva aika on mahdollisimman vähäinen, sekä valvoa huolto- ja korjaustoiminnan toteuttamista D pitää yhteyttä huolto- ja korjausasioissa pää vastuulliseen huoltajaan sekä valvoa tämän suorittamia huolto- ja korjaustöitä D huolehtia koneiden varaosien, poltto- ja voiteluaineiden sekä huoltojen tilauksista D huolehtia koneiden työaikajärjestelyistä, kuljettajien työsuhdeasioista (majoituksesta, kulkemisesta ym.) sekä johtaa ja valvoa kuljettajien työ~kentelyä seuraamalla päivittäistä ajankäyttöä, päivittäishuoltojen suoritusta, oikeiden työmenetelmien käyttöä ja työturvallisuusym. erityismääräysten noudattamista D huolehtia siitä, että koko korjuuketjun seuranta tehdään ohjeiden mukaan ja pyrkiä valvonnassa käyttämään tarkoituksenmukaisia välineitä kuten aikapiirtureita, viikkoilmoituslomakkeita sekä radiopuhelimia.

33 ffietjätehon OPAJ Suurten pääomasijoitusten vuoksi korjuuketjujen taloudellinen käyttö edellyttää ketjun kaikilta koneilta mahdollisimman korkeaa käyttöastetta. Koneiden seisokit, joiden suurin syy on niiden rikkoutuminen, tulee saada vähäisiksi. Tehokkaalla ja hyvin organisoidulla huolto- ja korjaustoiminnalla voidaan ennalta ehkäistä rikkoutumisia ja lyhentää vikojen etsintään ja korjaamiseen kuluvaa aikaa. Korjuuketjussa seisokkien merkitys on yksittäistä korjuukonetta suurempi, koska ketjun yhden koneen vioittuminen voi usein aiheuttaa koko ketjun pysähtymisen. Jos ketjun koneet toimivat erillisinä korjuuyksikköinä, ei toisen koneen lyhytaikainen rikkoutuminen aiheuta seisokkia. Tällöin ei kuitenkaan saavuteta niitä etuja, joita koneet yhtenä yksikkönä toimittaessa voidaan hankkia. Rikkoutumisten yhteydessä voidaan esimerkiksi käyttää ketjun toisia koneita hinaukseen ja varaosien kuljetuksiin. Lisäksi ketjun koneiden ollessa samaa merkkiä voidaan niille pitää osittain yhteistä varaosavarastoa. Varaosakirja on kuljettajalle välttämätön huolto- ja korjaustoiminnassa. 33

34 Huolto- ja korjausorganisaatio Tehokas huolto- ja korjaustoiminta vaatii kunkin siihen osallistuvan tehtävien ja vastuun täsmällistä määrittämistä. Toiminnan esimiehen tehtävänä on: D suunnitella huolto- ja korjaustoiminta D antaa tarvittavat työohjeet ja valvoa niiden noudattamista 0 tehdä huolto- ja korjaustoimintaa koskevat sopimukset 0 valvoa varaosien hankintaa 0 hoitaa tarvittaessa koneiden takuuasioita. Korjuuketjun työnjohdon tehtävänä on: D ylläpitää tarpeellista varaosa- ja työkaluvarastoa D hoitaa poltto- ja voiteluainetilaukset sekä huoltojen tilaaminen 0 valvoa huoltojen ja korjausten toteuttamista 0 hoitaa huolto- ja korjaustoimintaan liittyvä raportointi ja kirjanpito sekä takuuasiat. Koneen kuljettajan tehtävänä on: 0 suorittaa ne määräaikaishuollot (päivittäiset, viikoittaiset jne.), jotka koneen valmistaja on tarkoittanut käyttäjän suoritettavaksi 0 suorittaa rikkoutumisen sattuessa vianetsintää ja informoida työnjohtoa rikkoutumisesta 0 tehdä itse korjauksia silloin, kun se on mahdollista, sekä avustaa ulkopuolisia huolto- ja korjaushenkilöitä 0 ylläpitää huolto- ja korjaustoimintaan liittyviä raportteja. 34 Koneiden huolto Koneiden huollossa on noudatettava valmistajan määräyksiä. Huoltojen yhteydessä kone tarkastetaan kauttaaltaan piilevien vikojen löytämiseksi. Suurehkot määräaikaishuollot tulee yleensä suorittaa korjaamolla, jolloin kone voidaan puhdistaa ja tarvittavia erikoistyökaluja on saatavilla mahdollisten korjausten ja osien vaihdon varalta. Huoltojen toteuttamista on aina valvottava. Varsinaisten huoltotoimenpiteiden lisäksi tulee muistaa koneiden säännöllinen puhdistaminen hakkuutähteistä, öljystä sekä liasta. Näin pystytään usein ehkäisemään vikojen ja käyttöhäiriöiden synty sekä parantamaan huomattavasti koneiden paloturvallisuutta. Korjaukset Koneen rikkouduttua on tärkeintä nopea ja huolellinen vianetsintä. Vian löydyttyä vioittuneet kohteet samoin kuin vioittumisen mahdollisesti aiheuttaneet olosuhteet kirjataan mahdollisimman tarkoin. Jokaisen vaurion yhteydessä määritellään, mitkä osat on vaihdettava ja mitkä korjattava sekä voidaanko konetta siirtää hinaamalla tai ajaen. Lisäksi on selvitettävä, kuuluuko korjaus koneen takuuseen. Seuraavaksi tilataan viipymättä tarvittavat varaosat, jollei niitä ole varastossa, sekä tarvittaessa korjauspalvelu. Varaosia tai korjausmiestä odotettaessa kone valmistetaan mahdollisuuksien mukaan korjauskuntoon purkamalla korjausta haittaavia osia ja poistamalla vioittuneet osat.

35 ffietjätehon OPAJ...,'. ", ;~~ ;.'...«- ',\~.;- :,'."~ '~:_':... ~ ;:',\~' '~). Jiit:)l. 1 :,~,'\ >/Y~, ',,:":,. ' C ~. ~ ~::t!.c~... ~~~<... ~~~ :ä:!~,!~~~~i!i'j1~"'~i.d~~~1~i.. ~~..,_;.:t'~.'"'.ji.'" ~~~-,.,.:~l}~~."~\~~< ~,_,1!.~~.... Korjuukaluston siirtoon y leisillä teillä tarvitaan kunnossa olevat siirtoluvat. Korjuuketjujen koneet voidaan siirtää työmaalta toiselle joko ajamalla tai kuljetusalustaa käyttäen. Siirtotapa riippuu yrityksen korjuuketjujen lukumäärästä, siirtojen määrästä ja pituudesta sekä siitä, onko sopivaa kuljetuskalustoa käytettävissä. Molemmissa siirtotavoissa on sekä positiivisia että negatiivisia tekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon ratkaisua tehtäessä. Ajaen siirrettäessä: + kuljetuskalusto ei aiheuta lisäkustannuksia + kuljetuskaluston odotus ei aiheuta seisokkeja + huolto- ja asuntoperävaunut kulkevat koneiden mukana. alhainen siirtymisnopeus ja maastovarusteiden purkaminen sekä uudelleen asentaminen vähentävät koneiden käyttöaikaa puunkorjuussa kuljettajien autojen siirtäminen aiheuttaa lisäjärjestelyjä. Kuljetusalustaa käytettäessä: + siirtoihin kuluva aika lyhenee, koska siirtonopeus on suurempi eikä maastovarusteita tarvitse purkaa + kuljettajat voivat samalla siirtää autonsa + koneiden moottorit eivät kulu siirron vuoksi. kuljetuskalusto aiheuttaa huomattavia investointi- tai vuokrauskustannuksia sekä välillisiä kustannuksia kaluston käytön ohjelmointiin kuljetuskaluston odotus voi aiheuttaa korjuuketjulle seisokkeja kuljetuskaluston käyttö voi joskus edellyttää lisätöitä tienrakennuksissaja teiden aurauksissa ym. kunnossapidossa matalat alikulut, painorajoitetut sillat ym. tienkohdat voivat kuljetusalustaa käytettäessä estää lyhimmän siirtoreitin käytön 35

36 huolto- ja asuntovaunujen siirto erillisenä voi aiheuttaa lisäkustannuksia. Siirtojen valmistelu Siirtoreitistä päätettäessä varmistetaan siirrettävän kaluston koko ja paino huomioon ottaen ainakin seuraavat seikat. D Reitillä olevien siltojen leveys ja kantavuus sekä alikulkujen korkeus D Pienimmillä teillä sähkö- ja puhelinlinjojen korkeus D Leimikkoon johtavien teiden kunto - talvella vähintään 3 m:n levyinen auraus D Jääteiden kantavuus Leimikolta lähdettäessä varmistetaan, että korjuuketjun koneet ovat tarkoin valmistajan määräämässä ja turvallisuuden edellyttämässä kuljetuskunnossa, että varikkoalue jää siistiin kuntoon ja että kaikki tarvikkeet ovat mukana. Siirtojen ohjelman on oltava kaikkien siihen osallistuvien tiedossa ja esimerkiksi reitin varrelle suunnitellut huollot otetaan huomioon aikatauluja laadittaessa. Uudesta työmaasta varmistetaan ennen siirtoa, että kuljettajien majoitus ja ruokailu ym. huolto on järjestetty. Poltto- ja voiteluaineiden tilaukset on syytä hoitaa etukäteen. Lisäksi varmistetaan työmaan huoltoalueen asianmukainen kunto sekä korjaus- ym. palvelujen saanti työmaalle. Siirtyminen ajaen Ennen siirron aloittamista tarkastetaan, että ketjun koneet ovat Tieliikenneasetuksen mukaisessa kunnossa. Tarkastus on hyvä tehdä ajoissa, jotta mahdollisesti puuttuvat peilit, lamput ym. ehditään hankkia siirtoa viivyttämättä. Koneiden tulee siirron 36 aikana olla tarkoin siten varustettuja, kuin viranomaisten antamassa siirtoluvassa ja tyyppikatsastustodistuksessa määritellään. Jos joudutaan ajamaan taajamien kautta, siirrot pyritään järjestämään hiljaisen liikenteen aikana. Siirtojen aikana on aina otettava huomioon muun liikenteen joustavuus ja pyrittävä antamaan tietä nopeammille ajoneuvoille. Siirtyminen kuljetusalustaa käyttäen Kuljetusalustaa vuokrattaessa on varmistettava sen sopivuus kaikkien korjuuketjujen koneiden kuljetukseen. Sekä oma että vuokrattu kuljetuskalusto tilataan siten, ettei korjuuketjulle tai kuljetuskalustolle tule kohtuuttomia odotuksia siirron yhteydessä. Siirtoluvat Monitoimikoneiden ja eräiden kuormatraktoreiden siirtäminen yleisillä teillä edellyttää erikoislupaa. Siirtolupa on haettava jokaiselle koneelle erikseen kunkin läänin tie- ja vesirakennuspiirin piirikonttorista. Lupa myönnetään yleensä kalenterivuosittain vuodeksi kerrallaan. Lupa on läänikohtainen ja se on voimassa koko läänin alueella maalaiskunnissa. Siirtoluvan kaupungeissa tai kauppaloissa myöntää maistraatti/nimismies. Useamman kuin yhden läänin alueelle ulottuva siirtolupa on anottava tie- ja vesirakennushallitukselta. Se myönnetään yleensä vuodeksi kerrallaan. Auton ja kuljetusalustan muodostama yhdistelmä tarvitsee myös kuljetusluvan. Yhdistelmän pituuden ja leveyden mukaan viranomaiset ovat antaneet erityismääräyksiä tarvittavista varusteista (esim. ylileveä kuljetus -kilpi, saattoauto jne.).

37 ffiet JÄTEHON OPAJ Työturvallisuus Käytössä olevien puunkorjuukoneiden rakenne- ja käyttöominaisuudet poikkeavat siinä määrin toisistaan että jokainen konetyyppi vaatii omat turvallis~uso?jeensa. Seuraavassa esitetyt yleisohjeet tulee ottaa huomioon kaikilla koneellisilla työmailla. Tärkeintä työturvallisuudessa on- se että kulloisellekin kalustolle ja työme~ ne~elmälle on laadittu työturvallisuusohjeet, että ohjeet on saatettu kaikkien työntekijöiden tietoon ja että niiden noudattamista valvotaan. Lisäksi työntekijöillä ja koneilla on oltava asianmukaiset suoja- ja turvallisu usvarusteet, ja työmailla tulee olla riittävä valmius ja varusteet onnettomuuksien ja vahinkojen varalta. Työskentely koneella Työmaiden suunnittelussa otetaan koneiden maasto-ominaisuudet huomioon siten, ettei esim. ajourien kaltevuus aiheuta koneille kaatumisvaaraa. Kuljettajien on perehdyttävä käyttämiinsä konemerkkeihin ja työnjohdon tulee valvoa, ettei koneita käytetä turvallisuutta tai työntekijöiden terveyttä vaarantavalla tavalla. Suojapäähinettä, kuulosuojaimia tai muita suojavälineitä on käytettävä määräysten niin edellyttäessä. Ylimääräisten henkilöiden kuljettaminen korjuukoneilla ei ole sallittua. Korjaustyöt ja käyttöhäiriöt Koneiden vioittuessa ja käyttöhäiriöissä on erityinen varovaisuus tarpeen. Työtä ei saa jatkaa epäkuntoisella koneella, ennen kuin viat on tarkastettu ja todettu, ettei niistä ole haittaa työturvallisu udelle. Vikaa tai käyttöhäiriöitä tarkastettaessa koneen moottori tulee sammuttaa ja virta katkaista aina, kun se keskeytyksen syyn paikallistamisen kannalta on mahdollista. Erityisesti automaattisten toimintojen katkaiseminen on tärkeätä. K~rja~s- ja huoltotöiden aikana kuljettajat Ja asentajat joutuvat liikkumaan ja työskentelemään ohjaamon ulkopuolella olosuhteissa, joissa usein on vaarana liukastuminen, putoaminen, venähdykset nostettaessa sekä liikkuviin koneen osiin tarttuminen. Näiden vaarojen eliminoimiseksi on huolehdittava siitä, että. 0 moottoria käytetään korjausten aikana ainoastaan välttämättömissä tapauksissa 0 korjaus- ja huoltotöissä on mukana mikäli mahdollista useita miehiä 0 varusteet ja työvälineet ovat asianmukaisessa kunnossa. Vir~no~aisten antamia määräyksiä yks~ntyoskentelystä koneellisen puunkorjuun yhteydessä on aina noudatettava. Paloturvallisuus Tavallisimpia koneiden palojen alkusyitä ov.at viat sähkölaitteissa, koneen kaatummen, kylmäkäynnistys erillislämmittimillä ja öljyvuodot sekä koneisiin kertyneet hakkuutähteet. Paloturvallisuutta voidaan parantaa D puhdistamalla kone määrävälein, D pitämällä sähkölaitteet kunnossa ja 37

38 D varustamalla kone riittävällä alkusammutuskalustolla; koneissa tulee olla ainakin kaksi vähintään 12 kg:n jauhesammutinta, joiden pakkasenkestävyys on -30 C ja jotka paloviranomainen on luokitellut vähintään luokkaan B II C; kun kone jätetään yksin työvuoron päätyttyä, virta on katkaistava akusta alkaen. Työmaalla liikkuminen Työmaalla liikkuvien henkilöiden määrä on pyrittävä rajoittamaan mahdollisimman pieneksi ja ulkopuolisia on selvästi varoitettava käynnissä olevasta työmaasta. Työmaalla liikkuville on selvitettävä kunkin koneen turvaetäisyys. Kuljettajan on pysäytettävä kone huomatessaan jonkun olevan suojavyöhykkeen sisäpuolella. Konetta on asioiden vaatiessa lähestyttävä suunnalta, johon kuljettajalla on paras näkyvyys. Käynnissä olevilla työmailla liikkujien on pidettävä suojapäähinettä. Vahinkojen välttäminen Vaikka monitoimikoneilla toistaiseksi työskennellään paaasiassa avohakkuilla, on koneiden käytössä ja käytön suunnittelussa muistettava kasvamaan jäävän puuston varominen. Tämä tulee kysymykseen työmaalle siirryttäessä, työmaan sisäisissä siirtymisissä sekä reuna-alueilla työskenneltäessä. Vaurioiden välttämiseksi tulee kasvavaan metsään tarvittavat urat suunnitella ja avata riittävän leveinä. Lisäksi kuljettajien tulee muistaa koneiden suuret mitat ja kääntää monitoimiosat sekä puomit vähiten tilaa ottavaan asentoon siirtymisen ajaksi. Leimikon reuna-alueilla työskenneltäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota leimikon rajan ulkopuolisten pystypuustojen, taimikkojen ja aitojen ym. rakenteiden varomiseen. Vaikeimmissa kohdissa on tarvittaessa turvauduttava miestyönä tehtävään hakkuuseen. Huolto- ja korjaustoiminnassa on kaik- MONITOIMIKONETYÖMAA SUOJAVYÖHYKE 50 M , m - - Varoitustaulu korjuutyömaalla.

39 kien maastossa liikkuvien koneiden osalta olemassa öljyvahinkojen vaara. Yksi litra maahan päässyttä öljyä voi pilata tuhat kuutiometriä pohjavettä. Tästä syystä tulee 0 öljyjä säilyttää hyväkuntoisissa umpinaisissa astioissa 0 tankkausten ja öljynvaihtojen tapahtua asianmukaisin välinein 0 jäteöljyt aina ottaa talteen. Muun muassa hydrauliikan lisääntymisen myötä öljyvuotojen mahdollisuus on lisääntynyt. Vuodon sattuessa on ensisijaisesti pyrittävä estämään öljyn pääsy maahan tukkimalla vuoto ja keräämällä valuva öljy jäteöljyastiaan. Maahan päässyt öljy on pyrittävä hävittämään kaivamalla ja esimerkiksi imeyttämällä turpeeseen, jolloin sen voi polttaa. Suurten vahinkojen yhteydessä tulee ottaa yhteys viranomaisiin. ffietjätehon OPAJ PIIRROKSET TAITTO SOILE KÄRHÄ TUOMO FORSS Painovalmiste Ky Helsinki

40 Koneellisten menetelmien lislintyvl käyttö on muuttamassa olennaisesti koko korjuutoiminnan luonnetta. Monitoimikoneiden suurten kustannusten vuoksi ei pelkkä ihmisfyön korvaaminen konetyölli tee uudistusta kannattavaksi. Tarvitaan koneiden tlysimlirlistl. hyvlksiklyttöi, jotta mm. työvoimankehityksen edellyttlml koneellistaminen kyetlin toteuttamaan taloudellisella tavalla. Koneellisten korjuuketjujen tehokas klyttö vaatii kaikkien korjuuorganisaatiossa toimivien kouluttamista tuntemaan oleva monitoimikonekalusto ja sille soveltuvat työmenetelmit. Koulutusta varten on Metsitehossa laadittu tlml opas yhdessä jlsenyritystemme asiantuntijoiden kanssa. Opas on tarkoitettu kaikille korjuutehtävissi toimiville, ensisijaisesti korjuuketjujen klytöstl vastaaville - työnjohdolle, urakoitsijoille ja kuljettajille. Sarjassa on aikaisemmin ilmestynyt opas KONEELLISEN PUUNKOR JUUN SUUNNITTELU ja seuraavana ilmestyy opas KORJUUMENETEL MIEN VERTAILULASKELMA T.