LOHJAN KOULUT JA YMPÄRISTÖ HANKE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOHJAN KOULUT JA YMPÄRISTÖ HANKE 2003 2004"

Transkriptio

1 EU Interreg IIIA CG13046 Ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa LOHJAN KOULUT JA YMPÄRISTÖ HANKE Loppuraportti Virpi Sahi LOHJAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA, JULKAISU 3 / 2005

2 YHTEYSTIEDOT Lohjan koulut ja ympäristö verkkosivusto: Ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa verkkosivusto: Lohjan kaupungin ympäristönsuojelutoimisto Käyntiosoite: Kaupunkisuunnittelukeskus, kaupungintalo Monkolan 2. krs (Karstuntie 4) Postiosoite: PL 71, Lohja Puhelin (vaihde): , fax Verkkosivut: Sähköposti: Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Länsi-Uusimaa Osoite: Kalevankatu 4, 3 krs., Lohja Puhelin (vaihde): , fax: Verkkosivut: Sähköposti: Sahi, V. Lohjan koulut ja ympäristö hanke Loppuraportti. Lohjan ympäristölautakunta, julkaisu 3/ s. + 4 liites. Lohjan ympäristölautakunta 2005 ISSN ISBN Uudenmaan toimistotekniikka Oy, Lohja

3 Sisällysluettelo ALKUSANAT...4 TIIVISTELMÄ JOHDANTO HANKKEEN TAVOITTEET JA RAJAUS TOIMINNAN MUODOT VERKOSTON KOKOAMINEN JA TYÖSUUNNITELMAN TÄSMENTÄMINEN TILAISUUDET, NEUVOTTELUT JA MUU TYÖSKENTELY KOULUJEN YMPÄRISTÖKYSELY LOHJAN KOULUT JA YMPÄRISTÖ VERKKOSIVUT TIEDOTTAMINEN VERKOSTOITUMINEN MUIDEN HANKEKUNTIEN KANSSA HANKETTA TUKEVA MUU TOIMINTA TOIMINTA AIHEPIIREITTÄIN ENERGIA JA VESI JÄTEHUOLTO KOULUPIHAT KESTÄVÄ KEHITYS OPETUSSUUNNITELMIIN LUONTO AIHEPIIRIEN YHTEENVETO PÄÄTÖSSEMINAARISSA HANKKEEN RESURSSIT JA TYÖNJAKO ARVIOINTIA TARPEET JATKOTYÖLLE YLLÄPITO: KOULUPIHAT, JÄTEHUOLTO, ENERGIA JA VESI OPETUS SUUNNITTELU JA ORGANISOINTI...30 LIITTEET...32 LIITE 2: PÄÄTÖSSEMINAARISSA KOOTTU PALAUTE HANKKEESTA...32 LIITE 1: HANKKEEN TAVOITTEIDEN JA TOIMENPITEIDEN KOHTAAVUUS SEKÄ TULOKSET

4 Alkusanat Ympäristökysymykset koskettavat tavalla tai toisella kaikkia toimijoita ja toimialoja. Ympäristönsuojelun edistämiseksi Lohjan kaupungin ympäristönsuojelutoimisto haluaa ylläpitää vuoropuhelua mahdollisimman monien tahojen kanssa. Lohjan koulut ja ympäristö hankkeen myötä ympäristönsuojelutoimisto on halunnut tarjota kouluille aiempaa paremmat edellytykset lasten ja nuorten parissa tehtävään ympäristökasvatustyöhön. Meille hankkeen vetäjille kokemus on ollut inspiroiva ja uusia yhteistyösuhteita avaava. Olemme saaneet monipuolisen käsityksen koulujen ympäristökasvatustyön haasteista ja kokeneet lukuisia oivalluksen ja yhteisymmärryksen hetkiä etsiessämme käyttökelpoisia ratkaisuja havaittuihin ongelmiin yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Lämpimät kiitokset kaikille toimintaan osallistuneille ja sitä suunnitelleille henkilöille ja tahoille! Suurkiitos myös niille henkilöille sekä sivistys- että kaupunkisuunnittelukeskuksessa, jotka lukivat ja kommentoivat tätä raporttia sen luonnosvaiheessa. Koulujen piha- ja jäteasioiden herättämän innostuksen perusteella näyttää lupaavasti siltä, että hyvin alkanut yhteistyö koulujen ja kaupunkisuunnittelukeskuksen välillä jatkuu hankkeen päätyttyäkin. Toivomme sydämestämme iloa ja menestystä kaikkiin jatkotoimiin Lohjan koulujen ja myös päiväkotien ympäristöasioiden kehittämiseksi! Lohjalla 30. maaliskuuta 2005 Jaana Lehtonen ympäristövalvontapäällikkö Lohjan kaupunki Virpi Sahi suunnittelija Helsingin yliopisto Virpi ja Jaana Pähkinäniemen kalliolla luontopolun avajaisissa syyskuussa Kuva: Risto Murto. 4

5 Tiivistelmä Lohjan koulut ja ympäristö hanke toteutettiin vuosina Sen päätavoitteena oli käynnistää kaupungin viranomaisten systemaattinen yhteistyö koulujen ympäristöasioiden kehittämiseksi sekä tuoda paikallista ympäristötietoa opettajien ja oppilaiden käyttöön. Hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Sovittiin tavoitteista yhdessä kaupunginjohdon sekä teknisen- ympäristö- ja sivistystoimen johdon kanssa ja tarkennettiin hankkeen sisältöä yhdessä Lohjan opettajien kanssa 2. Toteutettiin koulukohtainen ympäristökysely opetushenkilökunnalle 3. Luotiin Lohjan koulut ja ympäristö verkkosivut, joilla julkaistiin mm. koulujen ja päiväkotien jäteohjeet sekä tietoa luontopoluista ja energian- ja veden säästöstä. 4. Järjestettiin tilaisuuksia, joissa työstettiin hankkeen teemoja osallistavin menetelmin, kuultiin asiantuntijoita ja julkaistiin hankkeen väli- ja lopputuloksia: Millaista on uusi ympäristöyhteistyö Lohjan kouluissa tilaisuus Lohjan koulujen ja päiväkotien yhteisten jäteohjeiden laadinnan aloituskokous Mitä on kestävä kehitys Lohjan koulujen opetussuunnitelmissa Koulujen pihaforum Pähkinäniemen luontopolun avajaiset Koulujen ja päiväkotien jäteiltapäivä Päätösseminaari 5. Tiedotettiin hankkeesta paikallisille tiedotusvälineille sekä esiteltiin hanketta paikallisissa ja valtakunnallisissa tilaisuuksissa. Hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin osallistui monipuolisesti henkilöstöä mm. kaupungin opetustoimesta, tilahallinnosta, puistopuolelta sekä ruoka- ja siivouspalveluista ja kaikkiaan käyntikertoja kertyi 181. Lisäksi järjestettiin lisäksi lukuisia kokouksia ja neuvotteluja yhteistyötahojen kanssa. Esimerkiksi jäteohjeet luotiin jäteohjetyöryhmässä. Hanke loi uutta yhteistyö- ja keskustelukulttuuria Lohjan kaupungin sisällä. Osallistujat kiittivät erityisesti sitä, että koulujen ympäristöasioiden kehittämiseksi luotiin hallintokuntien rajat ylittävä keskustelufoorumi. Näin yhdessä aloittaa ratkaisemaan konkreettisia ja ajankohtaisia mutta samalla laajaa yhteistyötä edellyttäviä kysymyksiä. Kaupungin johdon mukaan tällainen toimintakulttuuri on tulevaisuudessa välttämätön useilla kaupungin toimialoilla. Hankkeen toteutuksesta ja resurssoinnista vastasi Lohjan kaupungin ympäristönsuojelutoimisto. Koordinaattorina toimi Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Länsi-Uusimaa. Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin , josta EU - rahoituksen osuus oli ja kaupungin omarahoitusosuus Hanke toteutettiin osana seitsemän kunnan yhteistä EU-Interreg IIIA - hanketta nimeltä Ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa. Hanke sisälsi myös tutustumiskäyntejä ja yhteistyötä muiden kuntien kanssa. 5

6 1 Johdanto Lohjan kaupungin ympäristönsuojelutoimisto osallistui vuosina EU Interreghankkeeseen Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa, jota rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Hämeen ympäristökeskus. Lohjan lisäksi hankkeessa ovat olleet mukana Hyvinkää, Salo, Forssa, Hämeenlinnan seudun kuntayhtymä 1, Kouvolan seudun kuntayhtymä 2 sekä hanketta koordinoiva Lahti. Virosta mukana ovat olleet Narva, Märjamaa ja Viljandi, Kuresaare ja Tallinna. Hankkeen tavoitteena on ollut tehostaa kestävän kehityksen hyvien käytäntöjen leviämistä viranomaisten ja kansalaisten verkostoissa. Lohjalla painopisteeksi valittiin hankkeen suunnitteluvaiheessa kuntalaisten ja järjestöjen aktivoiminen sekä Lohjan seudun ympäristöklusterissa tehdystä yritysyhteistyöstä tiedottaminen. Ideana oli jatkaa ja laajentaa Lohjan seudun ympäristöklusterin puitteissa aloitettua koulujen kanssa tehtävää ympäristöyhteistyötä. Lisäksi haluttiin tukea Lohjan kaupungin strategian ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojelutoimiston yhteistyömallin toimeenpanoa. Jatkosuunnitteluvaiheessa Lohjan osahanke rajattiin koskemaan koulujen ympäristöasioita ja nimeksi vakiintui Lohjan koulut ja ympäristö. Se toteutettiin vuosina Lohjan kouluissa on jo aiemmin tehty sekä ympäristöohjelma- ja ympäristökasvatustyötä: Biologian ja maantieteen opetuskohteet Lohjan kunnan alueella (Christer Slotten laatima materiaalipaketti 1984) Ohjaava ympäristökasvatusopettaja Harjun koulun ympäristöohjelma (Päivi Oravan opinnäyte 2002) Lohjan seudun ympäristöklusterin järjestämä toiminta: o Millaista on ympäristökasvatus ja kestävä kehitys kouluissa keskustelu- ja ideointitilaisuus o Koulutuspäivä koulujen ympäristöohjelman laatimiseksi o Luonto ja Ympäristö Kansio Lohjan 1500 oppilaalle ala-asteen luokalla Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry:n järjestämä lintuvisa 2002 Kunnollisten voimavarojen puutteessa koulujen ympäristökasvatustyö oli jäänyt kuitenkin melko hajanaiseksi. Lohjalaisten opettajien mukaan ympäristöasioiden mukanaoloa opetuksessa ja koulujen arjessa estävät varsinkin ympäristöasiantuntemuksen vähäisyys, ympäristösuunnitelman ja yhteissuunnittelun puute sekä ajan niukkuus (keskustelu- ja ideointitilaisuus ). Tämän hankkeen avulla on pyritty tuomaan helpotusta ainakin osaan näistä ongelmista. 1 Hämeenlinna, Hattula, Hauho, Kalvola ja Renko 2 Kouvola, Iitti, Anjalankosti, Elimäki, Jaala, Kuusankoski ja Valkeala 6

7 2 Hankkeen tavoitteet ja rajaus Lohjan koulut ja ympäristö -hankkeen tavoitteena vuosille olivat 1) Käynnistää kaupungin viranomaisten systemaattinen yhteistyö, joka mahdollistaa ympäristöohjelma- ja ympäristökasvatustyön Lohjan kouluissa 2) Tuoda paikallista ympäristötietoa opettajien ja muiden koulujen viranhaltijoiden, oppilaiden ja kansalaisten käyttöön. 3) Rakentaa säännöllinen ja toimiva yhteistyö ympäristönsuojelutoimiston, sivistyskeskuksen ja teknisen toimen sekä koulumaailman kautta tavoitettavien kansalaisten ja yhdistyksien välille. 4) Verkostoitua muiden kuntien kanssa kestävän kehityksen hyvien käytäntöjen levittämiseksi Hankkeessa tuotettava ympäristötieto rajattiin seuraavin periaattein: Yleinen tieto Opettaminen Ympäristökasvatuksen menetelmät ja sisältö Opetusympäristö, puitteet ja materiaalit Yleistä tietoa ympäristöasioista Paikallinen tieto Ympäristökasvatuksen menetelmien ja sisällön ideointia/ohjausta Lohjan opettajille Lohjalaista ympäristö- ja luontotietoa sekä tietoa retkimahdollisuuksia 3 Toiminnan muodot 3.1 Verkoston kokoaminen ja työsuunnitelman täsmentäminen Hankkeen käynnistämiseksi oli ensimmäiseksi koottava osallistujien verkosto sekä konkretisoitava tavoitteita ja täsmennettävä työsuunnitelmaa heidän kanssaan. Hankkeen työsuunnitelman kirjoituksessa suurena apuna oli Mäntynummen koulun biologian ja maantiedon opettaja Pirjo Piesala, joka oli toiminut Lohjan koulujen ohjaavana ympäristökasvatuksen opettajana vuosina Hänen näkemyksiään kuultiin kahdessa palaverissa työsuunnitelman laadintavaiheessa. Hankkeen tavoitteita ja sisältöä konkretisoitiin yhdessä kaupunginjohdon, teknisen toimen ja sivistystoimen johdon kanssa Osapuolet pitivät hanketta tarpeellisena ja tekninen toimi ilmoitti halukkuutensa yhteistyöhön hankkeen kanssa seuraavilla alueilla: 7

8 energiansäästö jätehuolto (mm. lajittelun kehittäminen) tila- ja ympäristösuunnittelu yhteistyössä mahdolliset ympäristön hoitotalkoot Kun strategisen tason neuvottelut oli käyty, sisältöjä täsmennettiin myös yhdessä Lohjan koulujen opettajien (ympäristövastaavien) kanssa Tilaisuudessa oli edustettuna noin puolet Lohjan kouluista, yhteensä 14 opettajaa. Osallistujilta kerättiin näkemyksiä mm. jätteiden lajittelun esteistä, energiansäästökilpailun järjestämisestä, luonto-opetuskohteisiin liittyvistä tarpeista sekä Lohjan ympäristön tila raportin käytöstä. 3.2 Tilaisuudet, neuvottelut ja muu työskentely Hankkeen keskeisenä toimintatapana oli tilaisuuksien järjestäminen osallistujien ehdottamista teemoista. Teemat olivat usein poikkihallinnollisia. Tilaisuuksissa suosittiin osallistavia työtapoja ja puheenjohdettua keskustelua ja pyrkimyksenä olivat konkreettiset johtopäätökset tulevasta yhteistyöstä. Tilaisuudet dokumentoitiin muistioiksi ja niistä tiedotettiin. TAPAHTUMA/TILAISUUS OSALLISTUJAT Hankkeen esittely- ja neuvonpitotilaisuus opettajien kanssa Millaista on uusi ympäristöyhteistyö Lohjan kouluissa tilaisuus Kestävä kehitys opetussuunnitelmiin tilaisuus YHT kaupunkisuun.kesk. sivistyskeskus kaupunki, muut muut Koulujen pihaforum Pähkinäniemen luontopolun avaus ja jatkot Kässäntalolla Koulujen ja päiväkotien jäteiltapäivä Lohjan koulut ja ympäristö hankkeen päätösseminaari KÄYNTIKERTOJA YHTEENSÄ

9 Kaikille avoimien tilaisuuksien lisäksi järjestettiin neuvottelua ja työryhmätyöskentelyä: NEUVOTTELU/ KOKOUS Viranomaisyhteistyö Lohjan koulujen ympäristöasioiden kehittämiseksi, johdon neuvottelu Teknisen- ja ympäristötoimen palaveri koulujen energiansäästön ja jätehuollon kehittämiseksi Pihaforumin suunnittelupalaveri Lohjan koulujen ja päiväkotien yhteisten jäteohjeiden suunnittelukokous OSALLISTUJAT YHT kaupunkisuun.kesk. sivistyskeskus kaupunki, muut muut Jäteohjetyöryhmän kokous Jäteohjetyöryhmän kokous Jäteohjetyöryhmän kokous Jäteohjetyöryhmän kokous KÄYNTIKERTOJA YHTEENSÄ Lisäksi hankkeen projektipäällikkö ja -koordinaattori pitivät yhteensä 13 työpalaveria, joissa suunniteltiin hankkeen toimenpiteitä ja sovittiin niiden toteutuksesta. 3.3 Koulujen ympäristökysely Koulujen ympäristöasioihin liittyvistä tarpeista ja ongelmista oli saatu runsaasti laadullista pohjatietoa vuoden 2003 työsuunnitelman laadinnan yhteydessä. Oli kuitenkin edelleen epäselvää, kuinka laajasti ne koskettivat Lohjan kouluja. Niinpä syyslukukauden 2003 aluksi toteutettiin koulukohtainen ympäristökysely. Kyselyn tarkoituksena oli koota kattavaa tietoa niistä Lohjan koulujen ympäristöasioista, joita hankkeessa oli mahdollisuus edistää. Kyselyssä tiedusteltiin mm. koulun jätehuoltoa, energiansäästöä, retkikohteita sekä internetin käyttömahdollisuuksia koskevia seikkoja. Kaksisivuinen kyselylomake laadittiin yhteistyössä teknisen ja sivistystoimen kanssa ja se lähetettiin rehtoreille opetuspäällikön saatekirjeen kera. Vastaanottajia pyydettiin täyttämään lomake yhdessä koulun opettajien kesken esimerkiksi opettajien kokouksessa ennen koulujen alkua. Kyselyyn vastasivat lähes kaikki koulut (29 / 30 koulua). Kyselyn toteutus oli muuten onnistunut, paitsi ajoitus sattui koulujen kannalta kiireiseen syksyn alkuun, mistä saatiin kritiikkiä. Tulokset julkaistiin pidetyssä Millaista on uusi ympäristöyhteistyö Lohjan kouluissa - tilaisuudessa. Ympäristökyselyn evästäminä hahmoteltiin jatkotoimia 9

10 yhdessä opetustoimen, koulujen, kaupunkisuunnittelukeskuksen ja jätehuoltoyhtiö Rosk n Rollin edustajien kanssa. Koulujen ympäristökyselyn mukaan yli puolet kouluista on nimennyt ympäristövastaavan. Koulujen ympäristöaiheiset hankkeet ovat vaihtelivat sisällöltään erilaisista teemavuosista yhteistyöprojekteihin. Tyypillisintä ympäristöaiheista toimintaa kouluissa olivat luonnossa liikkuminen, siivoustalkoot sekä jätteisiin ja kierrätykseen liittyvä toiminta. Suurin osa kouluista toivoi yhteistyötä Lohjan kaupungin teknisen toimen kanssa. Kiinnostavina yhteistyöalueina pidettiin mm. 1) piha- ja ympäristösuunnittelua, jätteiden lajittelun parantamista ja ympäristönhoitotalkoita ja 2) luokkien siistinä pitoa ja energiansäästökilpailua. Kyselyn muita tuloksia käsitellään energia-, jäte-, vesi- ja pihaotsikkojen alla. Projektikoordinaattori Virpi Sahi esitteli koulujen ympäristökyselyn tuloksia Metsola-salissa lokakuussa Tilaisuuden teemana oli millaista on uusi ympäristöyhteistyö Lohjan kouluissa. Kuva: Juulia Tuominen. 10

11 3.4 Lohjan koulut ja ympäristö verkkosivut Hankkeelle päätettiin perustaa oma verkkosivusto koulujen tarvitseman paikallisen ympäristötiedon jakelemiseksi. Verkkosivuston toimivuutta tiedonvälityskanavana tarkistettiin Koulujen ympäristökyselyssä (2003). Tulos oli verkkosivujen perustamisen kannalta myönteinen, sillä vastanneista 2/3 oli sitä mieltä, että verkkosivujen selailu koulussa on vaivatonta. Vajaassa puolessa kouluista verkkosivujen käyttö opetuksen tukena oli tavallista. Sivuston ideana oli, että opettajat ja oppilaat löytävät yhdestä verkkoosoitteesta helposti Lohjan koulujen jätelajittelu-, energiansäästö-, retkikohde-, ym. ympäristövinkit yhteystietoineen. Verkkosivusto avattiin pidetyssä Millaista on uusi ympäristöyhteistyö Lohjan kouluissa - tilaisuudessa julkaisemalla energia-osio. LOHJAN KOULUT JA YMPÄRISTÖ Keke kouluissa Luontoharrastus Ympäristökasvatus linkit Sykse Ry Sertifiointi Elämän vesi Lohjan koulut ja ympäristö verkkosivun aloitusnäkymä. Kuvan ja grafiikan on laatinut Toni Hägg. 11

12 Lohjan koulut ja ympäristö verkkosivusto löytyy Lohjan kaupungin ympäristönsuojelutoimiston www-valikosta (tilanne ). Sen osoite on ja sisältörunko on seuraava: Energia o Lohjan koulujen energiankäyttö (mihin energiaa kuluu koulussa ja mistä se tulee, koulujen energiankulutus) o Energiansäästö kouluissa (miksi ja kuinka energiaa säästetään koulussa, energiansäästökilpailun 2003 tulokset) o Yhteystiedot ja linkkejä Vesi o Vesi luonnossa (veden kierto, pohjavedet, vesistöt eli pintavedet) o Tarvitsemme ja käytämme vettä (veden käyttö ja säästö, kompostikäymälä) o Puhdas vesi tulee kouluun (vedenottamot, vesijohtoverkosto, kaivo, oman koulun vesi) o Likavesi menee puhdistamolle (viemäröinti, jätevedenpuhdistamot) Jäte: Lohjan koulujen ja päiväkotien jäteohjeet o Miten ehkäisemme jätteen syntyä o Uudelleenkäyttö o Kierrätys jätelajit: biojäte, kirjava/vaalea paperi, aaltopahvi, keräyskartonki, maitotölkit, lasi ja metalli, muovit, ongelmajäte, puru, tietoturvamateriaali järjestäminen: vastuuhenkilöt, jätemäärien tarkkailu, keräysastiat sisäja jätetiloissa Luonto o Lohjan luonnon monimuotoisuus: lehdot, harju, vesistöt o Luontopolut: Pähkinäniemi, Liesaari, Lahokallio, Kisakallio o Luonnonsuojelu Lohjalla Koulut o kartta kouluista Hanke o Hankkeen toiminta (PDF-arkisto: hankkeen tapahtumat, muistiot ja selvitykset) o Linkki emohankkeeseen Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa o Yhteystiedot Palaute Linkkejä ympäristökasvatustahoihin Suomessa 12

13 3.5 Tiedottaminen Hankkeen järjestämistä tilaisuuksista laadittiin säännönmukaisesti sivun mittainen lehdistötiedote, joka toimitettiin paikallisille tiedotusvälineille (Länsi-Uusimaa, Ykkös-Lohja, Iltalohja, YLE Läntinen). YLE Läntinen haastatteli projektikoordinaattoria ja tilaisuuksiin kutsuttuja asiantuntijoita useamman kerran. Lehdissä julkaistiin seuraavia juttuja: Lohjalaiskoulut arvostavat ympäristökasvatusta Ympäristöhanke poiki kouluille nettisivut (Länsi-Uusimaa ) Ympäristökasvatus tehostuu Lohjan kouluissa (iltalohja ) Ympäristökasvatus tehostuu Lohjalla (Ykkös-Lohja ) Miten kestävä kehitys huomioidaan opetussuunitelmissa? (Länsi-Uusimaa , kysymyksiä-palsta) Kestävä kehitys osaksi Lohjan koulujen arkea (Ykkös-Lohja Pullin koulun piha on lasten paratiisi Lähimetsikkö paras leikkiympäristö (Länsi- Uusimaa ) Lohjan Pähkinäniemeen avattiin uusi luontopolku oppilaille on elämys, että mennään metsään (Länsi-Uusimaa ) Pähkinäniemen luontopolku kutsuu (Ykkös-Lohja ) Päiväkodeille ja kouluille jäteohjeet jätehuollon järjestäminen helpottuu Lohjalla (Länsi-Uusimaa ) Projektikoordinaattori kävi esittelemässä hanketta Lohjalla seuraavissa tilaisuuksissa: Lohjan opettajien opetussuunnitelmatilaisuus Lohjan seudun ympäristöklusterin ohjausryhmä Lohjan rehtorien kokous Lohjan yläkoulujen oppilaille hankkeesta ja ympäristönsuojelutoimiston asioista tiedotettiin OmaAika kalenterissa 2-sivuisena ilmoituksena. Kalenteri jaetaan vuosittain ilmaiseksi kaikille Lohjan luokkalaisille. Keväällä 2004 havaittiin myös tarve laatia hanke-esite, joka toteutettiin A4-kokoisena väritulosteena. 3.6 Verkostoituminen muiden hankekuntien kanssa Emohankkeen Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa puitteissa osallistuttiin seuraaviin tapahtumiin (ja osin järjestettiin niitä): Projektikuntien tapaaminen ja paikallisagendapäivät Salossa Projektityöntekijöiden tapaaminen Kouvolassa Kansainvälinen tapaaminen Hämeenlinnassa Kansainvälinen tapaaminen Viron Saaremaalla, Kuresaaressa Hankekuntien tapaaminen Lohjalla Tapaaminen sisälsi Lohjan osahankkeen esittelyä ja sen käyttöä hankearviointi ryhmätyön casena, tutustumisen Tytyrin kaivosmuseoon sekä hankekokouksen. Projektityöntekijöiden lopputapaaminen Hyvinkäällä Ohjausryhmän kokoukset (6 kpl) 13

14 Lohjalla toukokuussa 2004 pidetyn hankekuntien tapaamisen ohjelmaan kuuluivat mm. hankearvioinnin ryhmätyöt sekä tutustuminen Tytyrin kaivosmuseoon. Kuvassa (vas.) Christa Valkama/Kouvola, Jaana Lehtonen/Lohja, Juulia Tuominen/Lahti, Minna Sulander/Hyvinkää, Heli Kanto/Forssa, Sanna Salminen/Salo (takana), Riitta Leviäkangas/Kouvola (edessä), Marjukka Välimaa/Hyvinkää, Susanna Kiijärvi/Hämeenlinna, Tytyrin henkilökunnan edustaja ja Virpi Sahi/Lohja. Mika Ilomäki/Salo puuttuu kuvasta. Kuva: Tytyrin henkilökunnan edustaja. 3.7 Hanketta tukeva muu toiminta Lisäksi hankkeen toimintaan haettiin ideoita osallistumalla seuraaviin tapahtumiin/toimiin: Osallistuminen ja eheä elinympäristö tilaisuus , Uudenmaan ympäristökeskus Opetuskalvot ja taustamateriaalit verkkoon kurssi, syksy 2003 Koulu ympäristövaikuttajana täydennyskoulutuskurssin hahmottelu Ympäristökasvatusseminaari , Helsingin yliopisto/kasvatustieteen laitos Hankkeen lopuksi kaikille kouluille annettiin joululahjaksi ja kiitokseksi Ympäristökasvatuksen käsikirja 3. 3 Hannele Cantell (toim.) 2004: Ympäristökasvatuksen käsikirja. PS-kustannus. 241 s. 14

15 4 Toiminta aihepiireittäin Hankkeen toiminnan painopistealueet määriteltiin yhdessä osallistujien kanssa hankkeen käynnistysvaiheessa. Tärkeiksi kehityskohteiksi havaittiin erityisesti energian ja veden säästö, jätehuollon ja koulupihojen kehittäminen, ympäristöasioiden ja kestävän kehityksen vieminen opetukseen sekä luontoretkeilymahdollisuuksien parantaminen. 4.1 Energia ja vesi Lohjan kaupunki teki loppuvuonna 2000 energiansäästösopimuksen Kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa. Kaupungin tilahallinto on seurannut koulujen energiankulutusta jo useita vuosia. Seurantaa varten lämmön, sähkön ja veden kulutukselle on olemassa omat tunnuslukunsa. Seurannassa eritellään isot ja pienet koulut. Samaan aikaan kun Lohjan koulut ja ympäristö projekti alkoi tammikuussa 2003 Lohjan kaupungin tilahallinto julisti kouluille ja päiväkodeille energiansäästökilpailun. Tilahallinnon kanssa pidetyssä palaverissa todettiin, että Lohjan koulut ja ympäristö - hanke voisi auttaa tilahallintoa lisäämällä koulujen tietoisuutta energiansäästökilpailusta ja energiansäästöstä yleensä. Sovittiin, että tätä varten tilahallinto ja projektikoordinaattori tuottavat yhdessä energia-aiheisen verkkosivuston. Tätä varten kiinteistömestari Kari Koljonen toimitti koordinaattorille energia-aiheista materiaalia, jonka pohjalta energiasivut suunniteltiin. Verkkosivuston energia-osio julkaistiin Samalla julkaistussa koulujen ympäristökyselyn tuloksien mukaan kuusi koulua tiesi sanoa, että opettajien käytössä on Motivan julkaisema koulujen energiansäästökansio seitsemän koulua vastasi, että koulu osallistuu Lohjan kaupungin energiansäästökilpailuun, mutta kymmenen koulua ilmaisi kiinnostuksensa yhteistyöhön teknisen keskuksen kanssa asiassa. 17 vastanneista oli sitä mieltä, että opettajat ja muu henkilökunta tekevät yhteistyötä energian säästämiseksi koulussa 23 vastanneen koulun mielestä opettajat ohjaavat oppilaita säästämään energiaa Hankkeen työsuunnitelmaa laadittaessa oli käynyt ilmi, että opettajat toivovat tietoa Lohjan ympäristöasioista ja siitä miten asiat Lohjalla toimivat mm. vesihuollon osalta. Vesi-aiheinen verkkosivuosio suunniteltiin kesällä Pohjatietoa keräsi ympäristöharjoittelija Maria Nygård ja sivuston rakenteen suunnitteli ja tekstin toimitti projektikoordinaattori Virpi Sahi. Vesihuoltopäällikkö Pentti Laakkonen kommentoi tekstiluonnosta syyskuussa 2004, minkä jälkeen sivusto linkitettiin palvelimelle. Christer Slotte luovutti hankkeen käyttöön vesiaiheisia valokuviaan. 4.2 Jätehuolto Teknisen toimen johto sitoutui tukemaan kouluja jätelajittelun kehittämisessä. Asiaa pohdittiin tarkemmin jolloin sovittiin, että mm. jäteastioiden hankinnasta koululle tuotetaan materiaalia Lohjan koulut ja ympäristö - verkkosivuille. 15

16 Koulujen jätehuollon toimivuutta opetushenkilökunnan näkökulmasta kartoitettiin koulujen ympäristökyselyllä syksyllä Kysymys oli, mitä jätelajeja koulussa lajitellaan ja kuinka lajittelu toimii. Tuloksien mukaan jätelajittelun toimivuus vaihteli paljon riippuen jätelajista. Biojäte lajiteltiin kahdessa kolmesta koulusta ja hyvin lajittelu toimi useimmin niissä kouluissa, joissa on oma ruoanvalmistuskeittiö. Paperi lajiteltiin lähes joka koulussa, mutta verrattuna muihin jätelajeihin siinä mainittiin olevan kaikkein useimmiten kehittämisen varaa. Vaikka 2/3 kouluista lajitteli pahvia, niin lähes puolet vastaajista sanoi siinä olevan kehittämisen varaa. Lasia lajitteli puolet, metallia vajaa puolet ja muovia vain yksi koulu. Ongelmajäte lajiteltiin lähes joka koulussa, mutta useimmat mainitsivat siinä olevan kehittämisen varaa. Useimmat koulut ilmaisivat haluavansa lisää keräysastioita. Ympäristökyselyn julkaisutilaisuudessa jätehuollon kehittäminen herätti runsaasti keskustelua. Samassa yhteydessä havaittiin tarpeelliseksi laatia kouluille omat selkeät jäteohjeet. Koulujen ja päiväkotien jäteohjeiden laatimiseksi perustettiin keväällä 2004 jäteohjetyöryhmä, jossa olivat aktiivisesti mukana tilahallinto (isännöitsijät Raimo Rissanen ja Matti Huuska/Esko Palomäki), ympäristönsuojelutoimisto (ympäristövalvontapäällikkö Jaana Lehtonen/ympäristöinsinööri Hanna Voutilainen) jätehuoltoyhtiö Rosk n Roll (jäteneuvoja Riikka Soikkeli/tiedottaja Maria Linden), Sirkka Sutinen (Voudinpuiston päiväkodin ja pääterveysaseman ympäristöhankkeiden konsultti) ja projektikoordinaattori Virpi Sahi. Lisäksi aloituspalaverissa , jossa työryhmän tehtävä määriteltiin, olivat mukana myös Taina Syrjänen Voudinpuiston päiväkodista, kaupunkisuunnittelukeskuksen hallintopäällikkö Raija Rönkä-Nieminen sekä kiinteistönhoitaja Markku Vuorikoski. Lisäksi Perttilän koulun ympäristövastaava Päivi Varis Perttilän kommentoi työtä sähköpostitse. Jäteohjetyöryhmä yhteensä kokoontui viisi kertaa helmi-lokakuussa 2004 ja sen työn päätavoitteina olivat: Määritellä selkeät pelisäännöt koulu- ja päiväkotikiinteistöjen jätelajittelulle. Pelisäännöillä tarkoitetaan yhteistä sopimusta mm. siitä, milloin lajitteluastioita tarjotaan ja milloin ei ja mitkä ovat tekniset mahdollisuudet jätelajittelun järjestämiseksi. Tuottaa jätelajitteluohjeistus ja toimintamalli jätelajittelun järjestämiseksi kouluille ja päiväkodeille Sijoittaa jäteohjeistus ja siihen liittyvä muu materiaali verkkoon Jäteohjetyöryhmä työsti ohjeiden sisältöä ja näin syntyneen aineiston pohjalta projektikoordinaattori Virpi Sahi suunnitteli verkkosivuston rakenteen sekä toimitti tekstin verkkoasuun. Valmiit jäteohjeet rohkaisevat kouluja ja päiväkoteja vähentämään, uusiokäyttämään ja kierrättämään jätteitään. Ohjeet koskevat biojätettä, kirjavaa ja vaaleaa paperia, aaltopahvia, keräyskartonkia, kartonkitölkkejä, muovia, lasi- ja metallijätettä, ongelmajätettä, purua ja sekajätettä. Ohjeet selkiyttävät erityisesti kierrätyksen pelisääntöjä. Jos kaupungin jätehuoltomääräyksien edellyttämä keräyskynnys ylittyy (esim. papereilla 40 kiloa kuukaudessa), saa kiinteistö oman lajitteluastian kaupunkisuunnittelukeskuksen tilapalvelusta. Halutessaan koulu tai päiväkoti voi järjestää pienien jätemäärien kierrätyksen omatoimisesti. Rinnakkain jäteohjetyöryhmän työskentelyn kanssa Lohjan kaupungin ympäristönsuojelutoimisto kartoitti toukokuussa 2004 Lohjan koulujen jätehuollon 16

17 nykytilaa. Koulujen jätekartoituksen toteutti ympäristöharjoittelija Harri Mulari, joka opiskelee Turun ammattikorkeakoulussa ympäristösuunnittelijaksi. Jäteohjetyöryhmäläisiä osallistui myös Mularin työn ohjaamiseen. Jäte-teemaan keskittyvä Lohjan koulujen ja päiväkotien jäteiltapäivä pidettiin Puu-Anttilassa. Tilaisuudessa julkaistiin jäteohjeiden kokeiluversio ja koulujen jätekartoituksen raportti. Osallistujilla oli sekä mahdollisuus tutustua ohjeluonnokseen että kommentoida sitä jatkokehittelyä ajatellen. Jäteohjetyöryhmä käsitteli saadun palautteen viimeisessä kokouksessaan ja verkkoon vietyä ohjeistusta päivitettiin tarpeellisin osin. Isännöitsijä Raimo Rissanen puhui jäteohjeiden merkityksestä tilahallinnon kannalta jäteiltapäivässä lokakuussa Ympäristöharjoittelija Harri Mulari ja ympäristövalvontapäällikkö Jaana Lehtonen esittelivät jätekartoitusta. Kuvat: Hanna Voutilainen 4.3 Koulupihat Koulujen ympäristökyselyn mukaan kouluille kiinnostavimpia yhteistyöalueina teknisen toimen suuntaan olivat piha- ja ympäristösuunnittelu sekä ympäristönhoitotalkoot (jätteiden lajittelun parantamisen ohella). Piha- ja ympäristösuunnitteluyhteistyötä toivoi peräti 25 koulua ja ympäristönhoitotalkoisiin liittyvää yhteistyötä 22 koulua. Myös tekninen toimi oli keväällä ilmaissut kiinnostuksensa yhteistyöhön. Millaista on uusi ympäristöyhteistyö Lohjan kouluissa tilaisuudessa sovittiin, että hanke ryhtyy valmistelemaan koulujen piha- ja ympäristösuunnitteluyhteistyötä. Koulupihojen kehittämiseksi järjestettiin Koulujen pihaforum Sen sisältöä suunniteltiin yhdessä Lohjan kaupunkisuunnittelukeskuksen puistopuolen kanssa (neuvottelut ). Pihaforumissa lohjalaisia rehtoreita ja opettajia sekä kaupunkisuunnittelukeskuksen edustajia kokoontui koulujen piha- ja ympäristösuunnitteluteeman ääreen. Kaupunkisuunnittelukeskuksen edustajat esittelivät koulujen piha- ja ympäristösuunnittelua ja samalla pohdittiin, kuinka sitä voisi kehittää kaupunkisuunnittelukeskuksen ja koulujen yhteistyönä. Tilaisuuden avauksena kaupungin tilahallintopäällikkö Jorma Kaasinen esitti 17

18 näkemyksiä koulupihojen suunnittelun kehittämisestä. Lapsiystävällisestä koulupihasta luennoi ympäristöpsykologi Marketta Kyttä Teknillisestä korkeakoulusta. Lohjan koulupihojen suunnittelua ja toteutusta käsiteltiin teemoittain alustuksin ja keskusteluin. Kaupunginarkkitehti Katariina Haigh esitteli Lohjan kulttuurikeskusta- suunnitelmaa esimerkkinä yleissuunnittelusta. Kaupunginpuutarhuri Markku Hakalahti puhui koulujen pihasuunnittelun arjesta. Rehtori Markku Heinonen kertoi kuinka pihapuiden istutusta ja pellavankasvatusta on toteutettu Pullin koulussa yhdessä oppilaitten kanssa. Lisäksi pihaforumissa keskusteltiin sekä esitettiin runsaasti kehittämisehdotuksia. Koulujen pihaforum puolipyöreän pöytänsä ääressä huhtikuussa 2004 Puu-Anttilassa. Pihaforumissa puitiin sekä vanhojen koulupihojen kehittämiseen että uusien suunnitteluun liittyviä tarpeita. Etualalla ympäristöpsykologi Marketta Kyttä ja tilahallintopäällikkö Jorma Kaasinen. Kuva: Virpi Sahi 4.4 Kestävä kehitys opetussuunnitelmiin Opetushallituksen vuonna 2004 hyväksymät opetussuunnitelmien perusteet sisältävät aihekokonaisuuksia, jotka tulee sisällyttää läpäisevästi kaikkiin oppiaineisiin. Yksi aihekokonaisuuksista on Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta (lukiossa kestävä kehitys ). Opetukseen tulee liittää seuraavat sisällöt: ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa 18

19 ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintatavoissa, tuotteen elinkaari oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta Millaista on uusi ympäristöyhteistyö Lohjan kouluissa tilaisuudessa kirjattiin ehdotus strategisen tason keskustelun järjestämiseksi siitä, mitä kestävä kehitys tarkoittaa Lohjan koulujen opetussuunnitelmissa käytännössä. Kestävä kehitys Lohjan koulujen opetussuunnitelmiin tilaisuus pidettiin Tilaisuus suunniteltiin yhdessä sivistystoimen edustajien kanssa (opetuspäällikkö Jouni Häkkinen ja ohjaava opettaja Marjo-Riitta Salmela) ja sen tarkoituksena oli etsiä yhteistä näkemystä siitä, miten kestävä kehitys saadaan mukaan Lohjan kaupungin koulujen opetussuunnitelmiin. Tarkoituksena oli löytää uusia eväitä ja puhtia koulujen oman toiminnan suunnitteluun sekä pohtia, millaista työnjakoa ja voimavaroja kestävän kehityksen ja ympäristökasvatuksen toteuttaminen edellyttää kouluilta ja opetustoimelta. Lohjan kaupungin strategia: Kestävä kehitys KESTÄVÄ KEHITYS OPETUSSUUNNITELMIIN Lohjan sivistystoimen strategia Kestävä kehitys Lohjan opetustoimi koulutoimen opetussuunnitelma Tavoitteet, resurssointi, arviointi Lohjan koulujen opetussuunnitelmat Koulukohtaiset tavoitteet, resurssit ja toimenpiteet Opetushallitus Opetussuunnitelmien perusteet Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta; lukiossa kestävä kehitys Kestävä kehitys opetussuunnitelmiin tilaisuuden viitekehys kaaviokuvana. Kuva: Virpi Sahi Tilaisuuden avauspuheenvuorossa sivistysjohtaja Bror Algren kertoi, mitä merkitsee kestävä kehitys osana sivistystoimen strategiaa. Aiheesta jatkoivat paikalle kutsutut ympäristökasvatuksen asiantuntijat. Opetusneuvos Marja-Leena Loukola Opetushallituksesta kertoi, mitä kestävä kehitys tarkoittaa opetussuunnitelmatyössä ja ympäristökasvattaja Kirsi Verkka puhui ympäristökasvatuksesta koulun arjessa. Asiantuntijoiden evästyksen jälkeen ohjelmassa oli työskentelyä. Ryhmien tehtävänä oli pohtia, miten ympäristöasiat tulevat menestyksekkäästi liitetyiksi Lohjan koulujen opetussuunnitelmiin ja koulun arkeen vuoteen 2010 mennessä. 19

20 Ryhmätyöskentelyä Kestävä kehitys Lohjan koulujen opetussuunnitelmiin - tilaisuudessa huhtikuussa Kuvassa (vas.) Ristin koulun rehtori Markku Saarinen, Perttilän koulun opettaja ja ympäristövastaava Päivi Varis, ympäristökasvattaja Kirsi Verkka sekä Leena Rahkila. Kuva: Virpi Sahi 4.5 Luonto Koulujen ympäristökyselyn (2003) mukaan luontoretkikohteista suosituimpia olivat Lohjanharju, Liessaari, Pähkinäniemi ja Karkali sekä lukuisat kutakin koulua lähellä olevat kohteet. Muista retkikohteista useimmin mainittiin Lohjan museo, kirkko sekä Munkkaan jäteasema. Retkikohteen valinnassa läheinen sijainti koettiin tärkeäksi, sillä kuljetusmäärärahojen niukkuus hankaloitti retkien järjestämistä. Luontokoulua pidettiin yleisesti hyvänä ajatuksena ja sen suhteen esitettiin runsaasti erilaisia toiveita. Hankkeen puitteissa Lohjan kaupungin ympäristönsuojelutoimisto saattoi päätökseen muutaman keskeneräisen luontopolkuprojektin ja julkisti ne näyttävästi. Merkittävin näistä oli Pähkinäniemen luontopolun avaaminen Pähkinäniemi on Lohjan seudun upeimpia lehtoja ja se on sijaintinsa vuoksi vanhastaan suosittu retkikohde. Luontopolku koostuu 16 rastista, jotka löytyvät maastosta noin 1,2 km pitkän reitin varrelta. Uutta Pähkinäniemen luontopolussa on se, että rastit on merkitty maastoon numeroiduilla tolpilla. Rastien esittelytekstit ja kuvat sekä kartta löytyvät verkkosivuilta. Opastemateriaalin julkaisu verkkosivuilla mahdollistaa aiempaa laajempien esittelytekstien julkaisemisen esim. opetuskäyttöä varten. Avajaistilaisuudessa Risto Murto kertoi Pähkinäniemen luonnon merkityksestä, minkä jälkeen polun suunnittelija Soili Vuorinen opasti vieraita luontopolulla. Kierroksen jälkeen siirryttiin Kässäntalolle jatkoille. Samalla esiteltiin Lohjan koulut ja ympäristö - verkkosivujen tuore luonto-osio, josta Lohjan luontopolkutarjonta löytyy vaivatta. 20

Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005. EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046

Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005. EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046 Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005 EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046 Forssa Hämeenlinna Lohja Lahti Hyvinkää Salo Kouvola Märjamaa Viljandi

Lisätiedot

LOHJAN KOULUT JA YMPÄRISTÖ HANKKEEN PÄÄTÖSSEMINAARI

LOHJAN KOULUT JA YMPÄRISTÖ HANKKEEN PÄÄTÖSSEMINAARI EU Interreg IIIA CG13046 sivu 1 (11) Lohjan koulut ja ympäristö Muistio 14.12.2004 LOHJAN KOULUT JA YMPÄRISTÖ HANKKEEN PÄÄTÖSSEMINAARI Aika tiistaina 30.11.2004 kello 12.30-17.00 Paikka Läsnä Metsola-sali,

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS LOHJAN KOULUJEN OPETUSSUUNNITELMIIN

KESTÄVÄ KEHITYS LOHJAN KOULUJEN OPETUSSUUNNITELMIIN KESTÄVÄ KEHITYS LOHJAN KOULUJEN OPETUSSUUNNITELMIIN Aika Tiistai 6.4.2004 klo 14 17 Paikka Puu-Anttilan juhlasali, Lohja Läsnä Bror Ahlgrén, sivistysjohtaja (poistui klo 14.30) Lohja/sivistyskeskus Pirjo

Lisätiedot

2 Lohjan koulujen ympäristökyselyn 2003 tulokset ja keskustelu toimenpiteistä

2 Lohjan koulujen ympäristökyselyn 2003 tulokset ja keskustelu toimenpiteistä EU Interreg IIIA CG13046 MUISTIO sivu 1 (6) MILLAISTA ON UUSI YMPÄRISTÖYHTEISTYÖ LOHJAN KOULUISSA Aika Tiistai 21.10.2003 klo 14 17 Paikka Läsnä Metsola-sali, Lohja 26 hlöä, ks. osallistujalista muistion

Lisätiedot

LOHJAN KOULUJEN YMPÄRISTÖKYSELY 2003

LOHJAN KOULUJEN YMPÄRISTÖKYSELY 2003 EU Intererreg IIIA CG 13046 LOHJAN KOULUJEN YMPÄRISTÖKYSELY 2003 Raportti, lokakuu 2003 / Virpi Sahi Sisällysluettelo 1 Johdanto...2 2 Kyselyn toteuttaminen...2 2.1 Kyselyn lähetys ja vastaaminen...2 2.2

Lisätiedot

Monta päätä on parempi kuin yksi

Monta päätä on parempi kuin yksi Monta päätä on parempi kuin yksi Case: 4V-hanke ja verkostotyöllä yhdessä toteutettu valtakunnallinen Keke Päiväkodissa -ohjelma Tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikuntakäytäntöihin -seminaari 27.1.2012

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN. 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010

HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN. 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010 HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010 AIHE JA ESITELMÄN RAKENNE Tutkimuskysymys: syntyykö kuntatasolla euromääräisiä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kestävä kehitys - Hyvä ympäristö ja hyvä elämä - seminaari 29.8.2012 Sari Kemppainen, HSY:n jätehuolto 30.8.2012 HSY Helsingin

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on Foundation

Lisätiedot

Lohjan OPS2016- prosessi

Lohjan OPS2016- prosessi Lohjan OPS2016- prosessi Lukuvuosi 2012-2013 lokakuu Sivistysjohtaja asettaa opetussuunnitelman ohjausryhmän, ohjausryhmä aloittaa työnsä Sivistysjohtaja, ohjausryhmän jäsenet Sähköinen Google Drive alusta

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools - ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Julkisen sektorin energiatehokkuusseminaari 25.4.2013 Satu Pääkkönen Mikä on Etevästi ELYssä -ohjelma? Uudenmaan ELYn ympäristöohjelma, johon on integroitu

Lisätiedot

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian päivä III 27.10.2014 Asikkala Petra Korkiakoski, HAMK Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Esityksen sisältö Kestävän

Lisätiedot

2. VIESTINTÄRYHMÄ JA KREODIN TOIMITUSKUNTA 2013 2014. AMKIT-konsortio on päättänyt 9.1.2013 viestintäryhmän ja Kreodin toimituskunnan kokoonpanosta.

2. VIESTINTÄRYHMÄ JA KREODIN TOIMITUSKUNTA 2013 2014. AMKIT-konsortio on päättänyt 9.1.2013 viestintäryhmän ja Kreodin toimituskunnan kokoonpanosta. AMKIT-KONSORTIO MUISTIO Viestintäryhmä ja Kreodin toimituskunta 29.1.2013 AIKA 14.1.2013 klo 10.10-15 PAIKKA Tikkurila, Ratatie 22, tila A406 Kutsutut Hanna Lahtinen, pj Hanna-Riina Aho, etäyhteydellä,

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Anna Sjövall Ympäristöasiantuntija Vantaan ympäristökeskus 29.10.2013 Mitä ekotukitoiminta on? Ekotukitoiminta

Lisätiedot

Nova Schola Finlandia - Ajatuspaja 2

Nova Schola Finlandia - Ajatuspaja 2 Nova Schola Finlandia - Ajatuspaja 2 Kuntatalolla 20.1.2015 TERVETULOA! HUOM! Prezi-esitys teemasta Opetussuunnitelma ja teknologia: https://prezi.com/qzxphywa3a_q/opetussuunnitelmaja-teknologia/ klo 9:30

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2 1 (5) Päivämäärä: 17.11.2008 Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola Toimintamallin kehittäminen työssäoppimisen ajantasaiseen,

Lisätiedot

eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS

eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 http://www.oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Blogi

Lisätiedot

Hallituksen kokous 1/2012

Hallituksen kokous 1/2012 Turun seudun musiikkiopiston kannatusyhdistys- Understödsföreningen för Åbonejdens musikinstitut Mestarinkatu 2, 20810 Turku Hallituksen kokous 1/2012 Aika: Lauantaina 14.1.2012 9.00 19.30 Paikka: Risteily

Lisätiedot

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät.

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Rajattomasti kestävä kehitys

Rajattomasti kestävä kehitys Rajattomasti kestävä kehitys Maailmankansalainen ja media Raimo Salo Maahanmuuttajien opetuksen koordinaattori Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Kohderyhmä Valmistavan opetuksen

Lisätiedot

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU VEIKKOLAN KOULUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAA Arttu 5D KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools ohjelmaa Idea sai alkunsa Tanskassa 1990

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 Kestävän kehityksen asiantuntijaseminaari Leena Saloheimo 17.4.2015 VASTAAJAT, edustavuus - vastaajia 117 (*) osa vastasi

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Fiksu Ammattilainen YLEINEN YMPÄRISTÖTIETOUS Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Ryhmän jäsenet: Kartoituspäivämäärä ja aika: Täytä lomake jokaisessa kohteessa kun saat tiedot selville.

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU OPETUSTYÖRYHMÄ MUISTIO 2/2013 14.3.2014

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU OPETUSTYÖRYHMÄ MUISTIO 2/2013 14.3.2014 Aika: 14.3.2014 klo 12.30-13.59 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A. 2 krs. Osallistujat: Pia Kola-Torvinen kasvatus- ja opetuspäällikkö Tampere Jorma Suonio tuotantojohtaja Tampere Leena Pöntynen

Lisätiedot

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM TERVETULOA! Ohjelma: sivu 1/2 Klo 10.00 10.10 Päivän avaus Heidi Gerdt, erikoissuunnittelija

Lisätiedot

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä Sisältö Pilotin aikataulu ja toimijat Pilotin tavoitteet ja kohderyhmä Pilotin sisältö

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Opastetilaisuus 8.10.2014. Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto

Opastetilaisuus 8.10.2014. Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto Opastetilaisuus 8.10.2014 Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto Teijon kansallispuistosta kasvun eväät hanke 2014-2015 Opastetilaisuuden yhteenveto 8.10.2014 Tilaisuudessa keskusteltiin saavutettavuudesta

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

- Karhukuntatoimikunta: pöytäkirja 1/2010-1/5

- Karhukuntatoimikunta: pöytäkirja 1/2010-1/5 1/5 KARHUKUNTATOIMIKUNTA: PÖYTÄKIRJA 1/2010 Paikka: Porin kaupungintalo, KH:n huone (1. krs.) Aika: 17.2.2010, klo 12.16-13.45 Läsnä: Luukkonen, Aino-Maija (X) Marttila, Ilmo ( ) Pitkänen, Pasi (X) ( )

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

Kysely MAL-verkoston jäsenseuduille v. 2014 toiminnan sisällöiksi. (22.11.2013 ja uusinta 5.12.2013)

Kysely MAL-verkoston jäsenseuduille v. 2014 toiminnan sisällöiksi. (22.11.2013 ja uusinta 5.12.2013) Kysely MAL-verkoston jäsenseuduille v. 2014 toiminnan sisällöiksi (22.11.2013 ja uusinta 5.12.2013) MAL-VERKOSTON KYSELY JÄSENSEUDUILLE VUODEN 2014 PAINOPISTEISTÄ MAL-verkoston v. 2014 toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Koulut ja päiväkodit ympäristökasvattamaan!

Koulut ja päiväkodit ympäristökasvattamaan! Koulut ja päiväkodit ympäristökasvattamaan! Suunnitelma kestävän kehityksen kasvatuksen strategioiden toteuttamiseksi päiväkodeissa, koulussa ja oppilaitoksissa Keski-Suomessa Keski-Suomen ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Hankkeen tapahtumat Matti Pihkala 15.6.2010

Hankkeen tapahtumat Matti Pihkala 15.6.2010 Hankkeen tapahtumat Alussa oli suo, kuokka ja. . vuorovaikutuksen puute Paradoksimme Suuri osa henkilökuntaamme on asiakas/potilastyössään vuorovaikutuksen ammattilaisia ja silti Kalliolan sisällä henkilökunnan

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

Ympäristökoulu Polku palvelee

Ympäristökoulu Polku palvelee Ympäristökoulu Polku palvelee Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhteisö. Toiminnan tavoitteena on elinympäristön parantaminen

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Sini Veuro Projektisihteeri Kansalaisjärjestöjen kierrätysliike 17.04.2008 Kepeää Elämää! seminaari Kierrätysliike Kansalaisjärjestöjen

Lisätiedot

Turvallisuustietolaatikko verkossa

Turvallisuustietolaatikko verkossa Turvallisuustietolaatikko verkossa TURVALLISEMPI HUOMINEN Valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun Seminaari Hyvinkäällä 22.-23.1.2013 Jarno Kivistö paloinsinööri Taustaa hankkeelle Sisäasiainministeriö

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä, HSY Seututieto Esityksen sisältö HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Julia 2030 hanke lyhyesti Ekotukihenkilötoiminta avain käyttäjätottumusten

Lisätiedot

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla

Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen tuen keskus - 2008 Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmatyön tuki -koulutuskokonaisuus

OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmatyön tuki -koulutuskokonaisuus KUTSU PU 1802B 11.9.2013 OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmatyön tuki -koulutuskokonaisuus Arvoisa vastaanottaja Opetussuunnitelmatyö lähestyy! Tule keskustelemaan, hakemaan uutta tietoa ja hyviä

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014 Vesihuollon kehittäminen ja ohjaaminen -projekti Vesihuolto 2015 Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen Projektin tausta Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014» Lain 5 :stä poistui velvollisuus laatia

Lisätiedot

Yllättävän hyvä kirjasto!

Yllättävän hyvä kirjasto! Yllättävän hyvä kirjasto! Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden yleisten kirjastojen laatuprosessi Hanna Kaisti Kirjastopäivät 28.11.2013 Hanke-esittely Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKASVATUKSEN KÄSIKIRJA

YMPÄRISTÖKASVATUKSEN KÄSIKIRJA YMPÄRISTÖKASVATUKSEN KÄSIKIRJA Kustantajan yhteystiedot PS-kustannus PL 303 Aatoksenkatu 8 E 40101 Jyväskylä 40720 Jyväskylä Asiakaspalvelu puhelin: (014) 678 709 faksi: (014) 678 719 Internet: www.ps-kustannus.fi

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot