LOHJAN KOULUT JA YMPÄRISTÖ HANKE

Transkriptio

1 EU Interreg IIIA CG13046 Ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa LOHJAN KOULUT JA YMPÄRISTÖ HANKE Loppuraportti Virpi Sahi LOHJAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA, JULKAISU 3 / 2005

2 YHTEYSTIEDOT Lohjan koulut ja ympäristö verkkosivusto: Ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa verkkosivusto: Lohjan kaupungin ympäristönsuojelutoimisto Käyntiosoite: Kaupunkisuunnittelukeskus, kaupungintalo Monkolan 2. krs (Karstuntie 4) Postiosoite: PL 71, Lohja Puhelin (vaihde): , fax Verkkosivut: Sähköposti: Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Länsi-Uusimaa Osoite: Kalevankatu 4, 3 krs., Lohja Puhelin (vaihde): , fax: Verkkosivut: Sähköposti: etunimi.sukunimi@helsinki.fi Sahi, V. Lohjan koulut ja ympäristö hanke Loppuraportti. Lohjan ympäristölautakunta, julkaisu 3/ s. + 4 liites. Lohjan ympäristölautakunta 2005 ISSN ISBN Uudenmaan toimistotekniikka Oy, Lohja

3 Sisällysluettelo ALKUSANAT...4 TIIVISTELMÄ JOHDANTO HANKKEEN TAVOITTEET JA RAJAUS TOIMINNAN MUODOT VERKOSTON KOKOAMINEN JA TYÖSUUNNITELMAN TÄSMENTÄMINEN TILAISUUDET, NEUVOTTELUT JA MUU TYÖSKENTELY KOULUJEN YMPÄRISTÖKYSELY LOHJAN KOULUT JA YMPÄRISTÖ VERKKOSIVUT TIEDOTTAMINEN VERKOSTOITUMINEN MUIDEN HANKEKUNTIEN KANSSA HANKETTA TUKEVA MUU TOIMINTA TOIMINTA AIHEPIIREITTÄIN ENERGIA JA VESI JÄTEHUOLTO KOULUPIHAT KESTÄVÄ KEHITYS OPETUSSUUNNITELMIIN LUONTO AIHEPIIRIEN YHTEENVETO PÄÄTÖSSEMINAARISSA HANKKEEN RESURSSIT JA TYÖNJAKO ARVIOINTIA TARPEET JATKOTYÖLLE YLLÄPITO: KOULUPIHAT, JÄTEHUOLTO, ENERGIA JA VESI OPETUS SUUNNITTELU JA ORGANISOINTI...30 LIITTEET...32 LIITE 2: PÄÄTÖSSEMINAARISSA KOOTTU PALAUTE HANKKEESTA...32 LIITE 1: HANKKEEN TAVOITTEIDEN JA TOIMENPITEIDEN KOHTAAVUUS SEKÄ TULOKSET

4 Alkusanat Ympäristökysymykset koskettavat tavalla tai toisella kaikkia toimijoita ja toimialoja. Ympäristönsuojelun edistämiseksi Lohjan kaupungin ympäristönsuojelutoimisto haluaa ylläpitää vuoropuhelua mahdollisimman monien tahojen kanssa. Lohjan koulut ja ympäristö hankkeen myötä ympäristönsuojelutoimisto on halunnut tarjota kouluille aiempaa paremmat edellytykset lasten ja nuorten parissa tehtävään ympäristökasvatustyöhön. Meille hankkeen vetäjille kokemus on ollut inspiroiva ja uusia yhteistyösuhteita avaava. Olemme saaneet monipuolisen käsityksen koulujen ympäristökasvatustyön haasteista ja kokeneet lukuisia oivalluksen ja yhteisymmärryksen hetkiä etsiessämme käyttökelpoisia ratkaisuja havaittuihin ongelmiin yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Lämpimät kiitokset kaikille toimintaan osallistuneille ja sitä suunnitelleille henkilöille ja tahoille! Suurkiitos myös niille henkilöille sekä sivistys- että kaupunkisuunnittelukeskuksessa, jotka lukivat ja kommentoivat tätä raporttia sen luonnosvaiheessa. Koulujen piha- ja jäteasioiden herättämän innostuksen perusteella näyttää lupaavasti siltä, että hyvin alkanut yhteistyö koulujen ja kaupunkisuunnittelukeskuksen välillä jatkuu hankkeen päätyttyäkin. Toivomme sydämestämme iloa ja menestystä kaikkiin jatkotoimiin Lohjan koulujen ja myös päiväkotien ympäristöasioiden kehittämiseksi! Lohjalla 30. maaliskuuta 2005 Jaana Lehtonen ympäristövalvontapäällikkö Lohjan kaupunki Virpi Sahi suunnittelija Helsingin yliopisto Virpi ja Jaana Pähkinäniemen kalliolla luontopolun avajaisissa syyskuussa Kuva: Risto Murto. 4

5 Tiivistelmä Lohjan koulut ja ympäristö hanke toteutettiin vuosina Sen päätavoitteena oli käynnistää kaupungin viranomaisten systemaattinen yhteistyö koulujen ympäristöasioiden kehittämiseksi sekä tuoda paikallista ympäristötietoa opettajien ja oppilaiden käyttöön. Hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Sovittiin tavoitteista yhdessä kaupunginjohdon sekä teknisen- ympäristö- ja sivistystoimen johdon kanssa ja tarkennettiin hankkeen sisältöä yhdessä Lohjan opettajien kanssa 2. Toteutettiin koulukohtainen ympäristökysely opetushenkilökunnalle 3. Luotiin Lohjan koulut ja ympäristö verkkosivut, joilla julkaistiin mm. koulujen ja päiväkotien jäteohjeet sekä tietoa luontopoluista ja energian- ja veden säästöstä. 4. Järjestettiin tilaisuuksia, joissa työstettiin hankkeen teemoja osallistavin menetelmin, kuultiin asiantuntijoita ja julkaistiin hankkeen väli- ja lopputuloksia: Millaista on uusi ympäristöyhteistyö Lohjan kouluissa tilaisuus Lohjan koulujen ja päiväkotien yhteisten jäteohjeiden laadinnan aloituskokous Mitä on kestävä kehitys Lohjan koulujen opetussuunnitelmissa Koulujen pihaforum Pähkinäniemen luontopolun avajaiset Koulujen ja päiväkotien jäteiltapäivä Päätösseminaari 5. Tiedotettiin hankkeesta paikallisille tiedotusvälineille sekä esiteltiin hanketta paikallisissa ja valtakunnallisissa tilaisuuksissa. Hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin osallistui monipuolisesti henkilöstöä mm. kaupungin opetustoimesta, tilahallinnosta, puistopuolelta sekä ruoka- ja siivouspalveluista ja kaikkiaan käyntikertoja kertyi 181. Lisäksi järjestettiin lisäksi lukuisia kokouksia ja neuvotteluja yhteistyötahojen kanssa. Esimerkiksi jäteohjeet luotiin jäteohjetyöryhmässä. Hanke loi uutta yhteistyö- ja keskustelukulttuuria Lohjan kaupungin sisällä. Osallistujat kiittivät erityisesti sitä, että koulujen ympäristöasioiden kehittämiseksi luotiin hallintokuntien rajat ylittävä keskustelufoorumi. Näin yhdessä aloittaa ratkaisemaan konkreettisia ja ajankohtaisia mutta samalla laajaa yhteistyötä edellyttäviä kysymyksiä. Kaupungin johdon mukaan tällainen toimintakulttuuri on tulevaisuudessa välttämätön useilla kaupungin toimialoilla. Hankkeen toteutuksesta ja resurssoinnista vastasi Lohjan kaupungin ympäristönsuojelutoimisto. Koordinaattorina toimi Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Länsi-Uusimaa. Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin , josta EU - rahoituksen osuus oli ja kaupungin omarahoitusosuus Hanke toteutettiin osana seitsemän kunnan yhteistä EU-Interreg IIIA - hanketta nimeltä Ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa. Hanke sisälsi myös tutustumiskäyntejä ja yhteistyötä muiden kuntien kanssa. 5

6 1 Johdanto Lohjan kaupungin ympäristönsuojelutoimisto osallistui vuosina EU Interreghankkeeseen Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa, jota rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Hämeen ympäristökeskus. Lohjan lisäksi hankkeessa ovat olleet mukana Hyvinkää, Salo, Forssa, Hämeenlinnan seudun kuntayhtymä 1, Kouvolan seudun kuntayhtymä 2 sekä hanketta koordinoiva Lahti. Virosta mukana ovat olleet Narva, Märjamaa ja Viljandi, Kuresaare ja Tallinna. Hankkeen tavoitteena on ollut tehostaa kestävän kehityksen hyvien käytäntöjen leviämistä viranomaisten ja kansalaisten verkostoissa. Lohjalla painopisteeksi valittiin hankkeen suunnitteluvaiheessa kuntalaisten ja järjestöjen aktivoiminen sekä Lohjan seudun ympäristöklusterissa tehdystä yritysyhteistyöstä tiedottaminen. Ideana oli jatkaa ja laajentaa Lohjan seudun ympäristöklusterin puitteissa aloitettua koulujen kanssa tehtävää ympäristöyhteistyötä. Lisäksi haluttiin tukea Lohjan kaupungin strategian ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojelutoimiston yhteistyömallin toimeenpanoa. Jatkosuunnitteluvaiheessa Lohjan osahanke rajattiin koskemaan koulujen ympäristöasioita ja nimeksi vakiintui Lohjan koulut ja ympäristö. Se toteutettiin vuosina Lohjan kouluissa on jo aiemmin tehty sekä ympäristöohjelma- ja ympäristökasvatustyötä: Biologian ja maantieteen opetuskohteet Lohjan kunnan alueella (Christer Slotten laatima materiaalipaketti 1984) Ohjaava ympäristökasvatusopettaja Harjun koulun ympäristöohjelma (Päivi Oravan opinnäyte 2002) Lohjan seudun ympäristöklusterin järjestämä toiminta: o Millaista on ympäristökasvatus ja kestävä kehitys kouluissa keskustelu- ja ideointitilaisuus o Koulutuspäivä koulujen ympäristöohjelman laatimiseksi o Luonto ja Ympäristö Kansio Lohjan 1500 oppilaalle ala-asteen luokalla Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry:n järjestämä lintuvisa 2002 Kunnollisten voimavarojen puutteessa koulujen ympäristökasvatustyö oli jäänyt kuitenkin melko hajanaiseksi. Lohjalaisten opettajien mukaan ympäristöasioiden mukanaoloa opetuksessa ja koulujen arjessa estävät varsinkin ympäristöasiantuntemuksen vähäisyys, ympäristösuunnitelman ja yhteissuunnittelun puute sekä ajan niukkuus (keskustelu- ja ideointitilaisuus ). Tämän hankkeen avulla on pyritty tuomaan helpotusta ainakin osaan näistä ongelmista. 1 Hämeenlinna, Hattula, Hauho, Kalvola ja Renko 2 Kouvola, Iitti, Anjalankosti, Elimäki, Jaala, Kuusankoski ja Valkeala 6

7 2 Hankkeen tavoitteet ja rajaus Lohjan koulut ja ympäristö -hankkeen tavoitteena vuosille olivat 1) Käynnistää kaupungin viranomaisten systemaattinen yhteistyö, joka mahdollistaa ympäristöohjelma- ja ympäristökasvatustyön Lohjan kouluissa 2) Tuoda paikallista ympäristötietoa opettajien ja muiden koulujen viranhaltijoiden, oppilaiden ja kansalaisten käyttöön. 3) Rakentaa säännöllinen ja toimiva yhteistyö ympäristönsuojelutoimiston, sivistyskeskuksen ja teknisen toimen sekä koulumaailman kautta tavoitettavien kansalaisten ja yhdistyksien välille. 4) Verkostoitua muiden kuntien kanssa kestävän kehityksen hyvien käytäntöjen levittämiseksi Hankkeessa tuotettava ympäristötieto rajattiin seuraavin periaattein: Yleinen tieto Opettaminen Ympäristökasvatuksen menetelmät ja sisältö Opetusympäristö, puitteet ja materiaalit Yleistä tietoa ympäristöasioista Paikallinen tieto Ympäristökasvatuksen menetelmien ja sisällön ideointia/ohjausta Lohjan opettajille Lohjalaista ympäristö- ja luontotietoa sekä tietoa retkimahdollisuuksia 3 Toiminnan muodot 3.1 Verkoston kokoaminen ja työsuunnitelman täsmentäminen Hankkeen käynnistämiseksi oli ensimmäiseksi koottava osallistujien verkosto sekä konkretisoitava tavoitteita ja täsmennettävä työsuunnitelmaa heidän kanssaan. Hankkeen työsuunnitelman kirjoituksessa suurena apuna oli Mäntynummen koulun biologian ja maantiedon opettaja Pirjo Piesala, joka oli toiminut Lohjan koulujen ohjaavana ympäristökasvatuksen opettajana vuosina Hänen näkemyksiään kuultiin kahdessa palaverissa työsuunnitelman laadintavaiheessa. Hankkeen tavoitteita ja sisältöä konkretisoitiin yhdessä kaupunginjohdon, teknisen toimen ja sivistystoimen johdon kanssa Osapuolet pitivät hanketta tarpeellisena ja tekninen toimi ilmoitti halukkuutensa yhteistyöhön hankkeen kanssa seuraavilla alueilla: 7

8 energiansäästö jätehuolto (mm. lajittelun kehittäminen) tila- ja ympäristösuunnittelu yhteistyössä mahdolliset ympäristön hoitotalkoot Kun strategisen tason neuvottelut oli käyty, sisältöjä täsmennettiin myös yhdessä Lohjan koulujen opettajien (ympäristövastaavien) kanssa Tilaisuudessa oli edustettuna noin puolet Lohjan kouluista, yhteensä 14 opettajaa. Osallistujilta kerättiin näkemyksiä mm. jätteiden lajittelun esteistä, energiansäästökilpailun järjestämisestä, luonto-opetuskohteisiin liittyvistä tarpeista sekä Lohjan ympäristön tila raportin käytöstä. 3.2 Tilaisuudet, neuvottelut ja muu työskentely Hankkeen keskeisenä toimintatapana oli tilaisuuksien järjestäminen osallistujien ehdottamista teemoista. Teemat olivat usein poikkihallinnollisia. Tilaisuuksissa suosittiin osallistavia työtapoja ja puheenjohdettua keskustelua ja pyrkimyksenä olivat konkreettiset johtopäätökset tulevasta yhteistyöstä. Tilaisuudet dokumentoitiin muistioiksi ja niistä tiedotettiin. TAPAHTUMA/TILAISUUS OSALLISTUJAT Hankkeen esittely- ja neuvonpitotilaisuus opettajien kanssa Millaista on uusi ympäristöyhteistyö Lohjan kouluissa tilaisuus Kestävä kehitys opetussuunnitelmiin tilaisuus YHT kaupunkisuun.kesk. sivistyskeskus kaupunki, muut muut Koulujen pihaforum Pähkinäniemen luontopolun avaus ja jatkot Kässäntalolla Koulujen ja päiväkotien jäteiltapäivä Lohjan koulut ja ympäristö hankkeen päätösseminaari KÄYNTIKERTOJA YHTEENSÄ

9 Kaikille avoimien tilaisuuksien lisäksi järjestettiin neuvottelua ja työryhmätyöskentelyä: NEUVOTTELU/ KOKOUS Viranomaisyhteistyö Lohjan koulujen ympäristöasioiden kehittämiseksi, johdon neuvottelu Teknisen- ja ympäristötoimen palaveri koulujen energiansäästön ja jätehuollon kehittämiseksi Pihaforumin suunnittelupalaveri Lohjan koulujen ja päiväkotien yhteisten jäteohjeiden suunnittelukokous OSALLISTUJAT YHT kaupunkisuun.kesk. sivistyskeskus kaupunki, muut muut Jäteohjetyöryhmän kokous Jäteohjetyöryhmän kokous Jäteohjetyöryhmän kokous Jäteohjetyöryhmän kokous KÄYNTIKERTOJA YHTEENSÄ Lisäksi hankkeen projektipäällikkö ja -koordinaattori pitivät yhteensä 13 työpalaveria, joissa suunniteltiin hankkeen toimenpiteitä ja sovittiin niiden toteutuksesta. 3.3 Koulujen ympäristökysely Koulujen ympäristöasioihin liittyvistä tarpeista ja ongelmista oli saatu runsaasti laadullista pohjatietoa vuoden 2003 työsuunnitelman laadinnan yhteydessä. Oli kuitenkin edelleen epäselvää, kuinka laajasti ne koskettivat Lohjan kouluja. Niinpä syyslukukauden 2003 aluksi toteutettiin koulukohtainen ympäristökysely. Kyselyn tarkoituksena oli koota kattavaa tietoa niistä Lohjan koulujen ympäristöasioista, joita hankkeessa oli mahdollisuus edistää. Kyselyssä tiedusteltiin mm. koulun jätehuoltoa, energiansäästöä, retkikohteita sekä internetin käyttömahdollisuuksia koskevia seikkoja. Kaksisivuinen kyselylomake laadittiin yhteistyössä teknisen ja sivistystoimen kanssa ja se lähetettiin rehtoreille opetuspäällikön saatekirjeen kera. Vastaanottajia pyydettiin täyttämään lomake yhdessä koulun opettajien kesken esimerkiksi opettajien kokouksessa ennen koulujen alkua. Kyselyyn vastasivat lähes kaikki koulut (29 / 30 koulua). Kyselyn toteutus oli muuten onnistunut, paitsi ajoitus sattui koulujen kannalta kiireiseen syksyn alkuun, mistä saatiin kritiikkiä. Tulokset julkaistiin pidetyssä Millaista on uusi ympäristöyhteistyö Lohjan kouluissa - tilaisuudessa. Ympäristökyselyn evästäminä hahmoteltiin jatkotoimia 9

10 yhdessä opetustoimen, koulujen, kaupunkisuunnittelukeskuksen ja jätehuoltoyhtiö Rosk n Rollin edustajien kanssa. Koulujen ympäristökyselyn mukaan yli puolet kouluista on nimennyt ympäristövastaavan. Koulujen ympäristöaiheiset hankkeet ovat vaihtelivat sisällöltään erilaisista teemavuosista yhteistyöprojekteihin. Tyypillisintä ympäristöaiheista toimintaa kouluissa olivat luonnossa liikkuminen, siivoustalkoot sekä jätteisiin ja kierrätykseen liittyvä toiminta. Suurin osa kouluista toivoi yhteistyötä Lohjan kaupungin teknisen toimen kanssa. Kiinnostavina yhteistyöalueina pidettiin mm. 1) piha- ja ympäristösuunnittelua, jätteiden lajittelun parantamista ja ympäristönhoitotalkoita ja 2) luokkien siistinä pitoa ja energiansäästökilpailua. Kyselyn muita tuloksia käsitellään energia-, jäte-, vesi- ja pihaotsikkojen alla. Projektikoordinaattori Virpi Sahi esitteli koulujen ympäristökyselyn tuloksia Metsola-salissa lokakuussa Tilaisuuden teemana oli millaista on uusi ympäristöyhteistyö Lohjan kouluissa. Kuva: Juulia Tuominen. 10

11 3.4 Lohjan koulut ja ympäristö verkkosivut Hankkeelle päätettiin perustaa oma verkkosivusto koulujen tarvitseman paikallisen ympäristötiedon jakelemiseksi. Verkkosivuston toimivuutta tiedonvälityskanavana tarkistettiin Koulujen ympäristökyselyssä (2003). Tulos oli verkkosivujen perustamisen kannalta myönteinen, sillä vastanneista 2/3 oli sitä mieltä, että verkkosivujen selailu koulussa on vaivatonta. Vajaassa puolessa kouluista verkkosivujen käyttö opetuksen tukena oli tavallista. Sivuston ideana oli, että opettajat ja oppilaat löytävät yhdestä verkkoosoitteesta helposti Lohjan koulujen jätelajittelu-, energiansäästö-, retkikohde-, ym. ympäristövinkit yhteystietoineen. Verkkosivusto avattiin pidetyssä Millaista on uusi ympäristöyhteistyö Lohjan kouluissa - tilaisuudessa julkaisemalla energia-osio. LOHJAN KOULUT JA YMPÄRISTÖ Keke kouluissa Luontoharrastus Ympäristökasvatus linkit Sykse Ry Sertifiointi Elämän vesi Lohjan koulut ja ympäristö verkkosivun aloitusnäkymä. Kuvan ja grafiikan on laatinut Toni Hägg. 11

12 Lohjan koulut ja ympäristö verkkosivusto löytyy Lohjan kaupungin ympäristönsuojelutoimiston www-valikosta (tilanne ). Sen osoite on ja sisältörunko on seuraava: Energia o Lohjan koulujen energiankäyttö (mihin energiaa kuluu koulussa ja mistä se tulee, koulujen energiankulutus) o Energiansäästö kouluissa (miksi ja kuinka energiaa säästetään koulussa, energiansäästökilpailun 2003 tulokset) o Yhteystiedot ja linkkejä Vesi o Vesi luonnossa (veden kierto, pohjavedet, vesistöt eli pintavedet) o Tarvitsemme ja käytämme vettä (veden käyttö ja säästö, kompostikäymälä) o Puhdas vesi tulee kouluun (vedenottamot, vesijohtoverkosto, kaivo, oman koulun vesi) o Likavesi menee puhdistamolle (viemäröinti, jätevedenpuhdistamot) Jäte: Lohjan koulujen ja päiväkotien jäteohjeet o Miten ehkäisemme jätteen syntyä o Uudelleenkäyttö o Kierrätys jätelajit: biojäte, kirjava/vaalea paperi, aaltopahvi, keräyskartonki, maitotölkit, lasi ja metalli, muovit, ongelmajäte, puru, tietoturvamateriaali järjestäminen: vastuuhenkilöt, jätemäärien tarkkailu, keräysastiat sisäja jätetiloissa Luonto o Lohjan luonnon monimuotoisuus: lehdot, harju, vesistöt o Luontopolut: Pähkinäniemi, Liesaari, Lahokallio, Kisakallio o Luonnonsuojelu Lohjalla Koulut o kartta kouluista Hanke o Hankkeen toiminta (PDF-arkisto: hankkeen tapahtumat, muistiot ja selvitykset) o Linkki emohankkeeseen Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa o Yhteystiedot Palaute Linkkejä ympäristökasvatustahoihin Suomessa 12

13 3.5 Tiedottaminen Hankkeen järjestämistä tilaisuuksista laadittiin säännönmukaisesti sivun mittainen lehdistötiedote, joka toimitettiin paikallisille tiedotusvälineille (Länsi-Uusimaa, Ykkös-Lohja, Iltalohja, YLE Läntinen). YLE Läntinen haastatteli projektikoordinaattoria ja tilaisuuksiin kutsuttuja asiantuntijoita useamman kerran. Lehdissä julkaistiin seuraavia juttuja: Lohjalaiskoulut arvostavat ympäristökasvatusta Ympäristöhanke poiki kouluille nettisivut (Länsi-Uusimaa ) Ympäristökasvatus tehostuu Lohjan kouluissa (iltalohja ) Ympäristökasvatus tehostuu Lohjalla (Ykkös-Lohja ) Miten kestävä kehitys huomioidaan opetussuunitelmissa? (Länsi-Uusimaa , kysymyksiä-palsta) Kestävä kehitys osaksi Lohjan koulujen arkea (Ykkös-Lohja Pullin koulun piha on lasten paratiisi Lähimetsikkö paras leikkiympäristö (Länsi- Uusimaa ) Lohjan Pähkinäniemeen avattiin uusi luontopolku oppilaille on elämys, että mennään metsään (Länsi-Uusimaa ) Pähkinäniemen luontopolku kutsuu (Ykkös-Lohja ) Päiväkodeille ja kouluille jäteohjeet jätehuollon järjestäminen helpottuu Lohjalla (Länsi-Uusimaa ) Projektikoordinaattori kävi esittelemässä hanketta Lohjalla seuraavissa tilaisuuksissa: Lohjan opettajien opetussuunnitelmatilaisuus Lohjan seudun ympäristöklusterin ohjausryhmä Lohjan rehtorien kokous Lohjan yläkoulujen oppilaille hankkeesta ja ympäristönsuojelutoimiston asioista tiedotettiin OmaAika kalenterissa 2-sivuisena ilmoituksena. Kalenteri jaetaan vuosittain ilmaiseksi kaikille Lohjan luokkalaisille. Keväällä 2004 havaittiin myös tarve laatia hanke-esite, joka toteutettiin A4-kokoisena väritulosteena. 3.6 Verkostoituminen muiden hankekuntien kanssa Emohankkeen Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa puitteissa osallistuttiin seuraaviin tapahtumiin (ja osin järjestettiin niitä): Projektikuntien tapaaminen ja paikallisagendapäivät Salossa Projektityöntekijöiden tapaaminen Kouvolassa Kansainvälinen tapaaminen Hämeenlinnassa Kansainvälinen tapaaminen Viron Saaremaalla, Kuresaaressa Hankekuntien tapaaminen Lohjalla Tapaaminen sisälsi Lohjan osahankkeen esittelyä ja sen käyttöä hankearviointi ryhmätyön casena, tutustumisen Tytyrin kaivosmuseoon sekä hankekokouksen. Projektityöntekijöiden lopputapaaminen Hyvinkäällä Ohjausryhmän kokoukset (6 kpl) 13

14 Lohjalla toukokuussa 2004 pidetyn hankekuntien tapaamisen ohjelmaan kuuluivat mm. hankearvioinnin ryhmätyöt sekä tutustuminen Tytyrin kaivosmuseoon. Kuvassa (vas.) Christa Valkama/Kouvola, Jaana Lehtonen/Lohja, Juulia Tuominen/Lahti, Minna Sulander/Hyvinkää, Heli Kanto/Forssa, Sanna Salminen/Salo (takana), Riitta Leviäkangas/Kouvola (edessä), Marjukka Välimaa/Hyvinkää, Susanna Kiijärvi/Hämeenlinna, Tytyrin henkilökunnan edustaja ja Virpi Sahi/Lohja. Mika Ilomäki/Salo puuttuu kuvasta. Kuva: Tytyrin henkilökunnan edustaja. 3.7 Hanketta tukeva muu toiminta Lisäksi hankkeen toimintaan haettiin ideoita osallistumalla seuraaviin tapahtumiin/toimiin: Osallistuminen ja eheä elinympäristö tilaisuus , Uudenmaan ympäristökeskus Opetuskalvot ja taustamateriaalit verkkoon kurssi, syksy 2003 Koulu ympäristövaikuttajana täydennyskoulutuskurssin hahmottelu Ympäristökasvatusseminaari , Helsingin yliopisto/kasvatustieteen laitos Hankkeen lopuksi kaikille kouluille annettiin joululahjaksi ja kiitokseksi Ympäristökasvatuksen käsikirja 3. 3 Hannele Cantell (toim.) 2004: Ympäristökasvatuksen käsikirja. PS-kustannus. 241 s. 14

15 4 Toiminta aihepiireittäin Hankkeen toiminnan painopistealueet määriteltiin yhdessä osallistujien kanssa hankkeen käynnistysvaiheessa. Tärkeiksi kehityskohteiksi havaittiin erityisesti energian ja veden säästö, jätehuollon ja koulupihojen kehittäminen, ympäristöasioiden ja kestävän kehityksen vieminen opetukseen sekä luontoretkeilymahdollisuuksien parantaminen. 4.1 Energia ja vesi Lohjan kaupunki teki loppuvuonna 2000 energiansäästösopimuksen Kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa. Kaupungin tilahallinto on seurannut koulujen energiankulutusta jo useita vuosia. Seurantaa varten lämmön, sähkön ja veden kulutukselle on olemassa omat tunnuslukunsa. Seurannassa eritellään isot ja pienet koulut. Samaan aikaan kun Lohjan koulut ja ympäristö projekti alkoi tammikuussa 2003 Lohjan kaupungin tilahallinto julisti kouluille ja päiväkodeille energiansäästökilpailun. Tilahallinnon kanssa pidetyssä palaverissa todettiin, että Lohjan koulut ja ympäristö - hanke voisi auttaa tilahallintoa lisäämällä koulujen tietoisuutta energiansäästökilpailusta ja energiansäästöstä yleensä. Sovittiin, että tätä varten tilahallinto ja projektikoordinaattori tuottavat yhdessä energia-aiheisen verkkosivuston. Tätä varten kiinteistömestari Kari Koljonen toimitti koordinaattorille energia-aiheista materiaalia, jonka pohjalta energiasivut suunniteltiin. Verkkosivuston energia-osio julkaistiin Samalla julkaistussa koulujen ympäristökyselyn tuloksien mukaan kuusi koulua tiesi sanoa, että opettajien käytössä on Motivan julkaisema koulujen energiansäästökansio seitsemän koulua vastasi, että koulu osallistuu Lohjan kaupungin energiansäästökilpailuun, mutta kymmenen koulua ilmaisi kiinnostuksensa yhteistyöhön teknisen keskuksen kanssa asiassa. 17 vastanneista oli sitä mieltä, että opettajat ja muu henkilökunta tekevät yhteistyötä energian säästämiseksi koulussa 23 vastanneen koulun mielestä opettajat ohjaavat oppilaita säästämään energiaa Hankkeen työsuunnitelmaa laadittaessa oli käynyt ilmi, että opettajat toivovat tietoa Lohjan ympäristöasioista ja siitä miten asiat Lohjalla toimivat mm. vesihuollon osalta. Vesi-aiheinen verkkosivuosio suunniteltiin kesällä Pohjatietoa keräsi ympäristöharjoittelija Maria Nygård ja sivuston rakenteen suunnitteli ja tekstin toimitti projektikoordinaattori Virpi Sahi. Vesihuoltopäällikkö Pentti Laakkonen kommentoi tekstiluonnosta syyskuussa 2004, minkä jälkeen sivusto linkitettiin palvelimelle. Christer Slotte luovutti hankkeen käyttöön vesiaiheisia valokuviaan. 4.2 Jätehuolto Teknisen toimen johto sitoutui tukemaan kouluja jätelajittelun kehittämisessä. Asiaa pohdittiin tarkemmin jolloin sovittiin, että mm. jäteastioiden hankinnasta koululle tuotetaan materiaalia Lohjan koulut ja ympäristö - verkkosivuille. 15

16 Koulujen jätehuollon toimivuutta opetushenkilökunnan näkökulmasta kartoitettiin koulujen ympäristökyselyllä syksyllä Kysymys oli, mitä jätelajeja koulussa lajitellaan ja kuinka lajittelu toimii. Tuloksien mukaan jätelajittelun toimivuus vaihteli paljon riippuen jätelajista. Biojäte lajiteltiin kahdessa kolmesta koulusta ja hyvin lajittelu toimi useimmin niissä kouluissa, joissa on oma ruoanvalmistuskeittiö. Paperi lajiteltiin lähes joka koulussa, mutta verrattuna muihin jätelajeihin siinä mainittiin olevan kaikkein useimmiten kehittämisen varaa. Vaikka 2/3 kouluista lajitteli pahvia, niin lähes puolet vastaajista sanoi siinä olevan kehittämisen varaa. Lasia lajitteli puolet, metallia vajaa puolet ja muovia vain yksi koulu. Ongelmajäte lajiteltiin lähes joka koulussa, mutta useimmat mainitsivat siinä olevan kehittämisen varaa. Useimmat koulut ilmaisivat haluavansa lisää keräysastioita. Ympäristökyselyn julkaisutilaisuudessa jätehuollon kehittäminen herätti runsaasti keskustelua. Samassa yhteydessä havaittiin tarpeelliseksi laatia kouluille omat selkeät jäteohjeet. Koulujen ja päiväkotien jäteohjeiden laatimiseksi perustettiin keväällä 2004 jäteohjetyöryhmä, jossa olivat aktiivisesti mukana tilahallinto (isännöitsijät Raimo Rissanen ja Matti Huuska/Esko Palomäki), ympäristönsuojelutoimisto (ympäristövalvontapäällikkö Jaana Lehtonen/ympäristöinsinööri Hanna Voutilainen) jätehuoltoyhtiö Rosk n Roll (jäteneuvoja Riikka Soikkeli/tiedottaja Maria Linden), Sirkka Sutinen (Voudinpuiston päiväkodin ja pääterveysaseman ympäristöhankkeiden konsultti) ja projektikoordinaattori Virpi Sahi. Lisäksi aloituspalaverissa , jossa työryhmän tehtävä määriteltiin, olivat mukana myös Taina Syrjänen Voudinpuiston päiväkodista, kaupunkisuunnittelukeskuksen hallintopäällikkö Raija Rönkä-Nieminen sekä kiinteistönhoitaja Markku Vuorikoski. Lisäksi Perttilän koulun ympäristövastaava Päivi Varis Perttilän kommentoi työtä sähköpostitse. Jäteohjetyöryhmä yhteensä kokoontui viisi kertaa helmi-lokakuussa 2004 ja sen työn päätavoitteina olivat: Määritellä selkeät pelisäännöt koulu- ja päiväkotikiinteistöjen jätelajittelulle. Pelisäännöillä tarkoitetaan yhteistä sopimusta mm. siitä, milloin lajitteluastioita tarjotaan ja milloin ei ja mitkä ovat tekniset mahdollisuudet jätelajittelun järjestämiseksi. Tuottaa jätelajitteluohjeistus ja toimintamalli jätelajittelun järjestämiseksi kouluille ja päiväkodeille Sijoittaa jäteohjeistus ja siihen liittyvä muu materiaali verkkoon Jäteohjetyöryhmä työsti ohjeiden sisältöä ja näin syntyneen aineiston pohjalta projektikoordinaattori Virpi Sahi suunnitteli verkkosivuston rakenteen sekä toimitti tekstin verkkoasuun. Valmiit jäteohjeet rohkaisevat kouluja ja päiväkoteja vähentämään, uusiokäyttämään ja kierrättämään jätteitään. Ohjeet koskevat biojätettä, kirjavaa ja vaaleaa paperia, aaltopahvia, keräyskartonkia, kartonkitölkkejä, muovia, lasi- ja metallijätettä, ongelmajätettä, purua ja sekajätettä. Ohjeet selkiyttävät erityisesti kierrätyksen pelisääntöjä. Jos kaupungin jätehuoltomääräyksien edellyttämä keräyskynnys ylittyy (esim. papereilla 40 kiloa kuukaudessa), saa kiinteistö oman lajitteluastian kaupunkisuunnittelukeskuksen tilapalvelusta. Halutessaan koulu tai päiväkoti voi järjestää pienien jätemäärien kierrätyksen omatoimisesti. Rinnakkain jäteohjetyöryhmän työskentelyn kanssa Lohjan kaupungin ympäristönsuojelutoimisto kartoitti toukokuussa 2004 Lohjan koulujen jätehuollon 16

17 nykytilaa. Koulujen jätekartoituksen toteutti ympäristöharjoittelija Harri Mulari, joka opiskelee Turun ammattikorkeakoulussa ympäristösuunnittelijaksi. Jäteohjetyöryhmäläisiä osallistui myös Mularin työn ohjaamiseen. Jäte-teemaan keskittyvä Lohjan koulujen ja päiväkotien jäteiltapäivä pidettiin Puu-Anttilassa. Tilaisuudessa julkaistiin jäteohjeiden kokeiluversio ja koulujen jätekartoituksen raportti. Osallistujilla oli sekä mahdollisuus tutustua ohjeluonnokseen että kommentoida sitä jatkokehittelyä ajatellen. Jäteohjetyöryhmä käsitteli saadun palautteen viimeisessä kokouksessaan ja verkkoon vietyä ohjeistusta päivitettiin tarpeellisin osin. Isännöitsijä Raimo Rissanen puhui jäteohjeiden merkityksestä tilahallinnon kannalta jäteiltapäivässä lokakuussa Ympäristöharjoittelija Harri Mulari ja ympäristövalvontapäällikkö Jaana Lehtonen esittelivät jätekartoitusta. Kuvat: Hanna Voutilainen 4.3 Koulupihat Koulujen ympäristökyselyn mukaan kouluille kiinnostavimpia yhteistyöalueina teknisen toimen suuntaan olivat piha- ja ympäristösuunnittelu sekä ympäristönhoitotalkoot (jätteiden lajittelun parantamisen ohella). Piha- ja ympäristösuunnitteluyhteistyötä toivoi peräti 25 koulua ja ympäristönhoitotalkoisiin liittyvää yhteistyötä 22 koulua. Myös tekninen toimi oli keväällä ilmaissut kiinnostuksensa yhteistyöhön. Millaista on uusi ympäristöyhteistyö Lohjan kouluissa tilaisuudessa sovittiin, että hanke ryhtyy valmistelemaan koulujen piha- ja ympäristösuunnitteluyhteistyötä. Koulupihojen kehittämiseksi järjestettiin Koulujen pihaforum Sen sisältöä suunniteltiin yhdessä Lohjan kaupunkisuunnittelukeskuksen puistopuolen kanssa (neuvottelut ). Pihaforumissa lohjalaisia rehtoreita ja opettajia sekä kaupunkisuunnittelukeskuksen edustajia kokoontui koulujen piha- ja ympäristösuunnitteluteeman ääreen. Kaupunkisuunnittelukeskuksen edustajat esittelivät koulujen piha- ja ympäristösuunnittelua ja samalla pohdittiin, kuinka sitä voisi kehittää kaupunkisuunnittelukeskuksen ja koulujen yhteistyönä. Tilaisuuden avauksena kaupungin tilahallintopäällikkö Jorma Kaasinen esitti 17

18 näkemyksiä koulupihojen suunnittelun kehittämisestä. Lapsiystävällisestä koulupihasta luennoi ympäristöpsykologi Marketta Kyttä Teknillisestä korkeakoulusta. Lohjan koulupihojen suunnittelua ja toteutusta käsiteltiin teemoittain alustuksin ja keskusteluin. Kaupunginarkkitehti Katariina Haigh esitteli Lohjan kulttuurikeskusta- suunnitelmaa esimerkkinä yleissuunnittelusta. Kaupunginpuutarhuri Markku Hakalahti puhui koulujen pihasuunnittelun arjesta. Rehtori Markku Heinonen kertoi kuinka pihapuiden istutusta ja pellavankasvatusta on toteutettu Pullin koulussa yhdessä oppilaitten kanssa. Lisäksi pihaforumissa keskusteltiin sekä esitettiin runsaasti kehittämisehdotuksia. Koulujen pihaforum puolipyöreän pöytänsä ääressä huhtikuussa 2004 Puu-Anttilassa. Pihaforumissa puitiin sekä vanhojen koulupihojen kehittämiseen että uusien suunnitteluun liittyviä tarpeita. Etualalla ympäristöpsykologi Marketta Kyttä ja tilahallintopäällikkö Jorma Kaasinen. Kuva: Virpi Sahi 4.4 Kestävä kehitys opetussuunnitelmiin Opetushallituksen vuonna 2004 hyväksymät opetussuunnitelmien perusteet sisältävät aihekokonaisuuksia, jotka tulee sisällyttää läpäisevästi kaikkiin oppiaineisiin. Yksi aihekokonaisuuksista on Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta (lukiossa kestävä kehitys ). Opetukseen tulee liittää seuraavat sisällöt: ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa 18

19 ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintatavoissa, tuotteen elinkaari oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta Millaista on uusi ympäristöyhteistyö Lohjan kouluissa tilaisuudessa kirjattiin ehdotus strategisen tason keskustelun järjestämiseksi siitä, mitä kestävä kehitys tarkoittaa Lohjan koulujen opetussuunnitelmissa käytännössä. Kestävä kehitys Lohjan koulujen opetussuunnitelmiin tilaisuus pidettiin Tilaisuus suunniteltiin yhdessä sivistystoimen edustajien kanssa (opetuspäällikkö Jouni Häkkinen ja ohjaava opettaja Marjo-Riitta Salmela) ja sen tarkoituksena oli etsiä yhteistä näkemystä siitä, miten kestävä kehitys saadaan mukaan Lohjan kaupungin koulujen opetussuunnitelmiin. Tarkoituksena oli löytää uusia eväitä ja puhtia koulujen oman toiminnan suunnitteluun sekä pohtia, millaista työnjakoa ja voimavaroja kestävän kehityksen ja ympäristökasvatuksen toteuttaminen edellyttää kouluilta ja opetustoimelta. Lohjan kaupungin strategia: Kestävä kehitys KESTÄVÄ KEHITYS OPETUSSUUNNITELMIIN Lohjan sivistystoimen strategia Kestävä kehitys Lohjan opetustoimi koulutoimen opetussuunnitelma Tavoitteet, resurssointi, arviointi Lohjan koulujen opetussuunnitelmat Koulukohtaiset tavoitteet, resurssit ja toimenpiteet Opetushallitus Opetussuunnitelmien perusteet Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta; lukiossa kestävä kehitys Kestävä kehitys opetussuunnitelmiin tilaisuuden viitekehys kaaviokuvana. Kuva: Virpi Sahi Tilaisuuden avauspuheenvuorossa sivistysjohtaja Bror Algren kertoi, mitä merkitsee kestävä kehitys osana sivistystoimen strategiaa. Aiheesta jatkoivat paikalle kutsutut ympäristökasvatuksen asiantuntijat. Opetusneuvos Marja-Leena Loukola Opetushallituksesta kertoi, mitä kestävä kehitys tarkoittaa opetussuunnitelmatyössä ja ympäristökasvattaja Kirsi Verkka puhui ympäristökasvatuksesta koulun arjessa. Asiantuntijoiden evästyksen jälkeen ohjelmassa oli työskentelyä. Ryhmien tehtävänä oli pohtia, miten ympäristöasiat tulevat menestyksekkäästi liitetyiksi Lohjan koulujen opetussuunnitelmiin ja koulun arkeen vuoteen 2010 mennessä. 19

20 Ryhmätyöskentelyä Kestävä kehitys Lohjan koulujen opetussuunnitelmiin - tilaisuudessa huhtikuussa Kuvassa (vas.) Ristin koulun rehtori Markku Saarinen, Perttilän koulun opettaja ja ympäristövastaava Päivi Varis, ympäristökasvattaja Kirsi Verkka sekä Leena Rahkila. Kuva: Virpi Sahi 4.5 Luonto Koulujen ympäristökyselyn (2003) mukaan luontoretkikohteista suosituimpia olivat Lohjanharju, Liessaari, Pähkinäniemi ja Karkali sekä lukuisat kutakin koulua lähellä olevat kohteet. Muista retkikohteista useimmin mainittiin Lohjan museo, kirkko sekä Munkkaan jäteasema. Retkikohteen valinnassa läheinen sijainti koettiin tärkeäksi, sillä kuljetusmäärärahojen niukkuus hankaloitti retkien järjestämistä. Luontokoulua pidettiin yleisesti hyvänä ajatuksena ja sen suhteen esitettiin runsaasti erilaisia toiveita. Hankkeen puitteissa Lohjan kaupungin ympäristönsuojelutoimisto saattoi päätökseen muutaman keskeneräisen luontopolkuprojektin ja julkisti ne näyttävästi. Merkittävin näistä oli Pähkinäniemen luontopolun avaaminen Pähkinäniemi on Lohjan seudun upeimpia lehtoja ja se on sijaintinsa vuoksi vanhastaan suosittu retkikohde. Luontopolku koostuu 16 rastista, jotka löytyvät maastosta noin 1,2 km pitkän reitin varrelta. Uutta Pähkinäniemen luontopolussa on se, että rastit on merkitty maastoon numeroiduilla tolpilla. Rastien esittelytekstit ja kuvat sekä kartta löytyvät verkkosivuilta. Opastemateriaalin julkaisu verkkosivuilla mahdollistaa aiempaa laajempien esittelytekstien julkaisemisen esim. opetuskäyttöä varten. Avajaistilaisuudessa Risto Murto kertoi Pähkinäniemen luonnon merkityksestä, minkä jälkeen polun suunnittelija Soili Vuorinen opasti vieraita luontopolulla. Kierroksen jälkeen siirryttiin Kässäntalolle jatkoille. Samalla esiteltiin Lohjan koulut ja ympäristö - verkkosivujen tuore luonto-osio, josta Lohjan luontopolkutarjonta löytyy vaivatta. 20