LOHJAN KOULUT JA YMPÄRISTÖ HANKE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOHJAN KOULUT JA YMPÄRISTÖ HANKE 2003 2004"

Transkriptio

1 EU Interreg IIIA CG13046 Ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa LOHJAN KOULUT JA YMPÄRISTÖ HANKE Loppuraportti Virpi Sahi LOHJAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA, JULKAISU 3 / 2005

2 YHTEYSTIEDOT Lohjan koulut ja ympäristö verkkosivusto: Ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa verkkosivusto: Lohjan kaupungin ympäristönsuojelutoimisto Käyntiosoite: Kaupunkisuunnittelukeskus, kaupungintalo Monkolan 2. krs (Karstuntie 4) Postiosoite: PL 71, Lohja Puhelin (vaihde): , fax Verkkosivut: Sähköposti: Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Länsi-Uusimaa Osoite: Kalevankatu 4, 3 krs., Lohja Puhelin (vaihde): , fax: Verkkosivut: Sähköposti: Sahi, V. Lohjan koulut ja ympäristö hanke Loppuraportti. Lohjan ympäristölautakunta, julkaisu 3/ s. + 4 liites. Lohjan ympäristölautakunta 2005 ISSN ISBN Uudenmaan toimistotekniikka Oy, Lohja

3 Sisällysluettelo ALKUSANAT...4 TIIVISTELMÄ JOHDANTO HANKKEEN TAVOITTEET JA RAJAUS TOIMINNAN MUODOT VERKOSTON KOKOAMINEN JA TYÖSUUNNITELMAN TÄSMENTÄMINEN TILAISUUDET, NEUVOTTELUT JA MUU TYÖSKENTELY KOULUJEN YMPÄRISTÖKYSELY LOHJAN KOULUT JA YMPÄRISTÖ VERKKOSIVUT TIEDOTTAMINEN VERKOSTOITUMINEN MUIDEN HANKEKUNTIEN KANSSA HANKETTA TUKEVA MUU TOIMINTA TOIMINTA AIHEPIIREITTÄIN ENERGIA JA VESI JÄTEHUOLTO KOULUPIHAT KESTÄVÄ KEHITYS OPETUSSUUNNITELMIIN LUONTO AIHEPIIRIEN YHTEENVETO PÄÄTÖSSEMINAARISSA HANKKEEN RESURSSIT JA TYÖNJAKO ARVIOINTIA TARPEET JATKOTYÖLLE YLLÄPITO: KOULUPIHAT, JÄTEHUOLTO, ENERGIA JA VESI OPETUS SUUNNITTELU JA ORGANISOINTI...30 LIITTEET...32 LIITE 2: PÄÄTÖSSEMINAARISSA KOOTTU PALAUTE HANKKEESTA...32 LIITE 1: HANKKEEN TAVOITTEIDEN JA TOIMENPITEIDEN KOHTAAVUUS SEKÄ TULOKSET

4 Alkusanat Ympäristökysymykset koskettavat tavalla tai toisella kaikkia toimijoita ja toimialoja. Ympäristönsuojelun edistämiseksi Lohjan kaupungin ympäristönsuojelutoimisto haluaa ylläpitää vuoropuhelua mahdollisimman monien tahojen kanssa. Lohjan koulut ja ympäristö hankkeen myötä ympäristönsuojelutoimisto on halunnut tarjota kouluille aiempaa paremmat edellytykset lasten ja nuorten parissa tehtävään ympäristökasvatustyöhön. Meille hankkeen vetäjille kokemus on ollut inspiroiva ja uusia yhteistyösuhteita avaava. Olemme saaneet monipuolisen käsityksen koulujen ympäristökasvatustyön haasteista ja kokeneet lukuisia oivalluksen ja yhteisymmärryksen hetkiä etsiessämme käyttökelpoisia ratkaisuja havaittuihin ongelmiin yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Lämpimät kiitokset kaikille toimintaan osallistuneille ja sitä suunnitelleille henkilöille ja tahoille! Suurkiitos myös niille henkilöille sekä sivistys- että kaupunkisuunnittelukeskuksessa, jotka lukivat ja kommentoivat tätä raporttia sen luonnosvaiheessa. Koulujen piha- ja jäteasioiden herättämän innostuksen perusteella näyttää lupaavasti siltä, että hyvin alkanut yhteistyö koulujen ja kaupunkisuunnittelukeskuksen välillä jatkuu hankkeen päätyttyäkin. Toivomme sydämestämme iloa ja menestystä kaikkiin jatkotoimiin Lohjan koulujen ja myös päiväkotien ympäristöasioiden kehittämiseksi! Lohjalla 30. maaliskuuta 2005 Jaana Lehtonen ympäristövalvontapäällikkö Lohjan kaupunki Virpi Sahi suunnittelija Helsingin yliopisto Virpi ja Jaana Pähkinäniemen kalliolla luontopolun avajaisissa syyskuussa Kuva: Risto Murto. 4

5 Tiivistelmä Lohjan koulut ja ympäristö hanke toteutettiin vuosina Sen päätavoitteena oli käynnistää kaupungin viranomaisten systemaattinen yhteistyö koulujen ympäristöasioiden kehittämiseksi sekä tuoda paikallista ympäristötietoa opettajien ja oppilaiden käyttöön. Hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Sovittiin tavoitteista yhdessä kaupunginjohdon sekä teknisen- ympäristö- ja sivistystoimen johdon kanssa ja tarkennettiin hankkeen sisältöä yhdessä Lohjan opettajien kanssa 2. Toteutettiin koulukohtainen ympäristökysely opetushenkilökunnalle 3. Luotiin Lohjan koulut ja ympäristö verkkosivut, joilla julkaistiin mm. koulujen ja päiväkotien jäteohjeet sekä tietoa luontopoluista ja energian- ja veden säästöstä. 4. Järjestettiin tilaisuuksia, joissa työstettiin hankkeen teemoja osallistavin menetelmin, kuultiin asiantuntijoita ja julkaistiin hankkeen väli- ja lopputuloksia: Millaista on uusi ympäristöyhteistyö Lohjan kouluissa tilaisuus Lohjan koulujen ja päiväkotien yhteisten jäteohjeiden laadinnan aloituskokous Mitä on kestävä kehitys Lohjan koulujen opetussuunnitelmissa Koulujen pihaforum Pähkinäniemen luontopolun avajaiset Koulujen ja päiväkotien jäteiltapäivä Päätösseminaari 5. Tiedotettiin hankkeesta paikallisille tiedotusvälineille sekä esiteltiin hanketta paikallisissa ja valtakunnallisissa tilaisuuksissa. Hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin osallistui monipuolisesti henkilöstöä mm. kaupungin opetustoimesta, tilahallinnosta, puistopuolelta sekä ruoka- ja siivouspalveluista ja kaikkiaan käyntikertoja kertyi 181. Lisäksi järjestettiin lisäksi lukuisia kokouksia ja neuvotteluja yhteistyötahojen kanssa. Esimerkiksi jäteohjeet luotiin jäteohjetyöryhmässä. Hanke loi uutta yhteistyö- ja keskustelukulttuuria Lohjan kaupungin sisällä. Osallistujat kiittivät erityisesti sitä, että koulujen ympäristöasioiden kehittämiseksi luotiin hallintokuntien rajat ylittävä keskustelufoorumi. Näin yhdessä aloittaa ratkaisemaan konkreettisia ja ajankohtaisia mutta samalla laajaa yhteistyötä edellyttäviä kysymyksiä. Kaupungin johdon mukaan tällainen toimintakulttuuri on tulevaisuudessa välttämätön useilla kaupungin toimialoilla. Hankkeen toteutuksesta ja resurssoinnista vastasi Lohjan kaupungin ympäristönsuojelutoimisto. Koordinaattorina toimi Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Länsi-Uusimaa. Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin , josta EU - rahoituksen osuus oli ja kaupungin omarahoitusosuus Hanke toteutettiin osana seitsemän kunnan yhteistä EU-Interreg IIIA - hanketta nimeltä Ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa. Hanke sisälsi myös tutustumiskäyntejä ja yhteistyötä muiden kuntien kanssa. 5

6 1 Johdanto Lohjan kaupungin ympäristönsuojelutoimisto osallistui vuosina EU Interreghankkeeseen Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa, jota rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Hämeen ympäristökeskus. Lohjan lisäksi hankkeessa ovat olleet mukana Hyvinkää, Salo, Forssa, Hämeenlinnan seudun kuntayhtymä 1, Kouvolan seudun kuntayhtymä 2 sekä hanketta koordinoiva Lahti. Virosta mukana ovat olleet Narva, Märjamaa ja Viljandi, Kuresaare ja Tallinna. Hankkeen tavoitteena on ollut tehostaa kestävän kehityksen hyvien käytäntöjen leviämistä viranomaisten ja kansalaisten verkostoissa. Lohjalla painopisteeksi valittiin hankkeen suunnitteluvaiheessa kuntalaisten ja järjestöjen aktivoiminen sekä Lohjan seudun ympäristöklusterissa tehdystä yritysyhteistyöstä tiedottaminen. Ideana oli jatkaa ja laajentaa Lohjan seudun ympäristöklusterin puitteissa aloitettua koulujen kanssa tehtävää ympäristöyhteistyötä. Lisäksi haluttiin tukea Lohjan kaupungin strategian ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojelutoimiston yhteistyömallin toimeenpanoa. Jatkosuunnitteluvaiheessa Lohjan osahanke rajattiin koskemaan koulujen ympäristöasioita ja nimeksi vakiintui Lohjan koulut ja ympäristö. Se toteutettiin vuosina Lohjan kouluissa on jo aiemmin tehty sekä ympäristöohjelma- ja ympäristökasvatustyötä: Biologian ja maantieteen opetuskohteet Lohjan kunnan alueella (Christer Slotten laatima materiaalipaketti 1984) Ohjaava ympäristökasvatusopettaja Harjun koulun ympäristöohjelma (Päivi Oravan opinnäyte 2002) Lohjan seudun ympäristöklusterin järjestämä toiminta: o Millaista on ympäristökasvatus ja kestävä kehitys kouluissa keskustelu- ja ideointitilaisuus o Koulutuspäivä koulujen ympäristöohjelman laatimiseksi o Luonto ja Ympäristö Kansio Lohjan 1500 oppilaalle ala-asteen luokalla Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry:n järjestämä lintuvisa 2002 Kunnollisten voimavarojen puutteessa koulujen ympäristökasvatustyö oli jäänyt kuitenkin melko hajanaiseksi. Lohjalaisten opettajien mukaan ympäristöasioiden mukanaoloa opetuksessa ja koulujen arjessa estävät varsinkin ympäristöasiantuntemuksen vähäisyys, ympäristösuunnitelman ja yhteissuunnittelun puute sekä ajan niukkuus (keskustelu- ja ideointitilaisuus ). Tämän hankkeen avulla on pyritty tuomaan helpotusta ainakin osaan näistä ongelmista. 1 Hämeenlinna, Hattula, Hauho, Kalvola ja Renko 2 Kouvola, Iitti, Anjalankosti, Elimäki, Jaala, Kuusankoski ja Valkeala 6

7 2 Hankkeen tavoitteet ja rajaus Lohjan koulut ja ympäristö -hankkeen tavoitteena vuosille olivat 1) Käynnistää kaupungin viranomaisten systemaattinen yhteistyö, joka mahdollistaa ympäristöohjelma- ja ympäristökasvatustyön Lohjan kouluissa 2) Tuoda paikallista ympäristötietoa opettajien ja muiden koulujen viranhaltijoiden, oppilaiden ja kansalaisten käyttöön. 3) Rakentaa säännöllinen ja toimiva yhteistyö ympäristönsuojelutoimiston, sivistyskeskuksen ja teknisen toimen sekä koulumaailman kautta tavoitettavien kansalaisten ja yhdistyksien välille. 4) Verkostoitua muiden kuntien kanssa kestävän kehityksen hyvien käytäntöjen levittämiseksi Hankkeessa tuotettava ympäristötieto rajattiin seuraavin periaattein: Yleinen tieto Opettaminen Ympäristökasvatuksen menetelmät ja sisältö Opetusympäristö, puitteet ja materiaalit Yleistä tietoa ympäristöasioista Paikallinen tieto Ympäristökasvatuksen menetelmien ja sisällön ideointia/ohjausta Lohjan opettajille Lohjalaista ympäristö- ja luontotietoa sekä tietoa retkimahdollisuuksia 3 Toiminnan muodot 3.1 Verkoston kokoaminen ja työsuunnitelman täsmentäminen Hankkeen käynnistämiseksi oli ensimmäiseksi koottava osallistujien verkosto sekä konkretisoitava tavoitteita ja täsmennettävä työsuunnitelmaa heidän kanssaan. Hankkeen työsuunnitelman kirjoituksessa suurena apuna oli Mäntynummen koulun biologian ja maantiedon opettaja Pirjo Piesala, joka oli toiminut Lohjan koulujen ohjaavana ympäristökasvatuksen opettajana vuosina Hänen näkemyksiään kuultiin kahdessa palaverissa työsuunnitelman laadintavaiheessa. Hankkeen tavoitteita ja sisältöä konkretisoitiin yhdessä kaupunginjohdon, teknisen toimen ja sivistystoimen johdon kanssa Osapuolet pitivät hanketta tarpeellisena ja tekninen toimi ilmoitti halukkuutensa yhteistyöhön hankkeen kanssa seuraavilla alueilla: 7

8 energiansäästö jätehuolto (mm. lajittelun kehittäminen) tila- ja ympäristösuunnittelu yhteistyössä mahdolliset ympäristön hoitotalkoot Kun strategisen tason neuvottelut oli käyty, sisältöjä täsmennettiin myös yhdessä Lohjan koulujen opettajien (ympäristövastaavien) kanssa Tilaisuudessa oli edustettuna noin puolet Lohjan kouluista, yhteensä 14 opettajaa. Osallistujilta kerättiin näkemyksiä mm. jätteiden lajittelun esteistä, energiansäästökilpailun järjestämisestä, luonto-opetuskohteisiin liittyvistä tarpeista sekä Lohjan ympäristön tila raportin käytöstä. 3.2 Tilaisuudet, neuvottelut ja muu työskentely Hankkeen keskeisenä toimintatapana oli tilaisuuksien järjestäminen osallistujien ehdottamista teemoista. Teemat olivat usein poikkihallinnollisia. Tilaisuuksissa suosittiin osallistavia työtapoja ja puheenjohdettua keskustelua ja pyrkimyksenä olivat konkreettiset johtopäätökset tulevasta yhteistyöstä. Tilaisuudet dokumentoitiin muistioiksi ja niistä tiedotettiin. TAPAHTUMA/TILAISUUS OSALLISTUJAT Hankkeen esittely- ja neuvonpitotilaisuus opettajien kanssa Millaista on uusi ympäristöyhteistyö Lohjan kouluissa tilaisuus Kestävä kehitys opetussuunnitelmiin tilaisuus YHT kaupunkisuun.kesk. sivistyskeskus kaupunki, muut muut Koulujen pihaforum Pähkinäniemen luontopolun avaus ja jatkot Kässäntalolla Koulujen ja päiväkotien jäteiltapäivä Lohjan koulut ja ympäristö hankkeen päätösseminaari KÄYNTIKERTOJA YHTEENSÄ

9 Kaikille avoimien tilaisuuksien lisäksi järjestettiin neuvottelua ja työryhmätyöskentelyä: NEUVOTTELU/ KOKOUS Viranomaisyhteistyö Lohjan koulujen ympäristöasioiden kehittämiseksi, johdon neuvottelu Teknisen- ja ympäristötoimen palaveri koulujen energiansäästön ja jätehuollon kehittämiseksi Pihaforumin suunnittelupalaveri Lohjan koulujen ja päiväkotien yhteisten jäteohjeiden suunnittelukokous OSALLISTUJAT YHT kaupunkisuun.kesk. sivistyskeskus kaupunki, muut muut Jäteohjetyöryhmän kokous Jäteohjetyöryhmän kokous Jäteohjetyöryhmän kokous Jäteohjetyöryhmän kokous KÄYNTIKERTOJA YHTEENSÄ Lisäksi hankkeen projektipäällikkö ja -koordinaattori pitivät yhteensä 13 työpalaveria, joissa suunniteltiin hankkeen toimenpiteitä ja sovittiin niiden toteutuksesta. 3.3 Koulujen ympäristökysely Koulujen ympäristöasioihin liittyvistä tarpeista ja ongelmista oli saatu runsaasti laadullista pohjatietoa vuoden 2003 työsuunnitelman laadinnan yhteydessä. Oli kuitenkin edelleen epäselvää, kuinka laajasti ne koskettivat Lohjan kouluja. Niinpä syyslukukauden 2003 aluksi toteutettiin koulukohtainen ympäristökysely. Kyselyn tarkoituksena oli koota kattavaa tietoa niistä Lohjan koulujen ympäristöasioista, joita hankkeessa oli mahdollisuus edistää. Kyselyssä tiedusteltiin mm. koulun jätehuoltoa, energiansäästöä, retkikohteita sekä internetin käyttömahdollisuuksia koskevia seikkoja. Kaksisivuinen kyselylomake laadittiin yhteistyössä teknisen ja sivistystoimen kanssa ja se lähetettiin rehtoreille opetuspäällikön saatekirjeen kera. Vastaanottajia pyydettiin täyttämään lomake yhdessä koulun opettajien kesken esimerkiksi opettajien kokouksessa ennen koulujen alkua. Kyselyyn vastasivat lähes kaikki koulut (29 / 30 koulua). Kyselyn toteutus oli muuten onnistunut, paitsi ajoitus sattui koulujen kannalta kiireiseen syksyn alkuun, mistä saatiin kritiikkiä. Tulokset julkaistiin pidetyssä Millaista on uusi ympäristöyhteistyö Lohjan kouluissa - tilaisuudessa. Ympäristökyselyn evästäminä hahmoteltiin jatkotoimia 9

10 yhdessä opetustoimen, koulujen, kaupunkisuunnittelukeskuksen ja jätehuoltoyhtiö Rosk n Rollin edustajien kanssa. Koulujen ympäristökyselyn mukaan yli puolet kouluista on nimennyt ympäristövastaavan. Koulujen ympäristöaiheiset hankkeet ovat vaihtelivat sisällöltään erilaisista teemavuosista yhteistyöprojekteihin. Tyypillisintä ympäristöaiheista toimintaa kouluissa olivat luonnossa liikkuminen, siivoustalkoot sekä jätteisiin ja kierrätykseen liittyvä toiminta. Suurin osa kouluista toivoi yhteistyötä Lohjan kaupungin teknisen toimen kanssa. Kiinnostavina yhteistyöalueina pidettiin mm. 1) piha- ja ympäristösuunnittelua, jätteiden lajittelun parantamista ja ympäristönhoitotalkoita ja 2) luokkien siistinä pitoa ja energiansäästökilpailua. Kyselyn muita tuloksia käsitellään energia-, jäte-, vesi- ja pihaotsikkojen alla. Projektikoordinaattori Virpi Sahi esitteli koulujen ympäristökyselyn tuloksia Metsola-salissa lokakuussa Tilaisuuden teemana oli millaista on uusi ympäristöyhteistyö Lohjan kouluissa. Kuva: Juulia Tuominen. 10

11 3.4 Lohjan koulut ja ympäristö verkkosivut Hankkeelle päätettiin perustaa oma verkkosivusto koulujen tarvitseman paikallisen ympäristötiedon jakelemiseksi. Verkkosivuston toimivuutta tiedonvälityskanavana tarkistettiin Koulujen ympäristökyselyssä (2003). Tulos oli verkkosivujen perustamisen kannalta myönteinen, sillä vastanneista 2/3 oli sitä mieltä, että verkkosivujen selailu koulussa on vaivatonta. Vajaassa puolessa kouluista verkkosivujen käyttö opetuksen tukena oli tavallista. Sivuston ideana oli, että opettajat ja oppilaat löytävät yhdestä verkkoosoitteesta helposti Lohjan koulujen jätelajittelu-, energiansäästö-, retkikohde-, ym. ympäristövinkit yhteystietoineen. Verkkosivusto avattiin pidetyssä Millaista on uusi ympäristöyhteistyö Lohjan kouluissa - tilaisuudessa julkaisemalla energia-osio. LOHJAN KOULUT JA YMPÄRISTÖ Keke kouluissa Luontoharrastus Ympäristökasvatus linkit Sykse Ry Sertifiointi Elämän vesi Lohjan koulut ja ympäristö verkkosivun aloitusnäkymä. Kuvan ja grafiikan on laatinut Toni Hägg. 11

12 Lohjan koulut ja ympäristö verkkosivusto löytyy Lohjan kaupungin ympäristönsuojelutoimiston www-valikosta (tilanne ). Sen osoite on ja sisältörunko on seuraava: Energia o Lohjan koulujen energiankäyttö (mihin energiaa kuluu koulussa ja mistä se tulee, koulujen energiankulutus) o Energiansäästö kouluissa (miksi ja kuinka energiaa säästetään koulussa, energiansäästökilpailun 2003 tulokset) o Yhteystiedot ja linkkejä Vesi o Vesi luonnossa (veden kierto, pohjavedet, vesistöt eli pintavedet) o Tarvitsemme ja käytämme vettä (veden käyttö ja säästö, kompostikäymälä) o Puhdas vesi tulee kouluun (vedenottamot, vesijohtoverkosto, kaivo, oman koulun vesi) o Likavesi menee puhdistamolle (viemäröinti, jätevedenpuhdistamot) Jäte: Lohjan koulujen ja päiväkotien jäteohjeet o Miten ehkäisemme jätteen syntyä o Uudelleenkäyttö o Kierrätys jätelajit: biojäte, kirjava/vaalea paperi, aaltopahvi, keräyskartonki, maitotölkit, lasi ja metalli, muovit, ongelmajäte, puru, tietoturvamateriaali järjestäminen: vastuuhenkilöt, jätemäärien tarkkailu, keräysastiat sisäja jätetiloissa Luonto o Lohjan luonnon monimuotoisuus: lehdot, harju, vesistöt o Luontopolut: Pähkinäniemi, Liesaari, Lahokallio, Kisakallio o Luonnonsuojelu Lohjalla Koulut o kartta kouluista Hanke o Hankkeen toiminta (PDF-arkisto: hankkeen tapahtumat, muistiot ja selvitykset) o Linkki emohankkeeseen Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa o Yhteystiedot Palaute Linkkejä ympäristökasvatustahoihin Suomessa 12

13 3.5 Tiedottaminen Hankkeen järjestämistä tilaisuuksista laadittiin säännönmukaisesti sivun mittainen lehdistötiedote, joka toimitettiin paikallisille tiedotusvälineille (Länsi-Uusimaa, Ykkös-Lohja, Iltalohja, YLE Läntinen). YLE Läntinen haastatteli projektikoordinaattoria ja tilaisuuksiin kutsuttuja asiantuntijoita useamman kerran. Lehdissä julkaistiin seuraavia juttuja: Lohjalaiskoulut arvostavat ympäristökasvatusta Ympäristöhanke poiki kouluille nettisivut (Länsi-Uusimaa ) Ympäristökasvatus tehostuu Lohjan kouluissa (iltalohja ) Ympäristökasvatus tehostuu Lohjalla (Ykkös-Lohja ) Miten kestävä kehitys huomioidaan opetussuunitelmissa? (Länsi-Uusimaa , kysymyksiä-palsta) Kestävä kehitys osaksi Lohjan koulujen arkea (Ykkös-Lohja Pullin koulun piha on lasten paratiisi Lähimetsikkö paras leikkiympäristö (Länsi- Uusimaa ) Lohjan Pähkinäniemeen avattiin uusi luontopolku oppilaille on elämys, että mennään metsään (Länsi-Uusimaa ) Pähkinäniemen luontopolku kutsuu (Ykkös-Lohja ) Päiväkodeille ja kouluille jäteohjeet jätehuollon järjestäminen helpottuu Lohjalla (Länsi-Uusimaa ) Projektikoordinaattori kävi esittelemässä hanketta Lohjalla seuraavissa tilaisuuksissa: Lohjan opettajien opetussuunnitelmatilaisuus Lohjan seudun ympäristöklusterin ohjausryhmä Lohjan rehtorien kokous Lohjan yläkoulujen oppilaille hankkeesta ja ympäristönsuojelutoimiston asioista tiedotettiin OmaAika kalenterissa 2-sivuisena ilmoituksena. Kalenteri jaetaan vuosittain ilmaiseksi kaikille Lohjan luokkalaisille. Keväällä 2004 havaittiin myös tarve laatia hanke-esite, joka toteutettiin A4-kokoisena väritulosteena. 3.6 Verkostoituminen muiden hankekuntien kanssa Emohankkeen Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa puitteissa osallistuttiin seuraaviin tapahtumiin (ja osin järjestettiin niitä): Projektikuntien tapaaminen ja paikallisagendapäivät Salossa Projektityöntekijöiden tapaaminen Kouvolassa Kansainvälinen tapaaminen Hämeenlinnassa Kansainvälinen tapaaminen Viron Saaremaalla, Kuresaaressa Hankekuntien tapaaminen Lohjalla Tapaaminen sisälsi Lohjan osahankkeen esittelyä ja sen käyttöä hankearviointi ryhmätyön casena, tutustumisen Tytyrin kaivosmuseoon sekä hankekokouksen. Projektityöntekijöiden lopputapaaminen Hyvinkäällä Ohjausryhmän kokoukset (6 kpl) 13

14 Lohjalla toukokuussa 2004 pidetyn hankekuntien tapaamisen ohjelmaan kuuluivat mm. hankearvioinnin ryhmätyöt sekä tutustuminen Tytyrin kaivosmuseoon. Kuvassa (vas.) Christa Valkama/Kouvola, Jaana Lehtonen/Lohja, Juulia Tuominen/Lahti, Minna Sulander/Hyvinkää, Heli Kanto/Forssa, Sanna Salminen/Salo (takana), Riitta Leviäkangas/Kouvola (edessä), Marjukka Välimaa/Hyvinkää, Susanna Kiijärvi/Hämeenlinna, Tytyrin henkilökunnan edustaja ja Virpi Sahi/Lohja. Mika Ilomäki/Salo puuttuu kuvasta. Kuva: Tytyrin henkilökunnan edustaja. 3.7 Hanketta tukeva muu toiminta Lisäksi hankkeen toimintaan haettiin ideoita osallistumalla seuraaviin tapahtumiin/toimiin: Osallistuminen ja eheä elinympäristö tilaisuus , Uudenmaan ympäristökeskus Opetuskalvot ja taustamateriaalit verkkoon kurssi, syksy 2003 Koulu ympäristövaikuttajana täydennyskoulutuskurssin hahmottelu Ympäristökasvatusseminaari , Helsingin yliopisto/kasvatustieteen laitos Hankkeen lopuksi kaikille kouluille annettiin joululahjaksi ja kiitokseksi Ympäristökasvatuksen käsikirja 3. 3 Hannele Cantell (toim.) 2004: Ympäristökasvatuksen käsikirja. PS-kustannus. 241 s. 14

15 4 Toiminta aihepiireittäin Hankkeen toiminnan painopistealueet määriteltiin yhdessä osallistujien kanssa hankkeen käynnistysvaiheessa. Tärkeiksi kehityskohteiksi havaittiin erityisesti energian ja veden säästö, jätehuollon ja koulupihojen kehittäminen, ympäristöasioiden ja kestävän kehityksen vieminen opetukseen sekä luontoretkeilymahdollisuuksien parantaminen. 4.1 Energia ja vesi Lohjan kaupunki teki loppuvuonna 2000 energiansäästösopimuksen Kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa. Kaupungin tilahallinto on seurannut koulujen energiankulutusta jo useita vuosia. Seurantaa varten lämmön, sähkön ja veden kulutukselle on olemassa omat tunnuslukunsa. Seurannassa eritellään isot ja pienet koulut. Samaan aikaan kun Lohjan koulut ja ympäristö projekti alkoi tammikuussa 2003 Lohjan kaupungin tilahallinto julisti kouluille ja päiväkodeille energiansäästökilpailun. Tilahallinnon kanssa pidetyssä palaverissa todettiin, että Lohjan koulut ja ympäristö - hanke voisi auttaa tilahallintoa lisäämällä koulujen tietoisuutta energiansäästökilpailusta ja energiansäästöstä yleensä. Sovittiin, että tätä varten tilahallinto ja projektikoordinaattori tuottavat yhdessä energia-aiheisen verkkosivuston. Tätä varten kiinteistömestari Kari Koljonen toimitti koordinaattorille energia-aiheista materiaalia, jonka pohjalta energiasivut suunniteltiin. Verkkosivuston energia-osio julkaistiin Samalla julkaistussa koulujen ympäristökyselyn tuloksien mukaan kuusi koulua tiesi sanoa, että opettajien käytössä on Motivan julkaisema koulujen energiansäästökansio seitsemän koulua vastasi, että koulu osallistuu Lohjan kaupungin energiansäästökilpailuun, mutta kymmenen koulua ilmaisi kiinnostuksensa yhteistyöhön teknisen keskuksen kanssa asiassa. 17 vastanneista oli sitä mieltä, että opettajat ja muu henkilökunta tekevät yhteistyötä energian säästämiseksi koulussa 23 vastanneen koulun mielestä opettajat ohjaavat oppilaita säästämään energiaa Hankkeen työsuunnitelmaa laadittaessa oli käynyt ilmi, että opettajat toivovat tietoa Lohjan ympäristöasioista ja siitä miten asiat Lohjalla toimivat mm. vesihuollon osalta. Vesi-aiheinen verkkosivuosio suunniteltiin kesällä Pohjatietoa keräsi ympäristöharjoittelija Maria Nygård ja sivuston rakenteen suunnitteli ja tekstin toimitti projektikoordinaattori Virpi Sahi. Vesihuoltopäällikkö Pentti Laakkonen kommentoi tekstiluonnosta syyskuussa 2004, minkä jälkeen sivusto linkitettiin palvelimelle. Christer Slotte luovutti hankkeen käyttöön vesiaiheisia valokuviaan. 4.2 Jätehuolto Teknisen toimen johto sitoutui tukemaan kouluja jätelajittelun kehittämisessä. Asiaa pohdittiin tarkemmin jolloin sovittiin, että mm. jäteastioiden hankinnasta koululle tuotetaan materiaalia Lohjan koulut ja ympäristö - verkkosivuille. 15

16 Koulujen jätehuollon toimivuutta opetushenkilökunnan näkökulmasta kartoitettiin koulujen ympäristökyselyllä syksyllä Kysymys oli, mitä jätelajeja koulussa lajitellaan ja kuinka lajittelu toimii. Tuloksien mukaan jätelajittelun toimivuus vaihteli paljon riippuen jätelajista. Biojäte lajiteltiin kahdessa kolmesta koulusta ja hyvin lajittelu toimi useimmin niissä kouluissa, joissa on oma ruoanvalmistuskeittiö. Paperi lajiteltiin lähes joka koulussa, mutta verrattuna muihin jätelajeihin siinä mainittiin olevan kaikkein useimmiten kehittämisen varaa. Vaikka 2/3 kouluista lajitteli pahvia, niin lähes puolet vastaajista sanoi siinä olevan kehittämisen varaa. Lasia lajitteli puolet, metallia vajaa puolet ja muovia vain yksi koulu. Ongelmajäte lajiteltiin lähes joka koulussa, mutta useimmat mainitsivat siinä olevan kehittämisen varaa. Useimmat koulut ilmaisivat haluavansa lisää keräysastioita. Ympäristökyselyn julkaisutilaisuudessa jätehuollon kehittäminen herätti runsaasti keskustelua. Samassa yhteydessä havaittiin tarpeelliseksi laatia kouluille omat selkeät jäteohjeet. Koulujen ja päiväkotien jäteohjeiden laatimiseksi perustettiin keväällä 2004 jäteohjetyöryhmä, jossa olivat aktiivisesti mukana tilahallinto (isännöitsijät Raimo Rissanen ja Matti Huuska/Esko Palomäki), ympäristönsuojelutoimisto (ympäristövalvontapäällikkö Jaana Lehtonen/ympäristöinsinööri Hanna Voutilainen) jätehuoltoyhtiö Rosk n Roll (jäteneuvoja Riikka Soikkeli/tiedottaja Maria Linden), Sirkka Sutinen (Voudinpuiston päiväkodin ja pääterveysaseman ympäristöhankkeiden konsultti) ja projektikoordinaattori Virpi Sahi. Lisäksi aloituspalaverissa , jossa työryhmän tehtävä määriteltiin, olivat mukana myös Taina Syrjänen Voudinpuiston päiväkodista, kaupunkisuunnittelukeskuksen hallintopäällikkö Raija Rönkä-Nieminen sekä kiinteistönhoitaja Markku Vuorikoski. Lisäksi Perttilän koulun ympäristövastaava Päivi Varis Perttilän kommentoi työtä sähköpostitse. Jäteohjetyöryhmä yhteensä kokoontui viisi kertaa helmi-lokakuussa 2004 ja sen työn päätavoitteina olivat: Määritellä selkeät pelisäännöt koulu- ja päiväkotikiinteistöjen jätelajittelulle. Pelisäännöillä tarkoitetaan yhteistä sopimusta mm. siitä, milloin lajitteluastioita tarjotaan ja milloin ei ja mitkä ovat tekniset mahdollisuudet jätelajittelun järjestämiseksi. Tuottaa jätelajitteluohjeistus ja toimintamalli jätelajittelun järjestämiseksi kouluille ja päiväkodeille Sijoittaa jäteohjeistus ja siihen liittyvä muu materiaali verkkoon Jäteohjetyöryhmä työsti ohjeiden sisältöä ja näin syntyneen aineiston pohjalta projektikoordinaattori Virpi Sahi suunnitteli verkkosivuston rakenteen sekä toimitti tekstin verkkoasuun. Valmiit jäteohjeet rohkaisevat kouluja ja päiväkoteja vähentämään, uusiokäyttämään ja kierrättämään jätteitään. Ohjeet koskevat biojätettä, kirjavaa ja vaaleaa paperia, aaltopahvia, keräyskartonkia, kartonkitölkkejä, muovia, lasi- ja metallijätettä, ongelmajätettä, purua ja sekajätettä. Ohjeet selkiyttävät erityisesti kierrätyksen pelisääntöjä. Jos kaupungin jätehuoltomääräyksien edellyttämä keräyskynnys ylittyy (esim. papereilla 40 kiloa kuukaudessa), saa kiinteistö oman lajitteluastian kaupunkisuunnittelukeskuksen tilapalvelusta. Halutessaan koulu tai päiväkoti voi järjestää pienien jätemäärien kierrätyksen omatoimisesti. Rinnakkain jäteohjetyöryhmän työskentelyn kanssa Lohjan kaupungin ympäristönsuojelutoimisto kartoitti toukokuussa 2004 Lohjan koulujen jätehuollon 16

17 nykytilaa. Koulujen jätekartoituksen toteutti ympäristöharjoittelija Harri Mulari, joka opiskelee Turun ammattikorkeakoulussa ympäristösuunnittelijaksi. Jäteohjetyöryhmäläisiä osallistui myös Mularin työn ohjaamiseen. Jäte-teemaan keskittyvä Lohjan koulujen ja päiväkotien jäteiltapäivä pidettiin Puu-Anttilassa. Tilaisuudessa julkaistiin jäteohjeiden kokeiluversio ja koulujen jätekartoituksen raportti. Osallistujilla oli sekä mahdollisuus tutustua ohjeluonnokseen että kommentoida sitä jatkokehittelyä ajatellen. Jäteohjetyöryhmä käsitteli saadun palautteen viimeisessä kokouksessaan ja verkkoon vietyä ohjeistusta päivitettiin tarpeellisin osin. Isännöitsijä Raimo Rissanen puhui jäteohjeiden merkityksestä tilahallinnon kannalta jäteiltapäivässä lokakuussa Ympäristöharjoittelija Harri Mulari ja ympäristövalvontapäällikkö Jaana Lehtonen esittelivät jätekartoitusta. Kuvat: Hanna Voutilainen 4.3 Koulupihat Koulujen ympäristökyselyn mukaan kouluille kiinnostavimpia yhteistyöalueina teknisen toimen suuntaan olivat piha- ja ympäristösuunnittelu sekä ympäristönhoitotalkoot (jätteiden lajittelun parantamisen ohella). Piha- ja ympäristösuunnitteluyhteistyötä toivoi peräti 25 koulua ja ympäristönhoitotalkoisiin liittyvää yhteistyötä 22 koulua. Myös tekninen toimi oli keväällä ilmaissut kiinnostuksensa yhteistyöhön. Millaista on uusi ympäristöyhteistyö Lohjan kouluissa tilaisuudessa sovittiin, että hanke ryhtyy valmistelemaan koulujen piha- ja ympäristösuunnitteluyhteistyötä. Koulupihojen kehittämiseksi järjestettiin Koulujen pihaforum Sen sisältöä suunniteltiin yhdessä Lohjan kaupunkisuunnittelukeskuksen puistopuolen kanssa (neuvottelut ). Pihaforumissa lohjalaisia rehtoreita ja opettajia sekä kaupunkisuunnittelukeskuksen edustajia kokoontui koulujen piha- ja ympäristösuunnitteluteeman ääreen. Kaupunkisuunnittelukeskuksen edustajat esittelivät koulujen piha- ja ympäristösuunnittelua ja samalla pohdittiin, kuinka sitä voisi kehittää kaupunkisuunnittelukeskuksen ja koulujen yhteistyönä. Tilaisuuden avauksena kaupungin tilahallintopäällikkö Jorma Kaasinen esitti 17

18 näkemyksiä koulupihojen suunnittelun kehittämisestä. Lapsiystävällisestä koulupihasta luennoi ympäristöpsykologi Marketta Kyttä Teknillisestä korkeakoulusta. Lohjan koulupihojen suunnittelua ja toteutusta käsiteltiin teemoittain alustuksin ja keskusteluin. Kaupunginarkkitehti Katariina Haigh esitteli Lohjan kulttuurikeskusta- suunnitelmaa esimerkkinä yleissuunnittelusta. Kaupunginpuutarhuri Markku Hakalahti puhui koulujen pihasuunnittelun arjesta. Rehtori Markku Heinonen kertoi kuinka pihapuiden istutusta ja pellavankasvatusta on toteutettu Pullin koulussa yhdessä oppilaitten kanssa. Lisäksi pihaforumissa keskusteltiin sekä esitettiin runsaasti kehittämisehdotuksia. Koulujen pihaforum puolipyöreän pöytänsä ääressä huhtikuussa 2004 Puu-Anttilassa. Pihaforumissa puitiin sekä vanhojen koulupihojen kehittämiseen että uusien suunnitteluun liittyviä tarpeita. Etualalla ympäristöpsykologi Marketta Kyttä ja tilahallintopäällikkö Jorma Kaasinen. Kuva: Virpi Sahi 4.4 Kestävä kehitys opetussuunnitelmiin Opetushallituksen vuonna 2004 hyväksymät opetussuunnitelmien perusteet sisältävät aihekokonaisuuksia, jotka tulee sisällyttää läpäisevästi kaikkiin oppiaineisiin. Yksi aihekokonaisuuksista on Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta (lukiossa kestävä kehitys ). Opetukseen tulee liittää seuraavat sisällöt: ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa 18

19 ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintatavoissa, tuotteen elinkaari oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta Millaista on uusi ympäristöyhteistyö Lohjan kouluissa tilaisuudessa kirjattiin ehdotus strategisen tason keskustelun järjestämiseksi siitä, mitä kestävä kehitys tarkoittaa Lohjan koulujen opetussuunnitelmissa käytännössä. Kestävä kehitys Lohjan koulujen opetussuunnitelmiin tilaisuus pidettiin Tilaisuus suunniteltiin yhdessä sivistystoimen edustajien kanssa (opetuspäällikkö Jouni Häkkinen ja ohjaava opettaja Marjo-Riitta Salmela) ja sen tarkoituksena oli etsiä yhteistä näkemystä siitä, miten kestävä kehitys saadaan mukaan Lohjan kaupungin koulujen opetussuunnitelmiin. Tarkoituksena oli löytää uusia eväitä ja puhtia koulujen oman toiminnan suunnitteluun sekä pohtia, millaista työnjakoa ja voimavaroja kestävän kehityksen ja ympäristökasvatuksen toteuttaminen edellyttää kouluilta ja opetustoimelta. Lohjan kaupungin strategia: Kestävä kehitys KESTÄVÄ KEHITYS OPETUSSUUNNITELMIIN Lohjan sivistystoimen strategia Kestävä kehitys Lohjan opetustoimi koulutoimen opetussuunnitelma Tavoitteet, resurssointi, arviointi Lohjan koulujen opetussuunnitelmat Koulukohtaiset tavoitteet, resurssit ja toimenpiteet Opetushallitus Opetussuunnitelmien perusteet Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta; lukiossa kestävä kehitys Kestävä kehitys opetussuunnitelmiin tilaisuuden viitekehys kaaviokuvana. Kuva: Virpi Sahi Tilaisuuden avauspuheenvuorossa sivistysjohtaja Bror Algren kertoi, mitä merkitsee kestävä kehitys osana sivistystoimen strategiaa. Aiheesta jatkoivat paikalle kutsutut ympäristökasvatuksen asiantuntijat. Opetusneuvos Marja-Leena Loukola Opetushallituksesta kertoi, mitä kestävä kehitys tarkoittaa opetussuunnitelmatyössä ja ympäristökasvattaja Kirsi Verkka puhui ympäristökasvatuksesta koulun arjessa. Asiantuntijoiden evästyksen jälkeen ohjelmassa oli työskentelyä. Ryhmien tehtävänä oli pohtia, miten ympäristöasiat tulevat menestyksekkäästi liitetyiksi Lohjan koulujen opetussuunnitelmiin ja koulun arkeen vuoteen 2010 mennessä. 19

20 Ryhmätyöskentelyä Kestävä kehitys Lohjan koulujen opetussuunnitelmiin - tilaisuudessa huhtikuussa Kuvassa (vas.) Ristin koulun rehtori Markku Saarinen, Perttilän koulun opettaja ja ympäristövastaava Päivi Varis, ympäristökasvattaja Kirsi Verkka sekä Leena Rahkila. Kuva: Virpi Sahi 4.5 Luonto Koulujen ympäristökyselyn (2003) mukaan luontoretkikohteista suosituimpia olivat Lohjanharju, Liessaari, Pähkinäniemi ja Karkali sekä lukuisat kutakin koulua lähellä olevat kohteet. Muista retkikohteista useimmin mainittiin Lohjan museo, kirkko sekä Munkkaan jäteasema. Retkikohteen valinnassa läheinen sijainti koettiin tärkeäksi, sillä kuljetusmäärärahojen niukkuus hankaloitti retkien järjestämistä. Luontokoulua pidettiin yleisesti hyvänä ajatuksena ja sen suhteen esitettiin runsaasti erilaisia toiveita. Hankkeen puitteissa Lohjan kaupungin ympäristönsuojelutoimisto saattoi päätökseen muutaman keskeneräisen luontopolkuprojektin ja julkisti ne näyttävästi. Merkittävin näistä oli Pähkinäniemen luontopolun avaaminen Pähkinäniemi on Lohjan seudun upeimpia lehtoja ja se on sijaintinsa vuoksi vanhastaan suosittu retkikohde. Luontopolku koostuu 16 rastista, jotka löytyvät maastosta noin 1,2 km pitkän reitin varrelta. Uutta Pähkinäniemen luontopolussa on se, että rastit on merkitty maastoon numeroiduilla tolpilla. Rastien esittelytekstit ja kuvat sekä kartta löytyvät verkkosivuilta. Opastemateriaalin julkaisu verkkosivuilla mahdollistaa aiempaa laajempien esittelytekstien julkaisemisen esim. opetuskäyttöä varten. Avajaistilaisuudessa Risto Murto kertoi Pähkinäniemen luonnon merkityksestä, minkä jälkeen polun suunnittelija Soili Vuorinen opasti vieraita luontopolulla. Kierroksen jälkeen siirryttiin Kässäntalolle jatkoille. Samalla esiteltiin Lohjan koulut ja ympäristö - verkkosivujen tuore luonto-osio, josta Lohjan luontopolkutarjonta löytyy vaivatta. 20

LOHJAN KOULUT JA YMPÄRISTÖ HANKKEEN PÄÄTÖSSEMINAARI

LOHJAN KOULUT JA YMPÄRISTÖ HANKKEEN PÄÄTÖSSEMINAARI EU Interreg IIIA CG13046 sivu 1 (11) Lohjan koulut ja ympäristö Muistio 14.12.2004 LOHJAN KOULUT JA YMPÄRISTÖ HANKKEEN PÄÄTÖSSEMINAARI Aika tiistaina 30.11.2004 kello 12.30-17.00 Paikka Läsnä Metsola-sali,

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

2. VIESTINTÄRYHMÄ JA KREODIN TOIMITUSKUNTA 2013 2014. AMKIT-konsortio on päättänyt 9.1.2013 viestintäryhmän ja Kreodin toimituskunnan kokoonpanosta.

2. VIESTINTÄRYHMÄ JA KREODIN TOIMITUSKUNTA 2013 2014. AMKIT-konsortio on päättänyt 9.1.2013 viestintäryhmän ja Kreodin toimituskunnan kokoonpanosta. AMKIT-KONSORTIO MUISTIO Viestintäryhmä ja Kreodin toimituskunta 29.1.2013 AIKA 14.1.2013 klo 10.10-15 PAIKKA Tikkurila, Ratatie 22, tila A406 Kutsutut Hanna Lahtinen, pj Hanna-Riina Aho, etäyhteydellä,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Julkisen sektorin energiatehokkuusseminaari 25.4.2013 Satu Pääkkönen Mikä on Etevästi ELYssä -ohjelma? Uudenmaan ELYn ympäristöohjelma, johon on integroitu

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS

eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 http://www.oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Blogi

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät.

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmatyön tuki -koulutuskokonaisuus

OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmatyön tuki -koulutuskokonaisuus KOULUTUSKIRJE LSSAVI / 05.12.01/5.9.2013 OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmatyön tuki -koulutuskokonaisuus Arvoisa vastaanottaja Opetussuunnitelmatyö lähestyy! Tule keskustelemaan, hakemaan uutta

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus 2.10. 2007 Ohjelma 13.15-13.25 Tervetuloa ja tavoite 13.25 YPE opintojen esittely 13.40 TVT 8 op opintojen esittely 13.55 Koulutusten kytkennät ja suorittamismallit

Lisätiedot

KYSELY MONITOIMITALOISSA ONNI JA JALO TYÖSKENTELEVILLE 11/2015. Juha Kokkonen & Jaana Poikolainen

KYSELY MONITOIMITALOISSA ONNI JA JALO TYÖSKENTELEVILLE 11/2015. Juha Kokkonen & Jaana Poikolainen Monitoimitalojen toiminnan suunnittelu ja toteutus käyttäjien arvioimana [toteutus Asuinalue lapsiperheiden kokemana hanke] KYSELY MONITOIMITALOISSA ONNI JA JALO TYÖSKENTELEVILLE 11/2015 Juha Kokkonen

Lisätiedot

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Marjo Lindgren 14.9.2015 Hämeen parasta kehittämistä! Mikä Sote III- hanke? Jatkoa edellisten valtakunnallisten sotekierrosten valmistelulle Kanta-Hämeen yhteinen tavoite

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

Hyvää huomenta ja tervetuloa

Hyvää huomenta ja tervetuloa Hyvää huomenta ja tervetuloa POP Oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämisohjelma 20.5.2009 Ritva Järvinen Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen yksikön päällikkö Terveisiä Opetushallituksesta

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu KOKOUSMUISTIO 2 / 2016 1 (5) Seuturyhmän kokousmuistio Aika: ke 24.8.2016 klo 13:00 16:15 Paikka: Ilomantsin kunnanvirasto, Kalevalasali Läsnä: Pekka Kukkonen seututyöryhmän puheenjohtaja, poistui kokouksesta

Lisätiedot

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Pöytäkirja. Hanke/EAKR/Seinäjoen seudun ilmastostrategia/projektiryhmän pöytäkirja 29.8.2011

Pöytäkirja. Hanke/EAKR/Seinäjoen seudun ilmastostrategia/projektiryhmän pöytäkirja 29.8.2011 LAPUAN KAUPUNKI Ympäristöosasto Poutuntie 8 62100 LAPUA Pöytäkirja Mika Yli-Petäys/Mirva Korpi 23.08.2011 Hanke/EAKR/Seinäjoen seudun ilmastostrategia/projektiryhmän pöytäkirja 29.8.2011 Aika: 29.8.2011,

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

LAMPPU-hanke 5. verkostotapaaminen klo 13 ilinc verkkokokous TERVETULOA!

LAMPPU-hanke 5. verkostotapaaminen klo 13 ilinc verkkokokous TERVETULOA! LAMPPU-hanke 5. verkostotapaaminen 11.9.2012 klo 13 ilinc verkkokokous TERVETULOA! Asialista 1. Tapaamisen avaus 2. Läsnäolijoiden toteaminen 3. Esityslistan hyväksyminen 4. LAMPPU-jatkohankkeen suunnittelu,

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Palveluprosessien ja -innovaatioiden kehittäminen Kärkihankkeet 4 ja 11 Tuottavuusohjelman kärkihankkeiden tulokset miten tästä eteenpäin? 17.11.2010 Tapio Soini,

Lisätiedot

Paikallisen opetussuunnitelmatyön tukikoulutus

Paikallisen opetussuunnitelmatyön tukikoulutus Paikallisen opetussuunnitelmatyön tukikoulutus Opetussuunnitelmatyö lähestyy! Tule keskustelemaan, hakemaan uutta tietoa ja hyviä työkaluja OPStuki 2016 -koulutuksesta! OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmatyön

Lisätiedot

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen Tavoiteltu tulos: Lasten ja nuorten palveluneuvonta ja ohjausyksikkö on löytänyt sellaiset työmuodot, jotka vaikuttavat asiakkaiden elämään myönteisesti. Asiakasvalikointi Asiakasvalikoitumisesta seurantatietoa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

KUNTATASON APOLITYÖN KOKEMUKSIA. Yhteinen metropolimme yhteinen apolimme / Kulttuurikeskus Korjaamo

KUNTATASON APOLITYÖN KOKEMUKSIA. Yhteinen metropolimme yhteinen apolimme / Kulttuurikeskus Korjaamo KUNTATASON APOLITYÖN KOKEMUKSIA Katariina Haigh, kaupunginarkkitehti, arkkitehti SAFA Yhteinen metropolimme yhteinen apolimme / Kulttuurikeskus Korjaamo 10.12.2009 LOHJAN ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA

Lisätiedot

MAL verkosto 02/2011 kooste palautteesta

MAL verkosto 02/2011 kooste palautteesta PALAUTE Palautekyselyyn saatiin yhteensä 43 vastausta. Vastaajat edustivat 17 MAL verkoston 19 jäsenseudusta ja lisäksi kahta valtionhallinnon organisaatiota. Kolme vastaajaa ei ilmoittanut tietoja itsestään

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla

Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen tuen keskus - 2008 Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA

ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA KESTÄVÄ KEHITYS o 2012 asukaskyselyn kohderyhmän muodostivat Hämeenlinnan kaupungin asukkaat, otos 9000 asukasta o Tutkimus perustuu 1591 henkilön antamiin vastauksiin,

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Ennen kokouksen alkua Saila Linnahalme esitteli Päivälehden museon toimintaa.

Ennen kokouksen alkua Saila Linnahalme esitteli Päivälehden museon toimintaa. M-KANAVAN OHJAUSRYHMÄN 1. KOKOUS Ti 25.2.2014 klo 14 16 Päivälehden museo (Ludviginkatu 2 4) Puheenjohtaja Esa Härkönen Sihteeri Antti-Veikko Salo (esittelijä, mikäli ei toisin mainittu) Läsnä: Esa Härkönen

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ. Asetettu uudelleen vuosiksi Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje Dnro UUDELY/2005/00.00.

UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ. Asetettu uudelleen vuosiksi Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje Dnro UUDELY/2005/00.00. UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ Asetettu uudelleen vuosiksi 2016-2018 Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje 19.2.2016 Dnro UUDELY/2005/00.00.01/2011 ALUKSI TAUSTALLA Laaja verkostoyhteistyö > jäsentymistä > VÄLKE

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi.5.009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Etäopetuspäivä t, Oph,

Etäopetuspäivä t, Oph, Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen etäopetuksen avulla Vakiinnuttaa etäopetus yhtenä mahdollisuutena turvata koulunkäynti pitkien poissaolojen aikana Mahdollistaa sairastuneelle oppilaalle

Lisätiedot

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu (Alustava aikataulu, täydentyy sitä mukaa kun kuntien kanssa saadaan sovittua asioista) Hankeaika: 1.10.2013-31.10.2014 (+ 30.9.2013) Syyskuu Länsi-Pohjan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa 6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan!

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Liity mukaan EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Hyödy yhteisöstä, joka on sitoutunut hoidon, hoivan ja avun tarpeessa olevien ikäihmisten hyvinvoinnin ja arvokkuuden edistämiseen Yhdessä voimme saavuttaa

Lisätiedot

VHte: LAPE -Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon, 510449

VHte: LAPE -Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon, 510449 j ~~ir4~ Elinkeino, liikenne ja Viptohii~a 1 ii~ I~IY ympäristökeskus FU:lta r s~ VHte: LAPE -Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon, 510449 Asia: ohjausryhmän 25. kokouksen pöytäkirja Aika:

Lisätiedot

HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET

HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Järvenpään liikkumisen ohjauksen valtionapuhanke Tulosten esittely 15.5.2014 Marja-Terttu Sikiö / Destia Oy HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Järvenpään kaupunki haki valtionavustusta liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Maija Mikkilä 26.7.2012 1 Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Toteuttajaverkosto: Kotka Hamina Pyhtää Virolahti-Miehikkälä Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 11.4.2012 Ohjelma 10.00 10.30 Päivän avaus ja katsaus edelliseen kertaan 10.30 12.00 Aivoriihityöskentelyä / Learning Cafe 12.00 13.00 Lounas 13.00 15.00 Aivoriihityöskentelyä

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 27.1.2010 Opetusneuvos Aihekokonaisuuksien määrittely vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Työryhmän I kokous 2.9.2013 Työryhmän tehtävät ja asema järvien ja niiden valuma-alueen ongelmien

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden. Vuosiraportti 2016

Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden. Vuosiraportti 2016 Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen Vuosiraportti 2016 Hänninen Tapani Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 20.12.2016 1 Sisällysluettelo Johdanto 1. Ekotukihenkilöt ja -toimipisteet 3 2.

Lisätiedot

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011 Mikkeli Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin kaupungin opetustoimi p Perusopetus kouluja 26 n. 4800 oppilasta p Esiopetus osin koulujen yhteydessä, osin päivähoidon järjestämänä p Perusopetuksen

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

OPETTAJIEN JA KASVATTAJIEN WEB-KYSELYN 02-03/2015 YHTEENVETO POIMINTOJA, 56 vastaajaa ( 109 yhteensä)

OPETTAJIEN JA KASVATTAJIEN WEB-KYSELYN 02-03/2015 YHTEENVETO POIMINTOJA, 56 vastaajaa ( 109 yhteensä) OPETTAJIEN JA KASVATTAJIEN WEB-KYSELYN 02-03/2015 YHTEENVETO POIMINTOJA, 56 vastaajaa ( 109 yhteensä) Keke ja myönteinen pudasjärvisyys koulujen arvopohjassa Kouluilla paljon yhteistyökumppaneita ja toistuvaa

Lisätiedot

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Esteettömyyskartoittajatapaaminen 21.10.2016 Tampere Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Niina Kilpelä esteettömyysasiantuntija, arkkitehti (SAFA) Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE p.

Lisätiedot

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 1. Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/ nimet - Osaava Pudasjärvi- hanke 1 TAUSTATIEDOT 2. Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma 17.11.2016 Isosti ja kovaa liikuntaseminaari Päivi Virtanen Liikkuminen varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuslaki Varhaiskasvatussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot