F I N N S T E V E N T I E D O T U S - J A U U T I S L E H T I. Hyvää kesää Steviksen lukijoille!

Transkriptio

1 S STEVIS F I N N S T E V E N T I E D O T U S - J A U U T I S L E H T I Hyvää kesää Steviksen lukijoille! 1

2 S TEVIS P ä ä k i r j o i t u s KYVYKKYYS JA MAHDOLLISUUS FINNSTEVEN TIEDOTUS- JA UUTISLEHTI Julkaisija: FINNSTEVE OY AB PL 225 (Saukonkuja 5) Helsinki Puh Päätoimittaja: Leena Liuskanto Viime aikoina on keskusteltu informaatioteknologian kehityksen mukanaan tuoman uuden talouden merkityksestä. Näissä keskusteluissa on usein unohdettu muutoksen tarjoamat mahdollisuudet perinteiselle liiketoiminnalle. Voidaan kuitenkin nähdä, että niin logistiikan kuin muidenkin palveluiden osalta informaatioteknologia luo sekä uusia liiketoiminta-alueita että muuttaa olemassa olevia palveluprosesseja ja organisaatioita. ratkaisu eri tilanteisiin. Se myös pakottaa analysoimaan osaamista ja kohdentamaan koulutusta. Kyvykkyyksien verkosto ulottuu yrityksen ulkopuolelle. Uusien keskustelukanavien luominen palvelun tuottajan ja asiakkaan välillä mahdollistaa sisäiset rakennemuutokset, muutokset asiakasrajapinnassa ja muuttaa parhaimmillaan koko palveluketjua. Tämä vaatii asiakkaiden osallistumista satamaoperaattorin sisäiseen koulutukseen tai päinvastoin. 2 Ulkoasu: Got You Oy Painopaikka: STAR-OFFSET Oy Helsinki ISSN Kansikuva: Suomen Ilmakuva Oy Markkinoiden imuohjautuvuus asettaa logistiikalle yhä suurempia vaatimuksia. Tuotelinjalta valmistuneeseen tuotteeseen sitoutunut pääoma on saatava kiertoon entistä nopeammin. Toimitettavat eräkoot pienenevät ja toimitustiheys lisääntyy. Kuljetusten on silloin toimittava luotettavasti ja nopeasti. Niiden on myös joustettava tilanteen mukaan. Muuttuvassa ympäristössä satamaoperaattori palvelee logistiikan omistajaa parhaiten silloin, kun se onnistuu luomaan kyvykkyyksien verkoston. Tekniset kyvykkyydet muodostuvat rakennuksista, koneista ja laitteista. Niillä voidaan saavuttaa sellaisia ratkaisuja, jotka palvelevat onnistumista palveluprosesseissa. Teknisiä kyvykkyyksiä tärkeämpää on yhä edelleen organisaation osaaminen. Satamaoperoinnissa prosessien kuormitus vaihtelee suuresti. Tämä vaatii kykyä yhdistellä erilaisia teknisiä ja tuotannollisia taitoja. Kun organisaatiossa on rypäs tietoa ja taitoa, on niistä löydettävissä optimaalinen Veli Takanen Yritysten laatujärjestelmien myötä kehittäminen on muodostunut liian ongelmakeskeiseksi. On helpompi ratkoa ongelmia kuin nähdä organisaation tai prosessin mahdollisuudet. Ratkomalla ongelmia sammutetaan pieniä tulipaloja siellä täällä ja yritys kehittyy pienin askelin. Logistiikassa kyvykkyysverkosto muodostuu yhä useammin palvelua tuottavien kumppaneiden ympärille. Se lisää mahdollisuuksia tarjota asiakkaalle parempia kokonaisratkaisuja. Näkemällä kyvykkyyksistä muodostuvat mahdollisuudet voidaan kehityksessä saavuttaa suuria harppauksia. Finnsteven prosessien kehittämisessä Fips- järjestemä, jolla tuotannonohjaus otettiin hallintaan, oli jättimäinen harppaus. Nyt käyttöönotettava Reha-järjestelmä antaa mahdollisuuden hyödyntää organisaation osaamista. Pääsemme hyödyntämään sitä tiedon ja taidon ryvästä, joka on ollut olemassa. Tästä hyötyy Finnsteve sisäisesti, mutta ennen kaikkea asiakas parantuneena palveluna.

3 Järjestelmäintegraatio on edelleen tulevaisuuden isoja haasteita. Sitä suunnitellessa on kuitenkin otettava huomioon, että kommunikaation tarpeet ja välineet ovat muuttumassa, Nils Lamberg sanoo. FINNSTEVEN ATK-PÄÄLLIKKÖ NILS LAMBERG: JYKEVÄLLE KIVIJALALLE ON HYVÄ RAKENTAA UUTTA Satamassa satunnaisesti vieraileva ei aina tule ajatelleeksi, miten paljon tietotekniikkaa satamatoimintaan nykyisin liittyy. Finnsteven asiakkaat sen kyllä tietävät. Finnsteve onkin asiakastyytyväisyystutkimuksissa saanut kiitosta edistyksellisyydestään informaatioteknologian käyttöönottajana. KULJETTAJA KESKUSTELEE FINNSTEVEN TIETOJÄRJESTEL- MÄN KANSSA RADIOTEITSE. SIGNAALIT KULKEVAT OHJAA- MON OIKEASSA KULMASSA NÄKYVÄN ANTENNIN KAUTTA. Samaa mieltä on Nils Lamberg, joka nykyisin johtaa Finnsteven atk-osastoa. Finnlinesin operatiivisten järjestelmien atk-päällikkönä hän vastaa sataman operatiivisista järjestelmistä. Finnstevessä on erittäin hyvät perusjärjestelmät. Ne ovat jykevä kivijalka, jonka päälle on hyvä rakentaa uutta, hän sanoo. SOPIVALLA TAVALLA ROHKEUTTA UUSILLE ASIOILLE Finnsteve on kiistatta tietoteknisen kehityksen kärjessä myös kansainvälisesti vertaillen. XML-tiedonsiirto, kontintunnistukseen kehitetty, parhaillaan asennusvaiheessa oleva kamerajärjestelmä ja asiakkaan pääsy webin kautta Finnsteven järjestelmiin ovat esimerkkejä edelläkävijyydestä. Finnsteve on ollut hyvällä tavalla edistyksellinen ja ennakkoluuloton. Seuraava vaihe on kokemusten tuotteistaminen ja jo konkretisoituneiden tuotteiden jatkokehittäminen, Lamberg toteaa. TIETOKONE VOI SIJAITA MISSÄ TAHANSA Järjestelmäintegraatio on jatkuva suuri haaste. Finnsteven järjestelmien pitää pystyä sulautumaan asiakkaan järjestelmiin. Asiakkaat kehittävät ja uudistavat omia tietojärjestelmiään koko ajan ja haluavat lisätä kommunikatiivisuutta. Kommunikaatio on Nils Lambergin mukaan kuitenkin muuttumassa. Perinteisesti on ajateltu, että tietojärjestelmät keskustelevat keskenään jonkin ison tietokoneen välityksellä. Näin ei enää ole. Tietokone, jonka kanssa meidän olisi pystyttävä kommunikoimaan, voi sijaita hyvinkin yllätyksellisessä paikassa. Jo nyt rekka-autossa on ajotietokone, ja yhä useamman povitaskussa on tietokone. Lisäksi satamassa toimivia eri osapuolia on lukumääräisesti paljon, mikä entisestään lisää kommunikaatioon liittyviä haasteita. TIETOA HUOMISTA VARTEN Myös aikaikkuna, jossa asioita tehdään, on pienenemässä koko ajan. Ennen tietojärjestelmien keräämän tiedon avulla pystyttiin kertomaan, mitä eilen tai aamulla tapahtui. Nyt meidän pitäisi pystyä ennakoimaan jo huomista. Historiatiedon kertominen ei riitä, Nils Lamberg korostaa. Hän muistuttaa kuitenkin, ettei kommunikaation kehittäminen ole vain jännittävien, seksikkäitten sovellusten kehittämistä. Perusjärjestelmiäkin on jatkuvasti hoivattava, sillä muutokset toimintaympäristössä vaikuttavat myös niihin. Keskustelu kääntyy lopuksi e-businekseen. Mitä se olisi Finnstevessä? ATK- PÄÄLLIKKÖ NILS LAMBERG Tätä olemme pohdiskelleet. Mikä voisi olla esimerkiksi meidän verkkokauppamme? Mehän emme välitä soittoääniä tai logoja, vaan meidän bisneksessämme isoihin laivoihin lastataan käsinkosketeltavaa, fyysistä tavaraa, jota ei virtuaalisesti voi siirtää lähettäjältä vastaanottajalle. Meidän e-businestämme on palveluprosessin tuominen verkkoon asiakkaan saataville. Eikä pelkästään verkkoon, vaan mille kommunikaatiovälineelle tahansa. Juuri tämän vuoksi meidän on osattava visioida tulevaisuutta ja kyettävä näkemään, millaisia tällä hetkellä vielä yllättäviltä, jopa mielikuvituksellisilta tuntuvia kommunikaatiotilanteita muutaman vuoden sisällä syntyy, atk-päällikkö Lamberg sanoo. Sari Tiiro 3

4 METSÄTEOLLISUUDELLE HELSINKI JA TURKU OVAT KAUKANA JUHA MÖLSÄ TOIMII UPM-KYMMENEN VOIKKAAN TEHTAALLA JÄLKIKÄSITTELY- PÄÄLLIKKÖNÄ. PAPERIKULJETUSTEN PÄÄLLIKKÖ PENTTI ESKELINEN UPM-KYMMENEN KUUSANKOSKEN TEHTAILTA. 4 Helsingin vahvuus palveltaessa metsäteollisuutta on varustamoiden kanssa yhteistoiminnassa luotu aikataulujen mukainen tiheäfrekvenssinen linjaliikenne. Länsisatama on portti valtamerten taakse. Lähes päivittäisillä lähdöillä Euroopan valtamerisatamiin saadaan asiakkaiden tavaraa lähtemään minne päin maailmaa tahansa. Toimituserä saadaan nopeasti liikkeelle toimittamalla se Finnstevelle, joka kontittaa autolla tai junanvaunussa satamaan saapuneen tavaran. Tätä edesauttaa vielä se, että Helsingissä on varsin suuret konttivarikot ja useimmiten juuri oikea tyhjä kontti saatavissa lastaukseen. Pienenä mausteena konttikeitossa on roro- liikenne Puolaan ja Baltian maihin. Sompasaari on sillanpää Eurooppaan. Finnlines liikennöi kaikkina viikonpäivinä vähintään yhdellä lähdöllä Lyypekkiin. Viikoittain on useampia lähtöjä myös Travemündeen sekä Englantiin, Belgiaan, Hollantiin ja Skandinavian satamiin. Näissä kuljetuksissa tavara kulkee pääasiassa lauttavaunuille yksiköitynä. Kiireelliset erät Eurooppaan kulkevatkin usein Sompasaaren kautta. - Helsinki onkin kasvanut, vaikka pääsatamiamme ovat Kotka, Hamina ja Rauma, sanoo jälkikäsittelypäällikkönä UPM-Kymmenellä Voikkaalla toimiva Juha Mölsä. Sekä Helsinki että Turku ovat satamia, joilla ei ole luonnollisessa takamaastossaan perinteistä suomalaista savupiipputeollisuutta. Molempien kaupunkien satamien kautta kulkee kuitenkin merkittäviä määriä vientikappaletavaraa niin Eurooppaan kuin valtamerien taakse. Viennissä suurimman tuoteryhmän muodostavat paperiteollisuuden tuotteet, jotka yksiköidään satamissa. - Valtaosa Helsingin kautta kulkevasta tavarasta menee Sompasaaren kautta ja kulkee kumipyörillä tehtaalta satamaan. Meille asiakkaana merkitsee paljon se, miten satamaoperaattori toteuttaa kuljetuksiamme. Kehitys Helsingissä on viime vuosina ollut hyvää. Fyysinen laatu alkaa olla kunnossa, kun yhteistyötä ja ohjeistusta on lisätty, jatkaa Mölsä. - Yhteistyötä kuljetustiedon osalta tulee edelleen tiivistää. Jo pelkästään kaikkia osapuolia harmittavien odotusaikojen kuriin saaminen on eteenpäin menoa. Paperikuljetusten päällikkö Pentti Eskelinen UPM-Kymmenen Kuusankosken tehtailta on omassa organisaatiossaan kehittänyt toimintaa. Tehtaan varastoinnissa ja lähettämössä toimitaan tiimeinä. Moniosaamiseen perustuva ja vastuuta enemmän tekijöille antava tiimityö aloitettiin Tiimit käsittelevät tonnia paperia päivittäin. Vaikka suurimmat käsiteltävät rullat ovat kolme tonnia painavia jumborullia, on käsiteltävien rullien ja palettien keskipaino kuutisensataa kiloa. - Kouluttamista ja kehittämistä on jatkettava yhteistyössä logististen alihankkijoiden kanssa. Kaikki ketjussa mukana olevat pitäisi saada ymmärtämään, mitä kaikkea tuotteelle tapahtuu matkalla paperikoneelta ostajalle, sanoo Eskelinen. - Kannattaisi pohtia myös sitä, miten lähetyssuunnitelmia tekevä UPM-Seaways, tehdas ja satamaoperaattori voisivat paremmin aikatauluttaa ja ohjata maakuljetuksia tehtailta satamiin. Siinä hyötyisivät kaikki mukana olevat, kuljetusliikkeet mukaan lukien. Miksei esimerkiksi autoja voisi niin tehtaalla kuin satamassakin ohjata oikealle lastaussillalle jo portilta, Eskelinen visioi. - Se yhteistyö, jota Finnsteven Markku Matilaisen kanssa on tehty on ollut hedelmällistä. Esimerkiksi rullavauriot ovat vähentyneet selvästi ja Repa- asemien ansiosta toimituserät menevät kokonaisina, sanoo Eskelinen Muutaman vuoden Turussa toiminut M-Realin markkinavarasto on uusinta Finnsteven palvelua. Tuotevarastosta tavara toimitetaan perävaunuilla Ruotsiin Siljan laivoissa. - Myönteistä Finnstevellä Turussa on hyvä palveluhenkinen tiimi, sanoo logistiikkainsinööri Lea Ollenberg- Wennström M-Realin Äänekosken tehtailta. - Meille pääsatama on Hanko. Sen ja Turun lisäksi kuljetuksia on Raumalta ja Helsingin Länsisatamasta. Länsisatamasta kuljetetaan pääasiassa Amerikan markkinoille. Team Linesin feederit sopivat hyvin overseasmatkojen aikatauluihin, sanoo Ollenberg-Wennström. - Finnsteven palvelu on muihin satamiin verrattuna hyvää. Turun hyvän tiimihengen lisäksi haluan mainita Hannele Salmikiven Helsingin Länsisatamasta. Myös koneenkuljettajien ammattitaito on lisääntynyt, koska vauriot ja vahingot ovat vähentyneet. Meillä on varastotilasta puutetta ja kilometri ratapihalle. Pendeljuna toimitukset ovat kuitenkin toimineet hyvin. Keski-Eurooppaa varten meillä on jakeluvarasto Lyypekissä. Muuten pyrimme nopeisiin toimituksiin, kertoo Ollenberg-Wennström Äänekosken tehtaiden tuotelogistiikasta. Hyvin pitkälle samanlaisia ajatuksia tuntuu olevan kaikkien kuljetuksista vastaavien henkilöiden mielessä. Kuljetustieto ymmärretään avaintekijäksi, kun tuotteen siirtoa tehtaalta asiakkaalle koetetaan nopeuttaa. Veli Takanen

5 TAVOITETILA ALOITTAMISEN TAUSTALLA - Toiminnan aloittamisen taustalla oli Finnsteven tavoitetila FS 2001, jossa asiakastyytyväisyys ja toiminnan kehittäminen olivat eräitä tärkeimpiä asioita. Kaivattiin mittareita, joilla tätä asiaa seurataan ja toimenpiteitä, joilla epäkohdat saadaan konkreettisesti esille ja ratkaistuiksi, kertoo Petteri. Aloitusvaiheessa keskusteltiin hyvän yhteistyökumppanin, Rubinstein Consultingin kanssa ja he tarjosivat EXCC -toimintoaan tämän mittarin seuraamiseen. - Meillä on ollut paljonkin asiakaspalveluvalmennusta Rubinstein Consultingin kanssa aikaisemminkin ja meillä oli myös Finnsteven henkilöstöryhmistä koottuja Trimmi-ryhmiä toiminnassa yli kaksi vuotta. Näiden tarkoituksena oli etsiä tiedossamme olevia asiakastyytyväisyyden esteitä. Ryhmien työn pohjalta toteutettiin myös paljon toimenpiteitä. Toiminta hiipui kuitenkin ryhmien polttoaineen loppuessa ja oli hyvin luontevaa kääntyä asiakkaiden puoleen, Petteri jatkaa. Haastateltavat asiakkaat valittiin siten, että ensin Rubinstein Consultingin kanssa tutkittiin Finnsteven asiakaskuntaa sekä mitä palvelutuotteita mikäkin asiakassegmentti käyttää. Lopullisen asiakasvalinnan suoritti Rubinstein Consulting. He kysyivät valituilta asiakkailta, ovatko nämä halukkaita osallistumaan tämäntyyppiseen kyselyyn. Suurin osa vastasi myöntävästi. Oletko sitä mieltä, että valittu ryhmä kattaa kaikkien Finnsteven asiakkaiden tarpeet? EXCC KAKSI VUOTTA MITTAUKSIA ASIAKASTYYTYVÄISYYS- EXCC -asiakastyytyväisyystutkimuksia on kohta tehty kahden vuoden ajan. Kyselimme markkinointijohtaja Petteri Sammalistolta kokemuksia tältä ajalta. - Kyselyhän suoritetaan puhelinhaastatteluna ja edellytyksenä on, että edelliset kyselyt ovat tallessa ja päästään vertailemaan, millaista kehitystä on tapahtunut. Koko asiakaskunnalle tehtynä tutkimus olisi liian työläs. Otos on kuitenkin riittävän kattava koko Finnsteven asiakaskunnasta, Petteri toteaa. - Koko kyselyn ideana on se, että mikäli asiakastyytyväisyyden esteitä tai ongelmia on, niin uskomme niiden tulevan kyselyssä esille. Kun ratkaistaan haastateltujen asiakkaiden ongelmat, niin samalla ratkeavat usean kymmenen muunkin asiakkaan vastaavat ongelmat. MITEN ASIAKASTUTKIMUS TOIMII JA MITEN SIINÄ EDETÄÄN? Rubinstein Consulting tekee neljän kuukauden välein haastattelututkimuksen valittujen asiakkaiden kanssa. Kysymykset on jaoteltu muutamiin aiheryhmiin, jotka on koettu Finnstevelle tärkeiksi. Asiakkaat kertovat oman yrityksensä henkilöiltä tulleita kommentteja ja arvioivat kouluarvosanoin, miten Finnsteve on pärjännyt ja mihin suuntaan kehitys on mennyt. Tuloksen Rubinstein Consulting tulostaa välittömästi Finnsteven EXCC-työryhmälle, johon kuuluu noin 30 henkilöä. Lisäksi tulostetaan asiakastyytyväisyyden keskiarvonindeksi, jota seurataan myös asiakasryhmittäin ja palvelulaatukriteereittäin, joita ovat esimerkiksi palveluasenne, tehokkuus ja joustavuus. Kyselyllä on saavutettu hyvin monia asioita. Asiakastyytyväisyysindeksi on noussut koko tutkimuksen ajan. Tosin indeksi on ollut vuoristoratamaista, ja alamäkiäkin on ollut. Lisäksi on toteutettu lukuisia kehitystoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ollut parantaa asiakkaiden toimitusketjua ja asiakkaiden sekä finnsteveläisten yhteistyötä. Lisäksi EXCC on opettanut finnsteveläisille jopa uuden tavan kehittää toimintaa. Petteri itse on lähinnä toiminut EXCC -koordinaattorina, eli raportoinut tutkimuksista Finnsteven henkilökunnalle sekä informoinut toimenpiteistä asiakkaita joko STEVIS -lehden välityksellä tai erillisillä tiedotteilla. - Olen yrittänyt pitää huolta siitä, että asiat tulevat myös tehdyiksi, hän toteaa. Mitä hyvää EXCC -toiminnassa on ja missä olisi kehittämisen varaa? - Tämä on hyvin haastava tapa kehittää yrityksen toimintaa, sanoo Petteri. - Neljän kuukauden välein tulee iso määrä asioita, joita on vain neljä kuukautta aikaa hoitaa kuntoon. Asiat ovat usein hyvinkin kauaskantoisia, joten siinä mielessä neljä kuukautta on lyhyt aika. Moni projekti on kestänyt pidempäänkin, mutta hyvin paljon asioita on pyritty toteuttamaan myös välittömästi. Finnstevellä ollaan yleisesti kiinnostuneita tutkimustuloksista ja ilman erityisiä toimenpiteitä toimintatapoja lähdetään nopeasti muuttamaan asiakkaiden toivomaan suuntaan, jatkaa Petteri. - EXCC on erittäin hyvä kanava ymmärtää asiakkaiden tuntemuksia toiminnastamme, ja kuten indeksin alamäetkin osoittavat, se on hyvin herkkä mittari erilaisille asioille. Asiakkaiden on helpompi näin anonyymeinä kertoa heitä vaivaavista asioista kuin esimerkiksi myynti- tai kehityskeskustelujen yhteydessä. Koen, että EXCC on ollut yksi tapa muiden joukossa kehittää Finnsteven toimintaa. MITÄ JATKOSSA? Trimmi-ryhmä ja muut aiemmat tutkimukset ovat kulkeneet kahden vuoden periodeissa. Siihen ikään EXCC:kin tulee syksyllä, joten siinäkin Petteri näkee syyn asioiden uudelleenarviointiin. Syksyllä on tarkoitus aloittaa Finnsteve-opistot, joihin kutsutaan myös asiakkaita mukaan. Tästä on tarkoitus luoda EXCC:n rinnalle malli, jossa yhteistoimintaa edelleen hiotaan parempaan suuntaan. Leena Liuskanto 5

6 SATAMA ON OLENNAINEN LINKKI LUKSUSVENEEN TOIMITUSKETJUSSA Luksuspurren kustannusrakenteesta satamakäsittely ja kuljetus ovat vain pikkuruinen osa. Silti niiden merkitys veneen koko toimitusketjussa on erittäin tärkeä veneen ylpeä ostaja ei kolhuja hyväksy. Veneteollisuus on hyvin suhdanneherkkä ala ja Suomessa erittäin riippuvainen viennistä. Esimerkiksi Siltala Yachts Oy:n noin 60 miljoonan markan liikevaihdosta vuonna 2000 viennin osuus oli yli 90 prosenttia. Siltala Yachts valmistaa Nauticat-merkkisiä ohjaamollisia purjeveneitä ja perinteisiä moottoripurjehtijoita. Miljoonasta kuuteen miljoonaan markkaan maksavien veneiden päämarkkinoita ovat EU-maat, joista tärkeimpiä Saksa ja Englanti sekä koko Välimeren alue, USA ja Japani. Nauticat-veneen ostajalla on yleensä vene jo entuudestaan. Purjehtija on konservatiivinen. Varsinkin Nauticat -asiakas haluaa TURUN SATAMASTA LÄHTI KESÄKUUN ALKUPUOLELLA KOHTI BRITANNIAA KUVASSA OLEVAN VENEEN KALTAINEN NAUTICAT 331. VENEEN PITUUS OLI 10,10 METRIÄ, LEVEYS 3,25 METRIÄ JA UPPOUMA 8 TONNIA. pysyä samassa merkissä, koska hän tietää, että vene on laadukas ja turvallinen, yksilöllisesti rakennettu hänen toiveidensa mukaan ja kaiken lisäksi säilyttää arvonsa erittäin hyvin, kertoo Siltala Yachtsin talousjohtaja Martin Gustafsson. Riihikoskella Turun lähellä sijaitsevalle veistämölle Finnsteve on tuttu yhteistyökumppani. Äskettäin Turun satamasta lähti Englantiin Nauticat 331. EI OLE TARKOITETTU KUIVALLA MAALLA KULKEVAKSI Sompasaaressa nostettiin toukokuussa ulos laivasta Britanniassa valmistettu, 56- jalkainen ja noin seitsemän miljoonan markan arvoinen Sunseeker Manhattan. Tällaisen, kaikilla mahdollisilla herkuilla varustetun veneen käsittely ja kuljetus vaativat osaamista, korostaa Jami Aarnio-Wihuri Wihuri Oy:n Power Products -yksiköstä, joka tuo maahan muun muassa Sunseekereitä. Lasikuiturunkoista, noin 27 tonnia painavaa venettä on käsiteltävä oikein, jotta se ei kolhiudu eikä vaurioidu matkalla. Sitä ei ole tarkoitettu kuivalla maalla kulkevaksi., Aarnio-Wihuri toteaa. Sunseeker Manhattanin kaltaisia luksusveneitä tuodaan Suomeen vuosittain korkeintaan sormilla laskettava määrä. Finnsteve hoitaa Power Productsin maahantuomien veneiden nostot. Isot veneet lähtevät omistajalleen satamasta omalla kölillä kulkien, pienemmät veneet usein kuorma-autolla. AMMATTITAITOA JA HUOLELLISUUTTA Vaikka satamakäsittely ja kuljetus edustavat vain murto-osaa veneen kustannusrakenteesta, niiden merkitys koko toimitusketjussa on erittäin tärkeä, huomauttaa myyntipäällikkö Tomas Uschanow Finnstevestä. Ylileveiden ja -korkeiden veneiden käsittelyssä tarvitaan ammattitaitoa ja huolellisuutta. Ylpeät omistajat haluavat luonnollisestikin nähdä uuden veneensä kotisatamassaan Perussa aivan samassa priimakunnossa kuin se oli Riihikosken viimeistelyaltaassa ennen laivausta. Meille on kunniaasia olla mukana veneiden toimitusketjussa veistämöltä lopulliselle asiakkaalle. Finnstevellä on sekä Helsingissä että Turussa veneen nostoihin erikoistunut tiimi. Terminaalipäällikkö Timo Hautalan mukaan noston sujumista helpottaa, jos Finnsteve saa etukäteen veneestä tarvitsemansa tiedot, kuten leveyden ja korkeuden ja nostokohdat. Sari Tiiro NOIN SEITSEMÄN MILJOONAN MARKAN ARVOINEN SUNSEEKER MANHATTAN -VENE NOSTETTIIN LAIVASTA SOMPASAARESSA TOUKOKUUSSA. STRATEGISISTA MITOISTA SEN VERRAN, ETTÄ VENEEN PITUUS KEULAPIIKKI MUKAAN LUETTUNA ON 18,65 METIRÄ, LEVEYS 4,59 METRIÄ, VESILINJAN YLÄPUOLINEN KORKEUS KASATTUNA 5,15 METRIÄ JA KOKO KORKEUS ILMAN POTKUREITA 6,15 METRIÄ. TIESITKÖ, ETTÄ suomalaisia purjeveneitä vietiin vuonna 2000 maailmalle yhteensä noin 350 miljoonalla markalla? Kun mukaan lasketaan sisä- ja sisäperämoottoriveneet, ilmatäytteiset ja muut veneet, vientimarkkoja kertyi noin 630 miljoonaa. Tämän vuoden tammi-helmikuussa vienti oli lähes 60 prosentin kasvuvauhdissa viime vuoden samaan ajanjaksoon verrattuna, käy ilmi Venealan Keskusliiton Finnboat ry:n keräämistä tullitilastoista. 6 Ulkomailla valmistettuja purjeveneitä tuotiin Suomeen viime vuonna noin 18 miljoonalla markalla, ja koko venetuonnin arvo oli noin 113 miljoonaa markkaa. Kuluvana alkuvuonna tuontikin näytti olleen hienoisessa nousussa.

7 PENDOLINO S220 -JUNIEN LAIVAUKSET TURUN KAUTTA TOP TEAM TRUCKERS CLUB TIEDOTTAA: KLUBIMME PUHEENJOHTAJA VAIHTUNUT VR:n tilaamat kahdeksan sarjavalmisteista Pendolino S220 junaa laivataan Italian Vado di Liguresta Turkuun. Syksyllä 2000 silloinen A.E. Erickson teki italialaisen projektihuolintaliike Züst Ambrosetti SpA:n kanssa sopimuksen Pendolino -junien purkauksesta saapuvasta laivasta ja nostosta kotimaiselle kiskoille Turun Länsisatamassa. siirretään samalla lavetilla kotimaisen kiskotuksen päälle ja nostetaan merimatkaa varten laitettujen kuljetustukien poistamisen jälkeen suoraan suomalaisille kiskoille. Kuuden vaunun yksikön kokonaispituus on lähes 160 metriä ja paino 315 tonnia. Yhden yksikön hinta on VR:n tietojen mukaan 77 miljoonaa markkaa, joten kaiken kaikkiaan kyse on arvoltaan hyvin Turun Sataman liikeideaan soveltuvan lastin käsittelystä. Klubin hallitus on nimittänyt Raimo Puke Lakan klubimme uudeksi puheenjohtajaksi. Edellinen puheenjohtajamme Tuula Manninen ei ole enää Finnsteven palveluksessa, vaan ajelee nykyisin rekkaa Suomesta Eurooppaan ja takaisin. FINNSTEVELÄISET RAHTAREIDEN AJOTAITOKISASSA Toukokuun 12. päivänä ajettiin Vantaalla Helsingin osaston ajotaitokarsinnat SM-kilpailuihin. Puoliperävaunu-luokassa saavuttivat Raimo Puke Lakka ja Olli Pulli kaksoisvoiton. Toivotamme miehillemme onnea myös SM-kilpailuihin, jotka tänä vuonna pidetään Oulussa heinäkuuta. SUUNNITTEILLA KEVÄTPÄIVÄ TURUSSA Truckers Clubilaisille on suunnitteilla oma kevätpäivä Turun Satamaan ensi keväänä. VAROVAISESTI DEPOSSA! Vaunujen 13 päivää kestävän merikuljetuksen Italiasta Suomeen hoitaa POL-Levant Shipping Lines, jota Suomessa edustaa Finnlines. Tosin yksi junista tuli SolNiver Linesin Vegalandaluksella helmikuun lopulla. Kaiken kaikkiaan laivaukset kestävät vuoden 2002 alkuun asti. Järjestyksessään neljäs yksikkö saapuu Turkuun juhannuksen jälkeen puolalaisella Chodziez-laivalla. Pendolino -junayksikön purkaus tapahtuu vetämällä vaunut yksi kerrallaan ulos laivasta lähes 30 metrisellä lavetilla, jonka päälle vaunut hydraulisesti nostetaan. Tämän jälkeen vaunut Turun Länsisataman ratapihalta laivasta puretut junat vedetään dieselveturin vetämänä (satamassa ei ole sähköraiteita) VR:n Turun konepajalle viimeistelytöitä varten. Tämän jälkeen junat aloittavat liikennöinnin rantaradalla Turun ja Helsingin välillä sekä pääradalla Helsingin ja Jyväskylän välillä. Junan huippunopeus ylittää 200 km tunnissa ja matka-aika Turun ja Helsingin välillä on vain 1+ tuntia. Tomas Uschanow Älä aja kontin alta, vaikka kontti olisi jo valmiina trukin sarvilla! Aja reilusti sivulle. SATAMARAVINTOLAT OVAT NYT KAIKILLE AVOIMET Länsisataman ja Sompasaaren TVK:n Amican ravintolat kutsuvat nyt myös kaikkia satamassa vierailevia nauttimaan lounasta, kahvia ym. Ravintolat avoinna: Lounasaika: Jäsenmäärä klubissamme on nykyään: Helsingin osasto: 540 klubilaista Turun osasto: 119 klubilaista. TOIVOTAMME KAIKILLE HYVÄÄ KESÄÄ JA MALTTIA LIIKENTEESSÄ! Top Team Truckers' Club, Thorolf Alfthan, klubisihteeri 7

8 FINNSTEVEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ FINNSTEVE-OPISTO Finnsteve Oy Ab:n nykypäivässä ja myös historiassa osaamisella ja koulutuksella on ja on ollut suuri merkitys. On koettu erilaisia tapoja kehittää ja ylläpitää erityisesti työntekijöiden ammatillista osaamista. Oppisopimuskoulutuksesta on tultu Finnsteve-opiston ja melko puhtaan ahtaajien ammatillisen koulutusajan kautta tähän päivään. Nyt on osaamisen hallinta tai kuten asiaa usein kutsutaan Knowledge Management useimpien yritysten keskeinen menestystekijä ja painopistealue. 8 Meillä on viime syksystä alkaen mietitty, minkälaiseksi Finnsteven koulutusjärjestelmä tulisi muokata, jotta se pystyisi parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan palvelutuotannon muuttuvia ja kehittyviä osaamistarpeita. Mietinnän aikana on todettu, että kysymys ei ole yksinomaan kouluttamisesta vaan itse asiassa kokonaisvaltaisesta osaamisen hallinnasta ja sen edellyttämistä toimista. Samaan aikaan on Finnlines-konsernissa käynnistetty Finnlines Oyj:n henkilöstöä koskeva melko kattava ja laaja koulutusohjelma, josta osia on suunniteltu käytettäväksi myös tytäryhtiöiden koulutusohjelmien osana. Tällöin tarkoituksena on kattaa erityisesti konsernia ja sen toimintoja koskevat osat koulutuksesta. Finnsteven tulevan osaamisen hallintajärjestelmän ydin on jatkuvan osaamisen kasvun periaatteen toteuttaminen kaikessa koulutuksessa ja muussa osaamisen lisäämiseen tähtäävässä toiminnassa. Näin on tapahtunut jo osin ahtaajien ammatillisessa koulutuksessa, jossa toiminta on ollut käytännössä hyvin jatkuvaa, osin tosin ilman kunnollista tarvesuunnittelua. Jatkuvan osaamisen kasvu edellyttää hyvää osaamistarpeen hallintaa, joka sisältää sekä olemassa olevan osaamisen hallinnan että palvelutuotannon osaamistarpeiden suunnittelun riittävän pitkällä aikavälillä kerrallaan. Olemassa olevan osaamisen tietäminen katetaan osaamisrekisterillä, johon kootaan tietoja koko henkilöstön osaamisista. Rekisteriä kartutetaan sitä mukaa, kun toisaalta järjestetään koulutusta ja toisaalta saadaan muutoin kerätyksi osaamistietoja. Rekisteri kiinnitetään henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiin siten, että jokaisella on mahdollisuus tarkastaa sieltä omat tietonsa samalla kun hän tarkastaa muutkin tietonsa henkilörekisteristä. Vastuu rekisterin ylläpidosta ja kehittämisestä on henkilöstöjohtajalla ja osaamisen kehittäjällä. Palvelutuotannon sekä muun organisaation esimiesten tehtävänä on huolehtia oman organisaationsa osaamisen kehittämisestä ja ylläpidosta. Toisaalta jokaisella finnsteveläisellä on myös vastuu oman osaamisensa ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Jotta tämä voisi toteutua on tarpeen laatia jokaiselle henkilökohtainen osaamissuunnitelma, jota vuosittain tarkastellaan ja tarkennetaan. Tämän suunnitelman pohjalta voidaan henkilöille antaa koulutusta ja muuta osaamista lisäävää toimintaa suunnitelmallisesti ottaen samalla huomioon työn ja henkilön työn ulkopuolisen elämän asettamat reunaehdot. Finnsteve-Opisto, jonka sisällä tapahtuu koulutusmuotoinen osaamisen kehittäminen, rakentuu kolmesta kokonaisuudesta. Näiden pohjana on perehdytys ja työnopastus, joka annetaan jokaiselle uudelle työntekijälle tarpeellisessa laajuudessa tehtävävaihdosten yhteydessä. Nämä kolme kokonaisuutta ovat nimeltään Finnsteve tutuksi, Ammatissa eteenpäin ja Erikoiskoulutus. Näiden sisällä on koulutusmoduuleja, joiden määrä ja laatu vaihtelevat tarpeen mukaan. Oheisessa kuvassa on niitä moduuleita, joita nyt ollaan suunnittelemassa ja toteuttamassa laadittavan aikataulun puitteissa. On huomattava, että erikoiskoulutus on aina räätälöityä koulutusta, joka toteutetaan erityisten osaamistarpeiden pohjalta ja on siten yksilöllistä. Finnsteve tutuksi -osio sisältää perustietoa kaikkien finnsteveläisten työskentelyyn. Tämän osion koulutusmoduuleihin sisällytetään myös Finnlines -konsernin tietyt koulutukset, jotka perehdyttävät ja kouluttavat konsernin toimintaan. Lähtökohtana on, että kaikki finnsteveläiset osallistuvat jossain työsuhteensa vaiheessa jokaiseen tämän osion moduuliin. Siten voidaan laajentaa meidän kaikkien osaamista niillä alueilla, jotka vaikuttavat suoranaisesti tai välillisesti Finnsteven menestykseen. Samalla saadaan myös tietoa siitä, miten jokainen meistä omassa työssään voi vaikuttaa yhtiön menestymiseen.

9 Ammatissa eteenpäin -osion moduulit sisältävät ammatillista koulutusta, joka antaa työssä oppimisen rinnalla syvempää osaamista työn tekemisestä. Ammatillisen osaamisen lisääminen tapahtuu selkeästi sekä koulutuksen että työssä oppimisen eli työnohjauksen kautta. Näillä molemmilla muodoilla on oma asemansa osaamisen hallinnan järjestelmässämme. Työnohjaus tapahtuu osana normaalia työskentelyä ja siihen osallistuvat sekä esimiehet että toiset työntekijät. Esimiesten yksi keskeinen tehtävähän on valvoa ja opastaa työntekijöitä työssään. Tässä toiminnassa esimiehet omalla esimerkillään ja työnohjauksella lisäävät osaamista käytännön työn tasolla. Samalla tavoin ahtaajat, jotka ovat ilmoittaneet halukkuutensa toimia nuorempien opastajina, antavat oman panoksensa päivittäin opastamalla ja ohjaamalla uudempia työntekijöitä oikeisiin ja tuottaviin työtapoihin. Koulutus astuu kuvaan ammatillisen osaamisen lisäämisessä, kun halutaan antaa syvempää tietoa jostakin tietystä kokonaisuudesta ja kun siihen halutaan kerralla kytkeä useita henkilöitä oppimaan samassa tilaisuudessa. Tämä ei sulje pois yksittäiselle henkilölle annettavaa koulutusta silloin kun se on koulutustarpeen toteuttamisen kannalta perusteltua. Koulutus antaa siis pääsääntöisesti laajemmat ja syvemmät valmiudet johonkin tiettyyn tehtävään tai tehtäväkokonaisuuteen. Finnsteve Opiston toiminnassa painotetaan omien osaamisresurssien hyväksikäyttöä laajassa mitassa. Ulkopuolisia koulutus- ja asiantuntijapalveluja käytetään tilanteissa, joissa omaa osaamista ei ole tai ulkopuolisen palvelun käyttäminen on kokonaisuutena ottaen järkevämpää, edullisempaa ja tarkoituksenmukaista koulutuksen järjestämisessä. Oman henkilöstön keskuudesta haetaan kouluttajia erityisesti ahtaajien ammatillisen koulutuksen toteuttamiseen. Pyrkimys on rakentaa kouluttajaverkosto, joka tehokkaasti kattaa tuotantotoiminnassa tarvittavat osaamisalueet. Valittaville kouluttajille annetaan tarvittavaa perehdytystä aikuiskoulutukseen sekä oman ammatillisen osaamisen täydennyskoulutusta. Tavoitteena on kunkin kouluttajan laaja-alainen osaaminen. Finnsteve Opiston moduuleista osa on siis sellaisia, joille käytännössä kaikkien finnsteveläisten odotetaan osallistuvan. Yleensä oppilaiden valinta eri koulutuksiin tapahtuu ensisijaisesti vuosittain tehtävän koulutussuunnittelun pohjalta. Tarkoituksena on, että osastoilla laaditaan vuosittain koulutussuunnitelma, josta ilmenee, keille henkilöille seuraavan vuoden aikana on suunniteltu koulutusta opiston oppiohjelmassa olevilla kursseilla. Suunnitelmat on kunkin esimiehen tehtävä siten, että hän tarkastelee alaistensa kanssa kunkin koulutustarpeet. Ahtaajien koulutustarpeen määrittely nimenomaan ammatillisen koulutuksen kannalta tapahtuu tuotannon tekemien suunnitelmien pohjalta vertaamalla osaamistarpeita ja osaamisrekisteriä keskenään sekä arvioimalla koulutustarve. Näitten suunnitelmien pohjalta laaditaan seuraavan vuoden Finnsteve Opiston koulutuskalenteri. Opiston ei ainakaan tässä vaiheessa tähtää erityiseen tutkintoon. Toiminta edellä kerrotulla mallilla alkaa käytännössä syksyllä. Tosin jo nyt pyritään toimimaan mallin mukaan aina kun mahdollista. Käynnistyminen tapahtuu liukuvasti, koska kaikkea tarvittavaa aineistoa ja opettajien koulutusta ei saada järjestetyksi samaan ajankohtaan valmiiksi. Tavoitteena on pitää Finnsteven osaamistaso korkeana ja kehittää koko henkilöstön asiantuntemusta ja aikaansaada yhteistä tahtoa Finnsteven menestymiselle ja kaikkien hyvinvoinnille. Juha Myllyntausta FINNSTEVEN MYYNNIN KOLME FOKUSTA Vuoden vaihteen fuusion (Finnsteve ja Erickson) yhteydessä toteutimme markkinointi- ja myyntiosaston tarkennetut työnkuvaukset. Tiimiimme liittyi lisäksi uusi jäsen, Tuija Pulli, toukokuun lopulla. Myyntipäälliköt ovat Ilkka Kuusinen, Jarmo Merisalo, Rainer Richter ja Tomas Uschanow. Myynnin tehtävä on tukea tavoitetilamme mukaista myyntistrategiaa. Vastuuhenkilömme löydät oheisesta kaaviosta. (Internet-sivuillamme lisäksi henkilöiden kuvat) 1. Fokus MYYNTI: asiakasyrityksen tarpeen ratkaisu Asiakkaan suora myyntikontakti. 2. Fokus EDISTÄMINEN: asiakasryhmien tarpeiden tuntemus ja myynninedistäminen, tavoitteena paremmin tuntea toimitusketjun ja nimetyn asiakasryhmän tarpeet 3. Fokus KEHITTÄMINEN: Finnsteven palvelutuotteiden vastaavuus asiakastarpeisiin, kehitysnäkökulma yhdessä palvelutuotannosta vastaavien kanssa; kehityspäällikkö koordinoi. Myyntiassistentin tehtävänä on tukea myyntipäälliköitä siten, että pystymme reagoimaan asiakaskyselyihin välittömästi, vaikka myyntipäälliköt olisivatkin asiakaskäynnillä. Myyntiassistenttina toimiva Tuija Pulli ottaa asiakkaan kyselyn valmisteluun ja varmistaa yhdessä organisaatiomme kanssa nopean vastauksen. Tuijalle tulevat lisäksi omat nimetyt asiakasvastuut kokemuksen karttuessa. Markkinointi- ja asiakaspalveluvastuu on allekirjoittaneella, markkinointitiedottaja Leena Liuskanto korvaamattomana apuna. Petteri Sammalisto 9

10 KULJETUSYKSIKKÖVAURIOT Finnsteve tarkastaa lastiyksiköt purkaessaan tuontiyksikön laivasta ja ottaessaan vientiyksikön vastaan konttiterminaalin portilla. Vaikka vastuu on vastaanottajalla, tarkastaa Finnsteve tuontikontit sopimusten mukaisesti myös terminaalista poistuttaessa. Tavaran kuljettamiseen käytettävien lastiyksiköiden, konttien, semitrailereiden ja vastaavien vaurioituessa kuljetuksen aikana on vastuu vaurion aiheuttajalla. Aiheuttajan jäljittäminen jälkikäteen on usein vaikeaa. Tästä johtuen on yksikön vastaanottajan velvollisuus tarkastaa lastiyksikkö ottaessaan sen haltuunsa. Kontinhaltija saa päiväraportissa koodimuotoisen tiedon jokaisen hallinnassaan olevan yksikön kohdalta aina sen päivän raportissa, kun yksikkö ohittaa tarkastuspisteen. Koska Finnsteven omaan käyttöön on riittänyt kahden numeron koodi, on osassa toimintaa tätä käytetty. Kun sitten toisaalla on käytetty neljän numeron koodia, on varsin ymmärrettävää, ettei asiakkaan ole aina ollut helppo tulkita laivan sivulla annetun koodin 51 tarkoittavan samaa kuin portilla annetun koodin Tulkintavaikeuksien välttämiseksi Finnstevellä siirrytään kaikissa tarkastuspisteissä yhtenäiseen neljän koodimerkin käyttöön. Koska semitrailereita ei Finnsteven toimesta tarkasteta maakuljetukseen luovutuksen yhteydessä, on traileria noutavan kuljettajan vaurioita havaitessaan täytettävä vaurioilmoitus ja esitettävä se ennen ulosmenoa konttiterminaalin portin tarkastajalle. Finnsteven tarkastaja tarkastaa ilmoitetut vauriot sekä ottaa tarvittaessa niistä valokuvat. Semitrailerivaurion kyseessä ollen samat vauriot saattavat kiertää kuukausia kuljetusketjussa. Jos vaurioilmoituksessa esitetään vaurioita, jotka voidaan todeta vanhoiksi Finnsteven tarkastaja kirjaa huomautuksen asiasta ilmoitukseen. Valtaosa semitrailereista kulkee Sompasaareen portin kautta. Siellä Finnsteve kuvaa porttitapahtuman yhteydessä kaikki niin sisään kuin uloskin menevät semitrailerit. Kuvausjärjestelmä koostuu neljästätoista kamerasta, joten kuvat kattavat koko trailerin rakenteen pohjaa lukuun ottamatta. Tärkeintä yksiköiden tarkastuksessa on kuitenkin huomata sellaiset vauriot, joiden seurauksena kuljetettavan tavaran kunto tai yksikön jatkokuljetus vaarantuvat. Tavaran kunnon vaarantava tekijä on yleensä yksikössä oleva reikä, jolloin kuljetettava tavara voi kuljetuksen aikana kastua. Jatkokuljetuksen esteeksi voi nousta tankkikontin repsottava kate, joka muodostuu vaaratekijäksi liikenteessä, tai semitrailerin jalkojen vääntyminen, jolloin vetoauto ei saa yksikköä määränpäässä puretuksi, vaikka olisikin saanut sen satamasta pukin päältä kyytiinsä. Tavaran kunnon varantavat tai yksikön jatkokuljetuksen estävät vauriot ovat sellaisia, ettei niissä yksikön haltijalle riitä päiväraportin ilmoitus, vaan vauriosta on välittömästi ilmoitettava eteenpäin. Nykyisin Finnsteve ilmoittaa näistä varustamoille tai manifestin mukaiselle asiakkaalle. Ilmoitusten osumatarkkuudessa oikealle asiakkaalle on ollut toivomisen varaa, mutta pienellä yhteistoiminnassa tapahtuvalla hiomisella asiassa päästään osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Veli Takanen 10 HANS MARTININ ESITELMÄ HELSINGIN SATAMAPÄIVÄ-TILAISUUDESSA ON LUETTAVISSA INTERNET-SIVUILTAMME

11 UUTISIA LIIKENNETUTKIMUS Finnsteve suoritti kevään aikana liikennesuuntatutkimuksen yhdessä Helsingin Sataman kanssa. Tutkimuksella haluttiin päivittää viime vuosikymmenen puolivälissä tehtyä tutkimusta. Kuljettajille suunnatussa kyselytutkimuksessa selvisi, ettei olennaisia muutoksia liikennesuunnissa ole tapahtunut. Tutkimus osoitti viikoittaisen liikennejakauman olevan Länsisatamassa hyvin tasaista. Sompasaaressa portin ohittava huippukuormitus sattuu maanantaiaamuksi, jolloin portista ulos menevä liikenne on parhaimmillaan yli sata ajoneuvoa. Muutenkin liikenteen huiput Sompasaaressa ovat viikonlopun kahta puolta. Tutkimuksessa haastateltiin Finnsteven konttiterminaaleihin suuntautuvaa liikennettä. Kokonaisotanta oli 2300 ajoneuvoa. FINNSTEVE OSALLISTUI KULJETUS- PALVELU & LOGISTIIKKA MESSUILLE TURUSSA Suurin Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa koskaan järjestetty ammattilaistapahtuma Kuljetuspalvelu & Logistiikka 2001 oli menestys sekä näytteilleasettajien että kävijöiden suhteen. Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa järjestetyt valtakunnalliset messut keräsivät messupäivien aikana yhteensä messukävijää. Luku on viime kertaa, vuotta 1998, suurempi. Vilkkain messupäivä oli lauantai. Järjestäjät Suomen Kuorma-autoliitto, Suomen Logistiikkayhdistys ry ja Turun Messu- ja Kongressikeskus ovat tyytyväisiä messutapahtumaan. Paikalla oli kaikkiaan 300 yritystä näyttävillä osastoillaan. Finnsteve Oy Ab osallistui messuille yhdessä Turun Sataman ja Turun Vapaavaraston kanssa.kolmen päivän aikana osastolla vieraili runsaasti asiakkaitamme sekä myös ilahduttavan paljon yrityksemme henkilökuntaa, jopa itäisistä satamanosista ja pääkonttorista asti. NIMITYKSIÄ FINNSTEVESSÄ Finnsteven talouspäälliköksi on alkaen nimitetty Simo Laurila Finnsteven Turun konttorista (ent. Oy A.E. Erickson Ab:stä). Helsingin ohella Simo Laurila vastaa edelleen myös Turun talous- ja hallintoasioista. Finnsteven myynti- ja markkinointiosastolla aloitti työnsä uusi myyntiassistentti, Tuija Pulli. Tuijan tehtävänä on alkuvaiheessa toimia myyntipäälliköiden ja markkinointijohtajan apuna tarjouslaskennassa ja tarjousten tekemisessä sekä hoitaa tarjouslaskentapohjien ja sopimuspohjien ajantasaisuus ja osaston tilastoseuranta sekä tukimateriaalien, kuten esite- ja kalvomateriaalien sekä muiden myynnin tukimateriaalien hallinta ja ylläpito. Myös uuden asiakaspotentiaalin kartoitus kuuluu Tuijan vastuulle. Tarkoituksena on mahdollistaa myyntipäälliköille enemmän aikaa asiakaskäynneille ja samalla varmistaa asiakkaille nopea ja jatkuva reagointi tarjouskyselyissä. Jatkossa Tuija saa lisäksi myyntivastuun omille määritellyille asiakkailleen. Samalla on tarkistettu osaston työnjakoa siten, että Leena Liuskanto vastaa markkinointiviestinnän ja suhdetoiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta (mainonta, viestintä, tilaisuudet jne.) Tuija siirtyi palvelukseemme Inex Partners Oy:stä. Hän on työskennellyt aikaisemmissa tehtävissään myynti- ja laskentasihteerinä sekä kouluttajana. Finnsteve Oy Ab:n kehityspäälliköksi on nimitetty Veli Takanen. Uuden tehtävänsä hän otti vastaan lukien. Veli Takasen tehtävänä on Finnsteven kehitystoiminnan ohjaaminen ja koordinointi, kehityshankkeiden käynnistäminen ja ohjaaminen yhteistyössä operatiivisesta kehittämisestä vastuullisten kanssa. Hän raportoi tehtävässään tuotantojohtajalle, joka on myös hänen hallinnollinen esimiehensä. F I N N S T E V E L Y H Y E S T I FINNSTEVE OY AB O M I S T A J A : Finnlines Oyj H E N K I L Ö K U N T A : Helsingissä yhteensä 652 (2000); näistä toimihenkilöitä 130 ja ahtaajia 522 Turussa yhteensä 187; näistä toimihenkilöitä 44 ja ahtaajia 143 T O I M I N T A : Finnsteve on erikoistunut Helsingin ja Turun satamissa tuotettaviin säännöllisen linjaliikenteen tarvitsemiin suuryksikköpalveluihin. Näitä ovat mm. ahtaus, terminaalitoiminta, tulliselvitykset, palveluvarastot sekä konttien korjaus ja konttivarikkopalvelut. 11

12