Henkilökohtaiset varajäsenet. Mikko Ihanti Anitta Hakkarainen Kalevi Kinnunen Marjatta Koivukoski Ilkka Leppänen Jonna Leppänen Raimo Pekkarinen

Transkriptio

1 KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 18/ Kokousaika klo Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana) x = läsnä - = poissa pj vpj Mikko Ihanti Anitta Hakkarainen Kalevi Kinnunen Marjatta Koivukoski Ilkka Leppänen Jonna Leppänen Raimo Pekkarinen (x) (x) (x) (x) (x) (x) (x) Henkilökohtaiset varajäsenet Kari Eskola Anita Urpilainen Tapio Pekkarinen Riitta Voutila Marko Kinnunen Leena Viinikainen Virpi Piispanen () () () () () () () Kunnanvaltuuston puheenjohtajisto Muut saapuvilla olleet (ja läsnäolon peruste) pj I vpj II vpj III vpj Ilpo Leppänen Leo Urpilainen Olavi Tuikkanen Markku Toikkanen Juha Urpilainen Milla Kinnunen (x) (x) (x) (x) (x) (x) kunnanjohtaja, esittelijä vs. hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Käsitellyt asiat Pöytäkirjan Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin kunnanhallituksen jäsenet Raimo Pekkarinen ja Kalevi Kinnunen. tarkastustapa (paikka, aika, tarkastajien valinta) Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Tarkastus toimitetaan kunnanvirastossa Puheenjohtaja Mikko Ihanti Milla Kinnunen Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty (Pöytäkirjan lehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme) Allekirjoitukset Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Anitta Hakkarainen 273 Tarkastusaika Raimo Pekkarinen Juha Urpilainen 274 Kalevi Kinnunen Paikka ja aika Kinnulan kunnanvirasto klo Virka-asema Allekirjoitus vs. hallintojohtaja Milla Kinnunen

2 MAATALOUDEN HALLINNOINTIALUE Elinkeinolautakunta Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä tuli voimaan Lain 4 sanoo: Kunnan on muodostettava maaseutuhallinnon tehtävien hoitamiseksi toiminnallinen kokonaisuus, jonka alueella toimii vähintään 800 maatalouden tukihakemuksen tehnyttä luonnollista henkilöä tai yhteisöä (maatalousyrittäjä). Kunnan alueella maaseutuhallinto on järjestettävä siten, että tehtäviä hoitaa yhteisen johdon alaisuudessa vähintään viisi viranhaltijaa tai toimihenkilöä, joista yksi päätoimisesti hoitaa maaseutuhallinnon tehtäviä ja johtaa tehtäviä hoitavaa yksikköä. Jos 1 ja 2 momentissa säädetyt vaatimukset eivät kunnassa täyty, kunnan on liityttävä vaatimukset täyttävään maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen (yhteistoiminta-alue). Maaseutuhallinnon yhteistyöstä on viimeisen vuoden aikana neuvoteltu eri yhteyksissä useampaan kertaan. Lähtökohtana oli yksi alue Saarijärven-Viitasaaren seudulle. Hallinnoinnista ovat olleet kiinnostuneita Kinnula, Pihtipudas ja Saarijärvi. Syksyllä alue jakautui kahdeksi yksiköksi, kun Saarijärvi aloitti yhteistyöneuvottelut Äänekosken ja Konneveden kanssa. Asiaa on Kinnulan kunnassa käsitelty aikaisemmin seuraavasti: on käsitellyt asiaa ja todennut, että kunta liittyy yhteistoiminta-alueeseen ja on valmis toimimaan isäntäkuntana. Lisäksi nimettiin edustaja toimintaryhmään, joka jatkovalmistelee sopimusta. käsitteli asiaa myös , jolloin päätettiin hakea poikkeuslupaa Pihtiputaan ja Viitasaaren kanssa alle 800 tilan yksikön muodostamiseksi. Päätöstä tähän hakemukseen ei ole vielä tullut. Hakemus on myöhemmin osoittautunut tarpeettomaksi, koska alueeseen ovat päättäneet liittyä myös Karstula, Kivijärvi ja Kyyjärvi, jolloin vaadittu tilaluku täyttyy. Jälkimmäinen kunnanhallituksen päätös on saatettu valtuustolle tiedoksi Kunnanvaltuuston on tehtävä päätös yhteistoiminta-alueeseen liittymisestä mennessä. Tästä päätöksestä on ilmoitettava maaseutuvirastolle mennessä. Yhteistoiminta-alueen muodostaminen edellyttää kuntien sopimusta, joka tulee olla valmiina vuoden 2011 loppuun mennessä. Uuden yhteistoiminta-alueen tulee aloittaa toimintansa viimeistään

3 Maaseutusihteerin Elinkeinolautakunta hyväksyy ja päättää esittää kunnanhallitukselle ja -valtuustolle seuraavaa: 1. Kinnulan kunta liittyy maaseutuhallinnon yhteistoimintaalueeseen, jonka muodostavat Kinnula, Pihtipudas, Viitasaari, Karstula, Kivijärvi ja Kyyjärvi. 2. Kinnula on valmis toimimaan yhteistoiminta-alueen isäntäkuntana. 3. Yhteistoiminta-alueen sopimus tehdään kuluvan vuoden aikana ja tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi mennessä. Elinkeinolautakunta hyväksyi päätösehdotuksen päättää esittää kunnanvaltuustolle seuraavaa: 1. Kinnulan kunta liittyy maaseutuhallinnon yhteistoimintaalueeseen, jonka muodostavat Kinnula, Pihtipudas, Viitasaari, Karstula, Kivijärvi ja Kyyjärvi. 2. Kinnula on valmis toimimaan yhteistoiminta-alueen hallinnointikuntana. 3. Yhteistoiminta-alueen sopimus tehdään kuluvan vuoden aikana ja tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi mennessä. hyväksyi kunnanjohtajan päätösehdotuksen Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen päätösesityksen

4 MTK KINNULA MUISTIO MUURASJÄRVEN, VIITASAAREN, PIHTIPUTAAN JA KINNULAN MTK:N KOKOUS KOSKIEN MAASEUTU- HALLINNON SIJAINTIA MYLLYKYLÄLLÄ Edustajat Hilkka Pasanen Kinnula Maija Vasalampi " Risto Pekkarinen " Jari Kananen Pihtipudas Pentti Kananen " Ismo Pietiläinen " Antti Heikkilä " Heikki Rasi " Mika Kautiainen Muurasjärvi Kyösti Muhonen Kinnula Vuokko Leivonen Viitasaari Martti Mäkelä Muurasjärvi, puheenjohtaja Irma Toikkanen Pihtipudas Eija Kinnunen Kinnula Jaana Niemonen Kinnula, sihteeri Tapaaminen päätettiin järjestää, koska maaseutuhallintoyhteistyöryhmän kokouksissa ei ole saatu aikaan päätöstä hallintokunnan sijaintipaikasta. Martti Mäkelä piti alustuksen aiheesta. Hän kertoi taustat mm. yhdistymiseen liittyvistä syistä, budjetista ja kulujen jyvitysperiaatteesta ja myöskin syistä, minkä vuoksi asiasta ei ole päästy ratkaisuun. Sekä siitä, että toimipisteet tulevat pysymään edelleen kunnissa. Sinikka Linnakallion ja Asta Herrasen asiantuntemukseen ja työpanokseen oltiin erittäin tyytyväisiä. Ja jos ylimääräisiä resursseja jäisi heiltä käyttämättä, toivottiin, että ne kohdistettaisiin elinkeinon kehittämiseen. Karstula ja Kyyjärvi saatiin mukaan yhteistoiminta-alueeseen siirtämällä lomahallinto Karstulaan ja alustavissa neuvotteluissa keskusteltiin, että Pihtipudas voisi vastavasti toimia isäntäkuntana MaVi:n hallinnon edustajana. Viljelijöiden edustajat hyväksyivät yksimielisesti ehdotuksen Pihtiputaasta hallintokuntana, tosin vilkkaan keskustelun jälkeen. Pihtipudas on erittäin vahvaa maanviljelysaluetta, jossa on voimakkaasti investoitu elinkeinoon. Tuntuukin varsin lyhytnäköiseltä

5 jättää se huomioimatta hallintokuntaa päätettäessä. Sen sijaan Viitasaarella ja uusia investointeja ei ole juurikaan tullut. Kuntapäättäjien pitäisikin keskittyä enemmän miettimään keinoja millä maanviljelystä saataisiin kehitettyä ja tuettua koko pohjoisen Keski- Suomen alueella. On realistista odottaa, että hallintoalueita tullaan edelleen suurentamaan, jolloin Pihtipudas olisi vahva edustaja myös tulevaisuudessa. Siitä vahvuudesta ja aidosta yhteistyöstä yli kuntarajojen hyötyvät myös Viitasaari ja Kinnula. Kokouksessa toivottiin kuntapäättäjien huomioivan viljelijäyhdistysten edustajien mielipiteen ja pääsevän mahdollisimman pikaisesti yhteisymmärrykseen asiassa. TIEDOKSI Maaseutuhallinnon yhteistyöryhmä Kuntapäättäjät Viitasaaren MTK Pihtiputaan MTK Kinnulan MTK Muurasjärven MTK päättää esittää valtuustolle Kinnulan MTK:n kannan mukaisesti, että Kinnulan kunta liittyy alkaen maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen, jonka muodostavat Kinnula, Pihtipudas, Viitasaari, Karstula, Kivijärvi ja Kyyjärvi ja että yhteistoimintaalueen hallinnointikunta on Pihtiputaan kunta. Jonna Leppänen esitti, että kunnanhallitus ei muuta kunnanvaltuuston tekemää päätöstä. Esitys raukesi kannattamattomana. hyväksyi kunnanjohtajan päätösehdotuksen.

6 ELINKEINOELÄMÄN KEHITTÄMISRAHASTON LAKKAUTTAMINEN Elinkeinolautakunta Elinkeinoelämän kehittämisrahasto on aloittanut toimintansa Rahaston sääntöjä on vuosien varrella muokattu tarpeiden muuttuessa, mutta perusajatus siitä, että lainalla pyritään saamaan kuntaan uusia yrityksiä ja työpaikkoja, on säilynyt. Rahastosta on vuosien varrella nostettu 71 lainaa, joista on tähän päivään mennessä kokonaan maksettu takaisin 38 kpl. Rahastosta ei ole kunnalle tullut luottotappioita rahaston peruspääoma oli euroa, josta oli lainassa ,54 euroa. Lisäksi vuoden 2011 aikana on myönnetty 3 uutta lainaa. Asiakkailta ja yritysneuvojilta saatu palaute lainasta on ollut positiivista. Lainaan vaadittava pankkitakaus tuo asiakkaalle jonkin verran kustannuksia, mutta maksimissaan viiden vuoden korko ja lyhennysvapaus on koettu varsinkin aloittavassa yrityksessä eduksi, joka on kannattanut käyttää. Korkoetu on kuitenkin pienentynyt rahaston alkuvuosiin verrattuna, kun yleinen korkotaso on tullut alas. Kuntien talouden kiristyessä entisestään, on syytä pohtia kunnan roolia pankkina. Rahastoon sitoutuu merkittävä pääoma, jonka kunta todennäköisesti tulevaisuudessa tarvitsee muuhun käyttöön. Lisäksi on syytä todeta, että tänä päivänä korvaavia rahoituskanavia yrittäjille löytyy. Maaseutusihteerin Elinkeinolautakunta esittää kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle, että kehittämisrahastosta ei myönnetä uusia lainoja enää jälkeen. Rahaston toiminta päättyy lopullisesti, kun viimeinenkin myönnetty laina on maksettu takaisin rahastoon. Elinkeinolautakunta toivoo, että rahastosta vähin erin vapautuva pääoma käytetään elinkeinojen kehittämistä ja työllisyyttä tukeviin hankkeisiin, jotka edistävät kunnan elinkeinoelämän kehitystä ja yritystoiminnan toimintaedellytyksiä ja uusien yritysten perustamista. Esko Pelkonen esitti, että elinkeinoelämän kehittämisrahastoa ei lakkauteta. Pelkonen perusteli kantaansa mm. sillä, että laina on tasapuolinen kaikille yrittäjille ja kunnan maine yrittäjäystävällisenä kuntana vaarantuu jos rahasto lakkautetaan. Lisäksi rahaston pääoma on Keski- Suomen Valon myynnistä saatua rahaa. Antti Suominen kannatti Esko Pelkosen esitystä.

7 Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, suoritettiin äänestys, jossa esittelijän ehdotus on JAA ja Esko Pelkosen ehdotus EI. Äänestyksessä annettiin nolla (0) JAA ääntä ja kuusi (6) EI ääntä. Elinkeinolautakunta hyväksyi Esko Pelkosen esityksen Kinnulan kunnan kehittämisrahastosta ovat yritykset nostaneet yli 70 lainaa, joista on maksettu kokonaan takaisin 38 kpl. Rahaston peruspääoma oli euroa, josta oli yrityksillä lainassa ,54 euroa. Laina on yrityksille 3 5 vuotta korotonta, eikä sitä tarvitse lyhentää sinä aikana. Lainaa saaneet yritykset antavat kunnalle lainansa vakuudeksi pankkitakauksen, josta pankki laskuttaa 0,5 2% vuosittaista korkoa. Turvaavilla vakuuksilla yritysten on mahdollista saada pankista suoraan lainaa 2,5 5 % korolla. Valtion kiristäessä etenkin pienten kuntien kuntataloutta, joutuu Kinnulan kuntakin sopeuttamaan toimintaansa entistä enemmän kunnan perustehtäviin. Samalla kunta joutuu karsimaan tehtäviä, jotka voidaan hoitaa markkinaehtoisesti. esittää valtuustolle, että kehittämisrahastosta ei myönnetä uusia kehittämislainoja jälkeen. Lopullisesti rahaston toiminta päättyy, kun viimeinenkin myönnetty laina on maksettu takaisin rahastoon. Tämän jälkeen rahasto puretaan. Marjatta Koivukoski esitti, että kehittämisrahastoa ei lakkauteta kuluvan vaalikauden aikana. Kalevi Kinnunen ja Raimo Pekkarinen kannattivat Marjatta Koivukosken esitystä. Kunnanjohtaja perui esityksensä.

8 LAUSUNTOPYYNTÖ POHJOISEN KESKI-SUOMEN YMPÄRISTÖTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUKSESTA Liite 1 Viitasaaren kaupunginhallitus on kokouksessaan alustavasti hyväksynyt pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimen yhteistoimintasopimuksen, jonka mukaan yhteistoiminta-alueen kuntalain 77 :n mukainen ympäristölautakunta tulee toimimaan Viitasaaren kaupungin organisaatiossa. Sopimusluonnos on valmisteltu pohjoisen Keski-Suomen seutuedustajiston työvaliokunnan ja ympäristöterveydenhuollon ohjausryhmän johdolla ympäristöpäällikkö Seppo Lappalaisen toimesta. Viitasaaren kaupunginhallitus pyytää liitteen 1 mukaisesta yhteistoimintasopimusluonnoksesta ympäristötoimen yhteistoiminta-alueen kaupungin-/kunnanhallitusten lausuntoja mennessä. Kinnulan kunta antaa Viitasaaren kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon ympäristötoimen yhteistoimintasopimuksesta. 1. Kinnulan kunta ei näe tarpeellisena perustaa päätoimista ympäristöjohtajan virkaa vaan esittää, että ympäristölautakunnan esittelijänä toimii oman toimensa ohella joku yhteislautalautakunnan alainen viranhaltija 2. Eläinlääkinnän kustannuksien jakoperusteena tulee huomioida 10 % hallinnon sijaintipaikkakuntaetuna, 40% asukaslukuna ja 50% hyötyeläinten lukumääränä. 3. Jokaisen kunnan/kaupunginvaltuuston tulee hyväksyä omalta osaltaan kuntansa/kaupunkinsa maksuosuuden. hyväksyi kunnanjohtajan päätösehdotuksen.

9 LAUSUNTO MAA-AINESLUPAHAKEMUKSESTA TILALLA TAPANILA RN:o 9:122, MIILUKANGAS RN:o 9:67 ja SILTAMÄKI RN:o 9: Liite 2 Urpo Tapani Pasanen on hakenut lupaa maa-ainesten ottamiseen tiloilla Tapanila RN:o 9:122, Miilukangas RN:o 9:67 ja Siltamäki RN:o 9:110. Valmistelijat Sari Urpilainen ja Peri Syrjä: Kinnulan kunnan tekninen toimi on lähettänyt Kinnulan kunnalle tiedoksi Urpo Tapani Pasasen maa-aineslupahakemuksen. Kinnulan kunnanhallituksen jäsenet ovat tutustuneet hakemusasiakirjoihin Kinnulan kunnanhallituksen kokouksessa/yhteispalvelupisteessä Lisäksi kunnanhallitus on tutustunut asiaa koskeviin pöytäkirjoihin ja muistioihin. Maa-aineslupahakemuksen kohteena olevat tilat sijaitsevat Muholan I- luokan pohjavesialueella (nr:o ). Alue on jo maa-ainesten ottokohteena luvanhakija Urpo Tapani Pasasen toimesta, joten ottamisen jatkuminen ei enää olennaisesti muuta maisemakuvaa. Vanhoja alueita ei ole saatettu lupaehtojen mukaiseen kuntoon esitettyjen pöytäkirjojen ja muistioiden perusteella. Vanhoista ottamisalueista on tullut Kinnulan kunnan tekniseen toimistoon useita valituksia kuntalaisilta. Valitukset ovat koskeneet lähinnä jälkihoitotoimenpiteiden puutteellisuutta, tien sortumavaaran aiheuttamista ja alueen roskaantumista. Entisille maa-ainesten ottoalueille on tehty kunnan toimesta katselmus Katselmuksen yhteydessä todettiin (pöytäkirja ), että Tapani Pasanen oli aloittanut entisten ottoalueiden maisemointityöt. Suurin osa alueiden ottokohdista oli edelleen maisemoimatta vaikka maisemointi olisi tullut tehdä maa-aineksen ottamisen yhteydessä tai viimeistään ottamisen loputtua. Lisäksi maa-aineksia oli otettu liian läheltä naapurin rajaa. Ottoalueelle oli varastoituna sekä muovitettuja että muovittamattomia pyöröpaaleja sekä jätelautaa ja halkoja. Katselmuksen yhteydessä Pasanen kertoi jatkavansa maisemointityötä sekä poistavansa ylimääräiset tavarat ottoalueelta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tekemän maastokäynnin (Muistio ) yhteydessä todettiin, että maanottoa entisellä ottoalueella oli ulotettu myös tiealueelle ja että maanotto oli tehty suunniteltua jyrkempiluiskaisena. Maisemointityöt olivat edelleen kesken. Metsittyneille osille oli kaivettu paikoitellen suuria kuoppia. Tienpitäjän näkemyksen mukaan maisemointityöt tulee saattaa loppuun keskeneräisiltä osilta välittömästi. Toteutuksessa tulee noudattaa maanottosuunnitelman mukaisia etäisyyksiä tiealueesta ja luiskankaltevuuksi-

10 en tulee olla maanottosuunnitelman mukaiset. Kaivetut kuopat tulee täyttää välittömästi ja ne on muotoiltava ympäröivän maaston mukaisesti. antaa Kinnulan kunnan tekniselle lautakunnalle asiasta seuraavan lausunnon: 1. Kinnulan kunnanhallitus katsoo, että vanhoilla alueilla ei ole tehty lupaehtojen mukaisia ottamistoiminnan aikaisia siistimisiä eikä jälkihoitotöitä: Alueita ei ole siistitty ottamistoiminnan edetessä ja ottamistoiminnan loputtua alueet ovat jääneet maisemoimatta. 2. Kinnulan kunnanhallitus toteaa, että mikäli uusi maaainestenottolupa myönnetään, tulee vanhat alueet saattaa lupaehtojen mukaiseen kuntoon ennen uuden luvan voimaanastumista. Lisäksi lupaehtoihin tulee laittaa, että toiminnanharjoittaja velvoitetaan maksamaan vakuusmaksu ennen toiminnan aloittamista. Vakuusmaksu tulee asettaa niin korkeaksi, että se kattaa jälkihoitotöiden kustannukset. 3. esittää, että lupa myönnetään kymmeneksi (10 vuodeksi) ja tarvittaessa luvan voimassaoloaikaa voidaan jatkaa viidellä (5) vuodella, mikäli toiminta on ollut lupahakemuksen ja lupaehtojen mukaista. hyväksyi kunnanjohtajan päätösehdotuksen.

11 TULOSLASKELMA AJALTA Liite 3 merkitsee tuloslaskelman ajalta tiedoksi ja lähettää sen edelleen valtuuston käsiteltäväksi hyväksyi kunnanjohtajan päätösehdotuksen.

12 TULOSLASKELMA AJALTA Liite 4 merkitsee tuloslaskelman ajalta tiedoksi. hyväksyi kunnanjohtajan päätösehdotuksen.

13 LAUSUNTO KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN TALOUSARVIOSTA VUODELLE Liite 5 Keski-Suomen Pelastuslaitos pyytää kuntien kommentteja vuoden 2012 talousarvioon mennessä. Suurimpina lisäyksinä Keski-Suomen Pelastuslaitoksen vuoden 2012 talousarviossa ovat Seppälän paloaseman valmistumisesta aiheutuvat kustannukset sekä 13 uuden viran perustaminen. Kokonaiskustannukset tulevat lisääntymään 6 % eli yhteensä runsaaseen 20 miljoonaan euroon. Kinnulan kunnan osalta Keski-Suomen Pelastuslaitoksen laskuttamat menot tulisivat olemaan talousarvion mukaan vuonna 2012 yhteensä Nousua edellisestä vuodesta tulisi 6 %. Kinnulan osalta palvelurakenteeseen tai palveluun ei esitetä muutoksia. Kinnulan kunta antaa Keski-Suomen Pelastuslaitokselle vuoden 2012 talousarvioesityksestä seuraavan lausunnon. 1. Kinnulan kunta pitää talousarviossa esitettyä 6% kustannusten nousua kohtuuttomana ja kuntatalouden osalta kestämättömänä, eikä voi hyväksyä esitettyä kustannusten nousua. 2. Kinnula kunta ei saa Pelastuslaitokselta samantasoista palvelua kuin suuremmat kunnat, mutta maksaa suhteessa yhtä paljon. 3. Kinnulan kunta edellyttää Pelastuslaitokselta korkeintaan 2% vuosittaista kustannusten nousua. 4. Kinnulan kunta edellyttää Pelastuslaitokselta tilakustannusten yhtenäistämistä ja yhtenäistä poistokäytäntöä eri kuntien osalta. hyväksyi kunnanjohtajan päätösehdotuksen.

14 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN KIRJE KUNTA-JA PALVELURA- KENNEUUDISTUKSESTA Liitteet 6 ja 7 Puitelain 5 :n 3 momentin mukaan kunnassa tai yhteistoimintaalueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja sosiaalihuollosta, on oltava vähintään noin asukasta. Väestöpohjavelvoitteen tulee täyttyä viimeistään Yhteistoiminta-alueille tulee siirtää kaikki sosiaalihuollon palvelut lukuun ottamatta tehtäviä, joista säädetään lasten päivähoidosta annetussa laissa (36/1973) sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (1128/1996). Sosiaalihuollon palvelut tulee siirtää alueelle viimeistään Lain 5 b :ssä edellytetään, että kuntien valtuustot tekevät näiden velvoitteiden täyttämisestä sitovat päätökset mennessä. Tällä kyselyllä kartoitetaan kuntien päätöksenteon tilanne velvoitteiden täyttämisestä. Kunnan vastaus tulee palauttaa klo mennessä. Kyselyyn tulee vastata kunnan valtuuston päättämien kunta- ja palvelurakenneratkaisujen mukaisesti, mutta lomakkeen käsittelyä kunnallisissa hallintoelimissä ei edellytetä. Vastausten saamisen jälkeen ministeriöt käynnistävät syksyllä 2011 neuvottelut sellaisten kuntien kanssa, jotka eivät täytä puitelain velvoitteita. Valtioneuvosto tekee tämän jälkeen tarvittavat päätökset kuntien velvoittamisesta yhteistoimintaan mennessä. Tässä yhteydessä valtioneuvosto myös arvioi väestöpohjaa koskevat poikkeukset perusteineen. 2 (11) Mikäli kunta aikoo vedota johonkin puitelaissa säädetyistä poikkeusperusteista tai hakea poikkeusmahdollisuutta, tulee kunnan vedota perusteeseen/hakea poikkeusmahdollisuutta tämän kyselyn kautta. Poikkeaminen vaatii valtioneuvoston päätöksen, joita ei ole aikaisemmin tehty. Myös niiden kuntien, joiden on katsottu päässeen olosuhteet huomioonottaen mahdollisimman lähelle vähintään noin asukkaan väestöpohjavaatimusta (ns. exit), tulee hakea poikkeusmahdollisuutta tämän kyselyn kautta. Erillistä hakemusta ei tämän lisäksi tarvitse lähettää. Valtioneuvosto voi myöntää kunnalle oikeuden poiketa sosiaalihuollon tehtävien siirrosta, jos alueella ollaan muodostamassa viimeistään vuoden 2017 alkuun mennessä puitelain vaatimukset täyttävää kuntaliitosta tai järjestämässä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä suuremmissa kokonaisuuksissa kuin mitä puitelain mukaisista päätöksistä johtuu. Tätä poikkeamisoikeutta ei haeta tämän kyselyn kautta, vaan erikseen sosiaali- ja terveysministeriön myöhemmin antamien ohjeiden mukai-

15 sesti mennessä. Valtioneuvoston tulee tehdä asiasta päätös viimeistään Kyselyyn vastataan sähköpostin mukana tulleen vastauslinkin kautta. Liitteenä on kysymyskohtainen vastausohje, johon pyydämme tutustumaan ennen kyselyyn vastaamista. Liitteenä on tiedoksenne myös pdf-versio kysymyksistä helpottamaan vastauksen valmistelua kunnassanne. Sitä ei tarvitse palauttaa ministeriöille. Puitelain ja sosiaalihuoltolain muutoksista on tiedotettu kaikille kunnille lähteneellä kirjeellä, joka on saatavissa valtiovarainministeriön internet-sivuilla osoitteesta Kuntaj/Kirje_kunnille_VM_ja_STM.pdf Lait löytyvät Finlexistä: - Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta: - Sosiaalihuoltolaki: Hallituksen esitys löytyy eduskunnan internet-sivuilta osoitteesta: Viitasaaren, Pihtiputaan ja Kinnulan kuntajohtajat ovat neuvotelleet asiasta Viitasaarella ja päässeet yksimieliseen ja yhdenmukaiseen (liite 7) lausuntoon asiasta. esittää valtuustolle, että se hyväksyy liitteen 7 mukaisen lausunnon kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sosiaali- ja terveysministeriölle. Lausunto on yhdenmukainen Pihtiputaan kunnan ja Viitasaaren kaupungin kanssa. hyväksyi kunnanjohtajan päätösehdotuksen.

16 ANTTI PEHKOSEN KOULUTUSHAKEMUS Liite 8 Kinnulan työpajan vetäjä Antti Pehkonen hakee kirjeellään jatkoa mielenterveysohjaajan koulutukseen. Hän on jo opiskellut Suomen psykologisen instituuttiyhdistyksen ( järjestämässä mielenterveysohjaajan koulutuksessa tammikuusta 2011 alkaen. Opinnot jatkuisivat vuoden 2012 loppuun. Opintojen aloittamisesta oli sovittu silloisen va. sosiaalijohtajan Hellevi Pekkarisen kanssa, mutta kirjallista päätöstä asiasta ei ole tehty. Koulutuksen kokonaissumma on 5000 euroa ja koulutuksesta on maksettu tähän mennessä 1250 euroa. Kustannukset jakautuvat puoliksi vuosille 2011 ja Lisäksi koulutusmatkat (620 km * 0,45 eur) on korvattu. Opinnot sisältävät noin kaksi lähiopetuspäivää kuukaudessa Tampereella ja lisäksi on etäopintoja. Hakemuksen mukaan työpajalla tarvittaisiin mielenterveysohjaajan palveluita, joita siellä ei ole tarjota. Kinnulan kunta saa Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen valtionavustusta nuorten työpajatoimintaan. Vuodelle 2011 avustus on euroa ja se on myönnetty koordinaattorin, yksilövalmentajan ja/tai työpajaohjaajan palkka-, matka- ja koulutuskuluihin. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta (Ismo Myllyaho ja Kaija Blom) on selvitetty koulutuskustannusten käytön mahdollisista rajoitteista. Rajoitteita koulutukselle ei ole, mikäli se tukee toimintaa, johon avustus on myönnetty. Avustus on tarkoitettu ensisijaisesti palkkaukseen, joten koulutuskulujen olisi hyvä olla suhteessa kokonaisavustuksen määrään. Valmistelija: va. sosiaalijohtaja Aulikki Hautsalo vs. Hallintojohtajan päättää myöntää Antti Pehkoselle oikeuden hakemuksensa mukaiseen koulutukseen, koulutuskuluihin ja matkakuluihin. Kunnanjohtaja Juha Urpilainen poistui esteellisenä (osallisuusjäävi) tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Anitta Hakkarainen esitti, että koska kyseessä on uudelleenkoulutus, oikeutta koulutukseen, koulutuskuluihin ja matkakuluihin ei myönnetä. Marjatta Koivukoski kannatti Anitta Hakkaraisen esitystä.

17 Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, suoritettiin puheenjohtajan esittämällä tavalla nimenhuutoäänestys siten, että kunnanjohtajan esitys on JAA ja Anitta Hakkaraisen esitys EI. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 1 (Mikko Ihanti ) JAA -ääntä (1) ja 6 (Anitta Hakkarainen, Kalevi Kinnunen, Marjatta Koivukoski, Ilkka Leppänen, Jonna Leppänen ja Raimo Pekkarinen) EI -ääntä. päätti, että koska kyseessä on uudelleenkoulutus, oikeutta koulutukseen, koulutuskuluihin ja matkakuluihin ei myönnetä.

18 KINNULAN KUNNAN JA ANNA-LIISA HÄNNISEN SEKÄ PIA-LIISA KON- SCHININ VÄLINEN KIINTEISTÖKAUPPA Liite 9 Kinnulan kunta on ostamassa Anna-Liisa Hänniseltä ja Pia-Liisa Konschinilta Riihiaho- nimisen kiinteistön (kiinteistötunnus ) Kinnulan kunnan Kinnulan kylässä sekä kiinteistöllä sijaitsevan 98 m2:n omakotitalon talousrakennuksineen. Kiinteistön pinta-ala on 1,6280 hehtaaria ja se rajoittuu Matkusjokeen. Kauppahinta on euroa. esittää valtuustolle, että se hyväksyy liitteen 9 mukaisen kiinteistön kauppakirjan. Kauppakirjalla Kinnulan kunta ostaa Anna-Liisa Hänniseltä ja Pia- Liisa Konschiniltä Riihiaho- nimisen kiinteistön (kiinteistötunnus ) Kinnulan kunnan Kinnulan kylässä sekä kiinteistöllä sijaitsevan 98 m2:n omakotitalon talousrakennuksineen. Kiinteistön pintaala on 1,6280 hehtaaria ja se rajoittuu Matkusjokeen. Samalla kunnanhallitus esittää valtuustolle, että päätös pannaan välittömästi täytäntöön. Kauppahinta on euroa. Jonna Leppänen esitti, että kunta teettää kiinteistöön ulkopuolisen suorittaman kuntotarkastuksen ennen kuin kunnanvaltuusto tekee asiasta päätöstä. Raimo Pekkarinen kannatti Jonna Leppäsen esitystä. yksimielisesti hyväksyi kunnanjohtajan päätösesityksen täydennettynä Jonna Leppäsen esityksellä. Kunnanjohtaja yhtyi kunnanhallituksen päätökseen.

19 KINNULAN KUNNAN JA ANNA-LIISA HÄNNISEN SEKÄ PIA-LIISA KON- SCHININ VÄLINEN OSAKEKAUPPA Liite 10 Kinnulan kunta on myymässä Anna-Liisa Hänniselle ja Pia-Liisa Konschinille As Oy Kinnulan Myllymäen osakkeet nrot Osakkeet oikeuttavat hallitsemaan 1h+k+s (32,5 m2) huoneiston osoitteessa Kallentie 9 A3, Kinnula. Kauppahinta on euroa. päättää hyväksyä liitteen 10 mukaisen kauppakirjan. Kauppakirjalla Kinnulan kunta myy Anna-Liisa Hänniselle ja Pia-Liisa Konschinille As Oy Kinnulan Myllymäen osakkeet nrot Osakkeet oikeuttavat hallitsemaan 1h+k+s (32,5 m2) huoneiston osoitteessa Kallentie 9 A3, Kinnula. Kauppahinta on euroa. hyväksyi kunnanjohtajan päätösehdotuksen.

20 ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMINEN / USEITA KIINTEISTÖJÄ Kaupanvahvistajat ovat lähettäneet kunnalle ilmoituksensa tehdyistä kiinteistökaupoista: Kaupanvah: Myyjä: Ostaja: Kiint: Pinta-ala: Sijainti: KK pvm: Kauppahinta: Kaupanvah: Myyjä: Ostaja: Kiint: Pinta-ala: Sijainti: KK pvm: Kauppahinta: Kaupanvah: Myyjä: Ostaja: Kiint: Pinta-ala: Sijainti: KK pvm: Kauppahinta: Kaupanvah: Myyjä: Ostajat: Kiint: Pinta-ala: Sijainti: KK pvm: Kauppahinta: Halonen Merja Mäenpää Anne Maarit Alatalo Jari Tapani Maisranta /määräosa 5230 m2, josta puolet Kinnula, Saari ,00 Toikkanen Markku Ihanti Mikko Johannes Ihanti Mika Matias Kujanpää m2 Kinnula, Kinnula , sukulaisluovutus Toikkanen Markku Kinnunen Pirkko Anneli LVI-suunnittelu K. Lehtisaari Oy Laiskanpelto m2 Kinnula, Saari ,00 Toikkanen Markku Kinnunen Pekka Juhani Kinnunen Jukka Kalevi Kinnunen Marita Kirsti Helinä Uusniemi m2 Kinnula, Kinnula ,00

21 Kaupanvah: Myyjä: Ostajat: Kiint: Pinta-ala: Sijainti: KK pvm: Kauppahinta: Toikkanen Markku Pasanen Urpo Tapani Pasanen Manu Sulevi Pasanen Marika Hannele Puroniitty m2 Kinnula, Kinnula , sukulaisluovutus Kaupanvah: Myyjä: Ostaja: Kiint: Pinta-ala: Sijainti: KK pvm: Kauppahinta: Kaupanvah: Myyjät: Ostaja: Kiint: Pinta-ala: Sijainti: KK pvm: Kauppahinta: Kaupanvah: Myyjä: Ostajat: Kiint: Pinta-ala: Sijainti: KK pvm: Kauppahinta: Kaupanvah: Myyjä: Ostaja: Kiint: Pinta-ala: Sijainti: KK pvm: Kauppahinta: Toikkanen Markku Pekkarinen Enni Marja Pekkarinen Johan Markus Saarenranta m2 Kinnula, Saari ,00 Iso-Ahola Jarmo Puranen Merja Puranen Matti Stanberg Jari Matti Metsä-Kauppila m2 Kinnula, Kinnula ,00 Siltanen Raimo Juutisenaho Petri Veikko Peltoniemi Tarja Tuulikki Peltoniemi Ari Heikki Pihlajarinne m2 Kinnula, Kinnula ,00 Toikkanen Markku Pesonen Soili Tellervo Malinen Tauno Olavi Kallela m2 Kinnula, Kinnula ,00

22 Kaupanvah: Myyjät: Ostajat: Kiint: Pinta-ala: Sijainti: KK pvm: Kauppahinta: Toikkanen Markku Hämäläinen Marko Petteri Hämäläinen Jarmo Juhana Hämäläinen Reijo Kalevi Hämäläinen Marko Petteri Hämäläinen Susanna Inkeri Peltoniemi m2 Kinnula, Saari ,00 Kaupanvah: Myyjät: Ostajat: Kiint: Pinta-ala: Sijainti: KK pvm: Kauppahinta: Ruokoja Simo Linna Veli Matti Linna Seppo Johannes Linna Juhani Martti Linna Ilpo Viljami Väliaho m2 Kinnula, Kinnula ,46 päättää, että kunta ei käytä etuosto-oikeutta edellä mainituissa kaupoissa. Mikko Ihanti poistui esteellisenä (osallisuusjäävi) tämän pykälän Kujanpää -kiinteistöä ( ) koskevan kaupan käsittelyn ajaksi. Puhetta johti varapuheenjohtaja Anitta Hakkarainen. hyväksyi kunnanjohtajan päätösehdotuksen.