Tuusulan kunta TilinpäätÖs

Transkriptio

1 0 Tuusulan kunta TilinpäätÖs 1

2 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2006 Vuosi 2006 jää maamme kunnallishistoriaan ajankohtana, jolloin käytiin hyvin vilkasta keskustelua kunnallishallinnon tulevaisuudesta. Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 ns. Paras-hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Tavoitteena on turvata asukkaille kuntien vastuulla olevat hyvinvointipalvelut myös tulevaisuudessa. Kuntarakenteen on oltava elinvoimainen, toimintakykyinen ja eheä. Keskustelu loppuvuodesta 2005 johti alueellamme siihen, että osana kunta- ja palvelurakennehanketta päätettiin käynnistää esiselvitys siitä, tarvitaanko kuntajaotuksen muutoksia Tuusulan, Keravan ja Järvenpään välillä vai voidaanko toimintaa verkostoida ja tehostaa riittävästi nykyisellä kuntarakenteella. Kuntajohtajat velvoitettiin tekemään esiselvitystyö maaliskuun 2006 loppuun mennessä. Kuntajohtajat eivät esittäneet kuntaliitosselvityksen käynnistämistä, vaan vaihtoehtona sille tiiviimpää kuntayhteistyötä ja jopa yhteistä tilaaja-tuottaja -malliin perustuvaa palvelupiiriä (TRIO). Tuusulan valtuustoseminaarissa huhtikuussa 2006 linjattiin yksimielisesti, että Tuusulan kunta säilyy itsenäisenä ja seutuyhteistyötä tehostetaan ilman erityisiä hallinnollisia muutoksia. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelakiin sisältyy useita kuntia koskevia velvoitteita. Kuntien tulee laatia elokuun 2007 loppuun mennessä selvitykset yhteistyöstä ja toimeenpanosuunnitelmat palveluiden järjestämisestä. Yhteistyö tapahtuu joko kuntaliitoksin tai yhteistoiminta-alueita muodostamalla. Pääkaupunkiseutu ja 16 kaupunkiseutua tekevät erikseen suunnitelmat seudullisesta yhteistyöstä. Helsingin seudun 14 kuntaa (HSYK) tekevät lisäksi vapaaehtoisesti MAL-suunnitelman (maankäyttö, asuminen ja liikenne). Toimeenpanosuunnitelma on päätetty tehdä KUUMA-kuntien yhteistoiminta-alueella yhteisenä perustuen palvelustrategiaan. Kehyskunnissa asukasluvun kasvu nousi edellisestä vuodesta. Myös Tuusulan väestön kasvu piristyi: kokonaismuutos oli 544 henkeä eli 1,5 %. Tuusulan asukasluku oli vuoden päättyessä Asukasluvun kasvu oli absoluuttisena määränä maan kunnista kahdenneksitoista suurin. Tuusula on kolmanneksi suurin maalaiskunta, ja kaikkien kuntien joukossa Tuusula on 28:nneksi suurin. Kuntaan muutti henkeä ja kunnasta muutti pois henkeä muuttovoiton ollessa 257 henkeä. Tuusulassa syntyi lapsia edellistä vuotta enemmän, yhteensä 435. Vuonna 2006 Tuusulaan valmistui rakennuksia 410, mikä on edellisvuoden tasoa. Asuntoja valmistui 19 % enemmän kuin edellisenä vuonna, yhteensä 328. Valmistuneista asunnoista 74 % oli erillisiä pientaloja edellisvuosien tapaan. Omakotitontteja kunta luovutti 58 kappaletta, ja muita asuntorakentamisen tontteja 9 kappaletta. Kaavoitus eteni suunnitelmallisesti, ja kymmenen asemakaavaa ja asemakaavan muutosta tuli voimaan vuoden 2006 aikana. Valtuusto hyväksyi maaliskuussa Jokelan osayleiskaavan. Focus-alueen, Sulan alueen ja varuskunnan alueen osayleiskaavoituksen pohjaksi tehtiin luonnon ja maiseman perusselvityksiä. Teknillisen korkeakoulun yhdyskuntasuunnittelun opiskelijat tekivät harjoitustöinään luonnostelmia varuskunnan alueesta. Tuusulan elinkeinoelämän kehitys jatkui myönteisenä. Kuntamme on erittäin kiinnostava sijoittumispaikka erityisesti logistiikan toimialan yrityksille. Vuoden aikana myytiin yhdeksän työpaikkatonttia ja vuokrattiin yksi. Jusslan työpaikka-alue myytiin loppuun. Suurimpia tonttikauppoja tehtiin Tehojakelu Oy:n, Liebherr Finland Oy:n ja Berendsen Textile Service Oy:n kanssa. Uusia työpaikkatontteja saadaan seuraavaksi myyntiin Kulomäentien ja Ristikiven alueilta. Myönteinen kehitys näkyy myös työttömyysasteen painumisena jopa alle neljän prosentin. Käytännössä elinkeinoelämä kokee jo osaavan työvoiman puutetta. Keskustojen kehittämiseksi ja kaupallisten palveluiden parantamiseksi työn alla on mittavia kehittämishankkeita niin Hyrylässä, Jokelassa kuin Kellokoskellakin. Toimintavuonna Riihikallion kaupallinen keskus siirtyi Tuusulanväylän varteen Riha Centeriin. Tuusulan kunta, Lemminkäinen Oyj ja SRV Yhtiöt Oyj allekirjoittivat yhteistyösopimuksen Focus- yritysalueen kehittämisestä huhtikuussa. Tavoitteena on luoda Helsinki-Vantaan lentokenttäalueen pohjoispuolelle ja tulevan Kehä IV:n varteen kansainväliset mitat täyttävä yrityspuisto. Yleissuunnitelman teko annettiin Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy:lle. Helsingin Ilmatorjuntarykmentissä pidettiin viimeinen valatilaisuus ja lippu laskettiin viimeisen kerran Puolustusministeri päätti Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen toimintojen ja henkilöstön uudelleen järjestelyistä. Niinisalossa toimivan Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen tehtävät organisoidaan uudelleen, mutta se jatkaa toimintaansa Pääesikunnan alaisena itsenäisenä sotilaslaitoksena. Se sijoitetaan Tuusulaan Helsingin Ilmatorjuntarykmentiltä vapautuviin tiloihin kesään 2008 mennessä. Sotilaat ja sotilasperinteet siis säilyvät sittenkin tuusulalaisessa katukuvassa. Vapautuvista maa-alueista ei päästy sopimukseen valtion kanssa. J. H. Erkon koti Erkkola siirtyi kulttuurikäyttöön runoilijan muistovuoden kunniaksi. Tuusulan kunta osti Tuusulan Rantatiellä sijaitsevan Erkkolan ja perusti taloa varten J. H. Erkko -rahaston. Erkkolan oston mahdollisti Jane ja Aatos Erkon säätiön lahjoittamat varat. Erkkola täydentää osaltaan Tuusulan Rantatien kulttuuritarjontaa. Tuusulan kunta jatkoi voimakasta palvelurakentamista: mm. Riihikallion koulun laajennustyöt ja Tuuskodon saneeraus aloitettiin, Jokelan koulukeskuksen laajennus ja saneeraus valmistui, Pertun koulun keittiötä laajennettiin palvelemaan myös koulukeskusta, Kirkonkylän koulun laajennuksen suunnittelu alkoi ja Kellokosken terveysaseman laajennus- ja saneeraustyöt pääsivät käyntiin. Lisäksi toteutettiin mittava määrä pienempiä korjauksia. Kunta teki kertomusvuonna hyvän taloudellisen tuloksen johtuen osaltaan hyvästä suhdannetilanteesta, mutta myös siitä, että valtuustokauden alussa linjattu talouspolitiikka on tuottanut tulosta. Veroprosentti oli toista vuotta 18. Toimintakulujen kasvu (4,3 %) oli selvästi pienempi kuin edel- lisvuonna. Toimintatulot eivät kasvaneet, jolloin toimintakate heikkeni 6,6 %. Verorahoituksen (verot ja valtionosuudet) kasvu jäi 5,5 prosenttiin, vaikka verotulot kasvoivatkin 6,4 %, eli saman verran kuin maan kunnissa keskimäärin. Verotulojen määrä oli 110,7 milj. euroa ja valtionosuuksien 17,5 milj. euroa. Toimintakulut olivat 146,0 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 18,9 milj. euroa. Vuosikate pysyi edellisen vuoden tasolla ollen n. 12 milj. euroa ja 129 % poistoista, joten tulorahoitus oli tasapainossa. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 2,7 milj. euroa. Tase on edelleen vahva omavaraisuusasteen ollessa 82,5 %. Kovasta investointikaudesta johtuen kunnalla oli vuoden päättyessä 10,1 milj. euroa pitkäaikaista korollista velkaa, ja kuntatodistuksilla oli vuoden aikana tasattu maksuvalmiutta. Lainakanta oli vuodenvaihteessa 13,1 miljoonaa euroa, josta korollista 12,5 milj. euroa, mutta lainasaamisia oli 3,0 milj. euroa. Lainamäärä on suhteellisesti vielä erittäin kohtuullinen, mutta sen kasvuvauhti huolestuttaa. Tuusulan korollinen velka on 352 euroa asukasta kohden, kun kaikilla maan kunnilla on lainaa lähes 1500 euroa asukasta kohden. Tuusulalla on talouden puolesta edellytykset hoitaa lähivuosinakin jatkuvat peruspalveluinvestoinnit, mutta se edellyttää palvelutason, tulojen, menojen ja taseen jatkuvaa kriittistä arviointia sekä tiukkaa talousohjausta. Erityisen haasteen tulee muodostamaan varuskunta-alueen rakentaminen ja sen tarvitsemat palvelut. Esitän päätöksentekijöille parhaat kiitokset työskentelystä kuntalaisten hyväksi, ja henkilökunnalle kiitokset hyvin tehdystä työstä haasteellisessa toimintaympäristössä. Hannu Joensivu kunnanjohtaja 2 3

3 ORGANISAATIO VALTUUSTO Pj. Tuija Reinikainen TOIMINTAKERTOMUS KUNNANJOHTAJA Hannu Joensivu Sisäinen tarkastus KONSERNIPALVELUT HALLINTO Hallintojohtaja Matti J. Arola MAATALOUSLAUTAKUNTA Pj. Ari Nyman Lainopilliset palvelut Hallintopalvelut Keski-Uudenmaan asiamiesja neuvontapalvelut Henkilöstöhallinto Pelastus- ja suojelupalvelut Maaseutuelinkeinopalvelut KAAVOITUSLAUTAKUNTA Pj. Jaakko Torppa KOULUTUS- JA KIRJASTOLAUTAKUNTA Pj. Sirkku Hanhela KULTTUURILAUTAKUNTA Pj. Kim Kiuru Vuosikate SIVISTYS- TOIMI Sivistystoimenjohtaja Esa Ukkola Koulupalvelut Kirjasto Kansalaisopisto Kulttuuri ja museo Liikunta Nuoriso Hallinto TALOUS JA RESURSSIT Talousjohtaja Riitta Partanen LIIKUNTALAUTAKUNTA Pj. Mika Mäki-Kuhna Talous- ja suunnittelupalvelut Laskenta- ja kirjanpitopalvelut Palkanmaksupalvelut Asuntopalvelut KUNNANHALLITUS Pj. Janne Leivo NUORISOLAUTAKUNTA Pj. Antti Kaikkonen TEKNINEN TOIMI Tekninen johtaja Keijo Sorri YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA Pj. Tia Laine-Ylijoki Mittaus- ja karttapalvelut Kunnallistekniikka Vesihuoltolaitos Tilakeskus Joukkoliikenne Rakennusvalvonta Ympäristökeskus Hallinto TARKASTUSLAUTAKUNTA Pj. Pentti Kilpeläinen TILINTARKASTAJAT TEKNINEN LAUTAKUNTA Pj. Petri Ahonen TERVEYSLAUTAKUNTA Pj.Tuula Salminen TERVEYS- TOIMI Johtava lääkäri Riitta Ristolainen Lääkärit Hoitohenkilöstö Hammashoito Lasten ja nuorten erityispalvelut Talouspalvelut SISÄISET PALVELUT Talousjohtaja Riitta Partanen Hankintatoimi Asiakaspalvelut Tietojärjestelmäpalvelut Ruokapalvelut KESKUSVAALILAUTAKUNTA Pj. Risto Sirola SOSIAALILAUTAKUNTA Pj. Arto Lindberg SOSIAALI- TOIMI Sosiaalitoimenjohtaja Arja Yliluoma Varhaiskasvatus Vammaispalvelut Vanhusten palvelut Sosiaalityö ja lastensuojelu Hallinto ja kehittäminen KUNTAKEHITYS Kunnanjohtaja Hannu Joensivu Maankäyttö Kaavoitus Yrityspalvelut KUNNAN HALLINTO 2006 Valtuusto Tuusulan kunnanvaltuustoon kuuluu 51 valtuutettua. Valtuuston puheenjohtajat vuoden 2006 lopussa olivat puhteenjohtaja Merja Kuusisto, I varapuheenjohtaja Tuija Reinikainen ja II varapuheenjohtaja Lauri Untamo. Kunnanhallitus Tuusulan kunnanhallitukseen kuuluu 11 jäsentä. Kunnanhallituksen puheenjohtajat vuoden 2006 lopussa olivat puheenjohtaja Janne Leivo, I varapuheenjohtaja Raimo Stenvall ja II varapuheenjohtaja Päivö Kuusisto. Lautakunnat Vuonna 2006 Tuusulassa toimi 12 lautakuntaa, joiden tehtävänä oli huolehtia oman toimialansa toiminnan ja talouden johtamisesta ja valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisesta. Henkilöstö Tuusulan kunnan henkilömäärä vuoden 2006 lopussa oli yhteensä 1729 henkilöä, joista vakinaisia 1241, määräaikaisia 264, sijaisia 205, 14 oppisopimuksella ja 5 työllistettyä. Henkilöstön määrä tuhatta asukasta kohden oli 48,8. Kuntaan perustettiin yhteensä 26 uutta virkaa tai tehtävää. Niistä sijoittui terveystoimeen 10, sosiaalitoimeen 3, sivistystoimeen 10, tekniseen toimeen 1 sekä hallinto ja tukipalveluihin 2. Lisäksi määräajaksi palkattiin nuorten päihdeohjelmahankkeeseen 3 työntekijää ja päivähoitoon 14 tilapäistä työntekijää sekä KUUMA-kuntien ja Hyvinkään yhteiseen sosiaalipäivystyshankkeeseen määräaikainen projektityöntekijä. TOIMINTAKATSAUS 2006 Väestö Väkiluku kasvoi 544 henkilöä (1,5 %) ja oli vuoden lopussa Väkiluvun muutos oli selvästi edellisvuoden kasvua (377 henkilöä) suurempi. Nettoinvestoinnit ja vuosikate (1000 ) Työllisyys Tuusulassa oli 744 työtöntä työnhakijaa (v. 2005: 973) ja työttömyysaste oli 4,1 % (v. 2005: 5,5 %). Avoimia työpaikkoja vuodenvaihteessa oli 146 (v. 2005: 142). Suurimmat työnantajat Tuusulan kunnan lisäksi olivat Finnfrost Oy, Kellokosken sairaala, Suomen Lehtiyhtymä Oy, Lemminkäinen Oyj, PaloDEx Group Oy ja Steris Finn-Aqua. Henkilöstö henkilöä Hallinto ja tukipalvelut 142 Tekninen toimi 192 Terveystoimi 310 Kulttuuri ja vapaa-aika 92 Muu sosiaalitoimi 155 Päivähoito 345 Koulutus 493 Nettoinvestoinnit Kuntayhtymät, Osakkuusyhtiöt, Tytäryhtiöt

4 TALOUS Kunnan talouden kehitys Kunnan talous oli tasapainossa. Verotulot kasvoivat 6,4 % edellisvuodesta. Toimintakulut kasvoivat 4,3 %. Toimintakulujen kasvu oli selvästi edellisvuosia pienempi. Kunnan tavoitteena on säilyttää tasapainoinen talous, joka edellyttää toimintakulujen vuosittaisen kasvun saamista pysyvästi alle viiden prosentin tason. Kunnan rahoitustilanne heikkeni vuoden aikana ja lainakanta kasvoi 5,8 milj.. Korollista velkaa vuoden lopussa oli 12,5 milj. (352 euroa/asukas). Veroprosentti (18 %) oli kertomusvuonna sama kuin edellisenäkin vuonna. Tilikauden tuloksen muodostuminen Kunnan ulkoisten tuottojen, verorahoituksen (verotulot + valtionosuudet) ja muiden rahoitustuottojen yhteismäärä oli kertomusvuonna 157,9 milj.. Kokonaistuottojen määrä nousi 3,8 % edelliseen vuoteen verrattuna verotulojen ja käyttöomaisuuden myyntivoittojen kasvusta johtuen. Kulujen kokonaismäärä oli 146,4 milj., joka oli 6,2 milj. edellisvuotta suurempi. Vuoden 2006 vuosikate oli 11,5 milj., joka oli hieman pienempi kuin vuonna Tilikauden ylijäämä oli +2,6 milj.. Tilikauden tuloksen käsittely Kunnanhallitus esittää, että tuloslaskelman osoittama tilikauden ylijäämä ,00 euroa kirjataan omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämä -tilille. Käyttöomaisuusinvestoinnit Tilikauden käyttöomaisuusinvestoinnit olivat yhteensä 20,5 milj.. Suurin talonrakennuskohde kertomusvuonna oli Jokelan koulukeskuksen laajennus ja saneeraus, joka valmistui syksyllä Palvelukeskus Tuuskodon saneeraus ja Kellokosken terveysaseman laajennus ja saneeraus käynnistyivät. Hankkeiden on määrä valmistua vuoden 2007 loppupuolella. Kunnallistekniikan rakentamiseen ja peruskorjaukseen käytettiin noin 6,6 milj.. Toiminnan rahoitus Tilikauden tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja. Varsinaisen toiminnan ja investointien Lainat /asukas Tuusula nettokassavirta oli 6,4 milj., joka oli selvästi edellisvuotta parempi. Investointien rahoittamiseksi kunnan korollinen lainamäärä kasvoi 5,7 milj.. Tase Kunnan taseen loppusumma vuoden 2006 lopussa oli 207 milj.. Tase kasvoi edellisestä vuodesta 13,9 milj.. Käyttöomaisuus kasvoi 8,9 milj. ja saamiset 4,8 milj.. Kunnan omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 82,5 %, joka oli 4 % edellisvuotta pienempi kunnan velkaantumisesta johtuen. Lainakanta kasvoi vuoden aikana 5,7 milj.. Korollinen lainamäärä asukasta kohden oli vuoden lopussa 352 euroa Koko maa Tuloslaskelma 2006/tuotot Muut toimintatuotot 11,6 milj. Rahoitustuotot 1,1 milj. Tuet ja avustukset 1,9 milj. Maksutuotot 8,5 milj. Myyntituotot 6,6 milj. Valtionosuudet 17,5 milj. Poistot 8,9 milj. Muut kulut 0,9 milj. Vuokrat 2,3 milj. Avustukset 10,4 milj. Aineet, tarv. ja tavarat 8,7 milj. Palvelujen ostot 55,2 milj. Käyttötalouden toimintamenot ,5 milj. (ulkoiset ja sisäiset) Hallinto ja tukipalvelut 16,7 milj. Tekninen toimi 18,9 milj. Muu terveystoimi 23,5 milj. Erikoissairaanhoito 24,0 milj. Tuloslaskelma 2006/kulut Verotulot 110,7 milj. Henkilöstökulut 68,5 milj. Kulttuuri ja vapaa-aika 7,5 milj. Koulutus 32,6 milj. Lasten päivähoito 19,5 milj. Muu sosiaalitoimi 23,7 milj. 6 7

5 TULOSLASKELMA Rahoituslaskelma Toimintatuotot Myyntituotot 6 612, ,7 Maksutuotot 8 518, ,0 Tuet ja avustukset 1 899, ,9 Muut tuotot , , , ,4 Toimintakulut Henkilöstökulut , ,0 Palvelujen ostot , ,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,4 Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) 7,7 Avustukset , ,8 Muut kulut , , , ,9 TOIMINTAKATE , ,5 Verotulot , ,0 Valtionosuudet , ,9 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 168,1 164,3 Muut rahoitustuotot 910,0 517,8 Korkokulut -374,7-223,7 Muut rahoituskulut -37,0-12,8 VUOSIKATE , ,8 Poistot ja arvonalentumiset , ,3 TILIKAUDEN TULOS 2 585, ,5 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 279,4 278,2 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,0 0,0 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -212, ,3 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 2 652, ,3 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / toimintakulut, % 19,6 21,4 Vuosikate / poistot, % 129,0 144,8 Vuosikate, / asukas Asukasmäärä Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate , ,8 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,7 Investointien rahavirta Investointimenot , ,0 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 531, ,2 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 8 306, , , ,5 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,7 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset 23,5 15,1 23,5 15,1 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 5 000, ,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -637,0-37,0 Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 362, , ,9 468,0 Oman pääoman muutokset 0,0 75,2 Muut maksuvalmiuden muutokset 218, ,7 Rahoituksen rahavirta 5 968, ,0 Rahavarojen muutos -445,0-127,8 Rahavarojen muutos Rahavarat ,8 495,8 Rahavarat ,8 623,6-445,0-127,8 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus,% 60,8 73,8 Pääomamenojen tulorahoitus, % 58,9 73,7 Lainanhoitokate 5,9 11,4 Kassan riittävyys, pv -0,1 1,1 Asukasmäärä

6 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 192,0 269,7 Muut pitkävaikutteiset menot 895,1 885, , ,5 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,4 Rakennukset , ,7 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,6 Koneet ja kalusto 2 833, ,9 Muut aineelliset hyödykkeet 267,0 267,0 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 6 888, , , ,1 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,3 Muut lainasaamiset 3 033, , , ,0 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 464,4 591,1 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 85,0 83,7 549,4 674,8 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 105,8 102,2 Valmiit tuotteet/tavarat 811,3 628,3 917,1 730,6 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset 97,9 103,0 Muut saamiset 2 072, ,8 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 3 920, ,3 Lainasaamiset 100,0 100,0 Muut saamiset 7 042, ,2 Siirtosaamiset 631,2 304, , ,7 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 4,1 100,6 4,1 100,6 Rahat ja pankkisaamiset 46,7 395,2 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,4 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,9 Muut omat rahastot 7 135, ,4 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,1 Tilikauden ylijäämä 2 652, , , ,8 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 2 331, , , ,7 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 500,0 0,0 500,0 0,0 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 512,0 645,3 Lahjoitusrahastojen pääomat 919,8 378, , ,4 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,5 Lainat julkisyhteisöiltä 47,1 62,2 Lainat muilta luotonantajilta 600,0 Ostovelat 4,7 Muut velat 2 494, , , ,9 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 765, ,5 Lainat julkisyhteisöiltä 15,1 23,5 Lainat muilta luotonantajilta 1 200,0 589,6 Saadut ennakot 181,8 197,3 Ostovelat 8 673, ,1 Muut velat 1 562, ,6 Siirtovelat 8 279, , , ,6 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,4 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 82,6 87,2 Rahoitusvarallisuus, / asukas Suhteellinen velkaantuneisuus, % Lainakanta 31.12, Lainat, / asukas Lainasaamiset 31.12, Asukasmäärä

7 kuntakonserni Konsernitase KUNTAYHTYMÄT HUS, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ky Uudenmaan erityispalvelut ky Uudenmaan liitto Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymä Keski-Uudenmaan vesiensuojelun ky Tuusulan seudun vesilaitos ky Uudenmaan päihdehuollon ky TUUSULA-KONSERNI 2006 TUUSULAN KUNTA SÄÄTIÖT Roselius-säätiö 80 % TYTÄRYHTIÖT Tuusulan kunnan kiinteistöt Oy 100 % Tuusulan Kansanopisto Oy 85 % Kiinteistö Oy Haukkamäki 84 % Kellokosken Jäähalli Oy 74 % Kiinteistö Oy Haukkamäenrinne 72 % Kiinteistö Oy Riihikallion lähipalvelukeskus 70 % Kiinteistö Oy Tuusulan Vanha Kunnantalo 67 % Kiinteistö Oy Tuusulan Lahelankankaan toimitalo 62 % As Oy Tuusulan Haukilahdentie 3 61 % Kiinteistö Oy Hyrylän Ostoskeskus 60 % Tuusulan Tenniskeskus Oy 53 % Tuusulan Jäähalli Oy 51 % Tuusulan Tekonurmi Oy 51 % Tuusulan konsernirakenne Tuusula-konserniin kuului kertomusvuoden lopussa yhteensä 21 tytäryhteisöä ja kuntayhtymää, jotka yhdisteltiin konsernitaseeseen. Kunnalla oli lisäksi merkittävä omistusosuus kahdeksassa osakkuus- ja yhdessä yhteisyhteisössä. Kuntakonserniin perustettiin uusi tytäryhtiö, Tuusulan Tekonurmi Oy, jossa kunnan omistusosuus on 51 %. Konsernin toiminta ja talous Konsernitaseen loppusumma oli 256,2 milj., joka oli 14,3 milj. suurempi kuin vuoden 2005 lopussa. Kasvu johtui pääosin emoyhteisön taseen kasvusta. Konsernin oma pääoma kasvoi 3,4 milj.. Lainakanta kasvoi tilivuoden aikana 5,5 milj. ja asukasta kohti laskettu lainamäärä oli vuoden lopussa VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 1 812, ,1 Muut pitkävaikutteiset menot 1 450, , , ,5 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,8 Rakennukset , ,7 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,5 Koneet ja kalusto 6 072, ,9 Muut aineelliset hyödykkeet 911,8 428,8 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,5 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet 1 159, ,0 Osakkeet ja osuudet 3 251, ,2 Muut lainasaamiset 57,5 111,9 Muut saamiset 126,7 19, , ,3 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 464,4 591,1 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 133,4 124,1 Muut toimeksiantojen varat 182,7 153,3 780,4 868,5 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 482,8 488,6 Keskeneräiset tuotteet 196,0 134,6 Valmiit tuotteet/tavarat 814,6 632,9 Ennakkomaksut 0,0 0, , ,1 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset 97,9 103,0 Muut saamiset 2 272, ,3 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 4 676, ,6 Lainasaamiset 101,5 77,0 Muut saamiset 8 021, ,1 Siirtosaamiset 929,6 627, , ,7 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 1 285, ,5 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 1 300, ,1 Muut arvopaperit 11,4 11, , ,0 Rahat ja pankkisaamiset 3 300, ,6 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,

8 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,4 Osuus kuntayhtymien oman pääoman lisäyksestä 2 223, ,4 Arvonkorotusrahasto 206,7 206,7 Muut omat rahastot 8 468, ,1 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,3 Tilikauden ylijäämä 2 739, , , ,9 VÄHEMMISTÖOSUUDET 2 860, ,1 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 6 342, ,1 Vapaaehtoiset varaukset 3 913, , , ,3 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 99,7 114,0 Muut pakolliset varaukset 1 165,7 575, ,3 689,4 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 681,6 798,5 Lahjoitusrahastojen pääomat 964,7 418,5 Muut toimeksiantojen pääomat 18,2 11, , ,2 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,1 Lainat julkisyhteisöiltä 7 710, ,3 Lainat muilta luotonantajilta 0,0 600,0 Ostovelat -2,4 4,7 Muut velat 2 502, , , ,0 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 3 512, ,7 Lainat julkisyhteisöiltä 63,6 375,5 Lainat muilta luotonantajilta 600,0 0,0 Saadut ennakot 537,7 619,3 Ostovelat , ,5 Muut velat 2 813, ,8 Siirtovelat , , , ,3 PL Tuusula (09) VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,2 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 69,8 72,4 Rahoitusvarallisuus, / asukas Konsernin lainat, / asukas Konsernin lainakanta , Konsernin lainasaamiset , Asukasmäärä Matti Savimaa/Studio Savi Oy

9

10 SISÄLTÖ Organisaatio 4 Toimintakertomus 5 Tuloslaskelma 8 Rahoituslaskelma 9 Tase 10 Kuntakonserni 12 Konsernitase 13 Tuusula pähkinänkuoressa Asukasluku : Veroprosentti 18,00 Työttömyysaste 4,1 % Henkilöstömäärä : 1729 Henkilöstön määrä 48,8 / 1000 asukasta Vuosikate 11,5 milj. e Vuosikate 325 e/asukas Vuosikate/poistot 129,0 % Lainakanta 12,5 milj. e Lainakanta 352 e/asukas Rahoitusvarallisuus -569 e/asukas Investointien tulorahoitus 60,8 % Omavaraisuusaste 82,6 % 18 19