Metsä uuteen metsäohjelmaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsä 2025 - uuteen metsäohjelmaan"

Transkriptio

1 Muistio / Veli Pohjonen Paavo Pelkonen Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Timo Kalli Metsä uuteen metsäohjelmaan Taustaa 1. Maassamme on laadittu 1900-luvulla useita metsätalouden kehittämisohjelmia. Niille on ollut tyypillistä yhtäältä kestävän metsätalouden tavoittelu metsiemme vuotuisen kasvun ja hakkuumahdollisuuden erotuksena, sekä toisaalta tavoitteiden asettaminen verraten pitkälle aikajänteelle. Selvien tavoitteiden ja niihin liittyvän määrätietoisen metsänhoidon ansiosta metsätaloutemme pääsi pysyvään, tuottavan kestävyyden tilaan 1970-luvulla. Menetelmä on ajaton ja yhä käyttökelpoinen. Metsätalouden sydämessä on edelleen puu, sen kasvu ja metsiköiden hoito niin, että puun kasvu ylittää pysyvästi puun käytön. Puita, metsiä ja metsätaloutta on edelleen tarkasteltava riittävän pitkällä aikajänteellä. Tässä muistiossa aikajänteeksi asetetaan perhemetsätalouden harjoittajan aktiivisen toimeliaisuuden sukupolven mitta 25 vuotta; siitä ohjelman nimi Metsä Metsäklusteriin tuottavan työn aalto 2. Metsä 2025 on kestävän metsätalouden ja tuottavan työn ohjelma ajatusketjulla: Metsäklusteri on 2000-luvulla edelleen, kotimaisen talouden suhdannevaihteluista puhdistettuna ja kansainvälisen talouden nousuista ja laskuista huolimatta Suomen kansantalouden perusta. Metsäklusteri saa käyttövoimansa metsätaloudesta, joka on pysyvässä, tuottavan kestävyyden tilassa. Kestävä, tuottava ja edistyvä metsätalous saa käyttövoimansa puun ja metsien hyvästä kasvusta, jota ohjaa taitava ja riittävä metsänhoito. Tuottavan metsätalouden ytimessä on perhemetsätalous, joka on myös edistyvän metsänhoidon keskus. Tuottavan työn alkulähde on aurinkoperäisen, uusiutuvan luonnonvaran, metsän hyvä, kestävä ja lisääntyvä kasvu. Metsiemme hyvä hoito luo perhemetsätalouteen uutta, tuottavaa ja samalla ihmisläheistä työtä. Työn kerrannaisvaikutukset heijastuvat perhemetsiä ympäröivään yhteiskuntaan. Kansantaloudessa tuottavan työn aalto moninkertaistuu koko metsäklusterin ketjussa. 1

2 Eettisen kestävyyden periaate ylimmäksi 3. Metsä 2025 on eettisesti kestävän metsätalouden ohjelma. Metsätalous täyttää eettisyyden vaatimuksen silloin, kun se ottaa huomioon sekä ihmisen, hänen työnsä ja taloutensa että luonnon, sen talouden ja ympäristön. 4. Metsätalouden eettisen kestävyyden keskuksessa on kuitenkin ensisijaisesti metsästä ja metsäklusterista työnsä ja toimeentulonsa saava ihminen ja vasta toissijaisesti luonto. Ihmisläheinen, sukupolvesta toiseen kestävä, luonnonvaroja hoitava ja hyödyntävä työ sekä täyttää ihmisen tarpeet että säilyttää luonnon monipiirteineen. 5. Suomalaisessa metsässä luonto on keskipisteenä ja luonnolla on koskematon itseisarvo vain harvinaistapauksissa, jokamiehen oikeudelta suljetuilla luonnonsuojelualueilla. 6. Toimiessaan eettisesti kestävästi metsissä, metsätaloudessa ja koko metsäklusterissa ihmisen teot, pyrkimykset ja arvostukset saavat kansalaisten valtaenemmistön hyväksynnän. Koulutusta uudelle sukupolvelle 7. Ihmisen iässä ja perhemetsätalouden aikajänteessä Metsä 2025 ulottuu seuraavan sukupolven aikaan. Siksi ohjelman täytyy olla myös koulutusohjelma. Metsäalan koulutus kehittyy ja muuntuu kaikilla tasoillaan eettisen kestävyyden suuntaan. 8. Suomeen on kasvamassa uusi sukupolvi, joka näkee metsämme ensisijaisesti säilyttämisen kohteena. Uuden sukupolven koulutuksen painopiste on perhemetsätalouden metsänhoidossa ja puun tuotannossa. Metsävarat: puuston kasvussa huolestuttava notkahdus 9. Metsävarantomme on runkopuuna mitaten noin 1900 miljoonaa kuutiota. Varanto on rahanarvon heikkenemiseltä suojattu kansallispääoma, joka kasvaa vuosittain noin 4 prosentin koron. Puuston vuodesta toiseen jatkuva, hyvästä kasvusta huolehtiminen on metsätalouden avaintehtävä. 10. Voimallinen panostaminen metsiemme hoitoon nosti puuston vuosikasvun luvun alun 55 miljoonasta kuutiosta 1980-luvun lopun 75 miljoonaan kuutioon luvulla tapahtui käänne. Vuotuinen kasvu ei enää nouse, vaan näyttää notkahtaneen 75 miljoonan kuution tasolle (kuva 1). 2

3 11. Puuston kasvun notkahtaminen on huolestuttavaa, sillä metsäntutkimuslaitoksen 1990-luvun metsälaskennat viittaavat yhä selvemmin siihen, että metsiemme kokonaiskasvu on taantumassa, eikä 2000-luvun alun metsätalous pystyisi ylläpitämään enää edes 75 miljoonan kuution vuosikasvua. Puuston kasvu ja tavoite, milj. m3/v KASVU Kuva 1. Puuston kasvu Suomessa ja metsäohjelman tavoite kaudelle Kasvun notkahtamisen pääsyy on jo 1980-luvulla alkanut metsäalan muutos joka johti 1990-luvulla yhä syvenevään metsänhoidon taantumaan. Metsien hyvän kasvun ja puun jatkuvan tuotannon kannalta erityisen merkittäviä seikkoja on kaksi. Ensiksi, jo kertaalleen ojitettujen, hyvään kasvuun päässeiden suometsien hoito kunnostusojituksineen ja harvennuksineen on pahoin laiminlyöty. Ja toiseksi, varttuneiden metsien ja erityisesti tukkipuun kasvua nopeimmin lisäävä metsän lannoitus lähes poistui maastamme 1990-luvulla. 13. Metsiemme kasvun putoaminen on vaarassa edelleen kiihtyä 2000-luvun alkupuoliskolla. Uuden metsän ensimmäinen hoitotoimi: avohakkuun jälkeinen metsänviljely taantui jyrkästi 1990-luvun alussa, kun metsänuudistamisen pakollinen vakuustalletus poistui. Osa metsänuudistusaloja on jäänyt lähes raiskioiksi, jotka uudistuvat luontojaan hitaasti ja jäävät vajaapuustoisiksi jopa vuosikymmeniksi. Metsien kokonaiskasvu tulee jatkossa taantumaan näiden raiskioalueiden vajaakasvun suhteessa. 14. Metsä 2025 ohjelman päätavoite puun tuotannon osalta on kääntää metsien taantuva kasvu metsänhoidon avulla takaisin nousevaksi. Kun monipuolinen metsänhoito palaa metsiimme ja ulottuu läpi talousmetsien pinta-alan, puuston vuosikasvu, kaikki metsät mukaan lukien, voi nousta 1960-luvulla alkanutta kehitystä noudatellen vuoteen 2025 mennessä 100 miljoonaan kuutioon vuodessa (kuva 1). 3

4 Metsänviljelystä poistui piiska - mutta porkkanaa ei tullut 15. Metsänhoito taantui 1990-luvulla. Taantuma kävi läpi koko metsänhoidon ketjun. Taloudellisti merkittäväksi taantuman tekee se, että metsätaloutemme arvokkaimman tuotteen: hyvälaatuisen sahapuun lisätuotanto on vaarassa. 16. Lakisääteinen metsien hakkuun jälkeinen uudistaminen heikkenee parhaillaan. Kun vakuustalletus poistui 1990-luvun alussa, metsänviljelystä poistui piiska. Mutta sen vastineeksi metsänviljely ei saanut porkkanaakaan. Kehnosti viljeltyjä taimikoita on maassamme jo 200,000 hehtaaria, siis tuhansilla metsätiloilla. Kyseessä on metsänhoidon häpeätila, jota ei uskoisi tapahtuneen ulkomaista metsänviljelyn vientiäkin harjoittavalle metsätalousmaalle. 17. Metsänviljely on yksityistaloudessa niin pitkän aikajänteen yli vaikuttava metsänhoidon toimi, että sen rahoitus ei toimi markkinaperiaattein. Metsänviljelyn uusrahoitus on kuitenkin hoidettava eri menetelmin kuin jo ajastaan jälkeen jääneellä avohakkuun vakuustalletuksella. Taimikonhoito ja ensiharvennukset viivästyneet 18. Myös metsänviljelyn jälkeiset työvaltaiset toimet ovat pahoin jäljessä metsänhoidon tavoitetilasta. Esimerkiksi taimikonhoito oli maksimissaan yli puoli miljoonaa hehtaaria vuonna Vuonna 1996 se oli pudonnut 28 prosenttiin. 19. Ensiharvennukset ovat vielä taimikonhoitoa pahemmin rästissä. Erityisesti ojitettujen soiden männiköiden ja hieskoivikoiden harvennukset ovat viivästyneet. Tasaisen metsänhoidon tilassa ensiharvennusten hehtaareja on sama määrä kuin taimikonhoitoakin. Rästiin jääneitä ensiharvennuksia odottaa maassamme noin 200,000 hehtaaria. Lannoitus romahti eniten 20. Metsiä lannoitettiin vuonna 1975 neljännesmiljoona hehtaaria. Vuonna 1996 lannoitus oli pudonnut 7 prosenttiin. Vielä 1989 männiköitä pystykarsittiin 13,500 hehtaaria. Vuonna 1996 pystykarsinta oli pudonnut 17 prosenttiin. Metsäojitettujen soiden kunnostusojitukset ovat 1990-luvulla olleet vain 30 prosenttia tarpeesta. 21. Johtopäätös kuluneen 1990-luvun kehityksestä on, että työvaltaiset metsänhoidon toimet eivät palaa metsiimme 1990-luvun käyttöön vakiintunein menetelmin. Metsänhoidon taantuman oikaisu heti 2000-luvun alusta lähtien on Metsä 2025 ohjelman tärkein tavoite. 4

5 22. Taimikonhoidon ja sitä seuraavan ensiharvennuksen tavoitteet, jo kertyneet rästit huomioiden asetetaan niin, että taimikonhoito nousee vuoteen 2005 mennessä 500,000 hehtaarin ja ensiharvennukset 250,000 hehtaarin tasolle (kuva 2). 23. Lannoitus antaa metsänhoidon toimista parhaan taloudellisen katteen. Silloin, kun lannoitus lisää tukkipuun tuotosta seuraavassa hakkuussa, lannoituksen sisäinen korko on säännöllisesti yli 10 prosenttia. Ravinteiltaan laimeammalla, mutta monipuolisemmalla puuntuhkalla korko on 5-10 prosenttia. Metsänhoidon ja metsän lisäkasvun puolesta kannattavia lannoituskohteita on pääosa ensiharvennuksen jälkeisiä kasvatusmetsiämme. Puuntuhka sopii erityisesti ojitettuihin metsiin Taimikonhoito ja tavoite, ha/v HOITO Kuva 2. Taimikonhoito Suomessa ja metsäohjelman tavoite kaudelle Ensiharvennusten tavoite on puolet taimikonhoidosta Metsänlannoitus katsottiin 1990-luvun alussa niin kannattavaksi yksityismetsätalouden metsänhoidon toimeksi, että sen arvioitiin jatkuvan liiketaloudellisin perustein esimerkiksi pankkilainalla metsänparannusrahoituksen asemesta. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Metsänlannoitus romahti 1990-luvulla lähes täysin (kuva 3). 25. Menetelmiltään ja tavoitteiltaan metsänlannoitus on muuntunut. Metsänlannoitus on saanut sekä ympäristötehtäviä että ympäristövelvoitteita. Terveyslannoitukset ilman ja maan saasteita vastaan tunnustetaan merkittäväksi metsien terveyden parantamisen kannalta. Puun energiakäytöstä tuleva tuhka on osa suometsien terveyslannoituksia Metsänlannoitus ja tavoite, ha/v LANNOIT Kuva 3. Metsänlannoitus Suomessa ja metsäohjelman tavoite kaudelle

6 26. Valtioneuvoston periaatepäätös 1998 vesien suojelun tavoitteista vuoteen 2005 asettaa metsän lannoitukselle omat ehtonsa. Metsänlannoituksen tulee olla täsmälannoitusta. Metsänlannoitetta ei saa joutua metsäojiin, eikä metsää tule lannoittaa sellaiseen vuodenaikaan, että pintahuuhtouma vie ravinteet mukanaan. Myöskään karuilla metsätyypeillä, pohjavettä keräävillä ja suodattavilla hiekkakankailla ei tule lannoittaa. 27. Metsänlannoitukselle asetetaan tavoite kasvatusmetsiin siten, se nousee vuoteen 2005 mennessä 200,000 hehtaariin ja säilyttää tämän tasonsa vuoteen 2025 saakka. Metsänlannoituskohteet valitaan ensi sijassa metsäluonnon terveyden ja hyvälaatuisen tukkipuun tuotoksen kannalta. Puun tuhkalannoituksia suositaan. 28. Pystykarsinta on työvaltainen, pitkäkestoinen metsänhoidon toimi. Nuorten metsien pystykarsintaan sijoitetut varat ja työ antavat tuloksen vasta kymmenien vuosien kuluttua. Pystykarsinnan vuotuiset työsuoritteet ovat olleet suorassa suhteessa metsärahoitukseen. Vuotuinen pystykarsinta on siksi heitellyt tilastossa vuodesta toiseen (kuva 4). Pystykarsinnalla on metsätalouden työn kannalta merkittävä etu: pystykarsinnan työhuippu ajoittuu kevättalveen, jolloin työttömyys on maaseudulla suurimmillaan. Pystykarsinta ja tavoite, ha/v PYSTYK. Kuva 4. Männiköiden pystykarsinta Suomessa ja metsäohjelman Tavoite kaudelle Pystykarsinnalle asetetaan tavoite männyn kasvatusmetsiin siten, että se nousee vuoteen 2005 mennessä 25,000 hehtaariin (10 prosenttiin kaikkien ensiharvennusmetsien pinta-alasta) ja säilyttää tämän tasonsa vuoteen Soistuneiden metsien ojitus oli tärkein yksittäinen metsänhoidon toimi, mikä nosti metsiemme kasvun nykyiselle tasolleen. Noin 5 miljoonan metsähehtaarin ojitus oli myös Suomen kansantalouden merkittävin ponnistus metsän perustuotannon hyväksi niin käytettyjen rahoituspanosten kuin työnkin osalta luku toi mukanaan suometsätalouden väheksynnän ennalta 6

7 arvaamattomine ilmiöineen: ojaston ylläpitoa ei pidetä enää tärkeänä, ja osa ojastoa ilmeisesti tukittaneen. 31. Ojitetut metsät alkavat soistua uudelleen jo vuoden kuluttua ojituksesta, ellei ojastoa pidetä kunnossa. Kunnostusojitus on normaali, säännöllinen, kannattava ja työllistävä metsänhoidon toimi. Myös kunnostusojitus on niin pitkäjänteistä metsänhoitoa, että yksityismetsätalous katsoo sen heikosti kannattavaksi. 32. Maamme 9,4 miljoonasta soistuneesta hehtaarista on metsäojitettu 4,7 miljoonaa hehtaaria. Jos lasketaan 15 prosenttia ojituksista epäonnistuneiksi, luonnontilaan on jäämässä 0,7 miljoonaa hehtaaria. Säännöllisen metsänhoidon piirissä on siten 4,0 miljoonaa hehtaaria. Kun kunnostusojituksen kierto on vuotta, vuotuinen ojitustarve on tasapainotilassa 160, ,000 hehtaaria vuodessa. Läheskään tähän ei ole maassamme päästy (kuva 5) Kunnostusojitus ja tavoite, ha/v OJITUS Kuva 5. Soistuneiden metsien kunnostusojitus ja metsäohjelman tavoite kaudelle Soistuneille, jo kertaalleen ojitetuille metsille asetetaan kunnostusojituksen tavoite jo kertyneet rästit huomioon ottaen siten, että ojitus nousee vuoteen 2005 mennessä 200,000 hehtaariin. Rahoitus 34. Metsänhoitoa on rahoitettu maassamme perinteisesti metsänparannusrahoitukseksi kutsutulla halpakorkoisella, pitkäaikaisella metsänparannuslainalla tai suoralla metsänparannustuella. Rahoitus on tullut vuosittain valtion budjetista. Menetelmä ei ole enää toiminut halutulla tavalla 1990-luvulla. 35. Vuotuista budjettirahoitusta pitkäjänteisempi olisi metsänhoidon rahasto, jolla metsätalouden pitkäkestoiset, kansantaloudelle edulliset, mutta yksityismetsätaloudelle hitaasti tuottavat toimet rahoitettaisiin. Metsänhoidon 7

8 Rahasto (MERA) tai Uuden Metsän Rahasto (UMRA) ratkaisisi myös metsänviljelyn ongelman. 36. Rahaston pääoma karttuisi kolmella tapaa. Valtion vuotuinen, budjetista tuleva metsärahoitus muodostaisi alkupääoman. Lisäpääomaa saataisiin metsäklusteriin kuuluvien valtionyhtiöiden yksityistämisestä. Vaihtuvaa pääomaa tulisi perhemetsien uudistushakkuista. 37. Suomessa tehdään vuosittain 114,000 kauppaa, joissa hehtaari tai pari hakataan paljaaksi. Metsäkaupan arvo on keskimäärin 50,000 markkaa, josta 5000 markkaa tarvitaan metsänviljelyyn. Jos viljelyraha koottaisiin rahastoon, vuotuista pääomaa kertyisi noin puoli miljardia markkaa. Metsänviljely maksettaisiin rahastosta; metsätilallisen omistusosuus rahastossa supistuisi sitä mukaan kuin metsänviljely tilalle etenee. 38. Metsänhoidon muut toimet kuin normaalin päätehakkuun jälkeinen metsänviljely rahoitettaisiin metsärahaston korkotuloista myönnettävillä pitkäaikaisilla metsänhoidon lainoilla. 39. Yksityismetsätalouden lainoitus oli 1980-luvulla noin 150 miljoonaa markkaa vuodessa luvulla metsänparannuslainoitus on pudonnut jyrkästi. Metsätilallisia kannustettiin maksamaan lainansa pois etuajassa. Metsänparannuksen rahoitus on 1990-luvun lopussa suunnattu suoraan tukeen lainojen asemesta. 40. Metsätaloudelle lainalla on avustukseen verrattuna kuitenkin etuja. Ensiksi, laina istuu vapaaseen yrittämiseen paremmin kuin avustus. Metsän kasvattaja ymmärtää lainan sijoitukseksi tulevaan tuotantoon. Sen sijaan suora tuki ei kohenna metsäyrittämisen mainetta muun yrittämisen rinnalla. 41. Toiseksi, vaikka laina on pitkäaikainen ja halpakorkoinen, sen korot ja kuoletukset on silti hoidettava ajallaan. Jos lainoja on useita, velanhoidon vuotuiset menot ovat sitä luokkaa, että tarvitaan vuotuinen puun myynti. Metsänhoidon lainat kannustavat yksityismetsätaloutta säännöllisiin hakkuisiin. Myös valtio rahoittajana voi olla varma, että sen myöntämä laina maksetaan takaisin. Onhan lainan vakuus varmin ja pysyvin, minkä talous tuntee: maa itse. 42. Metsänhoidon lainoituksen kolmas etu on painavin. Pitkäaikainen lainoitus luo maaseudulle työtä. Kysymyksessä on työn ja ylijäämän kytkentä. Metsäyrityksessä työtä syntyy jo metsänhoidon lainasta maksettavasta ennakkorahoituksesta, millä työ, esimerkiksi taimikonhoito, pystykarsinta tai lannoitteiden levitys maksetaan. Eikä työ pysähdy sittenkään, kun taimikko on hoidettu, puut pystykarsittu ja lannoitteet levitetty. Metsän kasvattaja tarvitsee lainojensa säännölliseen hoitoon metsän säännöllistä ylijäämää, eli säännöllisiä 8

9 hakkuita ja säännöllistä työtä. Kansantalouden kannalta katsoen metsänhoito ja sen lainoitus ovat muuntuneet metsätalouden ylijäämäksi ja tuottavaksi työksi. 43. Metsäohjelman 2025 keskeinen rahoitustapa on juuri pitkäaikainen, halpakorkoinen metsänhoidon lainoitus (kuva 6). Vuotuiselle metsänhoitolainoitukselle asetetaan tavoite siten, että se nousee 150 miljoonaan markkaan vuonna 2005 ja säilyttää tämän tason vuoteen Lainojen käytännön hoito yksityistetään. Lainat ovat korkotuettuja, ja niiden korot, vapaavuodet ja takaisinmaksun ajat lasketaan markkinatilanteen mukaan. 400 Metsänhoidon lainoitus ja tavoite, milj. mk/v (1998 rahassa) LAINOITUS Kuva 6. Vuotuinen metsänhoidon lainoitus Suomessa (vuoden 1998 rahassa) ja metsäohjelman tavoite kaudelle Metsänhoidon ja sen hallinnon virtaviivaistaminen 44. Metsänhoitoon luotu ja 1990-luvulla valta-aseman saanut tukijärjestelmä on luonut metsäbyrokratian verkon. Esimerkiksi ensiharvennuspuun korjuu energiapuuksi ja nuoren metsän kunnostushakkuut ylipäänsä ovat olleet niin monimutkaisia, että metsäbyrokratian verkko ei kannusta metsänhoitoa. Yksityismetsätalouden kannattavuutta rasittaa myös ylisuunnittelu ja valvonta. 45. Metsäohjelman tavoite on virtaviivaistaa yksityismetsätalouden metsänhoitoa niin, että vastuuta ja valtaa siirretään ylhäältä alaspäin, ministeriöstä ja metsäkeskuksista metsätiloille. Kyseessä on nykyaikainen läheisyysajattelu, jonka osuutta metsänhoidossakin tulee vahvistaa. Metsänkorjuussahan läheisyysajattelu on toteutunut jo muun muassa metsurileimauksessa. 46. Virtaviivaistettu metsänhoito perustuu etappiajatteluun. Kasvavassa, hoidetussa metsässä on metsänkasvattajan itsensä helposti määritettäviä etappeja, joiden yhteydessä metsänhoidon tilan voi todeta. Metsänviljelyn jälkeen saavutetaan esimerkiksi taimikonhoidon etappi ja taimikonhoidon jälkeen ensiharvennuksen etappi. Kohtuullisella koulutuksella metsäänsä itse hoitava metsätilallinen pystyy määrittämään etappiin kuuluvan metsänhoidon tilan ilman taimikonhoidon ja ensiharvennuksen suunnitelmia ja niihin liittyvää säännöllistä valvontaa. 9

10 47. Metsäohjelman 2025 tavoite on virtaviivaistaa metsänhoito lainoituksen yhteydessä. Taimikonhoito, ensiharvennus ja pystykarsinta lainoitetaan samoin periaattein siten, että tavoitteena ja tarkastelussa on vain metsänhoidon tila etapin jälkeen. Tila on esimerkiksi runkoluvun haarukka taimikonhoidon jälkeen, pohjapinta-alan haarukka ensiharvennuksen jälkeen ja karsittujen laatumäntyjen runkoluku pystykarsinnan jälkeen. Metsänhoidon lainan nostamisen ehto on etapin saavuttaminen metsätilallisen itsensä ilmoituksen mukaan. Valvonta hoidetaan pistokokein. Sekä taimikonhoito- että ensiharvennuspuun käytölle tai myynnille ei aseteta ehtoja. Uusi yhteys metsänhoitoyhdistyksen ja metsänomistajan välille 48. Yhteiskunnan muutoksen myötä yhteys metsänhoitoyhdistyksen ja metsänomistajan välillä on päässyt katkeamaan etenkin silloin, kun metsätilallinen ei asu itse tilallaan. 49. Uusi metsänhoitolaki auttaa jo uuden yhteyden luomisessa neuvonnan ja metsätilan välille. 50. Yhteyden vahvistamiseen on lisäksi otettavissa verkko- ja tietoyhteiskunnan keinot. Perhemetsien verkosta on rakennettavissa internetin kaltainen järjestelmä, jossa solmuina ovat metsänhoitoyhdistykset, ja niiden ajan tasalla olevat tietokannat metsien tilasta. Verkon etäpisteissäkin toimivat metsätilalliset pysyvät tiedon lähteellä, ja voivat vaikuttaa metsätilaansa metsänhoitoyhdistysten solmujen kautta. Perhemetsien metsäverkon kehittäminen tietoyhteiskunnan suuntaan on metsien tietomaa Suomelle luontaisia 2000-luvun haasteita. Puunjalostus energiatavoitteisena 51. Puun kasvatus on monitavoitteista myös talousmetsissä. Energiapuun tuotannon menetelmät ovat hioutuneet metsätaloudessamme 20 vuoden aikana. Energiapuu metsähakkeena ei kuitenkaan näy vielä määrällisesti energiataloudessamme. Sen sijaan energiatavoitteinen puunjalostus on edennyt metsäteollisuudessamme vahvana. Sen ansiosta olemme Euroopan johtava puuvoiman maa. 52. Metsä 2025 ohjelma vahvistaa edelleen puunjalostusta ja energiapuun tuotantoa kehittämällä metsänhoitoa, -kasvatusta, -korjuuta niin, että energia sivutuotteenaan tuottavat metsätalouden ja teollisuuden osat vahvistuvat. 53. Metsäohjelman ylläpitämän metsänhoidon ansiosta markkinahakkuita voi maassamme edelleen lisätä. Osa lisähakkuuta tulee ensiharvennuksista 10

11 energiapuuna sekä muista harvennuksista ja hakkuista energiapuuna. Tukkipuun osuus säilyy korkeana metsänlannoituksen ja harvennusten ansiosta. 54. Markkinahakkuille asetetaan tavoite siten, että vuosihakkuu nousee 80 miljoonaan kiintokuutiometriin vuoteen 2025 mennessä (kuva 7). 55. Sahapuun tuotannossa tukista saadaan energiaosuutena aina vähintään 25 prosenttia (kuori 12, sahanpuru 13 %). Lisäksi bioenergiaa saadaan selluun menevän pintahakkeen sivutuotteena. Siksi sahapuun tuotannon edistäminen on samalla bioenergian tuotannon edistämistä. Markkinahakkuu ja tavoite, milj. m3/v HAKKUU 40 Kuva 7. Markkinahakkuut Suomessa ja metsäohjelman 2025 tavoite kaudelle Sahatavaran tuotannolle asetetaan tavoite siten, että sahatavaran tuotanto nousee 15 miljoonaan sahakuutioon vuoteen 2025 mennessä (kuva 8). 15 Sahatavaran tuotanto ja tavoite, milj. m3/v 10 SAHATAV. 5 Kuva 8. Sahatavaran tuotanto Suomessa ja metsäohjelman tavoite kaudelle

12 57. Sellun tuotanto on järeän metsäteollisuuden osa-alue, jossa bioenergian tuotanto on suurimmillaan. Energiatavoitteinen puunjalostusohjelma tavoittelee sellun tuotannon ja siitä saatavan hienopaperin tuotannon lisäämistä. 58. Sellun tuotannolle asetetaan tavoite siten, että vuodesta 1975 alkanut kehitys jatkuu ja vuonna 2025 saavutetaan vuosituotannon taso 11 miljoonaa tonnia vuodessa (kuva 9). 12 Sellun tuotanto ja tavoite, milj.tn/v SELLU Kuva 9. Sellun tuotanto Suomessa ja metsäohjelman tavoite kaudelle Varsinaisen energiapuun tuotanto ei ole Suomessa edennyt. Metsähaketta tuotetaan edelleen vain noin 0,5 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Taso on sama kuin 1980-luvun alussa. Jos otetaan vertailuksi Ruotsi, ero on huomattava. Samassa 15 vuoden jaksossa Ruotsi pystyi 10-kertaistamaan metsähakkeen tuotannon. Ruotsi tuottaa metsähaketta 1990-luvun lopulla yli 10 miljoonaa kiintokuutiota vuodessa. 60. Suomessa turve on energialähteenä samassa asemassa kuin Ruotsissa metsähake. Turvetuotanto on saavuttanut 1990-luvun puolivälissä sille asetetun kasvun tavoitteen, ja tuotanto vakiintunee nykytasolleen miljoonaa turvekuutiota vuodessa. Kotimaisen energian kasvupotentiaali haetaan nyt metsähakkeesta. Ruotsin esimerkki näyttää, että kehitys on mahdollinen verraten lyhyessäkin ajassa. 61. Metsähakkeen tuotannolle asetetaan tavoite siten, että vuosikymmenen 1990 tasolta 0,5 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa noustaan tasolle 10 miljoonaa kuutiometriä vuoteen 2025 mennessä (kuva 10). Metsähake on osaksi metsänkorjuun latvus- ja oksatähdettä, osaksi nuorten metsien harvennuksesta tulevaa kuitupuuksi kelpaamatonta puuta. 12

13 10 Metsähakkeen tuotanto ja tavoite, milj. m3/v 8 6 METSÄHAKE 4 Kuva 10. Metsähakkeen vuosituotanto Suomessa ja metsäohjelman 2025 tavoite kaudelle Puun korjuu: hankintahakkuut takaisin energiapuun avulla 62. Tukkipuun korjuu on 1990-luvulla koneellistunut, nykyaikaistunut ja vauhdittunut. Ensiharvennuspuun ja energiapuun korjuu on sen sijaan polkenut paikoillaan ja jäänyt tavoitteista jälkeen. Hankintahakkuiden osuus on pudonnut ja putoaa vuosi vuodelta yhä alemmaksi. 63. Metsäohjelman tavoite on nostaa hankintahakkuiden osuus vuoteen 2025 mennessä energiapuun korjuun ja metsänhoitolainoitetun ensiharvennuksen avulla yli 30 prosentin. Metsäluonnon suojeluun läheisyysperiaate 64. Kulunut 1990-luku oli, osin Euroopan Unionin mukanaan tuomaa, vanhojen metsien suojelun, metsien monimuotoisuuden säilyttämisen ja ylipäänsä aktiivisen luonnonsuojelun kautta. Kausi huipentui Natura-ohjelmaan, joka tulee päätökseensä 1990-luvun loppuun mennessä. Yksityismetsätalouden (perhemetsätalouden) harjoittamista on kuitenkin rasittanut epätietoisuus siitä, mikä on metsien suojelun seuraava tavoite. 65. Metsäluonnon suojeluun on vakiintumassa 1990-luvulla keskusjohtoisuuden linja. Suojelun suunnittelu, linjaukset ja käytännön toimet on hoidettu ylhäältä, pääkonttorin tasolta tavalla, jossa kentän, metsätilallisen taso on unohtunut. Metsänhoitoyhdistykset metsien ja luonnon tietopohjana syrjäytettiin mm. Naturaohjelman valmistelussa. Kotimaan luonnonsuojelusta puuttuu se läheisyysperiaate, minkä esimerkiksi Euroopan unioni haluaisi toteutuvan, tai millä Suomi vie nykyisin metsä- ja ympäristöalan tietotaitohankkeita ulkomaille. Keskusjohtoisuuden taakka rasittaa niin valtionhallintoa kuin kansalaisjärjestöjäkin. 13

14 66. Metsä 2025 ohjelman tavoite on läheisyysperiaatteen ulottaminen perhemetsien metsäluonnon suojeluun. Keskeinen linja on, että yksityismetsien koskevan suojelun aloite tulee metsätilalliselta itseltään. Muutoin kuin metsätilallisen ehdottama metsäluonnon lisäsuojelu yksityismailla jäädytetään 25 vuodeksi vuodesta 2000 alkaen. Tästä säädetään lailla. Vuosina 1998 ja 1999 toteutetaan jäljelle jääneet yksityismetsätalouden maavaihdot ja metsien hankinnat suojeluun. Vuodesta 2000 metsien lisäsuojelun tarve toteutetaan valtion mailla ja tarvittaessa maavaihdoin valtion maiden ja yhtiöiden maiden kesken. Metsien sertifiointi 67. Metsien sertifioinnin ja puun alkuperän varmentamiseen on suomalaisen kannalta sopivin kansallinen tai eurooppalainen ratkaisu, joka turvaa perhemetsätalouden tulevaisuuden ja sen hyödyntää sen vahvuudet vientimarkkinoilla. 68. Myös metsien sertifiointiin ulotetaan läheisyysperiaate. Parhaiten metsien hoidon tason toteaminen ja puun alkuperän takaaminen metsänhoitoyhdistyksen tasolla. Keskusjohtoisuuden linja ei sovi sertifioinnin luotettavuus- ja avoimuusperiaatteeseen. 69. Metsien sertifiointi on otettava osaksi metsien tietoverkkoa luvulla paperin keskieurooppalaisen ostajan on päästävä halutessaan Internetin kautta suoraan kuvayhteyteen suomalaisiin perhemetsiin, jopa videoituun hakkuutapahtumaan. Menetelmä on jo suomalaisen tietoyhteiskunnan ulottuvilla. Viljelymetsät hiilen nieluina 70. Kioton ympäristökokous hyväksyi joulukuussa 1997 metsät hiilen nieluiksi silloin, kun metsiä viljellään entuudestaan metsättömille alueille. Suomessa metsänieluja ovat peltojen metsitykset ja suopohjien metsitykset. Peltoja on metsitetty 1990-luvulla noin 10,000 ha vuodessa. Suopohjia on vapautunut turvetuotannolta nostokauden 1997 jälkeen jo yli 9000 hehtaaria. 71. Metsäohjelman 2025 tavoite on, että peltoja metsitetään 2000-luvulla harkitusti, maatalouden muu rationalisointi huomioon ottaen, 5000 hehtaaria vuodessa, vuoteen 2025 mennessä yhteensä 125,000 hehtaaria. Suopohjia metsitetään 2000 hehtaaria vuodessa, vuoteen 2025 mennessä 50,000 hehtaaria. Peltojen ja suopohjien metsityksen tavoitteena on kasvattaa tukkipuuta ja kuitupuuta sekä energiametsiä. Peltojen ja suopohjien metsitys rahoitetaan fossiilipolttoaineilta kerätyistä energiaveroista irrotetuin varoin siinä suhteessa kuin metsät sitovat hiiltä vuoteen 2025 mennessä. Rahoitus liitetään osaksi metsänhoitolainoitusta. 14

15 Mekaanisen metsäteollisuuden koulutusohjelma 72. Mekaaninen metsäteollisuus on jäänyt muusta metsäteollisuudesta suhteellisesti, ja tarpeettomasti jälkeen kaudella Metsäohjelman 2025 tavoite on edistää tukkipuuta tuottavaa metsänhoitoa. Oleellinen, metsäklusterin toimintaa kuuluva seuraava ketjun osa, kehittynyt mekaaninen metsäteollisuus erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä vaatii uutta ajattelua koulutuksessa. 73. Metsäohjelman 2025 tavoitteena on vahva, pienyrittäjyyteen kannustava mekaanisen metsäteollisuuden koulutusohjelma. Sen luonnollinen paikka on Joensuuhun ja sen ympäristöön sijoittuvassa metsäosaamiskeskuksessa. Kansainvälinen metsäyhteistyö 74. Kioton kokous hyväksyi metsänielut osaksi yhteistoteutuksen periaatetta. Suomalainen, tunnustettu ja korkealle arvostettu metsänhoito saa tästä uuden tietotaidon kanavan. Rahoitus kytkeytyy Kioton periaatteen mukaisesti hiilidioksidin päästömaksuihin. Metsien viljely hiilinieluiksi saa rahallista lisäarvoa, kun sekä kotimaassa että sovitut ehdot täyttävällä tavalla ulkomaille viljeltyjen metsänielujen hiilen sidonnan voi vähentää Suomen hiilidioksidin päästöistä. 75. Metsäohjelman 2025 tavoite on valita suomalaisen metsäalan kehitys- lähialue- ja EU-yhteistyön uudeksi linjaksi metsitys ja metsänhoito yhteistoteutuksen periaatteella. Maantieteelliset suunnat ovat kehitysavun maat sekä lähialueiden yhteistyö Venäjälle, Baltian maihin ja EU-laajennuksen jälkeen entisiin Itä- Euroopan maihin. Yhteismetsitysten tavoite vuoteen 2025: kehitysmaat 100,000 hehtaaria, Venäjä 50,000 hehtaaria, Baltian maat 25,000 hehtaaria, uudet EU-maat 10,000 hehtaaria. 15

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Metla Metsäenergia nyt ja 2030 - teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 -seminaari 8.-9.10.2014 Jyväskylä Alustuksen sisältö:

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta 4.11.2010 1 Metsänomistaja ja liiketaloudellinen kannattavuus Metsänomistajan välineet

Lisätiedot

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Metsät muutakin kuin puuta Tavoite: Antaa kuva Suomen metsien omistuksesta ja metsien muusta kuin puuntuotannollisesta merkityksestä

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuus ja laatu. Lappi

Metsätalouden kannattavuus ja laatu. Lappi Metsätalouden kannattavuus ja laatu Lappi 2012-2015 seuranta Lappi Metsätalouden kannattavuus ja laatu 2013 Metsätalouden kannattavuus ja laatu Yksityismetsätalouden nettotulos (15 /ha) oli edellisen vuoden

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus Keski-Suomi on metsämaakunta! Hyvät metsävarat Aktiivinen toimintaympäristö Merkittävää taloudellista hyvinvointia Moni-ilmeinen luonto 31.8.2012 Sisä-Suomen metsäpäivä Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Bioenergia-alan toimialapäivät 31.3.2011 Noormarkussa Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,

Lisätiedot

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Metsät: Monimuotoisuus ja ilmasto Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Tampere e 17.3.2011 1. Monimuotoisuudesta numeroin 73 metsäluontotyypistä 70 % on arviotu uhanalaisiksi. Etelä- Suomessa

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Petri Kortejärvi Yara Suomi Oy 22.11.2013 - Sivu: 1 Ajoitus ratkaisee suometsissä - ja suunnittelu Lannoituksen toteutus vaatii enemmän päätöksiä moneen muuhun

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Ojitusalueiden hoito

Ojitusalueiden hoito Ojitusalueiden hoito Tero Ojarinta Suot Suot ovat kasvupaikkoja, joilla on suokasvien vallitsema, turvetta tuottava kasviyhdyskunta Suot jaetaan kasvuston ja ravinteisuuden mukaan: avosuot: puuttomat suot

Lisätiedot

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Erikoistutkija Timo Saksa, Metla Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? Suonenjoki 27.10.2014 Taimikoiden laatu VMI:n mukaan 53% 34%

Lisätiedot

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus. www.yara.fi/metsa

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus. www.yara.fi/metsa Metsänlannoitus on hyvä sijoitus www.yara.fi/metsa Miksi metsää kannattaa lannoittaa? Enemmän puuta seuraavassa hakkuussa Lyhyempi kiertoaika ja harvennusväli Puun laatu paranee Metsä sitoo enemmän hiilidioksidia

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Niina Riissanen Maa- ja metsätalousministeriö 31.3.2014 1 Tuettavat työlajit Metsänuudistaminen - Suojametsäalueilla ja vajaapuustoisten alueiden uudistaminen

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Metsänhoito- ja perusparannustöiden

Metsänhoito- ja perusparannustöiden A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsänhoito- ja perusparannustyöt 2003 Metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannukset 2002 Toimittajat:

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Anna-Kaisa Rämö PTT Yhteistutkimus PTT ja Metla MEMO jatkotyöryhmän kokous 4.5.2012 Aineisto Perusjoukko: Kaikki vähintään 5 ha metsää Manner-Suomen

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014 Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Metsäsektori Suomessa

Metsäsektori Suomessa Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,

Lisätiedot

Luonnos maanomistajille suunnattavasta kirjeestä jaetaan esityslistan mukana.

Luonnos maanomistajille suunnattavasta kirjeestä jaetaan esityslistan mukana. Kaupunginhallitus 75 11.03.2013 Kaupunginhallitus 452 17.12.2013 Kaupunginhallitus 229 19.05.2014 Kaupunginhallitus 223 25.08.2015 Metsätilojen tilusjärjestely-ja yhteismetsähanke KH 11.03.2013 75 Suomen

Lisätiedot

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot