Metsä uuteen metsäohjelmaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsä 2025 - uuteen metsäohjelmaan"

Transkriptio

1 Muistio / Veli Pohjonen Paavo Pelkonen Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Timo Kalli Metsä uuteen metsäohjelmaan Taustaa 1. Maassamme on laadittu 1900-luvulla useita metsätalouden kehittämisohjelmia. Niille on ollut tyypillistä yhtäältä kestävän metsätalouden tavoittelu metsiemme vuotuisen kasvun ja hakkuumahdollisuuden erotuksena, sekä toisaalta tavoitteiden asettaminen verraten pitkälle aikajänteelle. Selvien tavoitteiden ja niihin liittyvän määrätietoisen metsänhoidon ansiosta metsätaloutemme pääsi pysyvään, tuottavan kestävyyden tilaan 1970-luvulla. Menetelmä on ajaton ja yhä käyttökelpoinen. Metsätalouden sydämessä on edelleen puu, sen kasvu ja metsiköiden hoito niin, että puun kasvu ylittää pysyvästi puun käytön. Puita, metsiä ja metsätaloutta on edelleen tarkasteltava riittävän pitkällä aikajänteellä. Tässä muistiossa aikajänteeksi asetetaan perhemetsätalouden harjoittajan aktiivisen toimeliaisuuden sukupolven mitta 25 vuotta; siitä ohjelman nimi Metsä Metsäklusteriin tuottavan työn aalto 2. Metsä 2025 on kestävän metsätalouden ja tuottavan työn ohjelma ajatusketjulla: Metsäklusteri on 2000-luvulla edelleen, kotimaisen talouden suhdannevaihteluista puhdistettuna ja kansainvälisen talouden nousuista ja laskuista huolimatta Suomen kansantalouden perusta. Metsäklusteri saa käyttövoimansa metsätaloudesta, joka on pysyvässä, tuottavan kestävyyden tilassa. Kestävä, tuottava ja edistyvä metsätalous saa käyttövoimansa puun ja metsien hyvästä kasvusta, jota ohjaa taitava ja riittävä metsänhoito. Tuottavan metsätalouden ytimessä on perhemetsätalous, joka on myös edistyvän metsänhoidon keskus. Tuottavan työn alkulähde on aurinkoperäisen, uusiutuvan luonnonvaran, metsän hyvä, kestävä ja lisääntyvä kasvu. Metsiemme hyvä hoito luo perhemetsätalouteen uutta, tuottavaa ja samalla ihmisläheistä työtä. Työn kerrannaisvaikutukset heijastuvat perhemetsiä ympäröivään yhteiskuntaan. Kansantaloudessa tuottavan työn aalto moninkertaistuu koko metsäklusterin ketjussa. 1

2 Eettisen kestävyyden periaate ylimmäksi 3. Metsä 2025 on eettisesti kestävän metsätalouden ohjelma. Metsätalous täyttää eettisyyden vaatimuksen silloin, kun se ottaa huomioon sekä ihmisen, hänen työnsä ja taloutensa että luonnon, sen talouden ja ympäristön. 4. Metsätalouden eettisen kestävyyden keskuksessa on kuitenkin ensisijaisesti metsästä ja metsäklusterista työnsä ja toimeentulonsa saava ihminen ja vasta toissijaisesti luonto. Ihmisläheinen, sukupolvesta toiseen kestävä, luonnonvaroja hoitava ja hyödyntävä työ sekä täyttää ihmisen tarpeet että säilyttää luonnon monipiirteineen. 5. Suomalaisessa metsässä luonto on keskipisteenä ja luonnolla on koskematon itseisarvo vain harvinaistapauksissa, jokamiehen oikeudelta suljetuilla luonnonsuojelualueilla. 6. Toimiessaan eettisesti kestävästi metsissä, metsätaloudessa ja koko metsäklusterissa ihmisen teot, pyrkimykset ja arvostukset saavat kansalaisten valtaenemmistön hyväksynnän. Koulutusta uudelle sukupolvelle 7. Ihmisen iässä ja perhemetsätalouden aikajänteessä Metsä 2025 ulottuu seuraavan sukupolven aikaan. Siksi ohjelman täytyy olla myös koulutusohjelma. Metsäalan koulutus kehittyy ja muuntuu kaikilla tasoillaan eettisen kestävyyden suuntaan. 8. Suomeen on kasvamassa uusi sukupolvi, joka näkee metsämme ensisijaisesti säilyttämisen kohteena. Uuden sukupolven koulutuksen painopiste on perhemetsätalouden metsänhoidossa ja puun tuotannossa. Metsävarat: puuston kasvussa huolestuttava notkahdus 9. Metsävarantomme on runkopuuna mitaten noin 1900 miljoonaa kuutiota. Varanto on rahanarvon heikkenemiseltä suojattu kansallispääoma, joka kasvaa vuosittain noin 4 prosentin koron. Puuston vuodesta toiseen jatkuva, hyvästä kasvusta huolehtiminen on metsätalouden avaintehtävä. 10. Voimallinen panostaminen metsiemme hoitoon nosti puuston vuosikasvun luvun alun 55 miljoonasta kuutiosta 1980-luvun lopun 75 miljoonaan kuutioon luvulla tapahtui käänne. Vuotuinen kasvu ei enää nouse, vaan näyttää notkahtaneen 75 miljoonan kuution tasolle (kuva 1). 2

3 11. Puuston kasvun notkahtaminen on huolestuttavaa, sillä metsäntutkimuslaitoksen 1990-luvun metsälaskennat viittaavat yhä selvemmin siihen, että metsiemme kokonaiskasvu on taantumassa, eikä 2000-luvun alun metsätalous pystyisi ylläpitämään enää edes 75 miljoonan kuution vuosikasvua. Puuston kasvu ja tavoite, milj. m3/v KASVU Kuva 1. Puuston kasvu Suomessa ja metsäohjelman tavoite kaudelle Kasvun notkahtamisen pääsyy on jo 1980-luvulla alkanut metsäalan muutos joka johti 1990-luvulla yhä syvenevään metsänhoidon taantumaan. Metsien hyvän kasvun ja puun jatkuvan tuotannon kannalta erityisen merkittäviä seikkoja on kaksi. Ensiksi, jo kertaalleen ojitettujen, hyvään kasvuun päässeiden suometsien hoito kunnostusojituksineen ja harvennuksineen on pahoin laiminlyöty. Ja toiseksi, varttuneiden metsien ja erityisesti tukkipuun kasvua nopeimmin lisäävä metsän lannoitus lähes poistui maastamme 1990-luvulla. 13. Metsiemme kasvun putoaminen on vaarassa edelleen kiihtyä 2000-luvun alkupuoliskolla. Uuden metsän ensimmäinen hoitotoimi: avohakkuun jälkeinen metsänviljely taantui jyrkästi 1990-luvun alussa, kun metsänuudistamisen pakollinen vakuustalletus poistui. Osa metsänuudistusaloja on jäänyt lähes raiskioiksi, jotka uudistuvat luontojaan hitaasti ja jäävät vajaapuustoisiksi jopa vuosikymmeniksi. Metsien kokonaiskasvu tulee jatkossa taantumaan näiden raiskioalueiden vajaakasvun suhteessa. 14. Metsä 2025 ohjelman päätavoite puun tuotannon osalta on kääntää metsien taantuva kasvu metsänhoidon avulla takaisin nousevaksi. Kun monipuolinen metsänhoito palaa metsiimme ja ulottuu läpi talousmetsien pinta-alan, puuston vuosikasvu, kaikki metsät mukaan lukien, voi nousta 1960-luvulla alkanutta kehitystä noudatellen vuoteen 2025 mennessä 100 miljoonaan kuutioon vuodessa (kuva 1). 3

4 Metsänviljelystä poistui piiska - mutta porkkanaa ei tullut 15. Metsänhoito taantui 1990-luvulla. Taantuma kävi läpi koko metsänhoidon ketjun. Taloudellisti merkittäväksi taantuman tekee se, että metsätaloutemme arvokkaimman tuotteen: hyvälaatuisen sahapuun lisätuotanto on vaarassa. 16. Lakisääteinen metsien hakkuun jälkeinen uudistaminen heikkenee parhaillaan. Kun vakuustalletus poistui 1990-luvun alussa, metsänviljelystä poistui piiska. Mutta sen vastineeksi metsänviljely ei saanut porkkanaakaan. Kehnosti viljeltyjä taimikoita on maassamme jo 200,000 hehtaaria, siis tuhansilla metsätiloilla. Kyseessä on metsänhoidon häpeätila, jota ei uskoisi tapahtuneen ulkomaista metsänviljelyn vientiäkin harjoittavalle metsätalousmaalle. 17. Metsänviljely on yksityistaloudessa niin pitkän aikajänteen yli vaikuttava metsänhoidon toimi, että sen rahoitus ei toimi markkinaperiaattein. Metsänviljelyn uusrahoitus on kuitenkin hoidettava eri menetelmin kuin jo ajastaan jälkeen jääneellä avohakkuun vakuustalletuksella. Taimikonhoito ja ensiharvennukset viivästyneet 18. Myös metsänviljelyn jälkeiset työvaltaiset toimet ovat pahoin jäljessä metsänhoidon tavoitetilasta. Esimerkiksi taimikonhoito oli maksimissaan yli puoli miljoonaa hehtaaria vuonna Vuonna 1996 se oli pudonnut 28 prosenttiin. 19. Ensiharvennukset ovat vielä taimikonhoitoa pahemmin rästissä. Erityisesti ojitettujen soiden männiköiden ja hieskoivikoiden harvennukset ovat viivästyneet. Tasaisen metsänhoidon tilassa ensiharvennusten hehtaareja on sama määrä kuin taimikonhoitoakin. Rästiin jääneitä ensiharvennuksia odottaa maassamme noin 200,000 hehtaaria. Lannoitus romahti eniten 20. Metsiä lannoitettiin vuonna 1975 neljännesmiljoona hehtaaria. Vuonna 1996 lannoitus oli pudonnut 7 prosenttiin. Vielä 1989 männiköitä pystykarsittiin 13,500 hehtaaria. Vuonna 1996 pystykarsinta oli pudonnut 17 prosenttiin. Metsäojitettujen soiden kunnostusojitukset ovat 1990-luvulla olleet vain 30 prosenttia tarpeesta. 21. Johtopäätös kuluneen 1990-luvun kehityksestä on, että työvaltaiset metsänhoidon toimet eivät palaa metsiimme 1990-luvun käyttöön vakiintunein menetelmin. Metsänhoidon taantuman oikaisu heti 2000-luvun alusta lähtien on Metsä 2025 ohjelman tärkein tavoite. 4

5 22. Taimikonhoidon ja sitä seuraavan ensiharvennuksen tavoitteet, jo kertyneet rästit huomioiden asetetaan niin, että taimikonhoito nousee vuoteen 2005 mennessä 500,000 hehtaarin ja ensiharvennukset 250,000 hehtaarin tasolle (kuva 2). 23. Lannoitus antaa metsänhoidon toimista parhaan taloudellisen katteen. Silloin, kun lannoitus lisää tukkipuun tuotosta seuraavassa hakkuussa, lannoituksen sisäinen korko on säännöllisesti yli 10 prosenttia. Ravinteiltaan laimeammalla, mutta monipuolisemmalla puuntuhkalla korko on 5-10 prosenttia. Metsänhoidon ja metsän lisäkasvun puolesta kannattavia lannoituskohteita on pääosa ensiharvennuksen jälkeisiä kasvatusmetsiämme. Puuntuhka sopii erityisesti ojitettuihin metsiin Taimikonhoito ja tavoite, ha/v HOITO Kuva 2. Taimikonhoito Suomessa ja metsäohjelman tavoite kaudelle Ensiharvennusten tavoite on puolet taimikonhoidosta Metsänlannoitus katsottiin 1990-luvun alussa niin kannattavaksi yksityismetsätalouden metsänhoidon toimeksi, että sen arvioitiin jatkuvan liiketaloudellisin perustein esimerkiksi pankkilainalla metsänparannusrahoituksen asemesta. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Metsänlannoitus romahti 1990-luvulla lähes täysin (kuva 3). 25. Menetelmiltään ja tavoitteiltaan metsänlannoitus on muuntunut. Metsänlannoitus on saanut sekä ympäristötehtäviä että ympäristövelvoitteita. Terveyslannoitukset ilman ja maan saasteita vastaan tunnustetaan merkittäväksi metsien terveyden parantamisen kannalta. Puun energiakäytöstä tuleva tuhka on osa suometsien terveyslannoituksia Metsänlannoitus ja tavoite, ha/v LANNOIT Kuva 3. Metsänlannoitus Suomessa ja metsäohjelman tavoite kaudelle

6 26. Valtioneuvoston periaatepäätös 1998 vesien suojelun tavoitteista vuoteen 2005 asettaa metsän lannoitukselle omat ehtonsa. Metsänlannoituksen tulee olla täsmälannoitusta. Metsänlannoitetta ei saa joutua metsäojiin, eikä metsää tule lannoittaa sellaiseen vuodenaikaan, että pintahuuhtouma vie ravinteet mukanaan. Myöskään karuilla metsätyypeillä, pohjavettä keräävillä ja suodattavilla hiekkakankailla ei tule lannoittaa. 27. Metsänlannoitukselle asetetaan tavoite kasvatusmetsiin siten, se nousee vuoteen 2005 mennessä 200,000 hehtaariin ja säilyttää tämän tasonsa vuoteen 2025 saakka. Metsänlannoituskohteet valitaan ensi sijassa metsäluonnon terveyden ja hyvälaatuisen tukkipuun tuotoksen kannalta. Puun tuhkalannoituksia suositaan. 28. Pystykarsinta on työvaltainen, pitkäkestoinen metsänhoidon toimi. Nuorten metsien pystykarsintaan sijoitetut varat ja työ antavat tuloksen vasta kymmenien vuosien kuluttua. Pystykarsinnan vuotuiset työsuoritteet ovat olleet suorassa suhteessa metsärahoitukseen. Vuotuinen pystykarsinta on siksi heitellyt tilastossa vuodesta toiseen (kuva 4). Pystykarsinnalla on metsätalouden työn kannalta merkittävä etu: pystykarsinnan työhuippu ajoittuu kevättalveen, jolloin työttömyys on maaseudulla suurimmillaan. Pystykarsinta ja tavoite, ha/v PYSTYK. Kuva 4. Männiköiden pystykarsinta Suomessa ja metsäohjelman Tavoite kaudelle Pystykarsinnalle asetetaan tavoite männyn kasvatusmetsiin siten, että se nousee vuoteen 2005 mennessä 25,000 hehtaariin (10 prosenttiin kaikkien ensiharvennusmetsien pinta-alasta) ja säilyttää tämän tasonsa vuoteen Soistuneiden metsien ojitus oli tärkein yksittäinen metsänhoidon toimi, mikä nosti metsiemme kasvun nykyiselle tasolleen. Noin 5 miljoonan metsähehtaarin ojitus oli myös Suomen kansantalouden merkittävin ponnistus metsän perustuotannon hyväksi niin käytettyjen rahoituspanosten kuin työnkin osalta luku toi mukanaan suometsätalouden väheksynnän ennalta 6

7 arvaamattomine ilmiöineen: ojaston ylläpitoa ei pidetä enää tärkeänä, ja osa ojastoa ilmeisesti tukittaneen. 31. Ojitetut metsät alkavat soistua uudelleen jo vuoden kuluttua ojituksesta, ellei ojastoa pidetä kunnossa. Kunnostusojitus on normaali, säännöllinen, kannattava ja työllistävä metsänhoidon toimi. Myös kunnostusojitus on niin pitkäjänteistä metsänhoitoa, että yksityismetsätalous katsoo sen heikosti kannattavaksi. 32. Maamme 9,4 miljoonasta soistuneesta hehtaarista on metsäojitettu 4,7 miljoonaa hehtaaria. Jos lasketaan 15 prosenttia ojituksista epäonnistuneiksi, luonnontilaan on jäämässä 0,7 miljoonaa hehtaaria. Säännöllisen metsänhoidon piirissä on siten 4,0 miljoonaa hehtaaria. Kun kunnostusojituksen kierto on vuotta, vuotuinen ojitustarve on tasapainotilassa 160, ,000 hehtaaria vuodessa. Läheskään tähän ei ole maassamme päästy (kuva 5) Kunnostusojitus ja tavoite, ha/v OJITUS Kuva 5. Soistuneiden metsien kunnostusojitus ja metsäohjelman tavoite kaudelle Soistuneille, jo kertaalleen ojitetuille metsille asetetaan kunnostusojituksen tavoite jo kertyneet rästit huomioon ottaen siten, että ojitus nousee vuoteen 2005 mennessä 200,000 hehtaariin. Rahoitus 34. Metsänhoitoa on rahoitettu maassamme perinteisesti metsänparannusrahoitukseksi kutsutulla halpakorkoisella, pitkäaikaisella metsänparannuslainalla tai suoralla metsänparannustuella. Rahoitus on tullut vuosittain valtion budjetista. Menetelmä ei ole enää toiminut halutulla tavalla 1990-luvulla. 35. Vuotuista budjettirahoitusta pitkäjänteisempi olisi metsänhoidon rahasto, jolla metsätalouden pitkäkestoiset, kansantaloudelle edulliset, mutta yksityismetsätaloudelle hitaasti tuottavat toimet rahoitettaisiin. Metsänhoidon 7

8 Rahasto (MERA) tai Uuden Metsän Rahasto (UMRA) ratkaisisi myös metsänviljelyn ongelman. 36. Rahaston pääoma karttuisi kolmella tapaa. Valtion vuotuinen, budjetista tuleva metsärahoitus muodostaisi alkupääoman. Lisäpääomaa saataisiin metsäklusteriin kuuluvien valtionyhtiöiden yksityistämisestä. Vaihtuvaa pääomaa tulisi perhemetsien uudistushakkuista. 37. Suomessa tehdään vuosittain 114,000 kauppaa, joissa hehtaari tai pari hakataan paljaaksi. Metsäkaupan arvo on keskimäärin 50,000 markkaa, josta 5000 markkaa tarvitaan metsänviljelyyn. Jos viljelyraha koottaisiin rahastoon, vuotuista pääomaa kertyisi noin puoli miljardia markkaa. Metsänviljely maksettaisiin rahastosta; metsätilallisen omistusosuus rahastossa supistuisi sitä mukaan kuin metsänviljely tilalle etenee. 38. Metsänhoidon muut toimet kuin normaalin päätehakkuun jälkeinen metsänviljely rahoitettaisiin metsärahaston korkotuloista myönnettävillä pitkäaikaisilla metsänhoidon lainoilla. 39. Yksityismetsätalouden lainoitus oli 1980-luvulla noin 150 miljoonaa markkaa vuodessa luvulla metsänparannuslainoitus on pudonnut jyrkästi. Metsätilallisia kannustettiin maksamaan lainansa pois etuajassa. Metsänparannuksen rahoitus on 1990-luvun lopussa suunnattu suoraan tukeen lainojen asemesta. 40. Metsätaloudelle lainalla on avustukseen verrattuna kuitenkin etuja. Ensiksi, laina istuu vapaaseen yrittämiseen paremmin kuin avustus. Metsän kasvattaja ymmärtää lainan sijoitukseksi tulevaan tuotantoon. Sen sijaan suora tuki ei kohenna metsäyrittämisen mainetta muun yrittämisen rinnalla. 41. Toiseksi, vaikka laina on pitkäaikainen ja halpakorkoinen, sen korot ja kuoletukset on silti hoidettava ajallaan. Jos lainoja on useita, velanhoidon vuotuiset menot ovat sitä luokkaa, että tarvitaan vuotuinen puun myynti. Metsänhoidon lainat kannustavat yksityismetsätaloutta säännöllisiin hakkuisiin. Myös valtio rahoittajana voi olla varma, että sen myöntämä laina maksetaan takaisin. Onhan lainan vakuus varmin ja pysyvin, minkä talous tuntee: maa itse. 42. Metsänhoidon lainoituksen kolmas etu on painavin. Pitkäaikainen lainoitus luo maaseudulle työtä. Kysymyksessä on työn ja ylijäämän kytkentä. Metsäyrityksessä työtä syntyy jo metsänhoidon lainasta maksettavasta ennakkorahoituksesta, millä työ, esimerkiksi taimikonhoito, pystykarsinta tai lannoitteiden levitys maksetaan. Eikä työ pysähdy sittenkään, kun taimikko on hoidettu, puut pystykarsittu ja lannoitteet levitetty. Metsän kasvattaja tarvitsee lainojensa säännölliseen hoitoon metsän säännöllistä ylijäämää, eli säännöllisiä 8

9 hakkuita ja säännöllistä työtä. Kansantalouden kannalta katsoen metsänhoito ja sen lainoitus ovat muuntuneet metsätalouden ylijäämäksi ja tuottavaksi työksi. 43. Metsäohjelman 2025 keskeinen rahoitustapa on juuri pitkäaikainen, halpakorkoinen metsänhoidon lainoitus (kuva 6). Vuotuiselle metsänhoitolainoitukselle asetetaan tavoite siten, että se nousee 150 miljoonaan markkaan vuonna 2005 ja säilyttää tämän tason vuoteen Lainojen käytännön hoito yksityistetään. Lainat ovat korkotuettuja, ja niiden korot, vapaavuodet ja takaisinmaksun ajat lasketaan markkinatilanteen mukaan. 400 Metsänhoidon lainoitus ja tavoite, milj. mk/v (1998 rahassa) LAINOITUS Kuva 6. Vuotuinen metsänhoidon lainoitus Suomessa (vuoden 1998 rahassa) ja metsäohjelman tavoite kaudelle Metsänhoidon ja sen hallinnon virtaviivaistaminen 44. Metsänhoitoon luotu ja 1990-luvulla valta-aseman saanut tukijärjestelmä on luonut metsäbyrokratian verkon. Esimerkiksi ensiharvennuspuun korjuu energiapuuksi ja nuoren metsän kunnostushakkuut ylipäänsä ovat olleet niin monimutkaisia, että metsäbyrokratian verkko ei kannusta metsänhoitoa. Yksityismetsätalouden kannattavuutta rasittaa myös ylisuunnittelu ja valvonta. 45. Metsäohjelman tavoite on virtaviivaistaa yksityismetsätalouden metsänhoitoa niin, että vastuuta ja valtaa siirretään ylhäältä alaspäin, ministeriöstä ja metsäkeskuksista metsätiloille. Kyseessä on nykyaikainen läheisyysajattelu, jonka osuutta metsänhoidossakin tulee vahvistaa. Metsänkorjuussahan läheisyysajattelu on toteutunut jo muun muassa metsurileimauksessa. 46. Virtaviivaistettu metsänhoito perustuu etappiajatteluun. Kasvavassa, hoidetussa metsässä on metsänkasvattajan itsensä helposti määritettäviä etappeja, joiden yhteydessä metsänhoidon tilan voi todeta. Metsänviljelyn jälkeen saavutetaan esimerkiksi taimikonhoidon etappi ja taimikonhoidon jälkeen ensiharvennuksen etappi. Kohtuullisella koulutuksella metsäänsä itse hoitava metsätilallinen pystyy määrittämään etappiin kuuluvan metsänhoidon tilan ilman taimikonhoidon ja ensiharvennuksen suunnitelmia ja niihin liittyvää säännöllistä valvontaa. 9

10 47. Metsäohjelman 2025 tavoite on virtaviivaistaa metsänhoito lainoituksen yhteydessä. Taimikonhoito, ensiharvennus ja pystykarsinta lainoitetaan samoin periaattein siten, että tavoitteena ja tarkastelussa on vain metsänhoidon tila etapin jälkeen. Tila on esimerkiksi runkoluvun haarukka taimikonhoidon jälkeen, pohjapinta-alan haarukka ensiharvennuksen jälkeen ja karsittujen laatumäntyjen runkoluku pystykarsinnan jälkeen. Metsänhoidon lainan nostamisen ehto on etapin saavuttaminen metsätilallisen itsensä ilmoituksen mukaan. Valvonta hoidetaan pistokokein. Sekä taimikonhoito- että ensiharvennuspuun käytölle tai myynnille ei aseteta ehtoja. Uusi yhteys metsänhoitoyhdistyksen ja metsänomistajan välille 48. Yhteiskunnan muutoksen myötä yhteys metsänhoitoyhdistyksen ja metsänomistajan välillä on päässyt katkeamaan etenkin silloin, kun metsätilallinen ei asu itse tilallaan. 49. Uusi metsänhoitolaki auttaa jo uuden yhteyden luomisessa neuvonnan ja metsätilan välille. 50. Yhteyden vahvistamiseen on lisäksi otettavissa verkko- ja tietoyhteiskunnan keinot. Perhemetsien verkosta on rakennettavissa internetin kaltainen järjestelmä, jossa solmuina ovat metsänhoitoyhdistykset, ja niiden ajan tasalla olevat tietokannat metsien tilasta. Verkon etäpisteissäkin toimivat metsätilalliset pysyvät tiedon lähteellä, ja voivat vaikuttaa metsätilaansa metsänhoitoyhdistysten solmujen kautta. Perhemetsien metsäverkon kehittäminen tietoyhteiskunnan suuntaan on metsien tietomaa Suomelle luontaisia 2000-luvun haasteita. Puunjalostus energiatavoitteisena 51. Puun kasvatus on monitavoitteista myös talousmetsissä. Energiapuun tuotannon menetelmät ovat hioutuneet metsätaloudessamme 20 vuoden aikana. Energiapuu metsähakkeena ei kuitenkaan näy vielä määrällisesti energiataloudessamme. Sen sijaan energiatavoitteinen puunjalostus on edennyt metsäteollisuudessamme vahvana. Sen ansiosta olemme Euroopan johtava puuvoiman maa. 52. Metsä 2025 ohjelma vahvistaa edelleen puunjalostusta ja energiapuun tuotantoa kehittämällä metsänhoitoa, -kasvatusta, -korjuuta niin, että energia sivutuotteenaan tuottavat metsätalouden ja teollisuuden osat vahvistuvat. 53. Metsäohjelman ylläpitämän metsänhoidon ansiosta markkinahakkuita voi maassamme edelleen lisätä. Osa lisähakkuuta tulee ensiharvennuksista 10

11 energiapuuna sekä muista harvennuksista ja hakkuista energiapuuna. Tukkipuun osuus säilyy korkeana metsänlannoituksen ja harvennusten ansiosta. 54. Markkinahakkuille asetetaan tavoite siten, että vuosihakkuu nousee 80 miljoonaan kiintokuutiometriin vuoteen 2025 mennessä (kuva 7). 55. Sahapuun tuotannossa tukista saadaan energiaosuutena aina vähintään 25 prosenttia (kuori 12, sahanpuru 13 %). Lisäksi bioenergiaa saadaan selluun menevän pintahakkeen sivutuotteena. Siksi sahapuun tuotannon edistäminen on samalla bioenergian tuotannon edistämistä. Markkinahakkuu ja tavoite, milj. m3/v HAKKUU 40 Kuva 7. Markkinahakkuut Suomessa ja metsäohjelman 2025 tavoite kaudelle Sahatavaran tuotannolle asetetaan tavoite siten, että sahatavaran tuotanto nousee 15 miljoonaan sahakuutioon vuoteen 2025 mennessä (kuva 8). 15 Sahatavaran tuotanto ja tavoite, milj. m3/v 10 SAHATAV. 5 Kuva 8. Sahatavaran tuotanto Suomessa ja metsäohjelman tavoite kaudelle

12 57. Sellun tuotanto on järeän metsäteollisuuden osa-alue, jossa bioenergian tuotanto on suurimmillaan. Energiatavoitteinen puunjalostusohjelma tavoittelee sellun tuotannon ja siitä saatavan hienopaperin tuotannon lisäämistä. 58. Sellun tuotannolle asetetaan tavoite siten, että vuodesta 1975 alkanut kehitys jatkuu ja vuonna 2025 saavutetaan vuosituotannon taso 11 miljoonaa tonnia vuodessa (kuva 9). 12 Sellun tuotanto ja tavoite, milj.tn/v SELLU Kuva 9. Sellun tuotanto Suomessa ja metsäohjelman tavoite kaudelle Varsinaisen energiapuun tuotanto ei ole Suomessa edennyt. Metsähaketta tuotetaan edelleen vain noin 0,5 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Taso on sama kuin 1980-luvun alussa. Jos otetaan vertailuksi Ruotsi, ero on huomattava. Samassa 15 vuoden jaksossa Ruotsi pystyi 10-kertaistamaan metsähakkeen tuotannon. Ruotsi tuottaa metsähaketta 1990-luvun lopulla yli 10 miljoonaa kiintokuutiota vuodessa. 60. Suomessa turve on energialähteenä samassa asemassa kuin Ruotsissa metsähake. Turvetuotanto on saavuttanut 1990-luvun puolivälissä sille asetetun kasvun tavoitteen, ja tuotanto vakiintunee nykytasolleen miljoonaa turvekuutiota vuodessa. Kotimaisen energian kasvupotentiaali haetaan nyt metsähakkeesta. Ruotsin esimerkki näyttää, että kehitys on mahdollinen verraten lyhyessäkin ajassa. 61. Metsähakkeen tuotannolle asetetaan tavoite siten, että vuosikymmenen 1990 tasolta 0,5 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa noustaan tasolle 10 miljoonaa kuutiometriä vuoteen 2025 mennessä (kuva 10). Metsähake on osaksi metsänkorjuun latvus- ja oksatähdettä, osaksi nuorten metsien harvennuksesta tulevaa kuitupuuksi kelpaamatonta puuta. 12

13 10 Metsähakkeen tuotanto ja tavoite, milj. m3/v 8 6 METSÄHAKE 4 Kuva 10. Metsähakkeen vuosituotanto Suomessa ja metsäohjelman 2025 tavoite kaudelle Puun korjuu: hankintahakkuut takaisin energiapuun avulla 62. Tukkipuun korjuu on 1990-luvulla koneellistunut, nykyaikaistunut ja vauhdittunut. Ensiharvennuspuun ja energiapuun korjuu on sen sijaan polkenut paikoillaan ja jäänyt tavoitteista jälkeen. Hankintahakkuiden osuus on pudonnut ja putoaa vuosi vuodelta yhä alemmaksi. 63. Metsäohjelman tavoite on nostaa hankintahakkuiden osuus vuoteen 2025 mennessä energiapuun korjuun ja metsänhoitolainoitetun ensiharvennuksen avulla yli 30 prosentin. Metsäluonnon suojeluun läheisyysperiaate 64. Kulunut 1990-luku oli, osin Euroopan Unionin mukanaan tuomaa, vanhojen metsien suojelun, metsien monimuotoisuuden säilyttämisen ja ylipäänsä aktiivisen luonnonsuojelun kautta. Kausi huipentui Natura-ohjelmaan, joka tulee päätökseensä 1990-luvun loppuun mennessä. Yksityismetsätalouden (perhemetsätalouden) harjoittamista on kuitenkin rasittanut epätietoisuus siitä, mikä on metsien suojelun seuraava tavoite. 65. Metsäluonnon suojeluun on vakiintumassa 1990-luvulla keskusjohtoisuuden linja. Suojelun suunnittelu, linjaukset ja käytännön toimet on hoidettu ylhäältä, pääkonttorin tasolta tavalla, jossa kentän, metsätilallisen taso on unohtunut. Metsänhoitoyhdistykset metsien ja luonnon tietopohjana syrjäytettiin mm. Naturaohjelman valmistelussa. Kotimaan luonnonsuojelusta puuttuu se läheisyysperiaate, minkä esimerkiksi Euroopan unioni haluaisi toteutuvan, tai millä Suomi vie nykyisin metsä- ja ympäristöalan tietotaitohankkeita ulkomaille. Keskusjohtoisuuden taakka rasittaa niin valtionhallintoa kuin kansalaisjärjestöjäkin. 13

14 66. Metsä 2025 ohjelman tavoite on läheisyysperiaatteen ulottaminen perhemetsien metsäluonnon suojeluun. Keskeinen linja on, että yksityismetsien koskevan suojelun aloite tulee metsätilalliselta itseltään. Muutoin kuin metsätilallisen ehdottama metsäluonnon lisäsuojelu yksityismailla jäädytetään 25 vuodeksi vuodesta 2000 alkaen. Tästä säädetään lailla. Vuosina 1998 ja 1999 toteutetaan jäljelle jääneet yksityismetsätalouden maavaihdot ja metsien hankinnat suojeluun. Vuodesta 2000 metsien lisäsuojelun tarve toteutetaan valtion mailla ja tarvittaessa maavaihdoin valtion maiden ja yhtiöiden maiden kesken. Metsien sertifiointi 67. Metsien sertifioinnin ja puun alkuperän varmentamiseen on suomalaisen kannalta sopivin kansallinen tai eurooppalainen ratkaisu, joka turvaa perhemetsätalouden tulevaisuuden ja sen hyödyntää sen vahvuudet vientimarkkinoilla. 68. Myös metsien sertifiointiin ulotetaan läheisyysperiaate. Parhaiten metsien hoidon tason toteaminen ja puun alkuperän takaaminen metsänhoitoyhdistyksen tasolla. Keskusjohtoisuuden linja ei sovi sertifioinnin luotettavuus- ja avoimuusperiaatteeseen. 69. Metsien sertifiointi on otettava osaksi metsien tietoverkkoa luvulla paperin keskieurooppalaisen ostajan on päästävä halutessaan Internetin kautta suoraan kuvayhteyteen suomalaisiin perhemetsiin, jopa videoituun hakkuutapahtumaan. Menetelmä on jo suomalaisen tietoyhteiskunnan ulottuvilla. Viljelymetsät hiilen nieluina 70. Kioton ympäristökokous hyväksyi joulukuussa 1997 metsät hiilen nieluiksi silloin, kun metsiä viljellään entuudestaan metsättömille alueille. Suomessa metsänieluja ovat peltojen metsitykset ja suopohjien metsitykset. Peltoja on metsitetty 1990-luvulla noin 10,000 ha vuodessa. Suopohjia on vapautunut turvetuotannolta nostokauden 1997 jälkeen jo yli 9000 hehtaaria. 71. Metsäohjelman 2025 tavoite on, että peltoja metsitetään 2000-luvulla harkitusti, maatalouden muu rationalisointi huomioon ottaen, 5000 hehtaaria vuodessa, vuoteen 2025 mennessä yhteensä 125,000 hehtaaria. Suopohjia metsitetään 2000 hehtaaria vuodessa, vuoteen 2025 mennessä 50,000 hehtaaria. Peltojen ja suopohjien metsityksen tavoitteena on kasvattaa tukkipuuta ja kuitupuuta sekä energiametsiä. Peltojen ja suopohjien metsitys rahoitetaan fossiilipolttoaineilta kerätyistä energiaveroista irrotetuin varoin siinä suhteessa kuin metsät sitovat hiiltä vuoteen 2025 mennessä. Rahoitus liitetään osaksi metsänhoitolainoitusta. 14

15 Mekaanisen metsäteollisuuden koulutusohjelma 72. Mekaaninen metsäteollisuus on jäänyt muusta metsäteollisuudesta suhteellisesti, ja tarpeettomasti jälkeen kaudella Metsäohjelman 2025 tavoite on edistää tukkipuuta tuottavaa metsänhoitoa. Oleellinen, metsäklusterin toimintaa kuuluva seuraava ketjun osa, kehittynyt mekaaninen metsäteollisuus erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä vaatii uutta ajattelua koulutuksessa. 73. Metsäohjelman 2025 tavoitteena on vahva, pienyrittäjyyteen kannustava mekaanisen metsäteollisuuden koulutusohjelma. Sen luonnollinen paikka on Joensuuhun ja sen ympäristöön sijoittuvassa metsäosaamiskeskuksessa. Kansainvälinen metsäyhteistyö 74. Kioton kokous hyväksyi metsänielut osaksi yhteistoteutuksen periaatetta. Suomalainen, tunnustettu ja korkealle arvostettu metsänhoito saa tästä uuden tietotaidon kanavan. Rahoitus kytkeytyy Kioton periaatteen mukaisesti hiilidioksidin päästömaksuihin. Metsien viljely hiilinieluiksi saa rahallista lisäarvoa, kun sekä kotimaassa että sovitut ehdot täyttävällä tavalla ulkomaille viljeltyjen metsänielujen hiilen sidonnan voi vähentää Suomen hiilidioksidin päästöistä. 75. Metsäohjelman 2025 tavoite on valita suomalaisen metsäalan kehitys- lähialue- ja EU-yhteistyön uudeksi linjaksi metsitys ja metsänhoito yhteistoteutuksen periaatteella. Maantieteelliset suunnat ovat kehitysavun maat sekä lähialueiden yhteistyö Venäjälle, Baltian maihin ja EU-laajennuksen jälkeen entisiin Itä- Euroopan maihin. Yhteismetsitysten tavoite vuoteen 2025: kehitysmaat 100,000 hehtaaria, Venäjä 50,000 hehtaaria, Baltian maat 25,000 hehtaaria, uudet EU-maat 10,000 hehtaaria. 15

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Metla Metsäenergia nyt ja 2030 - teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 -seminaari 8.-9.10.2014 Jyväskylä Alustuksen sisältö:

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsäsektorin avaintilastoja 2016 18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Vuoden 1994 metsänhoito- ja

Vuoden 1994 metsänhoito- ja Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 1995 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen Irma Kulju 17.6.1997 392 Valtion metsänparannusrahoitus väheni edelleen Vuoden 1995 metsänhoito- ja perusparannustöiden

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 2.3.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden

Lisätiedot

Kestävää metsätaloutta turv la?

Kestävää metsätaloutta turv la? Kestävää metsätaloutta turvemailla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 30.1.2014 1 30.1.2014 2 Sisältö 1. Ongelmat 2. Luopuminen ja ennallistaminen 3. Avohakkuuton metsänhoito 30.1.2014 3 Turvemaiden

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 22/2014 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013 3.6.2014 Marja-Liisa Juntunen Helena Herrala-Ylinen Metsänhoito-

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Congress Paasitorni, Helsinki Tuomo Visanko Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan

Lisätiedot

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Puusta elinvoimaa Pohjoiseen seminaari 12.5.2016 Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Pohjoinen palvelualue Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf Pääjohtaja Pentti Hyttinen 11.10.2016 Valtion maat ja vedet 9 121 000 hehtaaria maa-alueita. 3 417 000 hehtaaria vesialueita. Valtion

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Suostrategian toteutus, kommentteja

Suostrategian toteutus, kommentteja Suostrategian toteutus, kommentteja Markus Nissinen Ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Riittääkö suot? Suoseuran kevätseminaari 18.3.2015 MTK:n uusi metsäedunvalvonta 2-portainen edunvalvontaorganisaatio

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 212 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Metsät: Monimuotoisuus ja ilmasto Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Tampere e 17.3.2011 1. Monimuotoisuudesta numeroin 73 metsäluontotyypistä 70 % on arviotu uhanalaisiksi. Etelä- Suomessa

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Soiden hiilivarastojen kehitys

Soiden hiilivarastojen kehitys Soiden hiilivarastojen kehitys, GTK Toimiva suoluonto Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3.9.2013 Sisältö: Suomen luonnon hiilivarastoista Soiden kasvu ja hiilen varastoituminen jääkauden jälkeisenä

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ Jukka Laine Metla Strategian yleinen tavoite Soiden ja turvemaiden kansallisen strategian tavoitteena on luoda yhteinen, ajantasainen näkemys soiden

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kajaani 16.9.2015 Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

PEFC-sertifioinnin vaikutukset

PEFC-sertifioinnin vaikutukset PEFC-sertifioinnin vaikutukset 2000-2014 Virpi Sahi, suojeluasiantuntija 8.5.2015 virpi.sahi@sll.fi Lähtökohtia Luontojärjestöt kuten SLL eivät ole mukana PEFC-yhteiskuntasopimuksessa Yli 90% Suomen metsistä

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Hannu Niemelä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hannu.niemela@tapio.fi Suoseuran

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto

Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto Oikea taho vastaamaan kysymykseen olisivat markkinavoimat. Niitä ei saa

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Joensuu 22.5.2015 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Metsätalous ja vesistöt seminaari 26.-27.9.2006 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäpolitiikan perusta

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Metsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan

Metsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan Ympäristö ja luonnonvarat 2014 Metsätilinpito 2013 Puuaineksesta yli puolet poltetaan Suomessa käytetyn puun kokonaismäärästä poltettiin lähes 52 prosenttia vuonna 2013 Osuus on viime vuosina hieman kasvanut

Lisätiedot

Luonnonhoito Suomen talousmetsissä

Luonnonhoito Suomen talousmetsissä Luonnonhoito Suomen talousmetsissä Ympäristövaikutusten hallinta on noussut yhä keskeisemmäksi Suomen metsätaloudessa. Se on saanut aikaan muutoksia myös metsien käsittelyssä ja hoidossa. Metsäammattilaisia

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot