Kasvussa. Borealin lajikkeet Suunnittelua satosi parhaaksi» sivu 11. Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti

Transkriptio

1 Kasvussa Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti 1 12 Borealin lajikkeet Suunnittelua satosi parhaaksi» sivu 11 4 Viljelyn suunnittelu pohjaa markkinatietoon Suomen Rehu: Laatua varmistamassa oma tuotekehitys ja hyvät Mika Isolahti - Jatkuvaa oppimista jalostajan työssä 8 raaka-aineet Boreal ja NPZ- Lembke: Huippulajikkeiden takana vahva yhteistyö

2 Boreal toivottaa hyviä lukuhetkiä Kasvussa-lehden parissa. Lukijalle KANSAINVÄLISYYTTÄ ILMASSA Boreal on yhtiö, jossa päätöksenteko on vahvasti suomalaisissa käsissä. Päämarkkina-alueemme on kotimaa ja jalostusohjelmamme olemme suunnanneet Suomen ja muiden pohjoisten viljelyalueiden tarpeisiin. Borealilla on erittäin kattavat jalostusohjelmat käytännössä kaikissa niissä peltokasvilajeissa, jotka ovat Suomessa merkittävässä viljelyssä. Lisäksi täydennämme omaa lajikevalikoimaamme testaamalla ja tuomalla markkinoille ulkomaisia, oloissamme viljelyyn soveltuvia lajikkeita. Vahvat suomalaiset juuret luovat hyvän pohjan suomalaisen osaamisen viennille. Kasvinjalostus on toimiala, jossa tehdään varsin paljon kansainvälistä yhteistyötä, katsotaan asiaa mistä maailmankolkasta tai miltä mantereelta tahansa. Borealkin on toiminut lajikeviennissä käytännössä yhtiön koko elinajan. Kansainvälistymisessä näyttää pätevän samat lait kuin monessa muussakin. Asiat kehittyvät sykleittäin ja yhtä aikaa. Nyt olemme nopean kansainvälisen kehittymisen vaiheessa. Tavoitteemme on Suomessa edelleen vahvistaa yhteistyötämme strategisesti tärkeimpien ulkomaisten jalostajien kanssa. Kasvilajeista erityisesti mallasohra, hybridiruis sekä rapsi tuovat jatkossakin kansainvälistä tuulahdusta laji- ja lajikevalikoimiimme kotimaassa. Lähialueiden vientimarkkinoilla asemamme vahvistui, kun saimme edustusoikeudet maailman neljänneksi suurimman kasvinjalostusyrityksen Limagrainin ohra- ja vehnälajikkeisiin Suomen lisäksi Baltian maissa, Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa. Kansainvälisesti katsottuna Borealin kaltaisen pienen, mutta notkean yrityksen ei kannata mielestämme tehdä kaikkea itse. Lajikemarkkinoilla voi ja kannattaakin liittoutua. Lähialueiden ulkopuolella Borealin strategia on hakea kasvua vientimarkkinoilta vahvojen kumppanuuksien kautta. Nurmikasveilla teemme yhteistyötä kansainvälisen Barenbrug-ryhmän kanssa. Muilla kasvilajeilla lähialueiden ja Venäjän ulkopuolella markkinakanavan lajikkeillemme tarjoaa globaalisti toimiva Limagrain-ryhmittymä, joka on nyt myös yksi Borealin omistajatahoista. Venäjällä olemme kehittäneet toimintojamme tytäryhtiömme kautta erityisesti mallasohralla, jatkossa viljoista myös kaura tarjoaa kiinnostavia mahdollisuuksia. Yhteistyö ja markkina-alueiden jakaminen vahvojen kansainvälisten toimijoiden kanssa mahdollistaa Borealille myös sen, että voimme keskittää osaamisemme kehittämisen ydinmarkkina-alueellemme kotimaahan ja lähialueille. Näin varmistamme jatkossakin suomalaisten viljelijöiden käyttöön oloihimme jalostetut lajikkeet eri käyttötarkoituksiin. Kansainvälisyys näkyy myös Kasvussa-lehden tämänkertaisen numeron jutuissa tavanomaista enemmän. Miellyttäviä lukuhetkiä! Satu Pura markkinointipäällikkö Tapio Tuomela 2

3 Viljelyn suunnittelu pohjaa markkina- 4 tietoon tuotekehitys ja hyvät raaka-aineet jalostajan työssä Kasvussa 1 12 Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti Sisältö Viljelyn suunnittelu pohjaa markkinatietoon MTK:n vilja-asiamies Max Schulman painottaa markkinalähtöistä ajattelua viljelyn suunnittelun pohjaksi. Uuteen satokauteen valmistaudutaan kotimaassa tasapainoisemmassa viljamarkkinatilanteessa kuin vuosiin ja tilanne avaa enemmän mahdollisuuksia kasvilajivalintaan kylvöjä suunniteltaessa. 4 Jatkuvaa oppimista jalostajan työssä 15 Nurmikasvien jalostuksesta Borealilla vastaava Mika Isolahti omaa vahvan taustan nurmikasvitutkimuksen saralla. Kasvinjalostajan työssä on hänen mukaansa edessä koko ajan uuden oppimista. Rehujen laatua varmistamassa oma tuotekehitys ja hyvät raaka-aineet 8 Boreal ja NPZ-Lembke: Huippulajikkeiden takana vahva yhteistyö 20 Suomen Rehu panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tuotantoeläinten terveys ja hyvinvointi on kannattavan kotieläintuotannon kulmakivi, jossa ruokinnan suunnittelulla ja toteutuksella on keskeinen roolinsa. Suomen Rehulla on pitkä historia tuotekehityksen saralla ja osaaminen on nykyäänkin vahvaa. Campino, Trapper sekä kauden uutuushybridirapsi Smilla. Tämä NPZ-Lembken jalostama kolmikko edustaa markkinoilla olevien kevätrapsiemme parhaimmistoa. Niiden soveltuvuuden Suomen oloihin Boreal on huolellisesti testannut. 7 Boreal kehittää kansainvälistä yhteistyötään 11 Suunnittelua satosi parhaaksi Lajikkeet kevään kylvöille 18 Lajike myllyvehnän lannoituksen perustana 22 Terveisiä maailmalta Eero Nissilä: Aman, Boro ja Aus 23 Uusia henkilöitä Borealille Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti 1 12 Kasvussa Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti Borealin lajikkeet Suunnittelua satosi parhaaksi» sivu 11 Suomen Rehu: Laatua varmistamassa oma Mika Isolahti - Jatkuvaa oppimista Boreal ja NPZ- Lembke: Huippulajikkeiden takana vahva yhteistyö 1 12 Julkaisija: Boreal Kasvinjalostus Oy Myllytie 10, Jokioinen Päätoimittaja: Satu Pura Toimitussihteeri: Anna Perttu Ulkoasu: Daddy Finland Oy, Tampere Taitto ja layout: Pirjo Järvelä, Graafinen Idea Paino: Forssa Print, Forssa Kannen kuva: Boreal Kasvinjalostus Oy Tiedustelut ja palautteet: boreal@boreal.fi 4. vuosikerta ISSN-tunnus:

4 Boreal Viljelyn suunnittelu pohjaa markkinatietoon Uuteen satokauteen valmistaudutaan kotimaassa tasapainoisemmassa viljamarkkinatilanteessa kuin vuosiin. Tämän vuoden sato tullaan korjaamaan tilanteessa, jossa vanha sato on jo pääosin käytetty. Tasapainoinen tilanne avaa enemmän mahdollisuuksia kasvilajivalintaan kylvöjä suunniteltaessa. MTK:n vilja-asiamies Max Schulman painottaa markkinalähtöistä ajattelua viljelyn suunnittelun pohjaksi. Viime vuosien heilahtelut viljamarkkinoilla ovat opettaneet, että viljelijöiden on seurattava markkinoita. Kun sadon markkinointimahdollisuus on viljelyn suunnittelun lähtökohtana, ollaan vakaalla pohjalla, hän toteaa. Kotimaan viljasektori on valveutunut ja seuraa tiiviisti maailman ja Euroopan markkinanäkymiä. Alkuvuodesta viljamarkkinoilla seurattiin säätilan kehitystä niillä alueilla, joissa valmistaudutaan sadonkorjuuseen. Kuivuus erityisesti Etelä-Amerikassa lisäsi huolia soija- ja maissisadoista ja sai näiden hinnat nousujohteiseen kehitykseen viljapörsseissä. Hintojen nousuvire heijastui muihinkin viljoihin ja öljykasviraakaaineisiin. EU:n viljamarkkinoilla puhuttivat helmikuussa harvinaisen kovat pakkaset Euroopan isoilla tuotantoalueilla Venäjällä, Ukrainassa ja monissa EU-maissa. Kova pakkanen, ohut tai jopa olematon lumipeite ja jäätävä tuuli muodostavat ainekset laajemmillekin talvituhoille syysviljoilla ja rapsilla, Schulman toteaa. Maailmanmarkkinoilla Suomi on kauramaa Schulman näkee kotimaan viljamarkkinatilanteen varsin tasapainoisena. Kevätviljojen osalta hän kuitenkin painottaa tarkempaa lajikohtaista tarkastelua. Ohra- ja kauramarkkinan hän näkee olevan selkeämmällä pohjalla kuin vehnän. Maailman ja EU:n varastotilanne on vehnällä parempi kuin muutamaan vuoteen, joskin on muistettava, että varastot ovat edelleen ohuet. Lisäksi mahdolliset tuhot suurilla tuotantoalueilla heijastuvat viljoista nimenomaan vehnään. Niiden toteutuessa vehnän markkinatilanne saattaa muuttua nopeastikin. 4

5 MTK:n vilja-asiamies Max Schulman muistuttaa syysviljojen huomioimisesta viljelysuunnitelmissa, vaikka nyt mennäänkin vauhdilla kohti kevään kylvöjä. Max Schulman Kotimaan vehnäalan MTK:n vilja-asiamies soisi pysyvän suhteellisen korkealla tasolla. Kasvava rehukäyttö lisää sadon markkinointimahdollisuuksia kotimaassa leipävehnän rinnalla. Myös vientiä ulos on avattu. Ohran osalta Schulman muistuttaa, että ylituotantotilanteessa rehuohra on viljoistamme se, jota on haastavampi saada kannattavasti maasta ulos. Käyttäjät ovat meistä käsin kaukana ja esimerkiksi Pohjois-Afrikkaan ja Arabimaihin laivattaessa me kärsimme rahtihaitasta muihin viejämaihin verrattuna. Toisaalta ohralla on kotimaassakin monta osoitetta niin tiloilla kuin teollisuudessakin. Tarvitsemme ohraa tasapainoisesti eri käyttötarkoituksiin, hän pohtii. Suomen mahdollisuuksien maailman viljamarkkinoilla Max Schulman allekirjoittaa olevan kaurassa. Kotimaan kauramarkkina on vakaa, joten kasvupotentiaali on vientikauralla. Kauramarkkinat vetävät ja hintakehitys näyttää vakaalta. Kaura on kasvilajeista EU-markkinoilla se, jossa on muita viljoja selvästi vähemmän kilpailua. Suomi ja Ruotsi ovat merkittävimmät kauran viejämaat ja vientikaurassa kilpailemmekin lähinnä länsinaapurimme kanssa. Muualla kaura on varsin pieni kasvilaji. Öljykasvit ja syysviljat mukaan viljelykiertoon Öljykasvien viljelyala on nähnyt kotimaassa melkoisia heilahteluja viiden viimeisen vuoden aikana. Välillä hintakehitys viljamarkkinoilla on lisännyt öljykasvien viljelyintoa. Joinain vuosina haastavat sääolot taas ovat leikanneet erityisesti öljykasvien satotasoja. Huoli öljykasvien viljelyinnosta onkin koko viljaketjun yhteinen. Max Schulman näkee öljykasveilla hyvät markkinanäkymät. Kysyntää riittää kotimaassa ja maailmalla. Euroopan rapsisadon ennakoidaan jäävän normaalia pienemmäksi. Hyvä kasvuunlähtö edellytys oloissamme Lajikevalinta, huolellinen viljelykierto sekä terveen, peitatun kylvösiemenen käyttö ovat helppoja tapoja varmistaa onnistunut kasvuunlähtö. Suomen nopearytmisessä kesässä hyvä kasvuunlähtö ja nopea, tasainen orastuminen muodostavat pohjan hyvälle sadolle. Tällöin varmistetaan myös se, että muille kasvukauden aikaisille viljelytoimenpiteille saa parhaan mahdollisen vastineen. Kylvösiemen on tuotantopanos, jonka viljelijä voi tuottaa myös itse käyttämällä omalla tilalla tuotettua satoa siemeneksi. On kuitenkin hyvä miettiä, mitä kaikkea kannattaa tehdä itse. Useimmiten parempaan kokonaistulokseen päästään keskittymällä siihen, mitä aiotaan tuottaa ja tekemällä se parhaalla mahdollisella tavalla. Tuotantopanosten osto niiden tuottamiseen erikoistuneelta yritykseltä on sijoitus, ei pelkkä kustannuserä. Sertifioitu siemen on aina tuotettu valvotus- sa ketjussa ammattimaisten siementuottajien toimesta. Siemenkaupan kautta tarjolla on myös kilpailukykyiset, uudet lajikkeet, joilla on mahdollista saavuttaa parempi viljelyn taloudellinen tulos. Eikä hukkakaura leviä. Sertifioitu siemen on lisäksi taloudellisesti järkevä vaihtoehto. Tilan oma siemenkin maksaa. Minimissään sen hinnan, mitä sadon myymättä jättämisestä jää saamatta. Huolellinen viljelijä on lisäksi kiinnostunut myös oman siemenen laadusta. Siemenen lajittelu, peittaaminen ja analysointi ovat merkittäviä kustannuseriä oman siemenen kunnostuksessa. Ne ovat kuitenkin ehdottoman välttämättömiä, jotta tiedetään, mitä kylvetään. Sertifioidun siemenen ja tilan oman siemenen käytön kustannusvertailua voi tehdä siemenlaskurilla osoitteessa 5

6 Varmat öljykasvisadon tuottajat Apollo BOR rypsi Aikainen Apollo on menestynyt hyvin kaikilla maalajeilla koko kevätrypsin tuotantoalueella. Apollon sadon laatu on hyvä, öljypitoisuus korkea ja lehtivihreäpitoisuus alhainen. Cordelia BOR rypsi Cordelia-kevätrypsin sadontuottokyky on huippuluokkaa, ja myös öljypitoisuus on erinomainen. Cordelian öljysato onkin markkinoilla olevien rypsien parhaimmistoa. Eos BOR rypsi Korkea öljypitoisuus ja hyvä satotaso takaavat Eos-rypsille suuren öljysadon. Eos on myös laonkestävyydeltään hyvä ja soveltuu viljelyyn koko rypsin tuotantoalueella kaikilla maalajeilla. Juliet BOR rypsi Juliet on huippusatoisa kevätrypsilajike, jonka öljypitoisuus on erittäin korkea. Virallisissa lajikekokeissa Juliet on tuottanut markkinoilla olevista kevätrypseistä korkeimman öljysadon. Julietin sadontuottokyky on tullut kokeissa esiin kaikilla viljelyvyöhykkeillä. Campino BOR rapsi Campino on erittäin satoisa ja laadukas kevätrapsi I-viljelyvyöhykkeelle. Sen siemen on suuri, öljypitoisuus korkea ja öljysato suuri. Trapper BOR rapsi Huippusatoisa Trapper-hybridikevätrapsi soveltuu aikaisuutensa ansiosta viljeltäväksi I-vyöhykkeellä sekä II-vyöhykkeen suotuisilla alueilla. Märkyyden vuoksi syksyllä kylvetty rapsiala jäi tavanomaisesta tasosta. Helmikuun kovat pakkaset ennakoivat ainakin osin isompia talvituhoja. Schulman näkeekin, että parhaat mahdollisuudet alojen kasvuun kotimaassa ovat nimenomaan rypsillä ja rapsilla. Sadon markkinointi on vaivatonta. Rypsillä ja rapsilla oikea hinnoittelu toimii. Hintasuhde on Suomessa hyvä, öljykasveissa olemme lähes Matifin pörssihinnoissa. Nyt mennään vauhdilla kevättä kohti, mutta Max Schulman kehottaa kohdistamaan katseita myös syksyyn viljelyä suunniteltaessa. Kevätkylvöjen suunnittelussa on muistettava myös huomioida syysviljat. Esikasviksi kannattaa valita esimerkiksi aikainen ohra niille lohkoille, joihin on suunnitellut kylvävänsä ruista tai syysvehnää. Luonnonhoitopelloista vapautuu myös alaa syysviljoille. Erityisesti ruisalan kasvuun on nyt mahdollisuuksia. Teollisuus on sitoutunut kotimaisen rukiin käyttöön ja tarjolla on erinomaisia populaatio- ja hybridilajikkeita, jotka parantavat osaltaan rukiin viljelyn kannattavuutta. Lajikkeellisuus viljaketjussa Laadun merkitystä on painotettu viljaketjussa oikeutetusti jo pitkään. Lajikkeellisuus on ollut hieman pienemmässä roolissa mallas- ja tärkkelysohraa lukuun ottamatta. Muilla lajeilla hinta on määräytynyt pääsääntöisesti laadun mukaan. Nyt on viitteitä siitä, että lajikkeelliset viljaketjut ovat kehittymässä muillakin lajeilla, Schulman toteaa. Teollisuus haluaa entistä enemmän optimoida prosessejaan ja raaka-aineen merkitys korostuu. On huomattu, että tietyt lajikkeet toimivat prosessissa paremmin kuin toiset. Tai ne sisältävät joitain lisäarvotekijöitä, joista esimerkkinä on parempi sitkon laatu kevätvehnällä tai tavanomaista runsaampi kuidun määrä kauralla. Lajikkeellisia viljaketjuja on mallas- ja tärkkelysohran lisäksi viime vuosina harjoiteltu esimerkiksi Quarna- ja Wanamo-kevätvehnillä sekä Eemeli- ja Iiris-kauroilla. Viljakauppa puolestaan kuuntelee teollisuuden raaka-ainetarpeita herkällä korvalla. Lajikkeellisuuden nousu viljaketjussa on hyvä kehityssuunta. Näin lajikkeista on mahdollista saada aiempaa paremmin koko kasvinjalostajan siihen jalostama potentiaali hyödynnettyä, Schulman iloitsee. Viljelijöitä hän kehottaa paneutumaan myös siihen, haluaako sadon ostaja jotain tiettyä lajiketta. Optimitilanteessa Schulman näkee, että lajikkeellisuuden tuoma lisäarvo saadaan hinnoiteltua läpi koko ketjun. Boreal 6

7 Boreal kehittää kansainvälistä yhteistyötään Boreal Kasvinjalostus Oy ja maailman neljänneksi suurin siemenalan yritys Vilmorin tiivistävät yhteistyötään lajikejalostuksessa ja -markkinoinnissa. Vilmorin on osa kansainvälistä siemeniin ja viljatuotteisiin erikoistunutta Limagrainia. Yrityksen peltoviljelykasvien lajikejalostus- ja siemenkauppa tehdään Limagrainin ja sen alueellisten tytäryhtiöiden nimissä. Panostus tutkimukseen ja tuotekehitykseen Borealin ja Limagrainin yhteistyön pääpaino on ohran ja vehnän jalostuksessa ja markkinoinnissa. Toimitusjohtaja Markku Äijälän mukaan yhteistyön tiivistyminen varmistaa Borealin kilpailukykyä niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Yhteistyön kautta varmistamme myös tulevaisuudessa käyttöömme uusimmat jalostusmenetelmät. Markkinointiyhteistyön kautta puolestaan voimme vahvistaa asemaamme Suomen ja lähialueiden lajikemarkkinoilla. Äijälän mukaan Limagrainin vuosittainen panostus kasvinjalostuksen tutkimus- ja kehitystyöhön on huomattavan suuri. Borealille avautuu nyt mahdollisuus hyödyntää Limagrainin tuotekehitysosaamista, ja vahvistaa esimerkiksi eri bioteknisten menetelmien ja työkalujen käyttöä, jotka jo tänä päivänä ovat tärkeä osa jalostusohjelmiamme. Tiivistä yhteistyötä myös markkinoinnissa Limagrainin lajikkeiden edustus täydentää Borealin omaa lajikevalikoimaa kotimaassa ja tärkeimmillä vientimarkkinoilla. Yhteistyö maailmanlaajuisesti toimivan Limagrainin kanssa avaa myös uusia, potentiaalisia vientimarkkinoita erityisesti Borealin kevätviljalajikkeille ja jalostusaineistoille. Limagrainissa nähdään, että Borealin pohjoisten alueiden tuntemus ja jalostusaineistot tarjoavat yritykselle mahdollisuuden laajentaa toimintaansa pohjoisemmille markkina-alueille kuten koilliseen Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Yhteistyösopimus pitää sisällään Vilmorinin tulon Borealin vähemmistöosakkaaksi 6,5 %:n osuudella. Omistusjärjestely toteutettiin suunnatulla osakeannilla ja Borealin muu omistajapohja säilyi ennallaan. Tällä järjestelyllä varmistamme hyvät edellytykset Borealin kilpailukyvyn jatkuvalle kehittymiselle, Markku Äijälä toteaa. Tapio Tuomela Boreal 7

8 Rehujen laatua varmistamassa OMA TUOTEKEHITYS JA HYVÄT RAAKA-AINEET Suomen Rehu panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jolla taataan valmistettavien rehujen laatu asiakkaille. Tuotantoeläinten terveys ja hyvinvointi on kannattavan kotieläintuotannon kulmakivi, jossa ruokinnan suunnittelulla ja toteutuksella on keskeinen roolinsa. Suomen Rehulla, joka nykyään on osa Hankkija-Maatalous Oy:tä, on pitkä historia tuotekehityksen saralla ja osaaminen on nykyäänkin vahvaa. Tuotekehityksen lähtökohtana on tutkimuksen ja käytännön kokemusten kautta saadun tiedon hyödyntäminen uusien tuotteiden valmistuksessa. Takana on aina osaavien ihmisten tekemä työ. Suomen Rehulla on tehokas organisaatio tuotekehityksessä. Vahva ruokintaosaaminen on työssä toimimisen edellytys. Myös asiakkaiden tarpeiden tunteminen on yhä tärkeämpää, kun luodaan tilakohtaisia ruokintaratkaisuja, kehityspäällikkö Kari Hissa Suomen Rehulta kertoo. Suomen Rehun ammattilaiset seuraavat myös tiiviisti uusinta tutkimustietoa ja tekevät yhteistyötä koti- ja ulkomaisten tutkijoiden kanssa. Kehityspäällikkönä Hissa itse toimii raaka-ainehankinnan ja tuotekehityksen välissä tehden tiivistä yhteistyötä molempien kanssa. Eläinlajikohtaiset tuotekehityspäälliköt vastaavat Suomen Rehun tuotteista, niiden raaka-ainekoostumuksista sekä ruokintaohjelmista. Rehut suunnitellaan eläinlajin tarpeiden mukaan, ottaen huomioon energian saannin tarpeet, oikeat ravintoaineiden määrät ja toisaalta niiden käyttörajat ja raaka-aineiden kemialliset koostumukset, laatu, ruokinnalliset arvot sekä saatavuus, hinnat ja määrät. Rehujen valmistus on tasapainoilua sen välillä, että viljan tuottanut viljelijä saa sadostaan kohtuullisen hinnan ja toisaalta taas rehua ostava kotieläintuottaja saa rehut kohtuuhintaan, Kari Hissa toteaa. Rehujen tuotannossa on siis monta muuttujaa. Suomen Rehun kehityspäällikkö Kari Hissa muistuttaa laadukkaan rehuviljan tuotannosta. Rehuja ei valmisteta heikkolaatuisesta viljasta. Boreal 8

9 Härkäpavun lisäksi rehuherne kiinnostaa rehuteollisuutta valkuaisen lähteenä. Verrattuna moniin muihin viljasta valmistettaviin tuotteisiin, rehujen tuotannossa on mahdollista korvata joitakin elementtejä toisilla tarpeen vaatiessa. Näin taataan muun muassa rehujen tasainen saatavuus. Suomen Rehun käyttämän viljan hankinnasta vastaa Hankkija-Maatalouden viljakauppayksikkö. Sen ostama vilja jakautuu kolmeen pääkäyttötarkoitukseen, kun yksi kolmannes välitetään elintarviketeollisuuteen, toinen vientiin ja kolmas rehukäyttöön. Yhteensä noin 300 miljoonaa kiloa viljaa päätyy vuodessa Suomen Rehun tehtaiden käyttöön. Rehuihin käytetään laadukasta viljaa, ja kysyntä on lisääntynyt erityisesti rehuvehnällä, kauralla sekä valkuaiskasveilla. Jalostuksen ja teollisuuden vuoropuhelua Keskustelua kasvinjalostuksen ja rehuteollisuuden välillä käydään ja rehuteollisuuden tarpeet ovat Borealilla tiedossa. Kari Hissa mainitsee esimerkiksi kotimaiset valkuaiskasvit, jotka lähitulevaisuudessa kiinnostavat kotimaista rehuteollisuutta ja ovat yhä vahvemmin mukana myös Borealin jalostusohjelmissa. Valkuaiskysymys on pinnalla koko ajan ja kotimaisille valkuaislähteille on tarvetta. Härkäpavun Suomen Rehu on ottanut tuotantoon ja myös hernettä käytetään, kun sitä on saatavilla. Härkäpavun rinnalla rehuherne onkin Hissan mukaan mielenkiintoinen kasvi. Tärkeintä rehuherneen kohdalla on korkea sato ja valkuainen. Värillä ei ole tässä kohtaa väliä, eikä keittolaadustakaan tarvitse huolehtia. Härkäpavulla uusissa lajikkeissa puolestaan haitta-aineiden, erityisesti visiinin ja konvisiinin, tulisi olla huomattavasti alhaisemmalla tasolla kuin nykyisin Suomessa viljelyssä olevissa lajikkeissa. Haitta-aineet rajoittavat pavun käyttöä erityisesti siipikarjan rehuissa. Härkäpavun osalta toivottavaa olisi myös viljelyalan vakiintuminen, sillä tasainen saatavuus on rehukäytön edellytys. Uusia härkäpapulajikkeita odotellessa herneen käyttö rehun raaka-aineena onkin varteenotettava vaihtoehto. Suomen Rehu Kotimaista valkuaista Hulda BOR -herne Hulda on satoisa ja lujavartinen hernelajike, jonka sadonlaatu on erinomainen ja valkuaispitoisuus korkea. Hulda sopii niin elintarvike- kuin rehukäyttöön. Rocket BOR -herne Etelä-Suomen oloihin soveltuva Rocket on satoisa keltasiemeninen hernelajike, joka soveltuu hyvin rehukäyttöön. Rocketin siemen on melko pieni, jolloin siementen rikkoutumisriski on vähäinen ja sadon kuivuminenkin on nopeaa. Kontu BOR -härkäpapu Se ainoa oikea härkäpapu. Kontu sopii aikaisuutensa vuoksi hyvin viljeltäväksi oloissamme. Tälle satoisalle ja valkuaispitoiselle lajikkeelle on kysyntää. 9

10 Keskustelua on käyty myös muista uusista lajeista kuten ruisvehnästä. Se kiinnostaa rehuteollisuutta erityisesti satopotentiaalinsa ja hyvän rehuarvonsa vuoksi. Suuren sadon lisäksi hyvä talvenkestävyys on olennaista, jotta laji voi levitä laajaan viljelyyn myös nykyistä syysviljojen viljelyaluetta pohjoisempana, Hissa arvioi. Ohran ohella vehnä ja kaura tärkeitä Hissa muistuttaa, että vehnälle rehuteollisuudessa on tasainen kysyntä. Vehnän rehuarvo on hyvä ja kaikki vehnälajikkeet soveltuvat rehuvehnän tuotantoon. Lisäksi rehuksi tuotetun vehnän osalta teollisuudessa valkuaispitoisuus ei ole vastaanottovaatimus. Vehnän lisäksi ohralla on suuri merkityksensä rehuteollisuudessa, ja Hissa muistuttaa myös kauran tarpeellisuudesta. Kuoritulla kauralla voidaan korvata vehnää rehuissa. Kauran jyväkoolla on merkitystä myös rehuteollisuuden käytössä, sillä suurin osa kaurasta käytetään rehutehtaillamme kuorittuna. Myös alhainen kuoripitoisuus on tavoiteltava ominaisuus. Suurijyväinen ja ohutkuorinen kaura parantaa saantoa. Kauran viljelyyn tulee Hissan mielestä muutenkin panostaa myös rehuviljaksi tuotettuna. Esimerkiksi fusariumriskin hallinnassa hän kehottaa kiinnittämään huomiota pellolla tehtäviin viljelytoimiin. Laadukkaiden rehujen valmistuksessa sadon hygieeninen laatu on tärkeää ja rehuksi käytettävässä sadossa hometoksiineille on määritetty raja-arvot. Viljelytoimien avulla riskiä homeiden ja toksiinien esiintymisestä voidaan tehokkaasti hallita. Heikkolaatuisesta viljasta ei teollisia rehuja valmisteta, joten kaikessa viljan tuotannossa laatuun panostaminen on tärkeää. Viljan tuotannossa kokonaissato on tärkeä. Suuren sadon tavoittelu johtaa yleensä myös laadukkaaseen satoon. Kun viljelyyn panostetaan ja huolehditaan oikein kaikista viljelytoimista, sato on myös tasalaatuisempaa, jyvä isokokoista ja sadon hygieeninen laatu hyvää, Hissa sanoo. Aikaiset lajikkeet syysviljan esikasviksi Aikaiset kaura- ja ohralajikkeet tarjoavat viljelyvarman vaihtoehdon viljan tuotantoon koko Suomessa. Vaikka lajikkeiden pääviljelyalue on pohjoisempana, ne tarjoavat hyvän vaihtoehdon muun muassa syysviljojen esikasvina eteläisemmässäkin Suomessa. Syysviljojen osalta viljelyä puoltaa esimerkiksi kotimaisen rukiin varma kysyntä ja syysvehnän korkea satopotentiaali. Kotieläintiloillakin satoisa syysvehnä on hyvä vaihtoehto rehuvehnän tuotantoon. Syysviljojen etuna on myös, että ne eivät ole yhtä herkkiä kevään kuivuudelle kuin kevätviljat. Toisaalta ne tasaavat myös kevään kiirehuippua tiloilla. Aikaisilla kevätviljalajikkeilla puolestaan on omat etunsa oloissamme. Lyhyt kasvukautemme huomioon ottaen viljelyvarma lajike turvaa osaltaan viljelyn onnistumisen. Aikainen lajike voidaan varmemmin korjata hyvissä oloissa. Samalla säästetään myös sadon kuivauskustannuksissa. Hyvissä korjuuolosuhteissa myös kasvien taudinaiheuttajien lisääntymisriski pienenee. Näin vähennetään tehokkaasti riskiä esim. haitallisten punahomeiden ja hometoksiinien kertymisestä jyviin. Aikaisten kaura- ja ohralajikkeiden markkina Suomessa on suuri ja lajikevalikoima laaja. Kevään kylvöille on tarjolla sekä ohran että kauran osalta jo laajan viljelysuosion saavuttaneita lajikkeita, kuten Eemeli-, Peppi- ja Venla- kaurat sekä Voitto-ohra. Borealin kauran ja ohran aikainen lajikkeisto on uusiutumassa, kun viime syksynä markkinoille tuotiin Akselikaura sekä Aukusti- ja Wolmari-ohrat. Näiden uutuuksien myötä aikaisten lajikkeiden satotaso nousee. Kevään 2012 kylvöille uutuuksien siemenen saatavuus on rajoitettua. 10

11 bor UUTUUKSIA Suunnittelua satosi parhaaksi Paikallisiin viljelyoloihimme suunnitellut lajikkeet ovat kotimaisen kasvintuotannon perusta. Borealin laaja lajikevalikoima tarjoaa vaihtoehtoja erilaisiin käyttökohteisiin. Lajikkeemme on suunniteltu kotimaisen kasvintuotantoketjun tarpeisiin ja toimintaamme ohjaa alusta asti viljelijän menestyminen sekä laadun varmistaminen sadon käyttäjille. Tänäkin vuonna tuomme markkinoille lajikevalikoimamme täydennykseksi uutuuslajikkeita. Kotimaisen tuottavuuden kasvuksi. Seuraaville sivuille olemme koonneet tietoa lajikevalikoimastamme. 11

12 bor UUTUUKSIA Uutuudet kevään kylvöille Aukusti BOR ohra Aikaisessa Aukustissa yhdistyvät korkea satotaso ja hyvä laatu. Aukustin tuhannen jyvän paino on monitahoisten ohrien korkeimpia, myös hehtolitrapainon osalta se lukeutuu lajikkeiston parhaimmistoon. Lujakortinen Aukusti menestyy eri viljelyvyöhykkeillä, sääoloiltaan erilaisina vuosina sekä eri maalajeilla, sietäen myös happamuutta. Wolmari BOR ohra Wolmari on Aukustin tapaan erittäin korkean satotason omaava aikainen monitahoinen ohra. Satoisuudessa se pärjää myös selvästi myöhäisemmille monitahoisille. Eikä suuri sato ei ole rasite edes korrelle, joka Wolmarilla on erittäin luja. Taudinkestävyyden osalta Wolmari on parannus aikaisten ohrien sarjaan, erityisesti sen verkkolaikun kestävyys on erinomainen. Harbinger BOR mallasohra Erittäin satoisa Harbinger on uusi kotimainen mallasohra. Suomen oloihin jalostettu lajike on lujan kortensa ja hyvän taudinkestävyytensä ansiosta viljelyvarma lajike erilaisiin kasvuoloihin. Iso jyväkoko ja alhainen valkuaispitoisuus varmistavat Harbingerin mallasohralaatua. Hyvien viljely- ja laatuominaisuuksiensa ansiosta Harbinger on hyväksytty viralliseksi mallasohraksi Suomessa. Akseli BOR kaura Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle. Akselin sadon laatu on erinomainen erityisesti rehukäyttöön, sen hehtolitrapaino on korkea, kuoripitoisuus alhainen ja valkuaispitoisuus satotaso huomioiden korkea. Satoa ja laatua varmistavat erittäin luja korsi ja hyvä taudinkestävyys. Mirella BOR kaura Mirella on erittäin satoisa ja melko myöhäinen kaurauutuus. Se soveltuu erityisen hyvin elintarvikekauran tuotantoon I-III-vyöhykkeille. Ohutkuorinen Mirella vastaa laadultaan hyvin elintarviketeollisuuden tarpeita. Se on lujakortinen ja soveltuu viljelyyn kaikille maalajeille, hieman pidempikortisena Mirella on menestynyt erityisen hyvin kivennäismailla. Smilla BOR kevätrapsi Smilla on erittäin satoisa hybridikevätrapsi. Virallisissa lajikekokeissa se on ollut yksi satoisimmista kevätrapseista. Smillan suuri sato ei muodostu kasvuajan kustannuksella, vaan lajike on erittäin aikainen tuoden viljelyvarmuutta rapsin tuotantoon. Smillan laonkestävyys on erinomainen ja öljypitoisuus hyvä. Saija BOR puna-apila Saija tuottaa hyvin satoa sekä ensimmäisessä että toisessa niitossa. Sen jälkikasvukyky on erittäin hyvä. Talvenkestävyydeltään Saija vastaa parhaimpia viljelyssä olevia punaapiloitamme. Saija, kuten puna-apila yleensä, parantaa nurmiseoksissa nurmirehun laatua ja nostaa valkuaispitoisuutta. KWS Brasetto - Tulossa uusi hybridiruis syksyn kylvöille 12

13 Ohrien parhaimmistoa Uutuuslajikkeiden lisäksi ohravalikoimassamme on tuttuja suosikkeja. Satotasojen nousun lisäksi voimakas panostus ohran laadun jalostukseen näkyy markkinoille tuomissamme lajikkeissa. Edvin BOR Einar BOR Elmeri BOR Jyvä BOR Voitto BOR Huippusatoisa monitahoinen ohra Ohra, jonka korsi kestää suuren sadon Kovan luokan monitahoinen ohra Suurijyväinen rehu- ja tärkkelysohra Suuren suosion saavuttanut aikainen ohra Fairytale BOR Huippusatoisa mallasohra Saana BOR Aikainen kaksitahoinen suosikkiohra Tocada BOR Erittäin satoisa kaksitahoinen rehuohra Luja korsi sadon ja Laatua leivontaan Borealin vehnälajikkeiden laatu vastaa mylläreiden tarpeita. Leipävehnälaadun tavoitteleminen oikeiden lajikevalintojen ja viljelytoimien kautta on paras tapa varmistaa sadolle myyntikanava. Laatuominaisuuksien lisäksi huomiota on kiinnitetty lajikkeiden menestymiseen vaihtelevissakin kasvuolosuhteissa. Anniina BOR Aikainen suosikkivehnä Kruunu BOR Satoisa päätyypin leipävehnä Marble BOR Mainio laatuvehnä Etelä-Suomeen Quarna BOR Huippulaatuinen kevätvehnä Wanamo BOR Valttina erinomaiset leivontaominaisuudet Wellamo BOR Erinomainen yhdistelmä satoa ja laatua laadun varmistajana Kotimaisen kauran lajikevalikoima on erittäin kilpailukykyinen niin sadon määrän kuin laadunkin osalta. Lajikkeisto kattaa eri kasvuaikaluokat ja käyttötarkoitukset. Kotimaisten kauralajikkeiden tunnusmerkkinä voidaan pitää erittäin lujaa kortta, joka osaltaan varmistaa satoa ja laatua. Lisätietoa lajikkeista sekä myyjien tiedot ja Eemeli BOR Fiia BOR Iiris BOR Ivory BOR Peppi BOR Steinar BOR Venla BOR Viviana BOR Markkinoiden aikaisin, lujakortinen kaura Suosikkikaura koko tuotantoalueelle Huippulaatua elintarvikekauran tuotantoon Suurijyväinen ja satoisa suurimokaura Aikainen, lujakortinen laatukaura Huippusato lujassa korressa Aikainen kaura, jossa reilusti valkuaista Erittäin satoisa laatukaura Etelä-Suomeen 13

14 Kärkilajikkeet Uutuuslajikeosuus päättyy tähän öljykasvien viljelyyn satoa Sulavaa ja maittavaa Öljykasvit tarjoavat kilpailukykyisen vaihtoehdon. Sadolle on varma kysyntä ja öljykasvien viljelyarvo on hyvä. Oikea viljelytekniikka varmistaa, että nykylajikkeiden sato- ja laatupotentiaali saadaan hyödynnettyä tehokkaasti. Valikoimassamme ovat markkinoiden satoisimmat ja korkean öljypitoisuuden omaavat rypsit sekä rapsin viljelyn kärkilajikkeet. Apollo BOR Cordelia BOR Eos BOR Juliet BOR Satoisa ja laadukas kevätrypsi Suomen suosituin rypsi, eikä suotta Runsaasti satoa ja öljyä tuottava rypsi Huippulajike rypsin tuotantoon Campino BOR Erittäin satoisa kevätrapsi Trapper BOR Huippusatoisa ja aikainen hybridikevätrapsi Valkuaiskasvit vaihtoehtona Herneelle ja härkäpavulle on kysyntää teollisuudessa ja näiden lajien viljelyllä on monia hyviä vaikutuksia viljelykierron kannalta. Laadukkaat nurmikasvilajikkeemme tuottavat runsaasti satoa ja kestävät hyvin talvea. Ne ovat myös ruokintalaadultaan ensiluokkaisia. Nuutti BOR -timotei Satoisa ja kestävä laatutimotei Tammisto II BOR -timotei Talvenkestoa ja satoisuutta Tenho BOR -timotei Timotei koko nurmenviljelyalueelle Tuure BOR -timotei Tuottaa runsaan ja hyvin sulavan sadon Uula BOR -timotei Luotettava ja laadukas sadontuottaja Ilmari BOR -nurminata Hyvää laatua tuottava satoisa nurminata Inkeri BOR -nurminata Erittäin satoisa, laadukas ja kestävä nurminata Karolina BOR -ruokonata Runsas sato kuivissakin oloissa Retu BOR -ruokonata Satoisa ruokonata koko Suomeen Hulda BOR Rocket BOR Kontu BOR Satoisa, valkuaispitoinen ja lujavartinen herne Keltainen rehuherneuutuus Ainoa oikea härkäpapu Lähde: MTT Viralliset lajikekokeet Uutuuslajikkeiden siemenen saatavuus on rajoitettua 2012 kylvöille. Tarkista saatavuus siemenkauppiaaltasi. 14

15 Boreal Nurmikasvien jalostaja Mika Isolahti korostaa oloihimme sopeutuneiden lajikkeiden ja paikallisen testauksen merkitystä. Mika Isolahti: Jatkuvaa oppimista JALOSTAJAN TYÖSSÄ Nurmikasvien jalostuksesta Borealilla vastaava Mika Isolahti omaa vahvan taustan nurmikasvitutkimuksen saralla. Ennen Borealille siirtymistään Isolahti toimi viidentoista vuoden ajan MTT:n Ruukin tutkimusasemalla eri tehtävissä, viimeksi tutkijana. Tutkimuksen pääpaino oli nurmikasvien tutkimuksessa, erityisesti niiden talvehtimisfysiologiassa ja ravinteiden käytön tehokkuudessa. Myös rehuviljojen, ohran ja kauran kokeet olivat Isolahden vastuulla Ruukissa. Tuona aikana myös Borealin aineistot tulivat Mikalle alustavasti tutuiksi ohran ja kauran jalostajankokeiden sekä timoteilla tehtyjen yhteistyöhankkeiden myötä. Uudet haasteet kiinnostivat Isolahtea, kun hän keväällä 2007 tuli töihin Borealille. Työpaikan vaihto oli monen tekijän summa. Tutkijan työn lisäksi kaipasin uudenlaista haastetta. Borealille siirtymistä helpotti myös se, että ihmiset ja yrityksen toiminta olivat tulleet tutuiksi jo MTT:n aikoina, Mika Isolahti muistelee. 15

16 Sato- ja laatu-analytiikka yhdistettynä kasvien geenitason tietämykseen on avainasemassa tulevaisuuden jalostuksessa. Vastuu kasvaa Viiden Borealilla vietetyn vuoden aikana Mikan työnkuva on muotoutunut monipuoliseksi. Aluksi nurmien ja monitahoisen ohran jalostuksen parissa toiminut Mika vastaa nykyään nurmikasvien jalostusohjelmista. Lisäksi hän osallistuu vahvasti monitahoisen ohran jalostukseen ja Borealin lajikkeiden viljelyohjeiden tuottamiseen. Oulussa asuvalle Mikalle on luonnollisesti langennut myös vastuu Borealin pohjoisten koepaikkojen aineistoista. Mikan osaamiselle on Borealilla jatkossa varmasti yhä suurempi merkitys, sillä viime vuonna hän sai päätöksen opinnot Kalifornian yliopiston kansainvälisessä kasvinjalostajille suunnatussa jatkokoulutusohjelmassa, Plant Breeding Academyssa. Koulutuksen myötä Mika toteaa olevansa kasvinjalostajana kuin uusi ihminen. Koulutus todella avasi silmiä ja paransi valmiuksia tehdä käytännön kasvinjalostustyötä. Kaksivuotinen koulutus oli Mikan mukaan haastava ja mielenkiintoinen. Työn ohessa suoritetut opinnot sisälsivät lähiopetusjaksoja eri Euroopan maissa sekä Yhdysvalloissa. Teoriaopintoja vietiin koulutuksen aikana myös käytännön harjoitustöihin. Koulutuksessa saamansa vahvan tietopohjan lisäksi Mika pitää erittäin avartavana sitä, että pääsi tutustumaan muihin kasvinjalostusyrityksiin sekä ulkomaisiin kollegoihinsa. Kansainvälisyys korostuu Kansainvälisen koulutuksen jälkeen Mika Isolahti katsoo Borealinkin toimintaa uusin silmin. Jalostusohjelmiemme rakenne on hyvä ja selkeä. Ohjelmat myös toimivat ja tuottavat lajikkeita kuten odotetaan. Isolahti näkee, että erityisen valppaana pitää olla biotekniikan puolella. Sillä saralla kehitys on nopeaa ja mukana on pysyttävä. Myös laatuanalytiikan merkitys on tärkeä. Perinteinen sato- ja laatuanalytiikka yhdistettynä kasvien geenitason tietämykseen on avainasemassa tulevaisuuden jalostuksessa, Isolahti tiivistää. Maailmalla saatuja oppejaan Isolahti on soveltanut työssään Borealilla ja hän on myös avoimesti jakanut saamaansa uusinta tietoa kollegoilleen. Lisääntynyt kansainvälinen yhteistyö näkyy muutenkin Isolahden työssä. Lajikkeiden testaus ulkomailla on nykypäivää Borealilla. Nurmien osalta testaus on laajaa ja tälläkin hetkellä nurmilajikkeita on testauksessa lähes kahdessakymmenessä eri maassa. Yhteistyötä tehdään kansainvälisen Barenbrug-ryhmittymän kanssa, joka on erikoistunut nurmikasvien jalostukseen ja siementuotantoon. Eniten potentiaalia nähdään olevan Borealin timoteilajikkeilla. Timotein jalostusosaaminen on meillä perinteisesti ollut vahvaa ja jalostusohjelmat ovat iskussa, Isolahti toteaa. Uuden mielenkiintoisen aspektinsa jalostustyöhön tuo myös Borealin ja Limagrainin välillä solmittu yhteistyösopimus. Yhteistyö luo mahdollisuuksia ja lisää myös jalostajien kontakteja ulkomaille, ja Isolahti odottaakin innokkaana alkavaa yhteistyötä. Limagrain-yhteistyössä keskeiset kasvilajit ovat ohra ja vehnä. Nurmikasveilla yhteistyö vientimarkkinoilla jatkuu Barenbrugin kanssa. Testauksen tärkeys Kotimaisten nurmikasvilajikkeiden jalostuksessa korostuu Mika Isolahden mukaan suuren sadon tavoittelemisen lisäksi laatu. Satoisuuden parantaminen on keskeinen asia kaikessa kasvinjalostuksessa. Myös nurmista on saatava runsaasti kiloja, mutta tärkeää on myös sadon sisältämän energian määrä ja laatu. Isolahti näkee, että timotei ja nadat säilyvät tulevaisuudessakin nurmituotannon tärkeimpinä kasvilajeina koko Suomea ajatel- 16

17 Laatulajikkeet syyskylvöille len. Palkokasvien, oloissamme erityisesti puna-apilan merkitys tulee kasvamaan. Tässä Isolahti korostaa oloihimme sopeutuneiden lajikkeiden merkitystä ja peräänkuuluttaa paikallisen testauksen tärkeyttä. Viljelijää ei voida laittaa lajikkeen testaajaksi, riskit voivat olla suuret. Esimerkiksi puna-apila on erinomainen valkuaiskasvi monien hyvien ominaisuuksiensa ansiosta, mutta olennaista on oloihimme sopeutuneiden lajikkeiden käyttö. Huonot viljelykokemukset ovat Isolahden mukaan uhka koko lajin maineelle. Oloihimme sopeutuneiden lajikkeiden kohdalla myös paikallinen siementuotanto on useimmiten mahdollista ja parantaa omavaraisuutta. Ohran jalostus tuo vaihtelua Kasvinjalostuksen pitkäjänteisyys korostuu nurmikasvilajikkeiden kohdalla. Yhteensä uuden nurmikasvilajikkeen jalostukseen vierähtää parikymmentä vuotta. Miten innokas jalostaja motivoi itseään näin pitkässä prosessissa? Haasteellinen ja mielenkiintoinen työ vie mukanaan ja koukuttaa. Jalostusprosessin jokainen vaihe on omanlaisensa ja koko ajan mennään eteenpäin. Paikalleen ei voi jäädä polkemaan, Mika tiivistää jalostajan työnkuvaa. Nurmien jalostuksen lisäksi Mika osallistuu monitahoisen ohran jalostukseen. Monivuotisten ja ristipölytteisten nurmikasvien jalostustapa eroaa huomattavasti yksivuotisten itsepölytteisten viljojen jalostuksesta. Nurmikasvien kohdalla aikajänne on huomattavasti pidempi kuin viljoilla. Ohran jalostus on huomattavasti suoraviivaisempaa kuin nurmikasvien. Siinä oman työnsä tulokset pääsee näkemään nopeammin Mikalla on vastuullaan monitahoisten ohrien aineistovastuu. Tämä tarkoittaa, että hän vastaa ohjelman ensimmäisistä vuosista, esimerkiksi uusien lajikkeiden risteytysten suunnittelusta. Risteytysvaihe on mielestäni jalostusohjelman ratkaiseva osa. Siinä vaiheessa materiaaliin ladataan se geneettinen potentiaali, joka myöhemmin on hyödynnyttävissä lajikkeen ominaisuuksina, Isolahti kertoo. Oman vivahteensa työhön tuo myös lajikemarkkinoiden kilpailutilanne. Monitahoisen ohran kohdalla käytävä Suomi-Norja maaottelu tuo Mikan mukaan mielenkiintoisen lisän tähän ammattiin ja pitää jalostajan hereillä. Koko ajan on yritettävä parhaansa pysyäkseen mukana kilpailussa, Mika toteaa. Evolo BOR -hybridiruis Erittäin satoisa Evolo on myös talvenkestävyydeltään erinomainen hybridisyysruis. Sen jyväkoko on suuri ja hehtolitrapaino korkea. Evolon sakoluku on korkea ja sakoluvun kestävyys hyvä. Reetta BOR -ruis Reetta on selvästi satoisampi kuin muut markkinoilla olevat perinteiset populaatiolajikkeet. Tämä kotimainen, laadukas ja erittäin viljelyvarma lajike sopii erinomaisesti viljeltäväksi rukiin koko tuotantoalueella. Arktika BOR -syysvehnä Arktika tarjoaa erittäin hyvää talvenkestävyyttä vaativiinkin olosuhteisiin. Talvituhoprosentti on Arktikalla ollut syysvehnälajikkeiden pienin, myös lumihomeen kestävyys on erittäin hyvä. Arktika on satoisa ja sadonlaadultaan hyvä. Hehtolitrapaino on korkea ja valkuaispitoisuus hyvällä tasolla. Urho BOR -syysvehnä Suosikkilajike Urho on erittäin talvenkestävänä ja melko aikaisena lajikkeena oloissamme viljelyvarma vaihtoehto syysvehnän tuotantoon. Urho on aikaisuuteensa nähden myös erittäin satoisa lajike. 17

18 LAJIKE myllyvehnän lannoituksen perustana Juha Liespuu Vehnän laatutavoitteet vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan ja kullakin käyttäjällä on omat laatukriteerinsä. Kylvöpäätöksiä tehtäessä onkin tärkeä ottaa ne huomioon ja suunnitella viljelytoimet tämän mukaisesti. Erityyppiset kevätvehnälajikkeet tarvitsevat erilaisen lannoituksen, jotta niiden sato- ja laatupotentiaalin saa parhaalla mahdollisella tavalla esille. Kevätvehnälajikkeita luokitellaan valkuaispitoisuuden, satoisuuden ja aikaisuuden perusteella. Aikaisille, korkean valkuaispitoisuuden ja perussatopotentiaalin omaaville lajikkeille kuten Anniina, Quarna ja Wanamo, riittää yleensä kylvölannoitus. Keskimääräisen kasvuajan ja valkuaisen omaavat päätyypin lajikkeet kuten Kruunu, Marble ja Wellamo, sekä myöhäiset, erittäin satoisat, matalan valkuaisen lajikkeet, esimerkiksi Trappe, hyötyvät usein kasvukaudenaikaisesta täydennyslannoituksesta kasvuston rehevyyden mukaan. Tehokasta kasvua keväästä lähtien Riittävä kevätlannoitus luo perustan hyvälle sadolle ja laadulle. Suomen kesässä kevätviljojen kasvu etenee vauhdikkaasti, mikä korostaa hyvän kasvuunlähdön merkitystä. Myös kasvin ravinnetalouden on oltava kunnossa keväästä lähtien. Viljakasvustoa ei saa päästää kärsimään ravinteiden puutteesta alkukasvukaudella, koska tärkeät satokomponentit määräytyvät jo hyvin aikaisessa vaiheessa. Oikein valittu lajike ja elinvoimainen kylvösiemen varmistavat hyvän kasvuunlähdön, jolloin kasvusto pystyy tehokkaasti hyödyntämään myös kylvölannoituksen. Tähkylän aiheet alkavat erilaistua jo viljan 2-lehtivaiheessa, minkä vuoksi liian pieni kylvölannoitus heikentää tähkän aiheiden kehittymistä ja siten jyvien lukumäärää tähkässä. Satotap- piot ovat sitä suuremmat, mitä vähemmän maassa on luontaisia ravinnevaroja käytettävissä. Viljavuustutkimukseen ja lohkon keskimääräiseen satotasoon perustuva riittävä kylvölannoitus varmistaa alkukesän ravinteiden saannin. Pääosa typestä sekä fosfori, kalium, rikki ja mahdollisuuksien mukaan hivenravinteet kannattaa siis antaa kasvin käyttöön kylvön yhteydessä. Kasvukauden aikainen lisälannoitus tehdään kasvuston rehevyyden ja lajik- 18

19 keen tarpeen mukaan. Huonona kasvukautena jaettu lannoitus mahdollistaa ravinteiden antamisen kasvuston kunnon mukaan. Erityisesti alueilla, joilla kevätkuivuus on yleistä, riski typen huonosta hyötysuhteesta pelkän kylvölannoituksen taktiikassa on suuri. Lisää satoa vai valkuaista? Mahdollinen lisälannoitus ja sen määrä arvioidaan kasvukaudella lajikkeen ja kasvuston tarpeen mukaan. On tärkeää toimia kasvin sadonmuodostuksen kannalta oikeissa kehitysvaiheissa. Pensomisvaiheesta tähkälle tuloon asti on nopean kasvun vaihe, jolloin kasvi tarvitsee runsaasti kaikkia ravinteita kasvuunsa. Pensomisvaiheesta lippulehtivaiheeseen eli ennen tähkälle tuloa lisätypellä vaikutetaan pääosin sadon määrään. Lisälannoituksen ajoitus riippuu myös kylvölannoituksen määrästä. Niukka kylvölannoitus ja myöhässä tehty lisälannoitus voi johtaa siihen, että kasvusto kärsii hetkellisesti ravinteiden puutteesta. Se näkyy sadossa heti. Jos kylvölannoitus on ollut kohtuullinen, lisälannoituksen voi tehdä myöhemmin kuin vähemmän lannoitetta kylvön yhteydessä saaneeseen kasvustoon. Kevätvehnän tähkälle tulon jälkeen annettu typpilannoitus lisää tehokkaimmin jyvien valkuaispitoisuutta. Myöhäisessä kehitysvaiheessa lisätyppi ei enää juurikaan vaikuta yhteyttämiseen ja sadon määrään vaan kulkeutuu pääosin jyviin lisäten niiden valkuaispitoisuutta. Yara Suomen Kotkaniemen tutkimusaseman kenttäkokeissa suurimmat valkuaispitoisuuden nousut myllyvehnällä on saatu, kun lisätyppiruiskutus on tehty jyvien kehityksen alkuvaiheesta aina maitotuleentumisvaiheeseen saakka. Huolehdi kasvuston terveydestä Viime kesä jäi monella mieleen runsaasta kasvitautien määrästä. Terve kasvusto mahdollistaa parhaiten lajikkeessa olevan potentiaalin tehokkaan hyödyntämisen. Taudeista vapaana säilyvä kasvusto parantaa myös rakeisena annetun tai ruiskutetun lisätypen tehoa. Kasvuston vihreys kertoo kasvukunnosta. Sekä kasvukaudenaikaisella lisätypellä että huolehtimalla tautientorjunnasta voidaan vaikuttaa viljan lehtien vihreyteen sekä vihreän alan kestoon, ja näin pidentää kasvien yhteyttämisjaksoa. Juha Liespuu Kirjoittaja toimii tutkimuspäällikkönä Yara Suomi Oy:ssä Kevätvehnien kärkeä Anniina BOR Anniinalla on aikaisuuteensa nähden hyvä sadontuottokyky ja sen valkuaispitoisuus on lajikkeiston korkeimpia. Suosittu Anniina on viljelyvarma vaihtoehto koko kevätvehnän tuotantoalueelle. Marble BOR Erittäin satoisa keskimyöhäinen kevätvehnä Marble on myös leivontalaadultaan hyvä. Tämä lujakortinen lajike soveltuu parhaiten viljelyyn I II -viljelyvyöhykkeille sekä III-vyöhykkeen edullisimmille alueille. Quarna BOR Quarna on satoisa lajike, joka vakuuttaa erityisesti laadullaan. Jyväkoko on suuri, hehtolitrapaino korkea ja erityisesti valkuaisen laatuominaisuudet saavat mylläreiltä kiitosta. Leivontalaadultaan Quarna on erittäin hyvä. Wanamo BOR Wanamon edut tulevat parhaiten esille laatupuolella ja leivontaominaisuuksissa. Melko aikaisen ja satoisan Wanamon sitkon laatu on erinomainen. Valkuaisen määrä ja etenkin laatu on leivonta-analyyseissä ollut poikkeuksellisen hyvä. Wanamon myötä myllyille on nyt tarjolla pitkään odotettu kotimainen laatuvehnä. Wellamo BOR Wellamossa yhdistyvät erinomaisella tavalla satoisuus ja kasvuaikaluokan tuoma viljelyvarmuus. Myös laatu on Wellamossa kohdallaan, sen hehtolitrapaino ja valkuaispitoisuus ovat korkeat ja leivontalaatu hyvä. 19

20 Boreal ja NPZ-Lembke: Huippulajikkeiden takana vahva yhteistyö Campino, Trapper ja tämän kauden uutuushybridirapsi Smilla. Tämä saksalaiskolmikko edustaa markkinoilla olevien kevätrapsiemme parhaimmistoa, joiden soveltuvuuden Suomen oloihin Boreal on huolellisesti testannut. Vaikka rypsin nähdään jatkossakin olevan kasviöljytuotantomme pääkasvi, kiinnostaa kevätrapsi erityisesti eteläsuomalaisia viljelijöitä yhä enenevässä määrin. Hybridikevätrapsien tultua markkinoille pari vuotta sitten korkeaa satopotentiaalia ei ole enää tarvinnut hakea kasvuajan kustannuksella. Rapsien viljelyvarmuus suhteessa tuotto-odotuksiin on parantunut, kun aikaisimmat ja satoisimmat rapsimme ovat nyt hybridilajikkeita. Rapsi on nykyisellään Euroopassa erittäin jalostettu kasvi ja eurooppalaiset kasvinjalostajat ovat siirtyneet nopealla tahdilla hybridirapsien jalostukseen. Näin on tehnyt myös Borealin yhteistyökumppani NPZ-Lembke, jonka hybridikevätrapseista Trapper on jo vakiinnuttanut asemansa Suomen markkinoilla ja on tällä hetkellä viljellyin rapsilajikkeemme. NPZ-Lembke osaa rapsinjalostuksen NPZ-Lembke on saksalainen öljykasvien sekä tiettyjen palko- ja nurmikasvilajien jalostukseen keskittynyt yritys, jonka jalostustyön juuret ulottuvat yli sadan vuoden taakse. Tänä päivänä NPZ-Lembke on yksi Euroopan johtavia rapsinjalostajia. Kevätrapsien jalostuksessa NPZ-Lembke toimii yhteistyössä DSV:n ja WvB- Eckendorfin kanssa Euroopassa. Yritys toimii Euroopan lisäksi myös Pohjois- ja Etelä-Amerikan sekä Australian markkinoilla. Suomalaiselta näkökannalta katsottuna NPZ- Lembke on ollut erinomainen valinta yhteistyökumppaniksi rapsinjalostuksessa. Yrityksellä on syysrapsiohjelmien lisäksi erittäin tehokkaat kevätrapsien jalostusohjelmat yhdessä DSV:n ja WvB-Eckendorfin kanssa sekä vahva kiinnostus pohjoisempia markkina-alueita ja niiden 20

21 NPZ-Lembkeltä myös CLEARFIELD -rapseja NPZ-Lembke jalostaa myös CLEARFIELD -viljelymenetelmään perustuvia rapseja. Yrityksen ensimmäinen CLEARFIELD -hybridikevätrapsi Salsa CL on markkinoilla useissa itäisen Euroopan maissa. Salsa CL:n soveltuvuutta Suomeen testataan Borealin toimesta. CLEARFIELD on BASF:in kehittämä ja patentoima viljelymenetelmä öljykasvien rikkakasvitorjuntaan. CLEARFIELD -viljelymenetelmässä yhdistyy torjunta-aineen kestävä öljykasvilajike sekä laajatehoinen rikkakasvien torjunta-aine. Kevätrapsin tuotepäällikkö Yves Devisme (vas.) havainnoi mm. lajikkeiden aikaisuutta NPZ-Lembken rapsikokeista yhdessä Henner Kobuschin kanssa. erityistarpeita kohtaan. Suomen lisäksi NPZ- Lembken kevätrapseja viljellään laajasti mm. Baltiassa ja monissa Itä-Euroopan maissa. NPZ-Lembken rapsinjalostus keskittyy nykyään hybridirapseihin. Ensimmäisen hybridisyysrapsinsa yritys esitteli jo vuonna Pääosin Skandinaviaan ja Baltian maihin suunnatut hybridikevätrapsit tuotiin markkinoille myöhemmin. Tänä päivänä NPZ-Lembke liputtaa vahvasti hybridien puolesta. Johtava rapsinjalostaja Olof Sass luettelee hybridilajikkeiden etuja. - Hybridit omaavat korkeamman elinvoiman, joka tuo selkeän sadonlisän. Niillä on myös kyky sopeutua paremmin erilaisiin ilmasto-olosuhteisiin. Yhteistyötä eri vaiheissa Boreal on tehnyt yhteistyötä rapsien jalostuksessa ja testauksessa NPZ-Lembken kanssa jo pitkään. Saksalaiset näkevät Borealissa ammattitaitoisen yhteistyökumppanin, joka pystyy tarjoamaan paitsi luotettavat koetoiminta- ja lajiketestauspalvelut myös tehokkaan kanavan Suomen lajikemarkkinoille. Yhteistyötä tehdään jalostusohjelman eri vaiheissa ja siitä hyötyvät molemmat osapuolet. Lajikekandidaatit käyvät läpi huolellisen testausprosessin. - NPZ-Lembke testauttaa ison määrän jalostuslinjoja laajassa testausverkossa eri maissa. Paikallinen toimija, kuten Boreal Suomessa, tuntee meitä paremmin oman alueensa ilmasto- ja kasvuolosuhteet. Laajasta aineistosta valitaan yhteistyössä Suomen oloihin parhaiten sopeutuvat hybridit, joita viedään testausprosessissa eteenpäin Borealin kautta, kevätrapsin tuotepäällikkö Yves Devisme NPZ-Lembkeltä kertoo. Pohjoisilla alueilla kevätrapseilta vaaditaan erityisesti riittävää aikaisuutta. Kasvuaika ei ole kuitenkaan ainoa ominaisuus, jonka perusteella valintaa tehdään. - Agronomisista ominaisuuksista kasvuajan lisäksi muun muassa kukinta-aika, kukinnan pituus, satopotentiaali sekä varrenlujuus selvitetään jalostajankokeissa. Jalostajankokeista parhaat hybridirapsilinjat jatkavat virallisiin lajikekokeisiin ja markkinoille. Pääsääntöisesti NPZ-Lembkellä on tavoitteena päästä samalla lajikkeella markkinoille useammassa maassa. Laajempi markkina-alue tuo etuja esimerkiksi siementuotantoprosessin hallinnassa sekä lajikemarkkinoinnissa. Esimerkiksi Suomessa tänä keväänä markkinoille tuotu uutuushybridirapsi Smilla tulee markkinoille myös Virossa ja on lajiketestauksessa useassa muussa maassa. Suomessa NPZ-Lembken lajikkeet tuo markkinoille Boreal. Siemenmyynnistä viljelijöille vastaavat kotimaiset siemenliikkeet. Lisää satoa rypseistä Öljykasvien satoisuuden lisääminen on avainasemassa pyrittäessä parempaan viljelyn kannattavuuteen. Kasvinjalostuksen avulla myös rypsilajikkeiden satotasoja voidaan uusien teknologioiden myötä nostaa. Rypsin jalostusta onkin Borealilla viime vuosina suunnattu satoisien synteettisten lajikkeiden jalostukseen. Näiden lajiketyyppien kautta kevätrypsin satotasot nousevat olennaisesti. Myös varrenlujuus tulee parantumaan. Kasvuajaltaan ja öljyn laatuominaisuuksiltaan synteettiset lajikkeet ovat samalla tasolla nykylajikkeiden kanssa. Ensimmäisiä synteettisiä rypsilajikkeita odotetaan markkinoille muutaman vuoden kuluessa. Ne tulevat olemaan tervetullut lisä parantamaan öljykasvien viljelyn kannattavuutta. 21

22 Terveisiä maailmalta Eero Nissilä AMAN, BORO JA AUS Työhuoneeni ikkunasta näkyvä maisema vaihtui perusteellisesti viime lokakuussa. Borealissa Jokioisilla näkymänä olivat Loimijoen rannan maisemat: kesäisin täynnä viljojen koeruutuja tai uusien Boreal-lajikkeiden kantasiemenlisäyksiä. Talvisin hieno luminen maisema. Nyt työhuoneen ikkunasta näkyvät IRRI:n koekentät täynnä riisin koeruutuja, linjariviaineistoja, risteytysplokkeja ja yli viiden vuosikymmenen aikana jalostettujen satojen lajikkeiden esittelyruutuja. Trooppinen ja boreaalinen eli pohjoinen kasvintuotanto eroavat toisistaan huomattavasti. On eri viljelykasvilajit ja poikkeavat kasvuolosuhteet kuten lämpötila, päivänpituus ja sadanta. Pohjoisen kasvuolosuhteisiin tottuneelle ratkaisevin ero on ehkä kuitenkin kasvukausien vuotuinen lukumäärä pohjoisessa yksi, tropiikissa kaksi tai kolme. Trooppisessa Aasiassa kasvukaudet jaksottuvat sadekauden ohjaamana. Toukokesäkuussa alkavan lounaismonsuunin aikana mereltä maalle puhaltavat tuulet tuovat mukanaan runsaat sateet. Loka marraskuussa tuuli kääntyy koilliseen; sää selkeytyy, sateet vähenevät. Kuumin ja kuivin jakso ajoittuu tavallisesti maalis-huhtikuulle. Riisin tuotannossa vesi on kaikki kaikessa pohjoisen kasvintuotannon mittaasteikolla arvioituna riisipellon on oltava vähintään erittäin märkä. Parhaat sadot saadaan pellosta, jonka pinnalla on muutama sentti seisovaa vettä. Globaalista riisin 160 miljoonan hehtaarin pinta-alasta puolet on keinokasteltua. Toinen puoli pinta-alasta on sateista riippuvaa tuotantoa. Riisin viljelyssä pyritään nyt nopeasti entistä vettä säästävämpiin tuotantomenetelmiin. Tätä tavoitetta 22

23 Uusia henkilöitä Borealille ajaa pyrkimys entistä ympäristöystävällisempään tuotantoon, sekä jatkuva ja todennäköisesti paheneva kuivuusongelma useimmilla keskeisillä riisin tuotantoalueilla. Boreaalisen kasvinjalostajan talvinenkin arkipäivä on hektinen kuten kokemuksesta tiedän. Tulevaan kasvukauteen valmistaudutaan huolellisesti: menneiden kasvukausien koetulokset analysoidaan tarkasti, tehdään hurja määrä laatu- ja dna-analyysejä, trimmataan testausverkko, valitaan jatkoon tulevat jalostuslinjat, mallinnetaan kokeet, punnitaan koesiemenet vain muutaman välttämättömän toimen mainitakseni. Riisin jalostajan vuosi on sekin railakas. Korjasimme viime touko kesäkuussa kylvetyt jalostusaineistot marraskuussa. Joulu tammikuun aikana kylvettiin seuraava kierros; tätä seuraava kolmas kasvukausi kylvetään maaliskuussa. Joulukuun lopussa kylvetty riisi on nyt pensastumisvaiheen loppupuolella, osittain jo korrenkasvuvaiheessa aikaisimmin kylvetyt hybridit tulivat helmikuun alussa röyhylle. Kolme kasvukautta vuodessa ja noin kuukausi kasvukausien välissä vaatii riisin jalostusohjelman synkronointia toisella tavoin kuin pohjoisen jalostusohjelmissa on totuttu. Muutoin riisinjalostajan toimet ja työkalupakki muistuttavat suuressa määrin ohran tai vehnän jalostajan vastaavia. Aasiassa riisi on jokapäiväinen leipä ja osa kansojen kulttuuria. Riisiin ja sen viljelyyn liittyy oma sanastonsa. Myös riisin kasvukausilla on oma nimistönsä: nyt kasvussa olevaa ja kohden kuivuvaa kevättä kasvavaa riisikasvukautta nimitetään Kaakkois-Aasiassa nimellä Boro, Intiassa se on Rabi. Kesäkuussa alkava sateinen kasvukausi on Aman tai Kharif. Kuivan talvikauden loppupuolella maalis huhtikuussa käynnistyvä ja tulevan lounaismonsuunin sateisiin luottava kasvukausi on Aus. Nyt ulkona on talvi ja kasvussa Boro, kohta lähtövalmiina kevät ja riisillä Aus työpöydillämme tulevan touko kesäkuun kylvöt. Merja Veteläinen, jalostusjohtaja Kasvinjalostustieteen tohtori Ph.D. (Agr.) Merja Veteläinen aloitti Borealin jalostusjohtajana tammikuussa Veteläisellä on vankka kokemus geenivara- ja kasvinjalostuksen tutkimuksen saralta. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa MTT:llä ja Pohjoismaisessa Geenipankissa. MMM, agronomi Juho-Matti Hämäläinen on nimitetty Borealin tuotantopäälliköksi ja hän aloitti tehtävässään helmikuun alussa Juho-Matti Hämäläinen, tuotantopäällikkö Eero Nissilä on aloittanut Kasvussa-lehden vierailevana kirjoittajana. Eero toimi Borealin jalostusjohtajana , viime syksynä hänet valittiin kansainvälisen riisinjalostusinstituuttiin IRRI:iin (International Rice Research Insitute) johtamaan riisilajikkeiden jalostusta. IRRI:n tutkimuskeskus ja Eeron työpaikka sijaitsee Filippiineillä Los Banosin kaupungissa. Lisätietoa IRRI:stä Hanna Haikka, kasvinjalostaja MMM, agronomi Hanna Haikka aloitti vuonna 2011 vakituisena kasvinjalostajana Borealilla. Haikka toimii jalostajana pääasiassa rukiin ja mallasohran jalostusohjelmissa. 23

24 Suurta suomalaista suunnittelua. Boreal tuo tuotekehitystyönsä tuloksena markkinoille satoisia ja pohjoisissa olosuhteissa erinomaisesti menestyviä peltokasvilajikkeita. Täsmällisessä lajikejalostuksessa hyödynnetään nykyaikaisia menetelmiä ja jo jalostusohjelmien suunnitteluvaiheessa tähtäimessä on viljelijän menestyminen. Erilaisiin käyttökohteisiin ja tulevaisuuden muuttuviin tarpeisiin parhaiten soveltuvia lajikkeita kehitetään tulevaisuudessakin lisää. Kotimaisen tuottavuuden kasvuksi. Boreal Kasvinjalostus Oy Tuotteemme, kilpailukykyiset pohjoisiin kasvuoloihin jalostetut lajikkeet, tunnistat edelleen lajikenimen yhteydessä olevasta BOR -merkinnästä.