Hyvinvointikampuksen tehostettu palveluasumisyksikkö

Transkriptio

1 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Hyvinvointikampuksen tehostettu palveluasumisyksikkö 1/2014 Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue, Erityisasumisen avainalue Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten lautakunta

2 Sisällys 1. TARVESELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT Palvelurakenne Järvenpään kaupungin väestösuunnite Tehostetun palveluasumisen palveluverkko TOIMINNAN EDELLYTTÄMÄ YMPÄRISTÖ, TILAT JA HENKILÖSTÖRESURSSIT Ympäristö Tilaohjelma asumispalveluyksikölle SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA HENKILÖSTÖRESURSSIT KUSTANNUSARVIO JA VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN LOPUKSI... 14

3 1 1. TARVESELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT Järvenpään kaupungin Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualueen tehtävänä on järjestää asiakaslähtöisesti ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten kaupunkilaisten arjen osallisuutta ja kotona asumista tukevat palvelut sekä erityisasumisen palvelut. Palvelut järjestetään kunnan omana toimintana, ostopalveluina ja palvelusetelillä. Tehostetun asumisen palvelun tarkoituksena on asiakkaan tarpeen mukaisen hoidon, hoivan ja tuen avulla mahdollistaa kodinomainen, virikkeellinen ja mielekäs arki siten, että asiakkaan tunne hyvästä elämästä säilyy myös ympärivuorokautisen hoidon palvelun piirissä. Tehostettu palveluasuminen antaa asukkaalle kodin, jossa erityistarpeet huomioiva hoito ja hoiva mahdollistavat asumisen tarvittaessa elämän loppuun asti. Laitoshoito tulee kyseeseen ainoastaan silloin, kun se on välttämätöntä henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta. 1.1 Palvelurakenne Ikääntyneille suunnattujen palvelujen palvelurakenteen ja -verkoston kehittämisessä on noudatettu Sosiaali- ja terveysministeriön (2013) laatimaa Laatusuositusta hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Kaupungin palvelurakenteen volyymit perustuvat keväällä 2014 päivitettyyn kaupungin väestösuunnitteeseen. Taulukossa 1 on esitetty 75 -vuotta täyttäneiden järvenpääläisten sijoittuminen Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaiseen palvelurakenteeseen sekä palvelujärjestelmän oman ja ostopalvelutuotannon osuudet palvelukokonaisuuksittain. Taulukko 1. Järvenpääläisten yli 75-vuotiaiden sijoittuminen palvelurakenteeseen sekä Järvenpään oman palvelutuotannon sekä ostopalvelun osuudet palveluittain Ikäihmisten palveluiden laatusuositus Järvenpään 75 - vuotta täyttäneiden sijoittuminen palvelurakenteeseen Palvelun tuottamisen tapa %: oma/osto KOTONA ASUVAT % 93,6 % KOTIHOITO % 9,1 % (201) omatuotanto100 % TEHOSTETTU KOTIHOITO 0,73 % (16) omatuotanto 100 % OMAISHOITO 6-7 % 4,5 % (98) omatuotanto 100 % TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN ALLE 6-7 % 5.5 % (120) oma tuotanto 54 % (65) ostopalvelu 46 % (55) josta tehostettu palveluasuminen ja vaativa tehostettu palveluasuminen 72,5 % (87) oma tuotanto 74.7 % (65) ostopalvelu 25.3 % (22) 27,5 % (33) ostopalvelu 100 % (33) PITKÄAIKAINEN LAITOSHOITO 2-3 % 1 % (21) 1 omatuotanto 62 % (13) ostopalvelu 38 % (8)

4 Järvenpään kaupungin väestösuunnite Järvenpään kaupungin väestösuunnite vuosille osoittaa ikääntyneiden määrän kasvavan nopeasti vuosien välisenä aikana. Vuonna 2014 Järvenpäässä odotetaan olevan 65 vuotta täyttäneitä noin henkilöä, kun heitä väestösuunnitteen arvioin mukaan vuonna 2037 on jo noin Yli 65 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa 15 %:sta 24 %:iin aikavälillä Kaikkein voimakkaimmin kasvaa yli 85-vuotiaiden ryhmä (Taulukko 2). Vuonna 2037 yli 85 -vuotiaiden ikäryhmässä on väestösuunnitteen mukaan arviolta 2591 kuntalaista. Taulukko 2. Väestösuunnitteeseen perustuva kaavio ikääntyneiden määrän kehittymisestä Järvenpäässä vuosina Hyvinvointikampukselle sijoittuvan tehostetun palveluasumisen yksikön tarveselvitys perustuu väestösuunnitteeseen (Taulukko 3) sekä sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemaan Ikäihmisten palvelujen laatusuositukseen. Laatusuosituksen mukaan tehostetun asumispalvelun palveluja 75 vuotta täyttäneistä tarvitsee 6-7 % ja pitkäaikaista laitoshoitoa 2-3 %. Lisäksi noin 1 % vuotiaista tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa mm. muistisairauden vuoksi. Taulukko 3. Järvenpään kaupungin yli 65-vuotiaiden määrän kehitys vuosina sekä suunnitteeseen perustuva tehostetun asumispalvelun paikkamäärän kehittyminen Väestösuunnite v paikkatarve 1 % yli 75v paikkatarve 7 % PAIKKATARVE YHT vuosittainen lisätarve

5 3 1.3 Tehostetun palveluasumisen palveluverkko Ympärivuorokautinen palveluasuminen kaupungin omana tuotantona sijoittuu tällä hetkellä Jampan palvelupihaan, jossa palvelu tuotetaan Pihlavistokodissa (43 asumispaikkaa) ja Lehmustokodissa (36 asumispaikkaa). Lisäksi Pihlavistokodissa toimii kahdeksanpaikkainen lyhytaikaishoidon yksikkö. Jampan palvelupihassa on myös tehostetun kotihoidon yksikkö Tammistokoti, jossa on 31 asuntoa. Lisäksi erityisasumisella on Vanhankylänniemessä osasto 3:lla 14 laitoshoidon paikkaa sekä kuusi kotiin kuntoutumisen paikkaa. Näiden lisäksi kaupunki ostaa yksityisiltä palvelutuottajilta Järvenpään alueelta ja sen ympäristökunnista yhteensä 97 paikkaa. Yhteensä ympärivuorokautisen hoivan piirissä järvenpääläisiä ikäihmisiä oli lokakuussa 2014 yhteensä 176 henkilöä. Tehostetun asumisen paikkaa odotti lokakuussa yhteensä 23 henkilöä. Ikääntyvien määrän kasvaminen sekä nykyiset erityisasumisen toimintaan soveltumattomat tilat edellyttävät investointeja tehostetun palveluasumisen asukaspaikkojen määrän lisäämiseksi (Taulukko 4). Vanhankylänniemen terveysaseman tiloissa toimivan erityisasumisen laitoshoitoa tuottavan osasto 3:n 14 asiakaspaikkaa sekä sen yhteydessä toimivan 6 -paikkaisen kotiin kuntouttava yksikön toimitilat on suunniteltu korvattavaksi uuden Vaahterakodin kodinomaisilla vaativan tehostetun asumispalvelun tiloilla viimeistään uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen valmistuttua vuonna Vaahterakotiin tulee ikääntyneille tarkoitettuja tehostetun palveluasumisen asukaspaikkoja yhteensä 55. Näistä 20 korvaa Vanhankylänniemen osasto 3:n paikat sekä 14 asukaspaikkaa on tarkoitettu lyhytaikaishoidon käyttöön. Uusia asukaspaikkoja Vaahterakotiin tulee yhteensä 29. Taulukko 4. Erityisasumisen tarpeet ja mahdolliset ratkaisut Väestösuunnitteen mukainen paikkatarve vuosittainen lisätarve Suunnitellut tehostetun palveluasumisen hankkeet Paikkatarve, mikäli hankkeet toteutuvat Suunnitellut yksityisten palvelutuottajien tehostetun palveluasumisen hankkeet Vaahterakoti 29 uutta paikkaa Hyvinvointikampus 48 paikkaa Uudenmaan seniorikodit * * mahdollinen hankinta yksittäisistä asukaspaikoista tehdään hankintalain mukaisesti kilpailutuksen kautta, joka toteutetaan kuntien yhteistyönä syksyllä Vaahterakodin lisäksi viimeistään vuoteen 2020 mennessä tarvitaan taulukon 4 mukaisesti vähintään 48-paikkainen ympärivuorokautinen tehostetun palveluasumisen yksikkö. Hyvinvointikampuk- 3

6 4 selle alustavasti suunnitellun yksikön osalta on päättämättä, toteutetaanko se omana palvelutuotantona vai ostopalveluna. Mikäli palvelutuotanto toteutetaan kaupungin omana toimintana, voidaan asiakaspaikkoja suunnitella noin Mikäli palveluntuottajana toimii yksityinen palveluntuottaja, tulee asiakaspaikkojen määrä tästä jonkin verran pienenemään aluehallintoviraston linjausten mukaisesti. Arvio yksityisen palvelutuottajan paikkamäärästä on 48, joka voi tästä vielä pienentyä. 4

7 5 2. TOIMINNAN EDELLYTTÄMÄ YMPÄRISTÖ, TILAT JA HENKILÖSTÖ- RESURSSIT Hyvinvointikampus suunnitellaan rakennettavaksi Pöytäalhon kaupunginosaan kortteliin 638. Hyvinvointikampus sijoittuu Järvenpään uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen välittömään läheisyyteen, jossa yhdistyvät esteetön asuminen ja hyvinvointipalvelut. Kortteliin tullaan rakentamaan mm. laadukkaita vuokra- ja omistusasuntoja ikäihmisille, tehostetun palveluasumisen yksikkö, ympärivuorokautinen päiväkoti sekä perhekeskus. Tavoitteena on luoda yksityisten palveluntuottajien kanssa palvelukonsepti vastaamaan kuntalaisten hyvinvoinnin tarpeita. 2.1 Ympäristö Kuva1. Hyvinvointikampuksen suunnittelualue Hyvinvointikampuksen ympäristöön liittyvät erityishuomiot: ympäristön tulee olla esteetön, turvallinen ja rauhallinen 5

8 6 kampusalueella tulisi olla yhteinen piha-alue, joka on rauhoitettu yleiseltä liikenteeltä piha-alueen keskeisenä tekijänä on ulkoilu, virkistyminen, yhdessä oleminen ja toimintakyvyn tukeminen piha-alueella suositaan erilaisia materiaaleja (asfaltti, kivituhka, karkeaa sepeliä) sekä mahdollisuutta seniorikuntoiluun leppoisat istuinalueet, kävelyreitit, kaiteet, vesielementit ja erilaiset kasvit tuovat viihtyisyyttä ja vaihtelua pihaan pihavalaistukseen tulee olla hyvä ja tukea turvallista liikkumista kaikkina vuoden aikoina kampusalueelle mahdollisesti suunnitellut liikehuoneistot sijoittuvat maan tasoon, joihin tulisi olla pääsy myös sisäkautta saatto- ja huoltoliikenne sekä autojen paikoitus erotetaan jalankulkureiteistä ja pihan muista alueista paikoitusalueilta johdetaan turvalliset ja esteettömät jalankulkureitit rakennusten sisäänkäynneille pääovien yhteydessä on saattoliikennettä varten penkeillä varustettu katettu alue, jossa voi turvallisesti siirtyä autoon tai autosta pois Tasoerot eivät saa olla yllättäviä. Tonttiin liittyvät tasoerot tulee huomioida kiinteistöjen, kulkureittien ja esteettömyyden osalta niin, että se mahdollistaa turvallisen liikkumisen koko kampusalueella Ympärivuorokautisen asumispalvelun tilojen suunnitteleminen perustuu STM:n Ikäihmisten palvelujen laatusuositukseen sekä todettuihin hyviin käytäntöihin toiminnan asiakaslähtöisestä järjestämisestä Tilaohjelma asumispalveluyksikölle Hyvinvointikampukselle sijoittuvan tehostetun palveluasumisen yksikkö suunnitellaan toteutustavasta riippuen joko 48 tai 60 asukkaan kokoiseksi kokonaisuudeksi. Jos hanke toteutetaan yksityisenä, yksikkö rakennutetaan AVI:n ohjeistuksesta johtuen pienemmän paikkamäärän mukaisesti. Kokonaisuus muodostuu alustavan suunnitelman mukaan 12 asukkaan yksiköistä, joita on joko neljä (48 asukasta) tai viisi (60 asukasta). Asukkaiden käytössä olevat sauna- ja vaatehuoltotilat voivat sijaita joka yksikön sisällä tai ratkaisusta riippuen osana isompaa palveluasumiskokonaisuutta. 6

9 7 Isoissa kokonaisuuksissa on vältettävä laitosmaisuutta, jotta yksiköt lähiympäristöineen tuntuvat tutuilta ja turvallisilta. Ympäristön tulisi olla kodikas ja tilajärjestelyiltään muistuttaa tavallista kotia. Omasta huoneesta yhteistiloihin siirryttäessä tärkein ympäristö (keittiö, olohuone, ruokailu sekä mahdollisesti pihanäkymäkin) on hallinnassa yhdellä silmäyksellä. Ikäihmisille suunnattujen kodinomaisten asumispalveluyksiköiden suunnittelussa on huomioitava aluehallintoviraston (AVI) ohjeet, joiden mukaan jokaisella asukkaalla on oltava käytettävissään oma asunto mukaan lukien yhteensä m² tilaa. Tähän pinta-alaan kuuluvat asukkaiden huoneet kylpyhuoneineen (yhteensä vähintään 25 m 2 ), yksikön yhteiset ruokailu- ja oleskelutilat sekä ratkaisusta riippuen yksikön tai yksiköiden sauna-, kodinhoitotilat, apuvälinevarastot, henkilökunnan tilat ja muut yhteiset tilat. Asukasneliöihin laskettavien tilojen tulee olla asukkaiden käytössä, jolloin siihen ei voida laskea esimerkiksi henkilöstön käytössä olevia pukutiloja. Jokaisella asukkaalla on oma huone ja siihen liittyvä henkilökohtainen hygieniatila. Mikäli asukas haluaa, tulee hänellä olla mahdollisuus asua puolison tai muun yhteistä asumista toivovan asukkaan kanssa. Yksikössä olevista asunnoista tai huoneista voi aluehallintoviraston ohjeen mukaisesti enimmillään 10 % olla kahden hengen huoneita. Pitkäaikaista hoivaa tarvitsevalle ihmiselle oma huone on koti ja sen tulisi näkyä kodikkuutena, viihtyisyytenä ja mahdollisuutena omiin kalusteisiin. Toimistotilojen on hyvä sijaita siten, että jokaisessa yksikössä on oma kansliatila, jossa voi tarvittaessa kirjata potilaskirjaukset häiriöttä. Kirjaaminen voi tapahtua myös asukkaiden yhteisissä oleskelutiloissa. Lääkkeenjakoa varten tarvitaan yksi huone jokaista kerrosta kohden, jonka tulee sijaita erillään kansliasta lääkkeenjakotilanteen rauhallisuuden takaamiseksi. Muulle henkilöstölle (kuten esimies, fysioterapeutti / lääkäri) tarkoitetut tilat sijaitsevat erillään hoivayksiköistä, esimerkiksi aulatilojen yhteydessä kuten henkilöstön puku- ja sosiaalitilat. Hyvinvointikampuksen hoivayksikköön tulevat asukkaat voivat olla myös muistisairaita, jolloin materiaalien ja värien valinnalla on suuri merkitys asukkaan hahmotuskyvylle. Tilojen tulee olla avaria, valoisia sekä liikkumiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen houkuttelevia. Asukkaiden tulee päästä kulkemaan esteettömästi ulos kuitenkin siten, että pääsy on vain aidatulle piha-alueelle. Muut uloskäynnit tulee olla koodilukoin tai kulkuavaimin varustettuja. Muistisairaan ympäristö on tärkeää olla rauhallinen ja tarpeettomia ovia, portaita ja kynnyksiä on vältettävä. Kahvalliset ovat ja ik- 7

10 8 kunat houkuttelevat muistisairaita henkilöitä usein toistuvasti kokeilemaan ulospääsyä, joten mahdollisuuksien mukaan ovien tulisi olla esimerkiksi liukuovia, jotka sulautuvat hyvin ympäristöön. Hyvinvointikampukselle sijoittuvan palveluasumisen tilatarpeet on kootusti esitetty taulukossa 5. Yksikköön tulee alustavan suunnitelman mukaisesti joko 48 tai 60 asuntoa, joista 10 % kahden henkilön huoneita. Taulukko 5. Tehostetun palveluasumisyksikön tilatarvearviointi (pohjana käytetty Vaahterakodin tarveselvitystä) ASUNNOT JA ASUKASTILAT Tilatarpeet hym2 hym2 yht. hym2 hym2 yht asukaspaikkaa 48 asukaspaikkaa Inva-mitoitettu asunto/ 1hh 25 x x Inva-mitoitettu asunto /2hh 40 x x 2 80 Yhteistilat (oleskelu, seurustelu, tv, viriketoiminta) Jokaisessa yksikössä oltava omat oleskelu- ja ruokailutilat Yksiköiden keittiöt (näissä valmistetaan välipalat sekä aamu- ja iltapalat) Saunatilat (1-2), huomioitava esteetön kulku myös lavetilla saunotettaville asukkaille jokaisesta yksiköstä 7 x 60 as x x x x YHTEENSÄ 2045 hym² 1572 hym 2 YHTEISET TILAT 60 asukaspaikkaa 48 asukaspaikkaa Aulatilat (2,6 % yhteenlasketusta hyötyalasta) Aulan wc-tilat (invamitoitus) 6 x x 2 12 Ryhmätila, jossa pukuhuone+ suihku+ wc (voi olla myös yhteinen muun kampusalueen kanssa) Arkistotila Hiljentymishuone/ Saattohoitovaiheen huone (myös omaisten tilapäiseen majoittamiseen em. tilanteissa) YHTEENSÄ 235 hym2 201 hym 2 HENKILÖKUNNAN TILAT 60 asukaspaikkaa 48 asukaspaikkaa Tauko- ja sosiaalitilat (voi olla yhteiset päiväkodin kanssa) 1,8 x ,8 x Ruokailu- ja taukotilat jaettuna 2,5 kerrokseen/viiteen yksikköön Kansliatilat ja lääkejakotilat (lääkejakotila oltava kansliatilasta erillinen, rauhallinen huone, riittää 1/kerros=yht. 3) 0,8 x ,8 x x 3 10 x x 2 10 x 4 52

11 9 Kokoustila/asukasviriketoiminnan tila Toimistotilat/työhuoneet (esimies,lääkäri/fysioterapeutti) 12 x x 2 24 YHTEENSÄ 229 hym2 194 hym 2 HUOLTO- JA VARASTOTILAT 60 asukaspaikkaa 48 asukaspaikkaa Apuvälinevarastot 15 x x 2 30 Huuhteluhuoneet; puhdas ja likainen puoli 9 x x 4 36 Pyykin käsittelytilat 20 x x 4 80 Siivouskomerot 1/kerros 2 x x 2 4 Siivouskeskus (voi olla yhteinen päiväkodin kanssa) Hoitotarvike-, toimisto- ja vaippavarasto sekä pyykkivarasto (myös likainen pyykkihuone) lastauslaiturilla YHTEENSÄ 291 hym hym 2 KOKONAISPINTA-ALA YHTEENSÄ 2800 hym hym 2 Yksiköistä erillistä yhteiskeittiö- ja ruokailutilaa ei ole suunnitelmassa, koska alustavan suunnitelman mukaisesti uusi sosiaali- ja terveyskeskus tuottaa ateriat ympärivuorokautisen hoivan yksikköön. Asukkaat ruokailevat yksikön yhteistilassa. Neliöt on tässä tarveselityksessä ilmoitettu hyötyneliöinä, jolloin ei ole vielä tarkentunutta tietoa rakennuksen pohjaratkaisuista, rakenteista tai kerrosten lukumäärästä. Hyötyneliöt sisältävät pelkästään toiminnan tarvitsemien tilojen neliöt, jolloin siihen ei ole laskettu esimerkiksi kulkuväyliä (käytäviä, portaita, hissejä), rakenteita (seiniä, pilareita, hormeja, kuiluja yms.) eikä teknisiä tiloja (iv-konehuone, sähkökeskus, lämmönjakohuone yms.) Tehostetun palveluasumisen toimintaan varatut hyötyneliöt ovat alustavan arvion mukaan 60-paikkaisessa yksikössä 2800 hym 2 (4000 brm 2 ) ja 40-paikkaisessa yksikössä 2200 hym 2 (3000 brm 2 ). Investointikustannukset 60-paikkaisessa yksikössä ovat tällöin noin 12,6 miljoonaa euroa ja 40-paikkaisessa 9,4 miljoonaa. Tarvittavat bruttoneliöt sekä investointikustannukset tarkentuvat kampusalueen suunnittelun tarkentuessa mm. päiväkodin kanssa olevien yhteistilojen osalta. 9

12 10 3 SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA Palveluasumisen suunnittelussa tulee asuntosuunnittelun lisäksi huomioida mm. fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä sosiaalista toimintakykyä tukevien ominaisuuksien tuominen suunnitteluratkaisuihin. Palveluasumiskohteen ja sen ympäristön suunnittelun lähtökohtana on ikääntynyt asukas, joka tarvitsee apua päivittäisissä toimissa. Suunnittelussa on otettava huomioon, että tehostetun palveluasumisen asunto lähitiloineen on asukkaiden koti, jossa he voivat asua loppuelämänsä. Suunnitteluratkaisujen tulee tukea itsenäistä selviytymistä ja mahdollistaa kunnon ylläpitäminen. Hoitohenkilökunnan työergonomiaan liittyvät tila- ja varustevaatimukset otetaan huomioon tilasuunnittelussa. Suunnittelussa on toteuduttava sekä sisä- että ulkotilojen osalta esteettömyys. Ikääntyneille suunniteltaessa otetaan huomioon asukkaiden alentunut toimimiskyky. Iän myötä: fyysiset voimavarat heikentyvät liikkuminen on epävarmaa jäykkyyden tai tasapaino-ongelmien vuoksi, kaatumisonnettomuudet lisääntyvät näkö huononee, tottuminen valaistustason muutoksiin hidastuu kuulo huononee muistamattomuus lisääntyy kumartuminen ja kurottaminen ovat vaikeita Käytävän mitoituksessa huomioidaan paarien ja hoitosänkyjen kuljetus. Asukas voidaan viedä ulkoilemaan sängyssä. Lisäksi jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollista kuljettaa vaivatta ainakin yhden uloskäytävän kautta liikuntakyvytön henkilö paareilla. Henkilöstöresurssin tehokkaan käytön ja asukasturvallisuuden näkökulmasta on järkevää, että rakennuksessa on enintään kolme kerrosta asukaskäyttöön. Lisäksi huomioitavia tekijöitä ovat mm.: palvelutilat jakautuvat neljään tai viiteen 12 asukkaan yksikköön, joista vähintään kaksi on yhteydessä toisiinsa turvallisen yöhoidon järjestämiseksi yksiköissä mahdollistetaan vapaa esteetön liikkuminen, ei kynnyksiä mahdollisille parvekkeille on huomioitu vapaa pääsy ja turvallisuus rakentamisessa ja materiaaleissa huomioidaan muistisairaiden hahmottamishäiriöt 10

13 11 kylpyhuoneiden lattiamateriaali on luistamaton ja helppohoitoinen asukkaiden wc- ja suihkutilat ovat riittävän isot ja oikein suunniteltu, huomioidaan wckalusteiden sijoittelu, lavettipesun mahdollisuus jokaisessa kerroksessa ovien leveys ja käytävän leveys on riittävä huoneisiin tulee riittävästi säilytystilaa mm. henkilökohtaisille hoitotarvikkeille ja vaipoille asukashuoneissa on jääkaappi (lukollinen lokero kaapin sisällä), pieni pesuallas ja kahvinkeittomahdollisuus tiloissa ei ole avoportaikkoja tiloissa on riittävä ilmastointi ja viilennys esim. ilmalämpöpumppu kiinteistö tukee kaupungilla käytössä olevia turvallisuus-, valvonta-, tietotekniikka-, potilaskutsu- ja hälytysjärjestelmiä sen kaikissa osissa. kaupungilla käytössä olevan verkon tulee toimia rakennuksen kaikissa osissa moitteettomasti kiinteistön huoltotilat autopaikoitustilat ja lämpöpistokkeet henkilöstölle tavaran toimituksia varten lastauslaituri ja sen välittömään läheisyyteen varastotilat henkilön hissi (potilashissi välttämätön) varastosta tavarahissi kerroksille toimistokäytävälle pieni arkistohuone Palveluasumiskohteet ovat hoivatyön työpaikkoja. Talon oman henkilökunnan lisäksi tiloja voivat käyttää myös toimintaterapeutit, vierailevat, opiskelijat, työharjoittelijat tai vapaaehtoistyöntekijät. Tilojen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota työn sujuvuuteen, työergonomiaan, tilojen ja kalusteiden muuntelumahdollisuuksiin sekä liikkumis- ja toimimisesteisten työntekijöiden tarpeisiin. Suunnittelussa otetaan huomioon: henkilökunnan määrä palveluperiaatteet henkilökunnan kokoukset, työskentelytavat ja niiden tilantarve henkilökunnan ruokailu (asukkaiden kanssa vai erikseen) henkilökunnan autojen paikoitus ja pyörien säilytystilat henkilökunnan pesu- ja pukutilat työmatkapyöräilijöiden tarpeet huomioiden vierailevien ystävien ja omaisten tarpeet vanhustyötä tekevien vapaaehtoisten tarpeet 11

14 12 4 HENKILÖSTÖRESURSSIT Uuteen yksikköön tulee joko 48 tai 60 asukaspaikkaa. Yksikön henkilöstömitoitus on vähintään 0,6, jolloin 48-paikkaisessa yksikössä hoitajia tarvitaan 29 ja 60-paikkaisessa 36 hoitajaa. Lisäksi yksikköön tarvitaan lähiesimies ja mahdollisesti osa-aikainen kiinteistön siivoaja/keittiöapulainen. 12

15 13 5 KUSTANNUSARVIO JA VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN Taulukossa 6 on kustannusarvio 60 asiakaspaikkaa ja 48 asiakaspaikkaa käsittäville tehostetun palveluasumisen yksiköille kaupungin omana toimintana. Laskelman pohjana on käytetty nykyisten palvelujen kuluja huomioiden arvioitu henkilöstömitoitus 0,6. Taulukko 6. Tehostetun palveluasumisyksikön kustannuslaskelma 60-ja 48-paikkaisena sekä vuorokausihinta kaupungin omana toimintana Henkilöstömitoitus 0,6 60 asiakaspaikkaa 48 asiakaspaikkaa Henkilöstökulut yhteensä Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Muiden palvelujen ostot yhteensä Ruokailupalvelut Ostetut henkilöstöpalvelut Puhtaanapito ja pesulapalvelut Puhtaanapitoyksikön palvelut Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat yhteensä Hoitotarvikkeet Muu materiaali Vuokrat TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ hoitovuorokaudet eur / hvrk eur / hvrk (lisätty avainalueen vyörytykset) Ostopalvelujen osalta on lokakuussa 2014 käynnissä kilpailutus, jolloin palvelujen hintojen tarkkaan kehitystä ei tässä vaiheessa ole saatavana. Vuoden 2014 loppuun saakka voimassa olevan kilpailutuksen (SOTELA ) mukaisesti tehostetun asumispalvelujen hinnat vaihtelevat vuorokaudessa, josta keskiarvohinta on 134. Laskennallisen alv-vähennyksen jälkeen vuorokausihinnoiksi tulee ja keskiarvohinnaksi 127. Ostopalvelujen osalta kaupungin tulee valvoa niiden toimintaa, jonka laskennallinen osuus on 1,61 /vrk. 13

16 14 6 LOPUKSI Toimintakykyä ylläpitävä toiminta ja kodinomaisuus edistävät asukkaan itsenäisyyttä, omatoimisuutta ja itsemääräämisoikeutta. Asukashuoneiden, yhteistilojen ja käytävien tulee olla esteettömiä, turvallisia ja viihtyisiä. Turvallisuuden edistäminen on tärkeä osa palveluasumisyksiköiden toimintaa ja pelastuslain 18 mukainen poistumisturvallisuus tulee toteutua kaikissa hoitoyksiköissä. Tilojen tulee mahdollistaa elinkaaren loppuvaiheen hoito. Vuonna 2018 yli 65 -vuotiaiden ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen paikkatarpeen arvioidaan väestösuunnitteen mukaan laskettuna olevan 242 paikkaa. Mikäli vuonna 2016 arvioidun Vaahterakodin valmistuminen toteutuu suunnitellun mukaisesti, tarvitaan hyvinvointikampukselle sijoittuva yksikkö viimeistään vuonna Asumispalvelu voidaan toteuttaa joko kaupungin omana toimintana tai ostopalveluna. Väestösuunnitteen mukaisen paikkatarpeen lisäyksen lisäksi on huomioitava ympärivuorokautisen hoidon paikkaa odottavat ( yhteensä 23 henkilöä) sekä alle 75-vuotiaat paikkaa tarvitsevat. Jos puolet paikan tarvitsijoista joutuisi odottamaan ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon paikkaa terveyskeskuksen akuuttiosastolla esimerkiksi kolme kuukautta, tulee tämän odotusjakson kustannuksiksi noin Mikäli esitetty yksikkö jää toteutumatta, lisääntyy paikkaa odottavien määrä akuuttiosastolla ja erikoissairaanhoidossa. Tällöin paikan odotuksen aiheuttamat kustannukset voivat kohota jopa yli kahteen miljoonaan euroon (2 m ) ja akuuttihoidon mahdollisuudet vastata kuntalaisten tarpeisiin heikkenevät. 14