TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO Kaupunginvaltuusto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 TALOUSARVIO 2012. Kaupunginvaltuusto 12.12.2011 95"

Transkriptio

1 TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2012 Kaupunginvaltuusto

2 Sisältö YLEISPERUSTELUT... 1 KAUPUNKISTRATEGIA JA TOTEUTTAMISOHJELMAT... 1 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT... 3 Yleinen taloudellinen tilanne... 3 Järvenpään toimintaympäristö ja talous... 3 TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTELUT... 5 Taloussuunnitelman talousperusteet... 5 Henkilöstöpolitiikka... 6 Maapolitiikka ja kaavoitus... 7 TALOUSARVION SITOVUUSMÄÄRÄYET... 8 KÄYTTÖTALOUSOSA...13 KONSERNIPALVELUT...16 TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUALUE...21 IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUALUE...31 LASTEN JA NUORTEN PALVELUALUE...40 SIVISTYEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE...49 TOIMINTAYMPÄRISTÖPALVELUT...57 KAUPUNKIKEHITYS...64 JÄRVENPÄÄN VESI...70 TULOSLASKELMAOSA RAHOITUSOSA INVESTOINTIOSA LIITTEET...82 LIITE 1 RAHAMÄÄRÄISET RATKAISUVALTARAJAT...83 LIITE 2 TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA, SIS. JÄRVENPÄÄN VESI...85 LIITE 3 KAUPUNKISTRATEGIAN TULOSKORTTI LIITE 4 HENKILÖSTÖN KÄYTÖN PERIAATTEET LIITE 5 JÄRVENPÄÄN VEDEN TALOUSARVIOESITYS LIITE 6 TYTÄRYHTEISÖN TAVOITTEET JA TULOSLASKELMA...116

3 YLEISPERUSTELUT KAUPUNKISTRATEGIA JA TOTEUTTAMISOHJELMAT Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupunkistrategian vuosiksi kokouksessaan Strategian toteuttamisohjelmat kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2009 ja ne tarkistettiin viimeksi vuosille kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa Toteuttamisohjelmia on viisi: Palveluohjelma alaohjelmineen, Kaupunkikehitysohjelma, Muutosohjelma, Talousohjelma sekä Henkilöstöohjelma. Palveluohjelman alaohjelmia ovat Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma sekä Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma. Palvelualueiden ja muiden yksiköiden sitovat tavoitteet on johdettu strategian toteuttamisohjelmista. 1

4 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKISTRATEGIA Asukaslähtöisyys Vastuullisuus Taloudellisuus Oikeudenmukaisuus Elinvoimainen kulttuurikaupunki Järvenpään kaupungin tarkoituksena on turvata kaikille järvenpääläisille ihmisarvoisen elämän perusedellytykset tiiviissä vuorovaikutuksessa asukkaiden, yhteisöjen ja muiden kuntien kanssa. Asiakas näkökulma Järvenpään asukkaat ja ympäristö voivat hyvin ja Järvenpäässä yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset. Prosessit ja rakenteet näkökulma Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti. Järvenpään palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja tehokkaita ja palveluverkko on tarkoituksenmukainen. Talous näkökulma Järvenpään talous on vakaa ja turvaa toiminnan jatkuvuuden. Henkilöstö näkökulma Järvenpää on haluttu työnantaja, jonka palveluksessa on osaava henkilöstö. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Vetovoimatekijöitä hyödynnetään kaupunkikehityksessä. 2. Resursseihin suhteutetut peruspalvelut ovat vaikuttavia ja edistävät asukkaiden hyvinvointia. 3. Heikoimmassa asemassa olevia tuetaan ja asukkaiden omatoiminen selviytyminen paranee. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Palvelukokonaisuudet ovat asiakaslähtöisiä ja prosessit ovat tehokkaita. 2. Palveluverkko on tarkoituksenmukainen. 3. Organisaatio ja johtamisjärjestelmä edistävät palvelukokonaisuuksien toimintaa. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Talous on tasapainossa ja sopeutettu muuttuvaan toimintaympäristöön. 2. Palvelut ovat tuloksellisia ja tuotteistettuja. 3. Verkostojen hallinta on taitavaa ja omistajapolitiikka on onnistunutta. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Henkilöstö on osaava ja oikein mitoitettu. 2. Johtaminen on linjakasta ja työnteko on tuloksellista. 3. Järvenpään kaupunki on hyvä työpaikka. 1: PALVELUOHJELMA P1: LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIOHJELMA P2: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMA P3: IKÄÄNTYNEIDEN JA VAJAAKUNTOISTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2: KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 3: MUUTOSOHJELMA 4: TALOUSOHJELMA 5: HENKILÖSTÖOHJ. TALOUSARVIOTAVOITTEET TALOUSARVIOTAVOITTEET TALOUSARVIOTAVOITTEET TALOUSARVIOTAVOITTEET Järvenpään kaupunki 2 KV

5 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Yleinen taloudellinen tilanne Suunnitelmakaudelle lähdetään Suomen kuntakentällä haasteellisesta tilanteesta. Kreikan valtion velkakirjojen korko on käynyt ennätyslukemissa ja velkakriisin vaikutukset ovat heijastuneet rahoituslaitoksiin. Rahoituslaitosten välinen epävarmuus on lisääntynyt ja mm. belgialainen Dexia-pankki on jouduttu kansallistamaan. Merkittävien eurooppalaisten pankkien osakkeet ovat olleet laskussa. Kreikan valtion ajautuminen maksukyvyttömään tilaan vaikuttaa yhä todennäköisemmältä. Keskeiset ennustelaitokset ovat vallitsevan kehityksen siivittäminä laskeneet kansantalouden kasvuennusteitaan. Esimerkiksi Sampo Pankki arvioi syyskuun ennusteessaan ( ) kuluvan vuoden BKT:n kasvuksi 2,5 % ja vuodelle 2012 vastaavasti 1,2 %. Todennäköisyys sille, että edessä on pitkä hitaan kasvun aika taikka talouden taantuma, on kasvanut voimakkaasti elokuun aikana. Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin ( ) mukaan yleiset suhdannenäkymät teollisuuden ja rakentamisen parissa ovat heikentyneet. Yleinen talouden epävarmuus ja hitaan kasvun aika on huomioitu talousarviossa. Järvenpään toimintaympäristö ja talous Väestö Järvenpään väkiluku oli vuoden 2010 lopussa Väestö väheni 0,1 %. Vuoden 2011 tammi-syyskuun väkiluvun kehityksen perusteella arvioidaan, että väkiluku on vuoden 2011 lopussa asukasta eli 408 asukasta enemmän kuin vuonna Vuoden 2011 tammisyyskuussa kuntien välisessä nettomuutossa on saatu 9 ja nettomaahanmuutossa 87 asukasta lisää. Vuonna 2010 väestö väheni kuntien välisessä nettomuutossa 332 asukkaalla, mutta kasvoi nettomaahanmuutossa 91 asukkaalla. Väestötilaston mukaan vuonna 2010 syntyneitä oli 466 eli 3 enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2011 syyskuun loppuun mennessä syntyneitä oli 361, joten lapsia syntynee koko vuonna hieman enemmän kuin vuonna Vertailutiedot KUUMA-kunnissa asui vuoden 2010 lopussa henkilöä. Väestökasvu edellisestä vuodesta oli henkilöä eli 0,8 %. Vuoden 2010 syyskuun lopussa KUUMA-kunnissa oli asukasta. 3

6 Väestömuutos tammi-syyskuu Väkiluku (ennakkotieto) Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula KUUMA yht KIRKKONUMMI NURMIJÄRVI TUUSULA VIHTI KERAVA MÄNTSÄLÄ JÄRVENPÄÄ HYVINKÄÄ SIPOO PORNAINEN KYMPPIKUNNAT Asukasluvun muutokset YHT Järvenpään väestö on kasvanut 2000-luvulla 3221 asukkaalla eli keskimäärin 293 asukasta ja 0,8 % vuodessa. Kymppikunnista vain Hyvinkää ja alueluovutuksista johtuen Sipoo kasvoivat suhteellisesti vielä hitaammin. Pornainen, Kirkkonummi, Nurmijärvi ja Mäntsälä ovat kasvaneet yli 2 % vuodessa. Järvenpäässä työikäisten osuus väestöstä on Kymppikuntien korkein. Alle kouluikäiset ovat luvulla vähentyneet 354 lapsella ja peruskouluikäiset lapsella. 75 vuotta täyttäneiden määrä on lisääntynyt 643:lla. Lähde: Tilastokeskus Työssäkäynti ja työttömyys Järvenpään työvoiman määrä oli vuoden 2009 lopussa eli 169 pienempi kuin edellisenä vuonna. Työllisten määrä oli , mikä oli 645 henkeä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömyysaste oli 2011 tammikuussa 7,3 % eli 1,1 %-yksikköä alempi kuin edellisen vuoden tammikuussa. Työttömyysaste on laskenut koko vuoden kesä-heinäkuuta lukuun ottamatta. Syyskuussa työttömyysaste oli 6,4 % eli 0,8 %-yksikköä matalampi kuin vuotta aiemmin. Syyskuun 2011 lopussa työttömiä työnhakijoita oli 1.327, näistä 160 alle 25-vuotiaita ja 394 yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita. 4

7 Järvenpäässä oli vuoden 2009 lopussa työpaikkaa. Työpaikkojen määrä väheni 583 työpaikalla edelliseen vuoteen verrattuna. Vertailutiedot TUUSULA HYVINKÄÄ KERAVA NURMIJÄRVI KIRKKONUMMI MÄNTSÄLÄ VIHTI SIPOO JÄRVENPÄÄ PORNAINEN Lähde: Tilastokeskus KYMPPIKUNNAT Työpaikkamuutokset YHT Järvenpään työpaikat ovat kasvaneet 2000-luvulla keskimäärin 16 työpaikalla vuodessa. Tuusulan työpaikat ovat lisääntyneet vastaavana aikana keskimäärin 267 työpaikalla vuodessa. Työpaikkaomavaraisuusaste oli vuonna 2009 Järvenpäässä 62,2 %, kun se Kymppikunta-alueella keskimäärin oli 63,3 %. Korkein työpaikkaomavaraisuus oli Hyvinkäällä 89,2 %. Järvenpään työttömyysaste oli 2011 syyskuussa 6,4 %, kun se muulla KUUMAalueella oli 4,8 %. TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTELUT Taloussuunnitelman talousperusteet Vuoden 2011 tilinpäätösennuste (syyskuu) ennakoi n. 8,9 Me:n ylijäämää ja toimintakatteen noin 6 % kasvua. Vuoden 2011 menokasvuksi näyttää muodostuvan n. 5,4 %. Käyttötaloudessa suunnitelmakaudella tavoitteena on toimintakatteen ja menokasvun hillitseminen. Vuonna 2012 toimintakatteen kasvu suhteessa korjattuun talousarvioon (KV ) on 2,8 % ja tulevina vuosina 2,7-4,8 % tasolla (v toimintakatteen kasvu keskimäärin 4,5 %). Menokasvu vuonna 2012 on 3,6 %, vuonna 2013 n. 1,6 % ja vuonna 2014 n. 5,2 %. Vuoden 2014 kasvuun vaikuttaa oleellisesti terveystalon käyttöönotto, jonka toimintakatevaikutus on 3,3 Meuroa ja rahoitusvaikutus vähintään 5,0 Meuroa. Ilman maanmyyntivoittoja toimintakatteen kasvu vuonna 2012 on 3,9 % ja vuosina n. 1,6-3,8 % tasolla. Maanmyyntivoittojen arvio vuodelle 2012 on 8,0 Me. Vuonna 2013 maanmyyntivoittoja arvioidaan saatavan 6,4 Me ja vuonna 2014 n. 5,0 Me. 5

8 Maanmyyntivoitoilla on keskeinen rooli kaupunkikehityksen kannalta merkittävien kärkiinvestointien rahoittamisessa. Henkilöstömenojen osalta tulevat sopimuskorotukset ovat vielä valtakunnallisesti auki. Talousarviossa on varauduttu yksittäisen työntekijän kohdalla noin 3,0 % kasvuun vuoden 2011 tasosta. Vanhan palkkaperinnön osuus kasvusta on noin 0,7 %. Lopulliset palkkaratkaisut ovat vielä auki, mutta valtakunnallisesti keskusjärjestötasolla saatiin raamisopimus, jonka vaikutukset ovat vuonna 2012 noin 2,4 % lisättynä noin 150 euron työntekijäkohtaisella kertakorvauksella. Huomioiden palkkaperinnön vaikutus 0,7 % ollaan talousarvion lähtökohdissa oikealla tasolla. Talousarvio sisältää henkilöstölisäyksiä yhteensä 27 henkilöä, mutta lisäyksistä on saatu katettua ostopalveluista tai muuten sisäisin järjestelyin suurin osa. Henkilöstöpolitiikka Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma, henkilöstöohjelma, linjaa Järvenpään kaupungin henkilöstöjohtamisen tavoitteet. Kaupunki tavoittelee työnantajakuvaa, jossa se nähdään haluttuna työnantajana, jossa johtaminen on linjakasta ja jolla on palveluksessaan osaava henkilöstö ja jossa työnteko on tuloksellista. Järvenpään kaupunki haluaa olla hyvä työpaikka. Henkilöstöohjelman keskeisin lähtökohta on, että henkilöstöresurssi on oikein kohdennettu palvelutarjonnan varmistamiseksi ja johtaminen on linjakasta kaikilla organisaation tasoilla työhyvinvoinnin tukemiseksi. Kaupunkistrategian kriittisistä menetystekijöistä johdetut henkilöstöohjelman strategiset tavoitteet ovat: - Linjakas johtaminen ja esimiestyö - Tulokselllinen työnteko ja palkitseminen - Työhyvinvointi - Strateginen henkilöstösuunnittelu - Strategian toteuttamiseen vaadittava osaaminen Järvenpään kaupunginhallituksen päättämässä työnantajapoliittisessa linjauksessa on määritelty johtamisen arvot ja periaatteet, joita kaupunki työnantajana toteuttaa suhteessa henkilöstöönsä. Työnantajapolitiikka ohjaa johtamistyötä ja sen kehittämistä organisaation kaikilla tasoilla. Tuloksellisuuden ja työelämän laadun parantaminen on jatkuva tavoite. Tavoitetta toteutetaan kehittämällä toimintatapoja työyksiköissä johdon ja henkilöstön yhteistyönä, tässä työssä esimiesten ja henkilöstön tukena toimii mm. työnkehittäjä. Hyvällä henkilöstöjohtamisella on suuri merkitys asiakastyytyväisyyden ja henkilöstön työhyvinvoinnin saavuttamisessa. Työhyvinvoinnin tukeminen vaikuttaa osaavan henkilöstön saatavuuteen, olemassa olevan henkilöstön työkykyyn ja sitä kautta myös kaupungin talouteen. Hyvät käytännöt ja tutkimukset osoittavat, että työhyvinvoinnin tukemisella 6

9 voidaan aikaansaada myös säästöjä. Johtamisosaamisen kehittäminen ja työhyvinvointia tukevat toimenpiteet ovat vuoden 2012 painopisteenä. Vuoden 2012 tammikuussa päätöksentekoon tuotava koko kaupungin yksi yhteinen henkilöstösuunnitelma laaditaan vuoden 2012 alusta voimaan tulevan organisaation mukaiseksi. Henkilöstösuunnitelmassa henkilöstön määrää kuvataan htv-lukuina. Palvelualuejohtajien ja muiden kaupungin yksiköiden ylimpien johtajien myöntämät rekrytointiluvat perustuvat henkilöstösuunnitelmaan. Henkilöstömäärän kasvua rajoitetaan; vain palvelutuotannon lisäys tai palvelujen tuottamistavan muutokset voivat johtaa henkilöstömäärän lisäykseen. Kaupunginvaltuuston päätös kaupungin uudesta organisaatiosta tulee tarkoittamaan laajaa henkilöstöraporttien uudistamista ja vaikeuttamaan vuoden 2012 raporttien vertailtavuutta edellisiin vuosiin. Vuoden 2012 aikana arvioidaan yhteistoimintakäytännöt ja tehdään tarvittavat muutokset uuden organisaation mukaiseksi. Kaupunki on antanut muutoshankkeita koskevan työnantajalupauksen henkilöstölle. Sen sisältö on, että kaupunki tarvitsee lähtökohtaisesti jokaisen täyttä työpanosta, muutoksen tavoitteena eivät ole tuotannolliset ja taloudelliset irtisanomiset, kaupunki odottaa henkilöstöltä valmiutta tehtäväkuvien ja työtehtävien muutoksiin ja, että muutoksia valmistellaan hyvässä yhteistoiminnassa ja yhteistyössä. Pääsopijajärjestöjen henkilöstön edustajat ovat antaneet oman lupauksensa työnantajalle, jossa henkilöstön edustajat sitoutuvat muutoksen valmisteluun hyvässä yhteistyössä työnantajan kanssa. Sekä työnantajan lupaus henkilöstölle että henkilöstöjärjestöjen lupaus työnantajalle luovat pohjan yhteistoiminnan onnistumiselle ja työrauhan säilymiselle muutoksien keskellä. Henkilöstökustannukset vuoden 2012 talousarviossa (sis. Järvenpään Vesi) ovat 97,3 Me eli 5,2 % suuremmat kuin vuoden 2011 korjatussa talousarviossa. Henkilöstömenojen osuus talousarvion toimintamenoista on 40 %. Henkilöstön käytön periaatteet on kuvattu liitteessä 4. Maapolitiikka ja kaavoitus Järvenpään kaupungin maanhankintaa ollaan tehostamassa. Vuonna 2009 aloitetut maanostoneuvottelut käydään loppuun ja arvioidaan tarvittavat uudet toimenpiteet v alkupuolella. Vuonna 2003 hyväksytty maapoliittinen periaateohjelma on tarkoitus uudistaa vuoden 2012 aikana. Tavoitteena on edelleen, että maanhankinnassa ja luovutuksissa ovat käytössä kaikki lainmukaiset keinot. Raakamaan hinnoittelussa noudatetaan periaatetta, joka ottaa huomioon alueen sijainnin ja käyttökelpoisuuden. Myyntivoitoista arvioidaan kertyvän vuoden 2012 talousarvion katteeksi n. 8 Meuroa. Kaavoituksen strateginen merkitys kaupungin kehittämisessä kasvaa edelleen palveluverkkosuunnitelman ja sitä tukevan yleiskaavan toteutussuunnittelun sekä asuntotuotannon ohjelmoinnin myötä. Näihin liittyy kaupungin aktiivisen maapolitiikan 7

10 ohjelmointi ja toimenpidepäätökset sekä tarvittavien kaavoitushankkeiden ja investointien suunnittelun prosessimainen ohjaus. Raakamaan hankinnassa onnistuminen on keskeinen edellytys sille, että yleiskaavan toteuttaminen on taloudellisesti mahdollista. Maan hankinnan rahoitus hoidetaan kohteittain siinä vaiheessa, kun kauppoja syntyy. Talousarviossa on osoitettu varoja raakamaan hankintaan, lunastuksiin ja takaisinostoista johtuvaan välttämättömään maanhankintaan 1,2 Meuroa vuodelle 2012 ja 1,0 Meuroa suunnitelmakaudelle. Investointiosan hankkeisiin liittyy runsaasti epävarmuustekijöitä. Vireillä olevan lunastuksen lunastuskorvaukset tulevat olemaan 1,5-2,0 Meuroa ja ne tulevat maksettaviksi todennäköisimmin vuoden 2012 aikana. Tämän lisäksi, mikäli yksikin vireillä olevista laajemmista vapaaehtoisista kaupoista toteutuu, investoinnit nousevat 2,5 Meuroon. Suunnitelmia tarkennetaan vuoden aikana. TALOUSARVION SITOVUUSMÄÄRÄYET Käyttötalousosa Talousarvion toiminnalliset tavoitteet ja määrärahat ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden palvelualue- ja muu yksikkö -tasolla. Valtuusto päättää erikseen toimintatuotoista, toimintakuluista sekä sitovista toiminnallisista tavoitteista kaikista erikseen jokaisen palvelualueen ja muun yksikön kohdalla. Muilla yksiköillä tarkoitetaan konsernipalveluita, kaupunkikehitystä ja toimintaympäristöpalveluita. Tarvittaessa kaupunginhallitus voi kohdistaa määrärahat palvelualueiden ja muiden yksiköiden lautakunnille. Talousarvion merkitys kaupunginvaltuuston strategisen ohjauksen välineenä toteutuu niin, että talousarvion ja taloussuunnitelman toiminnalliset tavoitteet on johdettu kaupunkistrategiasta ja sen toteuttamisohjelmista. Käyttösuunnitelmien roolia on vahvistettu lautakuntien ja kaupunginhallituksen ohjaus- ja seurantavälineenä vakioimalla käyttösuunnitelmien rakenteita ja määrittelemällä käyttösuunnitelmatasoisten tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden lautakuntatason sitovuus. Käyttösuunnitelmat hyväksytään lautakunnissa sen jälkeen, kun valtuusto on joulukuussa hyväksynyt talousarvion, kuitenkin viimeistään tammikuun 2012 loppuun mennessä. Seuraavat taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovia: 1. Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Sitovat toiminnalliset tavoitteet ja niiden mittarit ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden. 2. Määrärahojen sitovuus Määrärahat ovat bruttositovia eli erikseen sitovia toimintatuottojen ja -kulujen osalta. Valtuusto kuitenkin päättää, että toiminnallisista yksiköistä rekrytointi- ja 8

11 sijaispalvelut, Järvenpää-talo, työterveyshuolto, Järvenpään Opisto, nuorisopalvelut, toimintaympäristöpalveluiden yhteiset palvelut ja toimitilapalvelut ovat nettositovia. Avainalueista kulttuuri ja tapahtumat on nettositova. 3. Järvenpään Vesi Vesihuoltolaitos muutettiin vuoden 2006 alussa kunnalliseksi liikelaitokseksi. Vesihuollon liikelaitoksen alustava taloussuunnitelma ja talousarvio esitetään valtuustolle taloussuunnitelman yhteydessä (liite 5). Järvenpään Veden johtokunta hyväksyy lopullisen taloussuunnitelman valtuuston käsittelyn jälkeen vuoden 2011 loppuun mennessä. Järvenpään Veden toimintakatteen tulee olla vähintään talousarvion mukainen. Laitokseen sijoitetun pääoman tuotosta (=peruspääoman korko) päätetään valtuuston hyväksymässä kaupungin ja laitoksen välisessä palvelusopimuksessa. Valtuustoon nähden sitova peruspääoman korko on vuosina palvelusopimuksen mukaan 6 %. Hallintokuntien päätöksentekoa ohjaavat rahamääräiset ratkaisuvaltarajat määrätään liitteessä 1. Vuoden 2011 talousarviossa leasingvastuiden määrä on enintään 2,5 Meuroa. Kaupungin leasingvastuiden määrä vuonna 2012 on enintään 3,6 Meuroa. Leasinghankinnat voidaan tehdä vain em. vastuiden rajoissa. Leasingrahoittaja on kilpailutettu. Leasinghankintojen ratkaisuvaltarajat ovat samat kuin kaupungin omistukseen tulevissa hankinnoissa ja hankinnat kilpailutetaan hankintalainsäädännön ja hankintaohjeiden mukaan. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelma sitoo bruttositovuudella kaupunginvaltuustoon nähden seuraavien ryhmien osalta: Maanmyyntivoitot Verotulot Valtionosuudet Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Satunnaiset tulot ja menot Käyttöomaisuuden poistot lasketaan valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Poistot tullaan kohdistamaan toimintayksiköille, jotta toimintaan sitoutuneiden varojen määrä voidaan osoittaa. Poistot eivät ole sitovia. Investointiosa Investointiosassa on käytössä bruttositovuus. 9

12 Investointiosassa korostettuina esitetyt investointiryhmät ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovia. Valtuustoon nähden sitoviin investointiryhmiin sisältyvät hankeryhmät ja yli kahden miljoonan euron hankkeet ovat kaupunginhallitukseen nähden sitovia. Hallitukseen nähden sitoviin hankeryhmiin osoitettujen määrärahojen kohdistamisesta yksittäisille hankkeille päätetään mitä liitteessä 1 rahamääräisistä ratkaisuvaltarajoista on säädetty. Mikäli investoinnin hankintamenon arvioidaan jakaantuvan kahdelle tai useammalle vuodelle, hyväksytään investoinnin kokonaiskustannusarvio. Kustannusarviot tarkistetaan ja hankkeille varattavat määrärahat päätetään vuosittain taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Investointihankkeita koskevat toimivaltuudet on tehtävän mukaisella esimiehellä. Investointiosassa on myös esitetty havainnollistavassa mielessä kaupunkikehityksen kannalta merkittävät kärki-investoinnit ja maanmyyntivoitot. Rahoitusosa Lainanotto vuonna 2012 Talousarvion mukaan vuonna 2012 ei oteta uutta nettolainaa. Maksuvalmiuden turvaamiseksi tarkoitetun tilapäisluoton ottamiseen valtuusto antaa talousjohtajalle oikeuden niin, että ko. rahoitusta on käytössä yhtä aikaa enintään 80 Me. Kaupunginvaltuusto antaa kaupunginhallitukselle oikeuden Lainan ja vakuuden antaminen 1. ottaa talousarviossa oleva ja/tai lyhytaikaisia lainoja korvaava lainamäärä kotimaisia ja/tai ulkomaisia lainoja niin, että kaupungin lainamäärä on vuoden 2012 lopussa enintään 33 Me. 2. tehdä laina- ja leasingsalkun suojaustarkoituksessa koronvaihtosopimuksia sekä sopimuksia muuttuvakorkoisen lainan enimmäis- ja vähimmäiskoroista enintään hyväksytyssä talousarviossa olevan lainakannan ja kaupungin leasingvastuiden yhteismäärän verran. Lainan ja vakuuden antamisessa noudatetaan kaupunginvaltuuston hyväksymää omistajaohjeistusta. Lisäksi kaupunginvaltuusto voi myöntää tytäryhteisöilleen antolainoja asuntotuotannon omien varojen rahoitukseen. Lainojen korko sidotaan aravatuotannon omien varojen enimmäiskorkoon. kaupunginhallitus voi myöntää päättämällään korolla kaupungin kassavaroista tilapäislainoja EU- tai vastaavien hankkeiden lyhytaikaiseen rahoitukseen sekä kaupungin tytäryhteisöjen tilapäisrahoitukseen valtuuston talousarviossa 10

13 Kustannuslaskennalliset erät määrittelemään enimmäismäärään saakka. Enimmäismäärä on vuosina yhteensä euroa. Kaupunginhallitus hyväksyi toimitilojen tilakustannusten laskentaperusteet ja sisäisten vuokrien määrittelyperusteet, jotka otettiin käyttöön vuoden 2006 alussa. Vuokrien tavoitteeksi määriteltiin: tuottaa aidot tilakustannukset kuntien käyttämille ja omistamille tiloille helpottaa kuntien välistä palvelutuotantokustannusten vertailua osoittaa pääomaan/omistamiseen liittyvät pitkän aikavälin tarpeet tuottaa riittävä tulorahoitus kiinteistöjohtamisen toteuttamiseen Vuokrajärjestelmä on osa konsernitason johtamisjärjestelmää, jolla voidaan turvata pitkällä aikavälillä tilojen tarkoituksenmukainen käyttö sekä tilojen toimivuus kaupungin palvelutuotannossa. Kaupunginhallituksen päätöksessä hyväksyttiin pääoman sisäisen koron määräksi 4 % rakennusten teknisestä arvosta. Teknisen arvon määrittelyyn on projektin tuloksena tehty ohjeistus ja arvot on käyttöönotetuissa vuokraperusteissa määritelty tämän ohjeistuksen mukaan. Korjausvastuun määrä on toinen pääomavuokran määräysperuste ja korjausvastuun määräksi kaupunginhallitus hyväksyi 1,75 % rakennusten jälleenhankinta-arvosta. Järvenpään Veden peruspääoman korko on 6 %. Järvenpään Veden ja kaupungin välisistä suorituksista laskutetaan osapuolten välisen valtuuston hyväksymän palvelusopimuksen mukaisesti. Tukipalvelukeskuksen taloustiimin ja tietohallinnon palvelukeskuksen (Tipake) kustannukset sisältyvät palvelualueiden ja muiden yksiköiden käyttötalousosaan. Johdon asiantuntijapalveluiden nettomenot vyörytetään hallintokunnille menoksi tilinpäätöksen yhteydessä. Talousarvion ja käyttösuunnitelmien muutokset Kaupunginvaltuuston päättämät palvelualue- ja muu yksikkö -tasoiset sitovat toiminnalliset tavoitteet sekä niiden toteuttamiseksi myönnetyt määrärahat ovat muutettavissa vain valtuuston päätöksellä. Talousarvion muutostarpeista on raportoitava talousarviovuoden aikana välittömästi, kun muutostarve on tiedossa. Käyttösuunnitelmien muutoksista päätetään vastaavalla tavalla lautakunnissa palvelualueita ja toimintaympäristöpalveluita koskien ja kaupunginhallituksessa konsernipalveluita ja kaupunkikehitystä koskien. Kaupunkikehitykseen kuuluvasta rakennusvalvonnasta päättää rakennuslautakunta. 11

14 Huolehtiessaan oman hallinnonalansa tehtävistä ja kehittämisestä kaikkien hallintokuntien on oltava selvillä ehdotustensa ja toimenpiteittensä vaikutuksesta kaupungin kokonaistalouteen. Tätä velvollisuutta ne eivät voi siirtää muille elimille. Talousarvio- ja käyttösuunnitelmamuutoksista on ohjeistettu kaupunginvaltuuston hyväksymässä sisäisen valvonnan ohjeessa. Raportointi Talousarvion sitovien tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle ja - valtuustolle kolmannesvuosittain Johdon raporteilla. Talousarvion ja käyttösuunnitelmien rahamäärien toteutumisesta raportoidaan lautakuntia niiden päättäminä ajankohtina, kuitenkin vähintään kolmannesvuosittain. Talouden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle kuukausittain tammi- ja kesäkuuta lukuun ottamatta. Kuukausiraportti toimitetaan myös valtuutetuille. Raportoinnissa käytetään välineenä talouden suunnittelu- ja seurantajärjestelmää. Kuntakonserni Omistajapolitiikassa noudatetaan kaupunginvaltuuston hyväksymää omistajaohjeistusta. Kaupunginvaltuuston hyväksymä tasapainotettu strategia ja kaupungin voimassaolevat henkilöstöohjeet ja henkilöstöstrategia sitovat konsernia soveltuvin osin. Kaupungin 100 %:ssa omistuksessa olevan tytäryhteisön Järvenpään Mestariasunnot Oy:n talousarvio on liitteenä 6. 12

15 KÄYTTÖTALOUSOSA Sivujen lukuohje Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunkistrategian ja siitä johdetut toteuttamisohjelmat Strategian toteuttamisohjelmat tarkistettiin kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 on johdettu kaupunkistrategiasta ja strategian toteuttamisohjelmista. Ne ovat sitovia valtuustoon nähden palvelualueittain ja muu yksikkö -tasolla. Talousarviotavoitteet ovat sitovia erikseen toimintatuottojen ja -kulujen osalta palvelualueja muu yksikkö -tasolla. Rahatauluissa sitovat erät on esitetty kursiivilla. Talousarvio on valmisteltu uuden organisaation mukaisena. Vertailtavuuden vuoksi myös aikaisempien vuosien tiedot on esitetty uuden organisaation mukaisena. Rahatauluissa käytetty rahayksikkö on euroa. Sarakeotsikot ovat: TP 2010 Tilinpäätös 2010 KTA 2011 Korjattu talousarvio eli talousarvio 2011 valtuuston päättämien muutosten jälkeen (tässä KV ) TAE 2012 Lautakunnan/johtokunnan esitys talousarvioksi 2012 TA 2012 Talousarvio 2012 % Muutos KTA 2011 ja TA 2012 välillä prosentteina TS 2013 ja TS 2014 Taloussuunnitelmavuodet 2013 ja 2014 Tuloslaskelmissa käytetty rahayksikkö on euro. Sarakeotsikot ovat: TP 2010 Tilinpäätös 2010 KTA 2011 Korjattu talousarvio eli talousarvio 2011 valtuuston päättämien muutosten jälkeen (tässä KV ) TA 2012 Talousarvio 2012 % Muutos KTA 2011 ja TA 2012 välillä prosentteina Kunkin tuloslaskelman jälkeen on esitetty ympyrädiagrammit vuoden 2012 toimintatuottojen ja -kulujen tiliryhmätasoisesta jakautumasta. KAUPUNKI ILMAN JÄRVENPÄÄN VESI -LIIKELAITOSTA e TP 2010 KTA 2011 TAE 2012 TA 2012 % TS 2013 TS 2014 TOIMINTATUOTOT , VALMIST. OMAAN KÄYTT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Suunnitelman muk. poistot , Netto ,

16 TULOSLASKELMA, KAUPUNKI ILMAN JÄRVENPÄÄN VESI -LIIKELAITOSTA TOIMINTATUOTOT TP 2010 KTA 2011 TA 2012 % MYYNTITUOTOT MAUTUOTOT TUET JA AVUSTUET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT AVUSTUET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

17 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 31 % MUUT TOIMINTATUOTOT 47 % MAUTUOTOT 16 % TUET JA AVUSTUET 6 % MUUT TOIMINTAKULUT 11 % TOIMINTAKULUT AVUSTUET 6 % AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT 4 % HENKILÖSTÖKULUT 40 % PALVELUJEN OSTOT 39 % 15

18 KONSERNIPALVELUT Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen Konsernipalveluiden tarkoituksena on turvata kunnallisen demokratian toimivuus, taata kaupungin keskeisten tukiprosessien toiminta ja huolehtia konserninäkökulman välittymisestä kaikkeen päätöksentekoon. Konsernipalveluiden keskeisenä tehtävänä on sisäisten tukipalveluiden tuloksellinen järjestäminen kaupunkikonsernin yksiköille perustehtävän tueksi. KESKEISET MUUTOET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Toimintaympäristö koko kuntakentällä on tulevina vuosina isojen muutosten kourissa. Esimerkkinä mainittakoon meneillään oleva kuntarakenneuudistus ja tulevat kunnallisvaalit. Julkisen talouden epätasapaino, verorahoitteisten tulojen tulopohjan heikentyminen asettaa yhä isompia vaateita konsernipalveluiden toiminnan kehittämiselle ja tuloksellisuuden parantamiselle. Toimintaympäristön muutos luo painetta koko kaupungin prosessien kehittämiselle ja teknologian yhä tehokkaammalle hyödyntämiselle. Suunnitelmakauden aikana on ratkaistava keskeisten tukipalveluiden, kuten talouspalvelukeskuksen, tietohallinnon palvelukeskuksen, Resina-sijaisvälityksen ja vaihdepalveluiden organisointitapa. Taustalla ovat EU:n valtiontukisäännökset, joihin haetaan ratkaisua kuntalain muutoksella. Kuntalain muutos saattaa tarkoittaa sitä, että kyseisiä toimintoja joudutaan yhtiöittämään. KESKEISET MUUTOET TOIMINNASSA 2012 Konsernipalvelut aloittaa toimintansa vuoden 2012 alusta samalla, kun keskushallinto entisen kaltaisena organisaationa lakkaa olemasta. Konsernipalveluiden muodostaminen on jatkoa organisoitumiselle, joka toteutettiin vuonna Tuolloin perustettiin tukipalvelukeskus ja muodostettiin johdon asiantuntijapalvelut. Konsernipalveluiden toiminnan kehittäminen tulee jatkumaan edelleen vuoden 2012 aikana; Tukipalvelukeskuksen rakentaminen jatkuu ja sinne tullaan mahdollisuuksien mukaan keskittämään tehtäviä, jotka vielä hoidetaan palvelualueilla. Konsernipalveluiden rooli sisäisten palveluiden tuottajana tulee korostumaan entisestään. Henkilöstön moniosaamisen merkitys kasvaa ja työskentely osana laajempaa kokonaisuutta korostuu tiimityön kautta. Konsernipalveluiden on pystyttävä vastaamaan yhä kasvaviin asiakkaiden palveluodotuksiin tukemalla johtamista ja tarjoamalla vaadittavaa asiantuntijuutta niin palvelualueiden kuin poliittisten päätöstentekijöidenkin suuntaan. 16

19 KESKEISET MUUTOET TALOUDESSA 2012 Konsernipalveluiden toiminnan tehostaminen on edelleen merkittävässä roolissa. Toimintojen keskittäminen palvelualueilta konsernipalveluihin tuo säästöjä pitkällä aikavälillä, mutta perustamis- ja toiminnan vakiinnuttamisvaiheessa tulee kuitenkin taata riittävät resurssit esimerkiksi työntekijöiden kouluttamiseen tehtävien muuttuessa. Toiminnassa tullaan yleisesti kiinnittämään huomiota toiminnan tehokkuuteen. Luottamuselinten toimintaa kehitetään ja sitä ohjataan strategiseen ja ennakoivaan suuntaan. KESKEISET MUUTOET HENKILÖSTÖSSÄ 2012 Keskushallinnon uudelleen organisoitumisen myötä työntekijöiden ja viranhaltijoiden työn sisällöt ja tehtäväkuvat muuttuvat ja moniosaamisen merkitys kasvaa. Tehostamisvaade yhdessä henkilöstön eläköitymisen ja muun vaihtuvuuden kanssa edellyttää jatkuvaa tehtävien uudelleenarviointia. ARVIO YIKÖN RISKEISTÄ SITOVAT TAVOITTEET Toimintojen keskittämisen myötä haasteena on palveluiden saumaton jatkuvuus uudessa organisaatio- ja toimintatavassa. Uusien tehtäväkuvien luonti ja henkilöstön onnistunut sijoittuminen uusiin tehtäviin ja muuttuneiden tehtävien tuoman kouluttamistarpeen järjestäminen on koko konsernipalveluille suuri haaste. Uudelleen organisoitumisen ja henkilöstön tehtävämuutosten keskeinen riski on niukka resursointi. Kaupunginhallitus sitoutuu omalta osaltaan suunnitelmakauden tavoitteisiin. Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Päivitetään toimintaympäristöanalyysit. toteuttamisohjelmat ja palveluverkkosuunnitelma. Kuntayhteistyö toteutetaan Kuuma-yhteistyön puitteissa. Strategian toteuttamisohjelmat päivitetty kesäkuussa Palveluverkkosuunnitelma päivitetty syksyllä 2012 ja hyödynnetty toiminnan ja talouden suunnittelussa. Kuuma-yhteistyön osalta seuranta Kuumatoimintakertomusta hyödynnetään. Ydinprosessit. avainprosessit ja palveluprosessit määritetty. Palveluverkkosuunnitelma päivitetty. Ydinprosessit. avainprosessit ja palveluprosessit määritetty ja toiminta järjestetty sen mukaiseksi. Kuntarakenneuudistusta seurataan aktiivisesti ja ajetaan kaupungin kokonaisetua metropolialuetta koskevissa ratkaisuissa. Järvenpään näkemysten huomioiminen lakiesityksessä syksyllä Kuntavaaleihin valmistautuminen ja kuntalaisten aktivointi äänestämään. Kunnallisvaalien äänestysprosentti nousee. Kunnallisvaaliehdokkaiden määrä. 17

20 Sitova tavoite Sitova tavoite Muutoksen valmistelu aikataulun mukaisesti. Hankkeessa edetty aikataulun mukaisesti. Strategisen henkilöstösuunnittelun tehostaminen henkilöstöresurssin käytön suuntaamiseksi. Henkilöstöresurssin käytön tehostamisen periaatteet on laadittu. Liikkuvuuden edistämistä kaupunkitasoisesti tuetaan sisäisten työmarkkinoiden kautta. Sitova tavoite Uuden organisaatiomallin valmistelussa edetään suunnitelman mukaisesti. Tehdään vaadittavat muutokset kaupungin sääntöihin. Vaadittavat sääntömuutokset valmisteltu ja organisaatiouudistuksessa edetty suunnitelman mukaisesti. Kaupungin strategisen tason prosessikartta käytössä. Sitova tavoite Sitova tavoite Tuotteistuksen pilotointi vuoden 2013 talousarviossa keskeisten tuotteiden osalta. Järjestelmä testattu ja pilotoitavat palvelut tuotteistettu. Hyvien käytäntöjen arviointia varten luodaan menettelytapa. jota noudattamalla varmistetaan hyvien käytäntöjen säännöllinen arviointi palvelualueilla ja kaupunkitasolla. Esimerkkinä Hyvä Kiertoon -käytänne. Ohjeistus hyvien käytäntöjen arviointia varten valmis ja menettelytapa käytössä. Sitova tavoite Laskentaohje käytössä ja sitä hyödynnetään kaupungin päätöksenteossa. Tuotteistuksessa käytettävä järjestelmä määritetään ja testataan. Pilotoitavat tuotteet tuotteistettu. Järjestelmä määritetty ja testattu. Pilotoitavat tuotteet tuotteistettu ja hinta laskettu. Sitova tavoite Sitova tavoite Konserniyhteisöistä raportoidaan kaupunginhallitukselle ohjeistuksen mukaisesti kaksi kertaa vuodessa. Toteutunut raportti. Henkilöstösuunnitelmien laadinnan ohjeistus annettu. Sisäisten työmarkkinoiden ja rekrytointiluvan sähköisen integroinnin kehittäminen. Oppilaitosyhteistyön tehostaminen ja työpaikkojen markkinointi. Resinan toiminnan kehittäminen rekrytointiprosessia tukevaksi. Henkilöstösuunnitelmat päivitetty. Myönnetyt rekrytointiluvat perustuvat henkilöstösuunnitelmaan. Työpaikkahakijoiden määrä avoinnan olleisiin virkoihin ja toimiin. Tehtävät. joissa rekrytointiongelmia, kartoitettu ja korjaavat toimenpiteet aloitettu 06/2012 mennessä. Resinan käyttöaste 85 %. Sitova tavoite Sitova tavoite Hyvän johtamisen ja esimiestyön osaamisen osa-alueiden sisällöt määritetty. Esimiesten koulutuksen ja valmennuksen suuntaaminen johtamisarviontien perusteella. Johtamisarvioinnit suoritettu 03/2012 ja tarvittavat kehittämistoimenpiteet aloitettu. Arviointitulokset 3.5/5. Tulokselliseen ja tavoitteiden mukaiseen toimintaan kannustaminen ja palkitsemisjärjestelmän kehittäminen. Palkitsemisjärjestelmä arvioitu ja kehittäminen aloitettu. Tulospalkkauksen pilotointiselvitys tehty. 18

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

TALOUSSUUNNITELMA 2013-2017 TALOUSARVIO 2013

TALOUSSUUNNITELMA 2013-2017 TALOUSARVIO 2013 TALOUSARVIO 2013 Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012-2014 2 Sisältö YLEISPERUSTELUT... 3 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 3 KAUPUNKISTRATEGIA JA TOTEUTTAMISOHJELMAT... 4 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI ELOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat Salon

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA

KARKKILAN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA KARKKILAN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA 2018-2019 KH 26.9.2016 1..1 Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunta Toimintatuotot 14 490 0 0 Toimintakulut -18

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

KAUPUNGINHALLITUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 KAUPUNGINHALLITUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ Kaupunginhallitus on hyväksynyt 17.12.2012 288 Noudatetaan 1.1.2013 Kaupunginhallitus on hyväksynyt muutoksen 13.1.2014 4 Noudatetaan 1.1.2014 Kaupunginhallitus on

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HUHTIKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 3619/02.02/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 3619/02.02/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 45 Asianro 3619/02.02/2013 Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueiden vuoden 2013 tekniset talousarviomuutokset Perusturvan palvelualue Vanhus- ja vammaispalvelujen

Lisätiedot

PARETO-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI JÄRVENPÄÄN OSAPROJEKTI

PARETO-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI JÄRVENPÄÄN OSAPROJEKTI PARETO-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI JÄRVENPÄÄN OSAPROJEKTI 27.1.2012 Järvenpään kirjasto, Tyyni Tuulio Tuula Salokangas Johtava ylilääkäri Miksi Järvenpää lähti mukaan PARETO- hankkeeseen? Terveys- ja vanhuspalveluiden

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 9.11.2015 Liite 2 104 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 9.11.2015 Talousarvion 2016 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

TALOUSSUUNNITELMA 2014-2018 TALOUSARVIO 2014. Kaupunginvaltuusto 9.12.2013 102

TALOUSSUUNNITELMA 2014-2018 TALOUSARVIO 2014. Kaupunginvaltuusto 9.12.2013 102 TALOUSARVIO 2014 Kaupunginvaltuusto 9.12.2013 102 Sisällys YLEISPERUSTELUT... 2 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 2 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKISTRATEGIA... 4 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT... 5 Yleinen taloudellinen tilanne...

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 19.12.2016 Liite 2 155 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 19.12.2016 Talousarvion 2017 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset ja kirjelmät

Espoon kaupunki Pöytäkirja Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset ja kirjelmät 20.03.2013 Sivu 1 / 1 890/00.01.01/2013 30 terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset ja kirjelmät Valmistelijat / lisätiedot: Hietanen Tommi, puh. (09) 816 23001 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä

Kriittinen menestystekijä Kriittinen menestystekijä Hanke, tavoite OSAAVA JOHTO JA MOTIVOITUNUT HENKILOSTÖ Valmentava ja kannustava johtaminen Toimiva sisäinen viestintä Toimiva työyhteisö ja motivoitunut osaava henkilöstö Henkilöstöohjelman

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Talousarviomuutokset 2013 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Kaupungin talousarvion sitovuusmääräysten mukaan bruttobudjetoiduilla

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KH 27.1.2014, KV 10.2.2014 Työryhmädokumentti 23.1.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 1 KÄYTTÖTALOUS 1.1 Raportointi talousarvion toteutumasta Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisella raportoinnilla, joka toteutetaan kaupunginhallitus

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 2 Sisällys SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 3 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 3 Vastuut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli 12.6.2015 Sisältö 1 Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli: Toimiala... 3 Toimiala... 3 Tuloslaskelma ja määrällinen henkilöstön tarve... 3 Toimialan

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot