TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO Kaupunginvaltuusto

Transkriptio

1 TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2012 Kaupunginvaltuusto

2 Sisältö YLEISPERUSTELUT... 1 KAUPUNKISTRATEGIA JA TOTEUTTAMISOHJELMAT... 1 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT... 3 Yleinen taloudellinen tilanne... 3 Järvenpään toimintaympäristö ja talous... 3 TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTELUT... 5 Taloussuunnitelman talousperusteet... 5 Henkilöstöpolitiikka... 6 Maapolitiikka ja kaavoitus... 7 TALOUSARVION SITOVUUSMÄÄRÄYET... 8 KÄYTTÖTALOUSOSA...13 KONSERNIPALVELUT...16 TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUALUE...21 IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUALUE...31 LASTEN JA NUORTEN PALVELUALUE...40 SIVISTYEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE...49 TOIMINTAYMPÄRISTÖPALVELUT...57 KAUPUNKIKEHITYS...64 JÄRVENPÄÄN VESI...70 TULOSLASKELMAOSA RAHOITUSOSA INVESTOINTIOSA LIITTEET...82 LIITE 1 RAHAMÄÄRÄISET RATKAISUVALTARAJAT...83 LIITE 2 TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA, SIS. JÄRVENPÄÄN VESI...85 LIITE 3 KAUPUNKISTRATEGIAN TULOSKORTTI LIITE 4 HENKILÖSTÖN KÄYTÖN PERIAATTEET LIITE 5 JÄRVENPÄÄN VEDEN TALOUSARVIOESITYS LIITE 6 TYTÄRYHTEISÖN TAVOITTEET JA TULOSLASKELMA...116

3 YLEISPERUSTELUT KAUPUNKISTRATEGIA JA TOTEUTTAMISOHJELMAT Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupunkistrategian vuosiksi kokouksessaan Strategian toteuttamisohjelmat kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2009 ja ne tarkistettiin viimeksi vuosille kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa Toteuttamisohjelmia on viisi: Palveluohjelma alaohjelmineen, Kaupunkikehitysohjelma, Muutosohjelma, Talousohjelma sekä Henkilöstöohjelma. Palveluohjelman alaohjelmia ovat Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma sekä Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma. Palvelualueiden ja muiden yksiköiden sitovat tavoitteet on johdettu strategian toteuttamisohjelmista. 1

4 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKISTRATEGIA Asukaslähtöisyys Vastuullisuus Taloudellisuus Oikeudenmukaisuus Elinvoimainen kulttuurikaupunki Järvenpään kaupungin tarkoituksena on turvata kaikille järvenpääläisille ihmisarvoisen elämän perusedellytykset tiiviissä vuorovaikutuksessa asukkaiden, yhteisöjen ja muiden kuntien kanssa. Asiakas näkökulma Järvenpään asukkaat ja ympäristö voivat hyvin ja Järvenpäässä yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset. Prosessit ja rakenteet näkökulma Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti. Järvenpään palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja tehokkaita ja palveluverkko on tarkoituksenmukainen. Talous näkökulma Järvenpään talous on vakaa ja turvaa toiminnan jatkuvuuden. Henkilöstö näkökulma Järvenpää on haluttu työnantaja, jonka palveluksessa on osaava henkilöstö. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Vetovoimatekijöitä hyödynnetään kaupunkikehityksessä. 2. Resursseihin suhteutetut peruspalvelut ovat vaikuttavia ja edistävät asukkaiden hyvinvointia. 3. Heikoimmassa asemassa olevia tuetaan ja asukkaiden omatoiminen selviytyminen paranee. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Palvelukokonaisuudet ovat asiakaslähtöisiä ja prosessit ovat tehokkaita. 2. Palveluverkko on tarkoituksenmukainen. 3. Organisaatio ja johtamisjärjestelmä edistävät palvelukokonaisuuksien toimintaa. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Talous on tasapainossa ja sopeutettu muuttuvaan toimintaympäristöön. 2. Palvelut ovat tuloksellisia ja tuotteistettuja. 3. Verkostojen hallinta on taitavaa ja omistajapolitiikka on onnistunutta. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Henkilöstö on osaava ja oikein mitoitettu. 2. Johtaminen on linjakasta ja työnteko on tuloksellista. 3. Järvenpään kaupunki on hyvä työpaikka. 1: PALVELUOHJELMA P1: LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIOHJELMA P2: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMA P3: IKÄÄNTYNEIDEN JA VAJAAKUNTOISTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2: KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 3: MUUTOSOHJELMA 4: TALOUSOHJELMA 5: HENKILÖSTÖOHJ. TALOUSARVIOTAVOITTEET TALOUSARVIOTAVOITTEET TALOUSARVIOTAVOITTEET TALOUSARVIOTAVOITTEET Järvenpään kaupunki 2 KV

5 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Yleinen taloudellinen tilanne Suunnitelmakaudelle lähdetään Suomen kuntakentällä haasteellisesta tilanteesta. Kreikan valtion velkakirjojen korko on käynyt ennätyslukemissa ja velkakriisin vaikutukset ovat heijastuneet rahoituslaitoksiin. Rahoituslaitosten välinen epävarmuus on lisääntynyt ja mm. belgialainen Dexia-pankki on jouduttu kansallistamaan. Merkittävien eurooppalaisten pankkien osakkeet ovat olleet laskussa. Kreikan valtion ajautuminen maksukyvyttömään tilaan vaikuttaa yhä todennäköisemmältä. Keskeiset ennustelaitokset ovat vallitsevan kehityksen siivittäminä laskeneet kansantalouden kasvuennusteitaan. Esimerkiksi Sampo Pankki arvioi syyskuun ennusteessaan ( ) kuluvan vuoden BKT:n kasvuksi 2,5 % ja vuodelle 2012 vastaavasti 1,2 %. Todennäköisyys sille, että edessä on pitkä hitaan kasvun aika taikka talouden taantuma, on kasvanut voimakkaasti elokuun aikana. Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin ( ) mukaan yleiset suhdannenäkymät teollisuuden ja rakentamisen parissa ovat heikentyneet. Yleinen talouden epävarmuus ja hitaan kasvun aika on huomioitu talousarviossa. Järvenpään toimintaympäristö ja talous Väestö Järvenpään väkiluku oli vuoden 2010 lopussa Väestö väheni 0,1 %. Vuoden 2011 tammi-syyskuun väkiluvun kehityksen perusteella arvioidaan, että väkiluku on vuoden 2011 lopussa asukasta eli 408 asukasta enemmän kuin vuonna Vuoden 2011 tammisyyskuussa kuntien välisessä nettomuutossa on saatu 9 ja nettomaahanmuutossa 87 asukasta lisää. Vuonna 2010 väestö väheni kuntien välisessä nettomuutossa 332 asukkaalla, mutta kasvoi nettomaahanmuutossa 91 asukkaalla. Väestötilaston mukaan vuonna 2010 syntyneitä oli 466 eli 3 enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2011 syyskuun loppuun mennessä syntyneitä oli 361, joten lapsia syntynee koko vuonna hieman enemmän kuin vuonna Vertailutiedot KUUMA-kunnissa asui vuoden 2010 lopussa henkilöä. Väestökasvu edellisestä vuodesta oli henkilöä eli 0,8 %. Vuoden 2010 syyskuun lopussa KUUMA-kunnissa oli asukasta. 3

6 Väestömuutos tammi-syyskuu Väkiluku (ennakkotieto) Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula KUUMA yht KIRKKONUMMI NURMIJÄRVI TUUSULA VIHTI KERAVA MÄNTSÄLÄ JÄRVENPÄÄ HYVINKÄÄ SIPOO PORNAINEN KYMPPIKUNNAT Asukasluvun muutokset YHT Järvenpään väestö on kasvanut 2000-luvulla 3221 asukkaalla eli keskimäärin 293 asukasta ja 0,8 % vuodessa. Kymppikunnista vain Hyvinkää ja alueluovutuksista johtuen Sipoo kasvoivat suhteellisesti vielä hitaammin. Pornainen, Kirkkonummi, Nurmijärvi ja Mäntsälä ovat kasvaneet yli 2 % vuodessa. Järvenpäässä työikäisten osuus väestöstä on Kymppikuntien korkein. Alle kouluikäiset ovat luvulla vähentyneet 354 lapsella ja peruskouluikäiset lapsella. 75 vuotta täyttäneiden määrä on lisääntynyt 643:lla. Lähde: Tilastokeskus Työssäkäynti ja työttömyys Järvenpään työvoiman määrä oli vuoden 2009 lopussa eli 169 pienempi kuin edellisenä vuonna. Työllisten määrä oli , mikä oli 645 henkeä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömyysaste oli 2011 tammikuussa 7,3 % eli 1,1 %-yksikköä alempi kuin edellisen vuoden tammikuussa. Työttömyysaste on laskenut koko vuoden kesä-heinäkuuta lukuun ottamatta. Syyskuussa työttömyysaste oli 6,4 % eli 0,8 %-yksikköä matalampi kuin vuotta aiemmin. Syyskuun 2011 lopussa työttömiä työnhakijoita oli 1.327, näistä 160 alle 25-vuotiaita ja 394 yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita. 4

7 Järvenpäässä oli vuoden 2009 lopussa työpaikkaa. Työpaikkojen määrä väheni 583 työpaikalla edelliseen vuoteen verrattuna. Vertailutiedot TUUSULA HYVINKÄÄ KERAVA NURMIJÄRVI KIRKKONUMMI MÄNTSÄLÄ VIHTI SIPOO JÄRVENPÄÄ PORNAINEN Lähde: Tilastokeskus KYMPPIKUNNAT Työpaikkamuutokset YHT Järvenpään työpaikat ovat kasvaneet 2000-luvulla keskimäärin 16 työpaikalla vuodessa. Tuusulan työpaikat ovat lisääntyneet vastaavana aikana keskimäärin 267 työpaikalla vuodessa. Työpaikkaomavaraisuusaste oli vuonna 2009 Järvenpäässä 62,2 %, kun se Kymppikunta-alueella keskimäärin oli 63,3 %. Korkein työpaikkaomavaraisuus oli Hyvinkäällä 89,2 %. Järvenpään työttömyysaste oli 2011 syyskuussa 6,4 %, kun se muulla KUUMAalueella oli 4,8 %. TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTELUT Taloussuunnitelman talousperusteet Vuoden 2011 tilinpäätösennuste (syyskuu) ennakoi n. 8,9 Me:n ylijäämää ja toimintakatteen noin 6 % kasvua. Vuoden 2011 menokasvuksi näyttää muodostuvan n. 5,4 %. Käyttötaloudessa suunnitelmakaudella tavoitteena on toimintakatteen ja menokasvun hillitseminen. Vuonna 2012 toimintakatteen kasvu suhteessa korjattuun talousarvioon (KV ) on 2,8 % ja tulevina vuosina 2,7-4,8 % tasolla (v toimintakatteen kasvu keskimäärin 4,5 %). Menokasvu vuonna 2012 on 3,6 %, vuonna 2013 n. 1,6 % ja vuonna 2014 n. 5,2 %. Vuoden 2014 kasvuun vaikuttaa oleellisesti terveystalon käyttöönotto, jonka toimintakatevaikutus on 3,3 Meuroa ja rahoitusvaikutus vähintään 5,0 Meuroa. Ilman maanmyyntivoittoja toimintakatteen kasvu vuonna 2012 on 3,9 % ja vuosina n. 1,6-3,8 % tasolla. Maanmyyntivoittojen arvio vuodelle 2012 on 8,0 Me. Vuonna 2013 maanmyyntivoittoja arvioidaan saatavan 6,4 Me ja vuonna 2014 n. 5,0 Me. 5

8 Maanmyyntivoitoilla on keskeinen rooli kaupunkikehityksen kannalta merkittävien kärkiinvestointien rahoittamisessa. Henkilöstömenojen osalta tulevat sopimuskorotukset ovat vielä valtakunnallisesti auki. Talousarviossa on varauduttu yksittäisen työntekijän kohdalla noin 3,0 % kasvuun vuoden 2011 tasosta. Vanhan palkkaperinnön osuus kasvusta on noin 0,7 %. Lopulliset palkkaratkaisut ovat vielä auki, mutta valtakunnallisesti keskusjärjestötasolla saatiin raamisopimus, jonka vaikutukset ovat vuonna 2012 noin 2,4 % lisättynä noin 150 euron työntekijäkohtaisella kertakorvauksella. Huomioiden palkkaperinnön vaikutus 0,7 % ollaan talousarvion lähtökohdissa oikealla tasolla. Talousarvio sisältää henkilöstölisäyksiä yhteensä 27 henkilöä, mutta lisäyksistä on saatu katettua ostopalveluista tai muuten sisäisin järjestelyin suurin osa. Henkilöstöpolitiikka Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma, henkilöstöohjelma, linjaa Järvenpään kaupungin henkilöstöjohtamisen tavoitteet. Kaupunki tavoittelee työnantajakuvaa, jossa se nähdään haluttuna työnantajana, jossa johtaminen on linjakasta ja jolla on palveluksessaan osaava henkilöstö ja jossa työnteko on tuloksellista. Järvenpään kaupunki haluaa olla hyvä työpaikka. Henkilöstöohjelman keskeisin lähtökohta on, että henkilöstöresurssi on oikein kohdennettu palvelutarjonnan varmistamiseksi ja johtaminen on linjakasta kaikilla organisaation tasoilla työhyvinvoinnin tukemiseksi. Kaupunkistrategian kriittisistä menetystekijöistä johdetut henkilöstöohjelman strategiset tavoitteet ovat: - Linjakas johtaminen ja esimiestyö - Tulokselllinen työnteko ja palkitseminen - Työhyvinvointi - Strateginen henkilöstösuunnittelu - Strategian toteuttamiseen vaadittava osaaminen Järvenpään kaupunginhallituksen päättämässä työnantajapoliittisessa linjauksessa on määritelty johtamisen arvot ja periaatteet, joita kaupunki työnantajana toteuttaa suhteessa henkilöstöönsä. Työnantajapolitiikka ohjaa johtamistyötä ja sen kehittämistä organisaation kaikilla tasoilla. Tuloksellisuuden ja työelämän laadun parantaminen on jatkuva tavoite. Tavoitetta toteutetaan kehittämällä toimintatapoja työyksiköissä johdon ja henkilöstön yhteistyönä, tässä työssä esimiesten ja henkilöstön tukena toimii mm. työnkehittäjä. Hyvällä henkilöstöjohtamisella on suuri merkitys asiakastyytyväisyyden ja henkilöstön työhyvinvoinnin saavuttamisessa. Työhyvinvoinnin tukeminen vaikuttaa osaavan henkilöstön saatavuuteen, olemassa olevan henkilöstön työkykyyn ja sitä kautta myös kaupungin talouteen. Hyvät käytännöt ja tutkimukset osoittavat, että työhyvinvoinnin tukemisella 6

9 voidaan aikaansaada myös säästöjä. Johtamisosaamisen kehittäminen ja työhyvinvointia tukevat toimenpiteet ovat vuoden 2012 painopisteenä. Vuoden 2012 tammikuussa päätöksentekoon tuotava koko kaupungin yksi yhteinen henkilöstösuunnitelma laaditaan vuoden 2012 alusta voimaan tulevan organisaation mukaiseksi. Henkilöstösuunnitelmassa henkilöstön määrää kuvataan htv-lukuina. Palvelualuejohtajien ja muiden kaupungin yksiköiden ylimpien johtajien myöntämät rekrytointiluvat perustuvat henkilöstösuunnitelmaan. Henkilöstömäärän kasvua rajoitetaan; vain palvelutuotannon lisäys tai palvelujen tuottamistavan muutokset voivat johtaa henkilöstömäärän lisäykseen. Kaupunginvaltuuston päätös kaupungin uudesta organisaatiosta tulee tarkoittamaan laajaa henkilöstöraporttien uudistamista ja vaikeuttamaan vuoden 2012 raporttien vertailtavuutta edellisiin vuosiin. Vuoden 2012 aikana arvioidaan yhteistoimintakäytännöt ja tehdään tarvittavat muutokset uuden organisaation mukaiseksi. Kaupunki on antanut muutoshankkeita koskevan työnantajalupauksen henkilöstölle. Sen sisältö on, että kaupunki tarvitsee lähtökohtaisesti jokaisen täyttä työpanosta, muutoksen tavoitteena eivät ole tuotannolliset ja taloudelliset irtisanomiset, kaupunki odottaa henkilöstöltä valmiutta tehtäväkuvien ja työtehtävien muutoksiin ja, että muutoksia valmistellaan hyvässä yhteistoiminnassa ja yhteistyössä. Pääsopijajärjestöjen henkilöstön edustajat ovat antaneet oman lupauksensa työnantajalle, jossa henkilöstön edustajat sitoutuvat muutoksen valmisteluun hyvässä yhteistyössä työnantajan kanssa. Sekä työnantajan lupaus henkilöstölle että henkilöstöjärjestöjen lupaus työnantajalle luovat pohjan yhteistoiminnan onnistumiselle ja työrauhan säilymiselle muutoksien keskellä. Henkilöstökustannukset vuoden 2012 talousarviossa (sis. Järvenpään Vesi) ovat 97,3 Me eli 5,2 % suuremmat kuin vuoden 2011 korjatussa talousarviossa. Henkilöstömenojen osuus talousarvion toimintamenoista on 40 %. Henkilöstön käytön periaatteet on kuvattu liitteessä 4. Maapolitiikka ja kaavoitus Järvenpään kaupungin maanhankintaa ollaan tehostamassa. Vuonna 2009 aloitetut maanostoneuvottelut käydään loppuun ja arvioidaan tarvittavat uudet toimenpiteet v alkupuolella. Vuonna 2003 hyväksytty maapoliittinen periaateohjelma on tarkoitus uudistaa vuoden 2012 aikana. Tavoitteena on edelleen, että maanhankinnassa ja luovutuksissa ovat käytössä kaikki lainmukaiset keinot. Raakamaan hinnoittelussa noudatetaan periaatetta, joka ottaa huomioon alueen sijainnin ja käyttökelpoisuuden. Myyntivoitoista arvioidaan kertyvän vuoden 2012 talousarvion katteeksi n. 8 Meuroa. Kaavoituksen strateginen merkitys kaupungin kehittämisessä kasvaa edelleen palveluverkkosuunnitelman ja sitä tukevan yleiskaavan toteutussuunnittelun sekä asuntotuotannon ohjelmoinnin myötä. Näihin liittyy kaupungin aktiivisen maapolitiikan 7

10 ohjelmointi ja toimenpidepäätökset sekä tarvittavien kaavoitushankkeiden ja investointien suunnittelun prosessimainen ohjaus. Raakamaan hankinnassa onnistuminen on keskeinen edellytys sille, että yleiskaavan toteuttaminen on taloudellisesti mahdollista. Maan hankinnan rahoitus hoidetaan kohteittain siinä vaiheessa, kun kauppoja syntyy. Talousarviossa on osoitettu varoja raakamaan hankintaan, lunastuksiin ja takaisinostoista johtuvaan välttämättömään maanhankintaan 1,2 Meuroa vuodelle 2012 ja 1,0 Meuroa suunnitelmakaudelle. Investointiosan hankkeisiin liittyy runsaasti epävarmuustekijöitä. Vireillä olevan lunastuksen lunastuskorvaukset tulevat olemaan 1,5-2,0 Meuroa ja ne tulevat maksettaviksi todennäköisimmin vuoden 2012 aikana. Tämän lisäksi, mikäli yksikin vireillä olevista laajemmista vapaaehtoisista kaupoista toteutuu, investoinnit nousevat 2,5 Meuroon. Suunnitelmia tarkennetaan vuoden aikana. TALOUSARVION SITOVUUSMÄÄRÄYET Käyttötalousosa Talousarvion toiminnalliset tavoitteet ja määrärahat ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden palvelualue- ja muu yksikkö -tasolla. Valtuusto päättää erikseen toimintatuotoista, toimintakuluista sekä sitovista toiminnallisista tavoitteista kaikista erikseen jokaisen palvelualueen ja muun yksikön kohdalla. Muilla yksiköillä tarkoitetaan konsernipalveluita, kaupunkikehitystä ja toimintaympäristöpalveluita. Tarvittaessa kaupunginhallitus voi kohdistaa määrärahat palvelualueiden ja muiden yksiköiden lautakunnille. Talousarvion merkitys kaupunginvaltuuston strategisen ohjauksen välineenä toteutuu niin, että talousarvion ja taloussuunnitelman toiminnalliset tavoitteet on johdettu kaupunkistrategiasta ja sen toteuttamisohjelmista. Käyttösuunnitelmien roolia on vahvistettu lautakuntien ja kaupunginhallituksen ohjaus- ja seurantavälineenä vakioimalla käyttösuunnitelmien rakenteita ja määrittelemällä käyttösuunnitelmatasoisten tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden lautakuntatason sitovuus. Käyttösuunnitelmat hyväksytään lautakunnissa sen jälkeen, kun valtuusto on joulukuussa hyväksynyt talousarvion, kuitenkin viimeistään tammikuun 2012 loppuun mennessä. Seuraavat taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovia: 1. Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Sitovat toiminnalliset tavoitteet ja niiden mittarit ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden. 2. Määrärahojen sitovuus Määrärahat ovat bruttositovia eli erikseen sitovia toimintatuottojen ja -kulujen osalta. Valtuusto kuitenkin päättää, että toiminnallisista yksiköistä rekrytointi- ja 8

11 sijaispalvelut, Järvenpää-talo, työterveyshuolto, Järvenpään Opisto, nuorisopalvelut, toimintaympäristöpalveluiden yhteiset palvelut ja toimitilapalvelut ovat nettositovia. Avainalueista kulttuuri ja tapahtumat on nettositova. 3. Järvenpään Vesi Vesihuoltolaitos muutettiin vuoden 2006 alussa kunnalliseksi liikelaitokseksi. Vesihuollon liikelaitoksen alustava taloussuunnitelma ja talousarvio esitetään valtuustolle taloussuunnitelman yhteydessä (liite 5). Järvenpään Veden johtokunta hyväksyy lopullisen taloussuunnitelman valtuuston käsittelyn jälkeen vuoden 2011 loppuun mennessä. Järvenpään Veden toimintakatteen tulee olla vähintään talousarvion mukainen. Laitokseen sijoitetun pääoman tuotosta (=peruspääoman korko) päätetään valtuuston hyväksymässä kaupungin ja laitoksen välisessä palvelusopimuksessa. Valtuustoon nähden sitova peruspääoman korko on vuosina palvelusopimuksen mukaan 6 %. Hallintokuntien päätöksentekoa ohjaavat rahamääräiset ratkaisuvaltarajat määrätään liitteessä 1. Vuoden 2011 talousarviossa leasingvastuiden määrä on enintään 2,5 Meuroa. Kaupungin leasingvastuiden määrä vuonna 2012 on enintään 3,6 Meuroa. Leasinghankinnat voidaan tehdä vain em. vastuiden rajoissa. Leasingrahoittaja on kilpailutettu. Leasinghankintojen ratkaisuvaltarajat ovat samat kuin kaupungin omistukseen tulevissa hankinnoissa ja hankinnat kilpailutetaan hankintalainsäädännön ja hankintaohjeiden mukaan. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelma sitoo bruttositovuudella kaupunginvaltuustoon nähden seuraavien ryhmien osalta: Maanmyyntivoitot Verotulot Valtionosuudet Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Satunnaiset tulot ja menot Käyttöomaisuuden poistot lasketaan valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Poistot tullaan kohdistamaan toimintayksiköille, jotta toimintaan sitoutuneiden varojen määrä voidaan osoittaa. Poistot eivät ole sitovia. Investointiosa Investointiosassa on käytössä bruttositovuus. 9

12 Investointiosassa korostettuina esitetyt investointiryhmät ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovia. Valtuustoon nähden sitoviin investointiryhmiin sisältyvät hankeryhmät ja yli kahden miljoonan euron hankkeet ovat kaupunginhallitukseen nähden sitovia. Hallitukseen nähden sitoviin hankeryhmiin osoitettujen määrärahojen kohdistamisesta yksittäisille hankkeille päätetään mitä liitteessä 1 rahamääräisistä ratkaisuvaltarajoista on säädetty. Mikäli investoinnin hankintamenon arvioidaan jakaantuvan kahdelle tai useammalle vuodelle, hyväksytään investoinnin kokonaiskustannusarvio. Kustannusarviot tarkistetaan ja hankkeille varattavat määrärahat päätetään vuosittain taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Investointihankkeita koskevat toimivaltuudet on tehtävän mukaisella esimiehellä. Investointiosassa on myös esitetty havainnollistavassa mielessä kaupunkikehityksen kannalta merkittävät kärki-investoinnit ja maanmyyntivoitot. Rahoitusosa Lainanotto vuonna 2012 Talousarvion mukaan vuonna 2012 ei oteta uutta nettolainaa. Maksuvalmiuden turvaamiseksi tarkoitetun tilapäisluoton ottamiseen valtuusto antaa talousjohtajalle oikeuden niin, että ko. rahoitusta on käytössä yhtä aikaa enintään 80 Me. Kaupunginvaltuusto antaa kaupunginhallitukselle oikeuden Lainan ja vakuuden antaminen 1. ottaa talousarviossa oleva ja/tai lyhytaikaisia lainoja korvaava lainamäärä kotimaisia ja/tai ulkomaisia lainoja niin, että kaupungin lainamäärä on vuoden 2012 lopussa enintään 33 Me. 2. tehdä laina- ja leasingsalkun suojaustarkoituksessa koronvaihtosopimuksia sekä sopimuksia muuttuvakorkoisen lainan enimmäis- ja vähimmäiskoroista enintään hyväksytyssä talousarviossa olevan lainakannan ja kaupungin leasingvastuiden yhteismäärän verran. Lainan ja vakuuden antamisessa noudatetaan kaupunginvaltuuston hyväksymää omistajaohjeistusta. Lisäksi kaupunginvaltuusto voi myöntää tytäryhteisöilleen antolainoja asuntotuotannon omien varojen rahoitukseen. Lainojen korko sidotaan aravatuotannon omien varojen enimmäiskorkoon. kaupunginhallitus voi myöntää päättämällään korolla kaupungin kassavaroista tilapäislainoja EU- tai vastaavien hankkeiden lyhytaikaiseen rahoitukseen sekä kaupungin tytäryhteisöjen tilapäisrahoitukseen valtuuston talousarviossa 10

13 Kustannuslaskennalliset erät määrittelemään enimmäismäärään saakka. Enimmäismäärä on vuosina yhteensä euroa. Kaupunginhallitus hyväksyi toimitilojen tilakustannusten laskentaperusteet ja sisäisten vuokrien määrittelyperusteet, jotka otettiin käyttöön vuoden 2006 alussa. Vuokrien tavoitteeksi määriteltiin: tuottaa aidot tilakustannukset kuntien käyttämille ja omistamille tiloille helpottaa kuntien välistä palvelutuotantokustannusten vertailua osoittaa pääomaan/omistamiseen liittyvät pitkän aikavälin tarpeet tuottaa riittävä tulorahoitus kiinteistöjohtamisen toteuttamiseen Vuokrajärjestelmä on osa konsernitason johtamisjärjestelmää, jolla voidaan turvata pitkällä aikavälillä tilojen tarkoituksenmukainen käyttö sekä tilojen toimivuus kaupungin palvelutuotannossa. Kaupunginhallituksen päätöksessä hyväksyttiin pääoman sisäisen koron määräksi 4 % rakennusten teknisestä arvosta. Teknisen arvon määrittelyyn on projektin tuloksena tehty ohjeistus ja arvot on käyttöönotetuissa vuokraperusteissa määritelty tämän ohjeistuksen mukaan. Korjausvastuun määrä on toinen pääomavuokran määräysperuste ja korjausvastuun määräksi kaupunginhallitus hyväksyi 1,75 % rakennusten jälleenhankinta-arvosta. Järvenpään Veden peruspääoman korko on 6 %. Järvenpään Veden ja kaupungin välisistä suorituksista laskutetaan osapuolten välisen valtuuston hyväksymän palvelusopimuksen mukaisesti. Tukipalvelukeskuksen taloustiimin ja tietohallinnon palvelukeskuksen (Tipake) kustannukset sisältyvät palvelualueiden ja muiden yksiköiden käyttötalousosaan. Johdon asiantuntijapalveluiden nettomenot vyörytetään hallintokunnille menoksi tilinpäätöksen yhteydessä. Talousarvion ja käyttösuunnitelmien muutokset Kaupunginvaltuuston päättämät palvelualue- ja muu yksikkö -tasoiset sitovat toiminnalliset tavoitteet sekä niiden toteuttamiseksi myönnetyt määrärahat ovat muutettavissa vain valtuuston päätöksellä. Talousarvion muutostarpeista on raportoitava talousarviovuoden aikana välittömästi, kun muutostarve on tiedossa. Käyttösuunnitelmien muutoksista päätetään vastaavalla tavalla lautakunnissa palvelualueita ja toimintaympäristöpalveluita koskien ja kaupunginhallituksessa konsernipalveluita ja kaupunkikehitystä koskien. Kaupunkikehitykseen kuuluvasta rakennusvalvonnasta päättää rakennuslautakunta. 11

14 Huolehtiessaan oman hallinnonalansa tehtävistä ja kehittämisestä kaikkien hallintokuntien on oltava selvillä ehdotustensa ja toimenpiteittensä vaikutuksesta kaupungin kokonaistalouteen. Tätä velvollisuutta ne eivät voi siirtää muille elimille. Talousarvio- ja käyttösuunnitelmamuutoksista on ohjeistettu kaupunginvaltuuston hyväksymässä sisäisen valvonnan ohjeessa. Raportointi Talousarvion sitovien tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle ja - valtuustolle kolmannesvuosittain Johdon raporteilla. Talousarvion ja käyttösuunnitelmien rahamäärien toteutumisesta raportoidaan lautakuntia niiden päättäminä ajankohtina, kuitenkin vähintään kolmannesvuosittain. Talouden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle kuukausittain tammi- ja kesäkuuta lukuun ottamatta. Kuukausiraportti toimitetaan myös valtuutetuille. Raportoinnissa käytetään välineenä talouden suunnittelu- ja seurantajärjestelmää. Kuntakonserni Omistajapolitiikassa noudatetaan kaupunginvaltuuston hyväksymää omistajaohjeistusta. Kaupunginvaltuuston hyväksymä tasapainotettu strategia ja kaupungin voimassaolevat henkilöstöohjeet ja henkilöstöstrategia sitovat konsernia soveltuvin osin. Kaupungin 100 %:ssa omistuksessa olevan tytäryhteisön Järvenpään Mestariasunnot Oy:n talousarvio on liitteenä 6. 12

15 KÄYTTÖTALOUSOSA Sivujen lukuohje Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunkistrategian ja siitä johdetut toteuttamisohjelmat Strategian toteuttamisohjelmat tarkistettiin kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 on johdettu kaupunkistrategiasta ja strategian toteuttamisohjelmista. Ne ovat sitovia valtuustoon nähden palvelualueittain ja muu yksikkö -tasolla. Talousarviotavoitteet ovat sitovia erikseen toimintatuottojen ja -kulujen osalta palvelualueja muu yksikkö -tasolla. Rahatauluissa sitovat erät on esitetty kursiivilla. Talousarvio on valmisteltu uuden organisaation mukaisena. Vertailtavuuden vuoksi myös aikaisempien vuosien tiedot on esitetty uuden organisaation mukaisena. Rahatauluissa käytetty rahayksikkö on euroa. Sarakeotsikot ovat: TP 2010 Tilinpäätös 2010 KTA 2011 Korjattu talousarvio eli talousarvio 2011 valtuuston päättämien muutosten jälkeen (tässä KV ) TAE 2012 Lautakunnan/johtokunnan esitys talousarvioksi 2012 TA 2012 Talousarvio 2012 % Muutos KTA 2011 ja TA 2012 välillä prosentteina TS 2013 ja TS 2014 Taloussuunnitelmavuodet 2013 ja 2014 Tuloslaskelmissa käytetty rahayksikkö on euro. Sarakeotsikot ovat: TP 2010 Tilinpäätös 2010 KTA 2011 Korjattu talousarvio eli talousarvio 2011 valtuuston päättämien muutosten jälkeen (tässä KV ) TA 2012 Talousarvio 2012 % Muutos KTA 2011 ja TA 2012 välillä prosentteina Kunkin tuloslaskelman jälkeen on esitetty ympyrädiagrammit vuoden 2012 toimintatuottojen ja -kulujen tiliryhmätasoisesta jakautumasta. KAUPUNKI ILMAN JÄRVENPÄÄN VESI -LIIKELAITOSTA e TP 2010 KTA 2011 TAE 2012 TA 2012 % TS 2013 TS 2014 TOIMINTATUOTOT , VALMIST. OMAAN KÄYTT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Suunnitelman muk. poistot , Netto ,

16 TULOSLASKELMA, KAUPUNKI ILMAN JÄRVENPÄÄN VESI -LIIKELAITOSTA TOIMINTATUOTOT TP 2010 KTA 2011 TA 2012 % MYYNTITUOTOT MAUTUOTOT TUET JA AVUSTUET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT AVUSTUET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

17 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 31 % MUUT TOIMINTATUOTOT 47 % MAUTUOTOT 16 % TUET JA AVUSTUET 6 % MUUT TOIMINTAKULUT 11 % TOIMINTAKULUT AVUSTUET 6 % AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT 4 % HENKILÖSTÖKULUT 40 % PALVELUJEN OSTOT 39 % 15

18 KONSERNIPALVELUT Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen Konsernipalveluiden tarkoituksena on turvata kunnallisen demokratian toimivuus, taata kaupungin keskeisten tukiprosessien toiminta ja huolehtia konserninäkökulman välittymisestä kaikkeen päätöksentekoon. Konsernipalveluiden keskeisenä tehtävänä on sisäisten tukipalveluiden tuloksellinen järjestäminen kaupunkikonsernin yksiköille perustehtävän tueksi. KESKEISET MUUTOET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Toimintaympäristö koko kuntakentällä on tulevina vuosina isojen muutosten kourissa. Esimerkkinä mainittakoon meneillään oleva kuntarakenneuudistus ja tulevat kunnallisvaalit. Julkisen talouden epätasapaino, verorahoitteisten tulojen tulopohjan heikentyminen asettaa yhä isompia vaateita konsernipalveluiden toiminnan kehittämiselle ja tuloksellisuuden parantamiselle. Toimintaympäristön muutos luo painetta koko kaupungin prosessien kehittämiselle ja teknologian yhä tehokkaammalle hyödyntämiselle. Suunnitelmakauden aikana on ratkaistava keskeisten tukipalveluiden, kuten talouspalvelukeskuksen, tietohallinnon palvelukeskuksen, Resina-sijaisvälityksen ja vaihdepalveluiden organisointitapa. Taustalla ovat EU:n valtiontukisäännökset, joihin haetaan ratkaisua kuntalain muutoksella. Kuntalain muutos saattaa tarkoittaa sitä, että kyseisiä toimintoja joudutaan yhtiöittämään. KESKEISET MUUTOET TOIMINNASSA 2012 Konsernipalvelut aloittaa toimintansa vuoden 2012 alusta samalla, kun keskushallinto entisen kaltaisena organisaationa lakkaa olemasta. Konsernipalveluiden muodostaminen on jatkoa organisoitumiselle, joka toteutettiin vuonna Tuolloin perustettiin tukipalvelukeskus ja muodostettiin johdon asiantuntijapalvelut. Konsernipalveluiden toiminnan kehittäminen tulee jatkumaan edelleen vuoden 2012 aikana; Tukipalvelukeskuksen rakentaminen jatkuu ja sinne tullaan mahdollisuuksien mukaan keskittämään tehtäviä, jotka vielä hoidetaan palvelualueilla. Konsernipalveluiden rooli sisäisten palveluiden tuottajana tulee korostumaan entisestään. Henkilöstön moniosaamisen merkitys kasvaa ja työskentely osana laajempaa kokonaisuutta korostuu tiimityön kautta. Konsernipalveluiden on pystyttävä vastaamaan yhä kasvaviin asiakkaiden palveluodotuksiin tukemalla johtamista ja tarjoamalla vaadittavaa asiantuntijuutta niin palvelualueiden kuin poliittisten päätöstentekijöidenkin suuntaan. 16

19 KESKEISET MUUTOET TALOUDESSA 2012 Konsernipalveluiden toiminnan tehostaminen on edelleen merkittävässä roolissa. Toimintojen keskittäminen palvelualueilta konsernipalveluihin tuo säästöjä pitkällä aikavälillä, mutta perustamis- ja toiminnan vakiinnuttamisvaiheessa tulee kuitenkin taata riittävät resurssit esimerkiksi työntekijöiden kouluttamiseen tehtävien muuttuessa. Toiminnassa tullaan yleisesti kiinnittämään huomiota toiminnan tehokkuuteen. Luottamuselinten toimintaa kehitetään ja sitä ohjataan strategiseen ja ennakoivaan suuntaan. KESKEISET MUUTOET HENKILÖSTÖSSÄ 2012 Keskushallinnon uudelleen organisoitumisen myötä työntekijöiden ja viranhaltijoiden työn sisällöt ja tehtäväkuvat muuttuvat ja moniosaamisen merkitys kasvaa. Tehostamisvaade yhdessä henkilöstön eläköitymisen ja muun vaihtuvuuden kanssa edellyttää jatkuvaa tehtävien uudelleenarviointia. ARVIO YIKÖN RISKEISTÄ SITOVAT TAVOITTEET Toimintojen keskittämisen myötä haasteena on palveluiden saumaton jatkuvuus uudessa organisaatio- ja toimintatavassa. Uusien tehtäväkuvien luonti ja henkilöstön onnistunut sijoittuminen uusiin tehtäviin ja muuttuneiden tehtävien tuoman kouluttamistarpeen järjestäminen on koko konsernipalveluille suuri haaste. Uudelleen organisoitumisen ja henkilöstön tehtävämuutosten keskeinen riski on niukka resursointi. Kaupunginhallitus sitoutuu omalta osaltaan suunnitelmakauden tavoitteisiin. Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Päivitetään toimintaympäristöanalyysit. toteuttamisohjelmat ja palveluverkkosuunnitelma. Kuntayhteistyö toteutetaan Kuuma-yhteistyön puitteissa. Strategian toteuttamisohjelmat päivitetty kesäkuussa Palveluverkkosuunnitelma päivitetty syksyllä 2012 ja hyödynnetty toiminnan ja talouden suunnittelussa. Kuuma-yhteistyön osalta seuranta Kuumatoimintakertomusta hyödynnetään. Ydinprosessit. avainprosessit ja palveluprosessit määritetty. Palveluverkkosuunnitelma päivitetty. Ydinprosessit. avainprosessit ja palveluprosessit määritetty ja toiminta järjestetty sen mukaiseksi. Kuntarakenneuudistusta seurataan aktiivisesti ja ajetaan kaupungin kokonaisetua metropolialuetta koskevissa ratkaisuissa. Järvenpään näkemysten huomioiminen lakiesityksessä syksyllä Kuntavaaleihin valmistautuminen ja kuntalaisten aktivointi äänestämään. Kunnallisvaalien äänestysprosentti nousee. Kunnallisvaaliehdokkaiden määrä. 17

20 Sitova tavoite Sitova tavoite Muutoksen valmistelu aikataulun mukaisesti. Hankkeessa edetty aikataulun mukaisesti. Strategisen henkilöstösuunnittelun tehostaminen henkilöstöresurssin käytön suuntaamiseksi. Henkilöstöresurssin käytön tehostamisen periaatteet on laadittu. Liikkuvuuden edistämistä kaupunkitasoisesti tuetaan sisäisten työmarkkinoiden kautta. Sitova tavoite Uuden organisaatiomallin valmistelussa edetään suunnitelman mukaisesti. Tehdään vaadittavat muutokset kaupungin sääntöihin. Vaadittavat sääntömuutokset valmisteltu ja organisaatiouudistuksessa edetty suunnitelman mukaisesti. Kaupungin strategisen tason prosessikartta käytössä. Sitova tavoite Sitova tavoite Tuotteistuksen pilotointi vuoden 2013 talousarviossa keskeisten tuotteiden osalta. Järjestelmä testattu ja pilotoitavat palvelut tuotteistettu. Hyvien käytäntöjen arviointia varten luodaan menettelytapa. jota noudattamalla varmistetaan hyvien käytäntöjen säännöllinen arviointi palvelualueilla ja kaupunkitasolla. Esimerkkinä Hyvä Kiertoon -käytänne. Ohjeistus hyvien käytäntöjen arviointia varten valmis ja menettelytapa käytössä. Sitova tavoite Laskentaohje käytössä ja sitä hyödynnetään kaupungin päätöksenteossa. Tuotteistuksessa käytettävä järjestelmä määritetään ja testataan. Pilotoitavat tuotteet tuotteistettu. Järjestelmä määritetty ja testattu. Pilotoitavat tuotteet tuotteistettu ja hinta laskettu. Sitova tavoite Sitova tavoite Konserniyhteisöistä raportoidaan kaupunginhallitukselle ohjeistuksen mukaisesti kaksi kertaa vuodessa. Toteutunut raportti. Henkilöstösuunnitelmien laadinnan ohjeistus annettu. Sisäisten työmarkkinoiden ja rekrytointiluvan sähköisen integroinnin kehittäminen. Oppilaitosyhteistyön tehostaminen ja työpaikkojen markkinointi. Resinan toiminnan kehittäminen rekrytointiprosessia tukevaksi. Henkilöstösuunnitelmat päivitetty. Myönnetyt rekrytointiluvat perustuvat henkilöstösuunnitelmaan. Työpaikkahakijoiden määrä avoinnan olleisiin virkoihin ja toimiin. Tehtävät. joissa rekrytointiongelmia, kartoitettu ja korjaavat toimenpiteet aloitettu 06/2012 mennessä. Resinan käyttöaste 85 %. Sitova tavoite Sitova tavoite Hyvän johtamisen ja esimiestyön osaamisen osa-alueiden sisällöt määritetty. Esimiesten koulutuksen ja valmennuksen suuntaaminen johtamisarviontien perusteella. Johtamisarvioinnit suoritettu 03/2012 ja tarvittavat kehittämistoimenpiteet aloitettu. Arviointitulokset 3.5/5. Tulokselliseen ja tavoitteiden mukaiseen toimintaan kannustaminen ja palkitsemisjärjestelmän kehittäminen. Palkitsemisjärjestelmä arvioitu ja kehittäminen aloitettu. Tulospalkkauksen pilotointiselvitys tehty. 18