TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO Kaupunginvaltuusto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 TALOUSARVIO 2012. Kaupunginvaltuusto 12.12.2011 95"

Transkriptio

1 TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2012 Kaupunginvaltuusto

2 Sisältö YLEISPERUSTELUT... 1 KAUPUNKISTRATEGIA JA TOTEUTTAMISOHJELMAT... 1 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT... 3 Yleinen taloudellinen tilanne... 3 Järvenpään toimintaympäristö ja talous... 3 TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTELUT... 5 Taloussuunnitelman talousperusteet... 5 Henkilöstöpolitiikka... 6 Maapolitiikka ja kaavoitus... 7 TALOUSARVION SITOVUUSMÄÄRÄYET... 8 KÄYTTÖTALOUSOSA...13 KONSERNIPALVELUT...16 TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUALUE...21 IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUALUE...31 LASTEN JA NUORTEN PALVELUALUE...40 SIVISTYEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE...49 TOIMINTAYMPÄRISTÖPALVELUT...57 KAUPUNKIKEHITYS...64 JÄRVENPÄÄN VESI...70 TULOSLASKELMAOSA RAHOITUSOSA INVESTOINTIOSA LIITTEET...82 LIITE 1 RAHAMÄÄRÄISET RATKAISUVALTARAJAT...83 LIITE 2 TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA, SIS. JÄRVENPÄÄN VESI...85 LIITE 3 KAUPUNKISTRATEGIAN TULOSKORTTI LIITE 4 HENKILÖSTÖN KÄYTÖN PERIAATTEET LIITE 5 JÄRVENPÄÄN VEDEN TALOUSARVIOESITYS LIITE 6 TYTÄRYHTEISÖN TAVOITTEET JA TULOSLASKELMA...116

3 YLEISPERUSTELUT KAUPUNKISTRATEGIA JA TOTEUTTAMISOHJELMAT Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupunkistrategian vuosiksi kokouksessaan Strategian toteuttamisohjelmat kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2009 ja ne tarkistettiin viimeksi vuosille kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa Toteuttamisohjelmia on viisi: Palveluohjelma alaohjelmineen, Kaupunkikehitysohjelma, Muutosohjelma, Talousohjelma sekä Henkilöstöohjelma. Palveluohjelman alaohjelmia ovat Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma sekä Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma. Palvelualueiden ja muiden yksiköiden sitovat tavoitteet on johdettu strategian toteuttamisohjelmista. 1

4 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKISTRATEGIA Asukaslähtöisyys Vastuullisuus Taloudellisuus Oikeudenmukaisuus Elinvoimainen kulttuurikaupunki Järvenpään kaupungin tarkoituksena on turvata kaikille järvenpääläisille ihmisarvoisen elämän perusedellytykset tiiviissä vuorovaikutuksessa asukkaiden, yhteisöjen ja muiden kuntien kanssa. Asiakas näkökulma Järvenpään asukkaat ja ympäristö voivat hyvin ja Järvenpäässä yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset. Prosessit ja rakenteet näkökulma Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti. Järvenpään palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja tehokkaita ja palveluverkko on tarkoituksenmukainen. Talous näkökulma Järvenpään talous on vakaa ja turvaa toiminnan jatkuvuuden. Henkilöstö näkökulma Järvenpää on haluttu työnantaja, jonka palveluksessa on osaava henkilöstö. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Vetovoimatekijöitä hyödynnetään kaupunkikehityksessä. 2. Resursseihin suhteutetut peruspalvelut ovat vaikuttavia ja edistävät asukkaiden hyvinvointia. 3. Heikoimmassa asemassa olevia tuetaan ja asukkaiden omatoiminen selviytyminen paranee. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Palvelukokonaisuudet ovat asiakaslähtöisiä ja prosessit ovat tehokkaita. 2. Palveluverkko on tarkoituksenmukainen. 3. Organisaatio ja johtamisjärjestelmä edistävät palvelukokonaisuuksien toimintaa. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Talous on tasapainossa ja sopeutettu muuttuvaan toimintaympäristöön. 2. Palvelut ovat tuloksellisia ja tuotteistettuja. 3. Verkostojen hallinta on taitavaa ja omistajapolitiikka on onnistunutta. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Henkilöstö on osaava ja oikein mitoitettu. 2. Johtaminen on linjakasta ja työnteko on tuloksellista. 3. Järvenpään kaupunki on hyvä työpaikka. 1: PALVELUOHJELMA P1: LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIOHJELMA P2: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMA P3: IKÄÄNTYNEIDEN JA VAJAAKUNTOISTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2: KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 3: MUUTOSOHJELMA 4: TALOUSOHJELMA 5: HENKILÖSTÖOHJ. TALOUSARVIOTAVOITTEET TALOUSARVIOTAVOITTEET TALOUSARVIOTAVOITTEET TALOUSARVIOTAVOITTEET Järvenpään kaupunki 2 KV

5 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Yleinen taloudellinen tilanne Suunnitelmakaudelle lähdetään Suomen kuntakentällä haasteellisesta tilanteesta. Kreikan valtion velkakirjojen korko on käynyt ennätyslukemissa ja velkakriisin vaikutukset ovat heijastuneet rahoituslaitoksiin. Rahoituslaitosten välinen epävarmuus on lisääntynyt ja mm. belgialainen Dexia-pankki on jouduttu kansallistamaan. Merkittävien eurooppalaisten pankkien osakkeet ovat olleet laskussa. Kreikan valtion ajautuminen maksukyvyttömään tilaan vaikuttaa yhä todennäköisemmältä. Keskeiset ennustelaitokset ovat vallitsevan kehityksen siivittäminä laskeneet kansantalouden kasvuennusteitaan. Esimerkiksi Sampo Pankki arvioi syyskuun ennusteessaan ( ) kuluvan vuoden BKT:n kasvuksi 2,5 % ja vuodelle 2012 vastaavasti 1,2 %. Todennäköisyys sille, että edessä on pitkä hitaan kasvun aika taikka talouden taantuma, on kasvanut voimakkaasti elokuun aikana. Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin ( ) mukaan yleiset suhdannenäkymät teollisuuden ja rakentamisen parissa ovat heikentyneet. Yleinen talouden epävarmuus ja hitaan kasvun aika on huomioitu talousarviossa. Järvenpään toimintaympäristö ja talous Väestö Järvenpään väkiluku oli vuoden 2010 lopussa Väestö väheni 0,1 %. Vuoden 2011 tammi-syyskuun väkiluvun kehityksen perusteella arvioidaan, että väkiluku on vuoden 2011 lopussa asukasta eli 408 asukasta enemmän kuin vuonna Vuoden 2011 tammisyyskuussa kuntien välisessä nettomuutossa on saatu 9 ja nettomaahanmuutossa 87 asukasta lisää. Vuonna 2010 väestö väheni kuntien välisessä nettomuutossa 332 asukkaalla, mutta kasvoi nettomaahanmuutossa 91 asukkaalla. Väestötilaston mukaan vuonna 2010 syntyneitä oli 466 eli 3 enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2011 syyskuun loppuun mennessä syntyneitä oli 361, joten lapsia syntynee koko vuonna hieman enemmän kuin vuonna Vertailutiedot KUUMA-kunnissa asui vuoden 2010 lopussa henkilöä. Väestökasvu edellisestä vuodesta oli henkilöä eli 0,8 %. Vuoden 2010 syyskuun lopussa KUUMA-kunnissa oli asukasta. 3

6 Väestömuutos tammi-syyskuu Väkiluku (ennakkotieto) Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula KUUMA yht KIRKKONUMMI NURMIJÄRVI TUUSULA VIHTI KERAVA MÄNTSÄLÄ JÄRVENPÄÄ HYVINKÄÄ SIPOO PORNAINEN KYMPPIKUNNAT Asukasluvun muutokset YHT Järvenpään väestö on kasvanut 2000-luvulla 3221 asukkaalla eli keskimäärin 293 asukasta ja 0,8 % vuodessa. Kymppikunnista vain Hyvinkää ja alueluovutuksista johtuen Sipoo kasvoivat suhteellisesti vielä hitaammin. Pornainen, Kirkkonummi, Nurmijärvi ja Mäntsälä ovat kasvaneet yli 2 % vuodessa. Järvenpäässä työikäisten osuus väestöstä on Kymppikuntien korkein. Alle kouluikäiset ovat luvulla vähentyneet 354 lapsella ja peruskouluikäiset lapsella. 75 vuotta täyttäneiden määrä on lisääntynyt 643:lla. Lähde: Tilastokeskus Työssäkäynti ja työttömyys Järvenpään työvoiman määrä oli vuoden 2009 lopussa eli 169 pienempi kuin edellisenä vuonna. Työllisten määrä oli , mikä oli 645 henkeä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömyysaste oli 2011 tammikuussa 7,3 % eli 1,1 %-yksikköä alempi kuin edellisen vuoden tammikuussa. Työttömyysaste on laskenut koko vuoden kesä-heinäkuuta lukuun ottamatta. Syyskuussa työttömyysaste oli 6,4 % eli 0,8 %-yksikköä matalampi kuin vuotta aiemmin. Syyskuun 2011 lopussa työttömiä työnhakijoita oli 1.327, näistä 160 alle 25-vuotiaita ja 394 yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita. 4

7 Järvenpäässä oli vuoden 2009 lopussa työpaikkaa. Työpaikkojen määrä väheni 583 työpaikalla edelliseen vuoteen verrattuna. Vertailutiedot TUUSULA HYVINKÄÄ KERAVA NURMIJÄRVI KIRKKONUMMI MÄNTSÄLÄ VIHTI SIPOO JÄRVENPÄÄ PORNAINEN Lähde: Tilastokeskus KYMPPIKUNNAT Työpaikkamuutokset YHT Järvenpään työpaikat ovat kasvaneet 2000-luvulla keskimäärin 16 työpaikalla vuodessa. Tuusulan työpaikat ovat lisääntyneet vastaavana aikana keskimäärin 267 työpaikalla vuodessa. Työpaikkaomavaraisuusaste oli vuonna 2009 Järvenpäässä 62,2 %, kun se Kymppikunta-alueella keskimäärin oli 63,3 %. Korkein työpaikkaomavaraisuus oli Hyvinkäällä 89,2 %. Järvenpään työttömyysaste oli 2011 syyskuussa 6,4 %, kun se muulla KUUMAalueella oli 4,8 %. TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTELUT Taloussuunnitelman talousperusteet Vuoden 2011 tilinpäätösennuste (syyskuu) ennakoi n. 8,9 Me:n ylijäämää ja toimintakatteen noin 6 % kasvua. Vuoden 2011 menokasvuksi näyttää muodostuvan n. 5,4 %. Käyttötaloudessa suunnitelmakaudella tavoitteena on toimintakatteen ja menokasvun hillitseminen. Vuonna 2012 toimintakatteen kasvu suhteessa korjattuun talousarvioon (KV ) on 2,8 % ja tulevina vuosina 2,7-4,8 % tasolla (v toimintakatteen kasvu keskimäärin 4,5 %). Menokasvu vuonna 2012 on 3,6 %, vuonna 2013 n. 1,6 % ja vuonna 2014 n. 5,2 %. Vuoden 2014 kasvuun vaikuttaa oleellisesti terveystalon käyttöönotto, jonka toimintakatevaikutus on 3,3 Meuroa ja rahoitusvaikutus vähintään 5,0 Meuroa. Ilman maanmyyntivoittoja toimintakatteen kasvu vuonna 2012 on 3,9 % ja vuosina n. 1,6-3,8 % tasolla. Maanmyyntivoittojen arvio vuodelle 2012 on 8,0 Me. Vuonna 2013 maanmyyntivoittoja arvioidaan saatavan 6,4 Me ja vuonna 2014 n. 5,0 Me. 5

8 Maanmyyntivoitoilla on keskeinen rooli kaupunkikehityksen kannalta merkittävien kärkiinvestointien rahoittamisessa. Henkilöstömenojen osalta tulevat sopimuskorotukset ovat vielä valtakunnallisesti auki. Talousarviossa on varauduttu yksittäisen työntekijän kohdalla noin 3,0 % kasvuun vuoden 2011 tasosta. Vanhan palkkaperinnön osuus kasvusta on noin 0,7 %. Lopulliset palkkaratkaisut ovat vielä auki, mutta valtakunnallisesti keskusjärjestötasolla saatiin raamisopimus, jonka vaikutukset ovat vuonna 2012 noin 2,4 % lisättynä noin 150 euron työntekijäkohtaisella kertakorvauksella. Huomioiden palkkaperinnön vaikutus 0,7 % ollaan talousarvion lähtökohdissa oikealla tasolla. Talousarvio sisältää henkilöstölisäyksiä yhteensä 27 henkilöä, mutta lisäyksistä on saatu katettua ostopalveluista tai muuten sisäisin järjestelyin suurin osa. Henkilöstöpolitiikka Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma, henkilöstöohjelma, linjaa Järvenpään kaupungin henkilöstöjohtamisen tavoitteet. Kaupunki tavoittelee työnantajakuvaa, jossa se nähdään haluttuna työnantajana, jossa johtaminen on linjakasta ja jolla on palveluksessaan osaava henkilöstö ja jossa työnteko on tuloksellista. Järvenpään kaupunki haluaa olla hyvä työpaikka. Henkilöstöohjelman keskeisin lähtökohta on, että henkilöstöresurssi on oikein kohdennettu palvelutarjonnan varmistamiseksi ja johtaminen on linjakasta kaikilla organisaation tasoilla työhyvinvoinnin tukemiseksi. Kaupunkistrategian kriittisistä menetystekijöistä johdetut henkilöstöohjelman strategiset tavoitteet ovat: - Linjakas johtaminen ja esimiestyö - Tulokselllinen työnteko ja palkitseminen - Työhyvinvointi - Strateginen henkilöstösuunnittelu - Strategian toteuttamiseen vaadittava osaaminen Järvenpään kaupunginhallituksen päättämässä työnantajapoliittisessa linjauksessa on määritelty johtamisen arvot ja periaatteet, joita kaupunki työnantajana toteuttaa suhteessa henkilöstöönsä. Työnantajapolitiikka ohjaa johtamistyötä ja sen kehittämistä organisaation kaikilla tasoilla. Tuloksellisuuden ja työelämän laadun parantaminen on jatkuva tavoite. Tavoitetta toteutetaan kehittämällä toimintatapoja työyksiköissä johdon ja henkilöstön yhteistyönä, tässä työssä esimiesten ja henkilöstön tukena toimii mm. työnkehittäjä. Hyvällä henkilöstöjohtamisella on suuri merkitys asiakastyytyväisyyden ja henkilöstön työhyvinvoinnin saavuttamisessa. Työhyvinvoinnin tukeminen vaikuttaa osaavan henkilöstön saatavuuteen, olemassa olevan henkilöstön työkykyyn ja sitä kautta myös kaupungin talouteen. Hyvät käytännöt ja tutkimukset osoittavat, että työhyvinvoinnin tukemisella 6

9 voidaan aikaansaada myös säästöjä. Johtamisosaamisen kehittäminen ja työhyvinvointia tukevat toimenpiteet ovat vuoden 2012 painopisteenä. Vuoden 2012 tammikuussa päätöksentekoon tuotava koko kaupungin yksi yhteinen henkilöstösuunnitelma laaditaan vuoden 2012 alusta voimaan tulevan organisaation mukaiseksi. Henkilöstösuunnitelmassa henkilöstön määrää kuvataan htv-lukuina. Palvelualuejohtajien ja muiden kaupungin yksiköiden ylimpien johtajien myöntämät rekrytointiluvat perustuvat henkilöstösuunnitelmaan. Henkilöstömäärän kasvua rajoitetaan; vain palvelutuotannon lisäys tai palvelujen tuottamistavan muutokset voivat johtaa henkilöstömäärän lisäykseen. Kaupunginvaltuuston päätös kaupungin uudesta organisaatiosta tulee tarkoittamaan laajaa henkilöstöraporttien uudistamista ja vaikeuttamaan vuoden 2012 raporttien vertailtavuutta edellisiin vuosiin. Vuoden 2012 aikana arvioidaan yhteistoimintakäytännöt ja tehdään tarvittavat muutokset uuden organisaation mukaiseksi. Kaupunki on antanut muutoshankkeita koskevan työnantajalupauksen henkilöstölle. Sen sisältö on, että kaupunki tarvitsee lähtökohtaisesti jokaisen täyttä työpanosta, muutoksen tavoitteena eivät ole tuotannolliset ja taloudelliset irtisanomiset, kaupunki odottaa henkilöstöltä valmiutta tehtäväkuvien ja työtehtävien muutoksiin ja, että muutoksia valmistellaan hyvässä yhteistoiminnassa ja yhteistyössä. Pääsopijajärjestöjen henkilöstön edustajat ovat antaneet oman lupauksensa työnantajalle, jossa henkilöstön edustajat sitoutuvat muutoksen valmisteluun hyvässä yhteistyössä työnantajan kanssa. Sekä työnantajan lupaus henkilöstölle että henkilöstöjärjestöjen lupaus työnantajalle luovat pohjan yhteistoiminnan onnistumiselle ja työrauhan säilymiselle muutoksien keskellä. Henkilöstökustannukset vuoden 2012 talousarviossa (sis. Järvenpään Vesi) ovat 97,3 Me eli 5,2 % suuremmat kuin vuoden 2011 korjatussa talousarviossa. Henkilöstömenojen osuus talousarvion toimintamenoista on 40 %. Henkilöstön käytön periaatteet on kuvattu liitteessä 4. Maapolitiikka ja kaavoitus Järvenpään kaupungin maanhankintaa ollaan tehostamassa. Vuonna 2009 aloitetut maanostoneuvottelut käydään loppuun ja arvioidaan tarvittavat uudet toimenpiteet v alkupuolella. Vuonna 2003 hyväksytty maapoliittinen periaateohjelma on tarkoitus uudistaa vuoden 2012 aikana. Tavoitteena on edelleen, että maanhankinnassa ja luovutuksissa ovat käytössä kaikki lainmukaiset keinot. Raakamaan hinnoittelussa noudatetaan periaatetta, joka ottaa huomioon alueen sijainnin ja käyttökelpoisuuden. Myyntivoitoista arvioidaan kertyvän vuoden 2012 talousarvion katteeksi n. 8 Meuroa. Kaavoituksen strateginen merkitys kaupungin kehittämisessä kasvaa edelleen palveluverkkosuunnitelman ja sitä tukevan yleiskaavan toteutussuunnittelun sekä asuntotuotannon ohjelmoinnin myötä. Näihin liittyy kaupungin aktiivisen maapolitiikan 7

10 ohjelmointi ja toimenpidepäätökset sekä tarvittavien kaavoitushankkeiden ja investointien suunnittelun prosessimainen ohjaus. Raakamaan hankinnassa onnistuminen on keskeinen edellytys sille, että yleiskaavan toteuttaminen on taloudellisesti mahdollista. Maan hankinnan rahoitus hoidetaan kohteittain siinä vaiheessa, kun kauppoja syntyy. Talousarviossa on osoitettu varoja raakamaan hankintaan, lunastuksiin ja takaisinostoista johtuvaan välttämättömään maanhankintaan 1,2 Meuroa vuodelle 2012 ja 1,0 Meuroa suunnitelmakaudelle. Investointiosan hankkeisiin liittyy runsaasti epävarmuustekijöitä. Vireillä olevan lunastuksen lunastuskorvaukset tulevat olemaan 1,5-2,0 Meuroa ja ne tulevat maksettaviksi todennäköisimmin vuoden 2012 aikana. Tämän lisäksi, mikäli yksikin vireillä olevista laajemmista vapaaehtoisista kaupoista toteutuu, investoinnit nousevat 2,5 Meuroon. Suunnitelmia tarkennetaan vuoden aikana. TALOUSARVION SITOVUUSMÄÄRÄYET Käyttötalousosa Talousarvion toiminnalliset tavoitteet ja määrärahat ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden palvelualue- ja muu yksikkö -tasolla. Valtuusto päättää erikseen toimintatuotoista, toimintakuluista sekä sitovista toiminnallisista tavoitteista kaikista erikseen jokaisen palvelualueen ja muun yksikön kohdalla. Muilla yksiköillä tarkoitetaan konsernipalveluita, kaupunkikehitystä ja toimintaympäristöpalveluita. Tarvittaessa kaupunginhallitus voi kohdistaa määrärahat palvelualueiden ja muiden yksiköiden lautakunnille. Talousarvion merkitys kaupunginvaltuuston strategisen ohjauksen välineenä toteutuu niin, että talousarvion ja taloussuunnitelman toiminnalliset tavoitteet on johdettu kaupunkistrategiasta ja sen toteuttamisohjelmista. Käyttösuunnitelmien roolia on vahvistettu lautakuntien ja kaupunginhallituksen ohjaus- ja seurantavälineenä vakioimalla käyttösuunnitelmien rakenteita ja määrittelemällä käyttösuunnitelmatasoisten tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden lautakuntatason sitovuus. Käyttösuunnitelmat hyväksytään lautakunnissa sen jälkeen, kun valtuusto on joulukuussa hyväksynyt talousarvion, kuitenkin viimeistään tammikuun 2012 loppuun mennessä. Seuraavat taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovia: 1. Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Sitovat toiminnalliset tavoitteet ja niiden mittarit ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden. 2. Määrärahojen sitovuus Määrärahat ovat bruttositovia eli erikseen sitovia toimintatuottojen ja -kulujen osalta. Valtuusto kuitenkin päättää, että toiminnallisista yksiköistä rekrytointi- ja 8

11 sijaispalvelut, Järvenpää-talo, työterveyshuolto, Järvenpään Opisto, nuorisopalvelut, toimintaympäristöpalveluiden yhteiset palvelut ja toimitilapalvelut ovat nettositovia. Avainalueista kulttuuri ja tapahtumat on nettositova. 3. Järvenpään Vesi Vesihuoltolaitos muutettiin vuoden 2006 alussa kunnalliseksi liikelaitokseksi. Vesihuollon liikelaitoksen alustava taloussuunnitelma ja talousarvio esitetään valtuustolle taloussuunnitelman yhteydessä (liite 5). Järvenpään Veden johtokunta hyväksyy lopullisen taloussuunnitelman valtuuston käsittelyn jälkeen vuoden 2011 loppuun mennessä. Järvenpään Veden toimintakatteen tulee olla vähintään talousarvion mukainen. Laitokseen sijoitetun pääoman tuotosta (=peruspääoman korko) päätetään valtuuston hyväksymässä kaupungin ja laitoksen välisessä palvelusopimuksessa. Valtuustoon nähden sitova peruspääoman korko on vuosina palvelusopimuksen mukaan 6 %. Hallintokuntien päätöksentekoa ohjaavat rahamääräiset ratkaisuvaltarajat määrätään liitteessä 1. Vuoden 2011 talousarviossa leasingvastuiden määrä on enintään 2,5 Meuroa. Kaupungin leasingvastuiden määrä vuonna 2012 on enintään 3,6 Meuroa. Leasinghankinnat voidaan tehdä vain em. vastuiden rajoissa. Leasingrahoittaja on kilpailutettu. Leasinghankintojen ratkaisuvaltarajat ovat samat kuin kaupungin omistukseen tulevissa hankinnoissa ja hankinnat kilpailutetaan hankintalainsäädännön ja hankintaohjeiden mukaan. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelma sitoo bruttositovuudella kaupunginvaltuustoon nähden seuraavien ryhmien osalta: Maanmyyntivoitot Verotulot Valtionosuudet Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Satunnaiset tulot ja menot Käyttöomaisuuden poistot lasketaan valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Poistot tullaan kohdistamaan toimintayksiköille, jotta toimintaan sitoutuneiden varojen määrä voidaan osoittaa. Poistot eivät ole sitovia. Investointiosa Investointiosassa on käytössä bruttositovuus. 9

12 Investointiosassa korostettuina esitetyt investointiryhmät ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovia. Valtuustoon nähden sitoviin investointiryhmiin sisältyvät hankeryhmät ja yli kahden miljoonan euron hankkeet ovat kaupunginhallitukseen nähden sitovia. Hallitukseen nähden sitoviin hankeryhmiin osoitettujen määrärahojen kohdistamisesta yksittäisille hankkeille päätetään mitä liitteessä 1 rahamääräisistä ratkaisuvaltarajoista on säädetty. Mikäli investoinnin hankintamenon arvioidaan jakaantuvan kahdelle tai useammalle vuodelle, hyväksytään investoinnin kokonaiskustannusarvio. Kustannusarviot tarkistetaan ja hankkeille varattavat määrärahat päätetään vuosittain taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Investointihankkeita koskevat toimivaltuudet on tehtävän mukaisella esimiehellä. Investointiosassa on myös esitetty havainnollistavassa mielessä kaupunkikehityksen kannalta merkittävät kärki-investoinnit ja maanmyyntivoitot. Rahoitusosa Lainanotto vuonna 2012 Talousarvion mukaan vuonna 2012 ei oteta uutta nettolainaa. Maksuvalmiuden turvaamiseksi tarkoitetun tilapäisluoton ottamiseen valtuusto antaa talousjohtajalle oikeuden niin, että ko. rahoitusta on käytössä yhtä aikaa enintään 80 Me. Kaupunginvaltuusto antaa kaupunginhallitukselle oikeuden Lainan ja vakuuden antaminen 1. ottaa talousarviossa oleva ja/tai lyhytaikaisia lainoja korvaava lainamäärä kotimaisia ja/tai ulkomaisia lainoja niin, että kaupungin lainamäärä on vuoden 2012 lopussa enintään 33 Me. 2. tehdä laina- ja leasingsalkun suojaustarkoituksessa koronvaihtosopimuksia sekä sopimuksia muuttuvakorkoisen lainan enimmäis- ja vähimmäiskoroista enintään hyväksytyssä talousarviossa olevan lainakannan ja kaupungin leasingvastuiden yhteismäärän verran. Lainan ja vakuuden antamisessa noudatetaan kaupunginvaltuuston hyväksymää omistajaohjeistusta. Lisäksi kaupunginvaltuusto voi myöntää tytäryhteisöilleen antolainoja asuntotuotannon omien varojen rahoitukseen. Lainojen korko sidotaan aravatuotannon omien varojen enimmäiskorkoon. kaupunginhallitus voi myöntää päättämällään korolla kaupungin kassavaroista tilapäislainoja EU- tai vastaavien hankkeiden lyhytaikaiseen rahoitukseen sekä kaupungin tytäryhteisöjen tilapäisrahoitukseen valtuuston talousarviossa 10

13 Kustannuslaskennalliset erät määrittelemään enimmäismäärään saakka. Enimmäismäärä on vuosina yhteensä euroa. Kaupunginhallitus hyväksyi toimitilojen tilakustannusten laskentaperusteet ja sisäisten vuokrien määrittelyperusteet, jotka otettiin käyttöön vuoden 2006 alussa. Vuokrien tavoitteeksi määriteltiin: tuottaa aidot tilakustannukset kuntien käyttämille ja omistamille tiloille helpottaa kuntien välistä palvelutuotantokustannusten vertailua osoittaa pääomaan/omistamiseen liittyvät pitkän aikavälin tarpeet tuottaa riittävä tulorahoitus kiinteistöjohtamisen toteuttamiseen Vuokrajärjestelmä on osa konsernitason johtamisjärjestelmää, jolla voidaan turvata pitkällä aikavälillä tilojen tarkoituksenmukainen käyttö sekä tilojen toimivuus kaupungin palvelutuotannossa. Kaupunginhallituksen päätöksessä hyväksyttiin pääoman sisäisen koron määräksi 4 % rakennusten teknisestä arvosta. Teknisen arvon määrittelyyn on projektin tuloksena tehty ohjeistus ja arvot on käyttöönotetuissa vuokraperusteissa määritelty tämän ohjeistuksen mukaan. Korjausvastuun määrä on toinen pääomavuokran määräysperuste ja korjausvastuun määräksi kaupunginhallitus hyväksyi 1,75 % rakennusten jälleenhankinta-arvosta. Järvenpään Veden peruspääoman korko on 6 %. Järvenpään Veden ja kaupungin välisistä suorituksista laskutetaan osapuolten välisen valtuuston hyväksymän palvelusopimuksen mukaisesti. Tukipalvelukeskuksen taloustiimin ja tietohallinnon palvelukeskuksen (Tipake) kustannukset sisältyvät palvelualueiden ja muiden yksiköiden käyttötalousosaan. Johdon asiantuntijapalveluiden nettomenot vyörytetään hallintokunnille menoksi tilinpäätöksen yhteydessä. Talousarvion ja käyttösuunnitelmien muutokset Kaupunginvaltuuston päättämät palvelualue- ja muu yksikkö -tasoiset sitovat toiminnalliset tavoitteet sekä niiden toteuttamiseksi myönnetyt määrärahat ovat muutettavissa vain valtuuston päätöksellä. Talousarvion muutostarpeista on raportoitava talousarviovuoden aikana välittömästi, kun muutostarve on tiedossa. Käyttösuunnitelmien muutoksista päätetään vastaavalla tavalla lautakunnissa palvelualueita ja toimintaympäristöpalveluita koskien ja kaupunginhallituksessa konsernipalveluita ja kaupunkikehitystä koskien. Kaupunkikehitykseen kuuluvasta rakennusvalvonnasta päättää rakennuslautakunta. 11

14 Huolehtiessaan oman hallinnonalansa tehtävistä ja kehittämisestä kaikkien hallintokuntien on oltava selvillä ehdotustensa ja toimenpiteittensä vaikutuksesta kaupungin kokonaistalouteen. Tätä velvollisuutta ne eivät voi siirtää muille elimille. Talousarvio- ja käyttösuunnitelmamuutoksista on ohjeistettu kaupunginvaltuuston hyväksymässä sisäisen valvonnan ohjeessa. Raportointi Talousarvion sitovien tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle ja - valtuustolle kolmannesvuosittain Johdon raporteilla. Talousarvion ja käyttösuunnitelmien rahamäärien toteutumisesta raportoidaan lautakuntia niiden päättäminä ajankohtina, kuitenkin vähintään kolmannesvuosittain. Talouden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle kuukausittain tammi- ja kesäkuuta lukuun ottamatta. Kuukausiraportti toimitetaan myös valtuutetuille. Raportoinnissa käytetään välineenä talouden suunnittelu- ja seurantajärjestelmää. Kuntakonserni Omistajapolitiikassa noudatetaan kaupunginvaltuuston hyväksymää omistajaohjeistusta. Kaupunginvaltuuston hyväksymä tasapainotettu strategia ja kaupungin voimassaolevat henkilöstöohjeet ja henkilöstöstrategia sitovat konsernia soveltuvin osin. Kaupungin 100 %:ssa omistuksessa olevan tytäryhteisön Järvenpään Mestariasunnot Oy:n talousarvio on liitteenä 6. 12

15 KÄYTTÖTALOUSOSA Sivujen lukuohje Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunkistrategian ja siitä johdetut toteuttamisohjelmat Strategian toteuttamisohjelmat tarkistettiin kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa Sitovat tavoitteet vuodelle 2012 on johdettu kaupunkistrategiasta ja strategian toteuttamisohjelmista. Ne ovat sitovia valtuustoon nähden palvelualueittain ja muu yksikkö -tasolla. Talousarviotavoitteet ovat sitovia erikseen toimintatuottojen ja -kulujen osalta palvelualueja muu yksikkö -tasolla. Rahatauluissa sitovat erät on esitetty kursiivilla. Talousarvio on valmisteltu uuden organisaation mukaisena. Vertailtavuuden vuoksi myös aikaisempien vuosien tiedot on esitetty uuden organisaation mukaisena. Rahatauluissa käytetty rahayksikkö on euroa. Sarakeotsikot ovat: TP 2010 Tilinpäätös 2010 KTA 2011 Korjattu talousarvio eli talousarvio 2011 valtuuston päättämien muutosten jälkeen (tässä KV ) TAE 2012 Lautakunnan/johtokunnan esitys talousarvioksi 2012 TA 2012 Talousarvio 2012 % Muutos KTA 2011 ja TA 2012 välillä prosentteina TS 2013 ja TS 2014 Taloussuunnitelmavuodet 2013 ja 2014 Tuloslaskelmissa käytetty rahayksikkö on euro. Sarakeotsikot ovat: TP 2010 Tilinpäätös 2010 KTA 2011 Korjattu talousarvio eli talousarvio 2011 valtuuston päättämien muutosten jälkeen (tässä KV ) TA 2012 Talousarvio 2012 % Muutos KTA 2011 ja TA 2012 välillä prosentteina Kunkin tuloslaskelman jälkeen on esitetty ympyrädiagrammit vuoden 2012 toimintatuottojen ja -kulujen tiliryhmätasoisesta jakautumasta. KAUPUNKI ILMAN JÄRVENPÄÄN VESI -LIIKELAITOSTA e TP 2010 KTA 2011 TAE 2012 TA 2012 % TS 2013 TS 2014 TOIMINTATUOTOT , VALMIST. OMAAN KÄYTT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Suunnitelman muk. poistot , Netto ,

16 TULOSLASKELMA, KAUPUNKI ILMAN JÄRVENPÄÄN VESI -LIIKELAITOSTA TOIMINTATUOTOT TP 2010 KTA 2011 TA 2012 % MYYNTITUOTOT MAUTUOTOT TUET JA AVUSTUET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT AVUSTUET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

17 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 31 % MUUT TOIMINTATUOTOT 47 % MAUTUOTOT 16 % TUET JA AVUSTUET 6 % MUUT TOIMINTAKULUT 11 % TOIMINTAKULUT AVUSTUET 6 % AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT 4 % HENKILÖSTÖKULUT 40 % PALVELUJEN OSTOT 39 % 15

18 KONSERNIPALVELUT Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen Konsernipalveluiden tarkoituksena on turvata kunnallisen demokratian toimivuus, taata kaupungin keskeisten tukiprosessien toiminta ja huolehtia konserninäkökulman välittymisestä kaikkeen päätöksentekoon. Konsernipalveluiden keskeisenä tehtävänä on sisäisten tukipalveluiden tuloksellinen järjestäminen kaupunkikonsernin yksiköille perustehtävän tueksi. KESKEISET MUUTOET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Toimintaympäristö koko kuntakentällä on tulevina vuosina isojen muutosten kourissa. Esimerkkinä mainittakoon meneillään oleva kuntarakenneuudistus ja tulevat kunnallisvaalit. Julkisen talouden epätasapaino, verorahoitteisten tulojen tulopohjan heikentyminen asettaa yhä isompia vaateita konsernipalveluiden toiminnan kehittämiselle ja tuloksellisuuden parantamiselle. Toimintaympäristön muutos luo painetta koko kaupungin prosessien kehittämiselle ja teknologian yhä tehokkaammalle hyödyntämiselle. Suunnitelmakauden aikana on ratkaistava keskeisten tukipalveluiden, kuten talouspalvelukeskuksen, tietohallinnon palvelukeskuksen, Resina-sijaisvälityksen ja vaihdepalveluiden organisointitapa. Taustalla ovat EU:n valtiontukisäännökset, joihin haetaan ratkaisua kuntalain muutoksella. Kuntalain muutos saattaa tarkoittaa sitä, että kyseisiä toimintoja joudutaan yhtiöittämään. KESKEISET MUUTOET TOIMINNASSA 2012 Konsernipalvelut aloittaa toimintansa vuoden 2012 alusta samalla, kun keskushallinto entisen kaltaisena organisaationa lakkaa olemasta. Konsernipalveluiden muodostaminen on jatkoa organisoitumiselle, joka toteutettiin vuonna Tuolloin perustettiin tukipalvelukeskus ja muodostettiin johdon asiantuntijapalvelut. Konsernipalveluiden toiminnan kehittäminen tulee jatkumaan edelleen vuoden 2012 aikana; Tukipalvelukeskuksen rakentaminen jatkuu ja sinne tullaan mahdollisuuksien mukaan keskittämään tehtäviä, jotka vielä hoidetaan palvelualueilla. Konsernipalveluiden rooli sisäisten palveluiden tuottajana tulee korostumaan entisestään. Henkilöstön moniosaamisen merkitys kasvaa ja työskentely osana laajempaa kokonaisuutta korostuu tiimityön kautta. Konsernipalveluiden on pystyttävä vastaamaan yhä kasvaviin asiakkaiden palveluodotuksiin tukemalla johtamista ja tarjoamalla vaadittavaa asiantuntijuutta niin palvelualueiden kuin poliittisten päätöstentekijöidenkin suuntaan. 16

19 KESKEISET MUUTOET TALOUDESSA 2012 Konsernipalveluiden toiminnan tehostaminen on edelleen merkittävässä roolissa. Toimintojen keskittäminen palvelualueilta konsernipalveluihin tuo säästöjä pitkällä aikavälillä, mutta perustamis- ja toiminnan vakiinnuttamisvaiheessa tulee kuitenkin taata riittävät resurssit esimerkiksi työntekijöiden kouluttamiseen tehtävien muuttuessa. Toiminnassa tullaan yleisesti kiinnittämään huomiota toiminnan tehokkuuteen. Luottamuselinten toimintaa kehitetään ja sitä ohjataan strategiseen ja ennakoivaan suuntaan. KESKEISET MUUTOET HENKILÖSTÖSSÄ 2012 Keskushallinnon uudelleen organisoitumisen myötä työntekijöiden ja viranhaltijoiden työn sisällöt ja tehtäväkuvat muuttuvat ja moniosaamisen merkitys kasvaa. Tehostamisvaade yhdessä henkilöstön eläköitymisen ja muun vaihtuvuuden kanssa edellyttää jatkuvaa tehtävien uudelleenarviointia. ARVIO YIKÖN RISKEISTÄ SITOVAT TAVOITTEET Toimintojen keskittämisen myötä haasteena on palveluiden saumaton jatkuvuus uudessa organisaatio- ja toimintatavassa. Uusien tehtäväkuvien luonti ja henkilöstön onnistunut sijoittuminen uusiin tehtäviin ja muuttuneiden tehtävien tuoman kouluttamistarpeen järjestäminen on koko konsernipalveluille suuri haaste. Uudelleen organisoitumisen ja henkilöstön tehtävämuutosten keskeinen riski on niukka resursointi. Kaupunginhallitus sitoutuu omalta osaltaan suunnitelmakauden tavoitteisiin. Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Sitova tavoite Päivitetään toimintaympäristöanalyysit. toteuttamisohjelmat ja palveluverkkosuunnitelma. Kuntayhteistyö toteutetaan Kuuma-yhteistyön puitteissa. Strategian toteuttamisohjelmat päivitetty kesäkuussa Palveluverkkosuunnitelma päivitetty syksyllä 2012 ja hyödynnetty toiminnan ja talouden suunnittelussa. Kuuma-yhteistyön osalta seuranta Kuumatoimintakertomusta hyödynnetään. Ydinprosessit. avainprosessit ja palveluprosessit määritetty. Palveluverkkosuunnitelma päivitetty. Ydinprosessit. avainprosessit ja palveluprosessit määritetty ja toiminta järjestetty sen mukaiseksi. Kuntarakenneuudistusta seurataan aktiivisesti ja ajetaan kaupungin kokonaisetua metropolialuetta koskevissa ratkaisuissa. Järvenpään näkemysten huomioiminen lakiesityksessä syksyllä Kuntavaaleihin valmistautuminen ja kuntalaisten aktivointi äänestämään. Kunnallisvaalien äänestysprosentti nousee. Kunnallisvaaliehdokkaiden määrä. 17

20 Sitova tavoite Sitova tavoite Muutoksen valmistelu aikataulun mukaisesti. Hankkeessa edetty aikataulun mukaisesti. Strategisen henkilöstösuunnittelun tehostaminen henkilöstöresurssin käytön suuntaamiseksi. Henkilöstöresurssin käytön tehostamisen periaatteet on laadittu. Liikkuvuuden edistämistä kaupunkitasoisesti tuetaan sisäisten työmarkkinoiden kautta. Sitova tavoite Uuden organisaatiomallin valmistelussa edetään suunnitelman mukaisesti. Tehdään vaadittavat muutokset kaupungin sääntöihin. Vaadittavat sääntömuutokset valmisteltu ja organisaatiouudistuksessa edetty suunnitelman mukaisesti. Kaupungin strategisen tason prosessikartta käytössä. Sitova tavoite Sitova tavoite Tuotteistuksen pilotointi vuoden 2013 talousarviossa keskeisten tuotteiden osalta. Järjestelmä testattu ja pilotoitavat palvelut tuotteistettu. Hyvien käytäntöjen arviointia varten luodaan menettelytapa. jota noudattamalla varmistetaan hyvien käytäntöjen säännöllinen arviointi palvelualueilla ja kaupunkitasolla. Esimerkkinä Hyvä Kiertoon -käytänne. Ohjeistus hyvien käytäntöjen arviointia varten valmis ja menettelytapa käytössä. Sitova tavoite Laskentaohje käytössä ja sitä hyödynnetään kaupungin päätöksenteossa. Tuotteistuksessa käytettävä järjestelmä määritetään ja testataan. Pilotoitavat tuotteet tuotteistettu. Järjestelmä määritetty ja testattu. Pilotoitavat tuotteet tuotteistettu ja hinta laskettu. Sitova tavoite Sitova tavoite Konserniyhteisöistä raportoidaan kaupunginhallitukselle ohjeistuksen mukaisesti kaksi kertaa vuodessa. Toteutunut raportti. Henkilöstösuunnitelmien laadinnan ohjeistus annettu. Sisäisten työmarkkinoiden ja rekrytointiluvan sähköisen integroinnin kehittäminen. Oppilaitosyhteistyön tehostaminen ja työpaikkojen markkinointi. Resinan toiminnan kehittäminen rekrytointiprosessia tukevaksi. Henkilöstösuunnitelmat päivitetty. Myönnetyt rekrytointiluvat perustuvat henkilöstösuunnitelmaan. Työpaikkahakijoiden määrä avoinnan olleisiin virkoihin ja toimiin. Tehtävät. joissa rekrytointiongelmia, kartoitettu ja korjaavat toimenpiteet aloitettu 06/2012 mennessä. Resinan käyttöaste 85 %. Sitova tavoite Sitova tavoite Hyvän johtamisen ja esimiestyön osaamisen osa-alueiden sisällöt määritetty. Esimiesten koulutuksen ja valmennuksen suuntaaminen johtamisarviontien perusteella. Johtamisarvioinnit suoritettu 03/2012 ja tarvittavat kehittämistoimenpiteet aloitettu. Arviointitulokset 3.5/5. Tulokselliseen ja tavoitteiden mukaiseen toimintaan kannustaminen ja palkitsemisjärjestelmän kehittäminen. Palkitsemisjärjestelmä arvioitu ja kehittäminen aloitettu. Tulospalkkauksen pilotointiselvitys tehty. 18

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

TALOUSSUUNNITELMA 2013-2017 TALOUSARVIO 2013

TALOUSSUUNNITELMA 2013-2017 TALOUSARVIO 2013 TALOUSARVIO 2013 Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012-2014 2 Sisältö YLEISPERUSTELUT... 3 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 3 KAUPUNKISTRATEGIA JA TOTEUTTAMISOHJELMAT... 4 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 9.11.2015 Liite 2 104 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 9.11.2015 Talousarvion 2016 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 19.12.2016 Liite 2 155 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 19.12.2016 Talousarvion 2017 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

PARETO-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI JÄRVENPÄÄN OSAPROJEKTI

PARETO-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI JÄRVENPÄÄN OSAPROJEKTI PARETO-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI JÄRVENPÄÄN OSAPROJEKTI 27.1.2012 Järvenpään kirjasto, Tyyni Tuulio Tuula Salokangas Johtava ylilääkäri Miksi Järvenpää lähti mukaan PARETO- hankkeeseen? Terveys- ja vanhuspalveluiden

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 23.11.2015 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien taloussuunnitelman valmisteluperusteista

Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien taloussuunnitelman valmisteluperusteista Kunnanhallitus 127 15.06.2015 Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman valmisteluperusteista 201/00.04.01/2015 Kunnanhallitus 15.06.2015 127

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli 12.6.2015 Sisältö 1 Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli: Toimiala... 3 Toimiala... 3 Tuloslaskelma ja määrällinen henkilöstön tarve... 3 Toimialan

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta 31.10. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus paranee vähintään 1,8 % Kotihoidon asiakaspalvelutunnin

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Kaupunginvaltuuston seminaari 05.-06.21.2013 Ari Hirvensalo Talousjohtaja Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena 1 STLTK 26.02.2015 Liite 3 A JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2017 kunnanvaltuuston 16.12.2014 päätöksen mukaisena SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN OSUUS 2 Toiminnan

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko 2016 vt talousjohtaja Jerry Retva 9.1.2017 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö

Oulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö Oulun kaupunki Hyvinvointipalvelujen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 116 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 13 1.1.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Valtuusto Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Valtuusto Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Kaupunginhallitus 319 11.10.2016 Kaupunginhallitus 377 29.11.2016 Valtuusto 60 15.12.2016 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1026/02.05/2016 KH 11.10.2016 319 Kaupunginhallitus on kokouksessaan

Lisätiedot

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma Jorma Penttinen 2016 30.3.2016 POHJOIS-SAVON SOTE- PALVELUIDEN TUOTTAMINEN HAASTEET Tulevaisuuden HAASTEET Kuntatalouden maksukyky Väestön ikääntyminen Muutokset sairastavuudessa

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 seuranta

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 seuranta OPERATIIVINEN SOPIMUS seuranta 1.1.-30.6. Vanhus- ja vammaispalvelut Taloudelliset tavoitteet 1.1 Määrärahat 1.000 TP 15 TAM Ennuste Tulot 34 738 33 824 33 891 Menot 179 494 180 299 180 326 Netto 144 756

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Perusturvan toimialan siirrosta johtuvat hallintosääntömuutokset alkaen

Perusturvan toimialan siirrosta johtuvat hallintosääntömuutokset alkaen Kaupunginhallitus 506 07.12.2016 Kaupunginvaltuusto 116 12.12.2016 Perusturvan toimialan siirrosta johtuvat hallintosääntömuutokset 1.1.2017 alkaen 40/01/010/2015 KH 506 Selostus: Savonlinnan kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot