Munkkiniemi Toukokuuta

Transkriptio

1 1/8 Laulutyyli: Vapaa Munkkiniemi 12. Toukokuuta 2006

2 2/8 Vanhoja poikia viiksekkäitä Karjalaisten laulu Saimaan saaressa pikkuinen torppa, Istuu portailla Nestori Miikkulainen. Huuliharppuaan soittaa, ja norppa Nousee pinnalle pärskähtäen. Aallon alla se suunnisti soittajan luo, Sille tuttua tutumpi on sävel tuo. Laulu kertoo näin mitä on yksin kun jää, Hyvin hylje sen ymmärtää. Suloisessa Suomessamme oisko maata armaampaa, kuin on kaunis Karjalamme, laulun laaja kotimaa! Lauluna sen kosket kuohuu, järven aallot loiskuaa, säveleitä salot huokuu, ikihongat humajaa. Tanssittu koskaan ei Nestorin häitä, Maailma houkutti pois morsion. Vanhoja poikia viiksekkäitä Mies sekä hylje kumpikin on. Saimaan saaressa pikkuinen torppa, Sinne elämän toveri tahtonut ei. Yksin Nestori jäi kuten norppa, Myös sen kumppanin kohtalo vei. Suuri Saimaa mut sata on hylkeitä vaan, Kohta jäljellä ei ehkä ainuttakaan. Huuliharppua soittelee Miikkulainen, Yksi ymmärtää kaipuun sen. Tanssittu koskaan ei... Saimaan saaressa pikkuinen torppa, Istuu portailla Nestori Miikkulainen. Lepokivellään iäkäs norppa Katsoo ystävää ymmärtäen. Suuri Saimaa mut naista sen rannoilta vaan Ei näin tuuliseen saareen saa asettumaan. Kuten norpan, on määrä myös Miikkulaisen Olla sukunsa viimeinen. Ei oo meillä rikkautta eikä maamme viljavaa, vaan on laulun runsautta, kylvämättä kasvavaa sit' ei pane Idän halla eikä Pohjan pakkaset, se ei sorru sortamalla, sitä ei lyö rakehet. Konsa vaino Suomeamme kovin kourin koittelee, silloin kurja Karjalamme Suomen surut soittelee. Ja kun onnen päivän koitto Suomellen taas sarastaa, silloin riemun suuri soitto Karjalasta kajahtaa! Tanssittu koskaan ei...

3 3/8 Leivo Laulu Suomessa Miks leivo lennät Suomehen niin varhain kevähällä? Et viihdy lintu riemuinen, sä maalla lämpimällä. Miks äänes soreasti soi vain Suomen taivaan alla? Ja vaikka puut ne vihannoi, sä lennät korkealla. Arvon mekin ansaitsemme Suomen maassa suuressa, vaikk ei riennä riemuksemme leipä miesten maatessa Laiho kasvaa kyntäjälle, arvo työnsä täyttäjälle Lal la la la la lal jne. Sentähden Suomeen kiiruhdan ja lennän korkealla, kun tahdon nähdä kauniimman mä rannan taivaan alla. Ja senpä vuoksi laulan ma, kun kannel täällä soipi; ei missään voi niin riemuita kuin Suomessa vain voipi. Suomen poika pellollansa työtä tehdä jaksaapi. Korvet kylmät voimallansa perkkailee hän pelloksi Rauhass on hän riemullinen, mies sodassa miehuullinen. Lal la la la la lal jne. Tuulan tei Tula, tuulan, tuli, tuli tei. Emme erkane konsana, ei. Mesimarjani, pulmuni, pääskynimun, paras aarteeni oot, sinä mun, minäsun. Mitä toivoisin minä muuta! Suomen tytön poskipäihin veri vaatii kukkaset. Hall ei pysty harmaa näihin, näit ei pane pakkaset. Luonnossa on lempeyttä, sydämessä siveyttä Lal la la la la lal jne. Tula, tuulan, tuli, tuli tei. Oma onni se yhtehen vei Ja tulkohon hallat ja harmit ja muut, Ho huolston meillä on naurussa kuut ja kirkkaana päivä ja ilta.

4 4/8 Nuoruusmuistoja Tiikerihai On arkea elomme tää, ja kaikki mi jälkeeni jää, päivät sen nuoruuden usein muistoissa kimaltelee. Ei aina se onnea tuo, ei aina se onnea suo, kuitenkin, tiedän sen, nuoruuden aika on rakkauden. Taas muistaen aikaa nuoruuden, kauneinta aikaa rakkauden. Kirkkainta päivää, yötöntä yötä, kanssasi viettää sain. Nuo kuvina mielessäni nään, häävalssit hunnut ystäväin. Ilot ja surut, ne kullan murut, kaikki on muistoissain vain. Yö taas palmujen ylle saa rantaan maininkin raukeaa. Siellä tuoksussa tuulien kuulet laulun hiljaisen. Laulu lemmestä kertoo näin kuinka nuori mies merta päin lähti helmen nyt löytääkseen, rakkaalleen sen antaakseen. Vaan julma tiikerihai, vaaniva tiikerihai, silloin saaliikseen nuoren miehen vei saanut helmeä hän ei. Nyt on niin yksinäinen tyttö tuon nuorukaisen, kun hän rintaansa murheen suuren sai tuotti sen tiikerihai. Aallon välkkeeseen loistaa kuu rannan hiekalle heijastuu yksi ainoa varjo vain - nyt ei toista nähdä lain. Poissa varjo nyt toinen on. Laulu loisteessa kuutamon kaikuu, syyn siihen tietää kai merten julma aavehai. Vaan julma tiikerihai...

5 5/8 Daada daada Muistatko Monrepos n Jälleen lähtee laulu soimaan, kansa syöksyy karkeloimaan, sulaa iltaan sointi musiikin. Tänne tultiin halki Suomen. Missä lienee, koittaa huomen, on sinne matkaa kuitenkin. Daa daa, daada daada, kiitää alla autostrada aina kiire, kiire jonnekin on, on, on. Daa daa, daada daada, hiki pintaan täytyy saada. Pojat antaa mennä siitä vain näin. Tauko pieni kohta koittaa, tämän vielä jaksaa soittaa. Kaikki mukaan daada daada, daa daa! Liikkumaan on laulu luotu, nyt on tämä tänne tuotu, jokainen nyt mukaan tulla jo saa. Daa daa, daada daada... Muistan puiston kaunehimman, ihanimman Monrepos n. Usein haaveissani kuljen satumaani lehmustohon. Kaunehimmat kaarisillat ihanimmat kuudanyöt, nähnyt puiston katveesa oon Monrepos n. Aikain menneitten taa aatos taas samoaa, ajan sen mennehen, tarun ihmeellisen, voin vieläkni tavoittaa. Muistot puiston kaunehimman ihanimman Monrepos n, iäks syömmeen kätkenyt oon Monrepos n. Aatoksen aina saa kaipuun unteni maa, puisto rakkauden, sitä unhoita en, se säilyy aikojen taa. Muistot puiston...

6 6/8 Kun taas on aika auringon Tähti ja meripoika Kun taas on aika auringon, niin uskon siinä taikaa on. Mä taitan sulle kukkasen kun vastaan riennät nauraen. Ja tanssipaikan suuntaan päin näin lähdetän me käsikkäin. Sun naurus tarttuu ihmisiin, ja jälleen uskon haaveisiin. Ihmisten mielet lannistaa talvella pakkassää. Reippaankin mielen astuntaa huopanen hiljentää. Tuntuu kuin vuotta kymmenen jatkuntu talvi ois. Nähdessään vihdoin peipposen heität taas turkin pois. Kun taas on... Tuoll on iltatähti, sille laulan, taivahalla kun se kimmeltää. Aatoksein kun kiitää kotimaahan, kyynel pokselle mun vierähtää. Kotirannat rakkahat on siellä, mistä suunnan otan läntehen. Vaaravt väijyy aina mua tiellä, on monen hauta meri viimeinen. Väsyneenä kun taas päivän töistä hetkeksi seisahdan mä kannelle. Katson taivaalle, sen tähtivöistä etsin rauhoitusta sielulle. Iltatähden kimmellyksen myötä kotihin nyt laitan terveisen. Kerron kuinka kouristaapi syöntä, heitä kun mä täällä muistelen. Juhlat kun Jussin päivän on silloin taas tarkenee. Loisteessa öisen auringon yksin en taikaa tee. Kokkoihin liekit leimahtaa, samoin myös sydämiin. Monikin kenties ehdottaa toiselle, eikös niin? Kun taas on...

7 7/8 Käymme yhdessä ain Lennä mun lempeni laulu Muistathan, kuinka niin, silloin kun me kohdattiin, aina toistemme seurassa olla luvattiin. Tunsin sen, enää en yksin voi vaeltaa, yhteinen onni kun odottaa. Käymme yhdessä ain, käymme aina rinnakkain, vaikka esteitä on joskus tiellä kohtalon. Voimme kaikki ne voittaa, kun kuljemme vain tiemme yhdessä ain rinnakkain. Lennä mun lempeni laulu maitten ja metsien taa. Kerro ett ikävä täällä mun on, aatoksein kaikki hän saa. Lennä mun lempeni laulu pienoisen ikkunan luo. Hän sisällä istuu ja valvoen odottaa. Hälle nyt viestini tuo. Kun päivä painuu illan pilven taa, yön varjot hiipii ikkunaan, mä yksin istun kuin kauan ennenkin, ja ulos tielle tuijotan. Huominen, rakkahin, meidät vie luo alttarin. Valat nuo, jotka vannoimme, saavat sinetin. Kun sä polvistut viereeni, tunnemme sen; onni meidän nyt on ikuinen. Lennä mun lempeni laulu pienoisen ikkunan luo. Hän sisällä istuu ja valvoen odottaa. Hälle nyt viestini tuo. Käymme yhdessä ain... Varmaan ymmärrät sen, kun on mennyt huominen, polku johtava on eteen vastoinkäymisten. Ethän pelkää, kun yhdessä kuljemme näin; kätes voit ojentaa, ystäväin. Käymme yhdessä ain...

8 8/8 Ystävän laulu Mistä tunnet sä ystävän Onko oikea sulle hän Anna meren se selvittää Kuka viereesi jää Ja jos silloin kun myrsky soi Vain sun kumppanis vaikeroi Vene lähimpään rantaan vie Jääköön pois mikä lie Mistä tunnet sä ystävän Onko oikea sulle hän Anna tunturin selvittää Kuka viereesi jää Kun on kaukana kaikki muu Ja kun päättyvät pitkospuut Kuka rinnallas ruikuttaa Takaisin mennä saa Mistä tunnet sä ystävän Onko oikea sulle hän Ajat ankeimmat selvittää Kuka viereesi jää Kun on sinulla vaikeaa Ja kun tarvitset auttajaa Silloin ystävyys punnitaan Menee muut menojaan Siitä tunnet sä ystävän Kun on vierelläs vielä hän Turhat tuttavat luotas ois Hävinneet pian pois