VIHTIJÄRVEN VESIOSUUSKUNNAN JÄTEVESI-, PUHDAS KÄYTTÖVESI- JA LAAJAKAISTAHANKE

Transkriptio

1 VIHTIJÄRVEN VESIOSUUSKUNNAN JÄTEVESI-, PUHDAS KÄYTTÖVESI- JA LAAJAKAISTAHANKE

2 Muistio päättäjille Vihtijärven vesiosuuskunnan tulevaisuus ja mahdollisuudet Johdanto Valtioneuvosto antoi asetuksen.6 23 (542/23), jossa määrätään talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla alkaen. Jätevesien käsittelyn uudistaminen vastaamaan uusia määräyksiä on erittäin suuri taloudellinen ja ympäristönsuojelullinen askel. Vihtijärven haja-asutusalueella sijaitseva kylä on noin 4 km luoteeseen Helsingistä Vihdin kunnan pohjoisosassa. Kiinteistöjä vakituisina asumuksina on noin 25 ja saman verran loma-asuntoja. Kylän alueella sijaitsee yksi Vihdin kunnan merkittävimmistä pohjavesien muodostumisalueista, joilla jäteveden käsittelyyn vaaditaan joko keskitetty järjestelmä tai umpisäiliö, ja viisi toistaiseksi puhdasvetistä järveä. Umpisäiliövaihtoehdossa jätevesiä kuljettamaan tarvittaisiin pahimmillaan kesäaikaan noin 15 säiliöautoa joka päivä. Vihtijärvelle perustettiin 28 syksyllä vesiosuuskunta, jonka tavoitteena on toteuttaa kestävä ja tehokas jätevesien käsittelyratkaisu. Samassa yhteydessä rakennetaan puhtaan käyttöveden verkosto ja laajakaistayhteys, koska se on teknis-taloudellisesti järkevää. Hanketta ei saada rahoitetuksi ainoastaan yksityisillä liittymämaksuilla, vaan osana kokonaisuutta tarvitaan yhteiskunnan tukea ja pitkäaikaista lainoitusta. Ympäristön ja yhteiskunnan kannalta projekti on merkittävä, koska sillä varmistetaan pohjavesialueiden ja vesistöjen puhtaana säilyminen sekä taataan haja-asutusalueilla asuville ihmisille lähes tasavertainen asema taajamissa asuvien kanssa että mahdollistetaan väestön edellytykset asua juurillaan. 2

3 1. Tausta Valtioneuvosto antoi asetuksen päivänä kesäkuuta 23 (542/23), jossa määrätään talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla alkaen. Jätevesien käsittelyn uudistaminen vastaamaan uusia määräyksiä on erittäin suuri taloudellinen ja ympäristönsuojelullinen askel. 1) Asetus jätevesien käsittelystä koskee kaikkia kiinteistöjä, joilla syntyy talousjätevesiä (tiski-, pesu-, käymäläjätevesiä) tai maitohuoneiden jätevesiä tai laadultaan niihin rinnastettavia jätevesiä paitsi kiinteistöjä joilla: a. syntyy vain vähäisiä jätevesimääriä (esim. vesi kannetaan ämpärillä sisään selvitys nykyisestä jätevesien käsittelystä on kuitenkin tehtävä) b. on liittymisvelvollisuus viemäriverkostoon eli ollaan lähellä vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueella c. on oltava ympäristölupa, jossa annetaan määräyksiä jätevesien käsittelystä ja johtamisesta. 2) Jätevesien käsittely on sitä tehokkaampaa ja käyttäjälle helpompaa mitä suuremmissa yksiköissä jätevettä puhdistetaan. Suuriin kokonaisuuksiin pääseminen vähentää kiinteistönomistajalta itseltään vaadittavaa hoito- ja huoltomäärää. Usein yhteinen järjestelmä on myös edullisempi hankkia ja ylläpitää sekä siihen on helpompi saada yhteiskunnan taloudellista tukea. 3) Ratkaisut voidaankin laittaa paremmuusjärjestykseen: a. Vesihuoltolaitoksen viemäriverkosto b. Alueen yhteinen ratkaisu (esim. vesiosuuskunta tai yhteinen pitkä putki viemäriverkostoon) c. Naapurien yhteinen ratkaisu d. Kiinteistökohtainen järjestelmä 3

4 2. Vihtijärven tilanne Vihtijärven kylä sijaitsee noin 4 km luoteeseen Helsingistä Vihdin kunnan pohjoisosassa. Kylässä asuu yli 5 asukasta pysyvästi, minkä lisäksi kesäaikaan noin 5 loma-asukasta. Kiinteistöjä vakituisina asumuksina on noin 25 ja saman verran lomaasuntoja. Kiinteistöjen sijainnista voi todeta, että merkittävä osa niistä on vesistöjen rannalla ja/tai pohjavesialueella. Kylän alueella sijaitsee merkittävä pohjavesien muodostumisalue sekä 5 kpl toistaiseksi puhdasvetistä järveä (Vihtijärvi, Lapoo, Petäys, Ylimmäinen ja Alimmainen). Pohjavesialueet ja pohjavesien varsinaiset muodostumisalueet on suojattu asettamalla ko. alueilla oleville kiinteistöille erityisen tarkat ohjeet jätevesien käsittelystä (liite 1). Mitään jäte/pesuvesiä ei saa laskea maaperään haja-asutusalueen jätevesiasetuksen määräysten mukaan jälkeen, eivätkä kiinteistökohtaiset tai useamman kiinteistön omat ns. panospuhdistamot ole pohjavesialueella mahdollisia. Pohjavesialueella jätevesien johtaminen ojaan tai imeyttäminen maahan on kielletty. Näillä alueilla kaikki kiinteistöllä muodostuvat jätevedet on kerättävä umpisäiliöön ja toimitettava asianmukaisesti käsiteltäväksi tai johdettava tiiviissä jätevesiputkessa pohjavesialueen ulkopuolelle edelleen käsiteltäväksi. Vihdin kunta ei tämänhetkisen tiedon valossa tule rakentamaan viemäriverkostoa Vihtijärvelle ennen vuotta 214, koska etäisyys Vihtijärven keskustasta olemassa olevaan verkostoon on yli 2 km. Lähin mahdollinen vaihtoehtoinen liityntäpiste löytyy tällä hetkellä Nurmijärven kunnan Röykästä, jonne on matkaa noin 8 km. Lisäksi hankkeen edetessä on selvinnyt, että Nurmijärvellä Leppälammen kylässä on vastaava vesiosuuskunta hanke meneillään, jolloin liityntäpisteen etäisyydeksi kylän keskustasta tulee vain noin 4 km. Kylän tietoliikenneyhteydet ovat sangen huonot: 3G verkko ei toimi suurilla alueilla ja matkapuhelinten kuuluvuus on hyvinkin vajavainen. Tällä hetkellä laajakaistayhteydet perustuvat vanhaan kuparikaapeliverkkoon, joka parhaimmillaankin pystyy välittämään vain noin 1,5 Mb yhteyden. 4

5 3. Muutokset jätevesiasetuksen määräysten astuessa voimaan Mikäli jätevesiasetuksen määräyksiä noudatetaan, tulee kylän tilanne muuttumaan miltei kestämättömäksi sekä ympäristön että asukkaiden kannalta. Hyvin yksinkertainen matemaattinen toimenpide kertoo ongelmien mittasuhteen: Kylän vakituisten asukkaiden määrä on siis 5. Normaaliksi vedenkulutukseksi lasketaan litraa per asukas per vrk, mikä tarkoittaa noin 6 8 m3 jätevesituotantoa/vrk. Kun 2/3 kylän asukkaista asuu pohjavesialueilla ja/tai vesistön rannalla, niin tällöin jätevesituotanto on noin 4 55 m3/vrk eli viikossa yhteensä m3. Jätevesien kuljetus tapahtunee arkipäivisin, mikä tarkoittaa määrässä seuraavaa: m3/5 pv = m3/pv. Jätevesikuljetuksiin käytettävän kaluston maksimikapasiteetti on 13m3 per auto, mutta se on teoreettinen eli 1 m3 on käytännön kapasiteetti. Näin ollen vakituisten asukkaiden jätevesien kuljettamiseen tarvitaan 6-7 säiliöautoa jokaisena arkipäivänä ympäri vuoden. Tämä tarkoittaa sitä, että kaksi säiliöautoa ajaa koko ajan arkipäivisin Vihtijärvellä tuotettua jätevettä edelleen puhdistuslaitoksiin käsiteltäväksi. Kesäasukkaat huomioiden joudutaan ajamaan toiset 6 7 säiliöautokuormaa jokaisena arkipäivänä touko-elokuun aikana. Näin ollen jätevesiä kuljettamaan tarvittaisiin pahimmillaan kesäaikaan noin 14 säiliöautoa joka päivä. Kylän asukkaille tämä tarkoittaa investointeja umpisäiliöihin sekä jatkuvan säiliöautorallin kustannusten maksamista ja haittojen sietämistä. Ympäristölle autoralli on jo sinänsä ongelma, eikä kukaan tiedä mitä alueen pohjavesille tapahtuu, jos niitä pumpataan lähes 1 m3/vuorokaudessa. Ongelman ratkaisussa eivät Vihdin kunta eikä valtiovalta toistaiseksi ole käytännössä millään muotoa mukana, muutoin kuin luomalla sinänsä tärkeää lainsäädäntöä ja ohjeistusta. Toimenpiteet jäävät/jätetään yksittäisten kiinteistönomistajien vastuulle ja kustannukselle. 5

6 4. Vesiosuuskunta ja sen tavoitteet Vihtijärven kylällä havahduttiin vuoden 27 kesällä ja perustettiin syksyllä 28 Vihtijärven vesiosuuskunta. Vihtijärven kyläyhdistys ry toteutti alustavan kartoituksen ja esisuunnitelman. Vesiosuuskunta teetti omalla kustannuksellaan yleissuunnitelman tavoitteena määritellä järkevät linjaukset ja kustannusarviopohja rahoitustarpeen selvittämiseksi. Suunnittelutyöt toteuttivat Unira Oy ja Ramboll Finland Oy. Yleissuunnittelun tuloksena syntyi neljään vaiheeseen jaettu hankesuunnitelma ja kustannusarviot kullekin vaiheelle (liite 2). 1. vaiheen tavoitteena on rakentaa siirtoviemäri Nurmijärven kunnan rajalle ja sitä kautta Nurmijärven kunnan pääviemäriverkkoon (tumma sininen) sekä kattaa suuri osa kyläkeskuksen pohjavesialueella olevista kiinteistöistä (ruskea). 2. vaiheen tavoitteena on laajentaa verkostoa kattamaan tiheämmin asutetut alueet huomioiden pohjavesialueet ja vesistöjen suojelu (oranssi). 3. vaiheessa laajennetaan verkostoa kattamaan kylän keskustan ulkopuolisia alueita (kirkas sininen). 4. vaiheella katetaan muut kiinteistöt kylän alueella (vihreä). Vaiheistuksen avulla saatiin kustannusarviot siirtoviemärille ja eri vaiheille (liite 3). Rinnakkaisesti arvioitiin valokuitukaapelin suojaputken upottamista samaan kaivantoon, jotta voitaisiin samanaikaisesti ratkaista myös tietoliikenneongelmat. Työ- ja elinkeinoministeriön alainen Saaristoasiain neuvottelukunta (SANK) on antanut Vihtijärven vesiosuuskunnan tilanteesta lausunnon (liite 4), mikä selkeästi tukee Vihtijärven vesiosuuskunnan hanketta. 6

7 5. Hankkeen rahoitus Varsin varhaisessa vaiheessa kävi ilmi, ettei vesi- ja viemärihanketta voida rahoittaa yksityisillä liittymämaksuilla edes ympäristökeskuksen tuki huomioiden. Yli 1 euron menevä liittymämaksu karsii liittymämäärää voimakkaasti romuttaen koko hankkeen taloudellisen pohjan. Vaikka liittymätiheys olisi 1 % kaikista alueen kiinteistöistä, niin kustannukset nousevat yli 1 euron. Arvioimme että todellinen tiheys voi maksimissaan olla 8 % luokkaa. Laskelmien lähtökohtana on ns. siedettävä liittymähinta eli yksittäinen kiinteistö on valmis maksamaan 4 5 euroa liittymästä ja 3 4 euroa/kk rahoitusvastiketta osuuskunnan lainasta. Yhden liittymän kustannukset osuuskunnalle ovat euroa liittymätiheydestä riippuen. Hankkeen 1. vaiheen toteutumisen edellytyksenä on: 1) 8 1 kpl liittymämaksuja á 5 euroa 2) avustus yhteiskunnalta 3) pitkäaikainen laina. Kokonaisuudessaan tämä vesi- ja viemärihanke on lähes 7 Meur, minkä lisäksi tulevan laajakaistan osuudeksi on arvioitu lähes 1 Meur. Hankkeellamme on merkittävä työllistävä vaikutus. Sen ansioista lähes kaikki Vihtijärven asukkaat saadaan järjestetyn jätevesihuollon ja nopeiden laajakaistayhteyksien piiriin. Ympäristön kannalta hanke on vieläkin merkittävämpi, koska sillä saadaan varmistettua puhtaiden pohjavesialueiden ja järvien säilyminen. 7

8 6. Rahoituksen lähteet Ykkösakseli ry on tukenut hankeen käynnistänyttä Vihtijärven kyläyhdistys ry:tä esisuunnittelun osalta 14 eurolla. Vihdin kunta ei toistaiseksi ole tukenut hankettamme millään lailla toisin kuin Nurmijärven kunta, joka maksaa kaikki suunnittelu-kustannukset ja takaa osuuskuntien lainat (omarahoitustarve 25 5%) sekä avustaa jokaista verkostoon liittyvää kiinteistöä 29 eurolla. Tämän lisäksi Nurmijärven kunta on palkannut vuoden 29 alussa hankekoordinaattorin vesiosuuskuntahankkeita varten. Hankkeen toteutumisen kannalta on olennaisen tärkeää riittävän omarahoitusosuuden lisäksi, että sille saadaan myös yhteiskunnan tukea. Lain vesihuollon tukemisesta 3 2mom määrää, että tukea voidaan myöntää vesiosuuskunnalle jonka tarkoituksena on: 1) alueellisen yhteistyön aikaan saaminen vesihuollossa (hanke toteutetaan sekä Vihdin että Nurmijärven kuntien alueella) 2) vesihuollon turvaaminen erityistilanteissa (palopostit) 3) vesihuollon aikaansaaminen haja-asutusalueella (Vihtijärvi on Vihdin kunnan haja-asutusaluetta) 4) pinta- tai pohjavesien pilaantumisen ehkäiseminen taikka niiden tilan parantaminen (Vihtijärvellä sijaitsee Vihdin kunnan toiseksi suurimmat pohjavesivarannot sekä kyläalueella on 5 merkittävää, puhdasvetistä järveä). Em. lain 8 2mom:ssa säädetään, että vesihuoltoavustuksen osuus voi olla enintään 3 % toimenpiteen hyväksyttävistä kustannuksista. Vesihuoltoavustuksen osuus voi erityisestä syystä kuitenkin olla enintään 5 % hyväksyttävistä kustannuksista. Lakia edeltäneessä hallituksen esityksessä 19/24 ko. kohdassa esitetään, että erityisiä syitä voisivat olla esimerkiksi vedensaannin poikkeuksellinen vaikeus pitkien etäisyyksien tai vaikeiden maasto-olosuhteiden takia samoin kuin vesiensuojelun vuoksi jätevesien käsittelylle asetetut tavanomaista tiukemmat vaatimukset. Vihtijärven vesiosuuskunnan hankkeessa täyttyvät em. laissa ja hallituksen esityksessä tarkoitetut erityiset syyt myöntää 5 % vesihuoltoavustus. Hankkeelle on myös saatava pitkäaikaista lainaa ja sille Vihdin kunnan omavelkainen takaus, jolla katetaan loppuosa investoinnista. 8

9 7. Päättäjille Näyttää siltä, että yhteiskunta jättää ympäristökysymykset ja kansallisen kilpailukyvyn ylläpitämisen moderneilla tietoverkoilla Vihtijärven pienen kylän osalta aktiivisten toimijoiden ja yhdistysten kannettavaksi. Ympäristökeskus käytti noin 2 Meur ostaen Kytäjän kartanolta kaksi lampea suojellakseen ne. Vihtijärvellä pohjavesiensuojelu ja viiden järven puhtaudesta huolehtiminen on jätetty yksittäisten kiinteistönomistajien itsensä järjestettäväksi ja kustannettavaksi. Pääministeri Vanhasen hallitus on ottanut kantaa nopean laajakaistan levittämisen puolesta ja pitänyt sitä perusoikeutena. Ministeri Linden on aikaansaanut ohjelman, jossa valtio on varannut 55 Meur käytettäväksi laajakaistahankkeisiin haja-asutusalueilla seuraavan 5 vuoden aikana. Tämän lisäksi ollaan myöntämässä vielä 25 Meur lisätukea. Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaissut 6-sivuisen selvityksen, jossa todetaan vesiosuuskuntien merkitys laajakaistaprojektien eteenpäinviemiseksi. Jätevesiputket ja laajakaistaa varten tarvittava valokuitukaapelin suojaputki on järkevää laittaa samaan kaivantoon. Laajakaistaohjelman edellytykset ovat sellaiset, että ainoastaan harvimmin asuva 5 % väestöstä voi kuulua sen piiriin. Lisäksi ko. kunnan on osallistuttava rakentamiseen ja että verkon operaattorilla on toimintaan tarvittavat edellytykset. Ilmeisesti yhtään ehdot täyttävää hanketta ei Suomessa tällä hetkellä ole valmistelussa, koska alueilla, joissa muuten ehdot täyttyvät, ei ole toimijoita, jotka voisivat viedä projekteja eteenpäin. Laajakaista-avustusta ei voi saada, vaikka hanke täyttäisi em. ehdot, koska sitä ei voida myöntää sellaiselle vesiosuuskunnalle, joka samanaikaisesti saa toista avustusta vesihuollon järjestämiseen. Liikenne- ja viestintäministeriö on luonut sellaisen ohjelman tukemaan yleviä periaatteita kansallisen tietoliikenteen tason nostamiseksi, jota kukaan ei voi hyödyntää ja virkamiehet levittelevät käsiään tai keskustelevat kaivamistukien jyvittämisestä eri ministeriöiden välillä, kun toinen putki tarvitsee,8 m syvyisen kaivannon ja toinen 1,8 m syvyisen. 9

10 Vihdin kunta on taannut jäähalliyhtiön velkoja Nummelassa. Samanaikaisesti käsitellään Vihdin kunnan mahdollista lainatakausta yksityiselle Vihti Hill Side Golf & Country Club Oy:lle. Vesiosuuskunnan vesihuoltohanke on yhteiskunnallisesti aivan eri luokkaa kuin edellä mainitut takauskohteet. 8. Hankkeen eteneminen edellyttää 1) Valtiovallalta seuraavia toimenpiteitä: - ympäristökeskus myöntää erityisistä syistä pohjavesialueiden ja vesistöjen suojelukohteiden alueella toimivalle Vihtijärven vesiosuuskunnalle lain hengen ja kirjaimen mukaiset enimmäisavustukset - liikenne- ja viestintäministeriön laajakaistaohjelman ohjeita muutetaan siten, että määrärahoja voidaan käyttää erityisten syiden vallitessa myös alueilla, jotka eivät kuulu ohjelman maantieteellisen perusalueen piiriin ja että nämä hankkeet voivat saada myös muuta yhteiskunnan tukea. 2) Vihdin kunnalta takauksen myöntämistä pohjavesialueiden ja vesistöjen suojelukohteiden alueella toimivan Vihtijärven vesiosuuskunnan pitkäaikaisille lainoille. Vakuudeksi kunnalle annetaan rakennetun viemäri- ja vesijohtoverkon ja siihen liittyvän liiketoiminnan Vihtijärven vesiosuuskunnan hallitus 1

11 Liite 1 Ote Vihdinkunnan ympäristönsuojelumääräyksistä alkaen 2 LUKU JÄTEVESIEN HAITTAVAIKUTUSTEN EHKÄISEMINEN 6.3 Pohjavesialueet Pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella jätevesien johtaminen ojaan tai imeyttäminen maahan on kielletty. Näillä alueilla kaikki kiinteistöllä muodostuvat jätevedet on kerättävä tiiviiseen umpisäiliöön ja toimitettava asianmukaisesti käsiteltäväksi tai johdettava tiiviissä jätevesiputkessa pohjavesialueen ulkopuolelle edelleen käsiteltäväksi kohdan 6.5 mukaisesti. Pohjavesialueella, mutta varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolella vessajätevedet sekä keittiö ja pesukonevedet on kerättävä tiiviiseen umpisäiliöön ja toimitettava asianmukaisesti käsiteltäväksi tai johdettava tiiviissä jätevesiputkessa pohjavesialueen ulkopuolelle käsiteltäväksi kohdan 6.5 mukaisesti. Muut jätevedet tulee käsitellä siten kuin kohdassa 6.5 määrätään. 6.4 Ranta-alueet ja saaret Ranta-alueilla vesikäymäläjätevedet on johdettava umpisäiliöön, mikäli jätevedet käsitellään lähempänä kuin 1 metriä vesistöstä. Muut jätevedet tulee käsitellä siten kuin kohdassa 6.5 esitetään. Ilman tieyhteyttä olevalla ranta-alueella tai saaressa on vesikäymälän rakentaminen kielletty, ellei umpisäiliölle ole loka-autolla liikennöitävää tietä. Muut jätevedet tulee käsitellä siten kuin kohdassa 6.5 määrätään. Suositus: Ranta-alueella on suositeltavaa rakentaa kuivakäymälä/kompostikäymälä 6.5 Muut alueet Jätevesien käsittelylaitteistojen sekä puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittamisessa kiinteistöllä tulee noudattaa jäljempänä olevia vähimmäissuojaetäisyyksiä...

12 ) ( 2 1 2: : 1 VE E 1 ) V : 1 (2 VE E 2: V 2 2 Liitos Leppälammen alueelle (VE 2) (Virtausmittauskaivo Jv ja Vj) (Paineenkorotus) Paineenkorotus V E 2: ( V E 1 ) :2 V E 1: 2 V E 2: () Virtausmittauskaivo Jv ja Vj 2 2 VE 1 Pumppaamo Vesijohto Paineviemäri Viettoviemäri Lukum. Muutos M.Loikkanen h yv. Ramboll Finland Oy Terveystie HOLLOLA puh fax Leppälammen ja Vihtijärven vesihuollon yleissuunnitelma NURMIJÄRVEN KUNTA Rakennu skoh teen n imi ja osoi te Tunn. 2 2 RIIK piir. 12 Piirustusnro VHT Suu nn. ala R.Ylimäki suunn Työnro Suunnitelmakartta Vihtijärven alue Piiru stu ksen sisältö Suluissa olevat putkikoot, mikäli Vihtijärven alue liittyy Leppälammen kautta Nurmijärven verkostoon Selitteet ESIKOPIO W:\161\Nurmijärvi\ Leppälammen ja Vihtijärven vesihuollon yleissuunnitelma\piirustukset\12_suunnitelmakartta_1869.dwg 2 ) 1 1 (2 ) 2: E 2 ( V 2: E V 16 pvm Muutos Tiedosto Nimim. 1:1 Mittakaava Päiväys Liitos rakennettuun vesihuoltoon

13 Liite 3 Rambollin laskelman vaihtoehto 1:n peruteella jaetut eri vaiheiden kustannukset Metrit Kiinteistöt Yhteensä Vaihe 1A Vaihe 1B Vaihe Vaihe Vaihe Rambollin laskelman vaihtoehto 2:n peruteella jaetut eri vaiheiden kustannukset Metrit Kiinteistöt Yhteensä Vaihe 1A Vaihe 1B Vaihe Vaihe Vaihe Lisätty vaihtoehto 2:n siirtoviemäriin (vaihe 1A) kustannus 2 EUR Leppälammen verkoston kapasiteetin kasvattamisesta Metrit Kiinteistöt Yhteensä Vaihe 1A Vaihe 1B Vaihe Vaihe Vaihe Rambollin laskelman vaihtoehto 1:n peruteella jaetut eri vaiheiden kustannukset Liittyvien kiinteistöjen määrä 8 % Metrit Kiinteistöt Yhteensä Vaihe 1A Vaihe 1B Vaihe Vaihe Vaihe Lisätty vaihtoehto 2:n siirtoviemäriin (vaihe 1A) kustannus 2 EUR Leppälammen verkoston kapasiteetin kasvattamisesta Liittyvien kiinteistöjen määrä 8 % Metrit Kiinteistöt Yhteensä Vaihe 1A Vaihe 1B Vaihe Vaihe Vaihe

14 TVÖ-.JFI ELINHEINOMINISTERIÖ NRB Tg- OCH NåRIN6SMIhl gteri T MINISTBV OF EMFLOVMENT gnd TH CONOMV Vi htijärven vesiosu usku nta LAUSUNTO.'.i VIH I IJAT(VtrN -r,fr VtrDIUUUUUI\UNNAN HANNtr Vihtijärven vesiosuuskunta on pyytänyt kirjeellään saaristoasiain neuvottelukunnan lausunnon Vihtijärven vesiosu uskuntahan kkeesta. N euvottel u ku nta antaa asiasta seuraavan lausun non : Valtioneuvosto hyväksyi saaristopoliittisen periaatepäätöksen, joka koskee periaatteessa kaikkia kuntia maan saaristo- ja vesistöalueella. Periaatepäätöksessä kiinnitetään vahvaa huomiota vesihuollon kehittämiseen haja-asutusalueilla. Saaristoasiain neuvottelukunta pitää vesihuollon järjestämistä vesiosuuskunnan avulla Etelä-Suomen tärkeän järven, Vihtijärven, alueella mitä kannatettavimpana asiana toisaalta jätevesien hyvän käsittelyn varmistamiseksi ja toisaalta puhtaan laadukkaan veden turvaamiseksi. Hankkeella edistetään vahvasti maaseudun elinvoiman yllä pitämistä. Neuvottelukunta suosittelee lämpimästi mahdollisille rahoittajille, takaajille ja asian valmisteluun osallistuville muille viranomaisille myönteistä suhtautumista hankkeeseen. Hanke osoittaa vakinaisten ja osa-aikaisten asukkaiden kiitettävää omaaloitteisuutta hoitaa vesihuollon kehittämistä oloissa, joissa kuntien talous on keskimääräistä tiukemmalla. C'J' t' 't'/ l') lthlratl: ly Nrilo,' Puheenjohtaja, kansanedustaja Mikaela Nylpqbei [n t-o- *.: Pääsihteeri, riuvotteleva virkamies Jorma Leppänen o LIITE TIEDOKSI Vihtijärven vesiosuuskunnan kirje I Vihdin kunta

15 S aaristoasioiden neuvottelukunta Pääsihteeri Jorma Leppänen TEM LAUSLINTOPY\'NTO Vihtr.lärven vesiosuuskunta pyylää kohteliaimmin Saaristoasioiden neuvottelukunnalta lausuntoa seuraavassa asiassa: Tausta Valtioneuvosto antoi I I.6.23 asetuksen talousj ätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Asetuksen vaatimukset astuvat täysipainoisesti voimaan vuoden 214 alusta Tähän mennessä jokaisen kiinteistönomistajan on huolehdittava talousjätevesiensä asetuksen vaatimukset täyttävästä jäq'estelmästä ja sen toimivuudesta. Vihtijärven osalta asetus on erityisen haastava, koska suuri osa Vihtijärveä on arvokkaiden raakavesivarastojen (pohjavesialue) pääilä ja kylän keskustan alueella sijaitsee 5 merkittävää järveä. Pohjavesialue on eräs suurimmista Vihdin kunnan alueella. Edellä kerrotut vesistölliset ominaisuudet tekevät Vihtijärven kylästä erikoisalueen ei ainoastaan jätevesien käsittelyn suhteen,vaan myös muutoinkin. Vihtijärvi sijaitsee noin 5 km Helsingistä Vihdin koilliskulmassa rajautuen Nurmijärven ja Lopen kuntiin sekä Karkkilan kaupunkiin. Kylän alueella on noin 25 vakituisesti asuttua kiinteistöä (: lähes 5 henkilöä) ja noin 3 kesäasuntoa. Kesäisin asukasluku kaksinkertaistuu. Koska Vihdin kunnan vesihuoltojärjestelmän rakentamissuunnitelmaan ei sisälly Vihtijärven aluetta, niin perustimme Vihtijärven vesiosuuskunnan ja se on merkitty kaupparekisteriin 27.II.28. Osuuskunnan toimialana on rakentaa, ylläpitää ja hoitaa vesi- ja viemärilaitosta sekä tarjota vesihuoltopalveluja pääasiassa jäsenilie. Osuuskunta voi taq'ota vesihuoltopalveluja myös muille vesihuoltolaitoksille. Vesiosuuskunta on teettämässä yleissuunnitelmaa keskitetyn vesihuoltojäq'estelmän ja samalla myös nopean laajakaistaverkon rakentamisesta alueelle. Käytössä olevien laskeimien mukaan I vaiheen rahoituksen järjestäminen tulee teettämään paljon töitä. Pidämme keskitetyn jäq'estelmän rakentamista ainoana oikeana ratkaisuna. Toinen vaihtoehto olisi kunkin kiinteistön omat umpisäiliöt, joiden tyhjentämisestä aiheutuisi todella merkittäviä ympäristö- ja liikenneriskejä sekä muita haittoja.

16 Lausuntopyyntö Vihtijärven vesiosuuskunta pyytää saada Saaristoasioiden neuvottelukunnalta lausunnon käytettäväksi Vihdin kunnan rahoitus/lainatakausneuvotteluissa ja muiden rahoittajien kanssa käytävissä neuvotteluissa. Tiedoksenne oheistamme liitteeksi Vihdin kunnanjohdolle annetun argumenttikiq'een. Helsingissä VIHTIJÄRVEN VES IO S UUS KI'NTA Paavo Norlamo Hallituksen puheenj ohtaj a Yhteystiedot r Vihtijärvenvesiosuuskunta Lopentie VIHTIJÄRVI r vesiosuuskunta(at)vihtijarvi.fi Vihtijärven vesiosuuskunnan hallitus r Hallituksenpuheenjohtaja Paavo Norlamo, yleiset asiat, o Hallituksenvarapuheenjohtaja Tero Pullinen, tiedotus, o Hallituksen sihteeri Risto Peltola, tekniikka, r Hallituksen jäsen Markku Pietilä, tiedotus, r '156 Hallituksen jäsen Hans Brummer, rahoitus ja vakuutus r Hallituksen jäsen Jukka Kyröhonka, yhteiskuntasuhteet

17 Mitä hyötyä Vihtijärven vesiosuuskunta tuo Vihdin kunnalle? Markkinoinnillinen hyöty. Vihdin ääreisosa saadaan lain edellytåmåån ekologiseen tilaan o Ympäristön lcuormitukseen kohdistuvien rasitteiden pieneneminen Laaj at p oirj ave sialueet Useita jäwiä Umpisäiliövaihtoehdossa loka-autojen aiheuttamat ynpäristötuhot, tiestön kunnon heikentyminen j a yleinen vaarallisuus liikenteessä o Vesiosuuskunnan kunnan rajat ylittävä yhteistyö / Nurmijärvi Nurmijärven Röykässä oleva putkenpää paljon lähempänä kuin Vihdissä meitä lähinnä oleva putkenpää Ideologinen hyöty o Vesi- ja viemäriverkon laajeneminen pohjavesialueella o Esimerkki omatoimisuudesta I Vihdissä voidaan kannustaa muitakin kyliä perustamaan oma vesiosuuskunta o Ilmastonmuutoksen hidastaminen o Mahdollistaa j ärkevän tontinmuodostuksen j a tarvittaessa kaavoituksen. Rakentamista voidaan ohjata mielekkäästi tulevaisuuden kannalta oikeisiin paildcoihin. Vihdin kunta kantaa omalta osaltaan vasfuun haja-asutusalueiden veronmaksaj ien vesihuollosta o Arvokkaiden puhtaiden kunnan alueella olevien vesialueiden säilyminen jatkossakin puhtaina. Vihdin kunta kantaa vastuunsa alueeliaan sijaitsevista pohjavesialueista, joilla on valtakunnallistakin merkitystä Taloudellinen hyöty o Vihdin kunnalle vesiosuuskunnan lainan takaaminen "ilmainen" ratkaisu o Suhteellisen pienellä panostuksella saadaan aikaiseksi osuuskunnan myötä merkittävä infrastruktuuri-investointi, joka olisi mahdotonta toteuttaa perinteisella kunnallisella mallilla o Kunta itsekin kiinteistön omistaja Vihtijärvellä ja hyötyy hankkeesta o Tontinmuodostuksen myötä lisää veronmaksajia kuntaan o Vihtijärvi voi jatkossa houkutella nykyisiä kesäasukkaitaan pysyviksi asukkaiksi, jolloin verotulot jäävät Vihdin kunnalle.. Vihtijärvi on sijaintinsa ja luonnonkauniin ympäristönsä ansiosta sopiva asuinympäristö vaativallekin asuj alle (lue : hyvä veronmaksaj a) /PN/MJP