+ Suomi-Ruotsi. + Norja--Suomi. + Suomi-Tanska SUOMEN VOIMISTELULIITTO. + Suomi-Norja

Transkriptio

1 98 99 Pojat alle 14-v.: Jarmo Rantanen, TuUL Tytöt alle 16-v.: Anneli Sappinen, LrTU Tytöt alle 14-v.: Marjatta Vuola, TaU SUOMEN VOIMISTELULIITTO Puheenj oh taj a Erkki Palolampi Liitto on perustettu 1900 ja kuulunut perustamisestaan lähtien SVUL:oon. Kansainvälisen Voimisteluliiton, Federation Internationale de Gymnaestique'n (FIG) ja Pohjolan Voimisteluliiton, Nordens Gymnastikförbundin (NGF) jäsen. Seuroja v ja jäseniä miestä, naista, poikaa ja tyttöä, yhteensä 84.~5~..... Liiton kunniapuheenjohtajat: K. E. Le v ä 1 a h t 1 Ja Vamo Lahtinen Liiton puheenjohtaja: Erkki P aio 1 a m p. i Liiton toiminnanjohtaja: Tuomo Ja 1 a n t 1 e Liiton päävalmentaja: Esa Se e s t e SUOMEN MESTARIT 1964 Miehet A-sarja: Raimo Heinonen, TuUL B-sarja: Jukka Gröndahl, TuUL Naiset A-sarja: Eira Lehtonen, TuUL B-sarja: Anneli Sappinen, LrTU Nuoret Olli Laiho, HV Pojat alle 18-v.: Mauno Nissinen, OP Pojat alle 16-v.: Markku Miettinen, KoI ,60 Jo ukk u em estaru ud et Miesten A-sarja: Turun Urheiluliitto Miesten B-sarja: Mikkelin Kilpa-Veikot Miesten C-sarja: Tainionkosken Urheilijat Naisten A-sarja: Turun Urheiluliitto 1 Naisten B-sarja: Turun Urheiluliitto Pojat alle 18-v.: Lauttasaaren Pyrintö Pojat alle 16-v.: Talin Urheilijat Pojat alle 14-v.: Talin Urheilijat Tytöt alle 16-v.: Turun Riento 1 Tyltöt alle 14-v.: Turun Urheiluliitto Seurojen välinen yleismestaruuskilpailu Pojat: Talin Urheilijat 140 pistettä Tytöt: Turun Urheiluliitto 125 Cup-kilpailut Pojat A-sarja: Turun Urheiluliitto Pojat B-sarja: Lauttasaaren Pyrintö Tytöt: Kyrön Voima MAAOTTELUT 1964 Miehet - Suomi-Neuvostoliitto - Puola--Suomi + Suomi-Ruotsi + Norja--Suomi + Suomi-Norja + Suomi-Ruotsi + Suomi-Tanska Naiset Nuoret c:; 0

2 100 SVUL:n NUORET Puheenj ohtaj a Ukko Könni Liitto on perustettu 1915 ja on kuulunut perustamisestaan saakka SVUL:oon. Vuonna 1964 seuroja 1.725, jäseniä poikaa, tyttöä, poikajohtajaa ja tyttöjohtajaa, yhteensä Liit on puheenjohtaja: Ukko K ö n n i Liiton toiminnanjohtaja: Erkki HeI e n i u s Liiton koulutusohjaaja: Pekka S y r j ä n e n TYTTÖJEN JA POIKIEN LEffiIT Seuraleirejä 351 Piirileirejä 18:ssa piirissä (501 ohjaajaa, os.ott.) Talvisuurleiri Vierumäellä Pohjoismainen nuorisourheiluleiri Tanskassa NEUVONTA- JA OPASTUSTOIMITNTA Liiton kouluttajien ja virkailijoiden suorittamat neuvonta- ja opastustilaisuudet piireissä, alueissa ja seuroissa yhteensä 234 käyntiä, joissa osanottajia UUDEN SUOMEN SOIHTU Piirien välinen nuorten vuosikilpailu on suoritettu luokiteltujen tai taitomerkin suorittaneiden nuorten välillä. Lopullista pistemäärää laskettaessa on huomioitu kullekin piirille sen nuorten jäsenmäärää vastaava kerroin ja näin saatu pistemäärä on ratkaissut piirien välisen järjestyksen. Kukin taitomerk.k:isuoritus tai luokite~tu nuori on määrättyä pistelaskutapaa noudattaen tuonut piirilleen pisteitä. Parhaiden kohdalla muodostui järjestys seuraavaksi: 1. SVUL:n Pohjois-Karjalan piiri 2. SVUL:n Keski-Pohjanmaan piiri 3. SVUL:n Suur-Savon piiri ,6 pistettä ,0 pistettä ,0 pistettä NUORISOJOHTAJAKURSSIT Ryhmänjohtajakurssit, osanottajia Peruskurssit n:ot Jatkokurssi n :o 19 Pohjoismainen nuorisojohtajakurssi Ruotsissa Piirileirikouluttaj akurssit piireissä Piirileirij oh taj akurssi NUORISOJOHTAJmN KOUL UTUSP ÄIV ÄT Kevätneuvottelupäivät Kokkolassa Syysneuvottelupäivät Vierumäellä Koulutuspäivärt; nuorisojohtajille piireissä Piirikouluttajien koulutuspäivät Nuorisojaostojen puheenjohtajien koulutuspäivät ~

3 Mellisaltin on ravintovirkiste, joka synnyttää kehossa ravit semuksellisesti parhaan mahdollisen tilan huipputuloksen syntymiseen. Se on ravintofysiologiaan perustuva luonnontuote, jota on kokeiltu urheiluopistoissamme. Lausunnot ovat olleet kiitettäviä. Mellisatinissa on tuoreista kasvikunnan tuotteista saadut kasvisekstraktit, eteeriset öljyt, fermentit, vitamiinit ja kivennäisaineet säilötty puhtaaseen luonnonhunajaan. Nämä orgaaniselle elämälle välttämättömät vitaaliaineet on saatu kasveista mm. kylmäpuseclamalla. Vitaaliaineiden luonnollinen teho on tällöin säilynyt elimistölie helposti omaksuttavassa muodossa. Mellisatinin vaikutus tuntuu nauttimisen jälkeen nopeana. energialatauksena. Mellisatin avaa urheilijalle uusia mahdollisuuksia. Se vaikuttaa kohentavasti yleiskuntoon ja urheilusuorituksissa se lisää fyysistä kestävyyttä. Ja se näkyy tuloksissa. Mellisart:inia saa kaikkialla maassamme apteekeista ja alan liikkeistä. - ~--~-~~--- --

4 104 SVUL: n pllt1t Kun vuonna 1906 luotiin se organisaatio, joka on ollut pohjana SVUL:n myöhemmälle kehitykselle, perustui se piirikuntien pohjalle. Myöhemmin syntyivät eri urheilumuotojen hoitamista varten keskusliiton jaostot, joista sittemmin kehittyi erikoisliittoja. V oli Suomi jaettu alueellisesti 19 piiriin, joiden kunkin asioita hoiti seurojen valitsema piirijohtokunta. Puheenjohtajan lisäksi kuului niihin vain 4 jäsentä. Piirien merkitys SVUL:n organisaatiossa oli erittäin merkittävä, mutta erikoisliittojen perustamisen jälkeen vähäisempi. Kun 50-luvulla piirit muodostettiin rekisteröidyiksi yhdistyksiksi ja niiden osuutta SVUL:n päätäntäelimissä lisättiin, syntyikin organisaatioili nykyinen muoto, jossa piireillä on lähes sama asema liiton johdossa kuin erikoisliitoilla. SVUL:n piirejä on nykyään 18 ja niiden alueet ovat määräytyneet lähinnä kokemuksen osoittaman maakunnallisen tarpeen mukaan. Ratkaisevaa osaa tässä suhteessa näyttelevät seurojen ja piirin keskuksen yhteyksienpitomahdollisuudet. Kussakin piirissä hoitaa asioita seurojen valitsema piirijohtokunta, jonka johdossa on puheenjohtaja. Piirin johtokunnan apuna toimivat jaostot, jotka ovat jakaantuneet eri urheilumuotojen tai muun erikoistehtävän hoitamisen mukaan. J okaisessa piirissä on piirin toimisto ja palkattu toiminnanjohtaja ja hänellä apuna kanslisti. Joissakin piireissä henkilökunta on suurempikin. Piirien merkitys SVUL:n toiminnassa on erittäin suuri. Yhteydenpito seuroihin keskusliitosta ja erikoisliitoista tapahtuu suurelta osalta piirien kautta. Piirien jaostot ovat erikoisliittojen paikallisia apuelimiä, joiden kautta liitoilla on suuret mahdollisuudet saada asiantuntevaa alueellista apua toiminnassaan. Piireissä järjestetään myös piirin mestaruuskilpailut useimmissa SVUL:n liittojen urheilumuidoissa, mikä onkin piirien kilpailutoiminnallinen päämuoto. Tärkeimmän työnsä tekevät piirit koulutustoiminnassa, mihin niiden läheinen kosketus alueensa seuroihin luokin hyvät mahdollisuudet. Todennäköistä on, että piirien osuus urheilutyössä yhä kasvaa SVUL:n toiminnan laajentuessa ja syventyessä. P 4,(\ IIrlt \ h lappi 2. länsi -Pohja 3. Pohjois -Pohjanma a 4. Kainuu 5. Keski -Pohjanm aa 6. Pohjois Savo 7. Pohjois-Karjala 8. I(eski-Suomi 9. Etelä -Pohjanmaa 10. Satakunta 11. Häme 12. lahti 13. Suur-Savo 14. Etelä-Karjala 15. Kymenlaakso 16. Uusimaa 17. Varsinais-Suomi 18. Helsinki

5 ETELÄ-KARJALAN PIIRI Puheenjohtaja Lauri Toiviainen Sitten seurasivat maamme voimakkaimman piirin kukoistuskausi, jonka sota murskasi 1940 niin, että piirin 94:stä seurasta 76 menetti kotikontunsa. Vastaavasti piirin :sta jäsenestä joutui evakkotielle. Niinpä 1941 piirin toiminta-alueena oli SVUL:n liittokokouksen päätöksen mukaan koko maa. Tuona vuonna piirin johtokunta piti kokouksiaan: Helsingissä, Kouvolassa, Lappeenrannassa, Kotkassa ja Tainionkoskella. Viipurin jäännöksistä rakentui sitten elinvoimainen Etelä-Karjalan nykyinen piiri, johon liitettiin Itä-Karjalan pllrm jäljellejääneestä alueesta Uukuniemi, Saari, Parikkala ja Simpele. Piiri on perustettu Viipurin pnrm osana vv Rekisteröity nykyisellä nimellä Vuonna 1964 seuroja 78, jäseniä miestä, naista, poikaa, tyttöä, yhteensä Piirin puheenjohtaja: Lauri Toi via i n e n Piirin toiminnanjohtaja: Erkki K 0 m ula i n en Piirin kunnat Imatra Lemi Ruokolahti Uukuniemi Joutseno Luumäki Saari Ylämaa Lappee Nuijamaa Savitaipale Lappeenranta Parikkala Simpele Lauritsala Rautjärvi Taipalsaari JU' A r' l "\ \... " ~'--\ \ S"V ~,.,,,, ro ta 0 '!Irr.... ~ ( Tämän urheilupiirin historiassa on maakuntansa vaiheiden mukaisesti erikoisia piirteitä. Vapaussodan aikoina katosi piirin varhaisin arkisto. Piirin sihteeri pakeni Venäjälle. Piirin rajoissa on tapahtunut suuria muutoksia. Vuoksenlaakso liitettiin 1926 silloiseen Viipurin piiriin Etelä-Saimaan piiristä ja 1932 Etelä-Saimaan piiri sulautui kokonaan Viipurin piiriin Suomenniemeä lukuunottamatta, joka liitettiin Suur-Savon piiriin. Etelä-Karjala ~--

6 ETELÄ-POHJANMAAN PIIRI Etelä-Pohjanmaan piiri on tunnettua vankkaa urheiluseutua. Yleisurheilu, pesäpalloilu, hiihto ja paini vetävät suurimmat harrastajajoukot. Nuorison koulutus on tässä piirissä ollut esimerkillistä ja piiri voikin ylpeillä vuoden 1964 nuorten luokittelukilpailun numerollisesti parhaasta saavutuksesta. Myös nuorten leireillä on aina ollut sankat osanottajajoukot. Tämä kasvatustyö onkin kantanut kaunista hedelmää niin, että piirin urheilijoita on noussut maan edustustehtäviin, jopa yltänyt kultamitaliin asti. Puheenj ohtaj a H. O. Kurikka Piiri on perustettu 1908 Vaasan piirinä. 19'22 alkaen Etelä Pohjanmaan piirinä, jolla nimellä rekisteröity Vuonna 19?4 seuroja 105, jäseniä miestä, naista, poikaa, tyttöä, yhteensä Piirin puheenjohtaja: H. O. K u r i k k a Piirin toiminnanjohtaja: Raimo A s i ala Etelä Pohjanmaa Piirin kunnat Alahärmä Kristiina Raippaluoto Alajärvi Kuortane Seinäjoki Alavus Kurikka Siipyy Bergö Laihia Soini Björköby Lappajärvi Sulva Evijärvi Lapua Teuva Ilmajoki Lapväärtti Tiukka Isojoki Lehtimäki Töysä Jurva Luoto Vaasa Isokyrö Maalahti Vimpeli Jalasjärvi Maksamaa Vähäkyrö Karijoki Mustasaari Vöyri Kaskinen Nurmo Ylihärmä Kauhajoki Närpiö Ylimarkku Kauhava Oravainen Ylistaro Koivulahti Peräseinäj oki Ahtäri Korsnäs Petolahti Kortesj ärvi Pirttikylä ~ - ~ -- --~

7 HELSINGIN PIIRI Helsingin kokoisen kaupungin urhe~.lu~entät ja vars~~ _ l't ovat liian harvalukuiset, jotta vakiluvun ed~l~yttäm~t urheilijajoukot sa I voisivat nllssa.. " tä YSI t e h' Olses t h"... oltella Ja ~ -.. kilpailla. Myös kantakaupungin ulkopuolis~en alueiden väestön nopea kasvu on jättänyt suuria..a~k~oja alueen.seuratiheyteen.. N" alssa " seikoissa onkin purm... Johdolla.. valkea, t 1 k- mutta hyvin hoidettuna myös varmasti kiitollinen Ja u 0 sia tuottava työmaa edessään.. Puheenj oh taj a L. H. Salonen Piiri on perustettu 1906, rekisteröity Vuonna 1964 seuroja 222, jäseniä miestä, naista, poikaa, tyttöä, yhteensä Piirin puheenjohtaja: L. H. Salon en Piirin toiminnanjohtaja: Leif M a r k i 0 NA'5 '\. Espoo Helsingin mlk. Helsinki Piirin kunnat K auniainen Kirkkonummi Sipoo VI H TI Helsingin piiri on maamme piireistä alueellisesti pienin, mutta väkilukunsa puolesta suurin. Helsingin kaupunki, 2 kauppalaa ja 3 maalaiskuntaa muodostavat piirin alueen, jonka tiheä asutus sekä hyvät ja lyhyet kulkuyhteydet luovat otollisen maaperän urheilutoiminnalle. Helsingin suur_ kaupungin luonne aiheuttaa kuitenkin urheiluseurojen toiminnalle vaikeuksia. Keskikaupungin muuttuminen yhä enemmän liikekeskukseksi haittaa piirin vanhojen, voimakkaiden seurojen toimintaa. Perheet, joissa on urheiluikäistä nuorisoa, asuvat yhä enenevässä määrin kaupungin reunaalueilla ja yhteydenpito sekä yhteenkuuluvaisuuden hengen vaaliminen seuran jäsenten kesken käyvät yhä vaikeammiksi. o 50 I

8 HÄMEEN PIIRI Puheenjohtaja Orvo A. Lehtiö Piiri on perustettu 1906 Hämeenlinnan ja Tampereen piireinä, v:sta 1933 Hämeen piirinä, jolla nimellä rekisteröity Vuonna 1964 seuroja 181, jäseniä miestä, naista, poikaa, tyttöä, yhteensä Piirin puheenjohtaja: Orvo A. Le h t i ö Piirin toiminnanjohtaja: Jalo S u van t 0 Piirin kunnat AitoIahti Juupajoki Längelmäki Sahalahti Valkeakoski Eräjärvi Kalvola Mouhijärvi Sääksmäki Vanaja Forssa Kangasala Mänttä Tammela Vesilahti Hattula Koijärvi Nokia Tampere Viiala Hauho Kuhmalahti Orivesi Teisko Viljakkala Humppila Kuorevesi Pirkkala Toijala Vilppula Hämeenkyrö Kuru Pohjaslahti Tottijärvi Virrat Hämeenlinna Kylmäkoski Pälkäne Tuulos Ylöjärvi Ikaalinen Lempäälä Renko Tyrväntö Ypäjä Jokioinen Luopioinen Ruovesi Urjala SVUL:oon perustettiin v eri urheilumuotoja varten jaostohallinnot. Nämä sijoitettiin eri paikkakunnille ja vain keskusliitto jäi Helsinkiin. Lankesi luonnostaan, että yleisurheilun hallinnon kotipaikaksi tuli Tampere. Siellä olivat tämän urheilumuodon parhaat asiantuntijat ja pätevimmät toimitsijavoimat. Neljän vuoden kuluttua tosin hallintojen hajasijoitus lopetettiin, mutta jo tästäkin voimme todeta, että yleisurheilulla on piirissä perinteitä.

9 ll4 115 KAINUUN PIIRI Kainuun piirissä kaivataan erikoisesti kilpailutoiminnan vilkastuttamista sisäurheilumuodoissa. Niihin tarvittavia tiloja on kyllä käytettävissä ja harrastajiakin riittää, mutta kilpailutoiminnan käynnistäminen laajassa mitassa on olosuhteista johtuen vaikeata. Pitkän ja pimeän talven vuoksi nähdään piirissä tämän toiminnan laajentamisessa tärkeä nuorison kasvatustekijä, johon piirin johto pyrkii kaikin keinoin paneutumaan. Puheenj oh taj a AHo Haarma r " '~.u(o J 'U Piiri on perustettu 1911, rekisteröity Vuonna 1964 seuroja 32, jäseniä miestä, naista, poikaa, tyttöä, yhteensä Piirin puheenjohtaja: Ailo H a a r m a Piirin toiminnanjohtaja: Viljo N i em i n e n Hyrynsalmi Kajaani Kajaanin mlk Kuhmo Piirin kunnat Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vuolijoki Kainuun piirissä toimivat seurat vaikeissa olosuhteissa. Asutus on harvaa, matkat pitkät ja sijainti kilpailutoimintaa ajatellen muuhun suomeen etäinen. Tästä johtuen on piirissä keskitytty harjoitusohjaajien kouluttamiseen ja seurojen sisäisen - kylien välisen - kilpailutoiminnan kehittämiseen. Näillä toimenpiteillä sekä osallistumisella kalottitoimintaan onkin piirissä päästy olosuhteisiin nähden merkittäviin tuloksiin, joissa varsinkin nuorten osuus on ollut hyvä. \."... " ~,

10 KESKI-POHJANMAAN PIIRI Piirin toiminnassa on painopiste ollut nuorten koulutuksessa. Sen tuloksena onkin piiristä jatkuvasti noussut nuoria urheilijoita, jotka ovat yltäneet aina maan edustukseen saakka. Voimakas muuttoliike verottaa vuosittain piirin kasvattamia urheilijajoukkoja. Ja sen vuoksikin on piirin edelleen keskityttävä nuorten koulutukseen ja valmennukseen. Puheenjohtaja Risto Kalajo Piiri on perustettu 1912 Kokkolan piirinä, v:sta 1922 Keski Pohjanmaan piirinä, jolla nimellä rekisteröity Vuonna 196'4 seuroja 72, jäseniä miestä, naista, poikaa, tyttöä, yhteensä Piirin puheenjohtaja: Risto KaI ajo P'iirin toiminnanjohtaja: Tauno Tie n h a a r a Piirin kunnat Alaveteli Kannus Nykarleby Sievi Alavieska Kaustinen ( = U usikaar lepyy ) Teerijärvi Esse ( = Ahtävä) Kokkola Perho Toholampi Haapajärvi Kruununkylä Pietarsaaren mlk Ullava Halsua Kälviä Pietarsaari Veteli Himanka Lestijärvi Purmo Ylivieska Jeppo ( = Jepua) Lohtaja Pyhäjärvi Ahtävä Kaarlela Munsala Rautio Öja Kalajoki Nivala Reisjärvi Keski -Pohj anmaa Keski-Pohjanmaan piirin toiminnalle on leimaa-antavana piirteenä voimakkaasti toimivat pitäjäseurat. Suurin osa piirin seuroista on yleisseuroja, jotka ovat jakaantuneet jaostoihin ja kyläosastoihin. Näin pitäjää edustaa ulospäin vain yksi seura. Useista harrastetuista urheilumuodoista huolimatta voidaan täten paikkakunnan urheilutoimintaa johtaa keskitetysti ja yhtenäisen suunnitelman mukaan., - ;::;,,,,,,,... "..,.,. '.

11 TIa 119,. "..,..,.., KESKI-SUOMEN PIIRI Keski-Suomi "HAYU I Puheenj oh taj a Aatos Vuolle-Apiala Piiri on perustettu 1907 Jyväskylän piirinä, v:sta 1915 Keski-Suomen piirinä, jolla nimellä rekisteröity Vuonna 1964 seuroja 113, jäseniä miestä, naista, poikaa, tyttöä, yhteensä Piirin puheenjohtaja: Aatos V u 0 11 e - A pia 1 a Piirin toiminnanjohtaja: Unto K 0 s k i Piirin kunnat Hankasalmi Keuruu Kyyjärvi Pihlajavesi Jyväskylä Kinnula Laukaa Pihtipudas Jyväskylän mlk Kivijärvi Leivonmäki Pylkönmäki Jämsä Konginkangas Luhanka Saarijärvi Jämsänkoski Konnevesi Multia Sumiainen Kannonkoski Korpilahti Muurame Suolahti Karstula Koskenpää Petäjävesi Säynätsalo Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekosken mlk Äänekoski Keski-Suomen piirissä on vuoden aikana kiinnitetty erikoista huomiota järjestötoiminnan kehittämiseen. SVUL:n piiriin liittyneiden uusien urheilualojen niveltyminen piirin toimintaan on saatu hyvin suoritetuksi. Ampumaurheilun vilkkaus piirissä on tästä hyvänä esimerkkinä. Yleistä vireyttä seurojen toiminnassa osoittaa pienempiasteisten kilpailujen lukumäärän voimakas nousu sekä uusien seurojen liittyminen sekä henkilöjäseumäärän kasvu.

12 KYMENLAAKSON PIIRI Puheenjohtaja Urho Saariaho Kymenlaakson purm urheilukentät ja muut liikuntatilat nykyaikaisine sisätiloineen kattavat lähes koko piirin alueen. Lähiaikojen suunnitelmissa ovat vielä kurssikeskus, maapohjahalli ja tekojäärata, joiden valmistuttua piirin lähes :lla jäsenellä on mitä parhaat mahdollisuudet liikuntakasvatuksen harrastamiseen. Kymenlaakso HAN, Piiri on perustettu 1906, rekisteröity Vuonna 1964 seuroja 136, jäseniä miestä, naista, 10'.474 poikaa, tyttöä, yhteensä 44.33l. P ilirin puheenjohtaja: Urho Saa r i aho Piirin toiminnanjohtaja: Paavo Ta r n a n e n Anjala Elimäki Haapasaari Hamina Jaala Karhula Kotka Kouvola Piirin kunnat Kuusankoski Kymi Miehikkälä Pyhtää Sippola Valkeala Vehkalahti Virolahti Kymijoki antaa voiman sille suurteollisuudelle, joka on syntynyt pitkin jokilaaksoa. Samasta lähteestä ammentaa piirin urheilukin suuren osan voimastaan. Alueelle on syntynyt väkirikkaita asutuskeskuksia teollisuuslaitosten ympärille ja näillä keskuksilla on voimakkaat urheiluseuransa. Lähes kaikki SVUL:n erikoisliittojen ohjelmissa olevat urheilumuodot ovat piirissäkin edustettuina. 27 eri lajissa on piirillä virallinen kilpailu- ja koulutustoimintansa. Alueen pienuus ja hyvät kulkuyhteydet luovat mainiot edellytykset piirin voimakkaalle kilpailu- ja muulle urheilutoiminnalle. o --- HAA PASAAR ' o

13 122 Lahti. ilf' VONM J( ~'-4r /.'~-" LAHDEN PIIRI Puheenj ohtaj a Martti Vikström Piiri on perustettu 1912, rekisteröity Vuonna 1964 seuroja 86, jäseniä miestä, naista, poikaa, tyttöä, yhteensä Piirin puheenjohtaja: Martti Vi k s1 r ö m Piirin toiminnanjohtaja: Risto K e m p p i Piirin kunnat Artjärvi Joutsa Lapinjärvi Asikkala Koski Liljendal Hartola Kuhmoinen Loviisa Heinola Kärkölä Myrskylä Heinolan mlk Lahti Nastola Hollola Lammi Orimattila Iitti Padasjoki Pernaja Pertunmaa Ruotsinpyhtää Strömfors Sysmä Lahden piirin alue ulottuu Keski-Suomesta Suomenlahden rantaan. Se koostuu 5:n läänin ja 3:n maakunnan osista. Piirin keskuksessa Lahdessa järjestettiin tänä vuonna 40:nnen kerran suuret Lahden kansainväliset hiihtokisat. Lahdessa pidetään myös v:n 1965 SVUL-viikon valtakunnallinen pääjuhla. Piirin alueella on SVUL:n urheiluväen yhteinen opinahjo Vierumäen urheiluopisto..,-. I ~~ t. ~AIJSJAII.2 - ":')~!PIJK YV7t(KÄÄ/ MANTSAlA \. NK ~MlK. \ '_._..JAHOlA. j../'-. NA,/J N BORG ~~ORVO K.,,..1'\ ih... o 50 look",.. ~==~.. ===---~~.. ~==~.. ===I

14 LAPIN PIIRI Puheenjohtaja Antti Aho Piiri on perustettu 1915 Perä-Pohjolan piirinä, v:sta 1940 Lapin piirinä, jolla nimellä rekisteröity 1950, Länsi-Pohjan piirin alue erotettiin piiristä Vuonna 1964 seuroja 68, jäseniä miestä, naista, poikaa, 1.8'55 tyttöä, yhteensä Piirin puheenjohtaja: Antti Aho Piirin toiminnanjohtaja: Aimo K a a k i n e n Lapin piirille on vuosi 1965 juhlavuosi. Piirin perustamisesta Perä-Pohjolan piirinä tulee tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta ja se on ollut olemassa nykyisellä nimellään 25 vuotta. sekä rekisteröitynä yhdistyksenä 15 vuotta. Piiri on alueellisesti ylivoimaisesti maan suurin. Tästä johtuvat pitkät etäisyydet tuottavat urheilu toiminnan hoitamiselle vaikeuksia, joita monissa muissa piireissä ei tunneta. Käsityksen näistä vaikeuksista antaa tieto, että piirin keskuspaikasta Rovaniemeltä on matkaa kaukaisimpaan seuraan yli 500 km ja kaksi toisistaan etäisintä seuraa Tenon Voima ja Posion Pyrintö ovat 650 km:n maantieyhteyksien päässä. Lappi, \. 1 (,. \.., '-. / i... \.i //.> / ( / '''''...,. <" _i ~ ( '\ \. "\..,. l i i \. U! '\ '\~. / '1... ' -; h.,../ j, ~;,~.. -~/., " -... ", \. \. \ i i i i j i. ).{'./,/ "-'-J J! f! , ',, '~ \ ( '\,, I,, Piirin kunnat Inari Kemij ärvi kla K emij ärvi mlk Kittilä P e1kosenniemi P osio Ranua Rovaniemen mlk Rovaniemi Salla Savukoski Sodankylä Utsjoki \. \ \. /,>--...,( / j, j / /.1 /.1 / i i \. \ '\ \ \, \ \.\ \ \

15 LÄNSI-POHJAN PIIRI Puheenjohtaja Bore Bergman Piiri on perustettu 1947, rekisteröity Vuonna 1964 seuroja 60., jäseniä miestä, naista, poikaa, tyttöä, yhteensä Piirin puheenjohtaja: Bore B e r g m a n Piirin toiminnanjohtaja: Paavo S ii voi a Piirin kunnat Alatornio Enontekiö Karunki Kemi Kemin mlk Kolari Kuivaniemi Muonio Pello Simo Tervola Tornio Ylitornio \ '" / r t ~ j," ), (.. ~... ( i.-' i. ( \ \.,,,,, - Länsi-Pohjan piirillä on sijaintinsa vuoksi eräs erikoispiirre, jota ei ainakaan samassa määrin ole muilla piireillä. Sillä on erittäin vilkas vuorovaikutus Ruotsin ja Norjan kanssa. Piirin puheenjohtaja on Suomen Kalottikeskuksen puheenjohtaja ja piirin toiminnanjohtaja on sen sihteeri. Yhteistoiminnan uusina muotoina on kehittymässä vilkas leiritoiminta naapurimaitten kesken.

16 128 POHJOIS-KARJALAN PIIRI Puheenjohtaja Onni Mäkelä Piir i on perustettu 1907 Joensuun piirinä, v:sta 1908 Pohjois-Karjalan piirinä, jolla nimellä rekisteröity Vuonna 1964 seuroja 113, jäseniä miestä, naista, poikaa, tyttöä, yhteensä Piirin puheenjohtaja: Onni Mä k elä Piirin toiminnanjohtaja: Viljo Hu r r i Pohjois-Karjala la UT A.. "... I I' ~'", "(LISJA.V I " ~ Eno Ilomantsi Joensuu J uuka K esälahti Kiihtelysvaara Kitee K ontiolahti " Kuusjärvi ~.~ \", '-',-.",./ Piirin kunnat 'J" )-~."", ~. / ) \,... / ''/ ")-.\./.\. " OM.t HtS l l 129 Lieksa Liperi Nurmeksen mlk Nurmes P ielisensuu P ielisjärvi Polvijärvi Pyhäselkä Räåkkylä Tohrnajärvi Tuupovaara Valtimo Värtsilä t.! 1 /. I jl Pohjois-Karjalan piiri saavutti v merkittävimmän voittonsa piirien välisessä luokiteltujen nuorten toimintakilpailussa. 11 urheilumuodossa lasketut luvut tuottivat piirille ylivoimaisen voiton ,6 pisteellä, mikä merkitsi lähes pisteen eroa seuraavaan. Nuorten urheilutoiminnan hyväksi tehty työ tuotti kauniin hedelmän ja piiri sai vuodeksi haltuunsa Uuden Suomen lahjoittaman»soih DUN». Piiri on ottanut ohjelauseekseen v:n 1963 SVULviikon tunnuksen:»nuoriso - Urheilu - Tulevaisuus». 9

17 POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI Pohjois-Pohjanmaan suuren purm alue ulottuu Suomen kapeimmalla kohdalla Pohjanlahdesta itärajalle. Alueen luonto vaihtelee Pohjanlahden rannikon jokilakeuksista Kuusamon järvi- ja tunturimaisemiin. Piiri on jaettu 18 alueeseen, joista 17 käsittää alueen länsi osan ja 3 suurinta itäistä kuntaa Padasjoki, Taivalkoski ja Kuusamo oman alueensa. Puheenjohtaja Mauri Lehtosaari Pohj ois-pohj anmaa Piiri on perustettu 1907 Oulun piirinä, jolla nimellä rekisteröity 1950, v:sta 1961 Pohjois-Pohjanmaan piirinä. Vuonna 1964 seuroja 94, jäseniä miestä, naista, poikaa, tyttöä, yhteensä 23.64l. Piirin puheenjohitaja: Mauri Le h t 0 saa r i Piirin toiminnanjohtaja: Kaarlo K 0 v ero Piirin kunnat \. \ \. \ ",,-J (' "./ Haapavesi Oulainen Revonlahti Hailuoto Oulu Saloinen Haukipudas Oulujoki Siikajoki Ii Oulunsalo Taivalkoski Kempele Paavola Temmes Kestilä Pattijoki Tyrnävä Kuusamo Piippola Utajärvi Kärsämäki Pudasjärvi Vaala Liminka Pulkkila Vihanti Lumijoki Pyhäjoki Yli-Ii Kiiminki Pyhäntä Ylikiiminki Merijärvi Raahe Muhos Rantsila

18 POHJOIS-SAVON PIIRI Puheenj oh taj a Seppo Ahonen Kun Helsingissä Yliopiston voimistelulaitoksella maaliskuun 11 päivänä 1906 pidettiin SVUL:n perustava kokous, oli mukana myös A. Kemiläinen, joka edusti silloisen Kuopion piirin 100 jäsentä. Samana vuonna muutettiin piirin nimi Pohjois-Savon piiriksi. V:sta 1906 on piirin jäsenluku noussut 200-kertaiseksi. Pohjois-Savo Piiri on perustettu 1906 Kuopion pllnna, samasta v:sta Pohjois-Savon pllnna, jolla nimellä rekisteröity Vuonna 1964 seuroja 91, jäseniä miestä, naista, poikaa, tyttöä, yhteensä Piirin puheenjohtaja: Seppo Aho n e n Piirin toiminnanjohtaja: Jorma T u r u n e n Piirin kunnat Heinävesi Lapinlahti Sonkajärvi Iisalmen mlk Leppävirta Suonenjoki Iisalmi Maaninka Säyneinen Juankoski Muuruvesi Tervo Kaavi Nilsiä Tuusniemi Karttula Pielavesi Varpaisjärvi Keitele Rautalampi Vehmersalmi Kiuruvesi Rautavaara Vesanto Kuopio Riistavesi Vieremä Kuopion mlk Siilinjärvi ' I UAWOU I l UUli " r I Pohjois-Savon piiri on alueeltaan vesistörikas. Sen 29:n kunnan nimistöstä voidaan poimia 18 nimeä, jotka tavalla tai toisella liittyvät veteen. Piiri on jaettu kolmeen alueeseen, jotka nekin määräytyvät välillisesti vesistöjen mukaan. KulkuväyIät, jotka ovat määrääviä aluerajojen vetämisessä, kulkevat vesistöjen välisiä kannaksia.

19 SATAKUNNAN PIIRI Satakunta Puheenjohtaja Tauno Salonen Piiri on perustettu Porin piirinä, v:sta 1917 Satakunnan piirinä, jolla nimellä rekisteröity Vuonna 1964 seuroja 137, jäseniä miestä, naista, poikaa, tyttöä, yhteensä Piirin puheenjohtaja: Tauno Salon en Piirin toiminnanjohtaja: Reijo K ari Piirin kunnat Ahlainen Kauvatsa Lavia Eura Keikyä Luvia Eurajoki Kihniö Merikarvia Harjavalta Kiikka Nakkila Hinnerjoki Kiikoinen Noormarkku Honkajoki Kiukainen Parkano Honkilahti Kodisjoki Pomarkku Huittinen Kokemäki Pori Jämijärvi Kullaa Porin mlk. Kankaanpää Köyliö Punkalaidun Karkku Lappi Rauma Karvia Rauman mlk. Reposaari Siikainen Suodenniemi Suoniemi Säkylä Tyrnävä Tyrvää Ulvila Vammala Vampula Satakunnan piirissä on jääkiekkoilu ollut se urheilumuoto, joka viime vuosina on voimakkaimmin kehittynyt. Siinä on myös parhaat ja näkyvimmät tulokset saavutettu. V:n 1965 Suomen mestari on Porin karhut ja v:n 1963 Suomen mestari Rauman Lukko tuli SM-sarjassa kolmanneksi. V:n 1965 Cup-mestaruuden voitti Rosenlewin Urheilijat. Tänä vuonna on rekisteröityjä pelaajia yli ja jääkiekkoseuroja on piirin kirjoissa 49.

20 SUUR-SAVON PIIRI Puheenjohtaja Bruno Arjanko Suur-Savon piirissä on runsaasti pitäjäseuroja, joiden kyläseuroista ja -osastoista pääse ura ammentaa uutta elinvoimaa. Piirin johdon taholta onkin kiinnitetty erikoista huomiota seuratoiminnan tähän puoleen korostaen pientenkin toimintapisteiden tärkeätä merkitystä. Piirin itäosan toiminnalle on Savonlinnan läheisyyteen valmistunut Aholahden hiihtokeskus luonut uusia toimintamahdollisuuksia. Keskus on vilkkaassa käytössä kurssi-, leiri-, retkeily- ja kokouspaikkana, josta pääsevät osallisiksi, ei vain hiihto, vaan myös muut urheilumuodot. Piirissä on innolla ryhdytty hankkimaan seuralippuja. Vanhat ja uudet seurat haluavat marssia v:n 1966 Suurkisoissa oman lippunsa alla. Piiri on perustettu 1909 Mikkelin piirinä ja 1911 Savonlinnan piirinä, jotka yhtyivät 1933 Suur-Savon piiriksi, jolla nimellä rekisteröity Vuonna 1964 seuroja 93, jäseniä miestä, 3.45,1 naista, poikaa, tyttöä, yhteensä Piirin puheenjohtaja: Bruno A r jan k 0 Piirin toiminnanjohtaja: Kauko J u n t u n en Suur-Savo Piirin kunnat Anttola Kerimäki Ristiina Enonkoski Mikkeli Savonlinna Haukivuori Mikkelin mlk. Savonranta Hirvensalmi Mäntyharju Sulkava Joroinen Pieksämäen mlk. Suomenniemi Juva Pieksämäki Sääminki Jäppilä Punkaharju Varkaus Kangaslampi Puumala Virtasalmi Kangasniemi Rantasalmi

21 UUDENMAAN PIIRI Puheenjohtaja Paavo Oinaala Uudenmaan piirin alue muodostaa kapean kaarevan vyön Helsingin piirin ympärille. Piirin alue on siis melko' hajanainen, mistä toiminnalle aiheutuu vaikeuksia. Helsingistä pohjoiseen menevä rautatie muodostaa sen akselin, jonka molemmin puolin piirin voimakkain toiminta On sijoittunut ja, jonka suunnassa kilpailutoiminta piirin sisällä on vilkkainta. Sen sijaan itä-iänsisuunnassa on yhteydenpito ja näin ollen myös kilpailu - ym. kosketus seurojen kesken vähäistä. Piirissä on kuitenkin vireitä ja voimakkaita seuroja, jotka ovat kasvattaneet monta nimekästä urheilijaa. Piiri on perustettu 1906 Porvoon pllnna ja 1907 Länsi Uudenmaan piirinä, 1917 Uudenmaan piirinä, johon Porvoon piiri pääosaltaan sulautui 1932, rekis<teröity 19"50. Vuonna 1964 seuroja 125, jäseniä miestä, naista, poikaa, tyttöä, yhteensä Piirin puheenjohtaja: Paavo 0 i n a ala Piirin toiminnanjohtaja: Mauri Ra u van t 0 Uusimaa Piirin kunnat Askola Karjaa Nurmijärvi Riihimäki Bromarv Karjalohja Pohja Sammatti Hanko Karkkila Pornainen Siuntio Hausjärvi Kerava Porvoo Snappertuna Hyvinkää Lohja Porvoon mlk. Tammisaari Hyvinkään mlk. Lohjan mlk. Pukkila Tenhola Inkoo Loppi Pusula Tuusula Janakkala Mäntsälä Pyhäjärvi Vihti Järvenpää Nummi

22 V ARSINAIS~SUOMEN PIIRI Puheenj oh taj a Yrjö Salmela Piiri on perustettu 1906 Turun pnrma, 1916 Varsinais Suomen piirinä, rekisteröity Vuonna 1964 seuroja 155, jäseniä miestä, naista, poikaa, tyttöä, yhteensä Piirin puheenjohtaja: Yrjö SaI m e 1 a Piirin toiminnanjohtaja: Unto S u van t 0 V:n 1964 kevääuä alkoi Varsinais-Suomen piirissä voimakas kuntourheilutoiminta, jolle alkusysäyksen antoi Tampereen haaste Turulle kaupunkienvälisen kuntokävelyottelun järjestämiseksi. Esimerkkiä seuraten haastoivat monet muut Varsinais-Suomen Kunnat toisiaan samanlaiseen otteluun. Kuntokävely saavuttikin piirissä valtavat mittasuhteet, jota todistaa yksistään Turussa kahden kuukauden aikana saavu:ettu kävelysuoritusten luku yli 650,000. Kuntourheilutoiminnan näin saatua hyvän ja voimakkaan sysäyksen on piirissä tarkoituksena jatkaa tätä kansanterveyteen tähtäävää toimintaa. " Alastaro Angelniemi Askainen Aura Dragsfjärd Halikko Hiittinen Houtskari Iniö Kaarina Kakskerta Kalanti Karinainen Karjala Karuna Kemiö Kiikala Kisko Korppoo Koski Kustavi Kuusjoki Laitila Lemu Lieto Loimaa Loimaan kpla Lokalahti Maaria Marttila Masku Mellilä Merimasku Metsämaa Mietoinen MuurIa Piirin kunnat Mynämäki Naantali Nauvo Nousiainen Oripää Paattinen Paimio Parainen P araisten mlk. Perniö Pertteli Piikkiö Pyhämaa Pyhäranta Pöytyä Raisio Rusko Rymättylä Salo Sauvo Somero Somenliemi Suomusjärvi Särkisalo Taivassalo Tarvasjoki Turku Uskela Uudenkaupungin mlk. Uusikaupunki Vahto Vehmaa Velkua Västanfj ärd Yläne Varsinais-Suomi

23 142 Kalottitoiminta Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosien maantieteellisestä sijainnista johtuen on niiden elinmahdollisuuksissa paljon samankaltaisuutta. Pitkät matkat kunkin maan eteläosiin, harva asutus ja.. luonnon karuus asettavat ne erikoisasemaan maiden muihin osiin verrattuna Toisaalta nämä seikat sekä se, että ne yhdessä muodostavat ikään kuin yhtenäisen maantieteellisen alueen, jolla vanhastaan on ollut vilkas kanssakäyminen rajojen yli, tekevät luonnolliseksi niiden keskeisen yhteistoiminnan elämän eri aloilla. Tätä yhteistoimintaa on ruvettu nimittämään kalottitoiminnaksi, mikä nimitys johtuu siitä, että nämä alueet kartalla muodostavat ikäänkuin kalotin Fenno-Skandian päälaelle. Myös urheilun alalla on kalottitoiminta saanut yhä tärkeämmän merkityksen. Toiminta alkoi lähinnä sotien jälkeisestä harrastustoiminnan elvyttämisestä. Yksityisten seurojen kilpailumatkoista naapurimaihin muodostui vähitellen pienoismaaotteluita eri urheilumuodoissa. Pian oltiinkin kanssakäymisessä niin pitkällä, että se vaati kiinteämpää järjestäytymistä. Näin syntyi varsinainen urheilun kalottitoiminta, jolla nykyisin On jo määrätyt muotonsa. Kunkin maan kalottialue on tarkoin määrätty ja kilpailu- ja muuhun toimintaan osallistuvat vain näiden alueiden seurat ja uprheilijat. Kussakin maassa hoitaa kalottitoimintaa toimikunta, joka yhteistoiminnassa erikoisliittojen ja piirien kanssa järjestää kilpailuja, leirejä ym. urheilutoimintaa. Suomessa hoitaa kalottiasioita Pohjois-Suomen Urheilun Kalottikeskus, joka on rekisteröity yhdist ys. Käytånnöllisyyssyistä on keskus sijoitettu Kemiin SVUL:n Länsi-Pohjan piirin toimistoon. Sen puheenjohtajana on nykyisin piirin puheenjohtaja Bore B e r g m anja sihteerinä piirin toiminnanjohtaja Paavo S i i voi a. Suomen kalottialue koostuu neljästä SVUL:n piiristä, jotka ovat Lapin, Länsi-Pohjan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun piirit. Kalottikeskuksen jäsenet valitaan edellämainittujen piirien, SVUL:n ja erikoisliittojen keskuudesta. Myös eräät TUL:n piirit ovat ajoittain olleet mukana toiminnassa. Nykyisin ovat kalottitoiminnassa mukana seuraavat urheilumuodot:. yleisurheilu, voimistelu, suunnistaminen, jääkiekkoilu, nyrkkeily, paini, painonnosto, luistelu, uinti, koripalloilu, hiihto, ampuminen, tennis, pesäpalloilu ja kaunoluistelu. Näissä urheilumuodoissa järjestetään kalottimaaotteluita, muita kilpailuja, yhteisiä leirejä ym. toimintaa. Vaikka tämä yhteistyön muoto ei.. 1" le saavuttanut kalkkia.. Illl " t" a t av o'tteita 1, J'oita sille on ei VIe a 0..' kk na asetettu on kuitenkin todettava, että se on JO n.yt V?l~a aa. kannustimena näiden pohjoisten alueiden u~heilutourunnall.e Ja omiaan. VITl. 'tt" amaan... sekä ylläpitämään..... urheiluharrastusta,... Joka ilman tätä olisi varmasti paljon vahalsempaa. Vai 143 urheilumiehen huoleton pa~a kautta vuoden tyylikäs ja kestävä a : OY PAITAVALMISTE Lahti

24 144 Töölön urheilutalo Uranuurtajan tietä näyttäneen Helsingin Yrjönkadun monikäyttöisen urheilutalon - jossa on mm. maamme ensimmäinen uimahalli - siirryttyä vuonna 1955 SVUL:n omistukseen, oli keskusliiton jäsenenä 16 erikoisliittoa. Viime vuosina tapahtunut liikuntajtoiminnan voimakas kehittyminen ja keskittyminen Suomen Valtakunnan Urheiluliiton ympärille on nostanut keskusliiton jäsenliittojen luvun 32:ksi. Samaan aikaan on erikoisliittoihin kuuluvien henkilöjäsenten lukumääräkin kaksinkertaistunut. Uusia jäsenliittoja varten on SVUL:n Yrjönkadun toimitalossa suodtettu huomattavia muutoksia lisätilojen järjestämiseksi, mutta sittenkään eivät kaikki erikoisliittojen toimistot ole mahtuneet saman katon alle. Kaupungin keskustassa sijaitseva toimitalokiinteistö on auttamattomasti osoittautunut liian pieneks'i.. Uusi kokonaisratkaisu oli rakennelttava. Liittohallituksessa ja sen työ valiokunnassa kehiteltiin suunnitelmia ja vuonna ne saatiinkin niin pitkälle, että liittokokous kesäkuun 13 päivänä valtuutti liittohallituksen ryhtymään uuden talon rakentamisen edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingin kaupunki oli luovuttanut vuokratontin Meilahden alueelta Töölöstä Topeliuksenkadun ja Töölöntullinkadun kulmauksessa pinta-alaltaan m 2, joka osittain on vuokravapaa. Liittoklokouksessa tehtiin päätös myös nykyisen uimahallikiinteistän myymisestä. Rahoitusteknillisten syiden johdosta päätettiin perustaa Töölön Urheilutalosäätiö, jonka tehtävänä on talon rahai!tuksen ja sen rakentamisen hoitaminen sekä myöhemmin kiinteistön ylläpitäminen. Tässä säätiössä ovat mukana SVUL:n lisäksi Helsingin kaupunki, Ammattilääketieteen säätiö sekä SVUL:n Helsingin piiri siten, että niillä kullakin on oikeus asettaa edustajansa säätiön hallitukseen. Säätiön valtuuskunnan muodostaa SVUL:n liittohallitus ja sää1tiön hallituksessa on SVUL:lla 7 jäsentä, Helsingin kaupungilla 2, Ammattilääketieteen säätiöllä 1 ja SVUL:n Helsingin piirillä 1 jäsen. Rakennustoimintaa johtaa Töölön Urheilutalosäätiön nimeämä rakennustoimikunta apuelimenään SVUL:n tuleva toimitalo,edestä ja takaa. Kupukaton alla on monikäyttöinen halu ja sen vasemmalla puolen uimahallin kattoikkunat.

25 14Q rakennusteknillinen jaosto ja rahoitusjaosto. Säätiö sai heti tukea osakseen. Helsingin kaupunki myönsi säätiölle 2 miljoonan markan korottoman pitkäaikaisen lainan ja niin voitiin tehdä päätös talon rakentamisesta. Töölön Urheilutalon rakentaminen aloitettiin tontin louhintatöillä ja lasketaan uuden urheilu- ja toimitalon valmistuvan vuoden 1967 alkupuolella. SVUL:n keskustoimisto ja sen erikoisliitot saavat toimisttotilansa kolmessa talon yli.mrnässä kerroksessa. Alakerroksiin tulee sijoittumaan Työterveyslaitoksen tutkimus- ja kuntouttamistilat. SVUL :n Helsingin piiri, keskusliiton jakeluosasto ja filmipalvelu sekä Suomen Urheilulehden toimitus.sijoitetaan asiakaspalvelua silmälläpitäen sisääntulokerrokseen. Urheilu- ja kuntoutumistiloja Itulee tähän uuteen rakennukseen kaikkiaan m a. Niiden bruttopinta-ala, yhteensä m 2, jakautuu eri osastoina seuraaviin tiloihin: uimahalli saunoineen ja uinnin opetusaltaineen kuntoutumisosasto työkuntoisuuden!l;utkimusosasto urheilulääketieteellinen osasto lruntoutumisosaston aputilat monikäyttöinen urheilu- ja palloiluhalli kuntokoulu pukusuoja- ja h uoltotilat Kun tähän urheilu_ ja toimitaloon rakennetaan varsinaisten urheilutilojen lisäksi SVUL :n ja sen jäsenliittojen sekä SVUL :n Helsingin piirin toimistohuon eistot, joita kokoussaleineen, n euvotteluhuoneineen ja keskusliiton toimistoineen tulee yh teensä m a, brutjtopinta-alaltaan m 2, kellaritilat, autopaikkoineen ja huoltotiloineen, m a, neliömetreissä on kiintlei.stän kokonaistilavuus m 3 ja neliömetrejä Urheilutilat on nimenomaan taloudellisia näkökohtia silmällä pitäen suunniteltu niin, että tilat voidaan käyttää tehokkaasti itse liikuntaa varten. Mitään suuria katsomotiloja tai yleisöauloja ei ole, koska niitä ei tässä yhteydessä pidetä välttämättöminä. Uuden urheilu- ja toimitalon valmistuttua on SVUL:n, sen jäsenliittojen ja myöhemmin SVUL :oon lii,ttyvien erikoisliittojen tilantarve turvattu pitkäksi aikaa. Työterveyslaitoksen uusrien osastojen sijoittuminen samaan taloon takaa SVUL:n urheilijoille ja valmentajille parhaat lääketieteelliset tutkimus- ja kuntouttam ism ahdollisuudet. Sampomies on lähellänne w...llj... _ Elämä on nyt vankaila pohjalla... Epävarmuus on po issa, sillä Sampom ies on hoitanut asiantuntemuksella hänen vaku utuksensa. Kääntykää Tekin Sampomiehen puoleen, hän on asiantuntija. (~ Sampomies on yhtä lähellä kuin lähin puhelin VAKUUTUS-SAMPO

26 149 SVUL vuonna 1964 >. (G.~.S) UUTTA NYKYAIKAISTA,. :0..,. TYYLIKKYYTTÄ GWS-Iokerokaappi on teräksestä valmistettu, kestävä ja edustavan näköinen. Lokerakaappi on osa uudesta GWS-sosiaalitilojen kalustesarjosta, johon kuuluvat lisäksi vaate-, pyykki-, liinavaate.- jo siivouskaapit. Nämä kaapit muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden jo niitä voidaan käyttää myös erillisratkdisuissa. Kalusteet on suunnitellut sisustusarkkitehti Olavi Törö yhteistyössä GWS-suunnitteluosaston kanssa. Jälleenmyyjinä toimivat rauta- jo osuuskaupat, tavaratalot jo olon erikaisliikkeet kautto maon. Nämä liikkeet antavt yksityiskohtaiset hinta- ym. tiedot. Työnjohtajankatu 1, Herttoniemi, Helsinki 80, puh I. Yleiskatsaus Vuonna 1964 jatkui suotuisa kehitys kansallisen urheilumme laajalla työsaralla. Suomen Valtakunnan Urheiluliiton jäsenliittojen lukumäärä lisääntyi 32:ksi Suomen Purjehtijaliiton liityttyä elimellisesti SVUL:iin. Kun kolme vuotta sitten SVUL:n jäsenliittojen määrä oli ollut 17, se nousi nyt 32:een. Toimintavuodesta muodostui SVUL:n historian työntäyteisin ja samalla tuloksiltaankin ennätyksellisin. SVUL:n liitoista 15 sai kunnian vastata olympiaedustuksestamme talvi- ja kesäolympiakisoissa. Olympiakisavuosi oli kunniaksi koko maallemme ja kansalle, joka on aina ollut aulis tukemaan olympiavalmennustamme ja matkakassan kartuttamista. Piirit ja seurat kantoivat nytkin monien muiden kiireittensä ja tehtäviensä ohessa kortensa olympiakekoon. Olympiarintarnerkin ja SVUL:n toimesta toteutetun ja hoidetun olympiatarramerkin myynti oli lähes kokonaisuudessaan SVUL:n urheiluväen varassa. Se tehtävä suoritettiin kiitettävästi. Vuotta 1964 vietettiin Terveitten Elämäntapojen Edistämisen - TEE - vuotena. Kaupungit pienimmästä suurimpaan, kauppalat ja kunnat samoin, teollisuuslaitokset, liikkeet, toiminimet, kansalaisjärjestöt ja varsinkin urheiluseuraväki työskentelivät yksituumaisesti jokaisen suomalaisen henkilökohtaisen liikuntaharrastuksen elvyttämiseksi. Kaupungit ja kunnat kilpailivat hikeen, henkeen ja vereen kävellen, juosten ja pyöräillen. Kukaan ei tiedä nousiko keväisen liikuntarynnäkön osanottajamäärä yli 2:n milj~onan, mutta suorituksien määrä monin paikoin ylitti moninkerroin paikkakunnan asukasmäärän. Tässä riemukkaassa kuntokampanjassa SVUL:n piirien ja seurojen johtohenkilöt suorittivat ainutlaatuisen työn. Oman järjestöt yön yhä kasvava paine on voimakkaimpana tuntunut keskusliitossa sekä piirien hallintoelimissä ja toimistoissa.

27 150 Keskustoimiston on pitänyt selvitä uusien jäsenliittojen toimistotyön paineesta. Monesti vaikeudet ovat tulleet vastaan, mutta urheiluväen sopeutumisella niistä kaikista on selvitty, vaikka niin keskusliiton kuin jäsenliittojenkin toimistotilat ovat käyneet ahtaiksi. Keskustoimisto on eräin järjestelyin pystynyt nopeuttamaan ja tehostamaan palvelutoimintaansa. Piirien koulutustoiminnan luvut ovat nousseet hämmästyttävän voimakkaasti. Ilmeisesti tähän on ollut vaikuttamassa neljäkin eri syytä. Liittojen tehostuneen koulutustyön vaikutus, uusien liittojen tuoma uusi toimintapanos, piirien suorittamat merkittävät koulutuksen uudelleenjärjestelyt, eikä ehkä vähiten SVUL:n kolmen koulutusohjaajan toiminta piirien koulutustoiminnan apuna. Keskusliiton koulutustoimintaa on pyritty määrätietoisesti tehostamaan. Samanaikaisesti kun olympiakisat ja monet maaottelut ja muut edustuskilpailut sitovat liittojen koulutusvoimat valmennus- ja neuvonta työhön, keskusliitto on pyrkinyt keventämään sitä suuntaamalla koulutustoiminnan myös harjoitusohjaajakysymyksen perusasioihin. Tämä toimenpide on saanut osakseen liittojen yksimielisen hyväksymisen ja myös liittojen tuen. Ohjatut yhteisharjoitukset käyntiin kaikissa seuroissa on ollut keskusliiton koulutustoiminnan päätavoite. Kun tähän on liittynyt peruskunto-ohjelma ensimmäisenä käteen annettavana työohjel ' mana, harjoitusohjaajakoulutus on alkanut kantaa hyvää hedelmää. Seuratoiminta on saamassa uutta virikettä ja varsinaisen kilpaurheilijaryhmän ulkopuolellekin suuntautuva jatkuva harjoitustoiminta elpyy kaikkialla. Marraskuisesta SVUL-viikosta on kehittynyt kansallisen urheilumme voimakas aatteellisen julistuksen ja samalla urheilumme käytännöllisen aherruksen voimakas työviikko. Kertomusvuonna saavutettiin lähes uskomattomia tuloksia. SVUL-viikon tilaisuuksia järjestettiin kaikkialla maassamme yhteensä yli ja nuhin osallistui n urheilijaa ja urheilun ystävää. Jos näitä lukuja verrataan esim. 30 vuoden takaisen ajan marraskuun hiljaisiin rospuuttoviikkoihin, jolloin vastaavat tilaisuudet rajoittuivat sorminluettaviin, havaitaan kuinka urheilumme on kehittynyt yhteiskunnan kehityksen rinnalla ja kuinka paljon urheilu nyt antaa kaikille kansalaisille ja varsinkin nuorisollemme. Vuoden kaikkein merkittävimpiin ja uskottavasti pitkälti tulevaisuuteen innostavana vaikuttaviin ratkaisuihin kuuluu SVUL:n uuden urheilu- ja toimitalosuunnitelman edistyminen toteutumisvaiheeseen. Helsingin kaupunginvaltuusto vuokrasi SVUL:lle hy- vän tontin ja myönsi SVUL:n, Helsingin kaupungin, Ammattilääketieteen säätiön ja SVUL:n Helsingin piirin yhteisesti perustamalie säätiölle markan pitkäaikaisen korottoman lainan. Helsingin kaupungin SVUL:lle antama tuki on samalla koko järjestöllemme mitä arvovaltaisimmalta taholta osoitettua arovstusta. Kaikki muutkin toimintavuoden tulokset ja saavutukset ovat mitä rohkaisevimpia. Kesäkuun alussa 1966 järjestettävien Suomen Suurkisojen valmistelut on pantu kaikissa liitoissa, piireissä ja seuroissa kautta maan käyntiin. Kansallisen urheilumme valtavan sammon jokainen ratas jatkaa työtään kansamme henkisen ja fyysisen kunnon ja kuntoutumisen hyväksi. SUOMEN SUURKISAT1966 Kesäkuun 3-8 pnä Helsingissä 151

28 152 D. SVUL:n jäsenet Suomen Valtakunnan Urheiluliiton varsinaiset jäsenet vuonna 1964 olivat seuraavat 32 erikoisliittoa ja 18 piiriä: Jäsenliitot : Suomen Ampujainliitto Suomen Go,uliitto Suomen Hiihtoliitto Suomen Judoliitto Suomen Jääkiekkoliitto Suomen Kanoottiliitto Suomen Kaunoluisteluliitto Suomen Koripalloliitto Suomen Ku.nJtourheiluliitto Suomen Käsipalloliitto Suomen Lentopalloliitto Suomen Luisteluliitto Suomen Miekkailuliitto Suomen Moottoriliitto Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto Suomen Nykyaikaisen 5-ottelun liitto Suomen Nyrkkeilyliitto Suomen Painiliitto Suomen Painonnostoliitto Suomen Pesäpalloliitto Suomen Purjehtijaliitto, liittynyt Suomen Pyöräilyliitto Suomen Pöytätennisliitto Suomen Ratsastajainliitto Suomen Soutuliitto Suomen Sulkapalloliitto Suomen Suunnistusliitto Suomen Tennisliitto Suomen Uimaliitto Suomen Urheiluliitto Suomen Voimisteluliitto SVUL:n Nuoret Jäsenpiirit: Etelä-Karjalan piiri Etelä-Pohjanmaan piiri Helsingin piiri Hämeen piiri Kainuun piiri Keski-Pohjanmaan piiri Keski-Suomen piiri Kymenlaakson piiri Lahden piiri Lapin piiri Länsi-Pohjan piiri Pohjois-Karjalan piiri Dl. SVUL:n kunniajäsenet K unni ap uh e enj oh taj at: Rangell, J. W. (v:sta 1954) Edesmennyt Wilskman, Iwar (vv. Kunniajäsenet : Ahlbäck, Karl G. R. Bredberg, Ernst Himberg, Arvo (t 1965) Hämäläinen, Mikko Kaloniemi, Yrjö Kaskela, Akseli Kekkonen, Urho Kiira, Aarne Edesmenneet Aro, Toivo Blomqvist, J. F. Damm, Viktor Ek, Aksel V. Heikel, Viktor Juureva, Eemeli Karikoski, V. A. M. Käkönen, Kalle Lehmusta, Heikki LevälaMi, K. E. Lindstedt, John K. kunniajäsenet: Pohjois-Pohjanmaan piiri Pohjois-Savon piiri Satakunnan piiri Suur-Savon piiri Uudenmaan piiri Varsinais-Suomen piiri ) LDTTOKOKOUKSET Kleemola, Kauno (t 1965) Lahtinen, Väinö Pihkala, Lauri Rangell, J. W. Salmela, Yrjö Salmenkylä, Anton Teivaala, Väinö Valkama, Yrjö Lundström, Edv. Majantie, K. H. Niiniluoto, V. J. Pynninen, Väinö Rikkilä, Oskari Santala, Lauri Smeds, Viktor Tanner, Lauri Vartia, Arvo Wasenius, Gösta Vilskman, Ivar Toimintavuonna 1964 pidettiin varsinaisen liittokokouksen lisäksi yksi ylimääräinen liittokokous. Varsinainen liittokokous, joka pidettiin kesäkuun 13 päivänä Lilla Teatern'issa Helsingissä, järjestettiin kaksiosaisena. Juhla- 153

29 154 vaan al.kuosaan oli kokouksen osanottajien lisäksi saapunut runsaasti arvovaltaisia kutsuvieraita. Siinä esitettiin Tasavallan presidentin tervehdys kokouksclle, musiikkiohjelmaa, SVUL:n puheenjohtajan Akseli Kaskelan juhlapuhe, professori Leo Noron juhlaesitelm.ä, joka on julk.aistu tämän vuosikirjan alkuosassa ja poikien voimisteluesityksiä. Tilaisuudessa esiteltiin myös SVUL:n uudet kunniajäsenet: maaherra K. G. R. A h 1 b ä c k, kenraalimajuri Yrjö VaI k a m a, toimitusjohtaja Yrjö Sai me 1 a ja versti Aarne K i i r a. Varsinaisessa kokouksessa käsiteltiin muut sääntöjen määräämäjt vuosikokousasiat paitsi ns. talousarvioasiat sekä liittojen ja piirien avustukset, jotka asiat siirrettiin päätettäviksi ylimääräisessä liittokokuksessa syksyllä. Varsinaisten vuosikokousasjio,iden liäksi antoi liittohallitus selostuksen SVUL:n uuden urheilu- ja toimitalon rakennushankkeen kehityksestä sekä rahoitussuunnitelmasta. Liittohallituksen esityksestä päätettiin perustaa säätiö hoitamaan talon rakentamista., rahoitusta ja talon omistajana huolehtimaan sen hoidosta. Tämän mukaisesti valtuutettiin liittohallitus ryhtymään kaikkiin asian vaatimiin /toimenpiteisiin. Samalla valtuutettiin liittohallitus neuvottelemaan liiton omisltaman Yrjönkadun uimahallikiinteistän myynnistä lliton omaraholituksen lisäämiseksi uuteen taloon. Kokous päätti, että v:n 1966 Suomen Suurkisat pidetään 4-8 päivinä kesäkuuta, valtuutettiin liittohallitus hyväksymään uusia jäseniä ja esiteltiin SVUL:n toimihenkilöiden uusi eläke- ja hautausapus,ääntö, jonka hyväksyminen siirrettiin syksyllä pidettävään ylimääräiseen liittokokoukseen. Ylimääräinen liittokokous pidettiin marraskuun 15 pruvana Porissa Palo- ja Poliisitalossa SVUL-viikon pääjuhlan yhteydessä. Avausrpuheessaan puheenjohtaja Akseli Kaskela Loi katsauksen päättymåssä olevan vuoden tapahtumiin. Hän luovutti Uuden Suomen lahjoittaman kiertopalkinnon.soihdun., josta kilpailtiin ensimmäistä kertaa piirien välisenä nuorten luokittelukilpailuna, voittajapiirille Pohjois-Karjalalle. Kokous hyväksyi liittohallituksen esityksen talousarvioksi vuodelle 1965 ja päätti liittojen ja piirien toiminta-avustukset samalle vuodelle, oikeutti liittohallituksen myymään Yrjönkadun uimahallikiinteistän ja lainaamaan myynnistä saatavat varat perustetulle Töölön Urheilu talosäätiölle, hyväksyi liittohallituksen toimenpiteet säätiön perustamisasiassa sekä vahvisti liittohallituksen esityksen SVUL:n toimihenkilöiden uudeksi eläke- ja hautausapusäännöksi. Hyvö kunto soovutetoon horkitullo jo söönnöllisellö horjoittelullo. Horjoitteluun ja kilpaan reilut, mukavat urheilukengöt - NOKIAN kengöt. ISKU KUNNARI- VAUHTI VOLLEY BASKET horjoitteluun ja voittoon luja, mukava pesöpallokenkö luotettava suunnistuskenkö kevyt, mukava lentopallokenkö valioluokan koripallokenkö URHEILLEN KUNTOA NOKIAN TOSSUILLA

30 156 Vuoden 1964 aikana ovat SVUL:n jäsenliitot olleet oikeutet ~~a. lähettämään SVUL:n liittokokoukstin 101 edustajaa ja jäsenpllnt 54 edustajaa eli yhteensä 155 edustajaa. Edustajien ja lisäedustajien lukumäärät jakaantuivat toimintasääntöjen 9 :n mukaisesti jäsenmäärien perusteella laskettuina seuraavasti: SVUL:n jäsenliitot Suomen Ampujainliitto Suomen Golfliitto Suomen Hiihtoliitto Suomen Judoliitto Suomen Jääkiekkoliitto Suomen Kanoottiliitto Suomen Kaunoluisteluliitto '..... Suomen Koripalloliitto Suomen Kuntourheiluliitto Suomen Käsipalloliitto... ::::::: : :::::: Suomen Lentopalloliitto Suomen Luisteluliitto Suomen Miek.k:ailuliitto Suomen Moottoriliitto Suomen Naisten Liikunhl~~~llittc; : : Suomen Nykyaikaisen 5-ottelun liitto.... Suomen Nyrkkeilyliitto Suomen Painiliitto Suomen Painonnosto 'lil~~ ' Suomen Pesäpalloliitto.. : : :::::: : : : : : : : : Suomen Purjehtijaliirtto Suomen Pyöräilyliitto Suomen Pöytätennisliitto Suomen Ratsastajainliitto ::::: : :::: : : :: :. Suomen Soutuliitto. Suomen Sulkapallolii~ Suomen Sunnistuiliitto : : : : : : : : : : : : : : : : Suomen Tennisliitto Suomen Uimaliitto Suomen Urheiluliitt; Suomen Voimisteluliltto SVUL:n Nuoret Jäseniä , Edustajia 1+ 4=5 1+0=1 1+4=5 1+ 0=1 1+3=4 1+0=1 1+0=1 1+4=5.1+4=5 1+1=2-1+ 4=5 1+2.=3 1+0'=1 1+ 1=2 1+4=5 1+ 4=5 1+1=2 1+2.=3 1+3=4 1+4= =2 1+2=3 1+1=2 1+ 0=1 1+ 0=1 1+0'= = 5 1+0=1 1+4=5, 1+ 4=5 1+4= 5 1+4= 5 Yhteensä 101 SVUL:n jäsenpiirit Kaikkien 18 jäsenpiirin jäsenluku ylitti , joten niiden jokaisen edustajien luku oli =3 yhteensä Jäsenliitot ja -piirit yhteensä 15 5 Liittohallitus ja valiokunnat SVUL:n ja sen lii!ttohallituksen puheenjohtajana on kuluneena toimintavuotena ollut sosiaalineuvos Akseli Kas Ice La. Liittohallituksen varapuheenjohtajina ovat samoin koko toimintakauden olleet sosiaalijohtaja Erkki Palo lampi, toimitusjohtaja Erkki Kivelä ja toimitusjohtaja Jukka UuniLa. Liittohallitukseen kuuluivat vuoden alusta varsinaiseen pidettyyn liittokokoukseen saakka puheenjohtaja Akseli KaskeLan Ili.säkSi seuraavat: Jäsenliittojen nimeäminä Harju, Olavi, ekonomi, Helsinki, varalla Di llemuth, Ville, johtaja, Helsinki (Suomen Koripalloliitto), H imberg, Arvo, pääkonsuli, Helsinki., varalla Kossila, Esko, toimitusjohtaja, Myllykoski (Suomen Painiliitto), Hohenthal, Jarl, varatuomari, Helsinki., varalla Hyvärinen, Sulo, vakuutusjohtaja, Helsinki (Suomen Tennisliitto), Kivelä, Erkki, toimitusjohtaja, Helsinki, varalla Haapakoski, Risto, opettaja, Hyvinkää (Suomen Pesäpalloliitto), Koskimaa, Ali., kenraaliluutnantti., Helsinki, varalla Hohenthal, Rolf, tx>imitusjohtaja, Helsinki (Suomen Hiihtoliitto), Kouri, Heikki., majuri., Helsinki, varalla M i kloola, Kainu, ekonomi., Helsinki (Suomen Lentopalloliitto), Könni, Ukko, sosiaalipäällikkö, Simpele, varalla Sii riäinen, Pekka, majuri., Helsinki (SVUL:n Nuoret), Larinkari, J., tekniikan tohtori, Helsinki, varalla Mattila" Kalevi, k auppat. yo., Helsinki (Suomen MiekkaJ.J.uliitto), LindbLad, Harry, toimitusjohtaja, Tampere, varalla Nuutinen, Eino; osastonhoitaja, ljelsinki (Suomen Jääkiekkoliitto), MUTEi n, Torsten, hallitusneuvos, Helsinki, varalla Safri.ulLa, Cingiz, merkonomi, Helsinki (Suomen Judollitto),