TIETOKANNAT kevät 2002 Itseopiskeluosion vastauksia, osa I/III

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIETOKANNAT kevät 2002 Itseopiskeluosion vastauksia, osa I/III"

Transkriptio

1 TIETOKAAT kevät 2002 Itseopiskeluosion vastauksia, osa I/III Valikoituja vastauksia harjoitustehtäviin (itseopiskelu). Selitä seuraavien termien merkitykset: Termin perässä on sivunumerot, joiden avulla löydät vastaukset. ämä termit ovat keskeisiä. Kannattaa ottaa selvää. (Elmashri, avathe: Fundamentals of database systems, Third edition): VASTAUS: useimpiin kohtiin vastaus löytyy suoraan kirjasta, monisteesta tai luentokalvoista. HUO! Jos jokin kohta jää epäselväksi, kirjaa se luentopäiväkirjaasi ja tarvittaessa ota yhteys kurssin vetäjiin selvittääksesi asian, mikäli se ei selviä demoissa tai luennoilla. a) Logical data independence (looginen tiedon riippumattomuus) s.28 b) Concurrency control (samanaikaisuuden hallinta) s. c) DDL (Data defininion language) s.30 d) SDL (Storage definition language) s.30 e) DL (Data modelling language) s.30 f) System catalog (järjestelmähakemisto) s.35 g) Information repository s. 35 (information säilytyspaikka) h) Functional requirements, (funktionaaliset vaatimukset) s. 42 i) Logical design, (looginen suunnittelu) s. 44 j) Derived attribute (johdettu attribuutti) s.48 k) Binary and ternary relationships (binaariset ja 3-asteiset liittymät) s l) Aggregation, (keräytymä, yhteenlaskeminen) s ja m) Blocking factor, (jaksotuskerroin) s.3 n) Clusters, (ryppäät) s.9 o) Sequential file, (peräkkäistiedosto) s. 36 p) Collision (törmäys) s.4 q) Indexing fields, (indeksoivat kentät) s r) Clustering field, (klusteroiva kenttä) s.59 s) Block anchor, (blokin (lohkon) ankkuri) s.57 t) on-dense(sparse) index, (harva indeksi) 57. Lisäksi: hakutarpeet (avaimet) ja kolme hakemistoa: päähakemisto, klusterihakemisto, toisiohakemisto (mm. luentomoniste ss. 7-9)

2 2. a) Tee seuraavat tehtävät (kirjasta review questions 3.2, ja 3.2 s. 67). VASTAUKSET: Termien käytöstä. Tällä kurssilla termi liittymä tarkoittaa termiä relationship. onisteessa molemmat suomennokset suhde ja liittymä tarkoittavat tätä käsitettä eli liittymää, johon n-kappaletta entiteettejä osallistuu (esimerkiksi työskentelee - liittymätyyppi ja sen kaksi entiteettiä). Relaatio (relation) taas viittaa yhteen tauluun, joka koostuu riveistä. i) äärää tapauksia, jolloin ULL arvon käyttö voisi olla hyväksyttävää. VASTAUS: Silloin kun ULL arvon semanttinen merkitys on sellainen, että sitä ei ole saatavilla. Esimerkiksi jos Henkilöt-taulussa on kenttä GS puhelinnumero ja henkilöllä ei ole matkapuhelinta. Vertaa esim. henkilötunnus- tai tilausnumeroattribuutteihin. (kirja s. 48) ii) ikä on entiteettityyppi? ikä on entiteettijoukko? Selitä mitä eroa on entiteetin, entiteettityypin ja entiteettijoukon välillä. VASTAUS: (kirja ss ) Entiteettityyppi määrää kokoelman (collection) entiteettejä, joilla on samat attribuutit (esim. EPLOYEE). Entiteettityyppien kokoelmaa sanotaan entiteettijoukoksi (entity set eli joukko tietyn tyyppisiä entiteettiesiintymiä). Joukko-opillisesti entiteettijoukko on entiteettityyppien joukko, jota enteetit (siis esiintymät eli instanssit) edustavat. Esim. EPLOYEE siis viittaa sekä entiteettityyppiin (intension of schema) että työtekijäesiintymien joukkoon (extension of schema). iii) Selitä mitä eroa on attribuutin ja arvojoukon välillä. VASTAUS: Jokainen entiteettityypin attribuutti assosioidaan arvojoukkoon, joka spesifioi joukon arvoja, jotka voidaan antaa yksittäisen entiteetin esiintymän (instanssin) attribuutin arvoksi. Arvojoukko sisältää myös arvon ULL (~tyhjä joukko), paitsi jos kyseessä on entiteetin identifioiva avainattribuuttijoukko. (kirja s. 50) iv) ikä on liittymätyyppi (relationship type)? Selitä erot liittymäistanssin (relationship instance), liittymätyypin (relationship type) ja liittymäjoukon (relationship set) välillä. VASTAUS: Liittymätyyppi (relationship type) R entiteettien (E-En) välillä määrittelee joukon assosisaatioita (set of associations) tai liittymäjoukon tämän tyyppisten entiteettien välillä. Samalla tavalla kuin entiteettityyppien ja entiteettijoukkojen tapauksessa, liittymätyyppiä ja sita vastaavaa liittymäjoukkoa on tapana viitata samalla nimellä R. atemaattisesti liittymäjoukko on liittymäinstanssien joukko. Esimerkiksi liittymätyyppi työskentelee on kaksi entiteettiä (EPLOYEE ja DEPARTET) ja itse liittymäjoukko on kuvailtuna osastoilla työskentelevät (ks. lisää kirja s. 53 ja s. 0 moniste). v) itä tarkoittaa osallistumisrooli (participation role)? illoin on välttämätöntä käyttää roolinimiä (role names) yhteystyyppien kuvaamisessa? 2

3 VASTAUS: Roolinimi merkitsee roolia, jossa jonkin tietyn entiteettityypin entiteetti kussakin liittymämätyypissä on, ja tämä auttaa ymmärtämään mitä liittymä tarkoittaa (esim. EP manages DEPT). Roolinimiä on välttämätöntä käyttää rekursiivisten liittymätyyppien kuvaamisessa tulkinnanvaraisuuksien vähentämiseksi (katso COPAY-esimerkin Supervisor-Supervisee esitys). (kirja ss ) vi) Kuvaa rakenteellisen rajoituksen (structural constraint) kaksi vaihtoehtoa liittymätyypin määrittelyssä. itä etuja ja haittoja kummassakin on? VASTAUS: rakenteeseen liittyvät rajoitukset ovat lukumääräsuhde (:, : ja :) ja osallistumisen osittaisuuteen ja pakollisuuteen liittyvä rajoite. Lukumääräsuhde kuvaa molempien osapuolien ylärajaa. ahdollinen pakollisuus kuvataan tässä notaatiossa tuplaviivalla sen entiteetin puolelta, jonka on oltava mukana liittymässä. Yksinkertainen viiva kuvaa siis ehdollista (alaraja = 0). yös muita kuin ja lukuja voidaan käyttää (esim. 4 ja kuten COPAY esimerkissä). Sama voidaan esittää (min,max)- rajoituksella, jolloin entiteetin rajoitukset liittymään kuvataan HETI entiteetin vieressä (lukusuunta siis vaihtuu ). Katso kirjan kaksi COPAY-esimerkkiä (s. 46 ja 65, Huom! 3. painoksessa s. 46 puuttuu lukumääräsuhteita! Täydennä ne!) vii) itä heikko entiteetti tarkoittaa ja miten se kuvataan? illoin käsitettä heikko entiteetti käytetään tiedon mallinnuksessa? VASTAUS: Heikko entiteetti on siis kokonaisuus, jolla ei ole riittävästi identifioivia attribuutteja, mutta jonka sisäinen rakenne tai käyttäytyminen puoltaa oman entiteetin kuvaamista. Heikkous on siis oikeasti entiteetin ominaisuus, joka halutaan kuvata ja sen hävittäminen esimerkiksi Access-ohjelmistostakin löytyvällä automaattisella laskurilla on mallinnusvirhe. Kirjan COPAY-kaavion DEPEDET on oiva esimerkki heikosta entiteetistä: firman tarkoitus ei ole ylläpitää lähiomaisista kattavaa rekisteriä, vaan ainoastaan tarpeelliset tiedot suhteessa työntekijään. Toki DEPEDET voitaisiin mallintaa myös moniarvoisena yhdistelmäattribuuttina, mutta oma rakenne puoltaa heikon entiteetin esittämistä. ILLOI EI KÄYTETÄ HEIKKOA ETITEETTIÄ? Usein sotketaan entiteetin heikkous ja liittymän täydellisyys. e ovat kuitenkin kaksi täysin eri asiaa, sillä liittymään osallistumispakko ei tarkoita että toinen entiteetti identifioi toisen osapuolen. Esimerkki auttanee: se että LASKUU liittyy aina ASIAKAS ei tarkoita että LASKU olisi huonosti identifioitavissa (vain ASIAKKAA kautta) ja olisi siksi heikko entiteetti. LASKU esimerkiksi laskutusjärjestelmässä on hyvin vahva entiteetti, eikä sitä tule mallintaa heikkona. Sen sijaan LASKU_RIVI, eli yhteen LASKUU liittyvä rivi, joka tunnistettaisiin rivinumerolla, täyttää jo heikon entiteetin ominaisuudet: LASKU_RIVI sisältää esim. Rivinumeron osittaisena avaimena (katkoviivalla alleviivattu) ja kpl-määrän ja tuotenumeron. ieti sama rakenne kirjastoesimerkillä LAIAAJA ja LAIAUS. 3

4 2. b) Tutustu kuvaan 4. s. 77 (myös alla) ieti tietokannan käyttäytymistä lisäämällä kantaan työntekijöitä? Voiko sihteeri johtaa projekteja? Onko kaikille maksettava palkkaa? Onko sallittua että alilluokalla ei ole mitään attribuutteja kuten "anager"-luokalla? iksi "anager" on mallinnettu? iten malli käyttäytyy, kun siihen lisää työntekijän, joka toimii yrityksessä siivojana? Entä jos lisäät konsultti-työntekijän, joka vetää projekteja? Voidaanko rakenteet tehdä "automaattisiksi" niin että yliluokkaan liittyy oikea aliluokka? VASTAUS: Kyseessä on työntekijän kolme ERI erikoistumistapausta: nimikkeen mukaan {sihteeri, teknikko, insinööri}, johtamisominaisuuden mukaan {johtaja} ja palkkaustavan mukaan {vakituinen, tunti}. Siten tilanne tulkitaan aina tapauskohtaisesti: kun työntekijä, joka on sihteeri lisätään tietokantaan, häneen liittyy (tietojen syöttäjän toimesta) EEKAIKKEA Secterary -omainaisuus ja sen mukana kirjoitusnopeus -attribuutti. Esitetty malli ei tee tätä automaattisesti, ts. mikään EPLOYEE ominaisuus ei kerro onko työntekijä sihteeri. äillä oletuksilla sihteeri ja kirjoitusnopeus ominaisuudet eivät estä ko. työntekijää olemasta myös roolissa johtaja ja vetää jotain projektia. Johtajuus annetaan samalla tavalla käyttäjän toimesta työntekijälle, jotta hän voi johtaa projekteja. Automaattisesti tämä ei tapahdu. (vrt. kirjqan kuva 4.6., jossa (insinöörijohtaja) on nyt tarkkaan rajoitettu ilmentymä, eli ei voi olla sihteeri tai teknikko). Palkkaa maksetaan kaikille työntekijöille (tuplaviiva) ja työntekijä saa joko kuukausipalkkaa TAI tuntipalkkaa. olempia ei voi saada. 4

5 AAGER-aliluokka ei ole vailla ominaisuuksia, sillä itse aliluokka (johtajarooli) on jo ominaisuus. Tällä tavalla saadaa tunnistettua työntekijöistä vain ne henkilöt, jotka saavat johtaa projekteja. uut työntekijätyypit ovat firman palkollisia ilman tarkentavia ominaisuuksia (mm. siivoja). Konsultti on yksi palkollinen työntekijä muiden joukossa, jolla on johtaja -rooli. Automaattisuus voidaan saada aikaan lisäämällä työntekijään attribuutti JobType ja sen avulla osoittaa asianmukainen aliluokka esim. {sihteeri, teknikko, insinööri} aliluokasta. (ks. ss ). Ellei rajoitetta voida/haluta mallintaa, on luokkarakenne user-defined eli käyttäjä itse päättää (kuten esimerkissämme) mihin aliluokkiin työntekijäinstanssi kulloinkin liitetään. 2. c) itä eroa on erikoistumisella (specialization) ja yleistämisellä (generalization)? iksi tätä eroa ei näy EER-kaaviossa? (teht. 4.8 s 05) VASTAUS: Erikoistuminen on prosessi, jota käytetään luokittelemaan objektiluokkia erikoistuneimmiksi objektiluokiksi. Yleistäminen on erikoistumiselle käänteinen prosessi, jonka avulla yleistetään useita luokkia korkeammanasteisiksi abstraktioluokiksi, jotka sisältävät aliluokkien objektit. Erikoistuminen on käsitteiden tarkennusta, kun taas yleistäminen on käsitteiden synteesi. Aliluokkia käytetään EER mallissa esittämään yleistämistä JA erikoistumista. Kutsumme aliluokan ja superluokan suhdetta O-JOKU-ALILUOKKA (IS-A-SUBCLASS-OF) suhteeksi (relationship) tai yksinkertaisesti IS-A suhteeksi. Se miksi ero ei näy EER-kaaviossa, johtuu sitä että emme tiedä mitä on tehty: emme voi tietää onko tehty erikoistaminen vai yleistäminen. Tehtävänannoissa tai mallinnuksessa tämä ero pitäisi näkyä tekijälle itselleen. 5

6 3. Olet kansallisen EER-mallinnuskisan tuomariston jäsen. Alla on tehtävä, jonka perusteella kolme semifinalistia on tuottanut tietomallin 0 minuutissa. itä erilaista, hyvää, huonoa tai kummallista niissä on toisiinsa verrattuna? Tekisitkö jonkin ratkaisun toisella tavalla. istä erot johtuvat? VASTAUS: Yksi vastaus on että mallit ovat tekijänsä näköisiä. Peruselementit eli Konsultti (=työntekijä yhdessä mallissa), Dokumentti ja Projekti ovat kaikissa löydettävissä, mutta bisnessäännöt on tulkittu eri tavalla. Toisin sanoen juuri SIÄ vaikutat siihen, millainen tietomalli on ja mikä sen laatu on. Vaikutus on tiedostamatonta ja tietoista, sillä päätöksiin mallintaa joku tai jättää mallintamatta vaikuttaa myös henkilön tausta, koulutus, maailmankatsomus jne. Projektissa työskentely ja johtaminen ovat eri asioita, jolloin mallin A idea toimenkuva - attribuutista on hieman heikko (paitsi jos projektilla voi olla monta johtajaa...). Johtaminen on yleensä : ominaisuus, joten B ja C (vaikkakin hieman eri tavoin) ovat tässä suhteessa parempia. Dokumenttiluokka B:ssä ja C:ssä on ehkä havainnollisempi (ja jos sillä on suuri merkitys niin myös oikeampi) kuin A:ssa, jossa sama asia on esitetty attribuuttina. olemmat kuitenkin toimivat, riippuu siis kontekstista kumpi on sopivampi. B:ssä dokumenttirekursio on :, jolloin tulkinta on enemmänkin se, että on yksi päädokumentti, johon/josta muihin viitataan. A ja C antavat enemmän väljyyttä toimintaan :-liittymällään. Eroja on myös dokumentin tuottamis tai luomis liittymässä (: tai :), jolloin : kuvaa ehkä dokumentin kirjaajaa (tai sitten dokumentin luo ja siitä vastaa aina yksi konsultti), kun muissa kuvataan dokumenttin luomiseen osallistuneet. alli C:n (min,max) -esitystapa tuntuu olevan joissakin kohdin väärinpäin, mikä luo epävarmuutta. Tämän takia C malli ei voine olla voittaja. (min,max) tapa esitetään Elmasri- avathen mukaan käänteisesti kuin : esitystapa. Katso kirjan COPAY esimerkit. Kirj.huom! Ärsyttävä ominaisuus, joka sotkee joka kerta. Suositellaan jokaiseen dokumentiin lyhyttä selvitystä notaatiosta, mikäli sen tulkinnasta voi olla epäselvyyksiä. Lisäksi mallintajan tulee AIA olla johdonmukainen käyttämässää esitystavassa (ja näin C:ssä tuntuu tilanne olevankin). Lisäksi C:stä puuttuu tunnit -attribuutti Työskentelee liittymästä (Työntekijä Projekti), mutta Työävaiheessa on jokin työntuntimäärä, jonka toiminta ei selviä mallista. A:ssa on Dokumentti-Projekti välillä 0: liittymä, mitä ei ole olemassakaan. erkintä (:) tarkoittaa lukumääräsuhdetta ja yksinkertainen viiva (ei siis tuplaviiva) on alaraja 0, jolloin liittymä on ehdollinen (ei siis pakollinen kummankaan osapuolen suhteen tässä liittymässä). A:ssa ja B:ssä on muitakin dokumenttejä, kuten Lasku, Tavoite ja Arvio. C:n tulkinta on yleisempi eli kaikki dokumentit mallinnetaan yhdellä entiteetillä. allinnuksen tarkkuus tässä riippuu kohteen tietotarpeista ja mallintajien oletuksista. 6

7 Projekti on A:ssa ilman attribuutteja moniselitteinen rekursioineen. B:n ja C:n hierarkia toimii paremmin. B:ssä Asiakasprojektin ja firman välinen suhde on omituinen; suorempi liittymä olisi ehkä tarpeen epäsuorien Lasku tai Asiakashenkilö sijaan. Tämä liittymä on A:ssa ja C:ssä paremmin. äillä perusteilla malli B olisi kuitenkin paras jatkojalostuskohde ja siten pääsisi jatkoon... itä hienouksia itse löysit kritisoitavaksi tai kehuttavaksi? 7

8 Tehtävä 4: VASTAUSEHDOTUS SEU RA aa HEKILÖ Hetu# K ansalisuus d Ajanjakso PELA A synt.aika synt.aika PELA A JA pelinum ero VAL ETAJA tehtävä TUO ARI V/P/H kortinm yöntäm ispvm VAL E- TA A TUO ITSEE Rooli OSAL- LISTU U Lyhenne Ryhmä AA- JOUKKUE KOTI VIERAS OTTELU A jankohta Tulos Paikka TA PA H TU A peliaika kuvaus Kommentteja: Katso 8

9 Tehtävä 5: VASTAUSEHDOTUS Hetu Osoite ASIAKAS d lop_pvm jäs_nro JÄ SE bonus LO PETTA U T syy POTETIAAL. KIIOSTAA TEK EE OTTAA vast.otto/palautus SA A Tilaus# Tilauspvm TILAUS SISÄ LTÄ Ä kk vuosi j-hinta KK-KIRJA tarj.- hinta SU PER- TA RJO U S ASIARYH Ä Aryhmätunnus OSOITTAA O LIITTY Y Toim# Toim _pvm TOI ITUS TIL_RIV I SISÄ LTÄ Ä KIRJA SISÄ LTÄ Ä TOI _RIVI LIITTY Y Til_rivi_nro Tilattu_kpl ISB Painos Kirjoittajat yyntihinta Kpl Luokka PAIAA KUSTATAJA Osoite Toim_rivi_nro Toimitettu_kpl 9

10 Tehtävä 6. VASTAUSEHDOTUS PÄÄTYYLI TY Y LI AIKAKAUSI laina alkoi laina päättyy LA I A U S UU KOKOEL A Tyypppi Osoite Puh.nro Yhteyshlö AAOSA LA I A d Synt.aika K uolinpvm TA ITEILIJA LIITTY Y LU O TAIDETEOS d idno# V uosi O A hank.pvm varastossa (K/E) hinta ÄYTTELY ateriaali PA TSA S V EISTO S K orkeus AALAUS Paino Tyyppi ateriaali UUT Laji ajanjakso Kommentteja: uu_kokoelma tarkoittaa muita taidekokokelmia ylläpitäviä tahoja (toiset museot, yksityiset jne). Oma kokoelmahan muodostuu taideteoksista, jotka ovat aliluokassa Oma. 0

11 Tehtävä 7: VASTAUSEHDOTUS: HEKILÖ O Hetu# Osoite Puhelin Puhelin2 TYÖTEKIJÄ työsuht. alk.pvm. VAPAA- EHTOIE LAHJOITTAJA pvm instanssi OSAA OSAA pvm instanssi TEK EE TA ID O T tunnus nimike LAHJOITUS ID -m äärä -tyyppi -selitys O tutkinto tehtävät lisätietoja TU TK I TO UU OSAA IE selvitys Kommentteja: yös LAHJOITUS -entiteetin voisi kuvata yli-aliluokkana (Esim. rahalahjoitus, tavara-, maa, työpanos, kiinteistö jne). Työntekijöiden ja Vapaaehtoisten osaamisen voinee mallintaa monella tavalla riippuen siitä, mitä tietoa organisaatio haluaa käyttöönsä. yt malli mahdollistaa virallisten tutkintojen ja muiden taitojen kirjaamisen siten, että esim. lääkäri ja siihen liittyvät pätevyydet eri tehtäviin tulee kuvattua, mutta myös muut osaamiset, harrastukset ym. saadaan mallinnettua.

12 Tehtävä 8: VASTAUS a): kenttien pituudet + "poistobitti" = 30 tavua b): bfr = lattia (024/30 ) = 3, joten blokkeja eli tietojaksoja tarvitaan (30000/3)=0.000 kappaletta datan talletamiseen c.): fan-out = bfr(index) = lattia (024/VAST_ID + OSOITI BLOKKII) = lattia (024/9+5) = 73 eli yhteen blokkiin mahtuu 73 (avain,osoitin) paria. c.2): päähakemistossa ensimmäiselle tasolle asetetaan kaikki avaimet, ja kun tiedosto on fyysisesti järjestetty avainkentän mukaan, voidaan käyttää blokin ankkureita eli hakemistoon tulee avainta (tietoalkiota) jotka tarvitsevat katto(0000/73) = 37 blokkia. c.3): ensimmäiselle tasolle tuli kohdan ii) 37 blokkia, toiselle tasolle tulee katto(37/73)=2 blokkia, joten vielä tarvitaan yksi taso eli katto(2/73)= blokki ja kaikki avaimet sopivat yhteen tietojaksoon. Tarvitaan siis 3-tasoinen hakemisto. c.4): lasketaan edellä olevien tasojen tarvitsemat tietojaksot: (3. taso) + 2 (2. taso) + 37 (. taso)=40 tietojaksoa monitasoisessa hakemistossa. c.5): Käytännöllinen tapa "laskea" hakujen määrä on nähdä monitasoinen hakemisto sielunsa silmin: hakemisto on tiedosto, jonka jokainen tietojakso on luettava levyltä niin kuin sitten itse datakin. Siten em. monitasoinen hakemisto tarvitsee yhden haun 3. tasolle, yhden haun 2. tasolle (sillä siirrymme aina "oikeaan" suuntaan hakemistopuussa) ja yhden haun. tasolle. Tämän jälkeen meillä on osoitin suoraan siihen datablokkiin, josta "aito, alkuperäinen" data löytyy niiden 0000 blokin joukosta, joten tarvitsemme siis vielä yhden haun. Yhteensä siis 3 tasoa + datahaku = 4 hakua. Saman tuloksen saa "fiksusti" ottamalla katto( log78(0000)) = 3 + datahaku = 4 hakua. 2

TIETOKANNAT kevät 2002 Itseopiskeluosio osa 1/3

TIETOKANNAT kevät 2002 Itseopiskeluosio osa 1/3 TIETOKANNAT kevät 2002 Itseopiskeluosio osa 1/3 LUENTOPÄIVÄKIRJA ryhtiä opiskeluun Luentopäiväkirja on ajatus siitä, että pidät ainakin kirjaa kurssiin käytetystä ajasta ja aihealueista. Esimerkiksi lista,

Lisätiedot

3. Käsiteanalyysi ja käsitekaavio

3. Käsiteanalyysi ja käsitekaavio 3. Käsiteanalyysi ja käsitekaavio lehtori Pasi Ranne Metropolia ammattikorkeakoulu E-mail: pasi.ranne@metropolia.fi sivu 1 Käsiteanalyysi Selvitetään mitä tietokantaan pitää tallentaa Lähtökohtana käyttäjien

Lisätiedot

TIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 7. Pasi Ranne /10/17 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences

TIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 7. Pasi Ranne /10/17 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences TIEDONHALLINTA - SYKSY 2017 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 7 TX00CN57-3001 TXQ16ICT, TXQ16S1 ja TXQ16PROS Pasi Ranne 02.10.2017 1/10/17 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Tietokannan

Lisätiedot

Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi

Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi HELIA 1 (19) Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi Muistit... 2 Päämuisti (Primary storage)... 2 Apumuisti (Secondary storage)... 2 Tiedon tallennuksen yksiköitä... 3 Looginen taso... 3 Fyysinen taso...

Lisätiedot

HELIA 1 (20) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000

HELIA 1 (20) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000 HELIA 1 (20) Luento 3.1 7LHWRNDQWDSRKMDLVHQVRYHOOXNVHQVXXQQLWWHOXSURVHVVL Tietokannan suunnittelun tavoitteet... 3 Abstraktiotasot tietokannan suunnittelussa... 4 3-taso -malli... 4 TIHA-standardi... 5

Lisätiedot

HELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta

HELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta HELIA 1 (17) Luento 4.1 Looginen suunnittelu... 2 Relaatiomalli... 3 Peruskäsitteet... 4 Relaatio... 6 Relaatiokaava (Relation schema)... 6 Attribuutti ja arvojoukko... 7 Monikko... 8 Avaimet... 10 Avain

Lisätiedot

Relaatiomalli ja -tietokanta

Relaatiomalli ja -tietokanta Relaatiomalli ja -tietokanta > Edgar. F. (Ted) Codd, IBM, 1969 < A Relational Model of Data for Large Shared Data Banks Communications of the ACM, Vol. 13, No. 6, June 1970, pp. 377-387. > 70-luvun lopulla

Lisätiedot

Helsingin yliopisto/tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Relaatiomallin peruskäsitteet Harri Laine 1. Relaatiotietokannat DONOTP

Helsingin yliopisto/tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Relaatiomallin peruskäsitteet Harri Laine 1. Relaatiotietokannat DONOTP RINT THIS DOCUM ENT Relaatiotietokannat DONOTP Relaatiomalli Perustana rakennetason tietomalli relaatiomalli (the relational model of data) perusteoria: Codd 1970 ensimmäiset kaupalliset toteutukset 70-luvun

Lisätiedot

oheishakemistoja voi tiedostoon liittyä useita eri perustein muodostettuja

oheishakemistoja voi tiedostoon liittyä useita eri perustein muodostettuja Tietokantojen hakemistorakenteet Hakemistorakenteiden (indeksien) tarkoituksena on nopeuttaa tietojen hakua tietokannasta. Hakemisto voi olla ylimääräinen oheishakemisto (secondary index), esimerkiksi

Lisätiedot

UML - unified modeling language

UML - unified modeling language UML - unified modeling language Lähtökohtana: Booch, Rumbaugh, Jacobsson Tavoitteena Unified Method - syntyykö? Kehittäjänä: Rational Inc. Standardointi: Object Management Group (OMG) - vaiheessa Lähteet:

Lisätiedot

HELIA 1 (12) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000

HELIA 1 (12) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000 HELIA 1 (12) Luento 4.3 Eheyssäännöt (Integrity Constraints)... 2 Eheyden valvonta... 3 Yksilön eheyssääntö... 4 Viite-eheyssäännöt... 5 Arvojoukkoeheyssäännöt... 8 Null-arvoista... 10 Sovelluskohtaiset

Lisätiedot

On autoja, henkilöitä, Henkilöllä on nimi Autolla on omistaja, joka on henkilö. Taulu AUTO(rekno, malli) Taulu HENKILO(nimi, )

On autoja, henkilöitä, Henkilöllä on nimi Autolla on omistaja, joka on henkilö. Taulu AUTO(rekno, malli) Taulu HENKILO(nimi, ) Tietomallit Tietomallilla (data model) tarkoitetaan tiedon rakenteen ja tiedolle suoritettavan käsittelyn määrittelevää kehikkoa - käsitteistöä Tietoa voidaan tarkastella eri näkökulmista - eri abstraktiotasoilla

Lisätiedot

Tieto/datamallit. Marttila-Kontio/Unicta Oy

Tieto/datamallit. Marttila-Kontio/Unicta Oy 4.4.2017 Tieto/datamallit 4.4.2017 Data Governance Data governance (DG) refers to the overall management of the availability, usability, integrity, and security of the data employed in an enterprise. 4.4.2017

Lisätiedot

Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita

Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita A277, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin

Lisätiedot

XML kielioppi. Elementtien ja attribuuttien määrittely. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen

XML kielioppi. Elementtien ja attribuuttien määrittely. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen XML kielioppi Elementtien ja attribuuttien määrittely Ctl230: Luentokalvot 11.10.2004 Miro Lehtonen Dokumenttien mallinnus Säännöt dokumenttityypeille 3Mahdollisten dokumenttirakenteiden määrittely Samassa

Lisätiedot

DOORSin Spreadsheet export/import

DOORSin Spreadsheet export/import DOORSin Spreadsheet export/import 17.10.2006 SoftQA Oy http/www.softqa.fi/ Pekka Mäkinen Pekka.Makinen@softqa.fi Tietojen siirto DOORSista ja DOORSiin Yhteistyökumppaneilla ei välttämättä ole käytössä

Lisätiedot

POLKU LUOKKAKAAVIOISTA TAULUJEN TOTEUTUKSEEN

POLKU LUOKKAKAAVIOISTA TAULUJEN TOTEUTUKSEEN POLKU LUOKKAKAAVIOISTA TAULUJEN TOTEUTUKSEEN KIRJAN HOVI, HUOTARI, LAHDENMÄKI: TIETOKANTOJEN SUUNNITTELU & INDEKSOINTI DOCENDO (2003, 2005) LUKU 7 JOUNI HUOTARI & ARI HOVI IIO30100 TIETOKANTOJEN SUUNNITTELU

Lisätiedot

Haaga-Helia / TIKO-05 1 (12) Tietokannan suunnittelu ja Toteutus Outi Virkki

Haaga-Helia / TIKO-05 1 (12) Tietokannan suunnittelu ja Toteutus Outi Virkki Haaga-Helia / TIKO-05 1 (12) Tietotarpeet Tietotarpeiden määrittely... 2 Tietotarveanalyysi... 3 Lähtökohtana tietojenkäsittelytehtävät... 3 Määrittelyn sisältö... 4 Vaiheistus... 5 Tietolähteet... 5 Lähestymistapa...

Lisätiedot

Luento 3 Tietokannan tietosisällön suunnittelu

Luento 3 Tietokannan tietosisällön suunnittelu HAAGA-HELIA / Heti-09 1 (17) Luento 3 Tietokannan tietosisällön suunnittelu Tietojärjestelmän suunnitteluprosessi... 2 Tietokannan suunnittelun tavoitteet... 3 Tietokannan suunnitteluprosessi... 4 Käsitteellinen

Lisätiedot

HELIA 1 (16) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu

HELIA 1 (16) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu HELIA 1 (16) Luento 3.2 Suorituskyvyn optimointi jatkuu...... 2 Tietojen tallennusratkaisut... 2 Tiedon tallennuksen yksiköitä... 3 Loogiset... 3 Fyysiset... 3 Tallennusmäärittelyt Oraclessa... 5 Loogiset

Lisätiedot

TIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 2. Pasi Ranne /8/17 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences

TIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 2. Pasi Ranne /8/17 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences TIEDONHALLINTA - SYKSY 2017 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 2 TX00CN57-3001 TXQ16ICT, TXQ16S1 ja TXQ16PROS Pasi Ranne 28.8.2017 27/8/17 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Oppitunnin

Lisätiedot

Tietokantojen perusteet k2004helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2005 relaatiomalli Harri Laine 1.

Tietokantojen perusteet k2004helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2005 relaatiomalli Harri Laine 1. Relaatiotietokannat Relaatiomalli Perustana rakennetason tietomalli (the relational model of data) perusteoria: E.F.Codd 1970 ensimmäiset kaupalliset toteutukset 70-luvun lopulla yleistynyt 80-luvun lopulla

Lisätiedot

Tietokannan suunnittelu

Tietokannan suunnittelu HELIA TIKO-05 1 (12) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi Tietokannan suunnittelu Tietokannan suunnitteluprosessi... 2 Tavoitteet...2 Tietojärjestelmän suunnitteluprosessi...3 Abstraktiotasot tietokannan

Lisätiedot

3. Tietokannan hakemistorakenteet

3. Tietokannan hakemistorakenteet 3. Tietokannan hakemistorakenteet Tiedoston tietueiden haku voi perustua johonkin monesta saantipolusta (access path): - perustiedoston tiedostorakenne - hakemistot, joita voidaan tehdä käsittelytarpeiden

Lisätiedot

3. Tietokannan hakemistorakenteet

3. Tietokannan hakemistorakenteet 3. Tietokannan hakemistorakenteet Tiedoston tietueiden haku voi perustua johonkin monesta saantipolusta (access path): - perustiedoston tiedostorakenne - hakemistot, joita voidaan tehdä käsittelytarpeiden

Lisätiedot

PATA HENKILÖSTÖ. Alasvetolistojen arvot ovat parametroitavissa. Yksiselitteiset arvot mahdollistavat luotettavat haut ja tilastoinnit.

PATA HENKILÖSTÖ. Alasvetolistojen arvot ovat parametroitavissa. Yksiselitteiset arvot mahdollistavat luotettavat haut ja tilastoinnit. HENKILÖSTÖ Henkilöitä voidaan ylläpitää manuualisesti, mutta henkilöstön perustiedot voidaan tuoda myös ulkopuolisesta järjestelmästä, jolloin Padassa vain täydennetään tarvittavia tietoja. Tällöin kenttiä

Lisätiedot

Jouni Huotari & Ari Hovi. Käsitemallinnuksesta relaatiokantaan KÄSITEMALLI. LOOGINEN MALLI: tietomalli valittu. FYYSINEN MALLI: DBMS valittu

Jouni Huotari & Ari Hovi. Käsitemallinnuksesta relaatiokantaan KÄSITEMALLI. LOOGINEN MALLI: tietomalli valittu. FYYSINEN MALLI: DBMS valittu Informaatioteknologian instituutti IIO30100 Tietokantojen suunnittelu Polku luokkakaavioista taulujen toteutukseen kirjan Hovi, Huotari, Lahdenmäki: Tietokantojen suunnittelu & indeksointi, Docendo (2003,

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys

Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys Tällä kurssilla on tutustuttu ohjelmistojen mallintamiseen oliomenetelmiä ja UML:ää käyttäen Samaan aikaan järjestetyllä kurssilla on käsitelty

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen luokkamallin lisäpiirteitä

Ohjelmistojen mallintaminen luokkamallin lisäpiirteitä 582104 Ohjelmistojen mallintaminen luokkamallin lisäpiirteitä 1 Luokkamallin lisäpiirteitä Erilaiset yhteystyypit kooste kompositio Muita luokkien välisiä suhteita riippuvuudet periytyminen eli luokkahierarkia

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

Helsingin yliopisto/tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Johdanto & yleistä Harri Laine 1. Tietokanta. Tiedosto

Helsingin yliopisto/tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Johdanto & yleistä Harri Laine 1. Tietokanta. Tiedosto Tietokanta Tiedosto Tietokanta (database) jotakin käyttötarkoitusta varten laadittu kokoelma toisiinsa liittyviä säilytettäviä tietoja Ohjelmointikielissä apumuistiin tallennettuja tietoja käsitellään

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Kysymystyyppien kanssa kannatta huomioida, että ne ovat yhteydessä tentin asetuksiin ja erityisesti Kysymysten toimintatapa-kohtaan, jossa määritellään arvioidaanko kysymykset

Lisätiedot

Yhteydelle voi antaa nimen kumpaankin suuntaan Sille ei tarvise antaa lainkaan nimeä Yhteysnimen asemasta tai lisäksi voidaan käyttää roolinimiä

Yhteydelle voi antaa nimen kumpaankin suuntaan Sille ei tarvise antaa lainkaan nimeä Yhteysnimen asemasta tai lisäksi voidaan käyttää roolinimiä DO NOT PRINT THIS DOCUMENT DO NOT PRINT THIS DOCUMENT Olioiden väliset yhteydet Yhteyden nimi Nimen lukusuunta pankkitili 0..10 Omistaja-> 1..3 asiakas

Lisätiedot

HELIA 1 (14) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjlmiston suunnittelu

HELIA 1 (14) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjlmiston suunnittelu HELIA 1 (14) Luento 7 Käyttöliittymäolio... 2 Olioajattelun perusteet... 3 Tavoitteet... 3 Peruskäsitteet... 4 Olio / Olioinstanssi / Olion esiintymä... 4 Ominaisuudet... 4 Toiminnot... 4 Olioluokka /

Lisätiedot

Tietomallit. Näkökulmat tietoon. Näkökulmat tietoon. Mitä malleja olisi tarjolla? Abstraktiotasot tiedon käsittelyssä

Tietomallit. Näkökulmat tietoon. Näkökulmat tietoon. Mitä malleja olisi tarjolla? Abstraktiotasot tiedon käsittelyssä Tietomallit Tietomallilla (data model) tarkoitetaan tiedon rakenteen ja tiedolle suoritettavan käsittelyn määrittelevää kehikkoa - käsitteistöä Tietoa voidaan tarkastella eri näkökulmista - eri abstraktiotasoilla

Lisätiedot

Olio-ohjelmoinnissa luokat voidaan järjestää siten, että ne pystyvät jakamaan yhteisiä tietoja ja aliohjelmia.

Olio-ohjelmoinnissa luokat voidaan järjestää siten, että ne pystyvät jakamaan yhteisiä tietoja ja aliohjelmia. 4. Periytyminen 4.1. Johdantoa Käytännössä vähänkään laajemmissa ohjelmissa joudutaan laatimaan useita luokkia, joiden pitäisi pystyä välittämään tietoa toisilleen. Ohjelmien ylläpidon kannalta olisi lisäksi

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä "Semanttinen Web" Sisältö Konteksti: W3C, Web-teknologiat

Lisätiedot

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 30. marraskuuta 2015

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 30. marraskuuta 2015 TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 30. marraskuuta 2015 Sisällys t Väitöstilaisuus 4.12.2015 kello 12 vanhassa juhlasalissa S212 saa tulla 2 demoruksia

Lisätiedot

Nimi: Henkilötunnus: {id} {+id}

Nimi: Henkilötunnus: {id} {+id} TEHTÄVÄ : Eräillä kursseilla on kertauskysymyksiä, joihin opiskelijat vastaavat webin kautta. Kurssilla voi olla useita kysymyssarjoja, joihin voi kuulua monta kysymystä. Kysymyssarjalla on kurssikohtainen

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN PERUSTEET - SYKSY 2013

TIEDONHALLINNAN PERUSTEET - SYKSY 2013 TIEDONHALLINNAN PERUSTEET - SYKSY 2013 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 4 XX00AA79-3013 TU12S2 Pasi Ranne 11.9.2013 11/9/13 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Relaatiotietokannan suunnitteluprosessin

Lisätiedot

Päivityspalvelu. Tietuekuvaus. Tietuekuvaus 1 (5) Päivityspalvelu. Julkinen - Public

Päivityspalvelu. Tietuekuvaus. Tietuekuvaus 1 (5) Päivityspalvelu. Julkinen - Public Tietuekuvaus 1 (5) Tietuekuvaus Tietuekuvaus 2 (5) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Yleiset vaatimukset... 2 3 Huollettavat tiedot (yritys => Posti)... 2 4 Huolletut tiedot (Posti => yritys)... 3 1 Johdanto

Lisätiedot

NORMALISOINTI TIETOJEN MALLINNUS JOUNI HUOTARI & ARI HOVI

NORMALISOINTI TIETOJEN MALLINNUS JOUNI HUOTARI & ARI HOVI TIETOJEN MALLINNUS NORMALISOINTI HOVI, HUOTARI, LAHDENMÄKI: TIETOKANTOJEN SUUNNITTELU & INDEKSOINTI DOCENDO (2003, 2005) LUKU 5 JOUNI HUOTARI & ARI HOVI SUUNNITTELUPUTKI Käyttäjien näkemykset Näytöt, ikkunat

Lisätiedot

Liigan taulut ja attribuutit

Liigan taulut ja attribuutit HARJOITUS 3. Tehtävä 1. Laadi harjoitusmielessä kaksi käsitekaaviota, (juniori. Nappula tms.)liiga ja äänitearkisto. Levyarkisto: Tietokannassa tulee olla perustiedot äänitteistä (CD, vinyyli, kasetti),

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Tietomallit. Näkökulmat tietoon. Näkökulmat tietoon. Näkökulmat tietoon. Abstraktiotasot tiedon käsittelyssä

Tietomallit. Näkökulmat tietoon. Näkökulmat tietoon. Näkökulmat tietoon. Abstraktiotasot tiedon käsittelyssä Tietomallit Tietomallilla (data model) tarkoitetaan tiedon rakenteen ja tiedolle suoritettavan käsittelyn määrittelevää käsitteistöä Tietoa voidaan tarkastella eri näkökulmista - eri abstraktiotasoilla

Lisätiedot

UML -mallinnus LUOKKAKAAVIO EERO NOUSIAINEN

UML -mallinnus LUOKKAKAAVIO EERO NOUSIAINEN UML -mallinnus LUOKKAKAAVIO EERO NOUSIAINEN SISÄLLYS 3. Luokkakaavio UML -mallinnuskielessä 3.1 Luokkakaavion luokan rakenteet 3.2 Luokan kuvauksesta C++ ohjelmakoodiksi 3.3 Luokkakaavion luokkien yhteystyypit

Lisätiedot

Tehtävä: FIL Tiedostopolut

Tehtävä: FIL Tiedostopolut Tehtävä: FIL Tiedostopolut finnish BOI 2015, päivä 2. Muistiraja: 256 MB. 1.05.2015 Jarkka pitää vaarallisesta elämästä. Hän juoksee saksien kanssa, lähettää ratkaisuja kisatehtäviin testaamatta esimerkkisyötteillä

Lisätiedot

Tietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia.

Tietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia. Tietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia toistuva tieto vie tilaa ylläpito muodostuu hankalaksi ylläpito-operaatioilla voi

Lisätiedot

Järjestelmäriippumattomia siivousohjeita

Järjestelmäriippumattomia siivousohjeita Järjestelmäriippumattomia siivousohjeita Laatua luettelointiin -webinaari 24.1.2017 Suunnittelija Sampsa Heinonen Mistä metadatan siivouksessa on kyse? Metadatan siivouksessa kyse sen laadun parantamisesta

Lisätiedot

HELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000

HELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000 HELIA 1 (17) Luento 4.5 Normalisointi... 2 Tavoitteet... 2 Attribuuttien väliset riippuvuudet... 4 Funktionaalinen / moniarvoinen riippuvuus... 4 Transitiivinen / suora riippuvuus... 6 Täydellinen / osittainen

Lisätiedot

HELIA 1 (13) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu

HELIA 1 (13) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu HELIA 1 (13) Luento 2 Tietotarpeiden määrittely... 2 Tietotarveanalyysi... 3 Lähtökohtana tietojenkäsittelytehtävät... 3 Määrittelyn sisältö... 4 Lähestymistapa... 5 Tietolähteet... 5 Vaiheistus... 5 Tietotarpeen

Lisätiedot

Luonnos eams-rakenteeksi

Luonnos eams-rakenteeksi JHS-XXX: eams-rakenne ja xml-skeema Luonnos eams-rakenteeksi 19.4.2013 Tässä dokumentissa kuvataan keskeiset linjaukset tulevan JHS-suosituksen määrittämäksi eamsrakenteeksi. Dokumentti ei ole JHS-suositusluonnos,

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: Semanttinen Web (SW) on

Lisätiedot

Helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, k 2003 Relaatiomallin peruskäsitteet Harri Laine 1. Tietomallit. Näkökulmat tietoon

Helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, k 2003 Relaatiomallin peruskäsitteet Harri Laine 1. Tietomallit. Näkökulmat tietoon Tietomallit Tietomallilla (data model) tarkoitetaan tiedon rakenteen ja tiedolle suoritettavan käsittelyn määrittelevää käsitteistöä Tietoa voidaan tarkastella eri näkökulmista - eri abstraktiotasoilla

Lisätiedot

Entiteetit erotetaan muusta tekstistä & ja puolipiste. esim. copyright-merkki näkyy sivulla

Entiteetit erotetaan muusta tekstistä & ja puolipiste. esim. copyright-merkki näkyy sivulla 1 ENTITEETIT Tehtävä 1. Tietokoneet ja käyttöjärjestelmät käyttävät erilaisia merkkijärjestelmiä ja varsinkin Internetin alkutaipaleella aiheutti sen, että jotkut merkit eivät näkyneet kaikilla oikein.

Lisätiedot

jäsennyksestä TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho 29. syyskuuta 2016 TIETOTEKNIIKAN LAITOS Kontekstittomien kielioppien

jäsennyksestä TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho 29. syyskuuta 2016 TIETOTEKNIIKAN LAITOS Kontekstittomien kielioppien TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 29. syyskuuta 2016 Sisällys Harjoitustehtävätilastoa Tilanne 29.9.2016 klo 8:41 (lähes kaikki kommentoitu) passed

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet

SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet A271117, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin

Lisätiedot

millainen on se kohde, jota tiedoilla pitäisi kuvata asiat, joita pitäisi esittää Mitä tietoelementtien arvot tarkoittavat

millainen on se kohde, jota tiedoilla pitäisi kuvata asiat, joita pitäisi esittää Mitä tietoelementtien arvot tarkoittavat Tietomallit Tietomallilla (data model) tarkoitetaan tiedon rakenteen ja tiedolle suoritettavan käsittelyn määrittelevää käsitteistöä Tietoa voidaan tarkastella eri näkökulmista - eri abstraktiotasoilla

Lisätiedot

Mikä on tietomalli? Relaatiomallin käsitteitä 1/2 (kuva 5.1) Relaatiomallin taustaa

Mikä on tietomalli? Relaatiomallin käsitteitä 1/2 (kuva 5.1) Relaatiomallin taustaa Relaatiomalli 5. Relaatiomalli Käsitteet Säännöt Käyttö 6. Relaatioalgebra (EI TENTTIIN!) Select, Project, Union, Difference, Join 7. (E)ER-mallin muuntaminen relaatioiksi Kaava Mikä on tietomalli? Malli,

Lisätiedot

TIETOKANNAN NORMALISOINTI JA NORMAALIMUODOT

TIETOKANNAN NORMALISOINTI JA NORMAALIMUODOT TIETOKANNAN NORMALISOINTI JA NORMAALIMUODOT A271117, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Monivalinta Monivalintatehtävässä opiskelija valitsee vastauksen valmiiden vastausvaihtoehtojen joukosta. Tehtävään voi olla yksi tai useampi oikea vastaus. Varmista, että

Lisätiedot

Tietokannan eheysrajoitteet ja niiden määrittäminen SQL-kielellä

Tietokannan eheysrajoitteet ja niiden määrittäminen SQL-kielellä hyväksymispäivä arvosana arvostelija Tietokannan eheysrajoitteet ja niiden määrittäminen SQL-kielellä Tuomas Husu Helsinki 20.2.2010 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö i 1 Johdanto

Lisätiedot

Järjestelmäriippumattomia siivousohjeita

Järjestelmäriippumattomia siivousohjeita Järjestelmäriippumattomia siivousohjeita Laatua luettelointiin -webinaari 7.9.2017 Suunnittelija Sampsa Heinonen Mistä metadatan siivouksessa on kyse? Metadatan siivouksessa kyse sen laadun parantamisesta

Lisätiedot

Kirjasto Relaatiotietokannat Kevät 2001. Auvinen Annemari Niemi Anu Passoja Jonna Pulli Jari Tersa Tiina

Kirjasto Relaatiotietokannat Kevät 2001. Auvinen Annemari Niemi Anu Passoja Jonna Pulli Jari Tersa Tiina Kirjasto Kevät 2001 Auvinen Annemari Niemi Anu Harjoitustyö 7.4.2001 Sisällysluettelo 1. Yleiskuvaus... 3 2. Vaatimukset... 3 2.1. Toiminnalliset... 3 2.1.1. Sisäänkirjautuminen... 3 2.1.2. Nimikkeiden

Lisätiedot

Tietorakenteet, laskuharjoitus 7, ratkaisuja

Tietorakenteet, laskuharjoitus 7, ratkaisuja Tietorakenteet, laskuharjoitus, ratkaisuja. Seuraava kuvasarja näyttää B + -puun muutokset lisäysten jälkeen. Avaimet ja 5 mahtuvat lehtisolmuihin, joten niiden lisäys ei muuta puun rakennetta. Avain 9

Lisätiedot

Tietokantojen perusteet k2004helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2007 ER-mallin peruskäsitteet.

Tietokantojen perusteet k2004helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2007 ER-mallin peruskäsitteet. Tietosisällön kuvaaminen Toteutusvälineistä riippumaton tietosisällön kuvaus Entity-Relationship malliperhe Lähtökohta: Chenin malli vuodelta 1976 Useita muunnelmia, pieniä eroja peruskäsitteissä ja erityisesti

Lisätiedot

Amazon Web Services (AWS) on varmaankin maailman suosituin IaaS-tarjoaja. Lisäksi se tarjoaa erilaisia PaaS-kategoriaan kuuluvia palveluita.

Amazon Web Services (AWS) on varmaankin maailman suosituin IaaS-tarjoaja. Lisäksi se tarjoaa erilaisia PaaS-kategoriaan kuuluvia palveluita. 1 2 Amazon Web Services (AWS) on varmaankin maailman suosituin IaaS-tarjoaja. Lisäksi se tarjoaa erilaisia PaaS-kategoriaan kuuluvia palveluita. 3 4 Region vastaa palvelun fyysistä sijaintipaikkaa (AWS

Lisätiedot

812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. IX Suunnittelumallit Proxy, Factory Method, Prototype ja Singleton

812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. IX Suunnittelumallit Proxy, Factory Method, Prototype ja Singleton 2015 syksy 2. vsk IX Suunnittelumallit Proxy, Factory Method, Prototype ja Singleton Sisältö 1. Johdanto luontimalleihin 2. Proxy 3. Factory Method 4. Prototype 5. Singleton Suunnittelumallit Proxy et.

Lisätiedot

Kari Aalto Saariston IT

Kari Aalto Saariston IT Saariston IT perustettu helmikuussa 2005 pitkä kokemus koulutuspalveluiden toimittamisesta Suomessa, Euroopassa ja Lähi-Idässä Arvot keskinäinen luottamus ja aito kumppanuus pitkäjänteinen yhteistoiminta,

Lisätiedot

Paikkatiedot ja Web-standardit

Paikkatiedot ja Web-standardit Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

CIRI Ontologiaperustainen tiedonhakuliittymä

CIRI Ontologiaperustainen tiedonhakuliittymä CIRI Ontologiaperustainen tiedonhakuliittymä Eija Airio, Kalervo Järvelin, Sari Suomela, Pirkko Saatsi ja Jaana Kekäläinen Tampereen yliopisto Informaatiotutkimuksen laitos Ontologian kolmitasomalli kehitetty

Lisätiedot

IIO30220 Database Management / Tietokannan hallinta TAPAHTUMIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI (7.3.2012)

IIO30220 Database Management / Tietokannan hallinta TAPAHTUMIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI (7.3.2012) IIO30220 Database Management / Tietokannan hallinta TAPAHTUMIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI (7.3.2012) TEHTÄVIÄ/KYSYMYKSIÄ Määrittele tapahtuma (transaction) tapahtumien hallinta Mitä ovat tapahtuman ACIDominaisuudet?

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen luokkamallin lisäpiirteitä

Ohjelmistojen mallintaminen luokkamallin lisäpiirteitä 582104 Ohjelmistojen mallintaminen luokkamallin lisäpiirteitä 1 Luokkamallin lisäpiirteitä Erilaiset yhteystyypit kooste kompositio Muita luokkien välisiä suhteita riippuvuudet periytyminen eli luokkahierarkia

Lisätiedot

UML ja luokkien väliset suhteet

UML ja luokkien väliset suhteet UML ja luokkien väliset suhteet -Luokan kuvaaminen UML-tekniikalla -Yhteyssuhde ja koostumussuhde 1 Luokan kuvaaminen UML-tekniikalla : Luokka - attribuutti1 : tietotyyppi # attribuutti2 : tietotyyppi

Lisätiedot

CSV-tilaukset 31.5.2006

CSV-tilaukset 31.5.2006 CSV-tilaukset 31.5.2006 CSV-tilaukset 2(7) 1 JOHDANTO... 3 2 TIEDOSTORAKENNE... 3 2.1 Kommentti... 3 2.2 Tilaus... 3 2.3 Tilausrivi... 6 3 TUKI... 7 CSV-tilaukset 3(7) 1 JOHDANTO Tämä dokumentti kuvaa

Lisätiedot

Tietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia.

Tietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia. Tietokantasuunnittelusta Tietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia toistuva tieto vie tilaa ylläpito muodostuu hankalaksi ylläpito-operaatioilla

Lisätiedot

GroupDesk Toiminnallinen määrittely

GroupDesk Toiminnallinen määrittely GroupDesk Toiminnallinen määrittely Tilanne: Paikallinen oppilaitos, kuvitteellinen WAMK, tarvitsee ryhmätyöhön soveltuvan sähköisen asioiden hallintajärjestelmän ja ryhmätyöohjelmiston, jonka ajatuksena

Lisätiedot

P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa

P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa XML-kielen perusteet Teoria ja ohjelmointitehtävät XML-kielen perusteet 3 Sisältö YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN... 7 YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN...

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen

Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen 582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen 1 Perussanasto Luettelo organisaation toiminnan kannalta keskeisistä käsitteistä ja niiden määritelmistä Voidaan esittää Koko organisaatiolle

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

Lomalista-sovelluksen määrittely

Lomalista-sovelluksen määrittely Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Lomalista-sovelluksen määrittely Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikka Dokumentti 14.10.2013 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Thomas

Lisätiedot

Helsingin yliopisto, TKTL Tietokantojen perusteet, k 2000 Tietokannan suunnittelusta Harri Laine 1

Helsingin yliopisto, TKTL Tietokantojen perusteet, k 2000 Tietokannan suunnittelusta Harri Laine 1 Tietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia toistuva tieto vie tilaa ylläpito muodostuu hankalaksi ylläpito-operaatioilla voi

Lisätiedot

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta. 3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Lisätiedot

2. Käsiteanalyysi ja relaatiomalli

2. Käsiteanalyysi ja relaatiomalli 2. Käsiteanalyysi ja relaatiomalli lehtori Pasi Ranne Metropolia ammattikorkeakoulu E-mail: pasi.ranne@metropolia.fi sivu 1 Tietokannan suunnitteluprosessin osat sivu 2 Käsiteanalyysi ER-mallinnus, tietomallinnus

Lisätiedot

Kon Konepajojen tuotannonohjaus: ILOG CPLEX Studion käyttö

Kon Konepajojen tuotannonohjaus: ILOG CPLEX Studion käyttö Kon-15.4199 Konepajojen tuotannonohjaus: ILOG CPLEX Studion käyttö 22.1.2016 Harjoituksessa 1. Varmistetaan että kaikilla on pari! Ilmoittautukaa oodissa etukäteen! 2. Tutustutaan ensimmäiseen tehtävään

Lisätiedot

HELIA 1 (19) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu 9.3.2001

HELIA 1 (19) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu 9.3.2001 HELIA 1 (19) Luento 11 Eheyssäännöt (Integrity Constraints)... 2 Eheyden valvonta... 3 Yksilön eheyssääntö... 4 Arvojoukkoeheyssäännöt... 5 Null-arvoista... 6 Viite-eheyssäännöt... 7 Emorelaation päivitys...

Lisätiedot

SÄHKE-hanke. Abstrakti mallintaminen Tietomallin (graafi) lukuohje

SÄHKE-hanke. Abstrakti mallintaminen Tietomallin (graafi) lukuohje 04.02.2005 1 (6) SÄHKE-hanke Versio ja pvm Laatinut Tarkpvm Tarkastanut Hyvpvm Hyväksynyt 2.0 / 04.02.2005 Anneli Rantanen 15.02.2005 Markus Merenmies 18.02.2005 Ohjausryhmä 04.02.2005 2 (6) Muutoshistoria

Lisätiedot

Johdatus Ohjelmointiin

Johdatus Ohjelmointiin Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin

Lisätiedot

Tietokannan hallinta. Kevät 2004 Jan Lindström R&G Chapter 1

Tietokannan hallinta. Kevät 2004 Jan Lindström R&G Chapter 1 Tietokannan hallinta Kevät 2004 Jan Lindström R&G Chapter 1 Tietokannan hallinta 1. Johdanto (käsitteitä) 2. Tietokannan talletusrakenteet 3. Tietokannan hakemistorakenteet 4. Kyselyiden käsittely ja optimointi

Lisätiedot

Tyyppiluokat II konstruktoriluokat, funktionaaliset riippuvuudet. TIES341 Funktio-ohjelmointi 2 Kevät 2006

Tyyppiluokat II konstruktoriluokat, funktionaaliset riippuvuudet. TIES341 Funktio-ohjelmointi 2 Kevät 2006 Tyyppiluokat II konstruktoriluokat, funktionaaliset riippuvuudet TIES341 Funktio-ohjelmointi 2 Kevät 2006 Alkuperäislähteitä Philip Wadler & Stephen Blott: How to make ad-hoc polymorphism less ad-hoc,

Lisätiedot

Sisällys. 9. Periytyminen Javassa. Periytymismekanismi Java-kielessä. Periytymismekanismi Java-kielessä

Sisällys. 9. Periytyminen Javassa. Periytymismekanismi Java-kielessä. Periytymismekanismi Java-kielessä Sisällys 9. Periytyminen Javassa Periytymismekanismi Java-kielessä. Piirteiden näkyvyys periytymisessä. Metodien korvaaminen ja super-attribuutti. Attribuutin peittäminen periytymisen kautta. Rakentajat

Lisätiedot

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen:

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: <Maannos> Muistio 2015-02-06 Sivu 1 / 6 INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: Suunnitelma Otsikko INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: Maannos Päivämäärä

Lisätiedot

Tietokannan luominen:

Tietokannan luominen: Moodle 2 Tietokanta: Tietokanta on työkalu, jolla opettaja ja opiskelijat voivat julkaista tiedostoja, tekstejä, kuvia, linkkejä alueella. Opettaja määrittelee lomakkeen muotoon kentät, joiden kautta opiskelijat,

Lisätiedot

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset ITK145 Käyttöjärjestelmät, kesä 2005 Tenttitärppejä Tässä on lueteltu suurin piirtein kaikki vuosina 2003-2005 kurssin tenteissä kysytyt kysymykset, ja mukana on myös muutama uusi. Jokaisessa kysymyksessä

Lisätiedot

Paikkatiedon mallinnus Dokumentoinnin ymmärtäminen. Lassi Lehto

Paikkatiedon mallinnus Dokumentoinnin ymmärtäminen. Lassi Lehto Paikkatiedon mallinnus Dokumentoinnin ymmärtäminen Lassi Lehto INSPIRE-seminaari 23.08.2012 Sisältö Tietotuoteselosteen rakenne (ISO 19131) Unified Modeling Language (UML) Luokkakaaviotekniikan perusteet

Lisätiedot

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen:

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: <Mineraalivarat> Muistio 2014-06-11 Sivu 1 / 6 INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: Suunnitelma Otsikko INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: Mineraalivarat

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

AvoHILMO 1(17) Tekninen rakennekuvaus 2.1

AvoHILMO 1(17) Tekninen rakennekuvaus 2.1 AvoHILMO 1(17) Sisältö Sisältö... 1 Tavoitteet... 1 Muutokset edelliseen ohjeeseen... 2 Periaatteet... 2 Rakenne... 3 Yksilötapahtuma... 3 Yhteisötapahtuma... 4 Rakenne-esimerkki... 4 Kentät... 6 Kenttien

Lisätiedot