TIETOKANNAT kevät 2002 Itseopiskeluosion vastauksia, osa I/III

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIETOKANNAT kevät 2002 Itseopiskeluosion vastauksia, osa I/III"

Transkriptio

1 TIETOKAAT kevät 2002 Itseopiskeluosion vastauksia, osa I/III Valikoituja vastauksia harjoitustehtäviin (itseopiskelu). Selitä seuraavien termien merkitykset: Termin perässä on sivunumerot, joiden avulla löydät vastaukset. ämä termit ovat keskeisiä. Kannattaa ottaa selvää. (Elmashri, avathe: Fundamentals of database systems, Third edition): VASTAUS: useimpiin kohtiin vastaus löytyy suoraan kirjasta, monisteesta tai luentokalvoista. HUO! Jos jokin kohta jää epäselväksi, kirjaa se luentopäiväkirjaasi ja tarvittaessa ota yhteys kurssin vetäjiin selvittääksesi asian, mikäli se ei selviä demoissa tai luennoilla. a) Logical data independence (looginen tiedon riippumattomuus) s.28 b) Concurrency control (samanaikaisuuden hallinta) s. c) DDL (Data defininion language) s.30 d) SDL (Storage definition language) s.30 e) DL (Data modelling language) s.30 f) System catalog (järjestelmähakemisto) s.35 g) Information repository s. 35 (information säilytyspaikka) h) Functional requirements, (funktionaaliset vaatimukset) s. 42 i) Logical design, (looginen suunnittelu) s. 44 j) Derived attribute (johdettu attribuutti) s.48 k) Binary and ternary relationships (binaariset ja 3-asteiset liittymät) s l) Aggregation, (keräytymä, yhteenlaskeminen) s ja m) Blocking factor, (jaksotuskerroin) s.3 n) Clusters, (ryppäät) s.9 o) Sequential file, (peräkkäistiedosto) s. 36 p) Collision (törmäys) s.4 q) Indexing fields, (indeksoivat kentät) s r) Clustering field, (klusteroiva kenttä) s.59 s) Block anchor, (blokin (lohkon) ankkuri) s.57 t) on-dense(sparse) index, (harva indeksi) 57. Lisäksi: hakutarpeet (avaimet) ja kolme hakemistoa: päähakemisto, klusterihakemisto, toisiohakemisto (mm. luentomoniste ss. 7-9)

2 2. a) Tee seuraavat tehtävät (kirjasta review questions 3.2, ja 3.2 s. 67). VASTAUKSET: Termien käytöstä. Tällä kurssilla termi liittymä tarkoittaa termiä relationship. onisteessa molemmat suomennokset suhde ja liittymä tarkoittavat tätä käsitettä eli liittymää, johon n-kappaletta entiteettejä osallistuu (esimerkiksi työskentelee - liittymätyyppi ja sen kaksi entiteettiä). Relaatio (relation) taas viittaa yhteen tauluun, joka koostuu riveistä. i) äärää tapauksia, jolloin ULL arvon käyttö voisi olla hyväksyttävää. VASTAUS: Silloin kun ULL arvon semanttinen merkitys on sellainen, että sitä ei ole saatavilla. Esimerkiksi jos Henkilöt-taulussa on kenttä GS puhelinnumero ja henkilöllä ei ole matkapuhelinta. Vertaa esim. henkilötunnus- tai tilausnumeroattribuutteihin. (kirja s. 48) ii) ikä on entiteettityyppi? ikä on entiteettijoukko? Selitä mitä eroa on entiteetin, entiteettityypin ja entiteettijoukon välillä. VASTAUS: (kirja ss ) Entiteettityyppi määrää kokoelman (collection) entiteettejä, joilla on samat attribuutit (esim. EPLOYEE). Entiteettityyppien kokoelmaa sanotaan entiteettijoukoksi (entity set eli joukko tietyn tyyppisiä entiteettiesiintymiä). Joukko-opillisesti entiteettijoukko on entiteettityyppien joukko, jota enteetit (siis esiintymät eli instanssit) edustavat. Esim. EPLOYEE siis viittaa sekä entiteettityyppiin (intension of schema) että työtekijäesiintymien joukkoon (extension of schema). iii) Selitä mitä eroa on attribuutin ja arvojoukon välillä. VASTAUS: Jokainen entiteettityypin attribuutti assosioidaan arvojoukkoon, joka spesifioi joukon arvoja, jotka voidaan antaa yksittäisen entiteetin esiintymän (instanssin) attribuutin arvoksi. Arvojoukko sisältää myös arvon ULL (~tyhjä joukko), paitsi jos kyseessä on entiteetin identifioiva avainattribuuttijoukko. (kirja s. 50) iv) ikä on liittymätyyppi (relationship type)? Selitä erot liittymäistanssin (relationship instance), liittymätyypin (relationship type) ja liittymäjoukon (relationship set) välillä. VASTAUS: Liittymätyyppi (relationship type) R entiteettien (E-En) välillä määrittelee joukon assosisaatioita (set of associations) tai liittymäjoukon tämän tyyppisten entiteettien välillä. Samalla tavalla kuin entiteettityyppien ja entiteettijoukkojen tapauksessa, liittymätyyppiä ja sita vastaavaa liittymäjoukkoa on tapana viitata samalla nimellä R. atemaattisesti liittymäjoukko on liittymäinstanssien joukko. Esimerkiksi liittymätyyppi työskentelee on kaksi entiteettiä (EPLOYEE ja DEPARTET) ja itse liittymäjoukko on kuvailtuna osastoilla työskentelevät (ks. lisää kirja s. 53 ja s. 0 moniste). v) itä tarkoittaa osallistumisrooli (participation role)? illoin on välttämätöntä käyttää roolinimiä (role names) yhteystyyppien kuvaamisessa? 2

3 VASTAUS: Roolinimi merkitsee roolia, jossa jonkin tietyn entiteettityypin entiteetti kussakin liittymämätyypissä on, ja tämä auttaa ymmärtämään mitä liittymä tarkoittaa (esim. EP manages DEPT). Roolinimiä on välttämätöntä käyttää rekursiivisten liittymätyyppien kuvaamisessa tulkinnanvaraisuuksien vähentämiseksi (katso COPAY-esimerkin Supervisor-Supervisee esitys). (kirja ss ) vi) Kuvaa rakenteellisen rajoituksen (structural constraint) kaksi vaihtoehtoa liittymätyypin määrittelyssä. itä etuja ja haittoja kummassakin on? VASTAUS: rakenteeseen liittyvät rajoitukset ovat lukumääräsuhde (:, : ja :) ja osallistumisen osittaisuuteen ja pakollisuuteen liittyvä rajoite. Lukumääräsuhde kuvaa molempien osapuolien ylärajaa. ahdollinen pakollisuus kuvataan tässä notaatiossa tuplaviivalla sen entiteetin puolelta, jonka on oltava mukana liittymässä. Yksinkertainen viiva kuvaa siis ehdollista (alaraja = 0). yös muita kuin ja lukuja voidaan käyttää (esim. 4 ja kuten COPAY esimerkissä). Sama voidaan esittää (min,max)- rajoituksella, jolloin entiteetin rajoitukset liittymään kuvataan HETI entiteetin vieressä (lukusuunta siis vaihtuu ). Katso kirjan kaksi COPAY-esimerkkiä (s. 46 ja 65, Huom! 3. painoksessa s. 46 puuttuu lukumääräsuhteita! Täydennä ne!) vii) itä heikko entiteetti tarkoittaa ja miten se kuvataan? illoin käsitettä heikko entiteetti käytetään tiedon mallinnuksessa? VASTAUS: Heikko entiteetti on siis kokonaisuus, jolla ei ole riittävästi identifioivia attribuutteja, mutta jonka sisäinen rakenne tai käyttäytyminen puoltaa oman entiteetin kuvaamista. Heikkous on siis oikeasti entiteetin ominaisuus, joka halutaan kuvata ja sen hävittäminen esimerkiksi Access-ohjelmistostakin löytyvällä automaattisella laskurilla on mallinnusvirhe. Kirjan COPAY-kaavion DEPEDET on oiva esimerkki heikosta entiteetistä: firman tarkoitus ei ole ylläpitää lähiomaisista kattavaa rekisteriä, vaan ainoastaan tarpeelliset tiedot suhteessa työntekijään. Toki DEPEDET voitaisiin mallintaa myös moniarvoisena yhdistelmäattribuuttina, mutta oma rakenne puoltaa heikon entiteetin esittämistä. ILLOI EI KÄYTETÄ HEIKKOA ETITEETTIÄ? Usein sotketaan entiteetin heikkous ja liittymän täydellisyys. e ovat kuitenkin kaksi täysin eri asiaa, sillä liittymään osallistumispakko ei tarkoita että toinen entiteetti identifioi toisen osapuolen. Esimerkki auttanee: se että LASKUU liittyy aina ASIAKAS ei tarkoita että LASKU olisi huonosti identifioitavissa (vain ASIAKKAA kautta) ja olisi siksi heikko entiteetti. LASKU esimerkiksi laskutusjärjestelmässä on hyvin vahva entiteetti, eikä sitä tule mallintaa heikkona. Sen sijaan LASKU_RIVI, eli yhteen LASKUU liittyvä rivi, joka tunnistettaisiin rivinumerolla, täyttää jo heikon entiteetin ominaisuudet: LASKU_RIVI sisältää esim. Rivinumeron osittaisena avaimena (katkoviivalla alleviivattu) ja kpl-määrän ja tuotenumeron. ieti sama rakenne kirjastoesimerkillä LAIAAJA ja LAIAUS. 3

4 2. b) Tutustu kuvaan 4. s. 77 (myös alla) ieti tietokannan käyttäytymistä lisäämällä kantaan työntekijöitä? Voiko sihteeri johtaa projekteja? Onko kaikille maksettava palkkaa? Onko sallittua että alilluokalla ei ole mitään attribuutteja kuten "anager"-luokalla? iksi "anager" on mallinnettu? iten malli käyttäytyy, kun siihen lisää työntekijän, joka toimii yrityksessä siivojana? Entä jos lisäät konsultti-työntekijän, joka vetää projekteja? Voidaanko rakenteet tehdä "automaattisiksi" niin että yliluokkaan liittyy oikea aliluokka? VASTAUS: Kyseessä on työntekijän kolme ERI erikoistumistapausta: nimikkeen mukaan {sihteeri, teknikko, insinööri}, johtamisominaisuuden mukaan {johtaja} ja palkkaustavan mukaan {vakituinen, tunti}. Siten tilanne tulkitaan aina tapauskohtaisesti: kun työntekijä, joka on sihteeri lisätään tietokantaan, häneen liittyy (tietojen syöttäjän toimesta) EEKAIKKEA Secterary -omainaisuus ja sen mukana kirjoitusnopeus -attribuutti. Esitetty malli ei tee tätä automaattisesti, ts. mikään EPLOYEE ominaisuus ei kerro onko työntekijä sihteeri. äillä oletuksilla sihteeri ja kirjoitusnopeus ominaisuudet eivät estä ko. työntekijää olemasta myös roolissa johtaja ja vetää jotain projektia. Johtajuus annetaan samalla tavalla käyttäjän toimesta työntekijälle, jotta hän voi johtaa projekteja. Automaattisesti tämä ei tapahdu. (vrt. kirjqan kuva 4.6., jossa (insinöörijohtaja) on nyt tarkkaan rajoitettu ilmentymä, eli ei voi olla sihteeri tai teknikko). Palkkaa maksetaan kaikille työntekijöille (tuplaviiva) ja työntekijä saa joko kuukausipalkkaa TAI tuntipalkkaa. olempia ei voi saada. 4

5 AAGER-aliluokka ei ole vailla ominaisuuksia, sillä itse aliluokka (johtajarooli) on jo ominaisuus. Tällä tavalla saadaa tunnistettua työntekijöistä vain ne henkilöt, jotka saavat johtaa projekteja. uut työntekijätyypit ovat firman palkollisia ilman tarkentavia ominaisuuksia (mm. siivoja). Konsultti on yksi palkollinen työntekijä muiden joukossa, jolla on johtaja -rooli. Automaattisuus voidaan saada aikaan lisäämällä työntekijään attribuutti JobType ja sen avulla osoittaa asianmukainen aliluokka esim. {sihteeri, teknikko, insinööri} aliluokasta. (ks. ss ). Ellei rajoitetta voida/haluta mallintaa, on luokkarakenne user-defined eli käyttäjä itse päättää (kuten esimerkissämme) mihin aliluokkiin työntekijäinstanssi kulloinkin liitetään. 2. c) itä eroa on erikoistumisella (specialization) ja yleistämisellä (generalization)? iksi tätä eroa ei näy EER-kaaviossa? (teht. 4.8 s 05) VASTAUS: Erikoistuminen on prosessi, jota käytetään luokittelemaan objektiluokkia erikoistuneimmiksi objektiluokiksi. Yleistäminen on erikoistumiselle käänteinen prosessi, jonka avulla yleistetään useita luokkia korkeammanasteisiksi abstraktioluokiksi, jotka sisältävät aliluokkien objektit. Erikoistuminen on käsitteiden tarkennusta, kun taas yleistäminen on käsitteiden synteesi. Aliluokkia käytetään EER mallissa esittämään yleistämistä JA erikoistumista. Kutsumme aliluokan ja superluokan suhdetta O-JOKU-ALILUOKKA (IS-A-SUBCLASS-OF) suhteeksi (relationship) tai yksinkertaisesti IS-A suhteeksi. Se miksi ero ei näy EER-kaaviossa, johtuu sitä että emme tiedä mitä on tehty: emme voi tietää onko tehty erikoistaminen vai yleistäminen. Tehtävänannoissa tai mallinnuksessa tämä ero pitäisi näkyä tekijälle itselleen. 5

6 3. Olet kansallisen EER-mallinnuskisan tuomariston jäsen. Alla on tehtävä, jonka perusteella kolme semifinalistia on tuottanut tietomallin 0 minuutissa. itä erilaista, hyvää, huonoa tai kummallista niissä on toisiinsa verrattuna? Tekisitkö jonkin ratkaisun toisella tavalla. istä erot johtuvat? VASTAUS: Yksi vastaus on että mallit ovat tekijänsä näköisiä. Peruselementit eli Konsultti (=työntekijä yhdessä mallissa), Dokumentti ja Projekti ovat kaikissa löydettävissä, mutta bisnessäännöt on tulkittu eri tavalla. Toisin sanoen juuri SIÄ vaikutat siihen, millainen tietomalli on ja mikä sen laatu on. Vaikutus on tiedostamatonta ja tietoista, sillä päätöksiin mallintaa joku tai jättää mallintamatta vaikuttaa myös henkilön tausta, koulutus, maailmankatsomus jne. Projektissa työskentely ja johtaminen ovat eri asioita, jolloin mallin A idea toimenkuva - attribuutista on hieman heikko (paitsi jos projektilla voi olla monta johtajaa...). Johtaminen on yleensä : ominaisuus, joten B ja C (vaikkakin hieman eri tavoin) ovat tässä suhteessa parempia. Dokumenttiluokka B:ssä ja C:ssä on ehkä havainnollisempi (ja jos sillä on suuri merkitys niin myös oikeampi) kuin A:ssa, jossa sama asia on esitetty attribuuttina. olemmat kuitenkin toimivat, riippuu siis kontekstista kumpi on sopivampi. B:ssä dokumenttirekursio on :, jolloin tulkinta on enemmänkin se, että on yksi päädokumentti, johon/josta muihin viitataan. A ja C antavat enemmän väljyyttä toimintaan :-liittymällään. Eroja on myös dokumentin tuottamis tai luomis liittymässä (: tai :), jolloin : kuvaa ehkä dokumentin kirjaajaa (tai sitten dokumentin luo ja siitä vastaa aina yksi konsultti), kun muissa kuvataan dokumenttin luomiseen osallistuneet. alli C:n (min,max) -esitystapa tuntuu olevan joissakin kohdin väärinpäin, mikä luo epävarmuutta. Tämän takia C malli ei voine olla voittaja. (min,max) tapa esitetään Elmasri- avathen mukaan käänteisesti kuin : esitystapa. Katso kirjan COPAY esimerkit. Kirj.huom! Ärsyttävä ominaisuus, joka sotkee joka kerta. Suositellaan jokaiseen dokumentiin lyhyttä selvitystä notaatiosta, mikäli sen tulkinnasta voi olla epäselvyyksiä. Lisäksi mallintajan tulee AIA olla johdonmukainen käyttämässää esitystavassa (ja näin C:ssä tuntuu tilanne olevankin). Lisäksi C:stä puuttuu tunnit -attribuutti Työskentelee liittymästä (Työntekijä Projekti), mutta Työävaiheessa on jokin työntuntimäärä, jonka toiminta ei selviä mallista. A:ssa on Dokumentti-Projekti välillä 0: liittymä, mitä ei ole olemassakaan. erkintä (:) tarkoittaa lukumääräsuhdetta ja yksinkertainen viiva (ei siis tuplaviiva) on alaraja 0, jolloin liittymä on ehdollinen (ei siis pakollinen kummankaan osapuolen suhteen tässä liittymässä). A:ssa ja B:ssä on muitakin dokumenttejä, kuten Lasku, Tavoite ja Arvio. C:n tulkinta on yleisempi eli kaikki dokumentit mallinnetaan yhdellä entiteetillä. allinnuksen tarkkuus tässä riippuu kohteen tietotarpeista ja mallintajien oletuksista. 6

7 Projekti on A:ssa ilman attribuutteja moniselitteinen rekursioineen. B:n ja C:n hierarkia toimii paremmin. B:ssä Asiakasprojektin ja firman välinen suhde on omituinen; suorempi liittymä olisi ehkä tarpeen epäsuorien Lasku tai Asiakashenkilö sijaan. Tämä liittymä on A:ssa ja C:ssä paremmin. äillä perusteilla malli B olisi kuitenkin paras jatkojalostuskohde ja siten pääsisi jatkoon... itä hienouksia itse löysit kritisoitavaksi tai kehuttavaksi? 7

8 Tehtävä 4: VASTAUSEHDOTUS SEU RA aa HEKILÖ Hetu# K ansalisuus d Ajanjakso PELA A synt.aika synt.aika PELA A JA pelinum ero VAL ETAJA tehtävä TUO ARI V/P/H kortinm yöntäm ispvm VAL E- TA A TUO ITSEE Rooli OSAL- LISTU U Lyhenne Ryhmä AA- JOUKKUE KOTI VIERAS OTTELU A jankohta Tulos Paikka TA PA H TU A peliaika kuvaus Kommentteja: Katso 8

9 Tehtävä 5: VASTAUSEHDOTUS Hetu Osoite ASIAKAS d lop_pvm jäs_nro JÄ SE bonus LO PETTA U T syy POTETIAAL. KIIOSTAA TEK EE OTTAA vast.otto/palautus SA A Tilaus# Tilauspvm TILAUS SISÄ LTÄ Ä kk vuosi j-hinta KK-KIRJA tarj.- hinta SU PER- TA RJO U S ASIARYH Ä Aryhmätunnus OSOITTAA O LIITTY Y Toim# Toim _pvm TOI ITUS TIL_RIV I SISÄ LTÄ Ä KIRJA SISÄ LTÄ Ä TOI _RIVI LIITTY Y Til_rivi_nro Tilattu_kpl ISB Painos Kirjoittajat yyntihinta Kpl Luokka PAIAA KUSTATAJA Osoite Toim_rivi_nro Toimitettu_kpl 9

10 Tehtävä 6. VASTAUSEHDOTUS PÄÄTYYLI TY Y LI AIKAKAUSI laina alkoi laina päättyy LA I A U S UU KOKOEL A Tyypppi Osoite Puh.nro Yhteyshlö AAOSA LA I A d Synt.aika K uolinpvm TA ITEILIJA LIITTY Y LU O TAIDETEOS d idno# V uosi O A hank.pvm varastossa (K/E) hinta ÄYTTELY ateriaali PA TSA S V EISTO S K orkeus AALAUS Paino Tyyppi ateriaali UUT Laji ajanjakso Kommentteja: uu_kokoelma tarkoittaa muita taidekokokelmia ylläpitäviä tahoja (toiset museot, yksityiset jne). Oma kokoelmahan muodostuu taideteoksista, jotka ovat aliluokassa Oma. 0

11 Tehtävä 7: VASTAUSEHDOTUS: HEKILÖ O Hetu# Osoite Puhelin Puhelin2 TYÖTEKIJÄ työsuht. alk.pvm. VAPAA- EHTOIE LAHJOITTAJA pvm instanssi OSAA OSAA pvm instanssi TEK EE TA ID O T tunnus nimike LAHJOITUS ID -m äärä -tyyppi -selitys O tutkinto tehtävät lisätietoja TU TK I TO UU OSAA IE selvitys Kommentteja: yös LAHJOITUS -entiteetin voisi kuvata yli-aliluokkana (Esim. rahalahjoitus, tavara-, maa, työpanos, kiinteistö jne). Työntekijöiden ja Vapaaehtoisten osaamisen voinee mallintaa monella tavalla riippuen siitä, mitä tietoa organisaatio haluaa käyttöönsä. yt malli mahdollistaa virallisten tutkintojen ja muiden taitojen kirjaamisen siten, että esim. lääkäri ja siihen liittyvät pätevyydet eri tehtäviin tulee kuvattua, mutta myös muut osaamiset, harrastukset ym. saadaan mallinnettua.

12 Tehtävä 8: VASTAUS a): kenttien pituudet + "poistobitti" = 30 tavua b): bfr = lattia (024/30 ) = 3, joten blokkeja eli tietojaksoja tarvitaan (30000/3)=0.000 kappaletta datan talletamiseen c.): fan-out = bfr(index) = lattia (024/VAST_ID + OSOITI BLOKKII) = lattia (024/9+5) = 73 eli yhteen blokkiin mahtuu 73 (avain,osoitin) paria. c.2): päähakemistossa ensimmäiselle tasolle asetetaan kaikki avaimet, ja kun tiedosto on fyysisesti järjestetty avainkentän mukaan, voidaan käyttää blokin ankkureita eli hakemistoon tulee avainta (tietoalkiota) jotka tarvitsevat katto(0000/73) = 37 blokkia. c.3): ensimmäiselle tasolle tuli kohdan ii) 37 blokkia, toiselle tasolle tulee katto(37/73)=2 blokkia, joten vielä tarvitaan yksi taso eli katto(2/73)= blokki ja kaikki avaimet sopivat yhteen tietojaksoon. Tarvitaan siis 3-tasoinen hakemisto. c.4): lasketaan edellä olevien tasojen tarvitsemat tietojaksot: (3. taso) + 2 (2. taso) + 37 (. taso)=40 tietojaksoa monitasoisessa hakemistossa. c.5): Käytännöllinen tapa "laskea" hakujen määrä on nähdä monitasoinen hakemisto sielunsa silmin: hakemisto on tiedosto, jonka jokainen tietojakso on luettava levyltä niin kuin sitten itse datakin. Siten em. monitasoinen hakemisto tarvitsee yhden haun 3. tasolle, yhden haun 2. tasolle (sillä siirrymme aina "oikeaan" suuntaan hakemistopuussa) ja yhden haun. tasolle. Tämän jälkeen meillä on osoitin suoraan siihen datablokkiin, josta "aito, alkuperäinen" data löytyy niiden 0000 blokin joukosta, joten tarvitsemme siis vielä yhden haun. Yhteensä siis 3 tasoa + datahaku = 4 hakua. Saman tuloksen saa "fiksusti" ottamalla katto( log78(0000)) = 3 + datahaku = 4 hakua. 2

Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi

Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi HELIA 1 (19) Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi Muistit... 2 Päämuisti (Primary storage)... 2 Apumuisti (Secondary storage)... 2 Tiedon tallennuksen yksiköitä... 3 Looginen taso... 3 Fyysinen taso...

Lisätiedot

HELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta

HELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta HELIA 1 (17) Luento 4.1 Looginen suunnittelu... 2 Relaatiomalli... 3 Peruskäsitteet... 4 Relaatio... 6 Relaatiokaava (Relation schema)... 6 Attribuutti ja arvojoukko... 7 Monikko... 8 Avaimet... 10 Avain

Lisätiedot

UML - unified modeling language

UML - unified modeling language UML - unified modeling language Lähtökohtana: Booch, Rumbaugh, Jacobsson Tavoitteena Unified Method - syntyykö? Kehittäjänä: Rational Inc. Standardointi: Object Management Group (OMG) - vaiheessa Lähteet:

Lisätiedot

XML kielioppi. Elementtien ja attribuuttien määrittely. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen

XML kielioppi. Elementtien ja attribuuttien määrittely. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen XML kielioppi Elementtien ja attribuuttien määrittely Ctl230: Luentokalvot 11.10.2004 Miro Lehtonen Dokumenttien mallinnus Säännöt dokumenttityypeille 3Mahdollisten dokumenttirakenteiden määrittely Samassa

Lisätiedot

Haaga-Helia / TIKO-05 1 (12) Tietokannan suunnittelu ja Toteutus Outi Virkki

Haaga-Helia / TIKO-05 1 (12) Tietokannan suunnittelu ja Toteutus Outi Virkki Haaga-Helia / TIKO-05 1 (12) Tietotarpeet Tietotarpeiden määrittely... 2 Tietotarveanalyysi... 3 Lähtökohtana tietojenkäsittelytehtävät... 3 Määrittelyn sisältö... 4 Vaiheistus... 5 Tietolähteet... 5 Lähestymistapa...

Lisätiedot

HELIA 1 (16) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu

HELIA 1 (16) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu HELIA 1 (16) Luento 3.2 Suorituskyvyn optimointi jatkuu...... 2 Tietojen tallennusratkaisut... 2 Tiedon tallennuksen yksiköitä... 3 Loogiset... 3 Fyysiset... 3 Tallennusmäärittelyt Oraclessa... 5 Loogiset

Lisätiedot

POLKU LUOKKAKAAVIOISTA TAULUJEN TOTEUTUKSEEN

POLKU LUOKKAKAAVIOISTA TAULUJEN TOTEUTUKSEEN POLKU LUOKKAKAAVIOISTA TAULUJEN TOTEUTUKSEEN KIRJAN HOVI, HUOTARI, LAHDENMÄKI: TIETOKANTOJEN SUUNNITTELU & INDEKSOINTI DOCENDO (2003, 2005) LUKU 7 JOUNI HUOTARI & ARI HOVI IIO30100 TIETOKANTOJEN SUUNNITTELU

Lisätiedot

Luento 3 Tietokannan tietosisällön suunnittelu

Luento 3 Tietokannan tietosisällön suunnittelu HAAGA-HELIA / Heti-09 1 (17) Luento 3 Tietokannan tietosisällön suunnittelu Tietojärjestelmän suunnitteluprosessi... 2 Tietokannan suunnittelun tavoitteet... 3 Tietokannan suunnitteluprosessi... 4 Käsitteellinen

Lisätiedot

Tietokannan suunnittelu

Tietokannan suunnittelu HELIA TIKO-05 1 (12) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi Tietokannan suunnittelu Tietokannan suunnitteluprosessi... 2 Tavoitteet...2 Tietojärjestelmän suunnitteluprosessi...3 Abstraktiotasot tietokannan

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Kysymystyyppien kanssa kannatta huomioida, että ne ovat yhteydessä tentin asetuksiin ja erityisesti Kysymysten toimintatapa-kohtaan, jossa määritellään arvioidaanko kysymykset

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Tietokantojen perusteet k2004helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2005 relaatiomalli Harri Laine 1.

Tietokantojen perusteet k2004helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2005 relaatiomalli Harri Laine 1. Relaatiotietokannat Relaatiomalli Perustana rakennetason tietomalli (the relational model of data) perusteoria: E.F.Codd 1970 ensimmäiset kaupalliset toteutukset 70-luvun lopulla yleistynyt 80-luvun lopulla

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys

Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys Tällä kurssilla on tutustuttu ohjelmistojen mallintamiseen oliomenetelmiä ja UML:ää käyttäen Samaan aikaan järjestetyllä kurssilla on käsitelty

Lisätiedot

3. Tietokannan hakemistorakenteet

3. Tietokannan hakemistorakenteet 3. Tietokannan hakemistorakenteet Tiedoston tietueiden haku voi perustua johonkin monesta saantipolusta (access path): - perustiedoston tiedostorakenne - hakemistot, joita voidaan tehdä käsittelytarpeiden

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen luokkamallin lisäpiirteitä

Ohjelmistojen mallintaminen luokkamallin lisäpiirteitä 582104 Ohjelmistojen mallintaminen luokkamallin lisäpiirteitä 1 Luokkamallin lisäpiirteitä Erilaiset yhteystyypit kooste kompositio Muita luokkien välisiä suhteita riippuvuudet periytyminen eli luokkahierarkia

Lisätiedot

HELIA 1 (13) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu

HELIA 1 (13) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu HELIA 1 (13) Luento 2 Tietotarpeiden määrittely... 2 Tietotarveanalyysi... 3 Lähtökohtana tietojenkäsittelytehtävät... 3 Määrittelyn sisältö... 4 Lähestymistapa... 5 Tietolähteet... 5 Vaiheistus... 5 Tietotarpeen

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

NORMALISOINTI TIETOJEN MALLINNUS JOUNI HUOTARI & ARI HOVI

NORMALISOINTI TIETOJEN MALLINNUS JOUNI HUOTARI & ARI HOVI TIETOJEN MALLINNUS NORMALISOINTI HOVI, HUOTARI, LAHDENMÄKI: TIETOKANTOJEN SUUNNITTELU & INDEKSOINTI DOCENDO (2003, 2005) LUKU 5 JOUNI HUOTARI & ARI HOVI SUUNNITTELUPUTKI Käyttäjien näkemykset Näytöt, ikkunat

Lisätiedot

Luonnos eams-rakenteeksi

Luonnos eams-rakenteeksi JHS-XXX: eams-rakenne ja xml-skeema Luonnos eams-rakenteeksi 19.4.2013 Tässä dokumentissa kuvataan keskeiset linjaukset tulevan JHS-suosituksen määrittämäksi eamsrakenteeksi. Dokumentti ei ole JHS-suositusluonnos,

Lisätiedot

SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet

SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet A271117, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Monivalinta Monivalintatehtävässä opiskelija valitsee vastauksen valmiiden vastausvaihtoehtojen joukosta. Tehtävään voi olla yksi tai useampi oikea vastaus. Varmista, että

Lisätiedot

Kirjasto Relaatiotietokannat Kevät 2001. Auvinen Annemari Niemi Anu Passoja Jonna Pulli Jari Tersa Tiina

Kirjasto Relaatiotietokannat Kevät 2001. Auvinen Annemari Niemi Anu Passoja Jonna Pulli Jari Tersa Tiina Kirjasto Kevät 2001 Auvinen Annemari Niemi Anu Harjoitustyö 7.4.2001 Sisällysluettelo 1. Yleiskuvaus... 3 2. Vaatimukset... 3 2.1. Toiminnalliset... 3 2.1.1. Sisäänkirjautuminen... 3 2.1.2. Nimikkeiden

Lisätiedot

CSV-tilaukset 31.5.2006

CSV-tilaukset 31.5.2006 CSV-tilaukset 31.5.2006 CSV-tilaukset 2(7) 1 JOHDANTO... 3 2 TIEDOSTORAKENNE... 3 2.1 Kommentti... 3 2.2 Tilaus... 3 2.3 Tilausrivi... 6 3 TUKI... 7 CSV-tilaukset 3(7) 1 JOHDANTO Tämä dokumentti kuvaa

Lisätiedot

TIETOKANNAN NORMALISOINTI JA NORMAALIMUODOT

TIETOKANNAN NORMALISOINTI JA NORMAALIMUODOT TIETOKANNAN NORMALISOINTI JA NORMAALIMUODOT A271117, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

Tietokannan eheysrajoitteet ja niiden määrittäminen SQL-kielellä

Tietokannan eheysrajoitteet ja niiden määrittäminen SQL-kielellä hyväksymispäivä arvosana arvostelija Tietokannan eheysrajoitteet ja niiden määrittäminen SQL-kielellä Tuomas Husu Helsinki 20.2.2010 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö i 1 Johdanto

Lisätiedot

Tietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia.

Tietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia. Tietokantasuunnittelusta Tietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia toistuva tieto vie tilaa ylläpito muodostuu hankalaksi ylläpito-operaatioilla

Lisätiedot

Tietokantojen perusteet k2004helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2007 ER-mallin peruskäsitteet.

Tietokantojen perusteet k2004helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2007 ER-mallin peruskäsitteet. Tietosisällön kuvaaminen Toteutusvälineistä riippumaton tietosisällön kuvaus Entity-Relationship malliperhe Lähtökohta: Chenin malli vuodelta 1976 Useita muunnelmia, pieniä eroja peruskäsitteissä ja erityisesti

Lisätiedot

Kari Aalto Saariston IT

Kari Aalto Saariston IT Saariston IT perustettu helmikuussa 2005 pitkä kokemus koulutuspalveluiden toimittamisesta Suomessa, Euroopassa ja Lähi-Idässä Arvot keskinäinen luottamus ja aito kumppanuus pitkäjänteinen yhteistoiminta,

Lisätiedot

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta. 3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Lisätiedot

Suomen Lions-liitto ry

Suomen Lions-liitto ry Suomen Lions liitto ry 1 DOKUMENTIN YLEISTIEDOT Dokumentti sisältää lyhennetyn tapahtumien tallennusohjeen. Mahdolliset kysymykset voit lähettää osoitteeseen lionsraportointi (at) lions.fi. 2 TAPAHTUMIEN

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 7 Ti Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 7 Ti Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 7 Ti 31.1.2017 Timo Männikkö Luento 7 Järjestetty binääripuu Binääripuiden termejä Binääripuiden operaatiot Solmun haku, lisäys, poisto Algoritmit 1 Kevät 2017 Luento 7 Ti 31.1.2017

Lisätiedot

Johdatus Ohjelmointiin

Johdatus Ohjelmointiin Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

Jokaisella tiedostolla on otsake (header), joka sisältää tiedostoon liittyvää hallintatietoa

Jokaisella tiedostolla on otsake (header), joka sisältää tiedostoon liittyvää hallintatietoa Tietojen tallennusrakenteet Jokaisella tiedostolla on otsake (header), joka sisältää tiedostoon liittyvää hallintatietoa tiedot tiedostoon kuuluvista lohkoista esim. taulukkona, joka voi muodostua ketjutetuista

Lisätiedot

Tietomallit. Näkökulmat tietoon. Näkökulmat tietoon. Näkökulmat tietoon. Abstraktiotasot tiedon käsittelyssä

Tietomallit. Näkökulmat tietoon. Näkökulmat tietoon. Näkökulmat tietoon. Abstraktiotasot tiedon käsittelyssä Tietomallit Tietomallilla (data model) tarkoitetaan tiedon rakenteen ja tiedolle suoritettavan käsittelyn määrittelevää käsitteistöä Tietoa voidaan tarkastella eri näkökulmista - eri abstraktiotasoilla

Lisätiedot

Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005

Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Tällä luennolla Algebralliset tietotyypit Hahmonsovitus (pattern matching) Primitiivirekursio Esimerkkinä binäärinen hakupuu Muistattehan...

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

AvoHILMO 1(17) Tekninen rakennekuvaus 2.1

AvoHILMO 1(17) Tekninen rakennekuvaus 2.1 AvoHILMO 1(17) Sisältö Sisältö... 1 Tavoitteet... 1 Muutokset edelliseen ohjeeseen... 2 Periaatteet... 2 Rakenne... 3 Yksilötapahtuma... 3 Yhteisötapahtuma... 4 Rakenne-esimerkki... 4 Kentät... 6 Kenttien

Lisätiedot

UML ja luokkien väliset suhteet

UML ja luokkien väliset suhteet UML ja luokkien väliset suhteet -Luokan kuvaaminen UML-tekniikalla -Yhteyssuhde ja koostumussuhde 1 Luokan kuvaaminen UML-tekniikalla : Luokka - attribuutti1 : tietotyyppi # attribuutti2 : tietotyyppi

Lisätiedot

TIETOJENKÄSITTELY/TIETOKANTA Tehtävä C

TIETOJENKÄSITTELY/TIETOKANTA Tehtävä C 1 Tietojenkäsittely Lajinumero 31 Kopioi levykkeeltä kansio Tietokanta C:-levylle. Käytä tätä kansiota työhakemistona. Tee myös E:-asemalle kansio Tietokanta, johon kopioit ratkaisusi. Älä tuhoa tiedostojasi

Lisätiedot

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset ITK145 Käyttöjärjestelmät, kesä 2005 Tenttitärppejä Tässä on lueteltu suurin piirtein kaikki vuosina 2003-2005 kurssin tenteissä kysytyt kysymykset, ja mukana on myös muutama uusi. Jokaisessa kysymyksessä

Lisätiedot

Valitse etusivulta oma piirisi

Valitse etusivulta  oma piirisi Valitse etusivulta www.resultcode.fi oma piirisi Kirjaudu tunnuksillasi tilaa unohtuneet tunnukset tekstiviestillä sähköpostilla Pikalinkit Suoralinkit sarjoihin ja joukkueisiin Omat roolit seurassa/joukkueessa

Lisätiedot

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3 Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

millainen on se kohde, jota tiedoilla pitäisi kuvata asiat, joita pitäisi esittää Mitä tietoelementtien arvot tarkoittavat

millainen on se kohde, jota tiedoilla pitäisi kuvata asiat, joita pitäisi esittää Mitä tietoelementtien arvot tarkoittavat Tietomallit Tietomallilla (data model) tarkoitetaan tiedon rakenteen ja tiedolle suoritettavan käsittelyn määrittelevää käsitteistöä Tietoa voidaan tarkastella eri näkökulmista - eri abstraktiotasoilla

Lisätiedot

SÄHKE-hanke. Abstrakti mallintaminen Tietomallin (graafi) lukuohje

SÄHKE-hanke. Abstrakti mallintaminen Tietomallin (graafi) lukuohje 04.02.2005 1 (6) SÄHKE-hanke Versio ja pvm Laatinut Tarkpvm Tarkastanut Hyvpvm Hyväksynyt 2.0 / 04.02.2005 Anneli Rantanen 15.02.2005 Markus Merenmies 18.02.2005 Ohjausryhmä 04.02.2005 2 (6) Muutoshistoria

Lisätiedot

Relaatiotietokantojen perusteista. Harri Laine Helsingin yliopisto

Relaatiotietokantojen perusteista. Harri Laine Helsingin yliopisto Harri Laine Helsingin yliopisto Suosion syy? Yksinkertaisuus vähän käsitteitä helppo hahmottaa Selkeä matemaattinen perusta ei tulkintaongelmia kuten esim. UML:ssä teoria käytäntö kaavio: R(A 1 :D 1, A

Lisätiedot

Reaalikoe Fysiikan ja kemian yo-ohjeita

Reaalikoe Fysiikan ja kemian yo-ohjeita Reaalikoe Fysiikan ja kemian yo-ohjeita Yleisohjeita Laskimet ja taulukot on tuotava tarkastettaviksi vähintään vuorokautta (24h) ennen kirjoituspäivää kansliaan. Laskimien muisti on tyhjennettävä. Jos

Lisätiedot

PÄRNU SUMMER CUP 2013 JALKAPALLOTURNAUKSEN OHJEET

PÄRNU SUMMER CUP 2013 JALKAPALLOTURNAUKSEN OHJEET PÄRNU SUMMER CUP 2013 JALKAPALLOTURNAUKSEN OHJEET I FIFA:N SÄÄNNÖT Pärnu Summer Cup 2013 järjestetään FIFA:n jalkapallon sääntökirjan pelisääntöjen (FIFA Laws of the Game 2012/2013: http://www.fifa.com/mm/document/affederation/generic/81/42/36/lawsofthegame_2012_e.pdf)

Lisätiedot

TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI

TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI OSIO 01 Peruskäsitteitä Kurssin tavoite: antaa osallistujille valmiudet ymmärtää tietokantojen periaatteet ymmärtää tietokantojen suunnittelunäkökohtia osallistua tietokantojen

Lisätiedot

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =.

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =. Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. 1 Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. ------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

HAAGA-HELIA Heti-09 1 (14) ICT05: Tiedonhallinta ja Tietokannnat O.Virkki Transaktionkäsittely

HAAGA-HELIA Heti-09 1 (14) ICT05: Tiedonhallinta ja Tietokannnat O.Virkki Transaktionkäsittely HAAGA-HELIA Heti-09 1 (14) Transaktionkäsittely Transaktion / Tapahtuman hallinta... 2 Taustaa... 3 Tapahtuman käsite... 5 ACID-ominaisuudet... 7 Samanaikaisuuden hallinta... 8 Lukitukset... 9 Toipuminen...

Lisätiedot

Ylläpitopalvelu. Tietuekuvaus. Tietuekuvaus 1 (8) Ylläpitopalvelu. Julkinen - Public

Ylläpitopalvelu. Tietuekuvaus. Tietuekuvaus 1 (8) Ylläpitopalvelu. Julkinen - Public Tietuekuvaus 1 (8) Tietuekuvaus Tietuekuvaus 2 (8) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Yleiset vaatimukset... 2 3 Uusien henkilöiden lisäys kohderyhmään... 2 3.1 Huollettavat tiedot (yritys => Posti)...

Lisätiedot

HELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta

HELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta HELIA 1 (14) Luento Transaktion / Tapahtuman hallinta... 2 Taustaa... 3 Tapahtuman käsite... 5 ACID-ominaisuudet... 7 Samanaikaisuuden hallinta... 8 Lukitukset... 9 Toipuminen... 10 Loki-tiedosto... 11

Lisätiedot

FTR:n jälkikatselmus

FTR:n jälkikatselmus FTR:n jälkikatselmus 21.6.2004 Läsnä: Pasi Ahlavaara Ari Karjalainen Anna-Kristiina Ritola Teemu Saukonoja Reetta Sinkkilä Mika Timonen Tarkastelun kohde: Käyttöliittymäsuunnitelman FTR 16.6.2004 FTR:ssä

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Matti Luukkainen 10.12.2009 Tässä esitetty esimerkki on mukaelma ja lyhennelmä Robert Martinin kirjasta Agile and Iterative Development löytyvästä

Lisätiedot

Tehtävä 2: Loppuosataulukko

Tehtävä 2: Loppuosataulukko Tehtävä 2: Loppuosataulukko Tutustu tarkoin seuraavaan tekstiin ja vastaa sitä hyväksi käyttäen tehtävän loppuosassa esitettyihin viiteen kysymykseen. Annetun merkkijonon (ns. hahmo) esiintymän haku pidemmästä

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe esimerkkivastauksia

Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe esimerkkivastauksia Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe 15.12. esimerkkivastauksia Tehtävä 1 a: Ohjelmistotuotantoprosessi sisältää yleensä aina seuraavat vaiheet: määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus ja ylläpito.

Lisätiedot

Web Services tietokantaohjelmoinnin perusteet

Web Services tietokantaohjelmoinnin perusteet ASP.NET Web Services Web Services tietokantaohjelmoinnin 2 (22) Sisällys Harjoitus 1: Tietokannat ja Web Services... 3 Harjoitus 2: Windows Client... 10 Harjoitus 3: Datan päivitys TableAdapterin avulla...

Lisätiedot

Tietotekniikan laitos Käki-projekti TIETOKANTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

Tietotekniikan laitos Käki-projekti TIETOKANTASUUNNITELMA. 1. Johdanto Jyväskylän yliopisto SUUNNITELMA Tietotekniikan laitos 5.11.2003 Käki-projekti TIETOKANTASUUNNITELMA 1. Johdanto Suunnitelma sisältää kuvauksen tietokannan suunnittelussa käytetyistä periaatteista, kuvan

Lisätiedot

KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA

KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA CM-Systems Oy tutkimuksen tausta ja tavoite tulos ja kehitetty ratkaisu ohjelmiston kuvaus projektinhallintaan erikoistunut ohjelmisto- ja konsulttiyritys,

Lisätiedot

Avaa sovellus (PERUSAURORA)

Avaa sovellus (PERUSAURORA) 23.12.2010. Päivitetty 12.01.2011. Täydennetty 01.02.2011 Kaarina Karjalainen 1 Tehdyn numeron kopioiminen omalle osastolle Tämä on ohje numeroiden kopioimista varattaville/lainattaville lehdille. Pääsääntönä

Lisätiedot

Excel -sisäänlukutaulukko. Haahtela RES -järjestelmän huoltokohteiden - vienti/tuontitoimintojen käyttöohje

Excel -sisäänlukutaulukko. Haahtela RES -järjestelmän huoltokohteiden - vienti/tuontitoimintojen käyttöohje Excel -sisäänlukutaulukko Haahtela RES -järjestelmän huoltokohteiden - vienti/tuontitoimintojen käyttöohje 1. Sisäänlukupohjan hakeminen 1.1. Tyhjä sisäänlukupohja Tyhjään sisäänlukupohjaan voidaan kirjata

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN PERUSTEET - SYKSY 2013

TIEDONHALLINNAN PERUSTEET - SYKSY 2013 TIEDONHALLINNAN PERUSTEET - SYKSY 2013 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 5 XX00AA79-3013 TU12S2 Pasi Ranne 11.9.2013 11/9/13 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Tietokannan normalisoinnin

Lisätiedot

2. Käsiteanalyysi ja relaatiomalli

2. Käsiteanalyysi ja relaatiomalli 2. Käsiteanalyysi ja relaatiomalli lehtori Pasi Ranne Metropolia ammattikorkeakoulu E-mail: pasi.ranne@metropolia.fi sivu 1 Tietokannan suunnitteluprosessin osat sivu 2 Käsiteanalyysi ER-mallinnus, tietomallinnus

Lisätiedot

Pohjan ja leikkauksen tekeminen Casa Parrista

Pohjan ja leikkauksen tekeminen Casa Parrista 1 / 12 Digitaalisen arkkitehtuurin yksikkö Aalto-yliopisto 24.11.2015 Pohjan ja leikkauksen tekeminen Casa Parrista Talon sijoittaminen maastoon 2 / 12 1. File --> import --> valitse maastotiedosto (tai

Lisätiedot

(1) refleksiivinen, (2) symmetrinen ja (3) transitiivinen.

(1) refleksiivinen, (2) symmetrinen ja (3) transitiivinen. Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden kanssa, joiden lakina on tietyn ominaisuuden samuus. Tietyn ominaisuuden samuus -relaatio on ekvivalenssi; se on (1) refleksiivinen,

Lisätiedot

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje eläinlääkäriasemille, Omakoira-palvelun käyttö

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje eläinlääkäriasemille, Omakoira-palvelun käyttö Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje eläinlääkäriasemille, Omakoira-palvelun käyttö Suomen Kennelliitto ry. 26.5.2014 2(19) Omakoira-palvelun käyttö Sisältö: Yleistä... 3 Palvelussa tehtävät toiminnot...

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava

Lisätiedot

FYYSINEN SUUNNITTELU

FYYSINEN SUUNNITTELU IIO30120 DATABASE DESIGN / TIETOKANTOJEN SUUNNITTELU JA IIO30220 DATABASE MANAGEMENT / TIETOKANNAN HALLINTA FYYSINEN SUUNNITTELU KIRJAN HOVI, HUOTARI, LAHDENMÄKI: TIETOKANTOJEN SUUNNITTELU & INDEKSOINTI,

Lisätiedot

T740103 Olio-ohjelmointi Osa 5: Periytyminen ja polymorfismi Jukka Jauhiainen OAMK Tekniikan yksikkö 2010

T740103 Olio-ohjelmointi Osa 5: Periytyminen ja polymorfismi Jukka Jauhiainen OAMK Tekniikan yksikkö 2010 12. Periytyminen Johdantoa Käytännössä vähänkään laajemmissa ohjelmissa joudutaan laatimaan useita luokkia, joiden pitäisi pystyä välittämään tietoa toisilleen. Ohjelmien ylläpidon kannalta olisi lisäksi

Lisätiedot

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Arkistolaitos REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Ohje v. 1.0 (16.10.2012) Kansallisarkisto Rauhankatu 17 PL 258, 00171 Helsinki Puh. Tel. (09) 228 521 arkisto@narc.fi Riksarkivet

Lisätiedot

Lumme-verkkokirjaston tiedonhaun opas Pieksämäen kaupunginkirjasto

Lumme-verkkokirjaston tiedonhaun opas Pieksämäen kaupunginkirjasto Lumme-verkkokirjaston tiedonhaun opas Pieksämäen kaupunginkirjasto Tervetuloa Lumme-kirjastojen verkkokirjastoon! Ilman kirjautumista voit selata aineistotietokantaa tarkistaa onko teos hyllyssä vai lainassa

Lisätiedot

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä Antti-Juhani Kaijanaho. 10. kesäkuuta 2013

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä Antti-Juhani Kaijanaho. 10. kesäkuuta 2013 TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä 2013 etenevä Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 10. kesäkuuta 2013 Sisällys etenevä etenevä Chomskyn hierarkia (ja muutakin) kieli säännöllinen LL(k) LR(1)

Lisätiedot

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) HEL 2014-004942 H009-14 Loponen 12.6.2014

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) HEL 2014-004942 H009-14 Loponen 12.6.2014 KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) VASTAUKSET MÄÄRÄAIKAAN 5.6.2014 KLO 12.00 MENNESSÄ SAATUIHIN KYSYMYKSIIN KOSKIEN TARJOUSPYYNTÖÄ LÄÄKKEIDEN ANNOSJAKELUN JA TOIMITUSPALVELUN HANKINTA Huom! Samaa asiaa useammin

Lisätiedot

Tee html-sivu, jossa on yllä olevat kaksi taulukkoa.

Tee html-sivu, jossa on yllä olevat kaksi taulukkoa. TAULUKKO 1 Taulukoiden avulla voidaan informaatio esittää havainnollisesti esimerkiksi palstoitettuna. Lisäksi voidaan sijoittaa eri elementit haluttuihin paikkoihin (taulukkotaitto). Taulukko luodaan

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen

Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen 582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen 1 Perussanasto Luettelo organisaation toiminnan kannalta keskeisistä käsitteistä ja niiden määritelmistä Voidaan esittää Koko organisaatiolle

Lisätiedot

Finna ja ontologiat tms.

Finna ja ontologiat tms. Finna ja ontologiat tms. Erkki Tolonen 3.9.2014 Finna.fi - taustaa FINNA on osa Kansallinen digitaalinen kirjasto hanketta, sen asiakasliittymä, joka on toteutettu avoimen lähdekoodin ohjelmistojen päälle.

Lisätiedot

Tämä dokumentti sisältää kenttäkohtaiset ohjeet WS1 Sinfokseen lisätyistä Synkka-tuotetietopankin pakollisista kentistä

Tämä dokumentti sisältää kenttäkohtaiset ohjeet WS1 Sinfokseen lisätyistä Synkka-tuotetietopankin pakollisista kentistä Ohjeen sisältö: Tämä dokumentti sisältää kenttäkohtaiset ohjeet WS1 Sinfokseen lisätyistä Synkka-tuotetietopankin pakollisista kentistä 1. Pakolliset Synkka-tuotetietopankin kentät, joista annetaan varoitus

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden kanssa, joiden lakina on tietyn ominaisuuden samuus.

Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden kanssa, joiden lakina on tietyn ominaisuuden samuus. Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden kanssa, joiden lakina on tietyn ominaisuuden samuus. Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden

Lisätiedot

Valitsemalla sopivat alkiot joudutaan tämän määritelmän kanssa vaikeuksiin, jotka voidaan välttää rakentamalla joukko oppi aksiomaattisesti.

Valitsemalla sopivat alkiot joudutaan tämän määritelmän kanssa vaikeuksiin, jotka voidaan välttää rakentamalla joukko oppi aksiomaattisesti. Joukon määritelmä Joukko on alkioidensa kokoelma. Valitsemalla sopivat alkiot joudutaan tämän määritelmän kanssa vaikeuksiin, jotka voidaan välttää rakentamalla joukko oppi aksiomaattisesti. Näin ei tässä

Lisätiedot

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5)

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Aiemmin olemme jo antaneet muuttujille alkuarvoja, esimerkiksi: int luku = 123; Alkuarvon on oltava muuttujan tietotyypin mukainen, esimerkiksi int-muuttujilla kokonaisluku,

Lisätiedot

VH5, JOTU, MagicDraw:n käyttö

VH5, JOTU, MagicDraw:n käyttö VH5, JOTU, MagicDraw:n käyttö 1. Käynnistä MagicDraw (versio 18.2) 2. Valitse Manage Projects-kohdasta Create New Project toiminto. Oletusarvona on UML Project, saa olla. Täytä nimi (Name) ja tallennuspaikka

Lisätiedot

Kuva 7.2 vastaustaulu harjoitukseen 7.2

Kuva 7.2 vastaustaulu harjoitukseen 7.2 Harjoitus 7. Lataa tiedosto http://users.metropolia.fi/~pasitr/opas/ran13b/data/ran13b.zip levylle Z: ja pura se. Kun olet tehnyt kaikki seuraavat 17 tehtävää palauta Tuubiin harjoituksen 7 vastauksena

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisuus kahdella tasolla Oppimisaihiot ( Learning Objects

Lisätiedot

Adobe Acrobat Edistynyt käyttö

Adobe Acrobat Edistynyt käyttö Edistynyt käyttö Kari J Keinonen 2008 Asiantuntijaosuuskunta Käyttöoikeustiedot Adobe Acrobat Tämän materiaalin sisältö on suojattu tekijänoikeuslain, muiden asiaa käsittelevien lakien ja kansainvälisten

Lisätiedot

Virta_Latausraportti - Tarkistukset

Virta_Latausraportti - Tarkistukset Virta_Latausraportti - Tarkistukset Tällä sivulla ylläpidetään tietovarannossa tehtävien tarkistusten listaa. Tarkistusten tulos ilmenee siis Virta_Latausraportilla PUUTTEITA-listalla. Opiskelijat Opiskelijalla

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietokantojen perusteet, , H.Laine

Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietokantojen perusteet, , H.Laine Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietokantojen perusteet, 3.5.2007, H.Laine Kirjoita kuhunkin erilliseen vastauspaperiin kurssin nimi, oma nimesi, syntymäaikasi ja nimikirjoituksesi

Lisätiedot

Paikkatiedon mallinnus Dokumentoinnin ymmärtäminen. Lassi Lehto

Paikkatiedon mallinnus Dokumentoinnin ymmärtäminen. Lassi Lehto Paikkatiedon mallinnus Dokumentoinnin ymmärtäminen Lassi Lehto INSPIRE-seminaari 23.08.2012 Sisältö Tietotuoteselosteen rakenne (ISO 19131) Unified Modeling Language (UML) Luokkakaaviotekniikan perusteet

Lisätiedot

SELECT-lauseen perusmuoto

SELECT-lauseen perusmuoto SQL: Tiedonhaku SELECT-lauseen perusmuoto SELECT FROM WHERE ; määrittää ne sarakkeet, joiden halutaan näkyvän kyselyn vastauksessa sisältää

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014 Tietokanta Tietokanta on työkalu, jolla opettaja ja opiskelijat voivat julkaista tiedostoja, tekstejä, kuvia ja linkkejä alueella. Opettaja määrittelee lomakkeen muotoon kentät, joiden kautta opiskelijat

Lisätiedot

Action Request System

Action Request System Action Request System Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 25.10.2000 Action Request System (ARS) Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet

Lisätiedot

Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan erilaisia todistustekniikoita. Luentokalvoista 11, sekä voi olla apua.

Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan erilaisia todistustekniikoita. Luentokalvoista 11, sekä voi olla apua. HY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 2015 Harjoitus 2 Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan erilaisia todistustekniikoita. Luentokalvoista 11, 15-17

Lisätiedot

Helsingin yliopisto, TKTL Tietokantojen perusteet, k 2004 Tietokannan suunnittelusta. Harri Laine 1

Helsingin yliopisto, TKTL Tietokantojen perusteet, k 2004 Tietokannan suunnittelusta. Harri Laine 1 Tietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia toistuva tieto vie turhaa tilaa ylläpito muodostuu hankalaksi kaikki kopiot päivitettävä

Lisätiedot