Yhteenvetoa Euroopassa tehdyistä säästöohjelmista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteenvetoa Euroopassa tehdyistä säästöohjelmista"

Transkriptio

1 1 Minna Punakallio, Yhteenvetoa Euroopassa tehdyistä säästöohjelmista KREIKAN SÄÄSTÖOHJELMAT Ensimmäinen säästöohjelma koostui useista päätöksistä vuosien 2010 ja 2011 aikana. Merkittävin talousohjelma tehtiin toukokuun alussa yhdessä IMF:n ja Euroopan komission kanssa. Yhteensä kolmivuotinen ohjelma kiristää finanssipolitiikkaa 11 prosentilla suhteessa BKT:een. Ennen toukokuista ohjelmaa tehdyt säästöpäätökset vahvistivat rahoitusasemaa noin 5 %-yksikköä suhteessa BKT:hen. Lisäsäästöpäätöksiä tehtiin marraskuussa 2010 sekä 50 mrd. euron yksityistämis- ja kiinteistörekisteriohjelma alkuvuonna Säästöt kohdistuvat uusiin julkisten menojen leikkauksiin (n. 4 mrd. ). Menoleikkaukset (yht. 5,25 % suhteessa BKT:een): julkisen sektorin palkkojen leikkaukset (13. ja 14. kuukauden palkan menetys) yli 3000 euroa kuussa ansaitsevilta virkamiehiltä. Tulotason alittavilla virkamiehillä leikkausten maksimimäärä on 1000 euroa. julkisen sektorin palkkojen jäädytys kolmeksi vuodeksi ( ) julkisen sektorin henkilöstön vähennykset eläkeleikkaukset eläkeiän nosto 53 vuodesta 67 vuoteen puolustusmenojen leikkaukset Veropäätökset (4 % suhteessa BKT:een): Yleisen arvonlisäverokannan nosto 19 prosentista 21 prosenttiin lähtien. Verokanta nostettiin jälleen 23 prosenttiin eteenpäin. valmisteverojen kiristykset luksus-tuotteiden verotusta kiristetään Tuloveropohjaa laajennetaan eli mm. verovähennyksiä karsitaan. yrityksille asetettava kertaluonteinen maksu Veronkannon tehostaminen ja budjettimenojen tarkempi kontrollointi: Näiden toimien verotuottoja lisäävä ja julkisia menoja säästävän yhteisvaikutuksen on arvioitu nousevan 1,8 prosenttiin suhteessa BKT:een. Hidas julkisen talouden rahoitusaseman parantuminen on saanut Kreikan taipumaan mittavaan omaisuuden myyntiin. Omaisuuden myynnillä tavoitellaan 50 mrd. euron tuottoja v mennessä. Muuta: Kreikka on sitoutunut uudistamaan myös työmarkkinoita sekä yritysten kilpailuympäristöä. Julkisen talouden alijäämä ei saavuttanut vuonna 2010 tavoitettaan (9,4 %), vaan päätyi 10,5 prosenttiin. Odotettua suurempi alijäämä ja epäluottamus Kreikan kykyyn selviytyä maksuvelvoitteistaan kasvattivat jälleen Kreikan valtion lainakorkoja. Luottamuksen vahvistamiseksi hallitus esitti uuden noin 28 mrd. euron säästöohjelman vuosille , joka sisältää: 6,4 mrd. euron edestä veronkiristyksiä, jotka toteutetaan loppuvuonna Toimet sisältävät korotuksia omaisuusveroihin, verovapaan tulo-osuuden poiston tuloverotuksessa, solidaarisuusveron hyvätuloisille palkansaajille (tuloveroa korotetaan 1% - 4%) sekä euron maksu yrittäjille, ravintoloiden arvonlisäveron noston sekä tupakan ja eräiden muiden valmisteverojen korotuksia.

2 2 22 mrd. säästöt vuosille koostuvat maksujen korotuksista (mm. työttömyysvakuutusmaksun korotus) sekä menoleikkauksista, esim. julkisen sektorin palkkoihin ja toimintamenoihin sekä terveys- ja sosiaalimenoihin. julkiselta sektorilta vähennetään työpaikkaa vuoteen 2014 mennessä. Eläkkeet jäädytetään ja sosiaalietuja karsitaan 4 mrd. eurolla neljän vuoden aikana. Ohjelman rinnalla myydään osuuksia valtionyhtiöistä. Uuden säästöohjelman läpimeno maan parlamentissa alkukesällä 2011 ei kuitenkaan vakuuttanut rahoitusmarkkinoita eikä alentanut korkotasoa siedettävälle tasolle. Kreikan paluu rahoitusmarkkinoille vuonna 2012 ei näytä mahdolliselta, minkä vuoksi Kreikalle laadittiin pitkien neuvottelujen jälkeen heinäkuussa 2011 uusi 109 mrd. euron rahoituspaketti. Rahoitusjärjestelyjen yhtenä osapuolena oli myös yksityinen sektori, joka suostui tietyin ehdoin vapaaehtoiseen noin 21 prosentin velkojen leikkaukseen. Paketin hyväksyntä EU-maissa jäi kuitenkin auki, sillä Kreikan hidastelu säästöjen toimeenpanossa synnytti uusia ongelmia. Syksyn mittaan kävi selväksi, että Kreikka ei saavuta arvioitua hitaamman talouskasvun vuoksi vuoden 2011 alijäämätavoitettaan. Uskottavuuden lisäämiseksi Kreikan hallitus päätti uusista toimista: Syyskuun 2011 alussa valtion työntekijöiden lukumäärää leikattiin jälleen 20 prosentilla. Kreikka asetti ylimääräisen kiinteistöveron, jonka kustannus kansalaisille on reilut neljä euroa rakennuspinta-alan neliömetriä kohden. Vero peritään ainakin kahtena vuonna sähkölaskujen yhteydessä. Syyskuun lopussa hallitus päätti jälleen uusista säästöistä: yli euron eläkkeitä leikataan 20 prosenttia ja verovapaan tulon alarajaa lasketaan eurosta euroon. Lisäksi valtion palkollista pannaan työvoimareserviin. Kiinteistöveron voimassaoloa jatketaan vuoteen 2014 asti, ja lämmitysöljyveroa korotetaan. Tarkoitus on poistaa myös työmarkkinoita koskevia rajoituksia ja nopeuttaa yksityistämisohjelmaa. Lokakuun puolivälissä ns. solidaarisuusvero päätettiin kantaa myös vuonna Sen lisäksi solidaarisuusveron veropohjaa laajennettiin. Lokakuun 2011 lopussa euromaiden johtajat sopivat, että yksityisten sijoittajien Kreikkavelkojen saataviin tehdään 50 prosentin leikkaus ja että aikaisemmin kesällä sovittu rahoituspaketti korvataan uudella 130 mrd. euron rahoituspaketilla. Summasta 100 mrd. euroa on Kreikalle myönnettävää lisälainaa ja loput 30 mrd. euroa kohdistuvat eurooppalaisen pankkisektorin tukemiseen ( ns. houkutusraha ). Samassa yhteydessä päätettiin Euroopan väliaikaisen kriisirahaston käyttövoiman kasvattamisesta ja pankkien pääomittamisesta. Toimilla painetaan Kreikan velka-aste 120 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituspaketin toimeenpano mutkistui, kun Kreikan pääministeri ilmoitti marraskuun alussa järjestävänsä rahoituspaketista kansanäänestyksen. Äänestys peruttiin vielä samalla viikolla, mutta tilanteen hallitsemattomuus vahvisti rahoitusmarkkinoiden epäluuloja ja johti hallitusvaihdokseen. Uusi virkamieshallitus neuvotteli pitkään velkajärjestelyn yksityiskohdista sekä Kreikan säästöohjelman toimeenpanosta ja riittävyydestä. Ennen tukipaketin hyväksymistä Kreikka joutui päättämään uusista lisäsäästöistä, jotka leikkasivat eläkkeitä, julkisen sektorin palkkoja sekä minimipalkkaa (560 /kk). Kreikan toinen tukipaketti hyväksyttiin lopulta

3 3 helmikuun 21. päivä vuonna Järjestelyssä leikattiin yksityisten sijoittajien lainasaatavia hieman aiottua enemmän (53,5 %), minkä lisäksi uusittavien lainojen korkotaso määriteltiin suunniteltua matalammalle. Myös EKP tuli järjestelyyn mukaan luopumalla Kreikan velkapapereiden 15 mrd. euron tuotoista. Velkajärjestelyn seurauksena entistä suurempi osa Kreikan luotottajista on jatkossa julkiselta sektorilta. Kreikassa järjestettiin uudet vaalit toukokuussa Vaaleissa menestyneet puolueet eivät pystyneet sopimaan yhteisestä hallitusohjelmasta erityisesti liittyen tuleviin säästöpäätöksiin. Tilanne kärjisti epävarmuutta Kreikan sitoutumisesta säästöohjelmiin ja Kreikan sekä muiden velkaantuneiden maiden valtion velkakirjalainojen korot kääntyivät nousuun. Samalla Kreikan pankeista siirrettiin pois huomattavia summia käteistä. Myös yritysten rahoituksensaanti ja verojen kerääminen vaikeutui. Uusissa vaaleissa kesäkuun puolivälissä valtaan nousi Eurooppa-myönteinen hallituskokoonpano. Uusi hallitus aikoo kiihdyttää yksityistämisprojekteja ja toteuttaa aiemmin sovittuja rakenteellisia uudistuksia julkisella sektorilla. Säästöohjelmien toteutus laahaa kuitenkin tavoitteiden perässä ja epävarmuus Kreikan tulevaisuudesta on yhä suurta. Kreikan haasteena on osoittaa, että se on sitoutunut kansainvälisten rahoittajien vaatimaan säästösuunnitelmaan. Kreikan poliitikot sopivatkin uusista noin 11,5 mrd. euron säästöistä, jotka näillä näkymin ovat ulottumassa vuoteen 2016 asti. EU-päättäjät ovat vaatineet Kreikalta näyttöä säästöohjelmien etenemisestä. Kreikan talouskehityksen heikentyessä edelleen, Kreikka sai kaksi vuotta lisäaikaa saavuttaa julkista talouttaan tasapainouralle. Kreikalle myönnettiin myös 10 vuoden lykkäys korkojen maksamiseen ja laina-aikoja pidennetään 15 vuodella. Helpotusta toi lisäksi Kreikan velkojen takaisinosto-ohjelma, jossa Kreikka osti markkinoilta noin 30 mrd. eurolla velkakirjojaan alennettuun hintaan. Velkakirjat vaihdettiin Euroopan rahoitusvakausvälineen lyhytaikaisiin joukkovelkakirjoihin. Kreikka ei pysty palaamaan rahoitusmarkkinoille ainakaan vielä pariin vuoteen. Maaliskuussa 2013 Kreikan hallitus vetosi EU-maihin, jottei sen tarvitsisi toteuttaa hengen vähennyksiä julkisella sektorilla. Muuta: Kreikan säästöt ovat toteuttaneet sisäisen devalvaation, sillä yksityisen sektorin palkkataso on laskenut Kreikassa kolmanneksella Kreikan euroon liittymisen jälkeen. Julkisen sektorin rahoitusjäämä vuonna 2009 oli -15,6 %, 2010: -10,7 %, 2011: -9,5 % ja 2012: -10,0 (ennuste 6,9 %). Ennuste julkisen sektorin rahoitusjäämästä: 2013: -1,9 % ESPANJAN SÄÄSTÖOHJELMAT Menosäästöt (15,25 mrd. ) vuosina Sen jälkeen useita lisäsäästöjä (mm. 27 mrd. euroa, 65 mrd. euroa ja 40 mrd. euroa). valtion virkamiesten palkkoja leikataan 5 prosentilla kesäkuussa 2010 ja palkkojen jäädytys tälle tasolle vuodeksi julkisen sektorin henkilöstön vähentäminen hengellä eläkkeiden jäädytys vuoden 2010 tasolle (poikkeuksena minimieläkkeet) Muutokset osittaiseen eläkejärjestelmään julkisia investointeja lykätään 6,045 mrd. vuosina 2010 ja Huom. summaa todennäköisesti kutistetaan 0,5 mrd. :lla

4 4 paikallisia ja kunnallisia menoja leikataan (1,2 mrd. ) lapsen syntymään liittyvän 2500 euron verovähennyksen ja samansuuruisen sosiaalietuuden poisto lähtien, ulkomaan kehitysavun leikkaus 600 milj. eurolla vuosina 2010 ja 2011 julkisia lääkekustannuksia leikataan. Veronkiristykset Tuloverotusta kiristettiin vuonna 2011 luomalla valtion tuloveroasteikkoon uusi tuloluokka, jossa euron ylittäviä verotettavia ansiota verotetaan 44 prosentin marginaaliverolla. Tulojen ylittäessä euroa, marginaaliveroprosentti nousee 45:een. Aiemmin asteikon ylin marginaaliveroprosentti oli 43. Tuloveronkiristyksiä jatkettiin vuosina Valtion tuloveroasteikon marginaaliveroprosentteja korotettiin kautta linjan progressiivisesti, minkä lisäksi asteikkoon luotiin jälleen yksi lisäporras eurosta ylöspäin. Asteikon kiristysten suuruusluokka liikkuu 0,75 7 prosenttiyksikön välillä. Rahoitusmarkkinoiden luottamuksen vahvistamiseksi Espanjan hallitus hyväksyi valtion vuoden 2012 budjettiesitykseen 3,8 prosentin menoleikkauksen. Elokuussa 2011 päätettiin 5 mrd. lisätoimista budjettitavoitteiden saavuttamiseksi. Päätöksellä aikaistettiin yhteisöjen maksamia veroja sekä pienennettiin lääkemenoja. Joulukuun 2011 lopussa hallitus ilmoitti 8,9 mrd. euron lisäsäästöistä (virkamiesten palkkojen jäädyttäminen) ja 6 mrd. euron veronkiristyksistä (ansiotulojen ja säästöjen veronkiristykset ja arvokkaiden kiinteistöjen lisäverot), jotta lipsuminen vuoden 2011 julkisen talouden alijäämätavoitteesta kurottaisiin umpeen. Espanja ei saavuttanut kuuden prosentin alijäämätavoitettaan vuodelle 2011, vaan toteutuma oli 8,5 prosenttia BKT:sta. Espanjan hallitus ilmoitti tämän jälkeen, että se tarvitsee lisäaikaa aikaisemmin EU:ssa sovittuun sopeutusuraan (alkuperäinen alijäämätavoite vuodelle ,4 %). Euro-maat sopivat tämän jälkeen 5,3 prosentin alijäämätavoitteesta, mitä saatetaan vielä lieventää tarvittaessa. Espanjan keskushallinto on asettanut itsenäisille alueilleen 1,5 prosentin alijäämäkaton bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Uskottavuuden lisäämiseksi Espanjan hallitus päätti huhtikuun alussa uusista 27 mrd. euron kiristyspaketista. Pakettiin kuuluu sekä etuuksien ja muiden menojen leikkauksia sekä veronkiristyksiä (12,3 mrd. ). Verotuottoja lisätään muun muassa karsimalla yritysverotuksessa myönnettäviä vähennyksiä. Vähitellen rahoitusmaailman huomio siirtyi Espanjan pankkisektoriin kestävyyteen. Bankiapankkiin liittyvän pääomittamisen jälkeen Espanja on tukenut pankkisektoria 33 mrd. eurolla, mikä on noin kolme prosenttia BKT:sta. Pääomapako Espanjan rahoitussektorilta jatkui, minkä vuoksi lisäapu oli välttämätön. Espanja haki kesäkuun puolivälissä 100 mrd. euron rahoitusapua pankkisektorilleen neljäntenä euromaana. Valtionlainojen korkotaso on pysynyt kuitenkin yhä korkealla. Rahoitusmarkkinoiden rauhoittamiseksi ja rahoituspaketin ehtojen täyttämiseksi Espanja sopi 65 mrd. euron lisäsäästöistä. Säästöt koostuivat veronkiristyksistä ja menoleikkauksista. Espanja korotti lähtien yleisen arvonlisäverokannan 18 prosentista 21 prosenttiin ja kiristi yritysten verotusta. Menopuolella leikataan muun muassa työttömyyskorvauksia, asumistukia sekä alueellisia paikallishallinnon menoja.

5 5 Samalla Espanjan alijäämätavoitteita löysennettiin. Vuoden 2012 alijäämätavoite nousi prosenttiyksiköllä 6,3 prosenttiin BKT:sta ja vuoden 2013 alijäämätavoite muuttui 4,5 prosenttiin BKT:sta. Hieman myöhemmin aikataulua alijäämän kutistamiseksi löysennettiin uudestaan. Epävarmuus 100 mrd. euron rahoituspaketin ehdoista on kuitenkin lykännyt Espanjan rahoitusavun käyttöönottoa ja sitä, että EKP alkaisi ostaa Espanjan joukkovelkakirjoja markkinoilta. Epävarmuutta on lisännyt myös Katalonian itsenäistymispyrkimykset. Espanja julkaisi vuoden 2013 budjetin julkistamisen yhteydessä uuden noin 40 mrd. euron säästöpaketin, koska heikko talouskehitys on vaikeuttanut tavoitteita kutistaa alijäämää sovitulla tavalla. Säästöt kohdistuvat erityisesti julkisiin menoihin, joita leikataan noin 9 prosentilla. Julkisen sektorin rahoitusjäämä 2009: -11,2 %, 2010: -9,7 %, 2011: -9,4 % ja 2012: -10,6 % (ennuste oli 7,3 %). Ennuste rahoitusjäämästä: 2013: -4,5 % ja 2014: -2,8 % PORTUGALIN SÄÄSTÖOHJELMAT Ensimmäinen ohjelma vuosille , toinen 5 mrd. euron ohjelma ( ) ja kolmas 5 BKT-prosenttiyksikön ( ) ohjelma vuosille , neljäs ohjelma vuosille , sen jälkeen useita toimia budjetin yhteydessä Menoleikkaukset : valtion virkamiesten ja ministereiden palkkoja leikattiin 5 prosentilla, uusi 5 prosentin leikkaus toisessa säästöohjelmassa Valtion eläkkeitä ei koroteta vuonna 2011 Tiettyjä etuuksia leikataan 25 prosentilla Julkisia investointeja leikataan noin 60 mrd. eurolla. Laajat infrastruktuuriprojektit uuden kansainvälisen lentokentän, Lissabonin Tagis-joen ylittävän sillan ja eräiden moottoriteiden rakentamiseksi on hyllytetty, kunnes niiden rakentaminen on taloudellisesti mahdollista. Veronkiristykset : tuloveroa kiristettiin 1,0 1,5 prosenttiyksiköllä ja eräitä verovähennyksiä leikattiin arvonlisävero nousi yhdellä prosenttiyksiköllä 21 prosenttiin, mistä se nousi edelleen 23 prosenttiin suuryritysten veroprosentti korotettiin 25 prosentista 27,5 prosenttiin Portugalin valtion joukkovelkakirjojen korot nousivat huhtikuussa 2011 ennätyksellisen korkealle sen jälkeen, kun epäluottamus maan kykyyn rahoittaa lähikuukausien rahanhankintaoperaatiot laajenivat. Yksi syy epäluottamukseen oli se, että voimassa olevaan säästöohjelmaan liittynyt työmarkkinoiden uudistuspaketti ei saanut parlamentissa enemmistön tukea, ja hallitus joutui eroamaan Toinen syy epäluottamukseen on paikallisen pankkisektorin heikko kunto. Korkojen nousu ja lähestyvät pankkisektorin stressitestit saivat aikaan sen, että virkaatekevä hallitus pyysi EU:lta rahoituspakettia huhtikuussa Rahoituspaketin suuruus on 78 mrd. euroa, ja sen yhteyteen liitettiin uusi säästöohjelma vuosille Säästöohjelma kiristää finanssipolitiikkaa noin 5 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen.

6 6 Menoleikkausten osuus arvioidaan 3,4 BKT-prosenttiyksikön suuruisiksi. Toimet sisältävät: julkisen sektorin palkkojen ja eläkkeiden jäädytyksen vuoteen 2013 asti (matalimpia eläkkeitä lukuun ottamatta) julkisen sektorin työntekijöiden vähennyksiä ja etujen pienennyksiä alueellisten tulonsiirtojen pienennyksiä julkisen sektorin toimien rationalisointia pääomamenojen vähennyksiä. Veronkiristyksiä: 1500 euron ylittäville kuukausieläkkeille säädetään lisävero kaikille tuloveronalaisille tuloille minimipalkkaa lukuun ottamatta säädettiin vuoden 2011 ajaksi 3,5 prosenttiyksikön lisävero tuloverotuksen erilaisia vähennyksiä pienennetään, myös alueellisesti arvonlisäverotuksen vapautuksia poistetaan tarkistuksia valmisteverotukseen, mm. indeksoimalla veroperusteet kuluttajahintoihin kiinteistöveroja kiristetään Muuta: Ohjelma sisältää myös 5,3 mrd. euron yksityistämisohjelman ja toimia veronkierron ehkäisemiseksi. Mukana on myös toimia maan kilpailukyvyn parantamiseksi, kuten työttömyysturvaetuuksien keston lyhentäminen, sekä pankkisektorin vahvistamiseksi. Syyskuussa 2011 Portugali ilmoitti uusista toimenpiteistä budjettialijäämän kutistamiseksi nollaan vuoteen 2015 mennessä. Menoleikkauksilla saadaan kokoon kaksi kolmasosaa säästöistä ja loput tulee tuloja lisäävistä toimista. Ehdotuksiin kuuluu mm.: Vuosina 2012 ja 2013 tuloveroasteikon ylimpään tuloveroluokkaan (yli euroa) kohdistuvista verotettavista tuloista maksetaan 2,5 prosentin korotettu solidaarisuusvero. Leikkauksia mm. sairastamiseen liittyvien menojen, asuntolainojen korkomenojen, elatusmaksujen ja sairausvakuutusmaksujen perusteella saataviin verovähennyksiin. Lisäksi valtion tuloveroasteikon kahdelta ylimmältä tuloluokalta poistettiin kokonaan oikeudet verovähennyksiin. Pörssissä saatujen luovutusvoittojen verotusta kiristetään 20 %:sta 21,5 %:iin. Pankkien ja rahoituslaitosten pankkimaksua jatketaan vuodelle leikkauksia julkisen sektorin palkkoihin ja maksettuihin etuuksiin Pankkien eläkerahastosta siirretään valtion sosiaaliturvarahastoihin 2,7 mrd.. Lisäksi yritykset voivat pidentää työntekijöidensä työaikaa 30 minuutilla ilman palkankorotusta. Julkisen talouden alijäämät ovat supistuneet odotettua hitaammin heikon talouskehityksen vuoksi vuoden 2012 loppupuolella. Hallitus julkaisikin uusia säästötoimia mm. työttömyyskorvauksiin, jotta alijäämätavoitteet saavutettaisiin paremmin. Vuoden 2013 budjetti kiristää erityisesti investointitulojen ja varakkaimpien tuloverotusta 4,0 prosentin solidaarisuusverolla, minkä lisäksi nostetaan myös tupakan ja ylellisyystavaroiden veroja. Portugalille myönnettiin vuoden lisäaika alijäämän kutistamisessa, jotta säästöjen taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset lievenisivät. Myönnytystä perusteltiin sillä, että Portugali on toteuttanut säästöohjelmaa kurinalaisesti. Myös Portugalille myönnettyjen tukilainojen laina-aikoja pidennettiin huhtikuussa Portugalin alkuperäisenä tavoitteena oli palata rahoitusmarkkinoille syyskuussa 2013, mutta jopa 2014 loppupuolta pidetään vielä optimistisena. Toisaalta Portugali laski toukokuussa 2013 menestyksekkäästi liikkeelle kolmen miljardin joukkovelkakirjalainan,

7 7 jolla katettiin jo vuoden 2014 rahoitustarpeita. Portugali tarvitsee vuonna 2014 pääomamarkkinoilta 12 mrd. euroa. Portugalin perustuslakituomioistuin hylkäsi huhtikuussa 2013 suuren osan maalle myönnettyjen tukipakettien ehdoiksi kirjatuista säästötoimista mm. julkisen sektorin palkkoihin ja eläkkeisiin. Hylkäys uhkasi suistaa tukipakettien säästöohjelman raiteilta, mutta tilanne on kuitenkin jälleen rauhoittunut. Pääministeri ilmoitti, että puuttuvat säästöt korvataan leikkauksilla sosiaaliturvaan, koulutukseen, terveydenhuoltoon ja valtionyhtiöihin. Kasvun tukemiseksi ja yksityisten investointien lisäämiseksi hallitus on hyväksynyt kasvupaketin, jonka keskiössä ovat investoinneille myönnettävien verohyvitysten laajentaminen. Portugalin lainaohjelma päättyy vuoden 2014 lopussa. Maa tarvitsee vuonna 2015 noin 15 mrd. uutta lainaa alijäämiensä ja velkansa hoitokuluihin. Julkisen sektorin rahoitusjäämä: 2009: -10,2 %, 2010: -9,8 %, 2011: -4,4 % ja 2012: -6,4 % Ennuste julkisen sektorin rahoitusalijäämästä säästöohjelmien jälkeen: 2013: 5,5 % ITALIAN SÄÄSTÖOHJELMA (25 MRD. ) vuosina , lisäsäästöpaketit vuosille Kaikki neljä vuoden 2011 loppuun mennessä hyväksyttyä säästöohjelmaa (yht. n. 80 mrd. ) leikkaavat alijäämää yht. 5 % BKT:sta. Ensimmäisessä säästöohjelmassa päätettiin korottaa julkisella sektorilla työskentelevien naisten eläkeikä 61 vuodesta 65 vuoteen. Toisen säästöohjelman tuloja korottavia toimia (yht. 6 mrd. ) ovat mm.: Yleinen arvonlisäverokanta nousee yhdellä prosenttiyksiköllä 21 prosenttiin lähtien. Säädetään solidaarisuusvero eli yli euron verotettavista tuloista peritään 3 prosentin lisävero Lisävero on tulosta vähennyskelpoinen erä. o Tuloverotusta esitettiin alun perin kiristettäväksi siten, että euron ylittäville tuloille asetetaan 5 prosentin lisävero ja euron ylittäville tuloille kymmenen prosentin lisävero. Esitys ei saanut kuitenkaan riittävää kannatusta puolueiden sisällä. Italian hallitus joutui kuitenkin yleisen uskottavuuden lisäämiseksi esittämään budjettiesityksessään uusia tuloja lisääviä toimia, kuten em. solidaarisuusveroa ja arvonlisäveron kiristystä. Yli euroa ansaitseville parlamentin jäsenille ja julkisen sektorin työntekijöille tai julkiselta sektorilta eläkettä saaville henkilöille asetetaan 5 10 prosentin lisävero. Vero kaksinkertaistuu, jos tulot nousevat yli euron. Lisäksi polttoaineveroja ja suurten autojen tiemaksuja kiristetään, pankkien, vakuutus- ja rahoituslaitosten verosta kiristetään, yhteisöverotuksen tappiontasausta rajoitetaan, verovähennyksiä karsitaan ja kiristetään johtajien vaihtelevia tuloeriä (työsuhdeoptiot, bonukset). Luovutusvoittojen verotusta korotetaan 12,5 prosentista 20 prosenttiin. Valtiojohtoisia yhtiöitä yksityistetään ja veronkiertoa ehkäistään. Ohjelman menoja karsivia toimia (14 mrd. ) ovat: julkisen sektorin palkkojen jäädytystä ja rekrytointikieltoa jatketaan vuoteen 2014, paikallishallinnon menoja

8 8 leikataan, terveysmenoja leikataan, 10 prosentin leikkaus puolueiden rahoitukseen. Toisen säästöohjelman tavoitetta budjetin tasapainottamisesta aikaistettiin vuodella, joten uusi määräaika on siis Samalla perustuslakiin päätettiin liittää kirjaus tasapainotetun budjetin vaatimuksesta. Osa säästöohjelman esityksistä peruttiin elokuussa, mikä lisäsi rahoitusmarkkinoiden epäluottamusta ja johti lopulta hallitusvaihdokseen. Mario Montin virkamieshallitus sitoutui ohjelmassaan 30 mrd. euron lisäsäästöihin. Paketin toimet painottuivat veronkorotuksiin. Yleinen arvonlisäverokanta nousee kahdella prosenttiyksiköllä 23 prosenttiin ja alennettu 12 prosenttiin, jos Italian rahoitusasema ei saavuta neuvostossa sille asetettuja tavoitteita. Pakettiin sisältyi myös uusi rahoitusmarkkinavero, eläkeuudistus, leikkauksia paikallishallinnon menoihin ja valtion hallinnon toimintojen lakkautuksia. Montin hallitus on joutunut kuitenkin etsimään lisäsäästöjä, jotta talouskasvu ei supistuisi niin voimakkaasti ja arvonlisäveron korotukselta vältyttäisiin. Heinäkuussa 2012 hallitus sopi uudesta kolmelle vuodelle ajoittuvasta säästöohjelmasta. Ensimmäisenä vuotena paketti leikkaa menoja 4,5 mrd. eurolla, toisena vuonna 10,5 mrd. eurolla ja vuonna 2014 toteutetaan 11 mrd. euron säästöt. Säästöpaketin avulla peruttiin loppuvuodelle muuten ajoittuva arvonlisäveron korotus. Arvonlisäveropäätös sisälsi kuitenkin aikataulun uusille korotuksille, jos julkisen talouden rahoitustasapaino ei parane odotetusti. Vuoden 2013 budjetissa esitettiin lisäsäästöjä julkisiin menoihin sekä muutoksia sekä tuloverotukseen että arvonlisäverokantoihin. Valtion tuloveroasteikon kahden alimman tuloluokan marginaaliveroprosentteja ehdotetaan kevennettäväksi yhdellä prosenttiyksiköllä, jolloin alle euron verotettavista tuloista perittäisiin veroa 22 prosentin mukaan ja tulorajan ylittävistä tuloista perittäisiin veroa 26 prosentin mukaan aina euroon asti. Yleinen arvonlisäverokanta ehdotetaan nostettavaksi 22 prosenttiin ja alennettu arvonlisäverokanta 11 prosenttiin. Julkisen sektorin työntekijöiden palkat ovat olleet jäädytettyinä kolmatta vuotta peräkkäin. Italian uusi Enrico Lettan johtama hallitus on luvannut pitää kiinni aiemmin sovituista julkisen talouden alijäämän kutistamistavoitteista, mutta se on samalla ilmoittanut peruvansa mm säädetyn arvonlisäverokorotuksen. Muuta: yksityisellä sektorilla työskentelevien naisten eläkeikä nousee 60 vuodesta 65 vuoteen vuodesta 2014 lähtien. Julkisen sektorin rahoitusjäämä vuonna 2009: -5,5 %, 2010: -4,5 %, 2011:-3,8 % ja 2012: - 3,0 %. Ennuste alijäämästä vuodelle 2013: -2,9 %. RANSKAN SÄÄSTÖOHJELMA (40 MRD. ) , 11 mrd. lisäkiristyksiä syksyllä 2011 ja kesällä 2012 valtion menojen jäädytys kolmeksi vuodeksi, poislukien korkomenot ja osa valtion eläkkeistä paikallishallinnon tulonsiirtojen jäädytys Julkisen sektorin työpaikkoja vähennetään :lla ja hallintoa kevennetään. Yritystukia ja sosiaalietuuksia leikataan eläkejärjestelmän uudistaminen seuraavan kahden vuoden aikana, mm. lakisääteisen eläkeiän nostaminen 60 vuodesta 62 vuoteen

9 9 Veromuutokset: verovähennysoikeuksien leikkaaminen valtion tuloveroasteikon ylin marginaaliveroprosentti nostettiin 40:stä 41 prosenttiin vuonna 2011 kiristyksiä yritysten palkkasummasta perittävään payroll-veroon ja yritysten vähennysoikeuksiin vuonna 2012 tuloverotusta kiristetään 3 prosenttiyksiköllä, jos verotettavat tulot ylittävät euroa ja 4 prosenttiyksiköllä, jos tulot ylittävät euroa (pariskunnilla rajat kaksinkertaistuvat). Alun perin kahden vuoden määräajaksi tarkoitettu kiristys jää pysyväksi niin kauan kunnes budjetti on tasapainossa. kiinteistöjen luovutusvoittojen verotus kiristyy Vuonna 2011 säästöt koostuvat elvytystoimien lopettamisesta (15 mrd. ), hallinnon tehostamisesta (1 mrd. ), tukien leikkaamisesta (3,5 mrd. ), paikallishallinnon tulonsiirtojen jäädyttämisestä (0,8 mrd. ) ja eläkeuudistuksista (2 mrd. ). Ranskan uusi hallitus esitteli kesän 2012 lisäbudjetissa toimet, joilla kurotaan Ranskan alijäämää useilla miljardeilla. Päätökset painottuvat rikkaiden ja yritysten veronkiristyksiin 7,2 mrd. eurolla. Hollande perui mm. Sarkozyn säätämät kevennykset omaisuusveroon ja suurten perintöjen verotukseen, poisti enimmäisverokaton ja veti pois esityksen arvonlisäveron korotuksesta. Hallitus jatkoi veronkiristyslinjaa vuoden 2013 budjetissa. Budjetti sisältää 10 mrd. euron veronkiristykset suurituloisille palkansaajille ja pääomasijoittajille, 10 mrd. euron veronkiristykset yrityksille sekä 15 mrd. euron säästöt julkisiin menoihin. Yli euroa vuodessa ansaitseville säädetään uusi tuloluokka, jonka marginaaliveroprosentti on 45. Yli miljoonan euroa ansaitseville on tarkoitus säätää 75 prosentin lisävero, mutta veron yksityiskohtiin palataan myöhemmin Ranskan perheverotuksen synnyttämien eroavuuksien vuoksi. Myös pääomatulojen, mm. osinkojen ja luovutusvoittojen verotusta sekä varallisuusveroa kiristetään. Yritysten veronkiristyksiin on tulossa kuitenkin helpotuksia. Ranskan talous kääntyi vuoden 2012 lopussa lamaan, mikä on saanut Ranskan hallituksen pyytämään komissiolta vuoden lisäaikaa kolmen prosentin viitearvon saavuttamiseen. Julkisen sektorin rahoitusjäämä vuonna 2009: -7,5 %, 2010: -7,1 %, 2011: -5,3 % ja 2012: -4,8 %. Ennuste julkisen sektorin rahoitusalijäämäksi vuonna 2013: 3,7 % ja 2014: 2,9 % (4,2 % Brysselin ennuste). TANSKAN SÄÄSTÖOHJELMA 24 MRD. DKK (3,2 MRD. ) leikkaukset lapsilisiin veronkevennysten lykkääminen suurituloisilta julkisten investointien leikkaukset eläkkeiden ja muiden sosiaalietuuksien indeksikorotusten puolittaminen Julkisen sektorin rahoitusjäämä vuonna 2009: -2,7 %, 2010: -2,5 %, 2011: -1,8 % ja 2012: -4,0 %. Ennuste julkisen sektorin rahoitusjäämäksi vuonna ,4 %

10 10 SAKSAN SÄÄSTÖOHJELMA 80 MRD leikkauksia työttömyys- ja sosiaaliturvaan: työttömien vanhempien lapsietuuksiin, leikkauksia työttömien eläke-etuuksiin julkisen sektorin työpaikkoja vähennetään hengellä virkamiesten saamista erityiskorvauksista (jouluraha) luovutaan puolustusvoimien miesvahvuus vähenee :sta 40000:een vanhempainraha pienenee subventioita ja verohelpotuksia vähennetään uusia veroja (ei korotuksia tuloveroihin tai arvonlisäverotukseen): o ympäristövero lentoliikenteelle, o lisävero energiayhtiöille ydinvoimaloiden jatkokäytön tuomista voitoista sekä niiden polttoaineista o lisävero pankeilta vuodesta 2012 Muuta: Saksan talouskasvu on vahvistunut säästöohjelman laatimisen jälkeen. Saksan perustuslakiin kirjattiin velkajarru. Julkisen sektorin rahoitusjäämä vuonna 2009: -3,1 %, 2010: -4,1 %, 2011: -0,8 % ja 2012: 0,2 %. Ennuste vuoden 2013 rahoitusalijäämäksi on -0,3 %. ISO-BRITANNIAN SÄÄSTÖOHJELMAT /2017, OHJELMIA LAAJENNETTU LOKAKUUSSA 2010 JA JOULUKUUSSA Menoleikkauksia 11 mrd. sosiaaliturvauudistus: lapsilisät jäädytetään kolmeksi vuodeksi, lapsi vähennystä kasvatetaan lisäsäästöjä etuuksiin julkisen sektorin palkkojen jäädytys kahdeksi vuodeksi, pl. alle vuodessa ansaitsevat paikallishallinnon (council) budjetteja leikataan 7,1 prosentilla vuosittain lisäleikkauksia puolustusministeriöön, oikeusministeriöön 15 prosentin leikkaus virkistykseen (museot, taide, urheilu) Veronkiristyksiä: Pankkivero v alusta, korotus vuonna 2012 Arvonlisäverokanta nousee 17,5 prosentista 20 prosenttiin muun kuin vakinaisen asunnon kiinteistöverot nousevat tuloverohyvityksiä karsitaan eläkehyvitys (maximum pension credit) jäädytetään neljäksi vuodeksi eläkemaksuja korotetaan Suurituloisten luovutusvoittoveroa (capital gains tax) korotetaan 18 prosentista 28 prosenttiin lähtien. Veronkevennyksiä: Yritysverokanta laskee asteittain 28 prosentista 24 prosenttiin. Veroaste kevenee 27 prosenttiin huhtikuussa 2011, 26 prosenttiin 2012, 25 prosenttiin 2013 ja 25 prosenttiin Pienten voittojen yritysverokanta (pienten yritysten voittovero) laskee 20 prosenttiin. Alle 65-vuotiaiden perusvähennystä kasvatetaan 1000 punnalla 7475 puntaan. Vähennyksen lisäys kohdistetaan pieni- ja keskituloisille.

11 11 Muita toimia: Julkisen sektorin työntekijöitä vähennetään hengellä vuoteen mennessä Lakisääteinen eläkeikä nousee valtiolla 66 vuoteen 2020 mennessä Julkisen sektorin rahoitusjäämä vuonna 2009: -11,5 %, 2010: -9,6 %, 2011: -7,8 % ja 2012: -5,6 %. Tavoitteena eliminoida rakenteellinen julkisen sektorin alijäämä v. 2017/2018 mennessä. KYPROKSEN SÄÄSTÖOHJELMA Valtiovarainministeriö esitteli uuden säästöohjelman elokuussa Veronkiristyksiä: ylin marginaalivero korotetaan 30 prosentista 35 prosenttiin. Muutos koskee verovuotta 2011 ja koskee euron ylittäviä vuosituloja. ALV-kanta nousee 15 prosentista 17 prosenttiin osinkojen ja korkojen verotusta kiristetään Muuta: Julkisen sektorin henkilöstön eläke-etuja karsitaan. Kyproksen pankkisektori on ajautunut vaikeuksiin Kreikkaan liittyvän epävarmuuden ja pääomapaon vuoksi. Kypros hakikin kesäkuun lopussa 2012 rahoitustukea Brysselistä viidentenä rahoitusongelmiin joutuneena euromaana. Tukipaketista päästiin sopuun kuitenkin vasta seuraavan vuoden maaliskuussa. Tukipaketissa sovittiin mm. että maan kahden suurimman pankin osakkeenomistajat menettävät omistuksensa ja yli euron sijoituksia kyseisissä pankeissa omistavat sijoittajat osallistuvat osittain pankkien pääomittamiseen. Rahoituspaketin kustannukset ovat nousemassa noin 23 mrd. euroon, ja sen avulla Kyproksen rahoitustarve on turvattu 2016 alkuun asti.. Julkisen sektorin rahoitusjäämä vuonna 2009: -6,1 %, 2010: -5,3 %, 2011: -6,3 % ja 2012: -6,3 % (tavoite oli 2,6 %). Ennuste vuoden 2013 rahoitusalijäämäksi on -6,0 %. Irlannissa on toteutettu mittavaa säästöohjelmaa jo vuoden 2008 puolivälistä lähtien. Ohjelma (yht. 15 mrd. euroa) on muun muassa leikannut julkisen sektorin työntekijöiden palkkoja 15 prosentilla, vähentänyt julkisen sektorin työntekijöiden määrää, leikannut sosiaalietuuksia ja supistanut investointeja. Ohjelma sisältää myös veronkiristyksiä, mm. kulutuksen, tuotannon ja tulojen verotusta on kiristetty. Syyskuussa 2010 Irlannin hallitus joutui antamaan 30 mrd. kertaluonteista pääomatukea pankkisektorille, mikä nosti Irlannin julkisen talouden alijäämän noin 31 prosenttiin BKT:sta. Pääomittamisen seurauksena Irlannin hallitus päätti uusista säästöistä. Budjetin alijäämä vuonna 2010 arvioitiin noin 11,9 prosenttiin BKT:sta. Rahoitusmarkkinoiden levottomuuden syventyessä Irlanti joutui turvautumaan IMF:n ja muiden EU-maiden 85 mrd. euron rahoituspakettiin. Irlannin uusi säästöohjelma: Menoleikkauksia 15 mrd. euroa: julkisen sektorin palkkasummaa pienennetään minimipalkkaa (8,65 ) leikataan 12 prosentilla 7,65 euroon Veronkiristyksiä 5 mrd. euroa v :

12 12 tuloveroasteikon tulorajoja lasketaan yleinen arvonlisäverokanta nousee 23 prosenttiin vuonna 2014 uusia maksuja maan ja kiinteistöjen omistajille verovähennyksiä leikataan 10 prosentilla Muuta: Irlanti avaa myös eräitä suljettuja sektoreitaan, kuten apteekkialaa ja lakitoimistoja. Säästöohjelma jatkuu näillä näkymin vuoteen 2014 asti, jolloin julkisen sektorin alijäämän arvioidaan alittavan 3 prosentin rajan suhteessa BKT:hen. Huhtikuussa 2011 Irlannin pankkisektorille tehdyn stressitestin tuloksena pankkien todettiin tarvitsevan jälleen lisäpääomia. Summa yltää 24 mrd. euroon, mikä nostaa pankkisektorin pelastuspaketin hinnan noin 64 mrd. euroon. Pahimmat uhkakuvat koko Irlannin pankkisektorin ajautumisesta valtion hallintaan eivät kuitenkaan toteutuneet, mutta Irlannin paluu rahoitusmarkkinoille vuoden 2013 loppupuolella on yhä epävarmaa. Irlannin talous on osoittanut pieniä piristymisen merkkejä ja korot ovat pysyneet siedettävällä tasolla. Vuoden 2011 julkisen talouden alijäämä nousi kuitenkin yhä 13 prosenttiin BKT:sta. Ennuste vuodelle 2012 on noin 8 prosenttia BKT:sta. Irlanti on joutunut toteuttamaan uusia veronkiristyksiä ja lisäleikkauksia menoihin, sillä talouskehitys on ollut heikkoa ja terveysmenot ovat kasvaneet ennustettua nopeammin. Veronkiristyksiä tehtiin erityisesti hyvätuloisille. BELGIAN SÄÄSTÖT Belgian hallitus on käynnistänyt yhteensä 11,3 mrd. euron säästöohjelman. Vuoden 2012 talousarvion menoista hallitus joutui leikkaamaan yhden miljardin, jotta hallitus vältti puoliautomaattiset sanktiot (sakot) Euroopan unionin budjettisääntöjen rikkomisesta. Säästöt saavutettiin eräiden menoerien lykkäämisellä. Pysyviä menoleikkauksia odotetaan helmikuussa. Huomautus: Muistion tiedot on kerätty useista lähteistä. Valtaosa tiedoista perustuu sanomalehtien, kuten Financial Times, uutisointiin. Osa tiedoista on löytynyt paikallisten valtiovarainministeriöiden ja hallitusten tiedotteista ja esim. IBFD:n Tax News Service tietokannasta. Päätöksiin ja niiden suuruusluokkiin on saattanut tulla myöhemmässä vaiheessa muutoksia, joita ei ole huomioitu muistiossa.

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle 1(3) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 31/2015 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne 1 Kansainväliset talousongelmat alkoivat rahoitusmarkkinoilta

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä 2 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016 2019 2019 Budjettia tehdään vaikeassa

Lisätiedot

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 EVM-ohjelman 1. väliarvio Euroryhmä teki 25.5. periaatepäätöksen väliarvion hyväksymisestä Suurin osa väliarvion

Lisätiedot

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Logistiikkayhdistysten liitto 20.5.2011 Jussi Mustonen Maailmantalous Maailmantalouden kasvunnäkymä säilynyt vakaana 2.5-4.5-6.5 Deflaationtorjunta

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN

VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN Veronmaksajain Keskusliiton ohjelma verotuksen ja julkisen talouden kehittämiseksi vuosina 2012-2015 VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN 1 Teemu Lehtinen 17.1.2011 ANSIOTULOJEN VEROTUSTA KEVENNETÄÄN ALENTAMALLA TULOVEROASTEIKKOA

Lisätiedot

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan 1. väliarvio tilanne ja alustava aikataulu 9.5. Euroryhmän kokous: Kreikan jo toteuttanut

Lisätiedot

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Talous- ja elinkeinopolitiikan vaikuttajaryhmä 6.5.2015 Tero Honkavaara Johtava veroasiantuntija, EK 1 Työn verotus 450 M verokevennys pienija keskituloisille Yritysverotus

Lisätiedot

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 Verotus tällä ja ensi vaalikaudella VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 1 SEURAAVA VEROUUDISTUS - VALTIOVARAINMINISTERIÖ ASETTI VEROTUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN Tähtäin on

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Verotietoa 8.3.2012. Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio

Verotietoa 8.3.2012. Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio Verotietoa 8.3.2012 Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio Miksi veroja kerätään? Veroilla katetaan julkisen sektorin menot Julkiset menot, milj. Osuus BKT:sta Per capita, milj. Per

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? 1 Teemu Lehtinen 1.12.2011 KEVÄÄLLÄ ODOTTAVIEN VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Talouskriisi, maaliskuun kehysriihi

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 1 Teemu Lehtinen 13.3.2013 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989 / 2007 1990 / 2008 1991 / 2009

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Keskeistä vuodesta 2016 Suomen kansantalous supistui v. 2014 0,4%. Kuluvan vuoden

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta

Ajankohtaista verotuksesta Ajankohtaista verotuksesta Konsultit 2HPO 1 Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä prosentissa Lähde: VATT 2 Bruttotulojen koostumuksen kehitys Lähde: VATT 3 Bruttotulojen koostumus

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste

Lisätiedot

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät Euroalueen vakausyksikkö Ohjelman eteneminen Kreikan 3. ohjelmasta päätettiin 19.8.2015 Lyhyen aikavälin tavoitteet: Palauttaa luottamus

Lisätiedot

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Olli Kannas, Sami Grönberg Muistio 16.5.2016 Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Tarkasteltavat reformit: Laskelmassa tarkastellaan

Lisätiedot

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen 2.9.2014 Pirtin klubi, Pekka Kallioniemi 1 Verottajat, verot

Lisätiedot

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelma 14.8.2015

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelma 14.8.2015 Kreikan talouden III rahoitustukiohjelma Ohjelman tavoite Kreikan kolmas ohjelma on pitkälti jatkoa ensimmäisessä ja toisessa ohjelmissa aloitetuille uudistuksille Lyhyen aikavälin tavoitteena on palauttaa

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta 2 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus

Lisätiedot

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 1 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes

Lisätiedot

Uudistuva verolainsäädäntö. Suuri Veropäivä 19.9.2012 Terhi Järvikare

Uudistuva verolainsäädäntö. Suuri Veropäivä 19.9.2012 Terhi Järvikare Uudistuva verolainsäädäntö Suuri Veropäivä 19.9.2012 Terhi Järvikare Uudistuva verolainsäädäntö valtion talousarvion verolait elinkeinoverotuksen asiantuntijatyöryhmä ajankohtaisia EU:n verohankkeita Talousarvion

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013 Kansainvälinen palkkaverovertailu 13 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8. Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.2011 Esitys Alkaneen hallituskauden lähtökohdat Kestävyyslaskelma: kestävyysvaje

Lisätiedot

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Perustoimeentulotuen Kela-siirron kick off tilaisuus Kuntatalolla 20.5.2015 2 21.5.2015 Sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Suvi Ilvonen 1. huhti 21 10:42

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Suvi Ilvonen 1. huhti 21 10:42 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 1 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 2 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 3 huhti 21 10:43 Suvi Ilvonen 4 Valtion tulovero vuonna 2015 Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla,

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Reijo Vuorento apulaisjohtaja Peruspalveluohjelmamenettely - Peruspalveluohjelma (PPO) on osa valtiontalouden kehystä - PPO annetaan eduskunnalle

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Kreikka II paketin pääkohdat

Kreikka II paketin pääkohdat Kreikka II paketin pääkohdat 1) Lähtökohdat 2) Sopeutusohjelma 2012-20 3) Lainaohjelma 2012-14 4) Vastuiden ja riskien rajaaminen Päivitetty 24.2.2012 1. Kreikka II paketin lähtökohdat Kreikalle luotava

Lisätiedot

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 1 Teemu Lehtinen 9.1.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2013: 39.900 /v (3192

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2002

Talousarvioesitys 2002 Talousarvioesityksen tuloarviot Taulukko 8. Tulot osastoittain vuosina 2000 2002 1) Tunnus Vuonna 2002 valtion tuloiksi arvioidaan 35 261 milj. euroa, mikä on prosentin vähemmän kuin vuoden 2001 varsinaisessa

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 13.11.2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Mikael Kirkko-Jaakkola TIIVISTELMÄ Veronmaksajain Keskusliitto on tutkinut työn verotusta Suomessa ja 16 muussa OECDmaassa vuodesta 1995 lähtien. Vuonna

Lisätiedot

YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 VUODEN 2006 VEROTUSTIETOJEN MUKAAN

YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 VUODEN 2006 VEROTUSTIETOJEN MUKAAN YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 VUODEN 2006 VEROTUSTIETOJEN MUKAAN Suomen Yrittäjät ry YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 Sisällyslyettelo Tiivistelmä... 3 1. Yrittäjän tulo- ja verotustiedoista... 4 2. Käytetty

Lisätiedot

Uutta ja vanhaa verotuksesta Minä ja tiede -luento 8.-10.12.2015

Uutta ja vanhaa verotuksesta Minä ja tiede -luento 8.-10.12.2015 Professori, ma. Juha Lindgren Uutta ja vanhaa verotuksesta Minä ja tiede -luento 8.-10.12.2015 Kauppatieteellinen tiedekunta Tutkimusryhmästä ja oppiaineesta Talousoikeudellisen informaation tutkimusryhmä

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiö edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita Sijoittajan verotus Osingot ja luovutusvoitot / Sari

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 26.11.2015 Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Mikael Kirkko-Jaakkola TIIVISTELMÄ Selvityksessä tarkastellaan palkkaan kohdistuvaa tuloverotusta sekä palkkasidonnaisia veronluonteisia työnantajamaksuja

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Verotus. Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Verotus. Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Verotus Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Veroaste Suomessa ja EU15-maissa 1980 2010, % % 60 50 40 30 20 10 EU15:n vaihteluväli Suomi EU15 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Millainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä?

Millainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä? Millainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä? - Hetemäen verotyöryhmän raportit - EK:n verotavoitteet EK-päivä 24.3.2011 Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara, EK Hetemäen

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Sanni Kiri 1. huhti 21 10:42

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Sanni Kiri 1. huhti 21 10:42 huhti 21 10:42 Sanni Kiri 1 huhti 21 10:42 Sanni Kiri 2 huhti 21 10:42 Sanni Kiri 3 huhti 21 10:43 Sanni Kiri 4 Valtion tuloveroasteikko 2015 Vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain

Lisätiedot

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT 1 LÄHTÖKOHTA VERONSAAJAN RAHANTARVE KASVUSSA KANSAINVÄLINEN VEROKILPAILU KIRISTYY LUONNOLLISEN HENKILÖN KOKONAISVERORASITE KASVAA

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO. Arvio toimista, jotka YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA on toteuttanut

KOMISSION TIEDONANTO. Arvio toimista, jotka YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA on toteuttanut EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.11.2015 COM(2015) 804 final KOMISSION TIEDONANTO Arvio toimista, jotka YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA on toteuttanut neuvoston sille 19 päivänä kesäkuuta 2015 antaman suosituksen

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla

Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla 55 10.2.2009 Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla Jaana Kurjenoja TIIVISTELMÄ Julkaisussa tarkastellaan eläkkeensaajan verotusta ja ostovoimaa kuudella eläketasolla. Kahdella alimmalla eläketasolla

Lisätiedot

Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015

Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 1 16.10.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille TULOVEROTUS 1 Ongelma Ennakonpidätys Kesällä 2012 Satu on kesätöissä. Hän on työnantajansa kanssa sopinut kuukausipalkakseen 1600 euroa. Palkanmaksupäivänä hänen tililleen on maksettu 1159,00 euroa. Satu

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla Yrittäjien tulot ja verot 2014 vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla 1 Saman tulotason yrittäjien ja palkansaajien verotuksen vertailu vuonna 2012 Yrittäjät Palkansaajat Tulot 44 974 44 974 - Siitä ansiotuloa

Lisätiedot

KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014, SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815}

KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014, SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815} EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.11.2014 C(2014) 8815 final KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014, SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815} FI FI KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014,

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot