Hiljaiset rakenteet. Opas suunnittelijalle, rakentajalle ja rakennuksen käyttäjälle Finnisol ry
|
|
- Oskari Sipilä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Opas suunnittelijalle, rakentajalle ja rakennuksen käyttäjälle Hiljaiset rakenteet Tämän oppaan tarkoitus on auttaa suunnittelijoita, 2018 rakentajia ja rakennusten käyttäjiä ääneneristyksen ja meluntorjunnan suunnittelussa ja toteutuksessa Finnisol ry
2 Sisällys Johdanto Mitä ääni on, ihmisen kuulo Melu rakennuksessa... 7 Rakenteiden ääneneristävyys... 8 Huoneakustiikka Rakennusten ääneneristävyyttä ja meluntorjuntaa koskevat määräykset Määräykset Ohjeet Lausunnolla olevat määräykset Rakennuksen ääneneristävyyden mitoittaminen Materiaalivalintojen vaikutus miksi mineraalivilla on hyvä Esimerkkiratkaisuja Ulkoseinät Yläpohjat Väliseinät Välipohjat, kelluvat lattiat, alakatot Ikkunat, ovet ja niiden liitokset rakenteisiin Ääneneristävyyden parantaminen saneerauskohteissa LVI tekniset laitteet Viitteet Hiljaiset rakenteet
3 Johdanto Ääni on yksi rakennustuoteasetuksen olennaisista vaatimuksista. Huoneakustiikka ja äänieristys ovat nykyaikaisen rakennuksen tärkeitä mukavuustekijöitä. Mukavuuden ohella ääni ja melunvaimennus voivat työympäristossä olla myös terveys- ja turvallisuustekijöitä. Mitä enemmän on tarvetta rakentaa tiiviisti lähelle liikenneväyliä, sitä suurempi tarve on kehittää hyviä ääneneristysratkaisuja. Rakentamismääräyksiä ollaan myös tiukentamassa kohti parempaa ääneneristystä. Rakennusta suunniteltaessa ääntä tulee tarkastella kahdesta näkökulmasta. Ensiksi kuinka äänilähteet kuten talotekniikan, hissien ja pumppujen aiheuttama ääni voidaan minimoida ja toiseksi kuinka ääneen rakennuksen sisällä voidaan vaikuttaa akustoinnilla ja äänieristyksellä. Hiljaiset rakenteet 3
4 1 Mitä ääni on, ihmisen kuulo 4 Hiljaiset rakenteet
5 Ääni on kappaleen värinästä tai tärinästä aiheutuvaa ilman aaltoliikettä. Ääni kulkee lähteestä kohteeseen väliaineessa ja sen liikettä kuvaa alla oleva yhtälö. c = f l c = äänen nopeus, m/s f = taajuus, Hz l = aallonpituus, m Matala Korkea Pitkä aallonpituus, matala taajuus Lyhyt allonpituus Ääniteholla tarkoitetaan äänienergian määrää aikayksikössä. Sitä mitataan wateissa ja se voidaan esittää äänen intensiteettinä pinta-alaa kohti. P acoustic = I S P acoustic = akustinen teho, W I = äänen intensiteetti, W/m 2 S = pinta-ala, m 2 Hiljaiset rakenteet 5
6 Ihmisen kuulo Äänenvoimakkuutta eli äänenpainetta mitataan desibeleinä (db). Hyvin kuulevan ihmisen kuulokynnys on noin 0 db ja kipukynnys 120 db. Normaalin puheen voimakkuus on db. Äänen taajuus kertoo värähtelyjen lukumäärän sekunneissa ja se ilmaistaan hertseinä (Hz). Desibeliasteikolla ääni, jonka teho on kymmenen kertaa suurempi kuin kuulokynnys on voimakkuudeltaan 10 db. Vastaavasti ääni, jonka teho 100 kertaa suurempi kuin kuulokynnys, on voimakkuudeltaan 20 db ja ääni, jonka teho on 1000-kertainen kuulokynnykseen verrattuna, on voimakkuudeltaan 30 db. Alla olevassa taulukossa on esitetty tavallisesti esiintyvien äänien voimakkuuksia. Äänilähde Teho (W) Voimakkuus LW (db) Kuiskaus 10 exp exp -9 Keskustelu 10 exp exp -5 Orkesteri 10 exp 0 10 exp 0 Suihkukone 10 exp 4 10 exp 4 Raketti 10 exp 7 10 exp 7 6 Hiljaiset rakenteet
7 2 Melu rakennuksessa Hiljaiset rakenteet 7
8 Rakennusta suunniteltaessa ääntä tulee tarkastella kahdesta näkökulmasta. Ensiksi kuinka äänilähteet kuten liikenteen ja talotekniikan, hissien ja pumppujen aiheuttama ääni voidaan minimoida ja toiseksi kuinka ääneen rakennuksen sisällä voidaan vaikuttaa akustoinnilla ja äänieristyksellä. Rakenteiden ääneneristävyys Rakennusten ääneneristyksessä tulee ottaa huomioon sekä ilmaääneneristäminen että askelääneneristäminen. Ilmaääneneristävyys Kun ääni kohtaa yksinkertaisen rakenteen, antaa äänenpaine rakenteelle sitä suuremman kiihtyvyyden, mitä pienempi rakenteen massa on. Fysiikan peruslaista F = ma voidaan johtaa ääneneristyksen massalaki: R = 20 lg m + 20 lg f - 49 R = Rakenteen ääneneristävyys (db) m = Rakenteen massa (kg/m 2 ) f = Taajuus (Hz) Massalain perusteella saatavasta ääneneristävyydestä voidaan vetää seuraavia johtopäätoksia. ääneneristävyys on korkeilla äänillä parempi kuin matalilla, joten niiden eristäminen on helpompaa. Rakenteen massan kaksinkertaistaminen lisää ääneneristävyyttä 4 6 db. Massan lisääminen auttaa silloin kun rakenne on kevyt, raskasta rakennetta ei pienellä massan lisäyksellä saada paremmaksi. 8 Hiljaiset rakenteet
9 Kaksinkertaisessa rakenteessa paineaalto aiheuttaa värähdysliikkeen rakenteen toiseen puoliskoon. Välissä olevan ilmajousen avulla värähtely siirtyy puoliskosta toiseen ja edelleen toiseen huonetilaan. Kaksinkertainen rakenne on jousi-massajärjestelmä. Jos rakenteen puoliskoilla on sama massa, järjestelmän resonanssitaajuus lasketaan kaavasta: R = L 1 - L x lg 10 (S/A) L 1 = Äänen painetaso lähetyshuoneessa L 2 = Äänen painetaso vastaanottohuoneessa S = Rakenteen ala A = Vastaanottohuoneen absorptioala Rakenteet pyritään suunnittelemaan siten, että resonanssitaajuus jää äänialueen ulkopuolelle. Sen alapuolella kaksikerroksisen rakenteen eristävyys on sama kuin samanpainoisen massiivirakenteen eristävyys. Resonanssitaajuudella eristävyys on huonompi, koska rakenne pyrkii värähtelemään ääniaaltojen tahdissa. lmaääneneristyksessä ääni eristetään siihen tilaan, jossa se syntyy. Ilmaääneneristystä kuvaa äänen vaimeneminen lähetys- ja vastaanottohuoneiden välillä. Tilaa rajoittavan rakenteen, seinän tai välipohjan, ääneneristävyys R on rakenteeseen kohdistuvan äänitehon W 1 ja rakenteen läpi kulkeneen äänitehon W 2 suhde desibeleinä. R = 10 lg W 1 / W 2 R = Ääneneristävyys (db) W 1 = Rakenteeseen kohdistunut ääniteho (W) W 2 = Rakenteen läpi kulkeutunut ääniteho (W) Hiljaiset rakenteet 9
10 Kun rakenteen eristävyys tunnetaan, voidaan huoneiden välinen äänitasoero laskea alla olevalla kaavalla. = R + lg A / S = Huoneiden välinen äänitasoero (db) R = Huoneita erottavan rakenteen eristävyys (db) A = Vastaanottohuoneen kokonaisabsorptioala (m 2 ) S = Huoneita erottavan rakenteen ala (m 2 ) Ero eristetyn ja eristämättömän rakenteen välillä Kun ääniaalto kohtaa kahta tilaa erottavan rakenteen, osa heijastuu ja osa siirtyy rakenteen läpi. Läpi siirtyvän äänen osuus noudattaa massalakia, mitä massiivisempi rakenne on, sitä pienempi osuus äänestä siirtyy rakenteen läpi. Mikäli kyseessä on kevyt, monikerroksinen rakenne, äänen siirtyminen noudattaa jousi-massa lakia. Mikäli kaksinkertainen rakenne täytetään hyvin ääntä absorboivalla materiaalilla kuten mineraalivillalla, ääneneristävyys paranee. Mitä paksumpi rakenne on, sitä suurempi hyöty mineraalivillasta saadaan tyypillisesti rakenteen eristävyys paranee 5 10 db tyhjään rakenteeseen verrattuna. Rakenteen liitoskohtien tiiviydellä on olennainen merkitys äänenerityksen onnistumiseen. Raosta mistä pääsee valo, pääsee myös ääni. Äänenvaimennuskerroin on äänenläpäisykertoimen käänteisluku ja se ilmaistaan desibeleinä. R = 10 lg (1/τ) R = Ilmaäänen vaimennuskerroin, db τ = Ilmaäänen läpäisykerroin Ääneneristysindeksin R laskeminen perustuu eri aallonpituuksilla saatuihin testituloksiin. Testituloksia verrataan referenssikäyrään taajuuksien 100 Hz ja Hz oktaaveittain. Yksittäisen laskenta-arvon, R w määrittämiseksi referenssikäyrää siirretään kohti mitattuja arvoja 1 db valein kunnes erojen summa referenssikäyrän alla ovat mahdollisimman suuri, kuitenkin korkeintaan 32 db. Referenssikäyrän arvo 500 Hz:n kohdalla on mitattujen arvojen ääneneristysindeksi R w tai R w. 10 Hiljaiset rakenteet
11 Ääneneristysindeksiä R W käytetään silloin kun kyseessä on ihmisääni. Tapauksissa, joissa äänenlähde on esimerkiksi radio tai liikenne, ääneneristysindeksiä R W täydennetään lisätermeillä. Esimerkiksi liikennemelun osalta käytetään termejä R W + C tr ja R W + C tr, Runkoääni Askelääneneristys tarvitaan välipohjissa estämään runkoäänen siirtyminen alapuoliseen tilaan. Askelääneneristystä kuvaa alapuolisen tilan äänen painetaso. Askeläänitaso L n kuvaa rakennuksen eristävyyttä lattiaan kohdistuvan iskun aiheuttamaa ääntä vastaan. Se lasketaan alla olevalla kaavalla. L n = L i + 10 lg (A/10) L i = Askeläänen painetaso vastaanottavassa huoneessa, db A = Absorptio vastaanottavassa huoneessa, m 2 L n = Lattian askelääneneristävyys, laboratoriomittaus L: n = Lattian askelääneneristävyys, kenttämittaus Askelääneneristys lasketaan äänenpainetasosta, jonka standardisoidussa koestusmenetelmässä vasara aiheuttaa. Tulokset esitetään käyränä välillä Hz. Yksittäistä lukuarvoa L n, W tai L n,w määritettäessä 16 taajuuden lukuarvoja verrataan standardikäyrään samalla tavalla kuin ääneneristysindeksiä määritettäessä. Ainoa ero on, että tässä tapauksessa erotus mitatun ja standardikäyrän välillä on standardikäyrän yläpuolella. Puurakenteisen välipohjan askelääneneristyksen määritystä varten tarvitaan vielä lisätermit C i, ja C i, Hiljaiset rakenteet 11
12 Huoneakustiikka Kun ääniaalto kohtaa pinnan, osa siitä heijastuu ja loput absorboituu pintaan. Pintaan kohdistuva ääni Heiastunut ääni Lähetetty ääni Seinä Akustiikkalevy I in = I r + I α α = I α / I in ρ = Ir / I in I in = Pintaan kohdistuneen äänen intensiteetti, W/m 2 I α = Absorboituneen äänen intensiteetti, W/m 2 I r = Heijastuneen äänen intensiteetti, W/m 2 α = Absorptiokerroin ρ = Heijastuskerroin 12 Hiljaiset rakenteet
13 Kullakin pinnalla on absorptionsa. Jos pinta on rakenteeltaan avoin kuten esimerkiksi reikälevy ja takana on huokoinen aine, ääniaallot tunkeutuvat pinnan läpi ja äänienergia muuttuu lämmöksi. Huonetilan pintojen absorptio voidaan mitata jälkikaiunta-ajan avulla. Jälkikaiunta-aika määritellään aikana, jonka kuluessa äänen painetaso laskee 60 db sen jälkeen kun testilaukaus on ammuttu. Jälkikaiunta-aika voidaan ilmaista kaavalla: T = 0,16 V/A T = Jälkikaiunta-aika, s V = Huoneen tilavuus, m 3 A = Huoneen absorptio, m 2 Äänen absorptiokerroin Pinnan absorptiokerroin voi saada arvoja nollan ja yhden välillä. Yksi edustaa täydellistä absorboijaa, johon kaikki ääni imeytyy. Huonetilan absorptio A saadaan laskemalla yhteen kunkin pinnan ala S kerrottuna sen absorptiokertoimella α. Ääniabsorptiolevy 50 mm Käytännön absorbtiosuhde 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0, K 2K 4k Taajuus, Hz Kiinni taustassa absorbtioluokka A Rakennekorkeus 200 mm absorbtioluokka A Hiljaiset rakenteet 13
14 3. Rakennuksen 3 ääneneristävyysja meluntorjuntamääräykset 14 Hiljaiset rakenteet
15 Määräykset Suomen rakentamismääräyskokoelman osa C [1] Rakennusten meluntorjunnasta ja opetustilojen äänenvaimennuksesta on annettu ohjeita ja määräyksiä Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa C1 sekä Suomen Standardoimisliiton standardissa SFS 5907 Rakennusten akustinen luokitus. Määräyksissä määritellään rakennuksille yleensä ilmaäänen eristävyyden minimiarvot, suurimmat sallitut askeläänen tasot, suurimmat sallitut laitteiden aiheuttamat äänitasot, suurimmat sallitut jälkikaiunnan arvot erilaisille tiloille sekä suurimmat sallitut liikennemelusta aiheutuvat äänitasot ulkona ja sisällä. RakMK C1 mukaisissa jälkikaiunta-ajoissa otetaan huomioon 500 Hz ja sitä suuremmat taajuudet. Asunnot Pienimmät sallitut Ilmanääneneristysluvun R w arvot Asuinhuoneiston ja sitä ympäröivien tilojen välillä yleensä 55 Asuinhuoneiston ja toista huoneistoa palvelevan uloskäytävän välillä, kun välissä on ovi Suurimmat sallitut askeläänitasoluvun L arvot Asuinhuoneistoa ympäröivistä tiloista keittiöön tai muuhun asuinhuoneeseen, yleensä Uloskäytävästä asuinhuoneeseen 63 Suurin sallittu jälkikaiunta-aika uloskäytävissä Uloskäytävässä, josta käynti vähintään kahteen huoneistoon 1,3 db 39 db 53 s Rakennuksen LVIS- laitteiden aiheuttama suurin sallittu äänitaso asunnossa L A, eq, T (db) L A, max (db) Keittiö Muut asuinhuoneet Hiljaiset rakenteet 15
16 Hotellit, hoitolaitokset, oppilaitokset, päiväkodit, toimistot Pienin ohjeellinen ilmaääneneristysluvun R arvo Potilashuoneiden tai niihin rinnastettavien tilojen välillä, kun välissä ei ole ovea Luokkahuoneiden tai niihin rinnastettavien tilojen välillä, kun välissä ei ole ovea Surin sallittu jälkikaiunta-aika Porrashuone ja käytävä 1,3 Ruokala 1,0 1,3 Luokkahuone tai vastaava 0,6 0,9 Voimistelu- ja uimahalli 1,5 2,0 Päiväkotien leikkihuoneet 0,6 db s Rakennuksen LVIS- laitteiden aiheuttama suurin sallittu äänitaso Potilashuoneissa, lasten lepohuoneissa ja vastaavissa tiloissa Luokkahuoneissa, toimistohuoneissa ja vastaavissa tiloissa L A, eq, T (db) L A, max (db) Hiljaiset rakenteet
17 Ohjeet Liikennemelu Melu on ääntä, jonka ihminen kokee häiritseväksi. Se heikentää elinympäristön laatua ja viihtyisyyttä, sekä vaikuttaa ihmisen viestintäkykyyn ja uneen. Melun kokeminen on yksilöllistä ja ihmisten meluherkkyydessä on eroja. Tilanteesta riippuen sama ääni voi tuntua melulta tai miellyttävältä ääneltä. Ihminen kykenee havaitsemaan 2 3 desibelin suuruisen melutason muutoksen. Melutason kohoaminen 8 10 desibelillä koetaan melun kaksinkertaistumisena. Äänen voimakkuutta kuvataan äänen pitkän ajan keskiarvona, keskiäänitasona eli ekvivalenttitasona (L eq ). Melun kokemiseen vaikuttavat muutkin melun ominaisuudet, kuten meluhuiput, melun toistuvuus, taajuus ja ajoittuminen sekä hiljaisten jaksojen pituus. Meluohjearvot on annettu erikseen päiväajalle (klo 7 22) ja yöajalle (klo 22 7) sekä ulko- että sisätiloihin. Ohjearvot ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoitoja oppilaitoksia palvelevat alueet Uudet asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa sekä hoitolaitoksia palvelevat alueet Päivällä (db) Oppilaitoksia palvelevat alueet 55 Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet Yöllä (db) Ohjearvot sisällä Päivällä (db) Yöllä (db) Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet Opetus- ja kokoontumistilat 35 Liike- ja toimistohuoneistot 45 Hiljaiset rakenteet 17
18 Ihmiskorvin kuultavat äänitason muutokset db Tuskin havaittava muutos db Havaittava, melko pieni muutos db Selvästi havaittava, oleellinen muutos db Suuri muutos yli 10 db Hyvin suuri muutos Yksikkönä käytetään useimpien melulähteiden kohdalla A-painotettua keskiäänitasoa L Aeq. Keskiäänitasoa käytetään vaihtelevan melun voimakkuuden arviointiin ja A-painotus ottaa huomioon kuuloaistin erilaisen herkkyyden erikorkuisille äänille. SFS 5907 [2] Standardissa SFS 5907 jälkikaiunta-aikojen raja-arvot on esitetty pisimpinä sallittuina aikoina 250, 500, 1000, 2000 ja 4000 Hz taajuuksilla. Oletuksena on, että tilat on kalustettu kiintokalustein. Luokat A ja B (s) Luokka C (s) Luokkahuone 0,5 0,6 0,6 0,8 Aula 0,6 0,9 0,9 1,1 Auditorio, suuri ryhmäopetustila 0,6 0,8 0,6 0,9 Liikuntatila, korkeus < 5 m < 1,1 < 1,5 Liikuntatila, korkeus > 5 m < 1,3 < 1,9 Teknisen käsityön tila < 0,5 < 0,9 Musiikkiluokka 0,8 0,9 < 1,0 Musiikkiluokka, sähköinen vahvistus < 0,6 < 0,9 Opettajainhuone, toimisto < 0,6 < 0,6 Käytävä, porrashuone < 0,9 < 1,3 18 Hiljaiset rakenteet
19 Lausunnolla olevat määräykset [3] [4] Uudisrakentaminen Keskeisimmät muutokset nykytilaan nähden olisivat uudet ääneneristävyyttä koskevat indikaattorit, askelääneneristävyyden taajuusalueen laajentaminen, rakennuksen ulkovaipan ääneneristävyyttä koskevat vaatimukset sekä jälkikaiunta-aikaa ja puheenymmärrettävyyttä koskevien lukuarvojen asettaminen ääniolosuhteiden määrittämiseksi. Asuinrakennuksen huoneistojen sekä majoitus- tai potilashuoneiden väliselle ilmaääneneristävyydelle säädettävä pienin sallittu äänitasoeroluvun arvo olisi 55 desibeliä ja suurin 53 desibeliä. Uloskäytävästä asuin-, majoitus- ja potilashuoneeseen säädettäisiin pienin sallittu äänitasoeroluvun arvo 39 desibeliä ja suurin 63 desibeliä. Erityisen häiritsevä ja vaikeasti torjuttava melu ei saisi ylittää nukkumiseen tai lepoon käytettävissä huoneissa keskiäänitasoa 25 desibeliä. Rakennuksen ulkovaipan ääneneristävyydestä säädettäisiin siten, että ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva asuntojen, majoitus- tai potilashuoneiden sisämelutaso ei saisi ylittää 30 desibeliä. Erityisen häiritsevä melu ei saisi ylittää nukkumiseen tai lepoon käytettävissä huoneissa keskiäänitasoa 25 desibeliä. Asuin-, majoitus- ja potilashuoneen taloteknisistä laitteista tai hissistä aiheutuva keskiäänitaso ei saisi ylittää 28 ja enimmäisäänitaso 33 desibeliä. Asuinrakennuksen keittiön, kostean tilan ja kerhohuoneen keskiäänitaso ei saisi ylittää 33 ja enimmäisäänitaso 38 desibeliä. Porrashuoneen ja uloskäytävän keskiäänitaso ei saisi ylittää 38 ja enimmäisäänitaso 43 desibeliä. Asuinrakennusten ulkotilan keskiäänitaso ei saisi ylittää 45 ja enimmäisäänitaso 50 desibeliä. Rakennuksissa olevien opetus-, ryhmäopetus- ja kokoustilojen sekä auditorioiden jälkikaiunta-ajan tulisi olla välillä 0,6 0,9 sekuntia ja puheensiirtoindeksin suurempi kuin 0,75. Potilas- ja hoitohuoneiden sekä päiväkotien ryhmätilojen ja kerhohuoneiden jälkikaiunta-ajan tulisi olla välillä 0,6 0,8 sekuntia ja puheensiirtoindeksin suurempi kuin 0,6. Avo- ja monitilatoimiston jälkikaiunta-ajan tulisi olla välillä 0,4 0,6 sekuntia ja puheensiirtoindeksin pienempi kuin 0,6. Ruokailu-, oleskelu- ja liikuntatilan jälkikaiunta-ajan tulisi olla välillä 0,8 1,2 sekuntia ja puheen- Hiljaiset rakenteet 19
20 siirtoindeksin suurempi kuin 0,5. Asuinrakennuksen porrashuoneen ja uloskäytävän jälkikaiunta-ajan tulisi olla välillä 1 1,3 sekuntia. Virkistykseen käytettäville rakennusten piha- ja oleskelualueille ja oleskeluun käytettäville parvekkeille säädettäisiin päiväajan keskiäänitaso 55 desibeliä. Korjausrakentaminen Rakennuksen ääneneristävyyttä, melun- ja tärinäntorjuntaa, ääniolosuhteita sekä virkistykseen käytettävien rakennuksen piha- ja oleskelualueiden sekä oleskeluun käytettävien parvekkeiden meluntorjuntaa ja ääniolosuhteita ei saa rakennuksen korjaus- ja muutostyössä heikentää. Jos rakennuksen korjaus- tai muutostyö edellyttää merkittäviä muutoksia rakennuksen rakenteisiin, sovelletaan kuitenkin, mitä tässä asetuksessa säädetään. Rakennuksen käyttötarkoitusta muutettaessa rakennuksen ääneneristävyys, melun- ja tärinäntorjunta ja ääniolosuhteet sekä virkistykseen käytettävien rakennuksen piha- ja oleskelu-alueiden sekä oleskeluun käytettävien parvekkeiden meluntorjunta ja ääniolosuhteet on suunniteltava ja toteutettava siten, että ääniympäristöstä ei aiheudu asukkaille haittaa. Rakennuksen ulkovaipan ääneneristävyys on rakennuksen korjaus- ja muutostyössä sekä rakennuksen käyttötarkoitusta muutettaessa suunniteltava ja toteutettava siten, että äänitaso asunnossa, majoitus- tai potilashuoneessa ei ylitä keskiäänitasoa 30 desibeliä ja impulssimainen, kapeakaistainen tai pienitaajuinen melu ei ylitä nukkumiseen tai lepoon käytettävissä huoneissa keskiäänitasoa 25 desibeliä. 20 Hiljaiset rakenteet
21 4. Rakennuksen 4 ääneneristävyyden [5] mitoitus R tr,vaad = L + K (db) R A,tr,seinä R tr,vaad + 3 db R A,tr R tr,vaad + K 2 (db) R A,tr,kok,e R tr,vaad Hiljaiset rakenteet 21
22 Mitoitusmenetelmän lähtökohtana on, että kaavamääräyksen tai -merkinnän vähimmäisäänitasoero saavutetaan valtaosassa tapauksia. Mitoitusmenetelmään sisällytetyllä varmuusvaralla otetaan huomioon äänen taajuusjakaumien, äänikenttien ja rakenteiden ääneneristävyyden poikkeama keskimääräisistä oletusarvoista. Mitoituksen tarkoituksena on, ettei ääniteknisiä mittauksia kaavamääräyksen toteutumisen valvomiseksi normaalisti tarvitse suorittaa. Mitoitusmenetelmässä muodostetaan ensin kaavamääräyksestä lähtien koko julkisivua koskeva ääneneristävyysvaatimus. Julkisivun rakenteiden ja rakennusosien ääneneristävyydet mitoitetaan taulukoiden avulla siten, että ne yhtenä rakenteena täyttävät koko julkisivua koskevan vaatimuksen. Rakennuksen julkisivun yhteisääneneristysluvun R A,tr,kok tulee olla vähintään vaatimuksen R tr,vaad suuruinen. Lentoliikenteen osalta mitoitus lähtee siitä, että kattorakenteiden ääneneristävyys on muutaman desibelin parempi kuin ulkoseinän rakenteellisen osan ääneneristävyys. Tällöin muun julkisivun osalta päädytään vastaavaan menettelyyn. Rakennusosien vaatimusta vastaavat liikennemelun ilmaääneneristysluvut R A,tr (= R w + C tr ) ja D n,e,a,tr (= D n,e,w + C tr ) vastaavat standardin ISO mukaisia merkintöjä. Ne saadaan rakennusosalle laboratoriossa mitatusta ääneneristysluvusta R w (tai D n,e,w ) ja taajuusalueelta Hz lasketusta spektrisovitustermistä C tr. Julkisivua koskeva ääneneristävyysvaatimus Julkisivua koskeva ääneneristävyysvaatimus R tr,vaad saadaan kaavamääräyksenä annettavan äänitasoeron L perusteella seuraavasti. R tr,vaad = L + K (db) R tr,vaad = Julkisivun yhteisääneneristävyyden vaatimus L = Asemakaavamerkinnän mukainen ulkomelun keskiäänitason ja sallittavan sisämelutason erotus K 1 = Alla olevan taulukon mukainen julkisivun pinta-alan ja huoneen absorptioalan huomioon ottava korjaustermi 22 Hiljaiset rakenteet
23 Rakennuksen julkisivun yhteisääneneristysluvun R A,tr,kok tulee kaikkine rakenneosineen olla vähintään vaatimuksen R tr,vaad suuruinen. Julkisivun pinta-ala/ lattian pinta-ala S/S H 2,5 2,0 1,6 1,3 1,0 0,8 0,6 0,5 0,4 Termi K Absorptioalan korjaustermin K 1 arvot (db) julkisivun pinta-alan S ja huonetilan lattiapinta-alan S H suhteesta riippuen Esivalmistetun seinäelementin mitoitus Kun huonetilan ulkoseinä muodostuu ulkoseinäelementistä, jossa ikkunat ovat mukana, elementin laboratoriossa mitattu ääneneristävyys voidaan rinnastaa julkisivun yhteisääneneristävyyteen. Tällöin esivalmistetun ulkoseinäelementin ääneneristysluvun tulee olla vähintään julkisivulta vaaditun yhteisääneneristävyyden suuruinen. R A,tr,kok,e R tr,vaad R A,tr,kok,e = Koko elementin liikennemelun ääneneristysluku R tr,vaad = Julkisivun yhteisääneneristävyyden vaatimus. Rakennusosien mitoittaminen Ulkoseinän rakenteellisen osan ääneneristävyyden tulee olla 3 db suurempi kuin koko julkisivulta vaadittava ääneneristävyys. R A,tr,seinä R tr,vaad + 3 db R A,tr,seinä = Ulkoseinärakenteen aukottoman osan ääneneristysluku R tr,vaad = Julkisivun yhteisääneneristävyyden vaatimus Lisäksi kattorakenteen ääneneristävyyden edellytetään lentomelulle mitoitettaessa olevan vähintään 5 db parempi kuin R tr,vaad, jolloin kattorakenteen kautta tuleva ääni ei vaikuta oleellisesti julkisivun mitoitukseen. Tie- ja raideliikennemelussa kattorakenne ei yleensä vaikuta saavutettavaan ääneneristävyyteen. Hiljaiset rakenteet 23
24 Ovet ja ikkunat Julkisivun ikkunoilta ja parvekeovilta vaadittava ääneneristävyys riippuu niiden pinta-alaosuudesta. Ikkunoiden, parveke-, terassiovien tarvittava ääneneristysluku saadaan julkisivulta vaadittavasta ääneneristävyydestä seuraavasti. R A,tr R tr,vaad + K 2 (db) R A,tr = Rakennusosien ääneneristysluku R tr,vaad = Julkisivun yhteisääneneristävyyden vaatimus K 2 = Alla olevan taulukon mukainen korjaustermi (db), joka riippuu julkisivussa olevien ovien ja ikkunoiden kokonaispinta-alan S i ja tarkasteltavan julkisivun pinta-alan S suhteesta S i /S. S i /S 0,10 0,13 0,15 0,20 0,25 0,30 0,40 0,50 Termi K 2, db Julkisivussa olevien ikkunoiden ja parvekeovien yhteispinta-alan S i ja tarkasteltavan julkisivun pinta-alan S suhteen S i /S mukainen korjaustermi K 2 (db). Pienet rakennusosat Pienillä rakennusosilla tarkoitetaan julkisivun niitä rakennusosia, joiden vaatima asennusaukko on pieni, selvästi alle 1 m 2 ja yleensä enintään muutamia neliödesimetrejä. Pieniä rakennusosia ovat mm. ulkoilmaventtiilit. Pienet rakennusosat valitaan siten, että niiden yksikköääneneristysluku liikennemelussa D n,e,a,tr täyttää ehdon: D n,e,a,tr R tr,vaad + 5 db D n,e,a,tr = Pienen rakennusosan yksikköääneneristysluku R tr,vaad = Julkisivun yhteisääneneristävyyden vaatimus Mitoitus lähtee siitä, että julkisivuun tulee vain yksi pieni rakennusosa julkisivun 8 10 neliömetriä kohden. Mikäli pieniä rakennusosia tulee useampia, niiden ääneneristävyysvaatimusta korotetaan 2 db. 24 Hiljaiset rakenteet
25 5. Materiaalivalintojen 5 vaikutus miksi mineraalivilla on hyvä Hiljaiset rakenteet 25
26 Materiaalin äänenvaimennusominaisuuksia kuvataan ääniabsorptiokertoimella α (alfa) taajuuden funktiona. Alfan (α) pienin arvo on 0 ja suurin 1,00 täydellisestä heijastumisesta täydelliseen imeytymiseen. Mineraalivilla koostuu kuiduista ja niiden ansiosta paikallaan pysyvästä ilmasta. Se vaimentaa ääntä paremmin taajuuden kasvaessa. Vaimennuskyky on myös voimakkaasti sidoksissa materiaalin paksuuteen. Tämä pätee erityisesti silloin, kun ääntä vaimentava tuote sijoitetaan kiinteästi seinää tai muuta kovaa pintaa vasten. Matalilla taajuuksilla vaimentavan materiaalin taakse jätettävä ilmaväli parantaa rakenteen äänenvaimennuskykyä. Äänen etenemisen estämiseksi ääniaallot on pysäytettävä täyttämällä seinien onkalot niin, etteivät ne aiheuta resonanssia, asentamalla kelluva lattia vaimentamaan askelääniä tai eristämällä värähtelevät laitteet värähtelyn vähentämiseksi. Ääneneristystarpeen ollessa vähäinen, yksinkertainen seinärakenne on yleensä riittävä. Seinärakenteen massan kaksinkertaistamisella ilmaäänen eristysluku nousee noin 6 desibeliä. Eriste absorboi äänen. Matalien taajuuksien eristämiseen tarvitaan enemmän massaa, joten on käytettävä kaksinkertaista rakennetta. Tehokkain tapa lisätä massaa on lisätä ohuita kipsilevyjä päällekkäin. Ilmaväliin lisätään ääneneristettä, joka parantaa rakenteen ääneneristävyyttä. Kun seinä on eristetty, ääneneristävyys on 5 10 desibeliä parempi kuin ilman eristettä. Mineraalivilla sopii kaikkiin näihin kohteisiin ainutlaatuisten ominaisuuksiensa takia. Esimerkiksi väliseinissä huokoinen ja ilmaa läpäisevä mineraalivilla on edullinen ja toimiva ääneneriste. Kaksinkertaisessa väliseinässä villa parantaa eristystä 5 10 desibelin verran eristämättömään seinään verrattuna. 26 Hiljaiset rakenteet
27 Käytännön absorptiokerroin αp 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0, K 2K 4k Taajuus, Hz Ääniabsorptiokäyrät kivivillalle: 100 mm 50 mm 30 mm 13 mm kipsilevy 50 mm kivivilla Puinen koolaus 50 x 50 mm, koolausväli 600 mm Pienentymisindeksi R db db Oheisessa kuvassa esitetään, miten ääni vaimenee kaksinkertaisessa seinärakenteessa mineraalivillalla ja ilman villaa seinien välisessä tilassa eristämätön rakenne kivivillalla eristetty rakenne Hz Hiljaiset rakenteet 27
28 6. 6 Esimerkkiratkaisuja 28 Hiljaiset rakenteet
29 Ulkoseinät Päiväaikaisen ulkomelun keskiäänitason 70 db perusteella kerrostalon julkisivulle on esitetty äänitasoerovaatimus L =35 db (70 35). Vilkasliikenteisellä katuristeysalueella ulkomelun voidaan ajatella kohdistuvan kulmahuoneen molempiin ulkoseiniin. Toiselle huoneen ulkoseinälle on suunniteltu sijoitettavaksi ikkuna, jonka pinta-ala on 1,0 m 2 ja toiselle ikkuna, jonka pinta-ala on 1,4 m 2. Huoneen lattiapinta-ala 20 m 2 (4 m 5 m) ja korkeus 2,6 m. Mitoitusmenetelmää sovelletaan siten, että julkisivun pinta-alaa laskettaessa molempien ulkoseinien osien pinta-ala (sisämittojen mukaan laskettuna) lasketaan yhteen, jolloin julkisivun pinta-alaksi S saadaan (4 + 5) 2,6 24 m 2. Ikkuna-alaksi S i saadaan vastaavasti 2,4 m 2. S 1 S H = huoneen lattiapinta-ala S = julkisivun pinta-ala huoneen kohdalla S i = + S 2 S 2 Pinta-alat kulmahuoneessa, jossa molempiin ulkoseiniin kohdistuu likimain sama äänitaso. S H on huoneen lattia-ala, S i =(S 1 +S 2 ) on ikkunoiden yhteispinta-ala ja S on ulkoseinien yhteispinta-ala huoneen sisämittojen mukaan laskettuna. Ulkoseinien yhteispinta-alan 24 m 2 ja huonealan 20 m 2 perusteella saadaan edellä esitetystä taulukosta korjaustekijäksi K 1 noin 2 db (S/S H 1,2). Vaadittavaksi julkisivun yhteisääneneristävyydeksi saadaan: R tr,vaad = L + K (db) = 35 + (+ 2) + 7 = 44 db Ulkoseinärakenteelle saadaan ääneneristyslukuvaatimus: R A,tr,seinä R tr,vaad + 3 db = = 47 db Hiljaiset rakenteet 29
30 Yleensä käytettävät betonielementtiseinät ja tiiliverhoillut rankaratkaisuihin perustuvat ulkoseinärakenteet täyttävät tämän vaatimuksen. Ikkunoiden yhteispinta-alan ja ulkoseinien pinta-alan suhteen perusteella saadaan edellä esitetystä taulukosta korjaustermi K 2. K 2 = - 6 db ( S i /S = 2,4/24 = 0,1) Ikkunoiden ääneneristysluvulle saadaan vaatimus. R A,tr R tr,vaad + K 2 = 44 + (- 6) = 38 db Tuloksen perusteella kohteeseen tulee valita ikkunat, joiden ilmaääneneristysluku liikennemelussa R A,tr (= R w + C tr ) on vähintään 38 db. Ulkoilmaventtiilin yksikköääneneristysluvun vaatimukseksi saadaan. D n,e,a,tr R tr,vaad + 5 db = = 49 db Ulkoilmaventtiilin ääneneristysluvun D n,e,a,tr (= D n,e,w + C tr ) tulee olla vähintään 49 db. Esimerkki 2: Laskentamallin avulla on omakotitaloalueella julkisivuun kohdistuvan ulkomelun päiväaikaisen tieliikennemelun keskiäänitasoksi arvioitu 65 db. Julkisivulle saadaan äänitasoerovaatimus L = 30 db (65-35). Tarkastellaan tilannetta omakotitalon 20 m 2 (5 m 4 m) ja 2,6 m korkean makuuhuoneen osalta. Makuuhuoneen melulle alttiin ulkoseinän ala on 5 m 2,6 m = 13 m 2 ja sille tuleva ikkuna-ala 2,5 m 2 on noin 20 % ulkoseinän alasta. Julkisivun (ulkoseinän) alan 13 m 2 ja huonealan 20 m 2 suhteen perusteella taulukon 2 korjaustekijäksi K 1 saadaan -1 db (13/20 0,6). Vaadittavaksi julkisivun yhteisääneneristävyydeksi saadaan. R tr,vaad = L + K1 + 7 (db) = 30 + (- 1) + 7 = 36 db Edelleen ulkoseinärakenteen ääneneristysluvulle saadaan vaatimus. R A,tr,seinä R tr,vaad + 3 db = = 39 db 30 Hiljaiset rakenteet
31 Kohteeseen valittiin kuvan 2 mukainen ylin puuseinärakenne, johon asennettiin sisäpuolelle kaksi kipsilevykerrosta. Rakenteen ääneneristysluvun R A,tr (= R w + C tr ) arvioitiin olevan yli 40 db. Ulkoseinärakenne, jonka ääneneristysluvuksi R A,tr (= R W + C tr ) arvioitiin vähintään 38 db ja ylimääräisen sisäpuolisen kipsilevyn kanssa yli 40 db. Kipsilevy 13 mm + ilmansulku Runko villa Vaakaorret 50 x 50 + villa Tuulensuoja Orret x 100 Tuuletettu verhous (tuuletusrako 30 mm) lomalaudoitus tai vastaava Ikkunoille saadaan pinta-alaosuuden perusteella korjaustekijäksi K 2 = - 3 db (2,5/13 0,2). Ikkunoiden ääneneristysluvulle saadaan vaatimus. R A,t R tr,vaad + K 2 = 36 +(- 3) = 33 db Esimerkki osoittaa, että omakotirakentamisessa nykyisin käytettävillä tavanomaisilla asuintalojen ulkoseinärakenteilla ja kohtuullisen ääneneristävyyden omaavilla ikkunoilla päästään äänitasoeroon 30 db eli niitä voidaan käyttää, kun liikennemelun keskiäänitaso päiväaikaan on korkeintaan 65 db ja yöaikaan korkeintaan 60 db. Hiljaiset rakenteet 31
32 Esimerkkejä ulkoseinärakenteista Matalaenergiaseinä, kaksoisrunko Passiivitalon seinä, kaksoisrunko Puurunko leikkaus A A leikkaus A A 1 Ohutrappaus 2 Rappausaluseriste, kivivilla 3 Ulkokäyttöön ja rappausvillan kiinnittämiseen soveltuva rakennuslevy 50 mm 9 mm 4 Lämmöneriste, kivivilla 100 mm ja kantava puurunko C24 100x50 mm, k600 5 Lämmöneriste, kivivilla 100 mm ja kantava puurunko C24 100x50 mm, k600 6 Höyrynsulku rungon ja koolauksen väliin 7 Lämmöneriste, kivivilla 50 mm 8 Rakennuslevy, kipsilevy 13 mm 9 Pintamateriaali tai -käsittely U-arvo 0,13 W/m 2 K, Paloluokka REI 60 llmaääneneristysluku Rw 56 db, Rw+C 54 db, Rw+Ctr, 50 db Rakenteessa olevan eristeen sisältämä palokuorma < 19 MJ/m 2 1 Ohutrappaus 2 Rappausaluseriste, kivivilla 3 Ulkokäyttöön ja rappausvillan kiinnittämiseen soveltuva rakennuslevy 50 mm 9 mm 4 Lämmöneriste, kivivilla 100 mm ja kantava puurunko C24 100x50 mm, k600 5 Lämmöneriste, kivivilla mm 6 Lämmöneriste, kivivilla ja kantava puurunk C24 125x50 mm, k600 7 Höyrynsulku rungon ja koolauksen väliin 8 Lämmöneriste, kivivilla ja koolaus 50x50 mm, k mm 50 mm 9 Rakennuslevy, kipsilevy 13 mm 10 Pintamateriaali tai -käsittely U-arvo 0,07 0,09 W/m 2 K Paloluokka REI 60 llmaääneneristysluku Rw 62 db, Rw+C 60 db, Rw+Ctr 53 db Rakenteessa olevan eristeen sisältämä palokuorma < 31 MJ/m 2 US-VF-10.4 Puurunko, 3 x PAROC extra 1 Julkisivuverhous rakennusselityksen mukaan 2 Tuuletusväli, lauta 22x100 mm, k600 3 Tuulensuojalevy, kipsilevy 4 Lämmöneriste, kivivilla ja koolaus 50x50 mm, k600 5 Lämmöneriste, kivivilla ja kantava runko C24 150x50 mm, k600 6 Ilman- tai höyrynsulku rungon ja koolauksen väliin 7 Lämmöneriste, kivivilla ja koolaus 50x50 mm, k mm 9 mm 50 mm 150 mm 50 mm 8 Rakennuslevy, kipsilevy 13 mm 9 Pintamateriaali tai -käsittely, huoneselityksen mukaan U-arvo 0,16 W/m 2 K, Paloluokka REI 60 Ilmaääneneristysluku Rw 45 db, Rw+C 43 db, Rw+Ctr, 39 db Rakenteessa olevan eristeen sisältämä palokuorma < 13 MJ/m 2 32 Hiljaiset rakenteet
33 Passiivitalon seinä, kaksoisrunko Matalaenergiaseinä leikkaus A A leikkaus A A 1 Puuverhous 2 Tuuletusväli + lauta 22x100 mm, 22x100 mm, k mm 3 Tuulensuojalevy, kipsilevy 9 mm 4 Lämmöneriste, kivivilla ja kantava puurunko C24, 150x50 mm, k mm 5 Lämmöneriste, kivivilla 125 mm mm 6 Lämmöneriste, kivivilla ja kantava puurunko C24, 125x50 mm, k600 7 Höyrynsulku rungon ja koolauksen väliin 8 Lämmöneriste, kivivilla ja kantava puurunko C24, 125x50 mm, k mm 50 mm 9 Rakennuslevy, kipsilevy Pintamateriaali tai -käsittely U-arvo 0,08 0,10 W/m Paloluokka REI 60 llmaääneneristysluku Rw 60 db, Rw+C 57 db, Rw+Ctr 50 db Rakenteessa olevan eristeen sisältämä palokuorma < 25 MJ/m Julkisivuverhous 2 Tuuletusväli + Iauta 22x100 mm, k600 3 Tuulensuojaeriste, kivivilla PAROC Renova (1200x1800) ja koolaus 68 mm, koolauksen väli 1200 mm 4 Tuulensuojakipsilevy tai vastaava (voidaan tarvittaessa käyttää rakenteen jäykistykseen) 5 5 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra ja kantava puurunko C24 175x50 mm, k Höyrynsulku rungon ja koolauksen väliin 7 Lämmöneriste, kivivilla PAROC extra ja koolaus 50x50 mm, k mm 70 mm 9 mm 175 mm 50 mm 8 Rakennuslevy, kipsilevy 13 9 Pintamateriaali tai -käsittely U-arvo 0,13 W/m Paloluokka REI 60 llmaääneneristysluku llmaääneneristysluku Rw 57 db, Rw+C 50 db, Rw+Ctr, 42 db Rakenteessa olevan eristeen sisältämä palokuorma < 18 MJ/m 2 Hiljaiset rakenteet 33
34 Yläpohjat Yöaikaisen lentomelun perusteella on yksikerroksisen omakotitalon vaipalle annettu äänitasoerovaatimus L= 30 db. Lähtökohtaisesti oletetaan kattorakenteen ääneneristävyyden olevan niin hyvä, ettei se vaikuta oleellisesti mitoitukseen. Tarkastellaan tilannetta omakotitalon 4 m 4 m (16 m 2 ) ja 2,6 m korkean makuuhuoneen osalta. Yhdellä makuuhuoneen ulkoseinällä on ikkuna. Makuuhuoneen (kulmahuone) kahden ulkoseinän pinta-ala on (4 + 4) 2,6 = 20 m 2 ja ikkunan pinta-ala on 2,5 m 2 Korjaustekijäksi K 1 saadaan +2 db (julkisivun pinta-ala/lattiapinta-ala noin 1,3). R tr,vaad = L + K (db) = 30 + (+2) + 7 = 39 db Edelleen ulkoseinärakenteen ääneneristyslukuvaatimukseksi saadaan. R A,tr,seinä R tr,vaad + 3 db = = 42 db Ulkoseinäksi on alustavasti ajateltu tiilivuorattua ulkoseinää. Suunnitelmien perusteella sen ääneneristysluvuksi liikennemelussa arvioitiin noin 47 db. Ulkoseinärakenne, jonka ääneneristysluvuksi R A,tr (= R W + C tr ) arvioitiin noin 47 db Kipsilevy 13 mm + ilmansulku Runko villa Villa + tuulensuoja 50 x 50 Tuuletusrako 30 mm) Muurattu verhous Ikkunan pinta-alaosuuden perusteella korjaustekijäksi K2 saadaan -5 db (2,5/20 0,13). Sen perusteella ikkunan ääneneristyslukuvaatimus voidaan laskea seuraavasti. R A,tr R tr,vaad + K2 = 39 + (- 5) = 34 db Kattorakenteen ääneneristysluvun R A,tr,katto tulee olla vähintään 44 db (R tr,vaad + 5 db). Kohteeseen valittiin kuvan 3 mukainen kattorakenne, jossa oli jousirangoin toteutettu alakattoratkaisu ja jonka ääneneristysluvuksi arvioitiin noin 50 db. 34 Hiljaiset rakenteet
35 Kattorakenne, jolle ääneneristysluvuksi R A,tr (= R W + C tr ) arvioitiin noin 50 db Tiilikate + ruoteet tai vesikattohuovat + ponttilaudoitus Kattotuolit + villa mm Orret 50 mm 50 tai harvalaudoitus Jousirangat Alakaton kipsilevytys 2 x 13 mm + ilmansulku (tiivistetty) Esimerkki osoittaa, että lentomelualueilla ja niiden läheisyydessä tulee kiinnittää huomiota seinä- ja kattorakenteiden (vesikatto ja yläpohja) ääneneristävyyteen. Alla olevassa taulukossa on esitetty viitteellisiä ääneneristävyyden vähimmäisarvoja pientalojen julkisivulle ja niiden rakenteille. Alla on esitetty yksikerroksisen omakotitalon rakennusosien viitteellisiä ääneneristävyysvaatimuksia. Luvut on laskettu kulmahuoneelle, jossa melua kohdistuu kahdelle ikkunalliselle ulkoseinälle ja lentomelussa myös katolle. Ikkunoiden pinta-ala on laskelmassa % ulkoseinien yhteispinta-alasta. Ulkoseinien ja lattian pinta-alan suhde on laskelmassa 1,0. Tie- ja raideliikenne Ikkuna Lento-, tie- ja raideliikenne Äänitasoero Seinärakenne Ulkoilmaventtiili Kattorakenne/ lentomelu L A,eq,u, 7-22 L A,max L R A,tr,seinä (Rw + Ctr) R A,tr, (Rw + Ctr) D n,e,a,tr, (D n,e,w + Ctr) R A,tr,katto (Rw + Ctr) db db db db db db db Hiljaiset rakenteet 35
36 L A,max on useamman lähinnä yöaikaan toistuvan lento-, tie- tai raideliikennemelun enimmäisäänitason keskiarvo. Enimmäisäänitasoon perustuvat arviot on tehty korvaamalla sisämelutason ohjearvo lukuarvolla 45 db. Lentomelussa kattorakenteiden on oletettu ole van 2 db parempia kuin seinärakenteiden. Lentomelualueille rakennettaessa äänen kulku kevyen yläpohjan tuuletustilaan estetään ohjaamalla tuuletusilma ullakkotilaan vaimennetun tuuletuskanavan kautta mm Kipsilevy 2 x 13 mm Jäykkä mineraalivilla Tuuletus vaimennetun raon kautta Kipsilevy 13 mm 36 Hiljaiset rakenteet
37 Esimerkkejä yläpohjarakenteista Harjakatto, ristikkorakenne Harjakatto, ristikkorakenne, tuplavarma 1 Vesikatto 2 Aluskate 3 Vesikaton kantava rakenne, rakennesuunnitelmien mukaan 4 Tuulettuva ullakko 5 Lämmöneriste, puhalluskivivilla 420 mm 6 Kantava rakenne, rakenne suunnitelmien mukaan puurunko 7 Ilman- tai höyrynsulku, kosteissa tiloissa aina höyrynsulku 8 Harvalaudoitus, 22x100 mm, k mm 9 Rakennuslevy, kipsilevy 13 mm 10 Pintamateriaali tai -käsittely U-arvo 0,09 W/m 2 K llmaäänen eristysluku Rw 56 db, Rw+C 54 db, Rw+Ctr, 52 db (tiilikate) Rw 55 db, Rw+C 53 db, Rw+Ctr, 4B db (peltikate) Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 26 MJ/m 2 1 Vesikatto 2 Aluskate 3 Vesikaton kantava rakenne, rakennesuunnitelmien mukaan 4 Tuulettuva ullakko 5 Lämmöneriste, puhalluskivivilla 310 mm 6 Lämmöneriste, kivivilla 100 mm 7 Kantava rakenne, rakennesuunnitelmien mukaan 8 Ilman- tai höyrynsulku, kosteissa tiloissa aina höyrynsulku 9 Harvalaudoitus 22x100 mm, k mm 10 Rakennuslevy, kipsilevy 13 mm 11 Pintamateriaali tai -käsittely, huoneselityksen mukaan U-arvo 0,09 W/m 2 K llmaäänen eristysluku Rw 56 db, Rw+C 54 db, Rw+Ctr, 52 db (tiilikate) Rw 55 db, Rw+C 53 db, Rw+Ctr, 48 db (peltikate) Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 24 MJ/m 2 Hiljaiset rakenteet 37
38 Matalaenergiatalon yläpohja Vino yläpohja 1 Vesikatto 2 Aluskate 3 Vesikaton kantava rakenne, rakennesuunnitelmien mukaan 4 Tuulettuva ullakko 5 Tuulenohjain 6 Lämmöneriste, puhalluskivivilla 450 mm 7 Lämmöneriste, kivivilla 100 mm 8 Ilman- tai höyrynsulku, kosteissa tiloissa aina höyrynsulku 9 Harvalaudoitus, 22x100 mm, k mm 10 Pintamateriaali tai -käsittely U-arvo 0,07 W/m 2 K llmaäänen eristysluku Rw 56 db, Rw+C 54 db, Rw+Ctr 52 db (tiilikate) Rw 55 db, Rw+C 53 db, Rw+Ctr 48 db (peltikate) Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 30 MJ/m 2 1 Vesikatto 2 Aluskate 3 Vesikaton kantava rakenne, rakennesuunnitelmien mukaan 4 Tuulettuva ilmaväli 100 mm 5 Tuulensuojaeriste 40 mm 6 Lämmöneriste, kivivilla ( mm) 375 mm 7 Ilman- tai höyrynsulku 8 Harvalaudoitus 22x100 mm, k mm 9 Rakennuslevy, kipsilevy 13 mm 10 Pintamateriaali tai -käsittely, huoneselityksen mukaan U-arvo 0,09 W/m 2 K llmaäänen eristysluku Rw 56 db, Rw+C 54 db, Rw+Ctr 52 db (tiilikate) Rw 55 db, Rw+C 54 db, Rw+Ctr 49 db (peltikate) Rakenteessa olevien eristeiden sisältämä palokuorma < 24 MJ/m 2 38 Hiljaiset rakenteet
39 Väliseinät Esimerkkejä väliseinärakenteista Teräsrankainen levyväliseinä 1 Pintamateriaali tai -käsittely, huoneselityksen mukaan 2 Kipsilevy 13 mm 3 Teräsranka, 95 mm k600 + kivivilla 95 mm 4 Kipsilevy 13 mm 5 Pintamateriaali tai -käsittely, huoneselityksen mukaan Paloluokka EI 60 llmaääneneristysluku Rw 44 db, Rw+C 41 db, Rw+Ctr, 35 db Rakenteessa olevan eristeen sisältämä palokuorma < 5 MJ/m 2 Teräsrankainen tuplalevyväliseinä 1 Pintamateriaali tai -käsittely, huoneselityksen mukaan 2 2 x Kipsilevy mm 3 Teräsranka, 95 mm k600 + kivivilla 95 mm 4 2 x Kipsilevy mm 5 Pintamateriaali tai -käsittely, huoneselityksen mukaan Paloluokka EI 90 llmaääneneristysluku Rw 52 db, Rw+C 50 db, Rw+Ctr, 44 db Rakenteessa olevan eristeen sisältämä palokuorma < 5 MJ/m 2 Teräsrankainen tuplalevyväliseinä, Limitetty Kaksoisteräsrankainen tuplalevy väliseinä VS-PW Pintamateriaali tai -käsittely, huoneselityksen mukaan 2 2 x Kipsilevy mm 3 Teräsranka, mm, k600 limittäin k300, kisko 95 mm + kivivilla 95 mm 4 2 x Kipsilevy mm 5 Pintamateriaali tai -käsittely, huoneselityksen mukaan Paloluokka EI 90 llmaääneneristysluku Rw 56 db, Rw+C 52, Rw+Ctr, 45 db Rakenteessa olevan eristeen sisältämä palokuorma < 5 MJ/m 2 1 Pintamateriaali tai -käsittely, huoneselityksen mukaan 2 2 x Kipsilevy mm 3 Teräsranka, 2x66 mm, k600 mm + kivivilla + ilmaväli 8 mm 140 mm 4 2 x Kipsilevy mm 5 Pintamateriaali tai -käsittely, huoneselityksen mukaan Paloluokka EI 90 llmaääneneristysluku Rw 59 db, Rw+C 56 db, Rw+Ctr, 48 db Rakenteessa olevan eristeen sisältämä palokuorma < 8 MJ/m 2 Hiljaiset rakenteet 39
40 Välipohjat, kelluvat lattiat, alakatot Alla olevassa taulukossa on esitetty laskennallisesti määritettyjä välipohja rakenteiden askeläänen ja ilmaäänen eristävyyksiä. Eristävyydet on laskettu sekä ilman korjauskertoimia että taajuuskorjattuina kertoimilla C I, ja C [6] Rakenne Korkeus mm L n,w L n,w + C 1, R w R w + C mm betoni (920 kg/m 2 ) mm SSB mm betoni mm betoni (920 kg/m 2 ) + 70 mm SSB mm betoni mm betoni (800 kg/m 2 ) mm SSB mm betoni mm betoni (800 kg/m 2 ) + 70 mm SSB mm betoni mm betoni (570 kg/m 2 ) + 50 mm SSB mm betoni mm betoni (570 kg/m 2 ) + 30 mm SSB mm betoni mm betoni (570 kg/m 2 ) + 50 mm SSB mm betoni Ontelolaatta HD/F 120/27 (365 kg/m 2 ) + 50 mm SSB mm betoni Ontelolaatta HD/F 120/27 (365 kg/m 2 ) + 30 mm SSB mm betoni mm betoni (370 kg/m 2 ) + 30 mm SSB mm betoni mm betoni (460 kg/m 2 ) + 25 mm SSB 2t + 2 x 12,5 mm kipsilevy Ontelolaatta HD/F 120/27 (365 kg/m 2 ) + 25 mm SSB 2t + 2 x 12,5 mm kipsilevy Ontelolaatta HD/F 120/27 (365 kg/m 2 ) + 17 mm SSB 2t + 2 x 12,5 mm kipsilevy mm betoni (370 kg/m 2 ) + 25 mm SSB 2t + 2 x 12,5 mm kipsilevy Ontelolaatta HD/F 120/19 (290 kg/m 2 ) + 25 mm SSB 2t + 2 x 12,5 mm kipsilevy Ontelolaatta HD/F 120/20 (255 kg/m 2 ) + 25 mm SSB 2t + 2 x 12,5 mm kipsilevy Ontelolaatta HD/F 120/20 (290 kg/m 2 ) + 17 mm SSB 2t + 2 x 12,5 mm kipsilevy Ontelolaatta HD/F 120/27 (365 kg/m 2 ) + 50 mm SSB mm betoni + U mm betoni (460 kg/m 2 ) + 30 mm SSB mm betoni mm betoni (690 kg/m 2 ) + 50 mm SSB mm betoni mm betoni (460 kg/m 2 ) + 30 mm SSB mm betoni mm betoni (370 kg/m 2 ) + 25 mm SSB 2t + 3 x 12,5 mm kipsilevy Ontelolaatta HD/F 120/19 (290 kg/m 2 ) + 17 mm SSB 2t + 2 x 12,5 mm kipsilevy Ontelolaatta HD/F 120/20 (255 kg/m 2 ) + 25 mm SSB 2t + 22 mm kuitulevy Ontelolaatta HD/F 120/20 (255 kg/m 2 ) + 17 mm SSB 2t + 22 mm kuitulevy Hiljaiset rakenteet
41 Ikkunat, ovet ja niiden liitokset rakenteisiin [7] MSE-ikkunan poikkileikkaus (lähde RT ) MS 2 E-ikkunan poikkileikkaus (lähde RT ) MS 3 E-ikkunan poikkileikkaus (lähde RT ) Alavus-ikkunaesimerkki Avattavat puu- ja puualumiini-ikkunat Tyyppi U-arvo Energialuokka Ääneneristävyys MS2EA alkaen 0,63 alkaen A db MS3EA alkaen 0,59 alkaen A db MSEA alkaen 0,78 alkaen A db Avattavat ikkunat ovat kaksipuitteisia sisäänpäin avautuvia puu- (MSEP) tai puualumiini (MSEA)- ikkunoita. Ikkuna varustetaan lukoilla, jolloin ikkuna on avattavissa toimituksen mukana tulevalla ikkuna-avaajalla. Tavallinen kolmilasinen puualumiini-ikkuna MSEA on yleisin ikkunatyyppi, mutta mallistosta löytyy myös kaksi nelilasista ikkunatyyppiä MS2EA ja MS3EA. MS2EA ikkunassa on sisä- ja ulkopuitteessa molemmissa kaksinkertainen eristyslasielementti kun taas MS3EA ikkunassa sisäpuitteessa on kolminkertainen eristyslasielementti ja ulkopuitteessa tasolasi. Tyyppi MS2EA 2+2 MS3EA 1+3 MSEA 1+2 MSEP 1+2 U-arvo (W/m²k) alkaen 0,63 alkaen 0,59 alkaen 0,78 alkaen 0,78 Energialuokka alkaen A+ alkaen A++ alkaen A+ Ääneneristävyys db db db Hiljaiset rakenteet 41
42 Kiinteät puu- ja puualumiini-ikkunat Kiinteä ikkuna on sanansa mukaisesti kiinteä eli ikkunassa on vain kaksi pestävää pintaa eikä ikkuna ole avattavissa millään tavoin. Mallistostamme löytyy kahta erilaista kiinteää ikkunatyyppiä MEKA ja EKA. Näiden kahden ikkunatyypin eroavaisuudet tulevat lasitustavasta, sisäpuolen visuaalisesta ilmeestä sekä rakenteesta, joka MEKA tyypin ikkunassa mahdollistaa samaan karmiin tehtäväksi kiinteän ja avattavan osan. Myös kiinteissä ikkunoissa on perinteinen puuikkunavaihtoehto MEKP. Tyyppi EKA MEKA MEKP U-arvo (W/m²k) alkaen 0,59 alkaen 0,61 alkaen 0,61 Energialuokka alkaen A++ alkaen A++ Ääneneristävyys db db MEK-ikkuna MSE-ikkuna 42 Hiljaiset rakenteet
43 Ääneneristävyyden parantaminen saneerauskohteissa Vaikka uuden rakennuksen rakentamiseen tarkoitettuja rakentamismääräyskokoelman säännöksiä on sovellettava korjausrakentamisessa MRL 13 :n mukaan vain soveltuvin osin, ääniolosuhteisiin liittyviä normeja vaaditaan usein tarkasti noudatettavaksi. Tätä eivät asuntorakennuttajatkaan yleensä vastusta vaikka muista vaatimuksista haluttaisiinkin tinkiä. Ääniongelmat ovat nimittäin asukkaitten yleisin valitusaihe peruskorjatuissa tai muusta käytöstä muutetuissa asuinkerrostaloissa. Huoneistojen välisen ääneneristävyyden toteuttaminen ei useinkaan ole helppoa. Lopputulosta ei voi pelkästään suunnitelmien ja laskelmien perusteella taata, ja mittaukset valmiissa kohteessa tuottavat usein yllätyksiä. Vaarana myös on, että yhden olennaisen vaatimuksen täyttäminen johtaa toisten syrjäyttämiseen. Tyypillinen ristiriitatilanne syntyy korjattavissa taloissa, joiden välipohjarakenteena on alalaattapalkisto; tämä rakenne oli kerrostaloissa vallitseva 1920-luvulta aina 1950-luvun lopulle saakka. Ohut alalaatta välittää ääntä sivusuunnassa, ja välipohjan alapintaan lisättävä ääneneristyskerros ei yleensä riitä nykynormien saavuttamiseen, vaan yläpintaan tarvitaan lisäksi uiva lattiarakenne Se korottaa lattiapintaa tyypillisesti mm, ja kun porrashuone säilytetään ennallaan, syntyvät kynnykset eivät toteuta esteettömyysvaatimuksia. Lisäksi lattian huomattava korotus ja sisäkaton lasku muuttavat tilojen luonnetta ja mm. ikkunapenkkien korkeutta tavalla, joka arvorakennuksissa voi olla ristiriidassa MRL 118 :n kanssa, joka kieltää turmelemasta historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia. Vanhemmissa taloissa katon nurkkapyöristysten, listojen ja kipsikoristeiden merkitys huonetilan ilmeen kannalta täytyy ratkaista erikseen kohdetta kunnioittaen. Tällaisissa tapauksissa ääneneristysvaatimuksesta tulisi yleensä joustaa. Rakennuksen kokonaistilanteesta riippuen eri ratkaisumallien painotukset saattavat perustellusti vaihdella, mutta historiallisesti merkittävän rakennuksen turmeleminen teknisten määräysten noudattamisvaatimuksen takia ei ole sallittua. Hiljaiset rakenteet 43
44 Kun asemakaavassa on ulkoseinillä ja ikkunoilla määräys liikennemelua vastaan, se tulee otettavaksi huomioon, jos ikkunat uusitaan. Entisessä käytössään säilyvässä vanhassa rakennuksessa olevat ikkunat voi aina korjata, vaikkei lämmön- ja ääneneristävyysvaatimus täytykään. Mielenkiintoinen rajatapaus on, jos ikkunat ovat niin huonokuntoiset, että niitä ei voi korjata, mutta ikkunat halutaan entistää uusimalla ne täsmälleen vanhojen ikkunoiden kaltaisina entisin detaljein. Jos suojelurakennuksessa ratkaisu on rakennuksen arvon ja arkkitehtuurin kannalta perusteltu, tulee harkittavaksi vähäisen poikkeuksen myöntäminen kaavamääräyksestä. Seinä- ja kattorakenteet Rakennuksen sisätilaan muodostuva melutaso riippuu rakennuksen ulkovaipan kaikkien rakennusosien, kuten ulkoseinä ja yläpohjarakenteiden, ikkunoiden ja ikkunaovien sekä korvausilmaventtiilien kyvystä eristää ääntä. Ulkoseinärakenteen vaikutus rakennuksen sisälle muodostuvaan keskiäänitasoon on sitä merkittävämpi, mitä suurempi on vaadittava äänitasoero. Ulkoseinä koostuu ääneneristysominaisuuksiltaan hyvin erilaisista osista. Ääni etenee rakennukseen sisälle pääasiassa ikkunoiden, keveiden kattorakenteiden ja ilmastointikanavien kautta. Mikäli seinärakenne on eristävyydeltään heikko, ei ikkunoiden parantamisella ole välttämättä merkitystä. Heikoimmat rakenteet ovat yleensä lautaverhottuja ja sisäpuolelta kipsilevyllä tai laudoituksella päällystettyjä rakenteita. Puurunkoisen ulkokuoren ääneneristävyyden parantamiseksi joudutaan seiniin ja kattoihin lisäämään levyrakenteita. Ääneneristävyyttä voidaan parantaa myös ulkoseinärakenteen ristikoolauksella tai valitsemalla julkisivuihin tiiliverhous. Yläpohjassa paneelit voidaan vaihtaa esimerkiksi kipsilevyiksi tai lisätä levytys paneloinnin yläpuolelle. Levytys toimii myös jäykistävänä rakenteena. Harkkorakenteisten ulkoseinien ääneneristävyyttä parannetaan lisärappauksin tai lisäkoolauksin ja levytyksin. 44 Hiljaiset rakenteet
45 Yläpohjan ääneneristyskyky on huoneeseen muodostuvan äänitason kannalta merkittävä tekijä lentomelualueilla. Asuinkerrostaloissa yläpohjassa on yleensä kantavana rakenteena ontelolaatta tai paikalla valettu betonilaatta. Tällaisen rakenteen ääneneristyskyky lentomelua vastaan on hyvä. Jos yläpohja on kevytrakenteinen, äänen kulku räystäiden kautta yläpohjaan tuuletustilaan estetään järjestämällä tuuletus vaimennetun tuuletuskanavan kautta. Rakennuksen ulkokuoren ääneneristävyyttä voidaan lisätä parantamalla ikkunoiden ja ovien ääneneristävyyttä lisäämällä tiivisteitä, muuttamalla lasivahvuuksia ja karmisyvyyksiä sekä käyttämällä kaksilehtisiä ovia. Parveke- ja terassiovien ilmaääneneristysluvut ovat useimmiten jonkin verran alhaisempia kuin lasitukseltaan samanlaisten ikkunoiden lähinnä tiivisteiden vuoksi. Etenkin melualueilla kannattaa käyttää kaksilehtisiä ovia, joiden ääneneristävyys on huomattavasti parempi kuin yksilehtisten. Ulko-ovien ääneneristävyydet ovat varsin alhaisia, joten tuulikaappia tiivistetyllä sisäovella suositellaan. Tuulikaapilla parannetaan myös rakennuksen energiatehokkuutta. Valinnoilla vaikutetaan rakennushankkeen kustannuksiin. Riittävän ajoissa tehdyllä suunnitelmalla vältytään suunnitelmien muutoksilta ja virheiltä kustannusarvioissa. Rakennuksen ulkokuoren ääneneristävyydestä tehdään ääneneristyssuunnitelma, jolla osoitetaan, että suunnitellun rakennuksen rakenteiden ja rakennusosien yhteisääneneristävyydellä voidaan saavuttaa vaadittu ääneneristävyystaso. Hiljaiset rakenteet 45
RAKENTAMISEN TEKNIIKAT AKUSTIIKKA AKUSTIIKKA
RAKENTAMISEN TEKNIIKAT ÄÄNEN ETENEMINEN ULKONA Pistelähde vaimenee vapaassa ympäristössä käänteisen neliölain mukaan eli 6 db etäisyyden kaksinkertaistuessa Viivalähde (liikennemelu) puolestaan 3 db Ääniaallot
LisätiedotJULKISIVUN ÄÄNENERISTÄVYYSSELVITYS Kortteli 502, Koivuhovi, Kauniainen
Tilaaja: YIT Rakennus Oy Sini Ruohoniemi Raportin numero: PR3881 R01 Päiväys: 5.6.2017 JULKISIVUN ÄÄNENERISTÄVYYSSELVITYS Kirjoittanut: Olli Laivoranta Suunnittelija, DI puh. 041 506 3418 olli.laivoranta@promethor.fi
LisätiedotPilkku merkitsee, että kysymyksessä on rakennusmittaus (in situ) R W (db) vaaka/pysty. L n,w (db) Rakennus
Rakenteiden ääneneristävyys Tiiviyden vaikutus äänen eristävyyteen 12.2.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Ilmaääneneristävyys R / Ilmaääneneristysluku R W Rakenteen ilmaääneneristävyys
LisätiedotJULKISIVUN ÄÄNIERISTYKSEN MITOITUS
171079-2 1(4) AMK Hassan Al-Ramadani, DI Liisa Kilpilehto, TkT Jukka Ahonen 14.12.2017 Bredanportti 8 Asiakas: A-Kruunu Oy Tilaus: 27.09.2017 Yhteyshenkilö: Eero Lehtomäki JULKISIVUN ÄÄNIERISTYKSEN MITOITUS
LisätiedotParvekelasituksen ääneneristävyyden mitoitusohje
Parvekelasituksen ääneneristävyyden mitoitusohje Mikko Kylliäinen, TkL, yksikönjohtaja WWW.AINS.FI Tausta Valtioneuvoston päätöksestä 993/1992 ei mainita parvekkeita Perustelumuistiossa parvekkeet kuitenkin
LisätiedotRAKENNUKSEN ULKOKUOREN RAKENNUSOSILTA VAADITTAVA ÄÄNENERISTÄVYYS
RAKENNUKSEN ULKOKUOREN RAKENNUSOSILTA VAADITTAVA ÄÄNENERISTÄVYYS Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Hermiankatu 6-8 H 33720 Tampere mikko.kylliainen@helimaki.fi 1 JOHDANTO Melualueille
LisätiedotRAKENNUKSEN ULKOVAIPAN ÄÄNENERISTYSVAATIMUKSET
VANTAAN KAUPUNKI RAKENNUSVALVONTA Rakentamisohje Ympäristömelua ja sen aiheuttamia haittoja voidaan torjua vähentämällä melulähteen päästöjä, estämällä melun leviämistä, sijoittamalla melua aiheuttavat
LisätiedotY M P Ä R I S T Ö M I N I S T E R I Ö
Y m p ä r i s t ö o p a s 108 Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen HELSINKI 2003........................... Y M P Ä R I S T Ö M I N I S T E R I Ö Julkaisu on saatavana myös interneristä:
LisätiedotSWECO YMPÄRISTÖ OY t o.d o p re
26992 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Sisältö 1 SUUNNITTELUKOHDE 1 2 YLEISTÄ TIETOA MELUSTA 1 3 MELUMALLINNUS JA MELUKARTTOJEN TULKINTA 1 3.1 Laskennan perusteet 1 3.2 Laskentaohjelma 2 3.3 Melukarttojen
LisätiedotRAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS
466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,
LisätiedotHirsiseinien ilmaääneneristysluvut
Lausunto 4005-3a 1(6) Tilaaja: Hirsitaloteollisuus ry Aarne Jussila Atomitie 5 C 00370 Helsinki Hirsiseinien ilmaääneneristysluvut 1 Kohde Hirsitaloteollisuus ry on tilannut lausunnon eristämättömien,
Lisätiedot- Akustiikka, äänenvaimennus, jälkikaiunta-aika. - Akustik, Ijudabsorption, efterklangtid. - Acoustics, soundabsorption, reverberation time.
HUONEAKUSTIIKKA: Hannu Hirsi - Akustiikka, äänenvaimennus, jälkikaiunta-aika. - Akustik, Ijudabsorption, efterklangtid. - Acoustics, soundabsorption, reverberation time. Lisää aiheesta : - Ääneneristys
LisätiedotPARVEKKEIDEN ÄÄNENERISTÄVYYS Kortteli 502, Koivuhovi, Kauniainen
Tilaaja: YIT Rakennus Oy Sini Ruohoniemi Raportin numero: Päiväys: 5.6.2017 PARVEKKEIDEN ÄÄNENERISTÄVYYS Kirjoittanut: Olli Laivoranta Suunnittelija, DI puh. 041 506 3418 olli.laivoranta@promhor.fi Tarkastanut:
LisätiedotPalkkivälipohjan äänitekniikka
1.0 KEVYEN VÄLIPOHJAN ÄÄNITEKNINEN TOIMINTA Kevyen välipohjan (esim. puuvälipohja) äänitekninen toiminta poikkeaa merkittävästi massiivisen välipohjan (esim. betonivälipohja) ääniteknisestä toiminnasta.
LisätiedotTAMPEREEN ETELÄPUISTON MELUSELVITYS Projektinumero307322
TAMPEREEN ETELÄPUISTON MELUSELVITYS 1.3.2016 Projektinumero Sisältö Sisältö... 2 1. Ympäristömelun ohjearvot... 3 2. Tulokset... 4 Liitteet: 1. VE 0 LAeq 7-22 2. VE 0 LAeq 22-7 3. VE A LAeq 7-22 4. VE
LisätiedotMitä tulisi huomioida ääntä vaimentavia kalusteita valittaessa?
Mitä tulisi huomioida ääntä vaimentavia kalusteita valittaessa? Kun seinät katoavat ja toimistotila avautuu, syntyy sellaisten työpisteiden tarve, joita voi kutsua tilaksi tilassa. Siirrettävillä väliseinillä
LisätiedotMELUSELVITYS TYÖNUMERO: HAAPAVEDEN KAUPUNKI HAAPAVESI VATTUKYLÄN MELUSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: 20600753 HAAPAVEDEN KAUPUNKI HAAPAVESI VATTUKYLÄN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS FIMIKM FIMIKM FILAHD LUONNOS 19.10.2016 FIMIKM FIMIKM FILAHD LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
LisätiedotMELUSELVITYS TYÖNUMERO: MIKKELIN KAUPUNKI VT15 MELUSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
MELUSELVITYS TYÖNUMERO: 20601512 MIKKELIN KAUPUNKI VT15 MELUSELVITYS 22.11.2017 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista 22.11.2017 FIMIKM FIMIKM FILAHD VALMIS 15.11.2017 FIMIKM FIMIKM FILAHD LUONNOS MUUTOS
LisätiedotTytyrin kalkkitehdas, meluselvityksen täydennys
Lohjan kaupunki Jarno Kokkonen 2.5.2013 2.5.2013 1 (5) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Melunohjearvot... 2 2 MELUNLASKENTATULOKSET... 2 2.1 Tutkitut melutilanteet... 2 2.2 Melun leviäminen ennustetilanteessa
LisätiedotLAK-alueen meluselvitys Veromiehen asemakaava-alueella
KALA 4.4.2011, Asia 53,, Liite 2.7a NCC Property Development Oy LAK-alueen meluselvitys Veromiehen asemakaava-alueella Jussi Jääoja, Jarno Kokkonen ja Anne Määttä Sito Oy marraskuu 2008 Kannen kuva: Sito
LisätiedotMELUSELVITYS TYÖNUMERO: ALAVUDEN KAUPUNKI ALAVUS-TUURI -ALUEEN MELUSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: 20600929 ALAVUDEN KAUPUNKI ALAVUS-TUURI -ALUEEN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIMIKM FIMIKM FILAHD VALMIS 30.9.2016 FIMIKM FIMIKM FILAHD LUONNOS 19.9.2016 FIMIKM FIMIKM FILAHD LUONNOS
LisätiedotMELUSELVITYS TYÖNUMERO: KAJ RÖNNKVIST MARTINPOJANKATU 25 TAMPERE MELUSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
MELUSELVITYS TYÖNUMERO: 20600916 KAJ RÖNNKVIST MARTINPOJANKATU 25 TAMPERE MELUSELVITYS 6.4.2017 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista 6.4.2017 FIMIKM FIMIKM FILAHD VALMIS 18.11.2016 FIMIKM FIMIKM FILAHD
LisätiedotAkustiikka ja toiminta
Akustiikka ja toiminta Äänitiede on kutsumanimeltään akustiikka. Sana tulee Kreikan kielestä akoustos, joka tarkoittaa samaa kuin kuulla. Tutkiessamme värähtelyjä ja säteilyä, voimme todeta että värähtely
LisätiedotMeluselvitys asemakaavamuutosta varten kiinteistöllä IKAALISTEN MYLLY OY
Meluselvitys asemakaavamuutosta varten kiinteistöllä 143-413-7-2 IKAALISTEN MYLLY OY Destia Oy Infrasuunnittelu Vantaa 20.2.2018 SISÄLLYS 1 SUUNNITTELUKOHDE 1 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT 2 2.1 Melutasojen
LisätiedotYleistä äänestä. Ääni aaltoliikkeenä. (lähde
Yleistä äänestä (lähde www.paroc.fi) Ääni aaltoliikkeenä Ilmaääntä voidaan ajatella paineen vaihteluna ilmassa. Sillä on aallonpituus, taajuus ja voimakkuus. Ääni etenee lähteestä kohteeseen väliainetta
LisätiedotKirkonmäen asemakaava ja asemakaavamuutos nro 3573 Ympäristömeluselvitys
Raportti Kirkonmäen asemakaava ja asemakaavamuutos nro 33 Ympäristömeluselvitys Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy 10.3.2017 Projektinumero: 304232 Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Lähtötiedot ja menetelmät...
LisätiedotHIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS
repo002.dot 2013-09-20 HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS E26192 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Muutoslista Hannele Kemppi Hannele Kemppi Elisa Huotari VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT
LisätiedotASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET Karitma Oy, Hydro Smart Compactline vinyylilankku
Tilaaja: Karitma Oy Tarja Kirjavainen Sorvaajankatu 15 008 Helsinki Raportin numero: Päiväys: ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET Kirjoittanut: Antti Bang Nuorempi suunnittelija puh. 0 593 70 antti.bang@promethor.fi
LisätiedotParveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)
4.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (max /P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan
LisätiedotSAMMONKATU ASEMAKAAVAN MUUTOS, TAMPERE MELUSELVITYS
Vastaanottaja NCC Rakennus Oy/Asuminen Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 08/2011 SAMMONKATU 52-54 ASEMAKAAVAN MUUTOS, TAMPERE MELUSELVITYS SAMMONKATU 52-54 ASEMAKAAVAN MUUTOS, TAMPERE MELUSELVITYS
LisätiedotVastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS
Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Päivämäärä 03/04/2013
LisätiedotASKELÄÄNITASOKOEMITTAUS
Rakennusakustiikka Raportti PR4056 R01 Sivu 1 (4) Karitma Oy Tarja Kirjavainen Sorvaajankatu 15 00880 Helsinki Helsinki 22.11.2016 ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUS Mittaukset tehty 3.11.2015 Raportin vakuudeksi
LisätiedotMelulukukäyrä NR=45 db
Rakenteiden ääneneristävyys LEVYRAKENTEET 1..013 LUT CS0A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Melulukukäyrä NR=45 db Taajuus mitattu Lin. A-painotus A-taso 63 Hz 61 db 6 db= 35 db 15 Hz 50 db 16
LisätiedotMelumallinnus Pellonreuna
Melumallinnus Pellonreuna JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2017 (28.4.2017) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Kuokkalan Tikanväylän ja Pohjanlahdentien liikenteen aiheuttaman melun
LisätiedotEspoon Heiniemen korttelin ja puistoalueen 62P17 meluselvitys
Raportti Espoon Heiniemen korttelin 62045 ja puistoalueen 62P17 meluselvitys 15.2.2018 SISÄLTÖ 1. Työn sisältö... 3 2. Lähtötiedot ja menetelmät...4 2.1. Laskentamalli... 4 2.2. Laskennassa käytetyt liikennemäärät...
LisätiedotRUUNALAN ASEMAKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS
repo002.dot 2013-09-20 RUUNALAN ASEMAKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS E27852 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Muutoslista Oona-Lina Alila Elisa Huotari Elisa Huotari VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT
LisätiedotKORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI
Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.6.2014 KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI Päivämäärä 23.6.2014 Laatija
LisätiedotCAD-KUVAT. PAROC Rakennuseristeet
CAD-KUVAT PAROC Rakennuseristeet CAD-KUVAT, PAROC RAKENNUSERISTEET SISÄLTÖ CAD-KUVAT, PAROC RAKENNUSERISTEET DETALJIN KUVAUS NUMERO ULKOSEINÄT Kellarin seinät US-CW-10.1 Tiiliverhottu kellarin teräsbetoniseinä
LisätiedotMARJA VANTAA: ASUNTOMESSUT 2015, KAAVA ALUEEN MELUSELVITYKSEN PÄIVITYS Projektinumero: WSP Finland Oy
MARJA VANTAA: ASUNTOMESSUT 15, KAAVA ALUEEN 00 MELUSELVITYKSEN PÄIVITYS 12.1.12 Projektinumero: 80 WSP Finland Oy 2 (7) Sisällysluettelo 1 Toimeksianto / Johdanto...3 2 Lähtötiedot ja menetelmät...4 2.1
LisätiedotRaskaan julkisivukorjauksen vaikutus betonielementtitalon ääneneristävyyteen. Tekn. yo Jaakko Koskinen
Raskaan julkisivukorjauksen vaikutus betonielementtitalon ääneneristävyyteen Tekn. yo Jaakko Koskinen Tutkimuksen tausta tutkimuksen tavoitteena oli selvittää raskaan julkisivukorjauksen vaikutusta rakenteiden
LisätiedotHervantajärven osayleiskaavan meluselvitys
Hervantajärven osayleiskaavan meluselvitys Hanke: M1460_020005 Pvm: 1.10.2008 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee osayleiskaavaa Hervantajärven ja Ruskontien väliselle alueelle. Tätä
LisätiedotALAVIESKA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN MELUSELVITYS. Työ: E Tampere,
ALAVIESKA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN MELUSELVITYS Työ: E26215 Tampere, 17.4.2013 PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 Toimistot: Turku, Tampere, Helsinki ja Oulu 17.4.2013 Alavieskan
LisätiedotMELUSELVITYS TYÖNUMERO: ROVANIEMEN KAUPUNKI RANUANTIEN MELUSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
MELUSELVITYS TYÖNUMERO: 20601411 ROVANIEMEN KAUPUNKI RANUANTIEN MELUSELVITYS 13.10.2017 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista 13.10.2017 FIMIKM FIMIKM FILAHD VALMIS 9.10.2017 FIMIKM FIMIKM FILAHD LUONNOS
LisätiedotTerveydenhuollon tilojen akustiikka
Terveydenhuollon tilojen akustiikka Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Erikoisalana rakennushankkeen hallinta kokonaisuutena akustiikan kannalta
LisätiedotKoivukujan asemakaavamuutoksen meluselvitys
LEMPÄÄLÄN KUNTA, KAAVOITUS Koivukujan asemakaavamuutoksen meluselvitys RaporttiLUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P35832p001 RaporttiLUONNOS 1 (7) Heiskanen Vesa Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2
LisätiedotYritysperän asemakaavan muutos meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAKENNUSLIIKE S. OJALA JA POJAT Yritysperän asemakaavan muutos meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (6) Manninen Matti Sisällysluettelo
LisätiedotRT ohjetiedosto huhtikuu 2004 korvaa RT RT PIENTALON PUURAKENTEET
RT 82-10820 ohjetiedosto huhtikuu 2004 korvaa RT 82-10560 RT 82-10693 PIENTALON PUURAKENTEET JJ/1/huhtikuu 2004/6000/Vla/Rakennustieto Oy 3 ohjetiedosto RT 82-10820 3 RAKENNUSTARVIKKEET Yläsidepuut Levyjäykiste
Lisätiedota s k e l ä ä n i e r i s t e
askeläänieriste AKTIIVISEN ELÄMÄN ÄÄNIÄ Kävely, tanssi, korkokengät, koneet... Ilman kunnollista askeläänieristystä äänet kantautuvat helposti kerroksesta toiseen. Sen sijaan, että rajoittaisimme äänien
LisätiedotÄäneneristys ja akustiikka. Eija Halme-Salo Arkkitehtitoimisto Alpo Halme Oy
Ääneneristys ja akustiikka Eija Halme-Salo Arkkitehtitoimisto Alpo Halme Oy Akustiikan osa-alueita 1 Rakennusakustiikka äänen eristäminen ja vaimentaminen rakenteiden äänitekninen toiminta tärinä Huoneakustiikka,
Lisätiedot16T-4 Valtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola Tiesuunnitelman meluselvitys
16T-4 Valtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola Tiesuunnitelman meluselvitys Siru Parviainen 16T-4 Valtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola 2 (3) 1 Taustatiedot ja nykytilanne
LisätiedotASETUS RAKENNUKSEN ÄÄNIYMPÄRISTÖSTÄ 1 JOHDANTO. Ari Saarinen 1. PL 35, 00023VALTIONEUVOSTO Tiivistelmä
ASETUS RAKENNUKSEN ÄÄNIYMPÄRISTÖSTÄ 1 1 Ympäristöministeriö PL 35, 00023VALTIONEUVOSTO etunimi.sukunimi@ym.fi Tiivistelmä Rakentamista koskevat määräykset uudistetaan vuoteen 2018 mennessä siten, että
LisätiedotKANKAANPÄÄN KAUPUNGIN MELUSELVITYS
KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN MELUSELVITYS 15.4.2011 Laura Gröhn MUISTIO 15.4.2011 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1. Työn tarkoitus... 3 2. Menetelmät ja lähtötiedot... 3 2.1 Maastomalli... 3 2.2 Liikennemäärät...
LisätiedotNURMIJÄRVEN KYLÄNPÄÄN ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS
repo002.dot 2013-09-20 NURMIJÄRVEN KYLÄNPÄÄN ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS E26275 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Muutoslista Kaavarajat vaihdettu ja raportti päivitetty 5.1.2015 Hannele Kemppi Hannele
LisätiedotKaavan 8231 meluselvitys
Kaavan 8231 meluselvitys Hanke: Pvm: 11.7.2008 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee asemakaavan muutosta Pohtolan kaupunginosassa, korttelissa 2582. Tätä tarkoitusta varten Mittaus-
LisätiedotNiskaperän osayleiskaavan meluselvitys
ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskaperän osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 31.5.2016 P26781P002 Raportti 1 (5) Manninen Matti 31.5.2016 Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun
LisätiedotLiponkuja Tampere Kaavamuutokseen liittyvä meluselvitys Projektinumero: WSP Finland Oy
Liponkuja Tampere Kaavamuutokseen liittyvä meluselvitys 14.3.2013 Projektinumero: 305003 WSP Finland Oy 2 (8) Sisällysluettelo 1 Toimeksianto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 2.1 Laskentamalli ja
Lisätiedotö ø Ilmaääneneristävyys [db] 60 6 mm Taajuus [Hz]
Aalto-yliopisto. ELEC-E564. Meluntorjunta L. Laskuharjoituksien -5 ratkaisut... a) Johda normaalitulokulman massalaki lg(m )-4 yhtälöstä (.6.). ½p. b) Laske ilmaääneneristävyys massalain avulla 6 ja 3
LisätiedotImmersbyn osayleiskaavan meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen
Lisätiedot1.1 Ilmastoinnin ja laitteiden melun arviointi
1.1 Ilmastoinnin ja laitteiden melun arviointi Kuuluuko ilmastointimelu selvästi? kuulu selvästi Onko muita äänekkäitä LVIS-laitteita? vesijohdot viemärit valaisimet hissit ole Onko muita äänekkäitä laitteita?
LisätiedotMeijeritien asemakaavan meluselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PAIMION KAUPUNKI Meijeritien asemakaavan meluselvitys Raportti LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.6.2015 Raportti 1 (5) Matti Manninen 18.6.2015 Sisällysluettelo 1 Taustaa...
LisätiedotSako II, asemakaavamuutos
Sako II, asemakaavamuutos 4111579.3.7 Muutokset: A 4.10.2016 Muutettiin pohjaa B 5.10.2016 Muutettiin taas pohjaa 4111579.3.7 2 (6) Sako II, asemakaavamuutos SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 1.1 Tilaaja...
Lisätiedot7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Porrashuone Avoin luhtikäytävä Varatienä toimiva parveke
7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Rakennuksesta tulee voida poistua palotilanteessa ohjattua reittiä pitkin turvallisesti ja nopeasti. Puurunkoisessa rakennuksessa poistumisjärjestelyt
LisätiedotKATSAUS RAKENNUSTEN JULKISIVUÄÄNIERISTÄVYYDEN LASKENTAAN JA MITOITUKSEEN
KTSUS RKENNUSTEN JULKISIVUÄÄNIERISTÄVYYDEN LSKENTN J MITOITUKSEEN Timo Peltonen, Tapio Lahti Insinööritoimisto kukon Oy Kornetintie 4, 00380 HELSINKI timo.peltonen@akukon.fi 1 JOHDNTO Rakennusten julkisivuille
LisätiedotKyseessä on kokonaisuuden suunnittelu, jossa kaikki asiaan vaikuttavat tekijät tulee ottaa huomioon.
Rakenteiden ääneneristävyys MASSIIVISET RAKENTEET 1 7..013 LUT CS0A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Äänitekninen suunnittelu Rakennuksen ääniteknisellä suunnittelulla pyritään luomaan olosuhteet,
LisätiedotAkaan raakapuukuormausalue Ratasuunnitelman meluselvitys. Päiväys Tilaaja Liikennevirasto Projekti RR52233
Akaan raakapuukuormausalue Ratasuunnitelman meluselvitys Päiväys Tilaaja Liikennevirasto Projekti RR52233 Raportti 1/5 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Menetelmät ja lähtötiedot... 3 2.1 Melun ohjearvot... 3
LisätiedotKaavan 8335 meluselvitys
Kaavan 8335 meluselvitys Hanke: 4022878 Pvm: 10.12.2010, korjattu 21.12.2010 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee asemakaavamuutosta kiinteistölle VI -93-38. Tässä selvityksessä tarkastellaan
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNKI MELUSELVITYS, TARKASTAMONKATU 3, SAVONLINNA
Vastaanottaja Savonlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 4.7.2014 SAVONLINNAN KAUPUNKI MELUSELVITYS, TARKASTAMONKATU 3, SAVONLINNA SAVONLINNAN KAUPUNKI MELUSELVITYS, TARKASTAMONKATU 3, SAVONLINNA
LisätiedotASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET
Rakennusakustiikka Raportti PR3701 R04 Sivu 1 (5) Virpi Toivio Sorvaajankatu 15 008 Helsinki Turku 6.11.2015 ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET Mittaukset tehty 21.10.2015 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja,
LisätiedotPITKÄKALLIONKATU 4, MELUSELVITYS
PITKÄKALLIONKATU 4, MELUSELVITYS TAMPERE, HOLVASTI 20600671 5.4.2016 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Muutoslista 5.4.2016 Ari Kulmala Elisa Huotari Elisa Huotari 16.3.2016 Ari Kulmala Elisa Huotari
LisätiedotFCG Planeko Oy. Pöytyän kunta KYRÖN MELUSELVITYS. Raportti 589-D4110
FCG Planeko Oy Pöytyän kunta KYRÖN MELUSELVITYS Raportti 589-D4110 16.10.2009 FCG Planeko Oy Raportti I 16.10.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot... 1 3 Lähtötiedot... 2 3.1
LisätiedotMeluselvitys Iso-Iivarintielle välillä Vt 1 St 110
PAIMION KAUPUNKI Meluselvitys Iso-Iivarintielle välillä Vt 1 St 110 Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P32583 Raportti 1 (7) Eskelinen Erja Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot...
LisätiedotERISTERAPATUN BETONIELEMENTTIULKOSEINÄN ILMAÄÄNENERISTÄVYYS
ERISTERAPATUN BETONIELEMENTTIULKOSEINÄN ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Jussi Rauhala Helimäki Akustikot Pinninkatu 58 A, 33100 TAMPERE jussi.rauhala@helimaki.fi 1 JOHDANTO Betonielementtirakenteisen asuinkerrostalon
LisätiedotPaloturvallinen puutalo RoadShow Palo-opas. Tero Lahtela
Paloturvallinen puutalo RoadShow 2018 Palo-opas Tero Lahtela Asetus Perustelumuistio Asetuksen lukeminen Yleinen vaatimus Palon leviämistä lasitetuilla parvekkeilla tulee rajoittaa Yli 2-krs. rak. lisävaatimus
LisätiedotWEERAN KORTTELI, LAPPEENRANTA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN MELUSELVITYS. Vastaanottaja Lappeenrannan kaupunki. Asiakirjatyyppi Meluselvitys
Vastaanottaja Lappeenrannan kaupunki Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 11.10.2018 WEERAN KORTTELI, ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN WEERAN KORTTELI,, ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN Päivämäärä 11.10.2018 Laatija Tarkastaja
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo
2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ullakon yläpohjan palovaatimusten täyttyminen... 3 4 Yhteenveto...
LisätiedotAihe: Lausuntopyyntö asetusluonnoksesta rakennuksen ääniympäristöstä
Lausunto 1 (5) Ympäristöministeriö Ari Saarinen kirjaamo@ym.fi Aihe: Lausuntopyyntö asetusluonnoksesta rakennuksen ääniympäristöstä Tietoa :stä RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset
LisätiedotRaideliikennemeluselvitys korttelille 55042
Jarno Kokkonen Siru Parviainen 18.10.2013 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Espoon kaupungin Koivuhovinlaakson asemakaava-alueen kortteliin (kuva 1) raideliikenteen aiheuttamia melutasoja.
Lisätiedot5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET 5.2 SUOJAVERHOUSTEN TOTEUTTAMINEN 5.3 SUOJAVERHOUSVAATIMUKSET P2-PALOLUOKAN RAKENNUKSESSA
5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET Suojaverhouksella tarkoitetaan rakennusosan pinnan muodostamaa osaa, joka suojaa alustaansa määrätyn ajan syttymiseltä, hiiltymiseltä tai muulta vaurioitumiselta.
LisätiedotViemäreiden äänitekniikka asuinrakennuksissa
Viemäreiden äänitekniikka asuinrakennuksissa Saint-Gobain PAM pamline.fi 2 Johdanto Käymme läpi äänitekniikan perusteita, mittaustapoja ja asennustapoja. Uusien määräyksien vaikutus ratkaisuihin. Havaittuja
Lisätiedot52691 MELUSELVITYS SÄRKIJÄRVEN ERITASOLIITTYMÄN VT3 TAMPERE
52691 MELUSELVITYS SÄRKIJÄRVEN ERITASOLIITTYMÄN VT3 TAMPERE 2/7 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 4 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT 4 2.1 Meluohjearvot 4 2.2 Laskentaohjelma 4 2.3 Lähtötiedot 5 3 TULOKSET 5 3.1 Tulosten tarkastelu
Lisätiedot11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET
11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET 11.1 LVIS-HORMIT Perinteisesti kerrostalossa huoneistoa palvelevat LVI-hormit ovat kylpyhuoneessa ja keittiössä. Tällöin hormi lävistää huoneistojen välisen välipohjan,
LisätiedotHangon Krogarsin meluselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA LANTMÄTARE AB ÖHMAN Hangon Krogarsin meluselvitys Raportti REVISIO A, 26.2.2016, lisätty junaliikenne FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (6) Matti Manninen Sisällysluettelo
LisätiedotKokkolan Nykvistin tontin ympäristömeluselvitys
Raportti Kokkolan Nykvistin tontin ympäristömeluselvitys Kaavoituspalvelut, Kokkolan kaupunki 15.3.2017 Projektinumero: 308808 Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto... 3 2. Meluselvityksen menetelmät ja menettelyt...
LisätiedotNIEMENRANTA 2 ASEMAKAAVAN LAATIMINEN SUUNNITELTUJEN RAKENNUSTEN JULKISIVUIHIN JA PIHA-ALUEILLE KOHDISTUVIEN MELUN KESKIÄÄNITASOJEN TARKASTELU
1 NIEMENRANTA 2 ASEMAKAAVAN LAATIMINEN SUUNNITELTUJEN RAKENNUSTEN JULKISIVUIHIN JA PIHA-ALUEILLE KOHDISTUVIEN MELUN KESKIÄÄNITASOJEN TARKASTELU 1 Tausta laatii asemakaavaa Tampereella alueelle. Tämä melutarkastelu
LisätiedotMETELINNIEMEN ASEMAKAAVA-ALUEEN RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS
METELINNIEMEN ASEMAKAAVA-ALUEEN RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS E28058 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Muutoslista Oona-Lina Alila Elisa Huotari Elisa Huotari VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
LisätiedotRAHOLAN KARTANON ALUEEN ASEMAKAAVA NRO 8304 MELUSELVITYKSEN PÄIVITYS
Vastaanottaja Tampereen Tilakeskus Asiakirjatyyppi Meluselvitys ID 1 196 308 Päivämäärä 25.8.2014 RAHOLAN KARTANON ALUEEN ASEMAKAAVA NRO 8304 MELUSELVITYKSEN PÄIVITYS RAHOLAN KARTANON ALUEEN ASEMAKAAVA
LisätiedotKaavan 8159 meluselvitys
Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut Mittaus- ja Geotekniikkayksikkö Kaavan 8159 meluselvitys Hanke: 4010025 Pvm: 29.5.2008 Laatinut: Petri Jokinen SUUNNITTELUPALVELUT MITTAUS- JA GEOTEKNIIKKAYKSIKKÖ
LisätiedotHangon Krogarsin meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LANTMÄTARE AB ÖHMAN Hangon Krogarsin meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (5) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun
LisätiedotHiidenmäen meluselvitys
Hiidenmäen meluselvitys Hanke: Pvm: 15.6.2009 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee asemakaavaa (8111 ja 8255) Ruskon kaupunginosassa. Tätä tarkoitusta varten on valmistanut melumallin
LisätiedotNurmi-Sorilan osayleiskaavan meluselvitys
Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut Mittaus- ja Geotekniikkayksikkö Nurmi-Sorilan osayleiskaavan meluselvitys Pvm: 5.3.2009 Laatinut: Petri Jokinen SUUNNITTELUPALVELUT MITTAUS- JA GEOTEKNIIKKAYKSIKKÖ
LisätiedotYlöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys
Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys Ylöjärven kaupunki Anne Määttä Siru Parviainen 7.11.2013 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Ylöjärven kaupungin Kolmenkulman alueelle
LisätiedotOpetustiloista. Ääniympäristöpalvelut, TTL Turku. Valtteri Hongisto 040 5851 888 valtteri.hongisto@ttl.fi
Opetustiloista Valtteri Hongisto 040 5851 888 valtteri.hongisto@ttl.fi Ääniympäristöpalvelut, TTL Turku TYÖPAIKKAMELU Mittaukset Teollisuus, toimistot, koulut Melu ja värähtelymittaus Huone ja rakennusakustiikka
LisätiedotIlmanvaihdon äänitekniikan opas
Ilmanvaihdon äänitekniikan opas Yleistä Tässä oppaassa käsitellään ilmanvaihdon päätelaitteiden (tulo- ja poistoilmalaitteiden sekä ulkosäleikköjen ja -suuttimien) äänitekniikkaa. Logaritminen asteikko
LisätiedotÄäneneristyksen parantaminen. Peruskorjaus
Ääneneristyksen parantaminen Peruskorjaus Aito Gyproc takuusi siitä, että valitsemasi järjestelmä: koostuu aina parhaista komponenteista, jotka ovat suunniteltu toimimaan niin yksittäisinä kuin järjestelmän
LisätiedotHatanpään Puistokuja 23, Tampere
Rambøll Finland Oy YH-Länsi Oy Hatanpään Puistokuja 23, Tampere Meluselvitys 8.2.2012 Hatanpään Puistokuja 23, Tampere YH-Länsi Oy Meluselvitys 8.2.2012 Viite 82128678 Versio Pvm 8.2.2012 Hyväksynyt Tarkistanut
LisätiedotKorkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60
Rambøll Finland Oy Tampereen kaupunki Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60 Ympäristömeluselvitys 25.11.2008 Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60 Tampereen kaupunki Meluselvitys 25.11.2008 Viite 82109415 Versio
LisätiedotHiidenlinnan L72 asemakaava-alueen meluselvitys
LOHJAN KAUPUNKI Hiidenlinnan L72 asemakaava-alueen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P37242P001 Raportti 1 (8) Heiskanen Vesa Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Arviointiperusteet...
LisätiedotOPETUSTILOJEN AKUSTIIKKA. PARAFON-akustiikkatuotteet kouluihin ja päiväkoteihin
OPETUSTILOJEN AKUSTIIKKA PARAFON-akustiikkatuotteet kouluihin ja päiväkoteihin Huoneakustiikka kuvaa äänen käyttäytymistä tilassa. Tällöin siis kuuntelija ja äänilähde ovat samassa huoneessa. Jos huoneen
LisätiedotKeskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIITE 30 MYNÄMÄEN KUNTA Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.6.2013 Raportti 1 (5) Matti Manninen 10.6.2013
LisätiedotMeluselvitysraportti. Päiväys Projekti Nikulanväylä Asemakaavan meluselvitys Tilaaja Rauman kaupunki
Meluselvitysraportti Päiväys 08.01.2019 Projekti Asemakaavan Tilaaja Rauman kaupunki Meluselvitysraportti 1/6 Sisällys 1 Lähtökohdat... 2 1.1 Johdanto... 2 1.2 Suunnittelualue... 2 2 Menetelmät ja lähtötiedot...
Lisätiedot