Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 SODANKYLÄN KUNTA Vilkas, viihtyisä, kehittyvä Lapin tähtikunta Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma Käsitelty kh , liite 3 Hyväksytty kv , liite 1

2 Sisällysluettelo 1. TALOUSKATSAUS Kuntatalouden yleinen kehitys Sodankylän väestö ja työllisyys Sodankylän taloudellinen tilanne SODANKYLÄN STRATEGIA Kuntastrategia pähkinänkuoressa Toiminnan painopisteet Hyvinvointijohtaminen osana talousarviota ja tilinpäätöstä HENKILÖRESURSSIT Organisaatiorakenne Henkilöstökustannukset Henkilöstösuunnittelu TALOUSARVION PERUSTEET Talousarvion rakenne ja sitovuustasot Vastuut ja tilivelvollisuudet Talousarvion toimeenpano ja toteutumisen seuranta Elinkeino- ja kehittämisrahaston käyttö KÄYTTÖTALOUSOSA TARKASTUSLAUTAKUNTA KESKUSVAALILAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS Yleishallinto Kehittämispalvelut Maaseutuhallinto PERUSTURVALAUTAKUNTA Sosiaalipalvelut Vanhuspalvelut Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Ympäristöterveydenhuolto SIVISTYSLAUTAKUNTA Koulutus ja opiskelu

3 Vapaa-ajan palvelut Sompion kirjasto Lasten päivähoito TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen toimi Tilapalvelu Ruokapalvelut YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA SODANKYLÄN KUNTA YHTEENVETO: Tulos- ja rahoituslaskelma sekä nettomenot toimi- ja vastuualoittain INVESTOINTIOHJELMA VUOSILLE KUNTAKONSERNI Konserniyhtiöille ja -yhteisöille asetetut tavoitteet Konserniohjaukselle asetetut tavoitteet Tytäryhtiöt Asentopuulaaki Oy Lämpö Oy Juurakkotuli Sodankylän Vesi Oy Tähtikunta Oy Tähtikuitu Oy LIITE VAKANSSILUETTELO

4 Kuvioluettelo Kuvio 1 Sodankylän väkiluku Kuvio 2 Asukasluku indeksoituna (2002 = 100)... 8 Kuvio 3 Ikärakenne Kuvio 4 Väestöllinen huoltosuhde Kuvio 5 Sodankylän väestö kylittäin Kuvio 6 Työpaikkojen määrä toimialoittain Kuvio 7 Työttömien määrä Kuvio 8 Tuloveroprosentin kehitys Kuvio 9 Toimintakatteen (itseisarvo) kehitys Kuvio 10 Verotulojen kehitys Kuvio 11 Käyttötalouden valtionosuuksien kehitys Kuvio 12 Vuosikatteen kehitys Kuvio 13 Tilikauden tulos Kuvio 14 Kuntakonsernin kumulatiivinen tulos Kuvio 15 Lainakannan kehitys Kuvio 16 Kuntakonsernin lainakanta Kuvio 17 Suhteellisen velkaantuneisuuden kehitys Kuvio 18 Kumulatiivisen tulorahoitusjäämän kehitys Kuvio 19 Luottamushenkilöorganisaatio Kuvio 20 Viranhaltijaorganisaatio Kuvio 21 Kunnan henkilöstömäärä Kuvio 22 Vakanssien jakautuminen toimialoittain Kuvio 23 Toimintakulujen jakaantuminen kustannuslajeittain prosentteina Kuvio 24 Palkkojen ja palkkioiden jakautuminen kustannuslajeittain (ilman sosiaalikuluja) Kuvio 25 Palkkojen kehitys Kuvio 26 Sodankylän kunnan eläkepoistuma Kuvio 27 Eläkepoistuma ammattiryhmittäin

5 1. TALOUSKATSAUS 1.1. Kuntatalouden yleinen kehitys Kuntatalous on myllerryksessä. Kuntarakennelaki on astunut voimaan , ja käynnissä ovat mm. kuntalain uudistus, valtionosuusjärjestelmän uudistus, kunta-uudistus sekä sosiaalija terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta (SOTE-uudistus). Uuden kuntalain ja valtionosuuslainsäädännön on tarkoitus astua voimaan Kuntalain kokonaisuudistuksessa tarkastellaan kunnan talouden sisäistä ohjausta, kuntien johtamisjärjestelmää, luottamushenkilöiden asemaa, kuntalain ja erityislakien välistä suhdetta, kunnanosahallintoa sekä kuntien ja markkinoiden välistä suhdetta. Kuntarakennelain mukaisesti kuntien tulee selvittää lain mukaiset selvitysperusteet täyttävällä alueella kuntaliitosta. Sodankylä on antanut vastauksenaan valtiovarainministeriölle , että Sodankylä selvittää kuntien yhdistymistä Pelkosenniemen, Savukosken ja Kittilän kanssa, mikäli kunnat niin haluavat, ja että Sodankylän kunta on valmis neuvottelemaan alueen toistenkin kuntien kanssa muistakin toteuttamiskelpoisista vaihtoehdoista. Sodankylä on myös hakenut lupaa poiketa selvitysperusteiden osoittamista selvitysperusteista, sillä selvitysalue ei ylitä vaadittua asukkaan rajaa. Hallitus on päättänyt SOTE-palvelujen järjestämistä koskevasta uudistuksesta keväällä 2014 siten, että järjestämisvastuu siirtyy viidelle erityisvastuualueelle. Uusia sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavia alueita hallinnoidaan kuntayhtymämallilla. Alueiden rahoitus kerätään kunnilta asukaslukuun pohjautuvan painotetun kapitaatioperiaatteen mukaisesti. Alueellisen tasa-arvon ja järjestelmän taloudellisen tehokkuuden varmistamiseksi järjestelmän kansallista ohjausta vahvistetaan. Hallituksen esitys annetaan syksyllä 2014 ja uusien alueiden toiminta alkaa Kuntatalouteen on valtionvarainministeriön Peruspalveluohjelman mukaan syntynyt viime vuosina menojen ja tulojen välinen epätasapaino. Vuonna 2013 kuntatalouden rahoitusasema parani tilapäisesti kertaluontoisten tekijöiden seurauksena. Vaisu talouskasvu ja valtiontalouden sopeutustoimen pitävät kuntien tulojen kasvun hitaana. Myös menokasvun ennustetaan hidastuvan viime vuosien toteutuneesta, mutta olevan koko ennustejakson tulojen kasvua nopeampaa. Käyttöön otettavassa kuntien talousohjausjärjestelmässä uudistetaan valtionosuusjärjestelmä sekä tehostetaan peruspalveluohjelmamenettelyn pitkäjänteisyyttä, sitovuutta ja ohjausvaikutusta kuntatalouden tasapainon turvaamiseksi. Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta sisältää kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisohjelman, jota toimeenpannaan mm. valtiontalouden vuosien kehyspäätöksessä. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään siten, että kuntien toimintamenot vähenevät 1 mrd. eurolla vuoteen 2017 mennessä. Lisäksi verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta parantamalla, on tarkoitus saavuttaa miljardin euron säästö vuoden 2017 tasolla. Seuraavassa on tiivistetty kuntasektorin tuottavuuden parantamiseksi esitettyjä toimia: 1. Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuus- ja tuloksellisuustyötä jatketaan yhteistyössä kuntien, ministeriöiden, työmarkkinajärjestöjen ja muiden tahojen kanssa. 2. Rakennetaan kestävän kuntatuottavuuden mittaristo, vahvistetaan tuottavuus- ja tuloksellisuustyötä sekä levitetään hyviä käytäntöjä. 5

6 3. Kehitetään kuntien kustannuslaskentaa todellisten yksikköhintojen arvioimiseksi ja avaamiseksi asiakkaille, palvelujen kehittämiseksi ja kustannustietoisuuden lisäämiseksi. Palveluiden kustannusten ja laadun vertailua sekä läpinäkyvyyttä kehitetään mm. selvittämällä ja edistämällä sitä tukevia käytäntöjä ja kokeiluja. 4. Kannustetaan parhaiden käytäntöjen jakamista ja käyttöönottoa yli kunta- ja sektorirajojen. 5. Seurataan kuntasektorille asetettujen valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden toteutumista. Kuntien kykyä selvitä tehtävistään ja velvoitteistaan pääosin omalla verotulorahoituksella edistetään. Veroperustemuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat muutokset (sekä niitä lisäävät että vähentävät muutokset) kompensoidaan täysimääräisesti nettomääräisenä. Kuntien yhteisövero-osuus maksetaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna vuosina Yhteisöverokannan alentamisen vaikutus on huomioitu korotuksessa vuosina Hallitus pidättäytyy uusien, kuntien menoja lisäävien tehtävien ja velvoitteiden antamisesta ilman, että se päättää samalla vastaavansuuruisista tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta tai uusien annettavien tehtävien ja velvoitteiden täysimääräisestä rahoittamisesta. Tätä periaatetta sovelletaan kehyspäätökseen nähden uusiin hankkeisiin. Tämän lisäksi kehykseen jo sisältyviä kuntien menoja lisääviä hankkeita arvioidaan kriittisesti. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään asteittain vuoteen 2015 mennessä kevään 2012 kehyspäätöksen perusteella. Vuonna 2015 vähennys on yhteensä 500 milj. euroa vuoden 2012 tasoon verrattuna. Vähennykset toteutetaan alentamalla peruspalvelujen valtionosuusprosenttia. Maaliskuun 2013 kehyspäätöksessä valtionosuuksiin kohdistettiin edelleen lisävähennys siten, että vähennys on vuositasolla 237 milj. euroa vuonna 2014, 175 milj. euroa vuonna 2015, 215 milj. euroa vuonna 2016 ja edelleen 265 milj. euroa vuonna Lisäksi peruspalveluiden valtionosuutta vähennetään mm. liittyen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoon, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen muutokseen sekä perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirtymiseen Kelalle vuoden 2017 alusta lukien. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään vuoden 2015 tasolla 126 milj. euron lisäys sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Vanhuspalvelulain toimeenpanoon kohdennetaan lisärahoitusta 27,5 milj. euroa vuonna 2015, eli valtionosuus tähän on yhteensä 82 milj. euroa vuonna Vuodesta 2015 alkaen oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetaan 13,1 milj. euroa sekä lastensuojelun kehittämiseen 10 milj. euroa. Muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen varattu jäljellä oleva määräraha 9,4 milj. euroa kohdennetaan tarkemmin vuodesta 2015 alkaen. Peruspalveluohjelman mukaan kuntien kehittämistoimintaan liittyy myös päätös, jonka mukaan kuntien tulee laatia palvelustrategia, johon sisältyvät kunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut. Palvelustrategian tulee toteuttaa, konkretisoida ja tarkentaa palvelujen kehittämistä koskevia linjauksia. Tässä talouskatsauksessa esitetyt vertailutilastot pohjautuvat Tilastokeskuksen tietoihin, jotka Kuntaliitto on julkaissut, ellei muuta lähdettä ole ilmoitettu. Vertailutietoja on täydennetty kunnan tilinpäätöstiedoilla. Henkilöstöä koskevat tiedot ovat kunnan palkkahallintojärjestelmästä lukuun ottamatta eläköitymistietoja, jotka on saatavilla Kevasta. 6

7 1.2. Sodankylän väestö ja työllisyys Sodankylän kunnan asukasmäärä kasvoi ja luvuilla aina vuoteen 1995 saakka. Vuonna 1996 väkiluku kääntyi lisääntyneen poismuuton takia selvään laskuun. Vuonna 2010 väestön väheneminen pysähtyi. Kunnan väkiluku on kasvanut viime vuosina (2011: + 28 as; 2012: +29 as; 2013: +50 as; 2014: as). Suhteellinen kasvu on ollut maan keskitasoa. Väestön ikärakenteessa lasten ja nuorten osuus vähenee, ja vanhusväestön määrä kasvaa johtuen ns. suurten ikäluokkien ikääntymisestä. Sodankylän kuntastrategiaan on kunnan asukasluvun kasvutavoitteeksi asetettu 200 henkilöä / vuosi. Tavoitteella pyritään parantamaan kunnan huoltosuhdetta. Tulevina vuosina on perusteltua odottaa kunnan väestömäärän kasvavan 1 2 % vuodessa. Tilastokeskuksen mukaan Sodankylän väestömäärän kehitys on 2010-luvulla selvästi vähenevä. Kuviossa 1 esitetään Sodankylän asukasluvun muutosta kuvaava uusin Tilastokeskuksen tilasto, johon on päivitetty viime vuosien väestökasvu, mutta jonka ennuste on edelleen samassa trendissä, kuin 2010-luvulla aiemmin Kuvio 1 Sodankylän väkiluku Sodankylän elinkeinoelämä on vilkastunut viime vuosina. Kuntaan on syntynyt uusia työpaikkoja erityisesti malmintutkimukseen ja kaivosteollisuuteen liittyen. Myös puolustusvoimien työpaikkojen määrä Sodankylässä on kasvanut. Työpaikkojen lisääntyminen on mahdollistanut kunnan asukasluvun kasvun, etenkin kun alueella on ollut tarjolla asuntoja, joihin uudet veromaksajat ovat voineet muuttaa. Tämä selittää sitä, miksi kunnan ilmoittaman väestön todellisen määrän ja Tilastokeskuksen arvion välinen erotus kasvaa. Seuraavassa esitetään Sodankylän kunnan asukasluvun kehitys vuosina verrattuna samankokoisiin kuntiin, Lappiin ja koko maahan. 7

8 Kuvio 2 Asukasluku indeksoituna (2002 = 100) Kuvio 2 osoittaa, että Sodankylän kunnan asukasluku on viime vuosina kehittynyt positiivisemmin kuin Lapin kunnissa ja vastaavankokoisissa kunnissa yleensä. Asukasluku on viime vuosina kasvanut samaa vauhtia kuin Suomessa keskimäärin. Seuraavassa kuviossa 3 on nähtävillä Sodankylän ikärakenne. Kunnassa on jonkin verran vähemmän alle 14-vuotiaita kuin vertailukohteissa. Ikääntyvän väestön määrä sen sijaan on vastaavalla tasolla kuin samankokoisissa kunnissa Suomessa. Kuvio 3 Ikärakenne Kuviossa 4 esitetään kunnan väestöllinen suhde, joka osoittaa alle 14-vuotiainen ja yli 65-vuotiainen määrän suhteessa työikäisten ( vuotiaat) määrään. Huoltosuhde Sodankylässä on parempi kuin samankokoisissa kunnissa keskimäärin. 8

9 Kuvio 4 Väestöllinen huoltosuhde Seuraava taulukko (kuvio 5) kuvaa Sodankylän asukasluvun alueellista jakautumista ja väestökehitystä kylittäin kymmenen vuoden ajalta. Taulukosta ilmenee, että Sodankylän kunta on monitaajamainen, ja kunnan asukkaista 64 % asuu kirkonkylällä tai sen läheisyydessä. Suurimmat kylät ovat Sattanen, Vuotso ja Vaalajärvi. Asukasluku on kasvanut viime vuosina kirkonkylän lisäksi Sattasessa, Orajärvellä, Torvisessa ja Luostolla. Vuosi Yhteensä asukkaita Pohjoisosa Vuotso (Purnumukka) Lokka Petkula (Madetkoski) Moskuvaara Kersilö Rajala Sattanen Itäosa Kelujärvi (Puolakkav.) Siurunmaa Orajärvi Kirkonkylä (+ymp.) Järvikylät Jeesiö Vaalajärvi Riipi Hinganmaa (Kaarto) Syväjärvi (Heinäperä) Sassali Uimaniemi (Murtomaa) Kierinki Kukasjärvi Unari Eteläosa Aska Lismanaapa Torvinen Vuojärvi Seipäjärvi Raudanjoki Luosto * * * Kuvio 5 Sodankylän väestö kylittäin

10 Seuraavassa taulukossa (kuvio 6) tarkastellaan Sodankylän työpaikkojen kehitystä ja jakaantumista toimialoittain. Eniten työpaikkoja on julkishallinnossa mukaan lukien puolustusvoimat, ja voimakkaimmin työpaikkojen määrä on kasvanut kaivostoiminnassa kpl % kpl % kpl % Työpaikat yhteensä Maa-, metsä- ja kalatalous , , ,0 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto 46 1,3 47 1,3 47 1,3 Kaivostoiminta ja louhinta 85 2, , ,3 Teollisuus 160 4, , ,1 Rakentaminen 161 4, , ,3 Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus- ja varastointi; , , ,0 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 182 5, , ,7 Informaatio ja viestintä 43 1,3 43 1,2 37 1,0 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 25 0,7 23 0,7 19 0,5 Kiinteistöalan toiminta 46 1,3 54 1,5 48 1,3 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; 173 5, , ,8 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 255 7, , ,2 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak , , ,2 Terveys- ja sosiaalipalvelut , , ,6 Muut palvelut 168 4, , ,7 Toimiala tuntematon 53 1,6 47 1,3 36 1,0 Kuvio 6 Työpaikkojen määrä toimialoittain Työttömien määrä on Sodankylässä pääasiassa vähentynyt vuosina Työ- ja elinkeinoministeriöstä saatujen tietojen mukaan (kuvio 7). Kunnan työllisyystilanne on heikentynyt vuoden 2014 aikana. Työttömiä oli 560 henkilöä (13,8 %) Työttömiä työnhakijoita Työttömyysaste, % 13,7 11,8 13,2 11,6 10,2 10,2 12,4 Kuvio 7 Työttömien määrä Seuraavassa kuviossa 8 on nähtävillä veroprosenttien kehitys vuosina Kuva osoittaa, että Sodankylän veroprosentti on ollut lähes kymmenen vuoden ajan samalla tasolla, mutta sitä korotettiin 0,5 %:lla 20 %:iin vuonna Veroprosentti Sodankylässä ylittää vuonna 2014 maan keskitason 0,25 prosenttiyksiköllä jääden kuitenkin alle Lapin kuntien keskiarvon. 10

11 ,00 20,50 20,00 19,50 19,00 18,50 18,00 17,50 17,00 16,50 16,00 Sodankylä as. kunnat Lappi Koko maa Kuvio 8 Tuloveroprosentin kehitys Sodankylän tuloveroprosentti on tarkastelukauden alussa ollut maan korkeimpia, mutta on viime vuosina jäänyt Lapin ja vastaavan kokoisten kuntien veroprosentin alle Sodankylän taloudellinen tilanne Seuraavassa tarkastellaan Sodankylän kunnan taloudellista tilannetta keskeisten tunnuslukujen avulla verraten Lapin, Manner-Suomen ja vastaavan kokoisten kuntien ( asukasta) tilanteeseen. Tunnusluvut esitetään euroina asukasta kohti. Tarkastelussa hyödynnetään toimintakatetta, verotulokertymää, valtionosuuksien määrää, vuosikatetta, tilikauden tulosta, kertynyttä tulosta, velkaantuneisuutta, lainanmäärää ja kertynyttä tulorahoituksen alijäämää. Kuvio 9 Toimintakatteen (itseisarvo) kehitys

12 Kunnan tuloslaskelman välituloksena esitettävä toimintakate on toimintatulojen ja -menojen erotus, esitetään itseisarvona. Toimintakate kuvaa, paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Kuviosta 9 ilmenee, että Sodankylän toimintakate on vertailukohteita korkeampi osoittaen sitä, että Sodankylässä toimintamenot ovat suhteessa korkeammat toimintatuloihin nähden. Kuviosta 10 näkyy, että Sodankylän verotulojen kertymä asukasta kohti on pysyvästi ollut samankokoisia kuntia selvästi suurempi, jääden kuitenkin vuotta 2013 lukuun ottamatta maan keskiarvon alapuolelle. Kuvio 10 Verotulojen kehitys Valtionosuudet kohdistuvat sekä peruspalveluiden järjestämiseen tarvittaviin käyttötalousmenoihin että investointimenoihin. Käyttötalouden valtionosuudet asukasta kohti ovat Sodankylässä lähes kaksinkertaiset maan keskiarvoon verrattuna, kuten kuviosta 11 ilmenee. Ne ylittävät myös selvästi Lapin ja vastaavan kokoisten kuntien keskiarvon. Seuraavassa esitetään käyttötalouden valtionosuuksien kehitys asukasta kohti vuosina

13 Kuvio 11 Käyttötalouden valtionosuuksien kehitys Vuosikate on tuloslaskelman välisumma, joka kuvaa riittävätkö kunnan toimintatulot, verotulot ja käyttötalouden valtionavut kattamaan kunnan toimintamenot. Vuosikate kertoo myös, paljonko rahaa jää jäljelle lainanlyhennyksiä ja investointeja varten. Tasapainoinen talous edellyttää, että vuosikate on positiivinen. Vuosikatteen ollessa miinusmerkkinen kunnan tulot eivät riitä edes käyttötalousmenojen kattamiseen. Kuviossa 12 esitetään vuosikatteen kehitys asukasta kohti vuosina Vuosikate on ollut tarkastelujaksona aina positiivinen jääden pääsääntöisesti maan keskitason alapuolelle. Kuvio 12 Vuosikatteen kehitys Kunnan tilikauden tulos kertoo tarkemmin kunnan talouden tasapainosta. Tilikauden tulos voi väliaikaisesti olla alijäämäinen, mutta silloin kunnalla täytyy olla kertynyttä ylijäämää ja sen pitää ryhtyä toimenpiteisiin talouden tasapainottamiseksi. Seuraavassa kuviossa 13 esitetään tilikauden tuloksen kehitys asukasta kohti vuosina Tilinkauden tulos on vaihdellut positiivisesta negatiiviseen sekä on noudattanut valtakunnallista kehitystrendiä. 13

14 Kuvio 13 Tilikauden tulos Kuvio 14 osoittaa kertyneen tilikauden tuloksen kehityksen asukasta kohti koko kuntakonsernissa. Sodankylän konsernin kumulatiivinen tulos on ollut pitkään alijäämäinen, mutta kehittynyt positiiviseksi tarkastelujakson loppupuolella. Kuvio 14 Kuntakonsernin kumulatiivinen tulos Sodankylän kunnan talouden romahdus 1990-luvulla näkyy kuvion 14 alkuvuosissa. Trendi on nähtävissä valtakunnallisesti, mutta talouden heikentyminen ilmeni kuntataloudessa syvempänä Lapissa kuin muualla Suomessa. Sodankylän kertynyt tulos on kääntynyt vuonna 2011 ylijäämäiseksi, saavuttaen tarkastelujakson loppupuolella saman tason kuin Suomessa keskimäärin. 14

15 Sodankylän kunnan lainakanta asukasta kohti on viime vuosina ollut valtakunnallista tasoa ja ollen jonkin verran vastaavan kokoista kuntaa suurempi. Seuraavassa kuviossa 15 kunnan lainakantaa ja sen kehitystä asukasta kohti on tarkasteltu vuoden viimeisenä päivänä. Sodankylän lainakanta on viime vuosina selvästi kasvanut ja on vertailujakson lopussa maan keskitasoa. Kuvio 15 Lainakannan kehitys Koko kuntakonsernia tarkasteltaessa lainamäärä asukasta kohti on esitetty kuviossa 16. Otettaessa konserni huomioon suurenee Sodankylän lainakanta selvästi asukasta kohti suhteessa vertailukuntiin ja on maan keskitason yläpuolella. Merkille pantavaa on myös konsernin lainakannan määrä suhteessa vastaavan kokoisiin kuntiin: Sodankylän kuntakonsernin lainamäärä on tarkastelujakson alussa yli kaksinkertainen, mutta ero on kaventunut muiden kuntien lainamäärän kasvaessa tasaisesti. Kuvio 16 Kuntakonsernin lainakanta

16 Lainakantaa tarkasteltaessa on myös perusteltua ottaa huomioon kunnan antolainat ja takaukset. Sodankylän kunta päättänyt ottaa euroa lainaa vuosille lainatakseen sen edelleen omistamalleen yhtiölle, Tähtikuitu Oy:lle, valokuituverkon rakentamiseksi. Kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti antolainojen myöntämiseen kyläyhdistyksille on euron varaus. Kunnan lainamäärä kasvaa suunnittelukauden 2017 loppuun mennessä 38,5 milj.euroon, kun se vuoden 2013 tilinpäätöksessä oli 22,6 milj.euroa. Kunnan lainakannan kasvu johtaa kunnan velkaantumiseen. Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista (kuluvan vuoden toimintatuotot + verotulot + käyttötalouden valtionosuudet) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kuviosta 17 on nähtävissä, että viime vuosina Sodankylän talous on kehittynyt velkaantuneisuuden näkökulmasta kuitenkin muuta maata paremmin ollen muun Lapin tasolla. Kuvio 17 Suhteellisen velkaantuneisuuden kehitys Seuraavassa kuviossa 18 esitetty kumulatiivinen tulorahoitusjäämä asukasta kohti kuvaa kehitystä, jonka mukaisesti Sodankylän kunnan velkaantuminen on jatkunut ja kasvanee jatkossakin. 16

17 Kuvio 18 Kumulatiivisen tulorahoitusjäämän kehitys

18 2. SODANKYLÄN STRATEGIA 2.1. Kuntastrategia pähkinänkuoressa Toiminta-ajatus Miksi Sodankylän kunta on olemassa? Hyvän elämän edellytysten luominen alueen asukkaille Arvot Mitkä arvot ohjaavat ja tukevat? Ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen vastuullisuus Joustavuus Kehitysvisio 2020 Millaiselta Sodankylä haluaa näyttää vuonna 2020? Strategiset päämäärät Mikä mahdollistaa Sodankylälle kehitysvision 2020 saavuttamisen? Hallitusti kasvava ja kansainvälinen Keski-Lapin asiointi- ja palvelukeskus, jossa on hyvät liikenneyhteydet ja ihmisten turvallista elää, asua ja yrittää. Kunnan asukasluku kehittyy positiivisesti Elinkeinorakenne on monipuolinen Peruspalvelut järjestetään tehokkaasti Menestystekijät Missä tekijöissä Sodankylän on onnistuttava, jotta strategiset päämäärät ja niiden kautta kehitysvisio 2020 toteutuu? 1. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet 2. Viihtyisä elinympäristö 3. Henkilökunnan hyvinvointi ja tuloksellisuus 7. Myönteinen, yhtenäinen ja aktiivinen viestintä 4. Luottamushenkilöorganisaation laadukas toiminta 6. Aktiivinen yhteistyö 5. Ajantasaiset investoinnit 18

19 Sodankylä haluaa olla vuonna 2020 hallitusti kasvava ja kansainvälinen Keski-Lapin asiointi- ja palvelukeskus, jossa on hyvät liikenneyhteydet ja ihmisten turvallista elää, asua ja yrittää. Se on kehitysvisiomme, jonka eteen teemme määrätietoista kehitystyötä. Visiomme tavoittelemista ohjaavat arvot: ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen vastuullisuus sekä joustavuus. Ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen vastuullisuus tarkoittaa käytännössä, että luonnonympäristö, ihmiset ja talous otetaan päätöksenteossa samanaikaisesti huomioon. Niiden toteutuminen edellyttää tasapainoisten, oikeudenmukaisten ja luovien ratkaisujen etsimistä luonnon, ihmisten ja talouden huolenpidossa. Tarvitaan joustavuutta. Sodankylässä pidetään tärkeänä uusien mahdollisuuksien näkemistä, tulevaisuuteen suuntautuvaa ajattelua ja toimintaa yli hallinnollisten rajojen. Kysymys on joustavuudesta, joka on tärkeää erityisesti kunnan peruspalveluita järjestettäessä Toiminnan painopisteet Koska Sodankylän kunta on nyt muiden kuntien lailla merkittävän kuntarakenne- ja sote-uudistuksen edessä, kunnan kehittämisvoimavarat kohdistetaan erityisesti nykyisten palvelutuotantotapojen kuvaamiseen ja vaihtoehtoisten tapojen selvittämiseen. Kuntastrategiaan on lähivuosien painopisteiksi kirjattu seuraava: kuntakonsernin rakenteen uudistaminen, palvelutuotannon virtaviivaistaminen, johtamisen kehittäminen ja toiminnan tehostaminen 2016 kuntastrategian päivitys ottaen huomioon valtakunnallisen kuntarakenne- ja soteuudistuksen eteneminen Kuntastrategiassa on asetettu päämääriksi kunnan asukasluvun kehittyminen positiivisesti, elinkeinorakenteen monipuolisuus sekä peruspalveluiden järjestämisen tehokkaasti. Kuntastrategia edellyttää, että toiminta- ja talousesitystä laadittaessa on osoitettava, mihin strategisiin tavoitteisiin vuositason toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet pohjautuvat. Myös kehittämisprojektien ja strategian välinen yhteys on tärkeää esittää. Strategisessa ohjauksessa hyödynnetään tunnistettuja menestystekijöitä. Kuntastrategian toteutuminen edellyttää, että strategiaa täsmennetään toimintokohtaisilla osastrategioilla, ohjelmilla, suunnitelmilla tai vastaavilla pitkän tähtäyksen suuntaviivoilla. Eri strategioiden tulee liittyä kiinteästi toisiinsa, jotta kuntastrategian ohjausvaikutus säilyy. Kuntastrategia antaa suuntaviivat esimerkiksi elinkeinopoliittiselle ohjelmalle, hyvinvointisuunnitelmalle, henkilöstöstrategialle ja 19

20 viestinnän linjauksille. Vastaavasti hyvinvointisuunnitelman tulisi ohjata palvelustrategiaa, jota kautta johdetaan painopisteet tarkennetuille ohjelmille, kuten varhaiskasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelmalle tai ikääntymispoliittiselle ohjelmalle. Kuntakentässä tapahtuvia muutoksia seurataan jatkuvasti ja kuntastrategian päivitystarvetta arvioidaan muutosten edellyttämällä tavalla. Kuntastrategian toteutumisen arviointi tapahtuu pääasiassa strategisiin päämääriin asetettujen tavoitteiden avulla ja päivitystarpeen arviointi tehdään vuosittain vähintään toimintaja taloussuunnitelman laadinnan yhteydessä Hyvinvointijohtaminen osana talousarviota ja tilinpäätöstä Hyvinvointijohtaminen on esitetty kiinteänä osana Sodankylän kunnan vuosikelloa (kh , liite 2). Vuosikellossa on kuvattu, miten toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta etenee vaiheittain sekä vaiheet kiinnittyvät toinen toisiinsa. Hyvinvointi- ja turvallisuusjohtaminen on nähty osana kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua siten, että hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma valmistellaan osana talousarviota sekä arvioidaan hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen kunnan tilinpäätöksen yhteydessä. Kuntalaisten hyvinvointia edistetään monella tavalla ja monella taholla. Sodankylässä on monia hyvinvoinnin edistämistä tukevia ohjelma ja suunnitelmia. Kuntalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden eteen tekevät työtä monet tahot, kuten poliisi, pelastuslaitos, seurakunta, yritykset, kyläyhdistykset, vapaaehtoisjärjestöt, ja muut kolmannen sektorin toimijat. Kunnassa on myös lakisääteisiä toimijoita, kuten lapsiasian-, vanhus- ja vammaisneuvosto, jotka työskentelevät erityisryhmien hyvinvoinnin edistämiseksi. Hyvinvointi- ja turvallisuustyön resurssien käyttöä on perusteltua tehostaa ja yhteistyötä lisätä. Kunnanhallitus on päättänyt asettaa hyvinvoinnin ja turvallisuuden yhteistyöforumin, johon on kutsuttu edustajat kunnan lisäksi poliisista, pelastuslaitoksesta, seurakunnasta, yrittäjä- ja kyläyhdistyksestä, lapsiasiain-, vanhusja vammaisneuvostosta sekä tarvittaessa muista organisaatioista, jotka nähdään tarpeelliseksi hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyön edistämiseksi Sodankylässä. Yhteistyöforumin on tarkoitus kokoontua vähintään kaksi kertaa vuodessa ja ottaa osaa kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun ja seurantaan vuosikellossa esitetyllä tavalla. Kunnanhallitus on vahvistanut talousarvion laadintaohjeen yhteydessä seuraavat painopisteet kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi: 1) ennaltaehkäisy, 2) uudet toimintamallit, kuten teknologiaratkaisut ja kotisairaala, 3) yhteistyö kunnan eri hallintokuntien kesken sekä järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa sekä 4) palveluiden kustannustehokkuuden parantaminen. Hyvinvointitavoitteet on pyritty esittämään käyttötalousosassa kohdassa Vaikuttavuustavoitteet/muutos hyvinvoinnissa. 20

21 3. HENKILÖRESURSSIT 3.1. Organisaatiorakenne Luottamushenkilöorganisaatio Kunnanvaltuusto 35 valtuutettua Keskusvaalilautakunta 5 jäsentä Tarkastuslautakunta 5 jäsentä Kunnanhallitus 9 jäsentä Perusturvalautakunta 11 jäsentä Sivistyslautakunta 11 jäsentä Tekninen lautakunta 9 jäsentä Ympäristölautakunta 9 jäsentä Ympäristöterveydenhuollon jaosto 7 jäsentä Toimitusjaosto (Tielautakunta) 3 jäsentä Kuvio 19 Luottamushenkilöorganisaatio Viranhaltijaorganisaatio Kunnanjohtaja Johtoryhmä Yhteistyötoimikunta Työsuojelutoimikunta Hallinto- ja kehittämispalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut - Yleishallinto Sosiaalipalvelut Koulutus ja opiskelu Tekninen toimi - K Kehittämispalvelut Vanhusten palvelut Vapaa-ajanpalvelut Tilapalvelut Maaseutuhallinto Perusterv.huolto Sompion kirjasto Pelastuspalvelut Erikoissairaanhoito Lasten päivähoito Ruokapalvelut Kuvio 20 Viranhaltijaorganisaatio Ympäristöterv.huolto Ympäristötoimi 21

22 3.2. Henkilöstökustannukset Sodankylän kunnan palveluksessa oli vuoden 2013 lopussa 748 henkilöä. Palvelusuhteiden määrä jakaantuu toimialoittain seuraavasti: Hallinto- ja Perusturva- Sivistys- Tekniset Yhteensä elink.palvelut palvelut palvelut palvelut Vakinaiset Sijaiset ja määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä Kuvio 21 Kunnan henkilöstömäärä Sodankylän kunnan vakanssit on tarkistettu ja vakanssiluettelot vahvistettu kunnanhallituksessa vuonna Kunnassa on v yhteensä 610,64 vakanssia ja v yhteensä 609,24 vakanssia, jotka jakautuvat lukumääräisesti toimialoittain seuraavasti. Toimiala Vahvistettujen vakanssien lukumäärä 2014 Täytetyt vakanssit 2014 Täyttämättä vakanssit 2014 Uudet vakanssit 2015 Hallintopalvelut 41,56 40,33 1,23 0,4 Täyttämättä jätetyt vakanssit 2015 Kehittämispalvelut 4,6 4,6 0 1 Perusturvapalvelut ,3 6,7 Sivistyspalvelut 193,85 193,85 0 Tekniset palvelut 105,23 103,23 2 yhteensä 609,24 599,31 9,93 1,4 5,5 Kuvio 22 Vakanssien jakautuminen toimialoittain 2014 Vakanssiluettelot on esitetty tiivistetysti talousarviokirjan liitteenä. 22

23 Henkilöstökustannusten osuus on 46 % toimintakuluista. Toimintakulujen jakaantuminen %-na Aineet, tarvikkeet, tavarat 7 % Avustukset 6 % Palvelujen ostot 34 % Muut toimintakulut 7 % Palkat henkilösivuk. 46 % Kuvio 23 Toimintakulujen jakaantuminen kustannuslajeittain prosentteina 2015 Henkilöstökustannukset vuonna 2015 ovat yhteensä euroa. Kustannukset ovat kehittyneet ja jakautuneet henkilökustannuslajeittain seuraavasti: TP 2013 TA 2014 KÄYTTÖ 2014 TA Luottamushenkilöiden palkkiot Ansionmenetyskorvaukset Viranhaltijain kk-palkat Työsuhteisten kk-palkat Erilliskorvaukset Sairauslomasijaiset Vuosilomasijaiset Muut sijaiset Äitiysloma- ja hoitovapaasij Koulutussijaiset Varahenkilöpalkat Asiantuntijapalkkiot Tunti- ja urakkapalkat Vammaisten avustajan palkat Jaksotetut palkat Yhteensä Kuvio 24 Palkkojen ja palkkioiden jakautuminen kustannuslajeittain (ilman sosiaalikuluja) 23

24 Palkkojen kehitys asukasta kohti esitetään seuraavassa: Käyttötalouden palkat, /as Sodankylä as. kunnat Lappi Koko maa Kuvio 25 Palkkojen kehitys Kevan tuoreen ennusteen mukaan kunta-alan eläkepoistuma jatkuu voimakkaana. Seuraavan kymmenen vuoden aikana kuntatyöntekijöistä jää eläkkeelle henkilöä, mikä on noin kolmasosa kaikista kuntatyöntekijöistä. Vuoteen 2030 mennessä yli puolet (58 prosenttia) kaikista nykyisistä kuntatyöntekijöistä on siirtynyt eläkkeelle. Lähivuosina kunta-alalta eläkkeelle jää joka vuosi yli henkilöä. Kunta-alan voimakkaasta eläkepoistumasta ei siis voi enää puhua tulevaisuuden ilmiönä, sillä se on tätä päivää. Nyt laadittu ennuste vahvistaa aiempaa käsitystä eläkepoistuman nopeudesta. Aiemmin vuodelle 2015 ennakoitu poistumahuippu näyttää toteutuvan useamman vuoden aikana siten, että yksittäisen vuoden nimeäminen kehityksen käännekohdaksi on hankalaa. Paljon riippuu siitä, kuinka vanhuuseläkkeelle jäävät valitsevat eläkkeensä alkamisajankohdan. Kiivaimman eläkepoistuman aika on kuitenkin ohi tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. (Talouselämä ) Vuosina eli seuraavan viiden vuoden aikana Sodankylän kunnan nykyisestä henkilöstöstä tulee Kevan arvion mukaan jäämään erilaisille eläkkeille 146 henkilöä. Vuoden 2012 jälkeen vanhuuseläkeiän täyttävien määrä laskee vuosittain, kunnes vuonna 2016 määrä jälleen nousee. Seuraavassa esitetään Sodankylän kunnan henkilökunnan eläköitymistietoja, jotka Keva on julkaissut. 24

25 Kuvio 26 Sodankylän kunnan eläkepoistuma Kuvio 27 Eläkepoistuma ammattiryhmittäin