Tikkurilan. Kerrostalorakentamisen uudet ideat. Tikkurilan asiakaslehti. nro 1 huhtikuu 2011

Transkriptio

1 Tikkurilan Tikkurilan asiakaslehti nro 1 huhtikuu 2011 Kerrostalorakentamisen uudet ideat KEVÄT TULEE HUOLEHDI PINNOISTA ZEN JA Tunto Kivi

2 SISÄLTÖ 4 Helsinki hakee uusia ideoita kerrostalorakentamiseen 6 Seikkailun talon toinen elämä 10 Uimahallista on moneksi 12 Nyt saatavilla vesiohenteinen pohjamaali metallipinnoille 13 Tunto Kivi luonnollinen lisä suosittuun tuoteperheeseen 14 Korson seurakuntakeskuksen julkisivu muutti kasvonsa 17 Tikkurila teki taidelahjoituksen Kiasmaan 18 Pitsiä pintaan 19 Katu täynnä väriunia 20 Ovatko puutarhan väriharmoniat kohdallaan? 21 Kestävää maisemataidetta Tikkurilan tuotteilla 22 Loppupeleissä yhteistyö ratkaisee 24 Pinnat puhtaaksi ja homeet pois täsmätuotteilla 26 Pigrol Zen ja pintakäsittelyn taito 28 Puurakentaminen tuo kiinnostavia tehtäviä myös maalareille 30 Lisää tilaa Lapin taiteelle 32 Tunnelmaa luksusristeilijään Tikkurilan maaleilla 34 Tikkurilan tuotteet suojaamaan Swedbank Arenaa 36 Puukerrostalorakentaminen tulevaisuuden trendi 39 Tikkurilalle kunniaa julkisivuremonttikilpailussa Nro 1/ vuosikerta Julkaisija Tikkurila Oyj Kuninkaalantie 1 PL 53, Vantaa puh. (09) , faksi (09) Maalausneuvonta (vain alan ammattilaisille): ma pe klo 8 19, puh. (09) Sävytyskaavapalvelu: ma pe klo 8 16, puh. (09) Väripalvelu: ma pe klo 8 16, puh. (09) Tikkurilan Maalilinja (kotimaalareille): ma pe klo 8 19, puh (pvm/mpm) Tikkurilan Päätoimittaja: Arto Lehtinen Toimituskunta: Pirjo Ahola, Mikko Auer, Riitta Eskelinen, Heidi Hirvelä, Marja Koivusaari, Pekka Kotilainen, Heidi Koukonen, Rami Kuparinen, Jarkko Mattila, Marika Raike, Matti Vahteristo, Seija Varila, Leif Wirtanen Toimitussihteeri, lehden ulkoasu ja taitto: Mirkka Lempiäinen Paino: Punamusta Oy ISSN

3 PÄÄKIRJOITUS Laadulla ja palvelulla kestävää kasvua Suomen taloudellinen tilanne näyttää tällä hetkellä selvästi valoisammalta kuin parina edellisenä keväänä. Rakentaminen ja remontointi ovat lähteneet vauhdikkaasti liikkeelle, ja kuluttajien halu panostaa kotiin ja ennen kaikkea sisustamiseen on säilynyt korkealla tasolla. Lisäksi useita ulkomaalauskohteita siirtyi viime kesän ennätyshelteiden takia tulevalle kaudelle. Maailmalla on nyt myös paljon positiivista virettä, joka näkyy investointien kasvuna ja siten myös teollisuutemme tilauskantojen vahvistumisena. Meillä on siis kaikki mahdollisuudet saavuttaa kestävä vakaa taloudellinen kasvu, jos vain muistamme laadun, osaamisen ja palvelun merkityksen valinnoissamme. Laadukas pintakäsittely pitkäikäisenä ratkaisuna säästää aina rahaa, vaivaa sekä ympäristöä. Samalla voimme oikeilla väri- ja/tai struktuurivalinnoilla kaunistaa ja elävöittää elinympäristöämme. Optimaalisen ratkaisun aikaansaamiseksi tarvitaan usein myös palvelua: asiakas kaipaa apua pystyäkseen tekemään parhaan mahdollisen valinnan omassa, monesti hyvin yksilöllisessä projektissaan. Tänä päivänä palvelujen merkitys korostuu alalla kuin alalla. Hyväkään tuote ei enää yksin riitä, vaan on tärkeää varmistaa, että kukin ratkaisu sopii parhaiten juuri kyseessä olevaan asiakastarpeeseen. Olemme Tikkurilassa panostaneet jo useita vuosia palvelujemme kattavuuteen maalausprojektin joka vaiheessa. Tarpeet vaihtelevat, ja siksi myös palveluvalikoiman monimuotoisuus on tärkeää. Joissakin tapauksissa ympäri vuorokauden auki olevat kotisivumme ovat paras ja kätevin vaihtoehto, kun taas joihinkin tilanteisiin sopii paremmin puhelinkontakti tai kasvotusten tapaaminen. Yksi monista palveluistamme on nyt kädessäsi oleva Tikkurilan Viesti. Olemme taas koonneet lehteen runsaasti tietoa tuoteuutuuksistamme ja mielenkiintoisista maalauskohteista. Mukavia lukuhetkiä, Arto Lehtinen 3

4 Helsinki hakee uusia ideoita kerrostalorakentamiseen Helsingissä tavoitellaan tiiviistä kaupunkirakennetta yhdistyneenä hyviin joukkoliikenneyhteyksiin. Tästä syystä pääkaupungin asunnoista suurin osa nyt ja myös tulevaisuudessa sijoittuu kerrostaloihin. Uudenlaista näkemystä kaivataan niin rakentamiseen kuin asumiseenkin. Teksti: Riitta Eskelinen Kuvat: Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen Kerrostalorakentaminen on viime vuosina kärsinyt imago-ongelmista. Rakentaminen on pysynyt samantyyppisenä vuosikymmeniä, eikä se ole enää kaikilta osin vastannut yhteiskunnan eikä asukkaiden tarpeita tai toivomuksia. Helsingissä onkin ryhdytty määrätietoisesti kehittämään kerrostalorakentamista siten, että se tarjoaisi erilaisia yksilöllisiä asumisratkaisuja. Tavoitteena on myös tehdä kerrostaloasumisesta kilpailukykyinen vaihtoehto niillekin, jotka voivat valita asumistapansa. Kehittämisessä kiinnitetään huomiota teknisiin, toiminnallisiin, esteettisiin, sosiaalisiin ja asuntopoliittisiin seikkoihin sekä itse rakentamisprosessiin. Tähän mennessä ohjelmaan on hyväksytty yksitoista hanketta eri puolilla kaupunkia. NCC:n ja Fennian Itsenäinen kerrostaloasunto -projekti on niistä ensimmäisiä. Itsenäistä asumista uuden ajan kerrostalossa NCC:n ja Fennian yhteisen kehittämishankkeen tuloksena Helsingin Viikkiin rakennetaan 166 asunnon uudisrakennuskortteli. Kortteliin tulee 71 hitasomistusasuntoa ja 95 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa. Suunnittelijana toimii arkkitehti Tuomo Siitonen. Toteutus perustuu koko korttelin kattavaan yhtenäiseen suunnitelmaan. Kehittämisideoiden yhteinen nimittäjä on tuoda kerrostaloasumiseen ominaisuuksia, joita tähän asti on liitetty lähinnä omakotiasumiseen. Ne lisäävät asukkaan itsenäisyyttä ja tuovat asumiseen joustoa. 4

5 Viikin tiedepuistoon rakennettavat asuntoyhtiöt Viikinportti ja Tsinnia jatkavat ansiokkaasti Eko-Viikin perinteitä energiatehokkaiden ratkaisujen kehittämisessä, Helsingin kaupungin projektinjohtaja Heikki Rinne toteaa. Kohteen suunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen Oy. Talotyyppinä on syvärunkoinen energiaystävällinen pistetalo, jossa porrashuone on rakennuksen keskellä, kuitenkin luonnonvaloa hyödyntäen. Asunnoissa sisä- ja ulkotilat liittyvät toisiinsa myös mahdollisimman valoisalla mutta energiatehokkaalla tavalla, professori Tuomo Siitonen valottaa. Yhtenä ideana on tuoda kaikki mahdolliset toiminnot asuntojen yhteyteen. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että As Oy Tsinnian asuntojen yhteydessä on n. 5 m²:n suuruinen irtaimistovarasto, joka aukeaa joko huoneiston eteiseen tai porrashuoneeseen. Lasiseinäinen hissikuilu palvelee valokuiluna, ja hisseihin mahtuvat niin pyörätuolit kuin lastenvaunut ja polkupyörät. Isommissa huoneistoissa on myös saunat ja pyykinpesutilat. Parvekkeet ovat reilun kokoisia, ja erityisesti kesäisin parveke toimii huoneiston jatkeena omakotitalon terassin tapaan. Kohteessa on lisäksi ylimmässä kerroksessa erityisesti pienhuoneistoille ja miksei muillekin tarkoitettu yhteinen saunaosasto sekä näköalaterassi. Useimmista huoneistoista avautuu näkymä Viikin jo 1500-luvulta saakka viljellyille laajoille pelloille. Kahdenlaista lämpöä Tavoitteena on auttaa asukasta säästämään kustannuksia tarjoamalla uudenlaisia teknisiä ratkaisuja ja kulutusmittauksia. Taloihin tulee ns. kaksoislämpö sekä huoneistokohtaiset sähkö- ja vesimittarit. Lämmitysratkaisu on Suomessa ennen näkemätön: asukas valitsee itse huonelämpötilansa ja myös vastaa peruslämmön yli menevästä kulusta. Kaukolämmön ja mahdollisimman hyvin tasapainotetun patteriverkoston avulla huoneistoihin tuotetaan +17 C:een peruslämpötila. Se nousee 1 2 astetta ihmisten, valaistuksen ym. tuottamalla ilmaislämmöllä. Asukkaat voivat nostaa kunkin huoneen lämpötilaa haluamalleen tasolle asunnon tuloilmaventtiiliin sisäänpuhallukseen asennetulla sähkövastuksella. Esimerkiksi makuuhuoneissa lämpötila voi olla +18 C ja olohuoneessa +21 C, asukkaan valinnan mukaan. Ideana siis on, että peruslämpö tuotetaan kohtuuhintaisella kaukolämmöllä ja marginaalienergia selvästi kalliimmalla sähköllä. Lisälämmitykseen käytetty sähkö mitataan erikseen, ja asukkaat maksavat tämän sähkön kulutuksen normaalin sähkölaskunsa yhteydessä. Kohteeseen rakennetaan kaksi muuten identtistä taloa, mutta toinen perinteisesti, toinen edellä kuvatulla tavalla, ja näin voidaan suorittaa tarvittava vertailu. Kulutusta vertaillaan myös vuokra- ja omistusasuntojen välillä. Kohteessa tehdään kaksi tutkimusta. Toisen toteuttaa Itä-Suomen yliopiston asumisen tutkimisen professori Anneli Juntto. Hän selvittää asukkaiden kokemuksia ja suhtautumista huoneistokohtaisiin palveluihin. Energiatalouteen liittyvät tutkimukset tekee tekniikan tohtori Jukka Pakarinen Optiplan Oy:stä. Erityisesti tutkitaan kuinka paljon huoneistokohtainen lämmönmittaus ja laskutus alentavat huoneistojen keskilämpötilaa ja energian kulutusta. Fennian vuokrataloon asukkaat pääsevät muuttamaan tämän vuoden huhtikuun alussa. Hitaskohde valmistuu keväällä faktat Kehittyvä kerrostalo -ohjelman tärkeimmät tavoitteet: talotyyppien monipuolisuus asuntojen muuntojoustavuus pihojen viihtyisyys ja toimivuus kohtuuhintaisuus asukaslähtöisyys energiatehokkuus 5

6 Seikkailun talon toinen elämä Arkkitehtipariskunta Kati Miettinen ja Jarmo Suominen uudisti ajan kuluttaman omakotitalon 1960-luvun kokeellista arkkitehtuuria kunnioittaen. Vaatimattomaan ulkokuoreen kätkeytyy rento, viimeistellyn tyylikäs ja jännittävä koti. Teksti: Riikka Vakkuri Kuvat: Tuomas Pietinen Arkkitehti Kati Miettinen uudisti 60-lukulaisen talon rohkeasti säilyttäen sen konstailemattoman tyylikkyyden. 6

7 Kati Miettinen ja Jarmo Suominen etsivät pitkään 1960-luvun omakotitaloa perheelleen. Oikea löytyi pari vuotta sitten vehreästä Tapiolasta. Sattumalta kyseessä oli Katin ensimmäisten opiskeluvuosien professorin, Hänkkä-Jaatisena tunnetun Martti Jaatisen ja hänen puolisonsa Marjatta Jaatisen itselleen suunnittelema koti, jota perikunta oli myymässä. Kati tunnisti matalasta tiilitalosta lapsuuden kodin tunnelman. Asuin 60-luvun kokeellisessa rivitalossa, jossa oli samat mittasuhteet ja tiikkikalusteita, kuten täällä. Monet lapsuudenystäväni ovatkin sanoneet, että ihan kuin tulisi sinne Kaivolankadulle. Kati ihastui talon 60-luvun arkkitehtuurille ominaisiin piirteisiin. Talo on vaatimaton ulospäin, mutta samalla se on käyttöön sopiva, tyylikäs ja viimeistelty. Sitä luonnehtii tietty rentous. Täällä ei ole yritetty pröystäillä. Jaatisten itselleen suunnittelema kokeellinen talo oli alun perin pohjaltaan neliö, joka jakautui yhdeksään yhtä suureen osaan, neliöihin neliössä. Vaatehuone ja kylpyhuone sijoittuivat rakennuksen ikkunattomaan keskiosaan, jota ympäröivät olohuone, keittiö ja makuuhuoneet. Myöhemmin Jaatiset laajensivat taloaan tehden siihen L-muotoisen lisäosan, joka rajaa toista pihaa. Moduulimainen talo houkuttelee seikkailuun ja piiloleikkeihin: lapsista on varmasti ihana kiertää keskiosaa ympäri tai puikkelehtia sen läpi. Talosta tuli Katin ja Jarmon pienen perheen koti ja toimisto, jossa pidetään työpalaverien lisäksi asukasyhdistyksen kokouksia. Talo sopii sosiaaliseen toimintaan, Kati on huomannut. Suojaisa, aidattu sisäpiha houkuttelee rentoon oleiluun. Talo on ulkopuolelta vaatimaton, sisältä mieleenpainuvan tyylikäs. 60-lukulainen uudelle vuosituhannelle Kotoisa talo oli ostohetkellä kurjassa kunnossa: perhe joutui uusimaan kaiken putkia ja salaojituksia myöten. Kasvillisuus oli ottanut vuosikymmenien aikana talosta vallan. Köynnökset olivat tunkeutuneet karmien ja peltien alle sekä kiinni sokkeliin. Ne loivat ihanan romanttisen tunnelman, mutta saivat lähteä, kun remontti alkoi. Pian tonttia ympäröi kolme metriä syvä monttu. Myös sisällä oli edessä iso työ. Kati ja Jarmo yhdistivät huoneita ja kunnostivat kuluneita pintoja: seinät maalattiin ja katto lakattiin, lattiat ja vanhat tiikkikalusteet hiottiin ja käsiteltiin Zen Petsivahalla. Remontin suunnittelussa oli Tikkurilasta apuna maalarimestari Marketta Eskelinen ja käytännön työssä maalari Sonja Ikonen. Mittava peruskorjaus ei Katia hirvittänyt, onhan hän työssään suunnitellut monia remontteja. Omaa kotiaan hän ei ole halunnut kunnostaa järjestelmällisesti vaan fiilistuntumalta. Kati toteaa oppineensa pitkään Australiassa asuessaan käyttämään erilaisia materiaaleja ja saaneensa uskallusta suunnitteluun. Kati ja Jarmo uudistivatkin talon rohkeasti tähän päivään. Halusimme säilyttää talon voimakkaan hengen, mutta samalla tehdä siitä näköisemme. Talo toimii myös showroomina, jossa asiakkaani käyvät katsomassa huonekaluja ja valaisimia. Talon henkeen vaikuttaa vahvasti tumma, matala katto. Se 7

8 Rento sisustus sopii 60-lukulaisen talon tunnelmaan. Alkuperäinen kellertävä mäntykatto ja -lattia ovat saaneet uuden pinnan. Vaaleassa lattiassa ja tummassa katossa on vastakohtien voimaa. Vaaleat seinät antavat tilaa värikkäille kalusteille ja tiiliseinälle. Ne jatkuvat muualla talossa korostaen tilan yhtenäisyyttä. Kapean käytävän varteen on maalattu Helmellä ja Harmonyllä värikkäitä raitoja, jotka jäsentävät ilmeikkäästi pitkää tilaa. Täällä katto on maalattu Paneeli-Ässällä vaaleaksi, jottei tilasta olisi tullut liian ahtaan tuntuinen. Faxe Lattiaöljyllä käsitellyllä mäntylautalattialla on ihana kävellä paljain jaloin. korostaa 60-luvun horisontaalisten viivojen arkkitehtuuria ja luo tilasta intiimin. Ehkäpä ratkaisuun vaikutti Jaatisten purjeveneilyharrastus. Paikoitellen voikin kuvitella astuneensa talon sijasta veneen kajuuttaan. 60-luvun mäntyiset kattopaneelit käsiteltiin himmeällä lakalla, Paneeli-Ässällä. Suurin osa katosta on sävytetty läpikuultavilla Lapponia-värikartan erikoisväreillä, joita sekoittamalla etsittiin talon lukuisten tiikkikalusteiden sävy. Läpikuultavien sävytyspastojen ansiosta valo heijastelee katosta kauniisti. Pitkän käytävän katto sävytettiin valkoiseen taitetulla lakalla, jottei kapeasta tilasta tulisi liian ahtaan tuntuinen. Myös työhuoneen katto sai vaalean sävyn. Jännittävänä kontrastina tummalle katolle on vaalea, himmeäpintainen lattia. Kati halusi säilyttää alkuperäisen mäntylankkulattian, mutta halusi eroon sen kellertävyydestä. Lattiat käsiteltiin heleän vaaleiksi lipeällä ja Faxe Lattiaöljyllä. Luonnon raaka-aineista valmistettu öljy suojaa puuta, ja värillisellä öljyllä mäntylattian saa pysymään vaaleana pitkään. Öljytty puulattia vaatii huoltoa, varsinkin kun talossa on lapsi ja koira. Aina saa olla mopin kanssa liikkeellä, mutta lattian tuntu on fantastinen. Puuöljy luo pinnan, joka on paljaalle jalalle ihanan samettinen. Miettisen värisuora Seiniin Kati ja Jarmo ovat valinneet sekä hillittyä valkoista että raikkaita värejä. Sonja Ikonen maalasi olohuoneen valkoiset lateksiseinät Tunto Hieno -struktuuripinnoitteella, jolla saatiin aikaan rappausta muistuttava, elävä pinta. Se sopii hyvin yhteen punatiilisen päätyseinän kanssa, jonka Kati on halunnut säilyttää sellaisenaan. Sisätilojen rappaamattomaksi jätetyt tiiliseinät olivat 60-luvulla uusinta uutta. Talon rakenne sai näkyä. Ajatuksena oli myös, että tiilipinta yhdistää sisä- ja ulkotilan. Talon uudisosan pitkän käytävän seinään Kati maalautti raidat, joiden värit hän sekoitti itse. Osa raidoista on kiiltäviä, Helmellä maalattuja, osa taas sai mattapinnan Harmony-sisustusmaalilla. Pitkästä seinästä tuli kuin käytävänmittainen taideteos, joka jäsentää tilaa yhdessä vastapäisten kapeiden ikkunoiden kanssa. L-muotoisen, uudemman osan perällä Jaatisten työtilat ovat muuttuneet makuuhuoneeksi ja vaatehuoneeksi. Täällä Tunto Hienolla maalattu seinä on saanut syvän vihreän värin. Kati olisi halunnut säilyttää seinän alkuperäisen kauniin petrolinsinisenä, mutta kokonaisuudesta tiikkikalusteineen ja ruskeine kattoineen olisi tullut liian tumma. Sinisen korvannut vihreä sopii hyvin ajan henkeen sekä tiikkikalusteisiin ja luo makuutilaan rauhoittavan tunnelman. Tiikkikalusteet kuntoon petsivahalla Talossa oli paljon 60-luvulla suosittuja tiikkikalusteita, monet niistä Antti Nurmesniemen suunnittelemia. Ne saivat seurakseen Katin lapsuudenkodin tiikkisiä kalusteita, kuten keittiön ruokapöydän. Talon alkuperäiset tiikkikalusteet ja -kaapit olivat kuitenkin huonossa kunnossa. Koska tiikkikalusteiden pin 8

9 Keittiön alkuperäiset, kuluneet tiikkikaapit saivat kauniin tasaisen pinnan Tikkurilan uudella Zen Petsivahalla. Katto käsiteltiin kalusteiden kanssa samansävyiseksi Lapponia-kartan erikoisväreillä. nasta oli vaikea saada tasaista öljyllä, Marketta Eskelinen ehdotti uutta tuotetta, Zen Petsivahaa. Sillä kalusteet saivat yhtenäisen, kalvottoman ja vettä hylkivän pinnan. Zen Petsivaha sisältää luonnon karnaubavahaa, joka sopii hyvin puupintojen käsittelyyn. Katille materiaalien vähäpäästöisyys ja myrkyttömyys on tärkeää. Siksi talon kaikki sisäovetkin on maalattu vesiohenteisella Helmellä öljymaalin sijaan. Valitsen mieluummin terveellisiä materiaaleja, vaikka ne olisivatkin hankalampia työstää. En halunnutkaan oviin tasaista pintaa, ja Helmi tuo niihin eloa. Kaksi vuotta talon myymisen jälkeen Martti ja Marjatta Jaatisen tytär tuli katsomaan lapsuudenkotiaan. Remontin aikana paljon oli muuttunut, mutta lopputulos ilahdutti. Parhaan kiitoksen sain, kun hän sanoi olevansa onnellinen siitä, millainen talo nyt on. Myös moni naapuriston asukas, arkkitehtejä hekin, on tullut kiittelemään Katia ja Jarmoa siitä, että talo on palautettu vanhaan loistoonsa. Arkkitehtuurin idea on muutoksessa säilynyt. Paras kiitos Pari vuotta peruskorjausta, ja talo on saanut uuden elämän. Kati tosin toteaa, ettei remontti ole koskaan valmis. Aina jotain tapahtuu. faktat Talo Jaatinen Espoon Tapiolassa Marjatta ja Martti Jaatisen suunnittelema, rakennettu vuosina Pinta-ala n. 200 m² Seinissä käytetty Tunto Hieno -struktuuripinnoitetta sekä Helmi- ja Harmony-maaleja Lattiassa Faxe Lattiaöljy Katossa Paneeli-Ässä Saunassa valkoinen Supi Saunavaha Tiikkikalusteissa Zen Petsivaha Ulkona puupinnoilla Teho, Valtti Color ja Valtti Puuöljy ja teräspinnoilla Panssarimaali 9

10 Maalari Kari Kulmalan levittämä väripinta auttaa uimahallissa kävijää hahmottamaan tilaa ja kulkureittejä. Uimahallista on moneksi Porin uudesta uimahallista on tulossa monipuolinen vesiliikuntakeskus. Toimivuus ja pitkäikäisyys on tärkeää, kun rakennus palvelee kaikkia kuntalaisia. Teksti: Lotta Suistoranta Valokuvat: Jussi Partanen Havainnekuva: Arktes Oy Nykyuimahallit ovat kaikkea muuta kuin ne lukujen uimalat, joihin riitti 25 metrin allas ja kahvio lasin takana. Arkkitehtitoimisto Arktesilla ja arkkitehti Tapio Antikaisella on pitkä kokemus uimahallien ja kylpylöiden suunnittelusta. Vuosien varrella uimahallit ovat kehittyneet vesiliikuntakeskuksiksi. Uimahallien käyttötavatkin ovat muuttuneet. Nykyään altaassa juostaan, kuntopyöräillään ja jopa sauvakävellään, Porin keskustan uimahallin pääsuunnittelija Tapio Antikainen sanoo. Tilaa käyttäjille Julkisivun aaltoilevista, esipatinoiduista kuparipelleistä huolimatta näyttävä design ei ole ollut pääasia tiukassa kuntataloudessa rakennettaessa. Porin uimahalli on suunniteltu ensisijaisesti käyttäjille, Antikainen kiteyttää. Tilat palvelevatkin monia erilaisia käyttäjäryhmiä. Seitsemän eri kokoista ja -syvyistä allasta, katsomo, hyppytorni sekä osittain rakennuksen ulkopuolelle sijoitettu liukumäki palvelevat sekä aktiiviuimareita että nuoria ja lapsiperheitä. Lämmin monitoimiallas täydentää kaikenikäisille sopivien vesiliikuntapalvelujen valikoimaa. Rakennuksessa on myös kuntosali, kahvio ja kokoustilat. Liikunta- ja toimintaesteisten tarpeet on huomioitu erikseen. Selkeät ja värein tehostetut sisätilat helpottavat myös kenen tahansa ilman silmälaseja likinäköisen kävijän liikkumista. Selkeyden vuoksi olen suosinut sisustuksessa enemmän väripintoja kuin kuvioita. Pienet kuviot häviävät helposti ihmisten ja pyyhkeiden sekaan, Tapio Antikainen kertoo. Kahdella tavalla kestävää Uimahallirakennusten elinkaari ennen suurempia remontteja on noin vuotta. Vesi, kosteus ja jatkuva käyttö luovat halleihin rankat olosuhteet. Materiaalit ja siisteys kärsivät ajan mittaan. Rakennuksen käyttöikä on kuitenkin niin pitkä, että suunnittelussa on mietittävä mikä on esteettisesti kestävää vuosikymmenien kuluttuakin. Porin sisätiloihin valitsin yksinkertaisen sävytyksen: vaaleanharmaata, puun 10

11 ruskeaa ja limeä tehosteena. Kellaritiloissa on sinistä ja kuntosalilla oranssia tehosteväriä, Tapio Antikainen kertoo. Vaativiin olosuhteisiin on valittu niitä kestävät materiaalit. Kaikki kulutukselle alttiit yleisötilat, kuten aulat ja käytävät, on käsitelty Luja-pintamaalilla. Maalin pitää kestää myös usein toistuvaa siivousta, Antikainen perustelee. Suurimman haasteen rakennuksen betoni rungolle aiheuttaa kuitenkin vesihöyry. Allastilojen ulkoseinät on käsitelty sisäpuolelta höyrynsulkumaalilla, koska pelkkä betonipinta päästäisi suuren määrän vesihöyryä ulos. Sitä eivät rakenteet kestäisi, Antikainen sanoo. Aurinkoenergiaa seinissä Myös osa hallin energiaratkaisuista on uudenlaisia. Rakennus tiivistetään hyvin, ja lämmin poistoilma sekä suihkujen veden lämpö käytetään hyödyksi. Julkisivun kupari paneeli kerää lämpöä auringosta, ja myös katolle tulee aurinkolämpö- ja sähkökeräimet. Rakennustöidenkin osalta uimahalli on erityinen. Porilaiselle Maalausliike Altti Rintalalle osapuilleen vuoden kestänyt uimahalliurakka on merkittävä. Uimahallin maalaustyöt poikkeavat tavallisesta kerrostalorakentamisesta. Täällä käytetään paljon erilaisia maaleja, tilat eroavat toisistaan ja työ on hitaampaa ja vaativampaa, Altti Rintala sanoo. Uimahalli on merkittävä hanke Porin mittakaavassa. Arkkitehti Tapio Antikaiselle (kesk.) työmaata esittelivät MVR-Yhtymän tuotantojohtaja Rami Viitasaari (vas.) ja toimitusjohtaja Matti Rantanen (oik.) sekä maalaustöiden toteutuksesta vastaava Altti Rintala (toinen vas.) Hyppytelineen pilari on väriläikkä syksyllä valmistuvan Porin keskustan uimahallin työmaalla. Maalarit Jukka Sjöholm ja Kari Kulmala vertailevat sävyjä Tikkurilan projektimyyntipäällikkö Jyrki Niemisen kanssa. faktat Porin uimahalli Valmistuu syyskuussa 2011 Kokonaispinta-ala m² Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Arktes Oy, Tapio Antikainen Rakennusurakointi: MVR-Yhtymä Oy Maalaustyöt: Maalausliike Altti Rintala Oy Rakennuttaja: Porin kaupunki / Koy Porin Uimahalli Julkisivussa rappaus, HybriSil-julkisivumaali, lasia sekä esipatinoitua kuparia Ulkoseinien sisäpuolella höyrynsulku Temachlor 40:lla Sisällä pääosin Luja puolihimmeä, pohjamaalina Luja Yleispohjamaali Kellaritiloissa Ässäplast Puupaneelit kuultokäsitelty Valtti Akvacolorilla ja Kiva-kalustelakalla 11

12 Nyt saatavilla vesiohenteinen pohjamaali metallipinnoille Teksti: Hanna Salonen Kuvat: Mikko Auerniitty ja Tikkurila Oyj Peltikattojen ja muiden metallipintojen pohjamaalaukseen on jo pitkään toivottu vesiohenteista vaihtoehtoa. Tähän toiveeseen vastaa uutuustuote, himmeä pohjamaali Rostex Super Akva. Vesiohenteisuus tarjoaa ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon sekä tietysti lisää käyttömukavuutta, kun maalaustyössä vältytään liuotteen hajulta. Rostex Super Akvan sideaine on erityisesti metallipinnoille kehitetty funktionaalisesti modifioitu akrylaatti. Kehitystyön tuloksena on tuote, jonka tartunta-, kestävyys- ja ruostesuojaavuusominaisuudet ovat erinomaiset. Rostex Super Akva sopii sinkittyjen pintojen, teräspintojen sekä karhennettujen alumiinipintojen pohjamaalaukseen. Rostex Super Akvaa voidaan käyttää sekä sisällä että ulkona. Ulkona suurimman käyttöalueen muodostavat peltikatot ja muut metallirakenteet, kuten syöksytorvet, ritilät ja pellitykset, sisällä Rostex Super Akvalla voidaan pohjamaalata vaikkapa kylpyhuoneen patteri. Tuote sopii myös kupari- ja messinkipinnoille sekä ruostumattomille teräspinnoille. Rostex Super Akva levitetään pehmeäharjaksisella siveltimellä (esim. Tikkurilan sivellin T6) tai ruiskulla. Kertamaalauksella on pyrittävä μm:n kuivakalvoon. Jos ilman lämpötila pohjamaalin kuivumisen aikana on yli 10 astetta ja suhteellinen kosteus alle 70 %, päällemaalaus voidaan tehdä aikaisintaan 4 tunnin kuluttua. Muussa tapauksessa pohjamaalauksen annetaan kuivua seuraavaan päivään. Pintamaaliksi suositellaan aina vesiohenteista tuotetta, ulkona Panssari Akvaa ja sisällä esimerkiksi Luja-pintamaalia. Rostex Super Akvasta on saatavilla kahta vakioväriä, vaaleaa ja tummaa harmaata. Pakkauskoot: 1/3 l, 1 l, 3 l ja 10 l. 12

13 Tunto Kivi luonnollinen lisä suosittuun tuoteperheeseen Kolmiulotteinen efektituotesarjamme Tunto on ihastuttanut ja inspiroinut asiakkaitamme reilun neljän vuoden ajan. Tunto-värikarttaa ja -opasta selatessa silmät ja mieli pysähtyvät aika ajoin kiviin. Tunnon sävyjenkin nimet viittaavat vahvasti geologiaan ja kivilajeihin, mutta jotain on tuntunut puuttuvan. Kevään odotettu uutuus on Tunto Kivi, jossa aidon luonnonkiven rouhea kauneus pääsee oikeuksiinsa. Teksti: Joonas Auvinen Kuvat: Martti Järvi ja Tikkurila Oyj Kiven sävyt sisälle Luonnollinen kivipinnoite tuo eloa sisäseiniin. Tunto Kivi -sarjaan kuuluu neljä peruskivipinnoitetta: Vaalea kalkkikivi, Harmaa graniitti, Punainen graniitti ja Musta gabro. Näistä kaksi on sävytettäviä. Vaaleasta kalkkikivestä (KPA) saadaan 10 vaaleaa sävyä, harmaasta graniitista (KPC) 15 tummaa sävyä, yhteensä 25 huolella valittua sisäväriä. Hyvä pitää mielessä Tuote on aitoa suomalaista luonnonkiveä, ja raaka-aineen luonteesta johtuen tuote-erien väri saattaa vaihdella. Siksi on tärkeää ja suositeltavaa varata riittävä määrä samaa erää laajoja pintoja varten. Toinen tärkeä ominaisuus on tuotteen läpikuultavuus, jolloin akrylaattipohjamaali ja sen väri vaikuttavat ratkaisevasti lopputuloksen onnistumiseen. Parhaan tuloksen saat käyttämällä värikartassa suositeltuja pohjamaalisävyjä. Tunto Kiven väri muuttuu huomattavasti tuotteen kuivuessa, joten ei kannata huolestua, jos esimerkiksi valittu tummanpunainen väri näyttää märkänä selvästi vaaleammalta kuin värimalli. Näin teet kauniin kivipinnan Tunto Kivi on helppo levittää tasoitetulle ja pohjamaalatulle pinnalle. Tuote levitetään aina sen omaa väriä vastaavan pohjamaalin päälle. Pohjamaaliksi sopivat Tikkurilan akrylaattimaalit, esim. Varma tai Harmony. Tuote levitetään teräslastalla ja tasataan pitkin loivin ja kevyin vedoin. Suurilla yhtenäisillä pinnoilla tuotetta kannattaa levittää kaksi kerrosta, joista päällimmäinen hierretään muovihiertimellä. Kahden kerroksen tekniikka takaa tasaisimman ja elävimmän pinnan. Kenelle ja mihin? Tunto Kiven avulla voi luoda tunnelmaa niin julkitiloissa kuin kodeissa, eli tuote sopii kenelle tahansa. Ensimmäisenä sen todennäköisesti ottavat omakseen ammattilaiset, arkkitehdit ja suunnittelijat. Kuluttajista rohkeimmat eli erikoisuutta tavoittelevat sisustajat ja "aitouden etsijät" ehkä ryhtyvät tuumasta toimeen tai etsivät ammattimaalarin toteuttamaan toiveensa. Tunto Kiven käyttökohteita ovat seinät ja takat. Tuotteella on helppo luoda näyttäviä tehosteseiniä sisätiloissa. Toisin kuin jo tutut Tunto Hieno ja Tunto Karhea, Tunto Kivi soveltuu myös kosteisiin tiloihin, ei kuitenkaan suoraan vesirasitukseen. 13

14 14 Vastaava työnjohtaja Mikko Hyle ja Vantaan seurakuntayhtymän rakennusmestari Liisa Jehkonen ovat tyytyväisiä lopputulokseen, joka kunnioittaa talon alkuperäistä arkkitehtuuria.

15 Korson seurakuntakeskuksen julkisivu muutti kasvonsa Ulkoseinän sateen jättämät läikät saivat kyytiä, kun Vantaan Korson seurakuntakeskuksen julkisivu sai uuden, tuulettuvan pintarakenteen. Teksti: Riikka Vakkuri Kuvat: Tuomas Pietinen Kirkko ja seurakuntakeskus ovat Vantaan Korson keskustan maamerkkejä junaradan kupeessa. Arkkitehdit Jari Frondelius ja Jaakko Keppo suunnittelivat eleettömän tyylikkään seurakuntakeskuksen vuonna 1962 valmistuneen kirkon lisäosaksi. Seurakuntakeskus valmistui vuonna 2001 kytkeytyen kirkkoon rakenteeltaan ja ilmeeltään. Sen arkkitehtuuria on kiitelty ja rakennusta on esitelty Suomen rakennustaiteen museon näyttelyssä kotimaassa ja ulkomailla. Kaunis rakennus oli kuitenkin kuin vettä imevä pesusieni, sillä slammattu harkkomuurauspinta päästi kosteutta läpi rakennusvirheen takia. Tilannetta vaikeutti rakennuksen räystäättömyys, jonka vuoksi julkisivu kastui helposti. Sateen jälkeen julkisivu oli useita päiviä märkä, ja kosteus sekä kylmyys pääsivät seinärakenteisiin. Ikkunarakenteissa oli vesi- ja lämpövuotoja. Lisäksi rakennus oli kurjan näköinen, ja läikikäs pinta myös halkeili, kertoo rakennusmestari Liisa Jehkonen Vantaan seurakuntayhtymästä. Edessä oli neliön verran julkisivun uudistamista. ruuvattiin kiinni betoniruuveilla. Yritimme välttää hakkaamista, jottei julkisivu kärsisi. Metallirangan päälle laitoimme sementtipohjaisen rakennuslevyn, jonka rappasimme ja pinnoitimme. Rakennetta myös tiivistimme lisää, kertoo vastaava työnjohtaja Mikko Hyle NHK Rakennus Oy:stä. Menetelmä on yleistymässä julkisivukorjauksissa, ja sitä käytetään varsinkin asuinkerrostaloissa, jos julkisivu vain on riittävän hyvässä kunnossa. Menetelmä mahdollistaa myös lisäeristämisen. Korson seurakuntakeskuksessa lisäeristystä ei tarvittu, koska uudehko rakennus täyttää lämpöarvovaatimukset. Meikkaus ei riittänyt Liisa Jehkosen mukaan julkisivuremontissa haastavinta oli työtavan valinta. Suunnitteluvaiheessa vaihtoehtoja oli kolme. Kevyin ja edullisin olisi ollut pinnoittaa vanha julkisivu uudelleen. Mutta tämä olisi ollut vain meikkaamista, ja kosteusongelma olisi palannut pian uudestaan. Emme voineet siis valita halvinta vaihtoehtoa. Mietimme myös sitä, että vanha pinnoite olisi poistettu ja julkisivu pinnoitettu kolmikerrosrappauksella, joko suoraan vanhaan betoniharkkoalustalle tai ohuehkon eristekerroksen päälle, mutta tämäkään ei olisi ratkaissut kaikkia ongelmia. Kolmanteen vaihtoehtoon päädyttiin, koska rakenteen piti tuulettua. Tuulettuvaksi se saatiin rakentamalla slammatun pinnan päälle kokonaan uusi rakenne, ikään kuin suojaava sadetakki. Se eliminoi alkuperäisen rakenteen ongelmat ja paransi aukkoliittymien kosteusteknistä toimintaa, kertoo saneerauksen rakennesuunnittelija ja työmaavalvoja Heikki Möttönen. Uusi rakenne kasvatti julkisivun paksuutta viisi senttiä. Laitoimme vanhan seinän päälle metallirangan, joka

16 Korson kirkkoon liittyvä uudisosa sai saneerauksessa uuden, tuulettuvan julkisivurakenteen ja alkuperäistä hieman tummemman pinnan. Saneerauksessa käytettiin Tikkurilan Finngard-menetelmää. Remontissa myös avattiin ja kunnostettiin ikkunasmyygit sekä uusittiin sokkelit ja vesipellitykset. Tikkurila oli mukana suunnittelussa alusta asti. Remonttiin valittiin Tikkurilan Finngard-menetelmä, jossa käytetään Knaufin sementtipohjaista, erityisesti julkisivujen rappausalustaksi kehitettyä Aquapanel-rakennuslevyä. Levy päällystettiin Tikkurilan Finngard Silikonihartsimaalilla ja Finngard 3.0 H -hiertopinnoitteella. Remontissa oli huomioitava käyttäjän tarpeet. Seurakuntakeskusta ei suljettu remontin ajaksi, joten rakennus työt oli sovitettava sen toimintaan. Mikko Hyle arvioi sisäpuolen töiden olleen hankkeessa haasteellisimpia ja odotettua vaikeampia. Julkisivuremontti sujui puolestaan jouhevasti. Oli vain yksi materiaalitoimittaja, jolta tuli hyvät ohjeistukset. Tyyli säilyi Remontti valmistui varsin nopeasti. Viime elokuussa alkanut julkisivuremontti saatiin päätökseen marraskuussa. Remontti uudisti hieman rakennuksen ilmettäkin, kuitenkin alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen. Emme halunneet, että korsolaiset näkevät kymmenen vuoden välein arkkitehtuurin päivän muotivirtauksen. Alkuperäisenä ideana oli, että seurakuntakeskus ikään kuin kehystää kirkon ja sitä piti saneerauksessakin ajatella. Tutuksi tullut talon luonne haluttiin säilyttää. Rakennuksen dimensiot saatiin alkuperäistä vastaaviksi, vaikka rakenne kasvoi, arkkitehti Jari Frondelius toteaa. Pinnan rakenne vaihtui sileästä rosoisempaan, ja värikin muuttui jonkin verran. Jari Frondelius ja tilaaja, Vantaan seurakuntayhtymä, valitsivat neljästä eri värivaihtoehdosta hillityn vaaleanharmaan sävyn, joka oli alkuperäistä aavistuksen tummempi. Värin hyväksyi vielä Vantaan kaupunginmuseo. Korsolaiset ovat antaneet uudistuneesta ilmeestä jo palautetta. Ohikulkijat ovat huomanneet talon ulkonäön muuttuneen, kuulemma parempaan päin. Läikkiä ei seinissä enää ole, Jehkonen kertoo. faktat Korson seurakuntakeskus Arkkitehti: AFKS Arkkitehdit Oy, Jari Frondelius ja Jaakko Keppo Valmistunut 2001, julkisivuremontti 2010 Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Heikki Möttönen Oy Urakoitsija: NHK Rakennus Oy Julkisivupinta-ala 1300 m² Levyrappauksessa käytettiin Knaufin Aquapanel-levyä Ohutrapattu levyrakenne pohjamaalattiin Tikkurilan Finngard Silikonihartsimaalilla. Päälle laitettiin Tikkurilan Finngard 3.0 H -hiertopinnoite 16

17 Kiasman edustajat (vas.) yhteistyöpäällikkö Salla Virman, intendentti Arja Miller ja vs. intendentti Eija Aarnio olivat tyytyväisiä saadessaan taiteilija Kari Cavénin (kesk.) työn kokoelmiinsa. Tikkurila teki taidelahjoituksen Kiasmaan Teksti ja kuva: Arja Schadewitz Nyt voidaan syystä sanoa, että Kiasmassa on esillä Tikkurilan maaleja tähän astihan niitä on ollut vain seinissä. Tikkurila lahjoitti lokakuussa 2010 Helsingissä sijaitsevalle Nykytaiteen museolle teoksen Silmät ristissä, jonka kuvanveistäjä Kari Cavén oli tehnyt Tikkurilan maaleilla. Teos oli esillä taiteilijan parin muun työn seurassa Kiasman avarassa Studio K -näyttelytilassa lokakuun lopulta helmikuun alkupuolelle. Alun perin teos valmistui vuonna 1999 mittatilaustyönä Vantaalle Tiedekeskus Heurekan aulaan, jota se koristi viime aikoihin asti. Heurekan halutessa uusia sisustustaan taulu palasi Tikkurilaan, jonne se valitettavasti oli aivan liian kookas. Tarjolla ei yksinkertaisesti ollut tilaa, jossa esitellä 4,8 x 2,4 metrin kokoista maalausta yhtenä kappaleena. Niinpä taulu odotteli uutta sijoituspaikkaansa jonkin aikaa varastossa. Kiasman taidehankinnoista vastaavat olivat erittäin tyytyväistä saadessaan Kari Cavénin taulun kokoelmiinsa. Kiasmalla on jo entuudestaan yli 20 Cavénin teosta niin veistoksia kuin maalauksia, joita Silmät ristissä hyvin täydentää. Tiedettä ja taidetta sopivassa suhteessa Tikkurilan Viesti 1/2000 kertoi noin vuoden työn vaatineen taulun syntymisestä seuraavasti: Teoksen pohjana on valkoiseksi päällystetty lasikuitulevy, joka pestiin Tikkurilan Maalipesulla ja maalattiin Otextartuntapohjamaalilla. Puiset ristit on maalattu Miranolin peruspunaisella ja -vihreällä. Taiteilijan mukaan teoksen ideana on optinen harha, kolmiulotteisuuden illuusio, joka syntyy värien avulla: Kun taulua katsoo silmät sopivasti kierossa, sen valkealla pohjalla olevat punaiset ja vihreät ristit liukuvat päällekkäin ja yhtyvät harmaiksi. Ristien muodostama matto näyttää irtoavan teoksen pinnasta ja taipuvan kolmiulotteiseksi, Cavén selostaa luomaansa autostereogrammia. Tikkurila on tehnyt yhteistyötä Nykytaiteen museo Kiasman kanssa jo vuosia. Vuonna 1998 valmistuneen rakennuksen sisätiloihin käytettiin runsaasti Tikkurilan maaleja ja pinnoitteita, ja tämän jälkeen yhtiön tuotteita on käytetty vaihtuvien näyttelyjen yhteydessä luomaan tiloihin erilaisia tunnelmia. Vuonna 2010 Tikkurila kustansi Kiasmassa pidettävät, erittäin suositut vauvojen väripajat. Huhtikuun puolivälissä avautuvassa ARS 11 -näyttelyssä Tikkurilalla on ollut merkittävä rooli nigerialaissyntyisen Odili Oditan suureen seinä- ja kattomaalaukseen liittyvässä konsultoinnissa. Teos tehdään Kiasman 5. kerroksen Panorama-tilaan. 17

18 Vanhasta ristipistokirjonnasta kopioitu teksti näyttää hyvältä suurennettuna. Käsityömäisyys näkyy kirjainten huolettomassa sivellinmaalauksessa. Pohja Joker, väri S431 Delft ja kirjaimet Joker A-perusmaali. Pitsiä pintaan Kakkupaperi on laminoitu pöydän pintaan maalilla. Kakkupaperista kannattaa irrottaa vain yksi kerros laminointityöhön, jotta paperi ei vedä ryppyyn. Pöytä on maalattu kiiltävällä Helmellä, väri Y498 Tussi. Pitsikuvio ja vanhat käsityöt innoittavat maalauspuuhiin. Kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksista löytyy usein käyttökelpoista materiaalia pikkurahalla. Hylätyistä tekstiileistä maalaustyöhön kelpaavat myös ne, joissa on tahroja tai muita elämän jälkiä. Teksti: Marika Raike Kuvat: Martti Järvi Pitsiä voi laminoida suoraan seinän tai kalusteen pintaan, jolloin pitsikuvio jää kolmiulotteiseksi. Muovi- tai paperisablonin leikkaaminen pitsimäiseksi vaatisi valtavasti työtä, ja siksi pitsiä kannattaa käyttää myös sablonina, kun halutaan hienosyistä kuviota. Etenkin Tunto Hienon kanssa pitsi toimii sablonina hienosti. Jos pitsiä käytetään sablonina maalien kanssa, sen pitää olla verrattain ohutta. Struktuuripinnoitteen, kuten Tunto Hienon kanssa voi käyttää paksumpaakin pitsiä. Pitsi kannattaa kohdistaa ja kiinnittää seinään ennen maalausta Tikkurilan Sabloniliimalla tai muulla tarraliimalla. Tunto Hieno kannattaa levittää pitsin päälle muovisella tapettilastalla. Laminoitaessa pitsiä suoraan seinäpintaan kiinnitykseen voi käyttää Ässätex-liimaa, muuta tapettiliimaa tai pohjamaalia. Pelkällä Varma-pohjamaalillakin homma onnistuu.täytyy kuitenkin olla tarkkana ja käyttää riittävästi maalia, jotta pitsi tarttuu alustaan kunnolla. Suureen mittakaavaan projisoitu pitsikuvio voi olla hieno sisustuselementti. Vanhat ristipistotyöt kopioituna suureen mittakaavaan tuovat käsityöperinteen mukavasti maalattuun muotoon. Valitse ristipistokuvio, kopioi se kalvolle, heijasta suoraan seinään ja maalaa. 18

19 Teos: Susanna Alanne, Monoceros And Ursa Minor Teos: Juho Helsten, Orangutan Katu täynnä väriunia Helsingin katukuva täyttyy rakennustyömaista. Ne on yleensä peitetty korkeilla vaneriseinillä. Kolme visuaalista helsinkiläisnaista, toimittaja Pauliina Seppälä, urbaanin ympäristön tutkija Kavita Gonsalves ja taidekasvattaja-kuvittaja Satu Kettunen päättivät hankkia seinät täyteen taideteoksia. Idea nimeltä multicoloured dreams laskettiin liikkeelle kesäkuussa 2010, ja itsevarmasti ryhmä ilmoitti projektinsa elo-syyskuun vaihteen Helsinki Design Weekin ohjelmistoon. Tuli kiire, kertoo Pauliina Seppälä. Projekti aiheutti jo kohua Facebook-ryhmänsä kautta, mutta lupia työmaa-aitojen käyttöön ei vielä ollut, eikä hankkeella ollut minkäänlaista budjettia. Työryhmän iloksi luvat saatiin Teksti: Pauliina Seppälä Kuvat: Satu Kettunen kuitenkin nopeasti sekä Helsingin kaupungilta että työmaa-aitojen omistajilta, ja ihan Helsingin keskustan paraatipaikoille: Eduskuntatalon, Makkaratalon, Stockmannin ja Kluuvin työmaa-aitoihin. Projekti tarvitsi enää tarvikkeet. Mukaan liittyi nuoria kuvittajia, jotka suunnittelivat isoja, monen vanerilevyn kokoisia upeita teoksia. Tikkurila toimitti taiteilijoille Vinhaa, joka on tarkoitettu ulkokäyttöön puupinnoille. Lähdettiin perusväreistä: kylmät ja lämpimät siniset, keltaiset ja punaiset sekä reilusti valkoista ja mustaa. Taiteilijat sekoittivat lopulliset värit paikan päällä. Osa heistä käytti lisänä spraymaaleja ja taiteilijoille tarkoitettuja akryylivärejä. Isokokoisia ja värikkäitä teoksia on nyt ympäri keskustaa, ja ne ovat ilahduttaneet niin turisteja kuin paikallisia. 19

20 Ovatko puutarhan väriharmoniat kohdallaan? Puutarhan uusimmat ideat ja värit Marketanpuistossa Teksti: Marika Raike Kuvat: Pirkko Merisalo Ideapihat on Espoon Marketanpuiston uusi näyttelyosasto, joka luo suuntaa ja tarjoaa ideoita puutarhan värien, muotojen ja materiaalien yhdistelemiseen. Puutarhaharrastuksen edelleen yleistyessä yhä useammat kaipaavat vinkkejä ja ideoita eri elementtien yhdistelemiseen. Ideapihat ovat syntyneet Tikkurilan, Kekkilän, Lemminkäisen, Puutarha Tahvosten ja Kotipuutarha-lehden yhteistyönä. Pihoilla on nähtävissä koko puutarhan väripaletti kasveista maalattuihin suurikokoisiin julkisivuvärimalleihin. Uusi osasto sijaitsee infopistettä vastapäätä. 20