Kutsu Professuuriesitelmät Kuopion kampus
|
|
- Sofia Mikkola
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kutsu Professuuriesitelmät Kuopion kampus
2
3 Kutsu kuulemaan julkisia esitelmiä, jotka Itä-Suomen yliopiston molekyyligenetiikan professori Mikko Hiltunen, hoitotieteen, erityisesti hoitotyön johtamisen professori Arja Häggman-Laitila, lastentautien professori Jarmo Jääskeläinen, sisätautiopin professori Johanna Kuusisto, yleislääketieteen professori Pekka Mäntyselkä farmaseuttisen kemian, erityisesti fysikaaliskemiallisen lääkekehityksen professori Jarkko Rautio potilasturvallisuuden professori Risto Roine patologian professori Ylermi Soini ja kansanterveystieteen, erityisesti epidemiologian professori Tomi-Pekka Tuomainen pitävät toukokuun 13. päivänä 2014 klo 9.15 alkaen. Kutsun kunnioittavasti yliopiston opettajat, muun henkilökunnan ja opiskelijat sekä tieteenharjoittajat, suosijat ja ystävät kuulemaan esitelmiä. Kahvitarjoilu esitelmien jälkeen Medistudia-rakennuksen aulassa. Kuopiossa Rehtori Perttu Vartiainen
4 Professuuriesitelmien salijako Medistudia-rakennuksen salissa ML1 klo 9.15 alkaen (Yliopistonranta 1 A, Kuopio) Professori Pekka Mäntyselkä Professori Tomi-Pekka Tuomainen Professori Risto Roine Medistudia-rakennuksen salissa ML2 klo 9.15 alkaen (Yliopistonranta 1 A, Kuopio) Professori Jarmo Jääskeläinen Professori Johanna Kuusisto Professori Ylermi Soini Medistudia-rakennuksen salissa ML3 klo 9.15 alkaen (Yliopistonranta 1 A, Kuopio) Professori Mikko Hiltunen Professori Arja Häggman-Laitila Professori Jarkko Rautio
5 Häggman-Laitila, Arja Maarit Hoitotieteen, erityisesti hoitotyön johtamisen professori Syntynyt , Alatornio Tutkinnot Opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot, Haaga-Helia, 2005 Terveystieteiden tohtori, Tampereen yliopisto, 1999 Terveydenhuollon lisensiaatti, Tampereen yliopisto, 1992 Terveydenhuollon kandidaatti, Tampereen yliopisto, 1987 Ylioppilas, Ivalon lukio, 1975 Tärkeimmät virat ja tehtävät Professori, johtaminen, erityisesti hoitotyön johtaminen, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos, alkaen viiden vuoden määräajaksi Professori, johtaminen, erityisesti hoitotyön johtaminen (ma.), Itä-Suomen yliopisto, 10/2012 5/2013 Tutkimusjohtaja, Hoitotyön tutkimussäätiö, 9/2006 7/2008 Professori (ma.), Kuopion yliopisto, hoitotieteen laitos, 9/2004 5/2005 Kehityspäällikkö ja yliopettaja, tutkimus ja kehittäminen, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia ja Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2/2002 9/2012 Preventiivisen hoitotieteen teorian dosentti, Kuopion yliopisto, 2001 Projektinjohtajan ja tutkijan tehtäviä, Hausjärven kunta, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja STAKES, Vaikuttavan asiakas- ja potilastyön johtaminen hoitotyössä Hoitotyön johtamisen tutkimus ja opetus rakentuvat monitieteiselle tietoperustalle. Tutkimus on ensisijaisesti soveltavaa. Hoitotyön johtamisen tutkimusala kytkeytyy yhteiskunnallisiin ja terveys- ja sosiaalipalvelujen tuottamisen haasteisiin. Tutkimusalan ydinteemoja ovat asiakaslähtöisyys, vetovoimaisuus ja kumppanuus. Teemat pysyvät ajantasaisina palvelurakennemuutosten yhteydessä. Asiakaslähtöisyyden näkökulmasta keskeisiä kysymyksiä ovat asiakaskunnan tarpeiden ja erilaisten asiakkuusprofiilien tunnistaminen ja pal- 5
6 velujen räätälöinti. Esimerkiksi terveyden edistämisessä ongelmana ovat heikosti tunnistetut kohderyhmät ja tästä syystä interventioiden heikko kohdentuvuus ja vaikuttavuus. Muita keskeisiä kysymyksiä ovat palvelujen laatu, vaikuttavuus ja asiakkaiden ja heidän lähiyhteisöjensä osallisuus. Hoitotyön vaikuttavuuden ja näyttöön perustuvan toiminnan implementoinnin tutkimus on vasta kehittymässä ja tarvitsee voimakasta panostusta. Implementoinnissa on kyse muutosjohtamisesta ja organisaatioiden oppimisesta. Hoitotyön vetovoimatekijöitä ovat henkilöstön työhyvinvointi ja osaamisen kehittäminen sekä osallistavat ja valtaannuttavat johtamiskäytännöt. Prosessien johtamisessa ollaan taitavampia kuin ihmisten johtamisessa, jossa tärkein instrumentti on vuorovaikutus. Tämä edellyttää lähijohtajien ja työntekijöiden yhteistyösuhteisiin kohdentuvaa tutkimusta. Hoitotyön laadukas panos ja osaamisen yhteiskehittely moniammatillisissa tiimeissä parantavat toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Kansainvälistä tutkimusnäyttöä on vetovoimaisista terveydenhuollon yksiköistä. Niissä esimerkillisesti johdetut hoitotyön toimintaympäristöt ovat tuottaneet hyviä tuloksia asiakastyössä ja henkilöstövoimavaroissa. Kumppanuuden tunnuspiirteitä ovat vastavuoroinen vuorovaikutus, rajoja ylittävä päätöksenteko ja asiantuntijuuden yhteiskehittely. Kumppanuus tuottaa lisähyötyjä, joihin osapuolet eivät yksistään yllä. Kehittymätön tietoperusta eri tahojen kumppanuusprosesseista ja -rakenteista edellyttää myös tutkimuspanostusta. β Tärkeimmät julkaisut Häggman-Laitila A. & Rekola L Factors influencing partnerships between higher education and health care. Nurse Education Today http.//dx.doi. org/ /j.nedt Häggman-Laitila A., Pietilä A-M Small groups for parents: motives and practical issues boosting attendance. Nordic Social Work Research 3 (1), Häggman-Laitila A. & Rekola L Työelämän ja ammattikorkeakoulun kumppanuus: odotuksia ja kokemuksia hyödyistä. Hallinnon Tutkimus 4 (30), Häggman-Laitila A., Tanninen H-M. & Pietilä A-M Effectiveness of resource-enhancing family-oriented intervention. Journal of Clinical Nursing 19 (17-18), Häggman-Laitila A., Seppänen R., Vehviläinen-Julkunen K. & Pietilä A-M Benefits of video home training on families health and interaction: evaluation based on follow up visits. Journal of Clinical Nursing 19 (23&24),
7 Hiltunen, Mikko Juhani Molekyyligenetiikan professori Syntynyt , Kuopio Tutkinnot Filosofian tohtori, Kuopion yliopisto, 2001 Filosofian maisteri, Kuopion yliopisto, 1995 Ylioppilas, Teuvan lukio, 1989 Tärkeimmät virat ja tehtävät Molekyyligenetiikan professori, Itä-Suomen yliopisto, alkaen viiden vuoden määräajaksi Tutkimusjohtaja, Kuopion yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto, Akatemiatutkija, Kuopion yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto, Tutkija, Harvard Medical School, MGH, Department of Neurology, USA, Suomen akatemian tutkijatohtori, Kuopion yliopisto, Molekyyligenetiikka Alzheimerin taudin tutkimuksessa Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava muistisairaus maailmassa. Suomessa noin 7 prosenttia yli 65-vuotiaista sairastaa dementiaa ja muistisairaiden määrän arvioidaan kasvavan merkittävästi tulevina vuosikymmeninä. Alzheimerin tauti on aivoja rappeuttava sairaus, johon keskeisesti liittyy β-amyloidipeptidin ja hyperfosforyloituneen tau-proteiinin kertyminen aivokudokseen. Tästä kertymisestä johtuva synapsien ja hermosolujen tuho tietyillä aivoaluilla ovat osa taudin patogeneesiä. Alzheimerin taudin yksityiskohtaisia syntymekanismeja ei edelleenkään täysin tunneta, mutta on ilmeistä, että sekä geneettiset että ympäristötekijät vaikuttavat yhdessä taudin ilmaantumiseen. Tämän vuoksi Alzheimerin taudin geneettisten riskitekijöiden tunnistaminen ja niiden biologisen toiminnan selvittäminen molekyyligenetiikan keinoin on tärkeää etsittäessä keinoja sairauden ennaltaehkäisemiseksi sekä uusien, tautia paremmin ennakoivien biomarkkereiden löytämiseksi. 7
8 Alzheimerin taudin syntymekanismeja on tutkittu paljon viimeisen 20 vuoden aikana. Keskeisenä osana tätä tutkimusta on ollut myös Alzheimerin taudin geneettisten riskitekijöiden tunnistaminen. Nämä tekijät eivät itse suoraan aiheuta Alzheimerin tautia, vaan ne vaikuttavat taudin riskiin. Viimeaikaiset koko perimän kattavat assosiaatiotutkimukset suurissa potilas-kontrolliaineistoissa ovat mahdollistaneet keskeisimpien Alzheimerin taudin riskigeenien löytämisen. Riskitekijöiden geneettinen tunnistaminen ei kuitenkaan yksistään riitä selvittämään niiden roolia taudin synnyssä ja etenemisessä. Lisäksi tarvitaan tutkimuksia, joissa riskigeenien biologisia vaikutusmekanismeja selvitetään solutasolla. Alzheimerin taudin uusien riskigeenien tunnistaminen ja niiden toiminnan biologinen karakterisointi tehostavat tulevaisuudessa oireettomien henkilöiden sairastumisriskin arviointia sekä yksilöllisten lääkehoitojen suunnittelua. Tärkeimmät julkaisut Lambert JC, Grenier-Boley B, Harold D, Zelenika D, Chouraki V, Kamatani Y, Sleegers K, Ikram MA, Hiltunen M et al. Genome-wide haplotype association study identifies the FRMD4A gene as a risk locus for Alzheimer s disease. Mol Psychiatry Apr;18(4): Sarajärvi T, Tuusa JT, Haapasalo A, Lackman JJ, Sormunen R, Helisalmi S, Roehr JT, Parrado AR, Mäkinen P, Bertram L, Soininen H, Tanzi RE, Petäjä-Repo UE, Hiltunen M. Cysteine 27 variant of the delta-opioid receptor affects amyloid precursor protein processing through altered endocytic trafficking. Mol Cell Biol Jun;31(11): Viswanathan J, Haapasalo A, Böttcher C, Miettinen R, Kurkinen KM, Lu A, Thomas A, Maynard CJ, Romano D, Hyman BT, Berezovska O, Bertram L, Soininen H, Dantuma NP, Tanzi RE, Hiltunen M. Alzheimer s Disease-Associated Ubiquilin-1 Regulates Presenilin-1 Accumulation and Aggresome Formation. Traffic Mar;12(3): Lambert JC, Heath S, Even G, Campion D, Sleegers K, Hiltunen M et al. Genomewide association study identifies variants at CLU and CR1associated with Alzheimer s disease. Nat Genet Oct;41(10): Bertram L, Hiltunen M, Parkinson M, Ingelsson M, Lange C, Ramasamy K, Mullin K, Menon R, Sampson AJ, Hsiao MY, Elliott KJ, Velicelebi G, Moscarillo T, Hyman BT, Wagner SL, Becker KD, Blacker D, Tanzi RE. Family-based association between Alzheimer s disease and variants in UBQLN1. N Engl J Med. Mar 3;352(9):884 94,
9 Jääskeläinen, Jarmo Eero Sakari Lastentautien professori Syntynyt , Tervo Tutkinnot Lääketieteen tohtori, Kuopion yliopisto, 2000 Lastenendokrinologian erikoislääkäri, Helsingin yliopisto, 1998 Lastentautien erikoislääkäri, Kuopion yliopisto, 1993 Lääketieteen lisensiaatti, Kuopion yliopisto, 1987 Ylioppilas, Vesannon lukio, 1981 Tärkeimmät virat ja tehtävät Lastentautien professori, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, alkaen Lastentautien professori (ma.), Itä-Suomen yliopisto, Lastentautien kliininen opettaja, Itä-Suomen yliopisto, Tutkija, Suomen Akatemia, 2002 ESPE Research Fellow, Cambridgen yliopisto, Erikoislääkäri, lastentaudit ja lastenendokrinologia, Kuopion yliopistollinen sairaala, 1998 alkaen Lapsen lisämunuaiskuoren toiminnan häiriöt Lisämunuaiskuoren rakenne ja toiminta muuttuu läpi sikiökauden ja lapsuuden. Sikiökaudella lisämunuaiskuori koostuu suurimmalta osin fetaalisesta kerroksesta, joka tuottaa androgeenien heikkoja esiasteita, joita istukka tarvitsee estrogeenisynteesiä varten. Sikiön lisämunuaiskuoren elintärkeän kortisolin tuotanto on epäkypsää, millä on merkitystä lapsen syntyessä huomattavan ennenaikaisena. Syntymän jälkeen fetaalinen kerros surkastuu ja lisämunuaiskuori koostuu tästä eteenpäin kolmesta kerroksesta: zona glomerulosa tuottaa mineralokortikoideja, zona fasciculata glukokortikoideja ja zona reticularis heikkoja miessukupuolihormoneja. Lisämunuaiskuoren toiminta on synnynnäisesti häiriintynyt perinnöllisissä entsyymivioissa, joista tavallisin on 21-hydroksylaasivaje. Sen vaikeimmassa suolanmenetysmuodossa lapsi ajautuu ilman hoitoa hengen- 9
10 vaaralliseen suolanmenetystilaan. Tytöllä sairauden vaikea muoto johtaa sikiöaikaiseen virilisoitumiseen. Lievemmissä muodoissa lapsen kasvu on kiihtynyttä miessukupuolihormoniylimäärän vuoksi. Huomattamasti tavallisempi häiriö on ennenaikainen adrenarke. Adrenarke on fysiologinen ilmiö, joka etenee vähitellen zona reticulariksen kypsyessä. Jos tilaan liittyvä miessukupuolihormonien erityksen lisääntyminen johtaa oireisiin tytöllä ennen kahdeksaa ja pojalla ennen yhdeksää ikävuotta, on adrenarke ennenaikainen. Adrenarke näyttää ohjelmoituvan hyvin varhain, ilmeisesti ensimmäisen ikävuoden loppuun mennessä, ja tämä vaikuttaa myös lapsen kasvuun jo ennen adrenarken toteamista. Adrenarken säätelyn tutkiminen on tavattoman haastavaa, koska ilmiötä ei esiinny lainkaan ei-kädellisillä nisäkkäillä. Ennenaikainen adrenarke assosioituu ylipainoon ja siihen ajatellaan liittyvän lisääntynyt riski aikuisiän metaboliseen oireyhtymään ja munasarjojen monirakkulatautiin. Näitä vaikutuksia on tutkittu aiemmin vain valikoiduissa aineistoissa ja väestöissä, eivätkä tulokset näytä olevan sovellettavissa kaikkiin populaatioihin. Tärkeimmät julkaisut Jääskeläinen J, Levo A, Voutilainen R, Partanen R. Population-wide evaluation of disease manifestation in relation to molecular genotype in steroid 21-hydroxylase (CYP21) deficiency: good correlation in a well defined population. J Clin Endocrinol Metab 1997;82: Jääskeläinen J, Deeb A, Schwabe JW, Mongan NP, Martin H and Hughes IA. Human androgen receptor gene ligand binding domain mutations leading to disrupted interaction between the amino- and carboxyl-terminal domains. J Mol Endocrinol. 2006; 36: Utriainen P, Voutilainen R, Jääskeläinen J. Girls with Premature Adrenarche Have Accelerated Early Childhood Growth. J Pediatr 2009; 154: Lappalainen S, Utriainen S, Kuulasmaa T, Voutilainen R, Jääskeläinen J. Androgen receptor gene CAG repeat polymorphism and X-chromosome inactivation in children with premature adrenarche. J Clin Endocrinol Metab 2008; 93: Utriainen P, Voutilainen R, Jääskeläinen J. Continuum of phenotypes and sympathoadrenal function in premature adrenarche. Eur J Endocrinol 2009; 160:
11 Kuusisto, Maria Johanna Sisätautiopin professori Syntynyt , Vaasa Tutkinnot Kardiologian erikoislääkäri, Kuopion yliopisto, 1997 Lääketieteen tohtori, Kuopion yliopisto, 1996 Sisätautien erikoislääkäri, Kuopion yliopisto, 1991 Lääketieteen lisensiaatti, Kuopion yliopisto, 1984 Tärkeimmät virat ja tehtävät Sisätautiopin professori, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, alkaen Sisätautien, erityisesti kardiologian professori, Tampereen yliopisto, 1/2013 1/2014 Sisätautiopin professori (ma.), Itä-Suomen yliopisto, 8/2010 1/2013 Sisätautien ylilääkäri, Kuopion yliopistollinen sairaala, sisätautien klinikka, 8/2010 1/2013 Kardiologian professori (ma.), Kuopion yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto, 9/2007 7/2010 Kardiologian ylilääkäri, Kuopion yliopistollinen sairaala, sisätautien klinikka, kardiologinen yksikkö ja sydänkeskus 9/2007 7/2010 Kardiologian osastonylilääkäri (ma.), Kuopion yliopistollinen sairaala, sisätautien klinikka, kardiologinen yksikkö, Sisätautiopin dosentti, Kuopion yliopisto, 1996 Vieraileva tutkija, University of Washington, Seattle, Department of Medicine, Division of Cardiology, Sepelvaltimotauti ja sydänlihassairaudet tänään ja huomenna Työikäisten sepelvaltimotautikuolleisuuden vähenemisestä huolimatta sepelvaltimotauti on yleisin suomalaisten kuolinsyy ja selittää noin 25 prosenttia kaikista kuolemantapauksista. Sepelvaltimotaudin syntyyn vaikuttavien uusien mekanismien tunnistamisessa voidaan käyttää geeni- ja biomarkkeri- 11
12 tutkimuksia. Koko genomin tutkimuksissa on löydetty kymmeniä geneettisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat sepelvaltimotautiriskiin joko perinteisten vaaratekijöiden tasoon vaikuttamalla tai vielä tuntemattomilla uusilla mekanismeilla. Tutkimusryhmämme on yli kuopiolaista miestä käsittävän METSIM -tutkimuksen puitteissa osallistunut yhteistyötutkimuksiin, joissa on tunnistettu kymmeniä uusia valtimotaudin riskitekijöiden, kuten diabeteksen, ylipainon ja kohonneen verenpaineen, geneettisiä riskivariantteja. METSIMtutkimuksesta on meneillään sepelvaltimotautitapausten seurantatulosten rekisteröinti ja sepelvaltimotaudin riskiin suoraan vaikuttavien geneettisten tekijöiden tutkiminen. Biomarkkerit ovat tavallisesta verinäytteestä helposti mitattavia aineita, jotka ennustavat sairastumisriskiä. METSIM-tutkimuksessa on löydetty useita uusia aiemmin kuvaamattomia diabeteksen kehittymistä ennustavia biomarkkereita, kuten rasva- ja aminohappoja, joiden merkitystä sepelvaltimotaudin riskin suhteen tutkitaan parhaillaan. Olemme tutkineet myös paksuntavan sydänlihassairauden genetiikkaa ja biomarkkereita. Paksuntava sydänlihassairaus on yleisin perinnöllinen sydänsairaus ja yleisin nuorten ja urheilijoiden sydänperäisen äkkikuoleman syy. Olemme löytäneet Suomesta kolme yksittäistä valtamutaatiota, jotka selittävät 23 prosenttia tautitapauksista. Yleisimpään valtamutaatioon olemme havainneet liittyvän metabolomiikkatutkimuksissa aiemmin tuntemattomia aminohappotasojen muutoksia. Taudin taustalla olevia vielä tuntemattomia geenivirheitä selvitämme parhaillaan uudella, 59 kardiomyopatiageeniä kattavalla sekvensointimenetelmällä. Suomalaisista valtamutaatioista on meneillään myös ips-tutkimukset, joissa selvitetään kantasolutekniikoilla ihosoluista indusoitujen sydänlihassolujen rakennetta, toimintaa ja aineenvaihduntaa. Tärkeimmät julkaisut Kuusisto J, Mykkänen L, Pyörälä K, Laakso M. Non-insulin dependent diabetes and its metabolic control predict coronary heart disease in elderly subjects. Diabetes 43: , IF Otto CM, Kuusisto J, Reichenbach DD, Gown AM, O Brien KD. Characterization of early lesion of degenerative valvular aortic stenosis: histologic and immunohistochemical studies. Circulation 90: , IF Jääskeläinen P, Soranta M, Miettinen R, Saarinen L, Pihlajamäki J, Silvennoinen K, Tikanoja T, Laakso M, Kuusisto J. The cardiac β-myosin heavy chain gene is not the predominant gene for hypertrophic cardiomyopathy in the Finnish Population. J Am Coll Cardiol 32: , IF Wang J, Ruotsalainen S, Moilanen L, Laakso M, Kuusisto J. The metabolic syndrome predicts cardiovascular mortality: a 13-year follow-up study in elderly non-diabetic Finns. Eur Heart J 28(7):857 64, IF Kuusisto J, Kärjä V, Sipola P, Kholova I, Peuhkurinen K Jääskeläinen P, Naukkarinen A, Ylä-Herttuala S, Punnonen K, Laakso M. Low-grade inflammation and the phenotypic expression of myocardial fibrosis in hypertrophic cardiomyopathy. Heart 98(13); , IF
13 Mäntyselkä, Pekka Tapani Yleislääketieteen professori Syntynyt , Kuopio Tutkinnot Lääketieteen tohtori, Kuopion yliopisto, 1999 Yleislääketieteen erikoislääkäri, Kuopion yliopisto, 1997 Lääketieteen lisensiaatti, Kuopion yliopisto, 1990 Ylioppilas, Kuopion klassillinen lukio, 1983 Tärkeimmät virat ja tehtävät Professori, yleislääketiede, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, alkaen Professori, yleislääketiede, Turun yliopisto, lääketieteen laitos, 7/2012 7/2013 Professori, yleislääketiede (määräaikainen), Kuopion yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto, ja Yleislääketieteen dosentti, Helsingin yliopisto, 2008 Ylilääkäri (vs.), Kuopion yliopistollinen sairaala, yleislääketieteen yksikkö, Yleislääketiede muutoksessa Yleislääketiede on monipuolisen kliinisen osaamisen, potilas- ja väestökeskeisen työotteen sekä perusterveydenhuollon toimintaympäristön kautta oma erikoisalansa. Yleislääketieteen erikoislääkäri on potilaidensa ja heidän perheidensä pitkäaikainen lääkäri, joka tekee yhteistyötä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa ja auttaa potilaansa kulkua palveluverkostoissa. Hän tuntee väestönsä ja on asiantuntija terveyden edistämisessä sekä toiminnan kehittämisessä. Yleislääketieteen erikoislääkärin keskeinen toimintakenttä on perusterveydenhuollossa. Nykyistäkin vahvemmin sen kehittämisen perustana tulee olla opetus, koulutus ja tutkimus. Perusterveydenhuollossa voidaan tutkia hoitojen, uusien diagnoosimenetelmien ja toimintatapojen hyödyllisyyttä ja vaikuttavuutta valikoitumattomilla potilailla. Tämä voi siten olla translationaalista tutkimusta eli tutkimusta, jossa alkuvaiheen perustutkimuksesta 13
14 sekä rajatuilla potilasaineistoilla tehdyistä kliinisistä tutkimuksista saatua tietoa sovelletaan ja siirretään jokapäiväiseen kliiniseen käytäntöön ja päätöksentekoon. Laboratoriona tässä on avoterveydenhuollon toimintaympäristö ja väestö. Tässä ympäristössä väestö- ja potilastutkimukset sekä toimintayksiköiden verkostot voivat toimia myös tutkimusaineistojen tuottajina eri tieteenalojen yhteiseen tutkimukseen. Yksittäistä potilasta ja väestöä hyödyttävän vaikuttavan hoidon kehittämisessä ja terveyden edistämisessä tarvitaan tällaista toimintaympäristöä toimivine tietojärjestelmineen. Yleislääketieteen erikoislääkäri näkee erilaisten sairaus- ja muiden taakkojen kasautumisen yksittäisen potilaan ja väestön sairastavuuden selittämisessä usein läheisemmäksi kuin esimerkiksi molekyylilääketieteen. Tieteiden välinen yhteistyö sekä monialainen opetus ja tutkimus ovat yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen perustana. Tärkeimmät julkaisut Mäntyselkä PT, Turunen JHO, Ahonen RS, Kumpusalo EA: Chronic pain and poor self-rated health. JAMA 2003;290: Mäntyselkä P, Halonen P, Vehviläinen A, Takala J, Kumpusalo E. Access to and continuity of primary medical care of different providers as perceived by the Finnish population. Scand J Prim Health Care 2007; 25: Mäntyselkä P, Korniloff K, Saaristo T, Koponen H, Eriksson J, Puolijoki H, Timonen M, Sundvall J, Kautiainen H, Vanhala M. Association of depressive symptoms with impaired glucose regulation, screen-detected, and previously known type 2 diabetes: findings from the Finnish D2D Survey. Diabetes Care 2011;34:71 6. Vanhala M, Saltevo J, Soininen P, Kautiainen H, Kanhgas AJ, Ala-Korpela M, Mäntyselkä P. Serum omega-6 polyunsaturated fatty acids and the metabolic syndrome: a longitudinal population-based cohort study. Am J Epidemiol 2012; 176: Savolainen J, Kautiainen H, Miettola J, Niskanen L, Mäntyselkä P. Low quality of life and depressive symptoms are connected with an unhealthy lifestyle. Scand J Public Health 2014 ;42:
15 Rautio, Jarkko Tapani Farmaseuttisen kemian, erityisesti fysikaaliskemiallisen lääkekehityksen professori Syntynyt , Kuopio Tutkinnot Farmasian tohtori, Kuopion yliopisto, 2000 Farmasian lisensiaatti, Kuopion yliopisto, 1999 Proviisori, Kuopion yliopisto, 1996 Ylioppilas, Kallaveden lukio, 1990 Tärkeimmät virat ja tehtävät Professori, farmaseuttinen kemia, erityisesti fysikaaliskemiallinen lääkekehitys, Itä-Suomen yliopisto, alkaen Professori, farmaseuttinen kemia, erityisesti fysikaaliskemiallinen lääkekehitys, Kuopion yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto, 3/2008 7/2013 Akatemiatutkija, Suomen Akatemia, 2/2009 7/2009 Yliassistentti, Kuopion yliopisto, farmaseuttisen kemian laitos, 2007 Farmaseuttisen kemian dosentti, Kuopion yliopisto, 2006 Vieraileva tutkija, GlaxoSmithKline, RTP, 2005 ja 2011 Tutkijatohtori, Suomen Akatemia, Post doc -tutkija, Marylandin yliopisto, Baltimore, 2001 Lääkeaineiden fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien merkitys ja niiden parantaminen aihiolääketeknologialla Lääkeaineen kemiallinen rakenne määrää lääkeaineen fysikaalis-kemialliset ominaisuudet, joista keskeisimpiä ovat ionisoituminen, liukoisuus, jakautuminen, molekyylin koko ja vetysidosten muodostuminen. Nämä ominaisuudet vuorostaan määrittävät muun muassa lääkeaineen imeytymisen ja jakautumisen elimistössä, lääkeaineen vuorovaikutukset kohteen kanssa, sairauden hoidossa käytettävän hoitoannoksen, lääkeaineen metabolian sekä lopulta sen poistumisen elimistöstä. Uusia lääkeaineita suunnitellaan kuitenkin usein siten, että lääkeaineen ja lääkevaikutuksen kohteen väliset vuorovaikutukset pyritään maksimoimaan. Kohdelähtöinen ajattelu ei kui- 15
16 tenkaan aina huomioi lääkeaineen fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia. Lääkeaineiden kehitys saatetaankin joutua lopettamaan jo lääkekehityksen varhaisessa vaiheessa juuri epäsuotuisten fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien vuoksi. Lääkeaineiden kliinistä käytettävyyttä voi heikentää muun muassa niukka vesiliukoisuus, koska ainoastaan liuennut lääkeaine voi kulkeutua biologisten kalvojen läpi. Lääkeaineen liukoisuusominaisuudet vaikuttavat myös lääkemuodon valintaan. Lääkeaineen vesiliukoisuutta ja useita muita fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia voidaan parantaa aihiolääketeknologialla. Aihiolääkkeet ovat inaktiivisia lääkeainemolekyylejä, jotka läpikäyvät elimistössä joko entsymaattisen tai kemiallisen muutoksen vapauttaakseen aktiivisen lääkeaineen, joka voi sen jälkeen aikaansaada halutun farmakologisen vaikutuksen. Nykyään lähes joka kymmenes markkinoille hyväksytyistä lääkeaineista voidaan määritellä aihiolääkkeiksi. Tunnettuja aihiolääkkeitä ovat muun muassa pratsolit, oseltamiviiri ja levodopa. Suomessa aihiolääkkeitä kehitetään systemaattisesti ainoastaan Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksella. Tärkeimmät julkaisut Lauri Peura, Kalle Malmioja, Kristiina Huttunen, Jukka Leppänen, Miia Hämäläinen, Markus M. Forsberg, Jarkko Rautio and Krista Laine: Design, synthesis and brain uptake of LAT1-targeted amino acid prodrugs of dopamine. Pharm Res 30(10): , Henna H. Härkönen, Lauri Peura, Kalle Malmioja, Jukka Leppänen, Krista Laine, Antti Poso, Maija Lahtela-Kakkonen, Jarkko Rautio: Structure-activity relationship study of compounds binding to large amino acid transporter 1 (LAT1) based on pharmacophore modeling and in situ rat brain perfusion. Eur J Pharm Sci 48(3): , Kristiina Huttunen, Anne Mannila, Krista Laine, Eeva Kemppainen, Jukka Leppänen, Jouko Vepsäläinen, Tomi Järvinen, Jarkko Rautio: The first bioreversible prodrug of metformin with improved lipophilicity and enhanced intestinal absorption. J Med Chem 52: , Mikko Gynther, Krista Laine, Jarmo Ropponen, Jouko Savolainen, Tomi Järvinen, Anne Mannila, Tapio Nevalainen, Jarkko Rautio: Large neutral amino acid transporter enables brain drug delivery via prodrugs. J Med Chem 51(4): , Jarkko Rautio, Hanna Kumpulainen, Tycho Heimbach, Reza Oliyai, Dooman Oh, Tomi Järvinen, Jouko Savolainen: Prodrugs design and pharmaceutical applications. Nature Reviews Drug Discovery 7(3): ,
17 Roine, Risto Paavo Antero Potilasturvallisuuden professori Syntynyt , Helsinki Tutkinnot Hallinnon pätevyys, 2005 Päihdelääketieteen erityispätevyys, 1994 Lääketieteen ja kirurgian tohtori, Helsingin yliopisto, 1987 Sisätautien erikoislääkäri, Helsingin yliopisto, 1984 Laillistettu lääkäri, Zürichin yliopisto, 1977 Ylioppilas, Töölön yhteiskoulu, Helsinki 1970 Tärkeimmät virat ja tehtävät Potilasturvallisuuden professori, Itä-Suomen yliopisto, sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, alkaen Arviointiylilääkäri, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, Finohta/Stakes, Hallinnollinen apulaisylilääkäri, Helsingin yliopistollinen keskussairaala, Dosentti, Helsingin yliopisto, 1992 Visiting Associate, Bronx Veterans Administration Medical Center and Mount Sinai School of Medicine, Hoidon vaikuttavuus on potilasturvallisuuden kulmakivi Terveydenhuollossa on parin viimeisen vuosikymmenen aikana herätty huomaamaan, että lähes kaikkiin hoitomuotoihin liittyy potilaalle koituvien haittojen riski. Kansainvälisten tutkimustulosten perusteella Suomessa on arvioitu, että jopa potilasta kuolee vuosittain hoidon haittojen seurauksena. Ainakin puolet noista haittatapahtumista voitaisiin todennäköisesti ehkäistä. Potilasturvallisuuteen on viime vuosina Suomessa panostettu muun muassa lainsäädännöllisin toimin, ja terveydenhuollon toimijoita on velvoitettu edistämään potilasturvallisuutta aikaisempaa järjestelmällisemmin. Asian 17
18 edistämiseksi on käynnistetty myös kansallinen potilasturvallisuusohjelma, joka kiinnittää erityistä huomiota muun muassa syyllistämättömän potilasturvallisuuskulttuurin edistämiseen, johdon sitouttamiseen potilasturvallisuusasioihin, infektiohaittojen ehkäisyyn ja lääkitysvirheiden torjuntaan. Hieman vähemmälle huomiolle on ehkä jäänyt potilasturvallisuustyön tärkein perusta se, että terveydenhuollossa tehdään vain vaikuttavaksi todettuja, potilaalle todellista terveyshyötyä tuottavia asioita. Laajaa julkisuutta saaneet, tuoreisiin tutkimustuloksiin perustuvat väitteet siitä, että Suomessa tehdään muun muassa paljon turhia polven tähystystoimenpiteitä tai olkapääleikkauksia, viittaavat siihen, että tietoa eri hoitomuotojen arkivaikuttavuudesta siis niiden kyvystä tuottaa potilaille hyötyä terveydenhuollon jokapäiväisessä toiminnassa ei aina ole riittävästi. Tällaisen tiedon tuottaminen ja hoidon vaikuttavuuden rutiininomainen seuranta tulisikin nostaa yhdeksi terveydenhuolto- ja potilasturvallisuustutkimuksen prioriteettialueista. Vain siten taataan, että potilaat saavat ainoastaan sellaisia hoitoja, joista he hyötyvät, eikä heitä turhaan altisteta hyödyttömän hoidon mahdollisille haitoille. Tärkeimmät julkaisut Räsänen P., Krootila K., Sintonen H., Leivo T., Koivisto A-M., Ryynänen O-P., Blom M., Roine RP., Cost-utility of routine cataract surgery. Health and Quality of Life Outcomes 2006, 4:74, ( Räsänen P., Paavolainen P., Sintonen H., Koivisto A-M., Blom M., Ryynänen O-P., Roine RP., Cost per quality-adjusted life years gained by routine hip and knee replacement surgery. Acta Orthopaedica 2007;78: Taipale K., Leminen A., Räsänen P., Heikkilä A., Tapper A-M., Sintonen H., Roine RP., and The HUS QoL Study Group, Costs and health-related quality of life effects of hysterectomy in patients with benign uterine disorders. Acta Obstet Gynecol Scand. 2009;88: Vainiola T., Roine RP., Pettilä V., Kantola T., Räsänen P., Sintonen H., Impact of healthrelated quality-of-life instrument and QALY calculation method on the number of QALYs gained in the emergency care setting. Value in Health 2011;14: Färkkilä N., Sintonen H., Saarto T., Järvinen H, Hänninen J., Taari K., Roine R., Healthrelated quality of life in colorectal cancer. Colorectal Dis 2013;15:e
19 Soini, Matti Jouko Ylermi Patologian professori Syntynyt , Helsinki Tutkinnot Lääketieteen ja kirurgian tohtori, Oulun yliopisto ja Helsingin yliopisto, 1990 Patologian erikoislääkäri, Oulun yliopisto, 1989 Lääketieteen lisensiaatti, Helsingin yliopisto, 1981 Tärkeimmät virat ja tehtävät Patologian professori, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, alkaen Patologian professori, Kuopion yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto, 4/ /2013 Patologian ylilääkäri, Kuopion yliopistollinen sairaala ja Oulun yliopistollinen sairaala, 1995 alkaen Patologian professori (ma.), Oulun yliopisto, 2007 ja Patologian yliassistentti, Oulun yliopisto, Patologian dosentti 1995, Oulun yliopisto Visiting Scientist, Laboratory of Human Carcinogenesis, NIH, Bethesda, USA Pehmytkudossarkoomien molekyylibiologia Pehmytkudossarkoomat ovat pahanlaatuisia kasvaimia, jotka saavat alkunsa kehon sidekudos-, rasva-, lihas-, endoteeli- tai hermojen tukikudossolukosta. Nykykäsityksen mukaan mesenkymaaliseen kantasoluun liittyvä toimintahäiriö johtaa näiden kasvainten kehittymiseen. Viimeisen kahden-kolmenkymmenen vuoden aikana ymmärrys pehmytkudossarkoomien biologisesta luonteesta on kehittynyt huimasti. Vaikka morfologinen diagnostiikka ja siihen liittyvä immunohistokemia ovat edelleen sarkoomien diagnostiikan kulmakiviä patologiassa, mukaan ovat tulleet uudet molekyylibiologiset aspektit, jotka paitsi auttavat diagnostiikassa, vaikuttavat myös kasvainten hoitoon. 19
20 Syöpä ylipäänsä on geneettinen sairaus, ja niin ovat myös pehmytkudossarkoomat. Noin kolmasosassa pehmytkudossarkoomia esiintyy translokaatioita, jotka ovat spesifisiä juuri tietylle kasvaintyypille, kun taas muissa pehmykudossarkoomissa geneettiset häiriöt ovat satunnaisia. Translokaatiossa kahden geenin perimäaines siirtyy lähelle toisiaan synnyttäen fuusiogeenin, joka antaa solulle kasvuedun näin muuntaen sen kasvainsoluksi. Viime vuosina on myös alettu ymmärtämään epigeneettisten muutosten merkitystä sarkoomien kehityksessä. Epigeneettiset mekanismit eivät muuta DNA:n emäsjärjestystä niin kuin mutaatiot, vaan muuttavat geenien luentaa joko lisäämällä tai vaimentamalla sitä. Näitä mekanismeja ovat kromatiiniainekseen liittyvät histonimodifikaatiot, mikrorna:t ja DNA:n metylaatio. Sarkoomissa onkin todettu geenien promoottorialueilla poikkeavaa metylaatiota verrattuna normaaliin kudokseen, samoin muutoksia on todettu DNA-kaksoiskierrettä ympäröivien histoniproteiinien kemiallisissa rakenteissa. Solujen kehitykseen ja erilaistumiseen vaikuttavat myös mikrornamolekyylit, jotka estävät lähetti-rna:n luentaa. Sarkoomissa mikrornamolekyylien on voitu todeta vaikuttavan solujen erilaistumiseen liittyvien geenien toimintaan. Kaikki nämä mekanismit ilmentävät syöpäsolukon monimutkaista rakennetta, mutta samalla antavat toivoa erityyppisten täsmälääkkeiden kehittämiseen. Tärkeimmät julkaisut Hartikainen JM, Tengström M, Kosma VM, Kinnula VL, Mannermaa A, Soini Y. Genetic polymorphisms and protein expression of NRF2 and Sulfiredoxin predict survival outcomes in breast cancer. Cancer Res. 2012;72: Merikallio H, Turpeenniemi-Hujanen T, Pääkkö P, Mäkitaro R, Riitta K, Salo S, Salo T, Harju T, Soini Y. Snail promotes an invasive phenotype in lung carcinoma. Respir Res. 2012;13:104 Merikallio H, Kaarteenaho R, Pääkkö P, Lehtonen S, Hirvikoski P, Mäkitaro R, Harju T, Soini Y. Impact of smoking on the expression of claudins in lung carcinoma. Eur J Cancer. 2011;47: Erkko H, Xia B, Nikkilä J, Schleutker J, Syrjäkoski K, Mannermaa A, Kallioniemi A, Pylkäs K, Karppinen SM, Rapakko K, Miron A, Sheng Q, Li G, Mattila H, Bell DW, Haber DA, Grip M, Reiman M, Jukkola-Vuorinen A, Mustonen A, Kere J, Aaltonen LA, Kosma VM, Kataja V, Soini Y, Drapkin RI, Livingston DM, Winqvist R. A recurrent mutation in PALB2 in Finnish cancer families. Nature. 2007;446:316 9 Kinnula VL, Lehtonen S, Sormunen R, Kaarteenaho-Wiik R, Kang SW, Rhee SG, Soini Y. Overexpression of peroxiredoxins I, II, III, V, and VI in malignant mesothelioma. J Pathol. 2002;196:
21 Tuomainen, Tomi-Pekka Kansanterveystieteen, erityisesti epidemiologian professori Syntynyt , Kajaani Tutkinnot Lääketieteen tohtori, Kuopion yliopisto, 2006 Lääketieteen lisensiaatti, Kuopion yliopisto, 1996 Ylioppilas, Vuohengin lukio, Kajaani, 1985 Tärkeimmät virat ja tehtävät Kansanterveystieteen, erityisesti epidemiologian professori, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, alkaen Kansanterveystieteen, erityisesti epidemiologian professori (määräaikainen), Itä-Suomen yliopisto, Kansanterveystieteen, erityisesti epidemiologian professori (määräaikainen), Kuopion yliopisto, Tieteellinen johtaja, Kuopion yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitos, kansanterveyden tutkimusyksikkö, Kansanterveystieteen, erityisesti epidemiologian dosentti, Kuopion yliopisto, 2007 Epidemiologinen tutkimustieto iloa ja ongelmia Terveystieteellisen tutkimustiedon tuottaminen ja tarve lisääntyvät. Terveysuutisia julkaistaan päivittäin enenevässä määrin ja niitä luetaan ahkerasti. Tiedon laatuun ei kuitenkaan kiinnitetä riittävästi huomiota eikä tiedon luotettavuuden arviointia kenties hallita riittävästi. Epidemiologia on tieteenala, joka tutkii ja kehittää terveystieteellisen tutkimuksen metodeja ja soveltaa niitä käytännössä. Sen tehtävänä onkin osaltaan koettaa ylläpitää terveystieteellisen tutkimuksen laatua ja laadunarvioinnin osaamista. Yliopistoissa koulutettavat terveysammattilaiset saavat perehdytyksen epidemiologian perusteisiin ja terveystieteellisen tutkimuksen tekoon, oppia voisi toki olla tarjolla enemmänkin. Laajemmassa mielessä 21
22 haitaksi ei olisi, vaikka perehdytystä saisivat myös terveysuutisoijat ja kenties terveysuutisten kuluttajatkin. Tutkimuksen saralla käytännön epidemiologinen tutkimustyö tuottaa merkittävän määrän terveystieteellistä tietoa, joka auttaa ennen kaikkea sairauksien selittämisessä ja niiden ennaltaehkäisyssä. Itä-Suomen yliopistolla on kansainvälisesti tunnustettu vahva maine epidemiologisen tutkimuksen osaajana, erityisesti kroonisten kansantautien väestöpohjaisissa tutkimuksissa. Tutkimuksessa on kuitenkin myös monia menetelmällisiä haasteita. Eräs tärkeimmistä on hyvin perustavanlaatuinen: tutkimuksen kohteena ovat ihmisryhmät, mutta soveltamiskohteena yksilöt. Soveltuuko keskimääräinen ryhmätieto yksilöä koskeviin ennaltaehkäisyn tai hoidon päätöksiin? Toinen merkittävä haaste liittyy havainnoivan tutkimuksen tyypilliseen vertailevaan luonteeseen. Ihannetapauksessa vertailtavien ryhmien välillä ei ole muita eroja kuin tarkastelun kohteena oleva. Käytännössä eroja aina on. Sekä epidemiologian opetuksen että epidemiologisen tutkimuksen parissa tehtävää mielekästä ja tärkeää työtä tulee riittämään. Tärkeimmät julkaisut Virtanen J.K., Nurmi T., Voutilainen S., Mursu J., Tuomainen T.-P., Association of serum 25-hydroxyvitamin D with the risk of death in a general older population in Finland. European Journal of Nutrition. 2011; 50: Aregbesola A., Voutilainen S., Virtanen J.K., Mursu J., Tuomainen T.-P. Body iron stores and the risk of type 2 diabetes in middle-aged men. European Journal of Endocrinology. 2013; 169: Carlberg C., Seuter S., de Mello V.D., Schwab U., Voutilainen S., Pulkki K., Nurmi T., Virtanen J., Tuomainen T.-P., Uusitupa M. Primary vitamin D target genes allow a categorization of possible benefits of vitamin D 3 supplementation. PLoS One. 2013; 8:e Voutilainen S., Nurmi A., Virtanen J., Mursu J., Tuomainen T.-P. Voi ja sydäninfarktiriski. Suomen Lääkärilehti. 2013; 68: Virtanen J.K., Mursu J., Voutilainen S., Uusitupa M., Tuomainen T.-P. Serum omega-3 polyunsaturated fatty acids and risk of incident type 2 diabetes in men: the Kuopio Ischemic Heart Disease Risk Factor study. Diabetes Care. 2014; 37:
23
24
Kutsu Professuuriesitelmät 13.5.2014 Kuopion kampus
Kutsu Professuuriesitelmät 13.5.2014 Kuopion kampus Kutsu kuulemaan julkisia esitelmiä, jotka Itä-Suomen yliopiston molekyyligenetiikan professori Mikko Hiltunen, hoitotieteen, erityisesti hoitotyön johtamisen
LisätiedotKutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus
Kutsu Professuuriesitelmä 9.9.2014 Savonlinnan kampus Kutsu kuulemaan julkista esitelmää, jonka Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti kasvatuspsykologian professori Liisa Karlsson pitää syyskuun
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto
PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi
PROFESSORILUENTO Professori Risto Kaaja Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Risto Kaaja pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta 2015
LisätiedotKutsu. Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA
Kutsu Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät lääketieteellisen tiedekunnan Leena
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi
PROFESSORILUENTO Professori Markus Juonala Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Markus Juonala pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotLÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA
Kutsu LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu Ohjelma kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät lääketieteellisen tiedekunnan Leena Palotie -salissa, Aapistie
LisätiedotTranslationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten?
Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten? Mikko Hiltunen, FT, dosentti Tutkimusjohtaja, Akatemiatutkija Kliininen lääketiede Neurologia, ISY mikko.hiltunen@uef.fi Translationaalinen tutkimus, mitä?
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty
LisätiedotTietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari
Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA
LisätiedotValtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen
Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme
LisätiedotRUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto
RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka 25.4.2019 I Jouni Tuomisto Tautitaakan käsite 1/2 Tautitaakka (burden of disease, BoD) yhdistää: sairauden takia menetetyt haittapainotetut
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori André Sourander. Lääketieteellinen tiedekunta. Lastenpsykiatria
PROFESSORILUENTO Professori André Sourander Lastenpsykiatria Lääketieteellinen tiedekunta 16.4.2014 Professori André Sourander pitää professoriluentonsa Turun akatemiatalon juhlasalissa 16. huhtikuuta
LisätiedotItä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke
1(5) Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista! Aika torstaina 16.9.2010 klo 8.40-16.00 Järjestäjä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe Puheenjohtaja:
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotJoanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa
Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten
Lisätiedot3 Tieteellinen toiminta
3 Tieteellinen toiminta Kliinisen kardiologian tieteellinen tutkimustoiminta on huomattavasti lisääntynyt Suomessa kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Viime vuosikymmeninä on tehty myös ansiokasta kardiologian
LisätiedotSuomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013
Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve
LisätiedotRationaalisen lääkehoidon tutkimusverkoston merkitys ja fokus. Johanna Tulonen Tapio, Eksote
Rationaalisen lääkehoidon tutkimusverkoston merkitys ja fokus Johanna Tulonen Tapio, Eksote Rationaalisen lääkehoidon tutkimusseminaari 21.8.2018 Tausta ja sidonnaisuudet Terveydenhuollon sekä yleislääketieteen
LisätiedotVaikuttava terveydenhuolto
Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten
Lisätiedot3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta
3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Sydänlihasvaurion yleisin syy on sydäninfark*
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotKANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)
KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu
LisätiedotSuomalaiset vahvuudet
Suomalaiset vahvuudet Korkealaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä Luotettavat terveydenhuollon rekisterit Väestöaineistot ja terveydenhuollon näytekokoelmat Geneettisesti homogeeninen väestö Kansainvälisesti
LisätiedotHoitotieteen pääaine: terveystieteiden kandidaattiopintojen eteneminen
Hoitotieteen pääaine: terveystieteiden kandidaattiopintojen eteneminen 1. lukuvuosi, syksy Orientoivat opinnot Orientaatio yliopisto-opiskeluun Hoitotieteen opintojen suunnittelu ja HOPS (jatkuu keväällä)
LisätiedotMiten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?
ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi
LisätiedotGenomitiedolla lisää terveitä elinvuosia HL7 Finland Personal Health SIG työpaja
Genomitiedolla lisää terveitä elinvuosia HL7 Finland Personal Health SIG työpaja 31.10.2018 Kimmo Aro Negen Oy, Toimitusjohtaja +358 40 149 3210 kimmo.aro@negen.fi MITKÄ ASIAT VAIKUTTAVAT TERVEYTEEN JA
LisätiedotTerveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen
Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen Tieteiden talo 26.10.2018 BMF-yhdistys syysseminaari Elina Rajalahti Yliopettaja/TtT Laurea-ammattikorkeakoulu Mitä pitää tehdä, kun kun huomaa,
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA
Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus
PROFESSORILUENTO Professori Petteri Alho Hydrogeografia ja kaukokartoitus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Petteri Alho pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa,
LisätiedotSelkäydinneste vai geenitutkimus?
Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia
PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotYksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon
JOANNA BRIGGS INSTITUUTIN YHTEISTYÖKESKUKSEN JULKISTAMISTILAISUUS 23.9.2010 Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon tutkimusnäyttöä käytäntöön; laitoksen näkökulma JBI:n toimintaan Anneli Ensio,
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays
LisätiedotKARDIOLOGIA. Vastuuhenkilö: Prof. Markku Kupari KLL/Sisätaudit/kardiologian klinikka, PL 340, HUS, Puh. (09) ,
2009 11 KARDIOLOGIA Vastuuhenkilö: Prof. Markku Kupari KLL/Sisätaudit/kardiologian klinikka, PL 340, 00029 HUS, Puh. (09) 471 72200, markku.kupari@hus.fi Tavoitteet Kardiologian koulutusohjelman tavoitteena
LisätiedotJOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ
JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,
LisätiedotDiabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala
Diabetesepidemia aikamme tsunami Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetes on valtava terveysongelma maailmassa 2014 2035 Suomessa on n. 500,000
LisätiedotVIEREMÄN APTEEKIN APTEEKKILUVAN HAKIJAT Dnro 1192/ /2010
1(13) VIEREMÄN APTEEKIN APTEEKKILUVAN HAKIJAT 26.3.2010 Dnro 1192/11.03.01/2010 Hakijan nimi, syntymäaika, nykyinen tehtävänimike ja toimipaikka, proviisoriksi laillistamispäivämäärä ja farmaseuttiset
LisätiedotKarjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012
Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotTutkimus ja opetus sotessa
Tutkimus ja opetus sotessa Palvelualuejohtaja, tutkimusjohtaja Esko Vanninen 12.5.2017 1 Tutkimus ja opetus on keskeinen osa KYSin toimintaa Perustuu terveydenhuoltolakiin ja valtion suoraan rahoitukseen
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotTutkimus Auria Biopankissa ja tulevaisuuden visiot Samu Kurki, FT, data-analyytikko
AURIA BIOPANKKI Tutkimus Auria Biopankissa ja tulevaisuuden visiot 8.3.2019 Samu Kurki, FT, data-analyytikko www.auria.fi Biopankkiprojektit vuosina 2014-2018 Akateemiset projektit 54% Yritysprojektit
LisätiedotLääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen. Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto
Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Lääkäreiden peruskoulutus Opintojen laajuus 360 op Syventävät
LisätiedotMitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?
Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen
LisätiedotHoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen
Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén
NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén HOITOTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU Terveydenhuollon tehtävänä on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä laadukkaiden,
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala
1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen
LisätiedotHoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety
Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Miksi työhyvinvointi on osa potilasturvallisuutta? 29.11.2012 Espoo tutkija Annika Saarto, Työterveyslaitos Aiemmissa tutkimuksissa todettua Potilasturvallisuus liittyy hoitajien työympäristön
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotKutsu käännöstieteen professori Kaisa Koskisen juhlaluennolle 7. päivänä joulukuuta 2016 kello 13
Kutsu käännöstieteen professori Kaisa Koskisen juhlaluennolle 7. päivänä joulukuuta 2016 kello 13 Professori Kaisa Koskinen pitää juhlaluennon keskiviikkona 7. joulukuuta 2016 kello 13 aiheesta Translatorinen
LisätiedotMenetelmät ja tutkimusnäyttö
Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan
LisätiedotSVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä
SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus
LisätiedotOligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3-4/2017 EX TEMPORE Oligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen Enni-Kaisa Mustonen / Kirjoitettu 18.12.2017 / Julkaistu Oligonukleotidit ovat nukleotideista
LisätiedotPäivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Kuntaliitto
Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Kuntaliitto toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua
LisätiedotMuuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon
Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT
LisätiedotEDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013
EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotMini-HTA Petra Falkenbach, TtM erikoissuunnittelija
Mini-HTA 19.9.2018 Petra Falkenbach, TtM erikoissuunnittelija Mini-HTA tausta Mini-HTA on tanskalaisten kehittämä menetelmä, jolla voidaan arvioida systemaattisesti terveydenhuollon menetelmän soveltuvuutta
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotSuomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry
Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry 24.10.2017 Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Perustettu v. 2010 Perustehtävä: edistää potilasturvallisuutta ja potilasturvallisuuden tutkimusta Suomessa Toimintaa
LisätiedotKoulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa
Liite 1 1 (10) Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Alla olevissa taulukoissa kuvataan koulutusvastuun jakautuminen Tampereen yliopistossa koulutusaloittain ja nimikkeittäin tiedekunnille
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotLÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA
Kutsu LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu Ohjelma kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät lääketieteellisen tiedekunnan Leena Palotie -salissa, Aapistie
LisätiedotKansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen
Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 310505 7.6.2005 1 Valitut painopistealueet Kansantautien ja terveyden geenitausta Mikrobit ja
LisätiedotKokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma
Kokeellinen asetelma Salla Grommi, sh, verisuonihoitaja, TtM, TtT-opiskelija Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Klassinen koeasetelma Pidetään tieteellisen tutkimuksen ideaalimallina ns. kultaisena standardina.
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Heini-Marja Järvinen. Kasvatustieteiden tiedekunta. Vieraiden kielten didaktiikka
PROFESSORILUENTO Professori Heini-Marja Järvinen Vieraiden kielten didaktiikka Kasvatustieteiden tiedekunta 30.9.2015 Professori Heini-Marja Järvinen pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela
LisätiedotSaattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -
Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European
LisätiedotPERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN
PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN Terveydenhuoltolaki voimaan 1.5.2011 Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Terveydenhuollon ongelmia palvelutarpeen ja kysynnän kasvu rahoituksen niukkeneminen henkilöstön
LisätiedotAktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena
Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen
LisätiedotVeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla
VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.30 10.30 11.00 11.00 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Päivän avaus Merja Miettinen,
LisätiedotSelvitys terveydenhuollon yksiköiden tutkimustyöstä vuosilta 2003-2005
Selvitys terveydenhuollon yksiköiden tutkimustyöstä vuosilta 2003-2005 Helena Tähtinen Risto-Pekka Happonen BMF ry Syysseminaari 11.11.2009 Tertio, Tampere STM Selvityksiä 2/2009 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-00-2756-8
LisätiedotToimiva Kotihoito Lappiin Seminaari
Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari 24.1.2017 Liikkumisen ongelmat ja niiden tunnistaminen vanhustyössä Sari Arolaakso, lehtori, Geronomi-koulutus Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Selviytyminen
LisätiedotMiten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita?
Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Anne Pitkäranta Opetuksesta vastaava varadekaani Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Ylilääkäri, korvaklinikka
LisätiedotKuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa
Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa Mikko Tulppo, Dos, FT, LitM Verve, Oulu, Finland Oulun Yliopisto, Oulu, Finland Ennenaikaisten kuolemien Syyt USA:ssa (vuosittain) Sydänperäinen äkkikuolema 300.000
LisätiedotNuorten ylipainon syitä jäljittämässä
SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon
LisätiedotItä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Lääketiede ja hammaslääketiede
Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Lääketiede ja hammaslääketiede www.uef.fi www.uef.fi/laake www.uef.fi/hammas Terveystieteiden tiedekunta n. 2500 perustutkinto-opiskelijaa
LisätiedotPARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta.
parantaa. PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. KYS antaa korkeatasoista kliinistä hoitoa, tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja kouluttaa
LisätiedotKumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia
Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Suomen suurin ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky ja Terveys ja hoitoala
LisätiedotHarvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä
Harvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä Helena Kääriäinen Perinnöllisyyslääkäri Tutkimusprofessori 19.10.2018 Geenitiedosta genomitietoon / Helena Kääriäinen 1 Sidonnaisuudet
LisätiedotAnna Pekonen vs. hallintoylilääkäri
HUS Potilasturvallisuuden ohjausryhmän jäsenet vuonna 2018 28.5.2018 HUS yhtymähallinto Tarja Randell, hallinnollinen ylilääkäri, puheenjohtaja Kaarina Torppa, hallintoylihoitaja Kristiina Junttila, arviointiylihoitaja
LisätiedotKokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.
Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population
LisätiedotRekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos
Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita
LisätiedotHoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.
Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.2012 Sähköisen potilaskertomustiedon hyödyntäminen johtamisessa Sähköisen
LisätiedotKutsu. Kutsumme kunnioittavasti yliopiston henkilökunnan ja opiskelijat sekä muut tieteenharjoittajat, suosijat ja ystävät kuuntelemaan esitelmiä.
Professoriluennot Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät lääketieteellisen kampusalueen Leena Palotie -salissa, Aapistie 5 A, 9. toukokuuta 2019
LisätiedotHoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymän toiminta ja tavoitteet
Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymän toiminta ja tavoitteet Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety (RECEPS) Anna-Maija Tolppanen 26.9.2013 III sosiaali-
LisätiedotLisämunuaiset. Taneli Raivio
Lisämunuaiset Taneli Raivio 5.2.2018 Historiaa Steroidogeneesi Säätely Glukokortikoidit Farmakologinen glukokortikoidihoito Lisämunuaisen sairauksia Tietovisa http://www.adrenaltumors.org/history#sthash.jdtjv5pr.dpuf
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
LisätiedotSOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET
SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET Jyväskylän kommentit Kevätseminaari 15-16.5.2017 Mikä yliopistomme koulutuksessa on kuvauksen mukaista? Sosiaalityön ops 2017-2020 hyväksytty huhtikuussa
LisätiedotTutkinnon rakenne ja vaatimukset
Tutkinnon rakenne ja vaatimukset Perusterveydenhuollon lisäkoulutus lakkautettu Yleislääketieteen erityiskoulutus Kaikkien erikoisalojen runkokoulutukseen sisältyvä 9 kk:n terveyskeskuspalvelu Yleislääketieteen
LisätiedotTietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?
Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta
LisätiedotUusien lääkkeiden ja menetelmien käyttöönottoprosessi OYS-ERVAlla
Uusien lääkkeiden ja menetelmien käyttöönottoprosessi OYS-ERVAlla Miia Turpeinen, Dos., el. Arviointiylilääkäri, OYS-ERVA 30.3.2017 Yhteistyöseminaari 1. Too much unnecessary care 2. Avoidable harm to
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
Lisätiedot