Luento 5 Fotogrammetrian perusteet
|
|
- Tero Aro
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 GIS-E From mesurements to mps Luento 5 Fotogrmmetrin perusteet Henrik Hggrén Petri Rönnholm Oppimistvoitteet Nope fotogrmmetrin kooste Miten 3D mittuksi voi tehdä D kuvilt mmärtää erilisi koordintistoj, jotk liittvät fotogrmmetrin Ost koordintistomuunnoksi koordintistojen välille (Eritisesti mmärtää kiertomtriisej) Orientointitpit Kollineri- j koplnriteettiehdot Eteenpäinleikkus Prllksikvt
2 P piste 3D tilss Z P 3 P piste 3D tilss O ktselupiste Z P O 4
3 Z P piste 3D tilss O ktselupiste p 3D pisteen projektio kuvtsoll P O 5 Jos hvitsemme pisteen p j seurmme hvintovektori (vihreä viiv), tiedämme pisteen P suunnn, mutt emme sitä, millä etäisdellä pitää psähtä. Z (P) O 6 3
4 Jos kätössä on kksi kuv (j kksi hvintovektori), pisteen P sijinti löt hvintovektoreiden leikkuspisteestä. Z P O 7 Pisteen P vruusleikkus kolmelt kuvlt P 8 4
5 Leikkus pisteessä P(Z) ei ole trkk, kosk ssteemiin vikutt moni virhelähteitä P 9 Jäännösvirheet kuvtsoll (d, d) Jäännösvirhe (d,d) Imge P Avruusleikkuksest sdn rtkisu 3D pisteelle. Jos tämä piste projisoidn tkisin kuvtsolle, leensä hvinnot j päällepiirrett projektiot eivät osu trklleen smoihin kohtiin. Tämä poikkem on kuvhvintojen jäännösvirhe (residuli). Jäännösvirhe (d,d) Imge Jäännösvirhe (d,d) Imge 3 5
6 Kmerkoordintit (3D) Projektiokeskus (linssi, objektiivi) Kuvtso (z -c) (, ) c Hvintovektori/-säde Kmervkio c ~ polttoväli f Pääpiste (Tässä tpuksess origo kuvtsoll on pääpisteessä: z ) Sisäinen orientointi (Interior orienttion) Sisäinen orientointi määrittää kmern sisäisen geometrin Pääpiste kmervkio linssivirhe 6
7 Pääpiste Pääpiste (H ) sijitsee kmern linssin optisen kselin j kuvtson (B ) leikkuspisteessä (M ) on kuv-lueen fsinen keskipiste Metristen (filmi) kmeroiden keskipiste merkitään kmern rkenteeseen liitetin reunmerkein (,,3 nd 4 ) Reunmerkit vlotetn jokiselle kuvlle kuvnoton ikn Kmervkio (c) on kohtisuor etäiss projektiokeskuksen j kuvtson välillä 3 Klibroitu pääpiste Kuv-lueen keskipiste 4 7
8 Kuvkoordinteist kmerkoordintteihin Kuvkoordintiston origo voi sijit missä vn, mutt leensä se setetn kuvn vsempn länurkkn. Kmerkoordintiston origo (kuvtsoll) sijitsee pääpisteessä (itse siss se sijitsee kmern projektiokeskuksess) 5 Koordintisot kuvkoordintisto Kuvn nurkss Kmerkoordintisto Pääpisteen sijinti voidn ilmoitt usell eri tvll Origon pikk voidn vlit eri tvoin Pääpiste (, ) z c Suhteess kuvkoordintistoon Pääpiste (, ) Suhteess kuv-ln keskipisteeseen (-kseli on jo kierrett 8 stett) z c 6 8
9 Eri koordintistot Klibroidut kuvkoordintit Punisen mprän keskipiste ( , ) Kuv-ln keskipiste (64, 5) Klibroidut kmerkoordintit Punisen mprän keskipiste (-4,46, 33,853) 7 Kuink lödetään pääpiste nlogisilt (filmi) kuvilt Reunmerkit uttvt lötämään kuvn kesekipisteen leensä pääpisteen sijinti ilmoitetn suhteess kuvn keskipisteeseen ( H nd H ). 8 9
10 Kierto Anlogikuvt ovt usein kiertneet suhteess hluttuun koordintistossteemiin Kuvn semointi mittuslitteeseen Kuvn sknnus Kierto pitää selvittää j korjt 9 D Helmert-muunnos (4-prmeterinen muunnos) Smss htälössä voidn tehdä ksi kierto, kksi siirto j ksi mittkvkorjus κ t + mr cosκ + m sinκ sinκ cosκ Piste tuloskoordintistoss siirrot D kiertomtriisi mittkvluku Muunnettv piste
11 Muunnos kuvkoordinteist kmerkoordintteihin (nlogikuvt) vihtoehto κ 4-prmetrinen Helmert-muunnos κ 6-prmetrinen ffiiini muunnos m + m k cosκ sinκ sinκ cosκ Mittkvluku -suunnss Akselien poikkem suorst kulmst Mittkvluku -suunnss Rdilinen linssivirhe
12 Korjmton 3 Korjttu 4
13 Linssivirheet Esim. Tpillinen linssivirheen korjusmlli fotogrmmetriss (Brownin mlli) 4 6 d tot dc r K + r K + r K 3 + ( + r ) P c 4 6 d tot dc + r K + r K + r K 3 + P + ( + r ) P c, + P r +, K, K, K 3 P, P Korjus kuvn tsomisuuden poikkemiin Korjukset rdiliseen linssivirheeseen Korjukset tengentiliseenlinssivirheeseen (snt, kun linssit semoidn epäkeskoisesti) 5 Ilmkuvkmeroiden linssivirheet Joissin kmeroiss kuv muodostetn usemmst oskuvst, jolloin tuloksen on kuvmosiikki Tällöin ksinkertinen linssivirheen korjus ei välttämättä riitä trkimpiin mittuksiin Voimme määrittää korjusruudukon linssivirhekorjuksist Jos kuv tuotetn hdellä kennoll (j linssillä) tätä ongelm ei ole 6 3
14 (Z):stä projektio ( z ):hen Voidn tehdä in, jos kmern sisäinen orientointi on tunnettu 7 Kollinerisuushtälöt Jos edellisen klvon htälöstä eliminoidn mittkvluku, sdn ns. Kollinerisuushtälöt (voimme lisätä kvn pääpisteen sijinnin) Projektiokeskus (,,Z ) Kmervkio c c, c 3 3 ( ( ( ( o o o o ) + ) + ) + ) ( o ) + ( o ) + ( o ) + ( ) + o ( Z Zo ) ( Z Zo) ( Z Zo) ( Z Z ) o Z Projektiokeskus (,,Z) Kemern kierto 3D-kohdepiste 8 4
15 Ulkoinen orientointi (Eterior orienttion) Jos tunnemme kikki kollinerisuushtälön prmetrit, tiedämme mstokoordintiston j kmerkoordintiston välisen suhteen ulkoinen orientointi Kolme siirto Kolme kierto 9 Avruusleikkus (Z) (leinen) + Rtkisu: 5 tuntemtont 3 koordintti mittkv 4 hvinto 6 htälöä 3 5
16 Rtkisu/ Kätämme kht muunnost, mutt setmme 3D pisteen smksi 3 Solution / j rtkistn j sijoitetn edellisen klvon htälöön. + Vihtoehtoisesti voidn kättää pienimmän neliösummn menetelmää rtkisun lötämiseksi 3 6
17 7 Kiertomtriisit 33 Kiertomtriisit Mikhil s. 9, , d c b T d b c i h g f e d c b d b c 34
18 Kiertomtriisin rkentminen suuntkosinein D esimerkki: suuntkosini määrittää vektorin s projektion - j -kseleille s κ s s s s s s cos( κ) s cos(9 κ) s sin( κ) s + s 35 Ajtelln, että vektori s olisikin toisen koordintiston -kselin ksikkövektori j kselien välinen kulm (κ) -kselin projektio - kselille on cos( ) cos( κ) cos( κ) cos( κ) Vsttn siis ksmkseen, pljonko -kseli trvitn, jott sdn - kseli κ 36 8
19 Vstvsti -kselin ksikkövektorin projektio -kselille -kselin projektio - kselille on cos( ) cos(7 + κ) cos(9 κ) sin( κ) Vst ksmkseen, pljonko -kseli trvitn, jott sdn - kseli κ (kierto mötäpäivään) 37 Etsitään vstvsti -kselin projektio - j -kseleille -kselin projektio - kselille on cos( ) cos(9 + κ) cos(9 + κ) sin( κ) -kselin projektio - kselille on cos( ) cos( κ) κ cos( κ) cos( κ) (kierto mötäpäivään) 38 9
20 Kootn suuntkosinien tulokset kiertomtriisiin ) cos( ) -sin( ) sin( ) cos( cos() cos() cos() cos() κ κ κ κ κ (kierto mötäpäivään) 39 Kolmiulotteinen kiertomtriisi rkennetn kksiulotteisist oskiertomtriiseist 4
21 3D kiertomtriisi kohteest kuvlle, kierrot mukn kiertvien kmerkoordintiston kselien mpäri Kiertojärjestksellä on väliä, leensä (kuten tässä) järjests on (ω, ϕ, κ ) 4 3D kiertomtriisi kuvlt kohteeseen, kierrot mukn kiertvien kmerkoordintiston kselien mpäri 4
22 Kierrot Z Kiertomtriisi kohdekoordintistost kmerkoordintistoon ( ) cos cos cos cos cos cos cos cos cos Kiertomtriisi kmerkoordintistost kohdekoordintistoon ( ) cos cos cos cos cos cos cos cos cos 43 Ortogonlinen 3D kiertomtriisi Koordintiston ortogonlisuus eli kselien suorkulmisuus trkoitt sitä, että kukin kolmest kselist ovt toisistn riippumttomi Voimme siis liikku vin hden koordinttikselin suunnss, emmekä vikut muihin koordintteihin 44
23 Ortogonlisuuden perusteell voidn kirjoitt kierto Zkoordintistost z-koordintistoon Lähdetään liikkeelle muunnoksest kmerst kohdetiln (i_to_o) R R R R o _ to _ i R i _ to _ o R R I ( R T R T R ) R o _ to _ i 3 R 3 T i _ to _ o D kiertomtriisin eri tulkintoj α, ν, κ sstem ω, ϕ, κ sstem 46 3
24 3D kiertomtriisin eri tulkintoj Pitch, w, roll -järjestelmä 47 Liikkuminen 3D milmss on hvinnollisint, jos liike on kmerkoordintiston suuntinen (mutt muutos tehdään mstokoordintistoss) Oike, vsen lös, ls Eteen, tkse Oiket suunnt lötvät suorn kiertomtriisist. Prmetri n määrittää, kuink mont kohdekoordintiston ksikön siirto hlutn tehdä (kmerkoordintiston jonkun kselin suunnss) 48 4
25 5 Stereofotogrmmetri 49 Stereokuvuksen normlitpus p P z m Z + p P z m B Z + Muunnos vsemmlt kuvlt Muunnos oikelt kuvlt Kuvtsot ovt smnsuuntiset j sijitsevt smll tsoll, pstprllksi ei esiinn Mhdollist stereoskooppisen ktselun 5
26 Prllksikvt (3D-mittus) Edellisen klvon htälöistä voidn rtkist Z p m p m p Bc p p p p p p Bkuvknt (kohdekoordintistoss) ckmervkio Vkprllksit lsketn kuvhvinnoist p p p p Kuvtson j 3D pisteen etäisstson välinen mittkvluku m p B p Prllksikvoj voi kättää vin, jos kuvt ovt stereokuvuksen normlitpuksess 5 Prllksikvt konvergenttien kuvien knss? Prllksikvt eivät toimi kuin sellisten kuvprien knss, jotk ovt stereokuvuksen normlitpuksess Mitä tehdä, jos kuvt on otettu konvergentisti? Voimme oikist kuvt stereokuvuksen normlitpukseen. Tämä vtii tunnetun keskinäisen orientoinnin Oikistuj kuvi kutsutn epipolrikuviksi 5 6
27 Keskinäinen orientointi (Reltive orienttion) leensä keskinäinen orientointi tehdään khden perspektiivikuvn välille ksi fotogrmmetrin tehtävistä Keskinääisen orientoinnin jälkeen voidenn muodost mitttv 3D stereomlli Esivlmistelun: Kmer pitää klibroid! Linssivirheet pitää korjt kuvilt eritisesti rdilinen linssivirhe! Toislt keskinäinen orientointi voidn tehdä mös muust lähteestä (ei vlokuvmll) muodostetulle perspektiivikuvlle (esim. Lserkeiluspistepilvestä) 3D mlli 53 Orientointipisteet (liitospisteet) 54 7
28 Kuvknt (b) kuvn mittkvss Etäiss kuvn omn j vierekkäiseltä kuvlt projisoidun pääpisteen välillä Imges: FM-Krtt O 55 Kuvliitosmenetelmä Vsen kuv ps piklln Oike kuv orientoidn kntvektori (, kierrot b, b z ) ( κ, ϕ, ω) Kntvektori voidn vpsti sklt, mikä muutt 3Dstereomllin mittkv Rtkistn joko kättäen kollinerisuushtälöitä ti koplnriteettihtälöitä (, b, bz) 56 8
29 Koplnriteettiehto Kksi hvintovektori j kntvektorin pitäisi sijit smll tsoll Jo on näin, näiden kolmen vektorin sklrikolmitulon tulos on noll eli vektoreiden virittämän suuntissärmiön tilvuus on noll 57 Mittukset mllikoordintistoss Keskinäisen orientoinnin jälkeen voimme lske 3D-koordinttej kikille mittuille pisteille (pistepreille) Tulos on mllikoordintistoss, jok on luksi leensä sm kuin vsemmn kuvn kmerkoordintisto (mutt voi peritteess sijit missä vin) Jos vsemmn kuvn ulkoinen orientointi on tunnettu, mllikoordnitisto on sm kuin mstokoordintisto 58 9
30 Kohdekoordintisto Kohdekoordintisto on 3Dkoordintisto, joss hlumme kikki mittukset leensä kohdekoordintisto on sm kuin mstokoordintisto Z 59 Absoluuttinen orientointi (Absolute orienttion) Mittkv S m s Koordintiston kierto R Koordintiston siirto 3 O ZO O
31 Mittkv Muunnos on hdenmuotoismuunnos B b mittkvluku B m b S s s m S 6 Mittkvn määrittäminen Khdest mittjnst Hvitn etäisdet s, S mllill j kohteess Hvointojen koordinteist Lsketn etäisdet khden pisteen hvituist mlli- j kohdekoordinteist s S ( z ) + ( ) + ( z ) ( Z ) + ( ) + ( Z ) 6 3
32 Mittkvn määrits z S 46, mm 63 Koordintiston siirto Muunn mllit smn mittkvn Lske tukipisteiden pinopiste kummsskin koordintistoss Siirrä muunnettvn koordintiston pisteiden pinopiste kohdekoordintiston pisteiden pinopisteeseen. 64 3
33 Kierto kolmell pisteellä Z P z P P,,3 Kierto kuvlt eli mllilt kohteeseen: 3 R Kierto kohteest mllille: 3 R T Solving the rottion with three points Hvitn kolmen tukipisteen koordintit kummsskin koordintistoss. Pisteet vlitn niin, että ne muodostvt mhdollisimmn suuren kolmion. Pisteet eivät s oll smll suorll. Kiertomtriisin rtkisu Lsketn pisteiden muodostmn tsoon toisin vstvt ksikkövektorit kummsskin järjestelmässä. ksikkövektorit muodostvt oskiertomtriisin kummstkin suunnst tähän tsoon. Kerrotn oskiertomtriisit keskenään - toinen kääntäen j toinen suorn. Tulo on kokoniskiertomtriisi koordintistost toiseen
34 34 Virhehtälörtkisu p P z Z z Z z z Muodostetn hvinto- j virhehtälöt Hvitn pisteiden, j 3 Z- z - koordintit P P P z z R Z v v v Rtkisu on itertiivinen j lähtee likirvoist 67 Kierto kohdekoordintistoon Z z 68
35 Sädekimpputsoitus, bundle block djustment (Ilmkuvuksen tpuksess: Ilmkolmiointi) Sädekimpputsoituksess rtkisemme htä ik Kikkien kuvblokin (kuvjoukon) kuvien ulkoiset orientoinnit (hvintovektorikimppu) (prmetrej on 6m, joss m kuvien lukumäärä) j Kikkien liitospisteiden 3D kohdekoordintit (liitospisteetvstinpisteet hvittun eri kuvilt) eli kolmiointipisteet (prmetrej on 3n, joss n pisteiden lukumäärä) Jos kikki kuvt ovt ilmst otettuj pstkuvi, sädekimpputsoitust kutsutn ilmkolmioinniksi) Lisäksi, jos kuvusgeometri on erittäin hvä, on mhdollist rtkist mös sisäisen orientoinnin prmetrit sädekimpputsoituksell (kmern klibrointi)! 69 Kirjllisuutt Correction of opticl distortions (Mikhil, p. 4-44) Coplnrit condition (Mikhil, p ) Dependent reltive orienttion (Mikhil, p. 5-8, ) 7 35
Fotogrammetrian kartoitusprosessit. Henrik Haggrén
Fotogrmmetrin krtoitusprosessit Henrik Hggrén Fotogrmmetrin krtoitusprosessit Tehtävä Kolmiulotteisen kohteen ti näkymän j siinä tphtuvien muutosten rekonstruointi Työviheet 1 Kohteen kuvminen 2 Kuvien
LisätiedotParaabelikin on sellainen pistejoukko, joka määritellään urakäsitteen avulla. Paraabelin jokainen piste toteuttaa erään etäisyysehdon.
5. Prbeli Prbelikin on sellinen pistejoukko, jok määritellään urkäsitteen vull. Prbelin jokinen piste toteutt erään etäissehdon. ********************************************** MÄÄRITELMÄ : Prbeli on tson
Lisätiedot( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty 19.2.2006. Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x,
Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu Päivitetty 9..6 8 Prbeli on niiden pisteiden (, y) joukko, jotk ovt yhtä kukn johtosuorst j polttopisteestä. Pisteen (, y ) etäisyys suorst y = on d
LisätiedotRistitulo ja skalaarikolmitulo
Ristitulo j sklrikolmitulo Opetussuunnitelmn 00 mukinen kurssi Vektorit (MAA) sisältää vektoreiden lskutoimituksist keskeisenä ineksen yhteenlskun, vähennyslskun, vektorin kertomisen luvull j vektoreiden
Lisätiedotθ 1 θ 2 γ γ = β ( n 2 α + n 2 β = l R α l s γ l s 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJESTELMÄT 22.1 Linssien kuvausyhtälö
22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJSTLMÄT 22. Linssien kuvusyhtälö Trkstelln luksi vlon tittumist pllopinnll (krevuussäde R j krevuuskeskipiste C) kuvn mukisess geometriss. Tässä vlo siis tulee ineest ineeseen 2
LisätiedotLINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat
(0) LINSSI- JA PEILITYÖ MOTIVOINTI Tutustutn linsseihin j peileihin geometrisen optiikn mittuksiss Tutkitn vlon käyttäytymistä linsseissä j peileissä Määritetään linssien j peilien polttopisteet Optiset
LisätiedotVEKTORILASKENTA. Timo Mäkelä SISÄLTÖ: 1 VEKTORIN KÄSITE...1
VEKTORILASKENTA Timo Mäkelä SISÄLTÖ: VEKTORIN KÄSITE VEKTOREIDEN ERUSLASKUTOIMITUKSET VEKTOREIDEN YHTEENLASKU VEKTOREIDEN VÄHENNYSLASKU 4 VEKTORIN KERTOMINEN LUVULLA6 4 VEKTORILAUSEKKEIDEN KÄSITTELY7 TASON
LisätiedotPainopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1
Pinopiste Snomme ts-ineiseksi kpplett, jonk mteriliss ei ole sisäisiä tiheyden vihteluj. Tällisen kppleen pinopisteen sijinti voidn joskus päätellä kppleen muodon perusteell. Esimerkiksi ts-ineisen pllon
LisätiedotMITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT?
MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT? Asmptootti Asmptootti on suor ti muu kärä, jot funktion kuvj f() rjtt lähest, kun muuttujn rvot lähestvät tiettä luku ti ääretöntä. Rjoitutn luksi niihin tpuksiin, joiss smptootti
LisätiedotPinta-alan laskeminen
Pint-ln lskeminen Esimerkki Välillä, jtkuvn, einegtiivisen funktion f määrätt integrli nt suorn pint-ln, eli f = A. INTEGRAALILASKENTA, MAA9 A = f Toislt, jos f on välillä,, eipositiivinen, eli f R, niin
Lisätiedot2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä
2.4 Pienimmän neliösummn menetelmä Optimointimenetelmiä trvitn usein kokeellisen dtn nlysoinniss. Mittuksiin liittyy virhettä, joten mittus on toistettv useit kertoj. Oletetn, että mittn suurett c j toistetn
Lisätiedot5.4 Ellipsi ja hyperbeli (ei kuulu kurssivaatimuksiin, lisätietoa)
5.4 Ellipsi j hypereli (ei kuulu kurssivtimuksiin, lisätieto) Aurinkokuntmme plneett kiertävät Aurinko ellipsin (=litistyneen ympyrän) muotoist rt, jonk toisess polttopisteessä Aurinko on. Smoin Mt kiertävät
Lisätiedot11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS
11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS Tilvuus on sen verrn rkielämässä viljelty käsite, että useimmiten sen syvemmin edes miettimättä ymmärretään, mitä juomlsin ti pikkuvuvn kylpymmeen tilvuudell trkoitetn.
LisätiedotMaa-57.290, Fotogrammetrian erikoistyö. Monoplotting. Anna Erving 58394J
M-57.29, Fotogrmmetrin erikoistyö Monoplotting Ann Erving 58394J Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdnto... 3 2. Perusperite j histori... 3 3. Trvittvt ineistot... 4 3.1 Vlokuv kohteest... 4
LisätiedotIntegraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO
Integrlilskent Tämä on lukion oppimterileist hiemn poikkev yksinkertistettu selvitys määrätyn integrlin lskemisest. Kerromme miksi integroidn, mitä integroiminen trkoitt, miten integrli lsketn j miten
Lisätiedot7.lk matematiikka. Geometria 1
7.lk mtemtiikk 1 Htnpään koulu 7B j 7C Kevät 2017 2 Sisällys 1. Koordintisto... 4 2. Kulmien nimeäminen j luokittelu... 8 3. Kulmien mittminen j piirtäminen... 10 4. Ristikulmt j vieruskulmt... 14 5. Suort,
Lisätiedotb) (max 3p) Värähtelijän jaksonajan ja taajuuden välinen yhteys on T = 1/ f, eli missä k on jousen jousivakio. Neliöimällä yllä oleva yhtälö saadaan
A1 Lbortoriokokeess keveen kierrejouseen ripustettiin eri mssisi punnuksi. Punnust vedettiin lspäin j sntneen hrmonisen värähteln jksonik mitttiin. Värähtelijän tjus f = 2π 1 k mp. Oheisess tulukoss on
Lisätiedot4 Pinta-alasovelluksia
Pint-lsovelluksi. Kuvjn lle jäävä pint-l voidn määrittää, jos kuvj on -kselin yläpuolell. Välillä [, 5] funktion f kuvj on -kselin lpuolell. Peiltn funktion f kuvj -kselin suhteen, jolloin sdn funktion
LisätiedotSyksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut
Sksn 0 Pitkän mtemtiikn YO-kokeen TI-Nspire CAS -rtkisut Tekijät: Olli Krkkulinen Rtkisut on ldittu TI-Nspire CAS -tietokoneohjelmll kättäen Muistiinpnot -sovellust. Kvt j lskut on kirjoitettu Mth -ruutuihin.
Lisätiedot10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA
MAA0 0. Määrätyn integrlin käyttö eräiden pint-lojen lskemisess 0. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA Edellä on todettu, että f (x)dx nt x-kselin j suorien x =, x = sekä funktion
LisätiedotKiertomatriisi Erikoistyö. Petri Rönnholm
Kietomtiisi Eikoistö Peti önnholm isälls JOHDANO KEOUUNNA 3 OMEGA-, PH- JA KAPPA-KEO 3 ALPHA-, N- JA KAPPA-KEO 5 5 KOLMULOEEN KEOMAN OMNAUUKA 7 6 KEOMAN KOVAAMNEN MLLÄ AHANA OOGONAALELLA MALLA 9 7 KEOMAN
LisätiedotOSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA
OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupil, Ktj Leinonen, Tuomo Tll, Hnn Tuhknen, Pekk Vrniemi Alkupl Tiedekeskus Tietomn torninvrtij
LisätiedotICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016
ICS-C2 Tietojenkäsittelyteori Kevät 2 Kierros,. 5. helmikuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D: Sievennä seurvi säännöllisiä lusekkeit (so. konstruoi yksinkertisemmt lusekkeet smojen kielten kuvmiseen): ()
Lisätiedot763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 1 Kevät 2014
763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Rtkisut 1 Kevät 014 1. Tehtävä: Lske, kuink mont hilpistettä on yksikkökopiss ) yksinkertisess kuutiollisess, b) tkk:ss j c) pkk:ss. (Ot huomioon, että esimerkiksi yksikkökopin
LisätiedotY56 Mikron jatkokurssi kl 2008: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Mallivastaukset
Y6 Mikron jtkokurssi kl 008: HARJOITUSTEHTÄVÄT Mllivstukset Kuluttjn vlint (Muokttu Burketist 006, 07) Olkoon Mrkon udjettirjoite = 40 Mrkoll on hvin kättätvät referenssit j Mrkon rjusustituutiosuhde on
Lisätiedotb) (max 3p) Värähtelijän jaksonajan ja taajuuden välinen yhteys on T = 1/ f (++), eli
1 Lbortoriokokeess keveen kierrejouseen ripustettiin eri mssisi punnuksi. Punnust vedettiin lspäin j sntneen hrmonisen värähteln jksonik mitttiin. Värähtelijän tjus f = 2π 1 k mp. Oheisess tulukoss on
LisätiedotPreliminäärikoe Pitkä Matematiikka 5.2.2013
Preliminäärikoe Pitkä Mtemtiikk 5..0 Kokeess s vstt enintään kymmeneen tehtävään. Tähdellä ( * ) merkittyjen tehtävien mksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien mksimipistemäärä on 6.. ) Rtkise yhtälö b)
LisätiedotSinilause ja kosinilause
Siniluse j kosiniluse GEOMETRI M3 Mikäli kolmion korkeus j knt tiedetään, voidn pint-l lske. Esimerkki: Lske kolmion l, kun 38 kulmn viereiset sivut ovt 8, j 6,8. Nyt knt tiedetään, korkeutt ei! 38 8,
LisätiedotTeoriaa tähän jaksoon on talvikurssin luentomonisteessa luvussa 10. Siihen on linkki sivulta
Jkso 10. Sähkömgneettinen induktio Näytä ti plut tämän jkson tehtävät viimeistään tiistin 13.6.2017. Ekstr-tehtävät vstvt kolme tvllist tehtävää, kun lsketn lskuhrjoituspisteitä. Teori tähän jksoon on
Lisätiedot3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko
3.3 KILIOPPIN JÄSNNYSONGLMA Rtkistv tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G j merkkijono x. Onko x L(G)? Rtkisumenetelmä = jäsennyslgoritmi. Useit vihtoehtoisi menetelmiä, erityisesti kun G on jotin rjoitettu
LisätiedotT Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita.
T-79.8 Syksy 22 Tietojenkäsittelyteorin perusteet Hrjoitus 5 Demonstrtiotehtävien rtkisut Säännölliset lusekkeet määritellään induktiivisesti: j kikki Σ ovt säännöllisiä lusekkeit. Mikäli α j β ovt säännöllisiä
LisätiedotKertausosa. Kertausosa. 3. Merkitään. Vastaus: 2. a) b) 600 g. 4. a)
Kertusos Kertusos ). ) : j 7 0 7 ) 0 :( ) c) :( ). Merkitää merirosvorht (kg) sukltrffelit (kg) ) 7, 0 hit: /kg hit: 7 /kg ) 00 g 0,kg 7 0,,0,,0, 0, (kg) :. ) Vstus: ) 7, 0 ( ) ) 00 g. ) 0 7 9 7 0 0 Kertusos
LisätiedotTasogeometriassa käsiteltiin kuvioita vain yhdessä tasossa. Avaruusgeometriassa tasoon tulee kolmas ulottuvuus, jolloin saadaan kappaleen tilavuus.
KOLMIULOTTEISI KPPLEIT Tsogeometriss käsiteltiin kuvioit vin ydessä tsoss. vruusgeometriss tsoon tulee kolms ulottuvuus, jolloin sdn kppleen tilvuus. SUORKULMINEN SÄRMIÖ Suorkulmisess särmiössä kikki kulmt
Lisätiedot601 Olkoon tuntematon kateetti a ja tuntemattomat kulmat α ja β Ratkaistaan kulmat. 8,4 = 12. Ratkaistaan varjon pituus x. 14 x = 44,
Pyrmidi 3 Geometri tehtävien rtkisut sivu 08 60 Olkoon tuntemton kteetti j tuntemttomt kulmt j β Rtkistn kulmt. 8,4 cos 8,4 cos 45,579... 46 β 90 60 4 Rtkistn vrjon pituus 3 44,470... 44 Rtkistn kteetti.
LisätiedotNäytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina 18.6. ylimääräisessä tapaamisessa.
Jkso 12. Sähkömgneettinen induktio Tässä jksoss käsitellään sähkömgneettist induktiot, jok on tärkeimpiä sioit sähkömgnetismiss. Tätä tphtuu koko jn rkisess ympäristössämme, vikk emme sitä välttämättä
LisätiedotVEKTOREILLA LASKEMINEN
..07 VEKTOREILL LSKEMINEN YHTEENLSKU VEKTORIT, M4 Vektoreiden j summ on vektori +. Tämän summvektorin + lkupiste on vektorin lkupiste j loppupiste vektorin loppupiste, kun vektorin lkupisteenä on vektorin
LisätiedotSisällys. Alkusanat. Alkusanat. Tehtävien ratkaisuja
Sisällys Alkusnt Tehtävien rtkisuj Vektorit (MAA) Vektoreill lskeminen Vektorit geometrin käytössä 9 Vektorit koordintistoss Lisätehtäviä Todennäköisyys j tilstot (MAA) Tilstot Todennäköisyys Todennäköisyysjkum
LisätiedotKuva 1. n i n v. (2 p.) b) Laske avaimiesi etäisyys x altaan seinämästä. (4 p.) c) Kuinka paljon lunta voi sulaa enintään Lassen suksien alla?
TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY j VY insinööriosstojen vlintkuulustelujen fysiikn koe 26.5.2004 Merkitse jokiseen koepperiin nimesi, hkijnumerosi j tehtäväsrjn kirjin. Lske jokinen tehtävä siististi omlle sivulleen.
LisätiedotTee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi!
MAA8 Koe 4.4.016 Jussi Tyni Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muist kirjt nimesi j ryhmäsi. Väliviheet perustelevt vstuksesi! A-osio. Ilmn lskint. MAOLi s käyttää. Mksimissn 1h ik. Lske
LisätiedotFotogrammetrian termistöä
Fotogrammetrian termistöä Petri Rönnholm, Henrik Haggrén, 2015 Hei. Sain eilen valmiiksi mukavan mittausprojektin. Kiinnostaako kuulla yksityiskohtia? Totta kai! (Haluan tehdä vaikutuksen tähän kaveriin,
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Laskuharjoitus 4 / vko 47, mallivastaukset
Differentili- j integrlilskent (CHEM) Lskuhrjoitus / vko 7, mllivstukset Johdntotehtävä x dx = ln.693, joten rvo ln voidn pproksimoid integroimll numeerisesti funktiot x välillä [,]. Jetn väli [,] khteen
Lisätiedot5 ( 1 3 )k, c) AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Hrjoitustehtäviä syksy 4. Millä reliluvun rvoill ) 9 =, b) + +, e) 5?. Kirjoit Σ-merkkiä käyttäen summt 4, ) + 4 + 6 + +, b) 8 + 4 6 + + n n, c) + + + 4 + + 99, d)
LisätiedotPolynomien laskutoimitukset
Polyomie lskutoimitukset Polyomi o summluseke, joss jokie yhteelskettv (termi) sisältää vi vkio j muuttuj välisiä kertolskuj. Esimerkki 0. Mm., 6 j ovt polyomej. Polyomist, joss o vi yksi termi, käytetää
LisätiedotDigitaalinen videonkäsittely Harjoitus 5, vastaukset tehtäviin 25-30
Digitlinen videonkäsittely Hrjoitus 5, vstukset tehtäviin 5-30 Tehtävä 5. ) D DCT sdn tekemällä ensin D DCT kullekin riville, j toistmll D DCT tuloksen sdun kuvn srkkeill. -D N-pisteen DCT:, k 0 N ( k),
LisätiedotTehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi
Tehtävä. Jtk loogisesti oheisi jonoj khdell seurvksi tulevll termillä. Perustele vstuksesi lyhyesti. ), c, e, g, b),,, 7,, Rtkisut: ) i j k - oike perustelu j oiket kirjimet, nnetn p - oike perustelu,
LisätiedotKuvausta f sanotaan tällöin isomorfismiksi.
Määritelmä..12. Oletetn, että 1 =(V 1,E 1 ) j 2 =(V 2,E 2 ) ovt yksinkertisi verkkoj. Verkot 1 j 2 ovt isomorfiset, jos seurvt ehdot toteutuvt: (1) on olemss bijektio f : V 1 V 2 (2) kikill, b V 1 pätee,
LisätiedotVEKTOREILLA LASKEMINEN
3..07 VEKTOREILLA LASKEMINEN YHTEENLASKU VEKTORIT, MAA Vektoreiden j summ on vektori +. Tämän summvektorin + lkupiste on vektorin lkupiste j loppupiste vektorin loppupiste, kun vektorin lkupisteenä on
LisätiedotSuorat, käyrät ja kaarevuus
Suort, käyrät j krevuus Jukk Tuomel Professori Mtemtiikn litos, Joensuun yliopisto Suor? Tämä kirjoitus on eräänlinen jtko Timo Tossvisen suorn määritelmää koskevn kirjoitukseen Solmun numeross 2/2002.
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ PISTEYTYSKOKOUS
0 MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 30 PISTEYTYSKOKOUS 0 ) Sijoitetn x 0 Rtkistn = 0/04,0000 b) Jos neliön sivu on s, niin lävistäjä on s Ehto: s 6 s + s = 6, s 6 3 4s 6,70, joten piiri ) Suorn yhtälö
LisätiedotMS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali
MS-A1{3,4} (ELEC*) Differentili- j integrlilskent 1 Luento 8: Integrlifunktio j epäoleellinen integrli Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen Alto-yliopisto, Mtemtiikn j systeeminlyysin litos 5.1.216 Pekk Alestlo,
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Mtemtiikn tukikurssi Kurssikert 4 Tilvuuden j vipn ln lskeminen Kuten iemmin käsittelimme, määrätyn integrlin vull voi lske pintloj j tilvuuksi. Tyypillisenä sovelluksen tilvuuden lskemisest on tpus, joss
LisätiedotEsimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita.
8. Operttorit, mtriisit j ryhmäteori Mtemttinen operttori määrittelee opertion, jonk mukn sille nnettu funktiot muoktn. Operttorit ovt erityisen tärkeitä kvnttimekniikss, kosk siinä jokist suurett vst
LisätiedotMS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali
MS-A1{2,3,4,5} (SC, ELEC*, ENG*) Differentili- j integrlilskent 1 Luento 8: ntegrlifunktio j epäoleellinen integrli Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen Alto-yliopisto, Mtemtiikn j systeeminlyysin litos November
Lisätiedot6 Integraalilaskentaa
6 Integrlilskent 6. Integrlifunktio Funktion f integrlifunktioksi snotn funktiot F, jonk derivtt on f. Siis F (x) = f (x) määrittelyjoukon jokisell muuttujn rvoll x. Merkitään F(x) = f (x) dx. Integrlifunktion
LisätiedotNumeeriset menetelmät TIEA381. Luento 9. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 9 () Numeeriset menetelmät / 29
Numeeriset menetelmät TIEA381 Luento 9 Kirsi Vljus Jyväskylän yliopisto Luento 9 () Numeeriset menetelmät 17.4.2013 1 / 29 Luennon 9 sisältö Numeerisest integroinnist Newtonin j Cotesin kvt Luento 9 ()
LisätiedotMatematiikkaolympialaiset 2008 kuusi vaikeaa tehtävää
Solmu 3/2008 Mtemtiikkolympiliset 2008 kuusi vike tehtävää Mtti Lehtinen Mnpuolustuskorkekoulu 49. Knsinväliset mtemtiikkolympiliset pidettiin Mdridiss 4. 22. heinäkuut 2008. Kilpilijoit oli 535 j he edustivt
Lisätiedot.) (b) Vertaa p :tä vastaavaa kineettistä energiaa perustilan kokonaisenergiaan. ( ) ( ) = = Ek
S-446, FYSIIKKA IV (Sf) Kevät 5, HSf Rtkisut HSf- Kvnttimekninen hrmoninen värähtelijä on perustillln (mss m) Värähtelyn mplitudi on A () ske p (Värähtelijä sijitsee välillä A ) (b) Vert p :tä vstv kineettistä
Lisätiedotsin θ θ θ r 2 sin 2 θ φ 2 = 0.
Mtemtiikn j tilstotieteen litos Osittisdifferentiliyhtälöt Kevät 21 Hrjoitus 9 Rtkisuj Jussi Mrtin 1. Osoit, että Lplce-yhtälö pllokoordinteiss on 2 u 1 r 2 2 u r r 1 r 2 sin θ u 1 2 u sin θ θ θ r 2 sin
LisätiedotSarjaratkaisun etsiminen Maplella
Srjrtkisun etsiminen Mplell Olkoon trksteltvn ensimmäisen kertluvun differentiliyhtälö: > diffyht:= diff(y(x, x=1y(x^; d diffyht := = dx y( x 1 y( x Tälle pyritään etsimään srjrtkisu origokeskisenä potenssisrjn.
LisätiedotKognitiivinen mallintaminen I, kevät Harjoitus 1. Joukko-oppia. MMIL, luvut 1-3 Ratkaisuehdotuksia, MP
Kognitiivinen mllintminen I, kevät 007 Hrjoitus. Joukko-oppi. MMIL, luvut -3 Rtkisuehdotuksi, MP. Määritellään joukot: A = {,,, 3, 4, 5} E = {, {}, } B = {, 4} F = C = {, } G = {{, }, {,, 4}} D = {, }
Lisätiedot6 Kertausosa. 6 Kertausosa
Kertusos Kertusos. ) b). ) b). ) ( ( ) : ) ( : ) b) { : [ ( ) ]} { :[ - ]} { : } -{ - } -{} c) ( ) : - ( ) ( ) ( ) ( 9) 9 9 Kertusos. ) ( ) b) ( ). ) ) ) b) / / c) : 7 7. ) ) ) b) Kertusos c) : 7 ( 9)
LisätiedotLineaarialgebra MATH.1040 / trigonometriaa
Lineaarialgebra MATH.1040 / trigonometriaa 1 Aste, 1 (engl. degree) Täsi kierros on 360 (360 astetta). Yksi aste jaetaan 60 kulmaminuuttiin (1 = 60 ) ja ksi kulmaminuutti jaetaan 60 kulmasekuntiin (1 =
LisätiedotGeometrinen algebra: kun vektorien maailma ei riitä
Geometrinen lgebr: kun vektorien milm ei riitä Risto A. Pju 4. huhtikuut 2003 Tiivistelmä Geometrinen lgebr on viime vuosin ksvttnut suosiotn luonnontieteiden mtemttisen menetelmänä. Sen juuret ovt vektori-
Lisätiedot4 Taso- ja avaruuskäyrät
P2-luentoj kevät 2008, Pekk Alestlo 4 Tso- j vruuskäyrät Tässä luvuss tutustutn tso- j vruuskäyriin, niiden krenpituuteen j krevuuteen. Konkreettisin sovelluksin trkstelln nnettu rt pitkin liikkuvn hiukksen
Lisätiedotmissä t on matkaan raosta varjostimelle kuluva aika. Jos suihkun elektronien liikemäärä x- sunnassa on p x,on min y0min 0min
S-11446 Fysiikk IV (Sf), I Välikoe 154 1 Elektronisuihku, joss elektronien noeus on v, suu kohtisuorsti rkoon, jonk leveys on d Ron läi kuljettun elektronit osuvt etäisyydellä D olevn vrjostimeen Mikä
LisätiedotSuorakaidekanavat. lindab suorakaidekanavat
Suorkideknvt lind suorkideknvt lind suorkideknvt Sisällysluettelo Suorkideknvt Knv LKR... Liitosost Liitoslist LS... Liitoslist LS-... Kulmyhde LBR... Liitoslist LS... S-mutk LBXR... LBSR... Liitoslist
Lisätiedot2.1 Vaillinaiset yhtälöt
.1 Villiniset yhtälöt Yhtälö, jok sievenee muotoon x + bx + c = 0 (*) on yleistä normlimuoto olev toisen steen yhtälö. Tämän rtkiseminen ei olekn enää yhtä meknist kuin normlimuotoisen ensisteen yhtälön
Lisätiedot1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [
1. Derivtn Testi Jos funktio f on jtkuv voimell välillä ], b[ j x 0 ], b[ on kriit. ti singul. piste niin { f (x) < 0, x ], x 0 [ f x (x) > 0, x ]x 0, b[ 0 on lokli minimipiste (1) { f (x) > 0, x ], x
Lisätiedot102 Käyrä. Piste ( 3,0 ) on käyrällä, jos ja vain jos sen koordinaatit. Siis piste ( 1, 2) Siis piste ( 3,0 ) ei ole käyrällä.
Pramidi 4 Analttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 1 Päivitett 19..6 11 Todistus 1 Kärä x + = x + 4 5 3 31 = x x+ 4, jos ja vain jos pisteen 3,7 koordinaatit toteuttavat kärän htälön. Kun x = 3 ja
LisätiedotSähkömagneettinen induktio
ähkömgneettinen inuktio Kun johinsilmukn läpi menevä mgneettikentän vuo muuttuu, silmukkn inusoituu jännite j silmukss lk kulke sähkövit. Mgneettikentässä liikkuvn johtimeen syntyy myös jännite. Näitä
LisätiedotVastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään.
S-8. Sähkönsiirtoärstlmät Tntti 8..7 Vst thtäviin -4 vlits toinn thtävistä 5 6. Vstt siis nintään viitn thtävään.. Tutkitn ll piirrttyä PV-käyrää, ok kuv sllist vrkko, oss on tuotntolu kuormituslu niidn
LisätiedotRunkovesijohtoputket
Runkovesijohtoputket PUTKET JA PUTKEN OSAT SSAB:n vlmistmi pinnoitettuj putki j putken osi käytetään lähinnä runkovesijohtolinjoihin, joiden hlkisij on DN 400-1200. Ost vlmistetn teräksisistä pineputkist
Lisätiedot2. Digitaalisten kuvien peruskäsitteet 2.1. Visuaalinen havaitseminen
2. Digitlisten kuvien peruskäsitteet 2.1. Visulinen hvitseminen Tässä luvuss käsitellään digitlisten kuvien perussioist, in kuvien näkemisestä pikseleihin j trvittviin lskentmenetelmiin sti. Vikk kuvnprosessointi
LisätiedotLuento 4 Georeferointi
Luento 4 Georeferointi 2008 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 1 Sisältö Georeferointi käsitteenä Orientoinnit Stereokuvaparin mittaus Stereomallin ulkoinen orientointi (= absoluuttinen orientointi)
LisätiedotLuento 7: Kuvan ulkoinen orientointi
Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 6.10.2004) Luento 7: Kuvan ulkoinen orientointi AIHEITA Ulkoinen orientointi Suora ratkaisu Epäsuora
LisätiedotS Laskennallinen systeemibiologia
S-4.50 Lsknnllinn systmiiologi 4. Hrjoitus. Viill tutkittvll ljill (,, c, j ) on määrätty täisyyt c 0 8 8 8 0 8 8 8 c 0 4 4 0 0 Määritä puurknn käyttän UPGMA-mntlmää. Näytä kunkin vihn osrkntt vstvin täisyyksinn.
LisätiedotMS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 9: Integroimismenetelmät
MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentili- j integrlilskent 1 Luento 9: Integroimismenetelmät Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen Alto-yliopisto, Mtemtiikn j systeeminlyysin litos 10.10.2016 Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen (Alto-yliopisto,
LisätiedotPythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause
Pythgorn luse Pythgors Smoslinen Pythgors on legendrinen kreikklinen mtemtiikko j filosofi. Tiedot hänen elämästään ovt epävrmoj j ristiriitisi. Tärkein Pythgorst j pythgorlisi koskev lähde on Lmlihosin
LisätiedotIntegraalilaskenta. Määrätty integraali
9..08 Integrlilskent Määräämätön Etsitään funktiot Derivoinnille käänteistoimenpide integroiminen Integrlifunktio F(x), jolle F x = f x, lisäksi integrlifunktioille G x = F x + C. Vkion C lisäys (merkitys),
LisätiedotICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016
ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteori Kevät 2016 Kierros 5, 8. 12. helmikuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D1: Hhmolusekkeet ovt esimerkiksi UN*X-järjestelmien tekstityökluiss käytetty säännöllisten lusekkeiden
LisätiedotPiste ja jana koordinaatistossa
607 Piste ja jana koordinaatistossa ANALYYTTINEN GEOMETRIA MAA5 Kertausta kurssi Eri asioiden välisten riippuvuuksien havainnollistamiseen kätetään usein koordinaatistoesitstä Pstakselilla riippuvan muuttujan
LisätiedotMS-A010{2,3,4,5} (SCI,ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 9: Integroimismenetelmät
MS-A010{2,3,4,5} (SCI,ELEC*, ENG*) Differentili- j integrlilskent 1 Luento 9: Integroimismenetelmät Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen Alto-yliopisto, Mtemtiikn j systeeminlyysin litos November 27, 2017 Pekk Alestlo,
LisätiedotVALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE 3.6.2014 Ratkaisut ja arvostelu
VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE 3.6.4 Rtkisut j rvostelu. Koululisen todistuksen keskirvo x on lskettu ) b) c) d) kymmenen ineen perusteell. Jos koululinen nostisi neljän ineen
LisätiedotR4 Harjoitustehtävien ratkaisut
. Mitkä seurvist lusekkeist eivät ole polynomej? Miksi eivät? Polynomin termine eksponentti on luonnollinen luku, ne lusekkeet, joiss eksponentti ei ole luonnollinen luku ei ole myöskään polynomi.. x x
Lisätiedot1.1. Laske taskulaskimella seuraavan lausekkeen arvo ja anna tulos kolmen numeron tarkkuudella: tan 60,0 = 2,950... 2,95
9..008 (9). Lskime käyttö.. Lske tskulskimell seurv lusekkee rvo j tulos kolme umero trkkuudell: 4 + 7 t 60,0 + Rtkisu: 4 + 7 =,950...,95 t 60,0 + Huom: Lskimiss o yleesä kolme eri kulmyksikköjärjestelmää:
LisätiedotMikrotalousteoria 2, 2008, osa III
Sisältö Mikrotlousteori 2, 2008, os III Yrityksen tuotntofunktiost 2 Pnosten substituoitvuus 2 3 Yrityksen teori 3 4 Mittkvedut tuotnnoss 5 5 Yksikkökustnnusten j skltuottojen steen välinen yhteys 5 6
LisätiedotRiemannin integraali
LUKU 5 iemnnin integrli Tässä luvuss funktion f iemnnin integrli merkitään - b f = - b f() d. Vstvsti funktion f Lebesgue in integrli merkitään f = f() dm(). [,b] [,b] Luse 5.1. Olkoon f : [, b] rjoitettu
LisätiedotKurssikoe, FY5 Pyöriminen ja gravitaatio,
Kussikoe, FY5 Pöiinen j gittio, 5.4.6 Vst in iiteen tehtäään. Jokisess tehtäässä ksii pisteäää on kuusi pistettä. Voit psti tehdä ekintöjä ös tehtääppeiin, niitä ei huoioid ioinniss. Plut ös tehtääppei..
LisätiedotHAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN
ilumuoto st ksvtu luun ou perusk Tuntikehyksen os-lue: HAVAINNOINTI JA TUTKIMINEN A2 Aivomyrsky j unelmien leikkipuisto Kesto: 1 kksoistunti, 45 min + 45 min Aihe: Syvennetään jtuksi ympäristöstä liittyvästä
LisätiedotSUORAKULMAINEN KOLMIO
Clulus Lukion Täydentävä ineisto 45 0 45 60 ( - ) + SUORKULMINEN KOLMIO Pvo Jäppinen lpo Kupiinen Mtti Räsänen Suorkulminen kolmio Suorkulminen kolmio Käsillä olev Lukion Clulus -srjn täydennysmterili
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Mtemtiikn tukikurssi Kurssikert 3 Määrätyn integrlin lskeminen Aiemmin määrittelimme määrätyn integrlin f (x)dx funktion f (x) l- j yläsummien rj-rvon. Määrätyllä integrlill on kksi intuitiivist tulkint:.
LisätiedotTYÖ 30. JÄÄN TIHEYDEN MÄÄRITYS. Tehtävänä on määrittää jään tiheys.
TYÖ 30 JÄÄN TIHEYDEN MÄÄRITYS Tehtävä älineet Tusttietoj Tehtävänä on äärittää jään tiheys Byretti (51010) ti esi 100 l ittlsi (50016) j siihen sopivi jääploj, lkoholi (sopii jäähdytinneste lsol), nlyysivk
LisätiedotViivaintegraali: "Pac- Man" - tulkinta. Viivaintegraali: "Pac- Man" - tulkinta. "Perinteisempi" tulkinta: 1D 3/19/13
Viivintegrli: "Pc- Mn" - tulkint Otetn funk:o f(,), jok riippuu muudujist j. Jokiselle, tson pisteellä funk:oll on siis joku rvo. Tpillisiä fsiklis- kemillisi esimerkkejä voisivt oll esimerkiksi mss:hes
Lisätiedot4 DETERMINANTTI JA KÄÄNTEISMATRIISI
4 DETERMINANTTI JA KÄÄNTEISMATRIISI Neliömtriisin determinntti Neliömtriisin A determinntti on luku, jot merkitään det(a) ti A. Lskeminen: -mtriisin A determinntti: det(a) -mtriisin A determinntti esim.
LisätiedotTeoreettisia perusteita II
Teoreettisia perusteita II Origon siirto projektiokeskukseen:? Origon siirto projektiokeskukseen: [ X X 0 Y Y 0 Z Z 0 ] [ Maa-57.260 Kiertyminen kameran koordinaatistoon:? X X 0 ] Y Y 0 Z Z 0 Kiertyminen
LisätiedotMATEMATIIKAN HARJOITTELUMATERIAALI
SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikk Infrrkentmisen j kivnnisln työnjohdon koulutus (ESR) MATEMATIIKAN HARJOITTELUMATERIAALI Hrjoitustehtävien rtkisut Ari Tuomenlehto - 0 - Hrjoitustehtävien rtkisut 1.
LisätiedotRiemannin integraalista
Lebesguen integrliin sl. 2007 Ari Lehtonen Riemnnin integrlist Johdnto Tämän luentomonisteen trkoituksen on tutustutt lukij Lebesgue n integrliin j sen perusominisuuksiin mhdollisimmn yksinkertisess tpuksess:
LisätiedotLuento 5: Kuvakoordinaattien laskeminen ja eteenpäinleikkaus
Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi (P. Rönnholm / H. Haggrén, 27.9.2005) Luento 5: Kuvakoordinaattien laskeminen ja eteenpäinleikkaus Mitä pitäsi oppia? Nyt pitäisi viimeistään ymmärtää, miten kollineaarisuusyhtälöillä
Lisätiedot