TAIDEMUSEOIDEN KOKOELMAPOLITIIKKA JA RESURSSIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAIDEMUSEOIDEN KOKOELMAPOLITIIKKA JA RESURSSIT"

Transkriptio

1 TAIDEMUSEOIDEN KOKOELMAPOLITIIKKA JA RESURSSIT Valtion taidemuseo, Taidemuseoalan kehittämisyksikkö KEHYS, T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

2 TAIDEMUSEOIDEN KOKOELMAPOLITIIKKA JA RESURSSIT Valtakunnallisen taidekokoelmahankkeen projektipäällikkö: Erikoissuunnittelija Helka Ketonen Taidemuseokokoelmien kartoitus ja kokoelmatyöpajat: Erikoissuunnittelijat Helka Ketonen ja Susanna Pettersson sekä tutkimusavustajat Siina Hälikkä ja Pauliina Rautio Raportin kirjoitus: Erikoissuunnittelija Päivi Rajakari Taidemuseokokoelmien historia: Erikoissuunnittelija Susanna Pettersson Taitto: Matti Pikkujämsä Kansikuva: Yrjö Tuunanen Valtion taidemuseo, Taidemuseoalan kehittämisyksikkö KEHYS, T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

3 SISÄLLYSLUETTELO I. JOHDANTO 5 Taidekokoelmaselvityksen taustat ja tavoitteet 5 II. TAIDEKOKOELMIEN KARTOITUS 6 Peruskartoitus ja kokoelmakyselyt 6 III. MITÄ KOKOELMISSA ON 8 Taideteosten määrä ja alueittainen jakautuminen 8 Kuvataiteen määrät lajeittain 10 Teosten ajoittuminen 14 IV. KOKOELMIEN PAINOPISTEET 17 Kansainvälinen, kansallinen ja paikallinen taide 17 Taiteilijoiden teoskokonaisuudet ja niiden täydentäminen 20 Kokoelmien helmet 20 V. KUINKA KOKOELMAT NÄKYVÄT 22 Kokoelmien esilläolo ja lainat 22 Julkaisut ja myyntituotteet 22 VI. RESURSSIT 24 Museoiden omistajatahot 24 Kokoelmien kartuttaminen vuosina Aluetaidemuseoiden kokoelmamäärärahat T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

4 VII. KOKOELMATOIMINNAN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET 27 Oman museon, alueellisen ja kansallisen toiminnan haasteet 27 Ehdotukset kokoelmatoiminnan kehittämiseksi 28 VIII. KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA TYÖKALUNA 31 Mikä on kokoelmapoliittinen ohjelma? 31 Kokoelmapoliittisen ohjelman kirjoitustyö 31 IX. PROFIILIEN VAHVISTAMINEN 33 Kokoelmien liikkuvuus 33 Kokoelmalainojen pilottihankkeet 34 Lainaus- ja talletustoimintaa säätelevät toimintaehdot ja sopimukset 34 X. YHTEENVETO 35 XI. TAIDEMUSEOKOKOELMIEN HISTORIA 39 XII. LIITTEET 44 4 T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

5 I. JOHDANTO Taidekokoelmaselvityksen taustat ja tavoitteet Valtion taidemuseo aloitti vuonna 2002 valtakunnallisen taidekokoelmaprojektin. Hankkeen käynnisti ylijohtaja Tuula Arkio, joka antoi juuri perustetulle taidemuseoalan kehittämisyksikkö Kehykselle tehtäväksi suunnitella, koordinoida ja laatia yhteenveto taidemuseoiden kokoelmatoiminnasta ja siihen liittyvistä kehittämishankkeista yhdessä taidemuseokentän kanssa. Kokoelmaselvityksen tavoitteeksi asetettiin yhteismitallisen informaation tuottaminen taidemuseokokoelmista, museoiden kokoelmatoiminnan tarkastelu kokonaisuutena, kokoelmatyön ongelmien ja haasteiden selvittäminen sekä pitkäaikaisen lainaus- ja talletustoiminnan käynnistäminen. Taidekokoelmakartoituksen pääasiallinen tiedonkeruu suoritettiin vuosina kyselykaavakkeilla, joissa tiedusteltiin kokoelmiin ja kokoelmatoimintaan liittyviä asioita. Tätä täydentää Kehyksen syksyllä 2005 eri puolella Suomea vetämässä yhdeksässä työpajassa kerätty aineisto. Työpajat toteutettiin opetusministeriön tuella. Taidemuseoiden kokoelmakartoitukseen on osallistunut 65 taidemuseota, kaikki ne joille kysely lähetettiin. Suurin kiitos selvityksen onnistumisesta lankeaa museoille, jotka ymmärsivät kartoituksen merkityksen ja kiireistään huolimatta vastasivat laajaan kyselyyn. 5 T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

6 II. TAIDEKOKOELMIEN KARTOITUS Peruskartoitus ja kokoelmakyselyt Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa tehtiin kokoelmakohtainen yleiskartoitus. Tämä alustava selvitys kokoelmista julkistettiin nimellä Valtakunnallinen taidekokoelmaprojekti. Väliraportti 1. Se sisältää tiedot kokoelmien syntyhistoriasta, silloisista painopisteistä, hankintaperiaatteista, teosten lukumääristä sekä mainintoja merkittävimmistä koti- ja ulkomaisista teoksista. Lähdeaineistona käyteettiin museoiden kokoelmajulkaisuja, kotisivuja, toimintakertomuksia sekä kokoelmavastaavien ja museonjohtajien antamia tietoja. Tiedot päivitettiin vuonna 2006 ja uusi versio julkaistiin marraskuussa nimellä Taidemuseoiden kokoelmakartoitus. Siihen sisältyy 65 taidemuseon ja Valtion taidemuseon kolmen museoyksikön tiedot. Kartoitus käsittää kaikki ammatillisesti hoidetut taidemuseot sekä ne museot, joiden pääasiallinen kokoelma koostuu taiteesta. Vuosina toteutettiin kaksiosainen kysely, jolla kerättiin yksityiskohtaisempaa tietoa kokoelmien sisällöstä ja kartoitettiin taidemuseoiden kokoelmatoimintaa. Ensimmäisessä osassa museota pyydettiin luettelemaan sen hoidossa olevat kokoelmat ja kysyttiin, onko museolla kokoelmapoliittista ohjelmaa. Tämän lisäksi tiedusteltiin kokoelmatoiminnan yleisiä periaatteita ja kokoelmatoimintaan liittyviä kehittämishankkeita ja haasteita. Toisessa osassa kysyttiin tarkempia kokoelmakohtaisia tietoja. Museoilta pyydettiin niiden omistamien tai hallussa olevien kokoelmien ajoitusta ja luokitusta eri taidelajeihin, kokoelmien sisällöllisiä painopisteitä ja vahvuuksia sekä myös niiden mahdollisuutta kartuttaa kokoelmia ja pitää niitä esillä. Kyselyyn vastasi 62 taidemuseota sekä Valtion taidemuseon museoyksiköt Ateneum, Sinebrychoff ja Kiasma. Kokonaisuudessaan kysely tuotti 204 kokoelmavastausta (liite 1). Kaikista pienistä kokoelmista ei saatu tietoja ja joissakin vastauksissa museon eri kokoelmien tiedot on yhdistetty samaan kyselykaavakkeeseen. Vastauksista laadittu yhteenveto esitetään tässä Taidemuseoiden kokoelmapolitiikka ja resurssit -julkaisussa. Taidemuseoiden kokoelmakysely suunniteltiin siten, että vastaukset palvelevat erityisesti alueellista kehittämistyötä tarjoamalla yhteismitallista aineistoa suunnitelmien pohjaksi. Kokoelmat ovat painotuksiltaan, volyymeiltään ja resursseiltaan hyvin erilaisia. Yhteenvedossa on keskitytty yleisten kokoelmapoliittisten linjausten ja sisällöllisten painopisteiden tarkasteluun. Vertailujen tekoa on jonkin verran vaikeuttanut se, että muutamat kysymykset tuottivat tulkintaa vaativaa aineistoa. Kaikkiin kysymyksiin ei myöskään ole vastattu kattavasti. Osittain tämä saattaa johtua siitä, että monissa taidemuseoissa siirtyminen manuaalisesta teoskortistosta sähköisiin tietojärjestelmiin on yhä kesken eikä museoilla ole ollut riittävästi resursseja esimerkiksi tarkkojen teostietojen ja kappalemäärien manuaaliseen keräämiseen. 1 Valtakunnallinen taidekokoelmaprojekti. Väliraportti. Toim. Virpi Harju, Helka Ketonen, Valtion taidemuseo, Taidemuseoalan kehittämisyksikkö Kehys, T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

7 Kehyksen julkaisut Taidemuseoiden kokoelmakartoitus (www.fng.fi/kopo) sekä Taidemuseoiden kokoelmapolitiikka ja resurssit (www.fng.fi/kopo) täydentävät toisiaan. Niissä tarkastellaan Suomen kokoelmavarantoa kokoelmakohtaisesti, alueellisesti ja kokonaisuutena. Julkaisut tarjoavat perusaineistoa niin valtakunnalliseen kuin museokohtaiseenkin kehitystyöhön ja soveltuvat sekä museotyöntekijöiden että ulkopuolisten tahojen käyttöön. 7 T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

8 III. MITÄ KOKOELMISSA ON Taideteosten määrä ja sen alueittainen jakautuminen Yhteenveto taideteosten määrästä ja sen jakautumisesta aluetaidemuseopiirien sekä Ahvenanmaan kesken perustuu 204 kokoelmavastaukseen, jotka on saatu museoilta vuosina 2004 ja Aineistoon sisältyy huomattavasti enemmän kokoelmia sillä monessa vastauksessa museot ovat yhdistäneet hallinnassaan olevien kokoelmien tiedot samaan kaavakkeeseen. Esimerkiksi Tampereen, Turun ja Hämeenlinnan taidemuseoiden sekä Valtion taidemuseon museoyksiköiden Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin kokoelmatiedot on koottu yhteen. Lahden julistetaiteen museon julisteen kokoelma ei sisälly kokonaislukuihin. 2 Kokoelmavastauksiin sisältyi tiedot teoksesta. On syytä tähdentää, että kysely kohdistui taidemuseoiden kokoelmiin. Taidemuseoinstituution ulkopuolelle jää lukuisia merkittäviä kokoelmia kuten pankkien, liikeyritysten, kirkon, yksityisten ja kulttuurihistoriallisten museoiden taidekokoelmat. Näistä ei ole yhteenvetoa käytettävissä. Kaikki aineistosta tehdyt volyymi- ja prosenttilaskelmat ovat suuntaa antavia. Museoiden mahdollisuudet kerätä tarkkoja tietoja kokoelmistaan vaihtelevat ja ovat täysin sidoksissa henkilöstöresursseihin ja arkistojärjestelmien digitalisoinnin asteeseen. Kokoelmien yhteenlasketut koot aluetaidemuseopiireittäin Kaaviokuva havainnollistaa teosmäärien valtakunnallisen hajonnan ja tuo esiin myös tilastollisen todennäköisyyden: museoiden lukumäärä korreloi voimakkaasti teosmäärien kanssa. Yhden museon alueilla, Ahvenanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois- Karjalassa on suppeimmat kokoelmat. Vähäisiä poikkeamia lukuun ottamatta teosmäärät nousevat rinnan museoiden lukumäärän kanssa. 2 Julisteet ajoittuvat seuraavasti: Ennen vuotta 1900/16; /400; /100; 1960-luvulta nykypäivään noin julistetta. 8 T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

9 Seuraavassa tarkastellaan taideteosten kokonaismäärien prosentuaalista jakautumaa alueittain. Uudenmaan osuuteen sisältyy myös Valtion taidemuseon kokoelmat. Uusimaa 35 % * Pirkanmaa 15 Varsinais-Suomi 8 Keski-Suomi 7 Pohjanmaa 5 Satakunta 5 Pohjois-Savo 4 Päijät-Häme 4 Kanta-Häme 4 Etelä-Savo 2 Länsi-Pohja 2 Kaakkois-Suomi 2 Lappi 2 Oulun lääni 2 Pohjois-Karjala 2 Etelä-Pohjanmaa 0,5 Ahvenanmaa 0,5 * Valtion taidemuseon kokoelmien osuus on 19 % koko maan teosmäärästä. 9 T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

10 Alueiden vertailussa korostuu asteikon alapää; kahdeksan alueen kokoelmat ovat 2 % tai alle kokonaismäärästä. Uudenmaan 15 taidemuseon kokoelmat ovat laajimmat, yli kolmasosa yhteismäärästä. Pirkanmaan taidekokoelmat ovat noin 15 % ja Varsinais- Suomen noin 8 % kokonaisuudesta. Suppeimmat vain noin tuhannen teoksen kokoelmat on Etelä-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla; kumpikin vain puolisen prosenttia tarkasteltavasta volyymistä. Keskittyminen näkyy myös seuraavassa yhteenvedossa: viisi kokoelmiltaan laajinta aluetta sisältää noin 70 %, viisi suppeinta noin 7 % kokonaismäärästä. Lukumäärien tasolla voi todeta, että kahdentoista alueen kokoelmissa on alle teosta ja että kahdeksassa näistä määrä jää alle Näiden kahdentoista alueen teosten yhteismäärä jää alle Uudenmaan alueen lähes teoksen. Kuvataiteen määrät lajeittain Museoita pyydettiin jakamaan kokoelmansa annettuihin taidelaji- ja ajoitusluokkiin. Kokonaismäärästä luokittelu kattaa vähän yli 82 %. Kahdeksan alueen kokoelmat on luokiteltu yli 95-prosenttisesti. Lopuista luokittelematta oli (tai luokitusta ei pystytty manuaalisesti poimimaan tai muusta syystä antamaan) neljän alueen kokoelmista alle 20 %, neljän alle 30 % ja kahden alle 40 %. Näihin sisältyvät muun muassa kaikki ne teokset, joiden valmistumisvuotta tai tekniikkaa ei voida määrittää. Kyse on usein teoksista, joiden tekijä tiedetään ja jotka siten pystytään ajoittamaan likimääräisesti. Ei-luokiteltujen osuus supistuisi huomattavasti, jos vuosilukua väljempi ajallinen määritys olisi käytössä. Tässä aineistossa ei-luokiteltuihin sisältyy myös viisi kokoelmaa, joista on käytettävissä vain kokonaisvolyymi. Niiden osuus kaikista ei-luokitelluista on noin viidesosa. Kuvataiteen eri lajien ja luokittelemattomien teosten prosentuaalinen jakauma koko maan tasolla. Diagrammiin sisältyy teoksen tiedot, myös luokittelemattomat joita on 18% eli saman verran kuin piirustuksia. Maalauksia on eniten, 28%. Veistosten määrä on vain neljäsosan tästä. Grafiikkaa on 24%, valokuvateoksia ja uutta mediaa yhteensä vain pari prosenttia. Muun taiteen, josta arviolta puolet on siluettikuvia, osuus on 3%. 10 T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

11 Luokiteltuja teoksia on noin Museoita pyydettiin sijoittamaan teokset viiteen perinteiseen kuvataiteen lajiin (maalaus, veistos, grafiikka, piirustus, valokuva) muihin taideteoksiin ja uuteen mediaan. Joidenkin teosryhmien kohdalla luokitus tuotti ongelmia. Mitalit sijoitettiin toisinaan veistoksiin, toisinaan muihin teoksiin. Tähän kategoriaan sisältyi myös taide-esineet sekä esimerkiksi siluettikuvat. Luokassa muu teos on yli teosta, joista lähes puolet on siluetteja. Myös pastellien luokittelussa on horjuvuutta. Eri taidelajien volyymit: maalausta, grafiikan vedosta, piirustusta ja veistosta ja muuta taideteosta, valokuvaa ja uusiin taidelajeihin lukeutuvaa teosta. Valokuvateosten vähäiseen määärään vaikuttanee se, ettei Suomen valokuvataiteen museo kuulunut kyselyn piiriin. Taidelajien prosentuaalinen jakauma: maalaus 33,5 grafiikka 29 piirustus 22,5 veistos 9 valokuva 2 muu 3,5 uudet mediat 0,5 Maalaukset Maalaustaidetta on kokoelmissa noin teosta. Kahdellatoista alueella maalausten osuus suhteessa muihin taidelajeihin on laajin. Alueittaisia kokonaismääriä verrattaessa näkyy, että Uudellamaalla on maalaustaidetta moninkertaisesti suhteessa muihin, yli teosta. Kolmella alueella on , kahdella , kolmella , kuudella ja kahdella maalaustaiteen osuus jää alle T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

12 Veistokset Veistosten kokonaismäärä on Pirkanmaalla ja Uudellamaalla molemmissa on noin teosta. Tampereen nykytaiteen museon kokoelmat näyttävät tämän kartoituksen tuottamien tietojen perusteella olevan veistotaiteen osalta maan laajimmat. Suhteessa koko Pirkanmaan alueen veistosmäärään kattaa museon osuus tästä 75 %. Veistosten kokonaismäärät muilla alueilla: kahdella, viidellä ja teosta kahdeksalla alueella. Näihin lukuihin sisältyvät kaupunkitiloihin sijoitetut julkiset veistokset. Grafiikka 12 T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

13 Taidemuseoiden kokoelmissa on grafiikkaa noin teosta, teosta vähemmän kuin maalaustaidetta. Uudellamaalla maalaustaidetta ja grafiikkaa on suurin piirtein yhtäläisesti, yli teosta. Keski-Suomen alueella grafiikan osuus suhteessa maalaustaiteeseen on kolminkertainen. Alueen kokonaisvolyymi on yli teosta. Kaksi Jyväskylän taidemuseon kokoelmaa, Suomen taidegraafikot ry:n ja Kaupungin kokoelma kattavat lähes 90 % kokonaisvolyymistä. Muissa aluetaidemuseopiireissä grafiikkaa on seuraavasti: kahdessa jonkin verran yli 4 000, kahdessa yli 2 000, kuuden kokonaismäärät sijoittuvat , kolmen välille ja kahden kokoelmat jäävät alle 250. Piirustukset Piirustusten yhteenlaskettu määrä on vähän alle Pirkanmaan seitsemän museon kokoelmissa on piirustuksia yhteensä noin Uudenmaan kokoelmat ovat puolta pienemmät, viiden alueen volyymi sijoittuu , viiden välille ja viiden jää alle 500. Pirkanmaan piirustuksesta noin 70 % kuuluu yhteen kokoelmaan, Visavuoren museosäätiön omistamaan Kari Suomalaisen kokoelmaan. Valokuvia on kolme prosenttia, noin teosta. Puolet tästä on Uudenmaan kokoelmissa. Muilla alueilla valokuvien kokonaismäärä on parisataa tai alle, vähimmillään vain muutamia teoksia tai ei yhtään. Tarkasteltavista museoista laajin valokuvakokoelma on Kiasmassa Valtion taidemuseossa. 13 T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

14 Uudet taidelajit Uudet taidelajit jaettiin kyselyssä luokkiin installaatio, esinekooste, videonauha, mediateos sekä muu luokitus. Näitä edustavia teoksia sisältyy kokoelmiin vain noin Harvalukuisuutta käsiteltiin muutamissa kokoelmavastauksissa, joissa todettiin että varsinkin installaatiot ja esinekoosteet ovat usein helposti rikkoutuvia ja hankalasti varastoitavissa. Myös videoteoksia on niukasti ja samoin mediateoksia, lukuun ottamatta Kiasman yli kahden sadan teoksen kokoelmaa. Alueellinen keskittyminen on suurin juuri uusien taidelajien kohdalla; teoksista lähes 60 % on Uudenmaan kokoelmissa. Kolmentoista alueen uuden taiteen kokoelmat sisältävät alle 50 teosta; näistä neljässä on alle 10 teosta. Laajimmat kokoelmat ovat Uudenmaan ohella Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan alueilla. Teosten ajoittuminen Museoita pyydettiin ajoittamaan teokset yhdeksään eri luokkaan valmistumisvuoden mukaan: ennen vuotta 1880, ; ; ja tästä eteenpäin kymmenvuosittain. Määrittely antaa kuvan kyseisten jaksojen sisältämän taiteen määrästä, mutta eri jaksojen välinen vertailu ei kaikilta osin ole mielekästä eripituisten aikamääreiden johdosta. Kysely on tehty ennen kaikkea alueellista näkökulmaa painottaen ja alueiden välisten erojen tutkimiseen aineisto soveltuu. 14 T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

15 Aikaluokitetut kokonaismäärät; laskelmassa mukana maalaukset, piirustukset, grafiikka, veistokset, valokuvat ja muu taide: Ennen vuotta 1880 ajoittuneita teoksia on kokoelmissa vähän yli kymmenen tuhatta ja 1800-luvun kahden viimeisen vuosikymmenen taidetta noin viisi tuhatta luvun taidetta on lähes teosta. Kahden vuosikymmenen 1970 ja 1980 teokset ovat laajimmin edustettuina maamme kokoelmissa, kummankin karttuma on yli teosta. Lähes sama määrä on kaikkiaan neljässä luokassa, mutta on huomattava että ryhmiin ja sisältyy useamman vuosikymmenen taide. Siirryttäessä 1980-luvulta 1990-luvulle kokonaisvolyymi supistuu noin teoksella. Laman seuraukset ovat selvästi nähtävissä myös tässä taulukossa. Luokan 2000 tilasto näyttää vuosikymmenen 4 5 ensimmäisen vuoden lisäyksen kokoelmissa, mikä jää alle teoksen ja antaa olettaa, että kokoelmien kartunta supistuu entisestään. Vuotta 1880 vanhemmasta taiteesta sisältyy 80 % Valtion taidemuseon kokoelmiin; teosmäärä on lähes Muissa aluetaidemuseopiireissä määrät jäävät alle 500 ja näistäkin yhdeksässä koko määrä on alle 50 teosta. Kun tarkastellaan seuraavan jakson kokonaismäärää, laskee Valtion taidemuseon osuus tästä tuntuvasti, noin 31 prosenttiin. Uudenmaan alueella on 1900-luvun vaihdetta varhaisempaa taidetta 74 % koko maan vastaavasta volyymistä. 15 T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

16 Laskennalliset kokonaismäärät; jaksojen , ja volyymit on jaettu tasaisesti kunkin jakson vuosikymmenille. Seuraava taulukko antaa selkeämmän käsityksen siitä, miten vahvasti kymmenluvut 1970 ja 1980 ovat kokoelmissa edustettuina. Tutkimusaineisto antaa mahdollisuuden vertailla kymmenlukuja myös aluetaidemuseopiireittäin.1970 ja lukujen yhteenlaskettujen teosmäärien alueittainen jakauma ja lukujen taide on parhaiten edustettuna Uudenmaan ja Pirkanmaan kokoelmissa, noin teosta. Prosentuaalisesti molemmat osuudet ovat lähes 21 % kokonaismäärästä. Uudenmaan teoksista noin puolet on Kiasmassa Valtion taidemuseossa. Keski-Suomen kokoelmissa on noin ja Varsinais-Suomessa noin Niukimmin näiden vuosikymmenten taidetta on Etelä-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla, alle 300 teosta. 16 T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

17 IV KOKOELMIEN PAINOPISTEET Museoiden kokoelmapolitiikkaan liittyviä asioita sisältyi useampaan kysymykseen. Seuraavassa tarkastelen kansainvälisen, kansallisen ja paikallisen taiteen osuutta kokoelmissa, taiteilijoiden laajempia teoskokonaisuuksia ja kokoelmien helmiä. Kansainvälinen, kansallinen ja paikallinen taide Tarkasteluun eivät sisälly Valtion taidemuseon museoyksiköiden kokoelmat. Kansainvälisen taiteen osuus kokoelmissa on suhteellisen pieni. Kansainvälistä taidetta on 46 prosentissa kokoelmista. Neljän kokoelman kansainvälisen taiteen määrää ei ilmoitettu kyselyssä. Muut jakautuvat seuraavasti: 1-10 teosta 27 kokoelmaa 32 % yli kokoelmasta 65 prosentissa on alle 50 teosta ja puolessa näistä alle 10 teosta. Yli sadan teoksen kokoelmia on vain parikymmentä. Laajimmat, yli 400 teoksen kokoelmat ovat Porvoon museon, Sara Hildénin taidemuseon ja Raision taidemuseon kokoelmissa. Raisiossa Eero Rantasen säätiön grafiikan kokoelmassa on yli tuhat Venäjän ja Baltian maiden grafiikkaa edustavaa teosta. Yli 60 prosentissa kokoelmista kansainvälisen taiteen osuus on alle 10 % ja vain neljässä kokoelmassa osuus ylittää 50 %. Kansainvälistä taidetta on kokoelmissa alle 4 %. Kokoelmat ovat muutamaa lukuun ottamatta kansallisen taiteen kokoelmia. Ennen kuin tarkastelen missä suhteessa paikallista taidetta on kansallisissa kokoelmissa, tarkastelen käsitteelle paikallinen annettuja sisältöjä kokoelmakyselyssä saatujen vastausten pohjalta. Museoilta kysyttiin: Miten olette rajanneet paikallisen taiteen omassa museossanne. Ensi lukemalta vastauksista selviää, että käsitteellä on monta sisältöä. Määrittelyn perusteena käytettiin sekä maantieteellisiä että taiteilijaan liittyviä argumentteja. Taiteilijan suhde paikkaan rajattiin sekä tiukasti että monenlaisille sovelluksille tilaa antavan väljästi. Jakoperusteina käytettiin alueella syntyneet tai asuvat, alueella asuvat ja työskentelevät tai asuneet ja työskennelleet ja laajimmillaan alueella syntyneisiin, asuviin, vaikuttaviin / vaikuttaneisiin taideilmiöihin ja taiteilijoihin tai seudusta aiheensa ottaneisiin taiteilijoihin. 17 T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

18 Yhä hatarammaksi käyvät käsitteen paikallinen rajat kun tarkastellaan miten alue maantieteellisesti ilmoitettiin. Tiukimmillaan paikallista taidetta edustivat vain paikallisen taiteilijaseuran jäsenten teokset tai kunnan tai seudun taiteilijat ja laajimmillaan siihen sisältyi maakunnan taiteilijat tai suomalaista, virolaista ja venäläistä taidetta. Viimemainitussa säätiön kokoelma sisältö antoi alueellisen rajauksen kriteerit. Mikäli paikallisuutta arvioitiin lähtökohtana taiteilija, tuotiin esiin usein myös toinen valintakriteeri: taiteilijan lukeutuminen ammattitaiteilijoihin mainittiin useimmissa vastauksissa hankintojen perusedellytykseksi paikallisuuden ohella. Vain pari museota ilmoitti hankkivansa kokoelmiinsa myös harrastajataidetta. Kuten muutamat vastauksissaan toivat esiin, usean museon kohdalla jako kansalliseen ja paikalliseen ei ole luonteva. Näissä vastauksissa paikallisuutta ei pidetty keskeisenä kokoelmapoliittisena määrittäjänä. Lainaan ohessa otetta Porin taidemuseon johtajan Esko Nummelinin vastauksesta: Porin taidemuseo nimitettiin Satakunnan aluetaidemuseoksi Opetusministeriön päätöksen mukaan museon toimialueena ovat Satakunnan 27 kuntaa. Topografinen, tiettyyn maantieteelliseen alueeseen liittyvä käsite viittaa ensisijassa vastuualueeseen. Taiteilijaidentiteettiä ei pidä sitoa hallinnollisin perustein topografiseen käsitteistöön tyyliin satakuntalainen taide tai satakuntalainen taiteilija. Taiteen kentän ja kulttuurin toimijat voivat halutessaan ja niin itse päättäessään rakentaa julkisuuskuvansa tämän käsitteistön varaan. Kulttuurihallinnon piirissä on kuitenkin huomattava, että monet Satakunnan maantieteellisellä alueella asuvat taiteilijat eivät samaistu epiteettiin satakuntalainen, kaikki eivät välttämättä edes suomalaisuuden käsitteeseen. Maakuntakäsitteistöllä on monia, osin modernismin ajattelumalleista peräisin olevia rasitteita. Satakuntalainen taiteilija helsinkiläinen taiteilija -dikotomiassa on nähtävillä selvä käsitteellinen epätasapaino, joka rakentuu termien hierarkkisen eriarvoisuuden varaan. Ensin mainittu on paikallinen, jälkimmäinen valtakunnallinen statukseltaan siltä osin kuin helsinkiläinen -tyyppistä käsitettä edes käytetään. Aluetaidemuseoiden dokumentointijärjestelmän ja valtakunnallisen tehtäväjaon puitteissa ei ole syytä tukea tämän tyyppisen, nyt jo ajastaan jääneen ajattelun asemaa. Porin taidemuseo on dokumentoinut oman toimialueensa taidetta 1970-, osin 1980-luvulle saakka alueellisin kriteerein. Museon näyttely- ja dokumentointityötä ovat tämän jälkeen ohjanneet oman ajan taideilmiöt ja niiden relevanssi suhteessa museon itse itselleen määrittelemiin kulttuurisiin tehtäviin. Topografisella käsitteistöllä ei tässä yhteydessä ole samaa käyttöarvoa. Suomessa ja osin jopa Satakunnassa toimii koko joukko taiteilijoita, jotka täyttävät kansainväliset kriteerit, maakuntaan sijoittuneiden taiteilijoiden valtakunnallisuudesta puhumattakaan. Paikallinen kansallinen kansainvälinen käsiteryhmän ääneen lausumaton, mutta siihen sisään rakentuva kvalitatiivinen, arvottava ulottuvuus tulisi ensin käsitellä julkisesti ja selvittää miten relevantti se on suhteessa tämän päivän kuvataiteen tai taiteen tutkimuksen kenttään. Taidemuseoiden valtakunnallista tehtäväjakoa mietittäessä olisi harkittava myös sitä mahdollisuutta, että museot erikoistuvat profiiliensa mukaisesti tiettyihin kuvataiteen ilmiöihin maassamme sen sijaan, että tehtävät jakaantuvat sijaintipaikkakuntien mukaan. 18 T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

19 Seuraavassa käsittelen kokoelmia, joilla on alueellinen tai paikallinen painotus edellä todetuin varauksin. Aluetaidemuseoiden toiminnassa alueellisen taiteen hankkiminen kokoelmiin on yksi keskeisistä painopisteistä Helsingin kaupungin ja Porin taidemuseoita lukuun ottamatta. Alueelliset näkökohdat otetaan huomioon myös monien muiden kokoelmien kartuttamisessa. Seuraavassa tarkastelen, kuinka monta kokoelmaa kussakin aluetaidemuseopiirissä painottuu paikallisesti. Yhden taiteilijan teoksiin painottuvia kokoelmia sisältyy 201 kokoelmaan 30. Suurin osa niistä sijaitsee taiteilijan elämänpiiriin tai työhön liittyvien alueiden museoissa ja ne ovat itsestään selvästi paikallisesti painottuneita. Tämän lisäksi 46 kokoelman sisältö on joko osittain tai kokonaan paikallisesti painottunutta. Näiden kokoelmien sijoittuminen alueellisesti: Uusimaa (15 museota ja 43 kokoelmaa) 1 kokoelma Kaakkois-Suomi (3 museota, 11 kokoelmaa) 5 Kanta-Häme (2 museota, 3 kokoelmaa) 1 Pohjois-Karjala (1 museo, 10 kokoelmaa) 2 Keski-Suomi (4 museota, 9 kokoelmaa) 3 Lappi (2 museota, 9 kokoelmaa) 3 Pohjois-Savo (3 museota, 13 kokoelmaa) 5 Päijät-Häme (4 museota, 17 kokoelmaa) 4 Etelä-Savo (2 museota, 8 kokoelmaa) 1 Pohjanmaa (4 museota, 13 kokoelmaa) 5 Etelä-Pohjanmaa (1 museo, 6 kokoelmaa) 1 Satakunta (4 museota, 20 kokoelmaa) 4 Pirkanmaa (7 museota, 12 kokoelmaa) 2 Länsi-Pohja (2 museota, 8 kokoelmaa) 2 Varsinais-Suomi (6 museota, 7 kokoelmaa) 3 Oulun lääni (3 museota, 10 kokoelmaa) 3 Ahvenanmaa (1 museo, 1 kokoelma) 1 Kyselyssä mukana olevista kokoelmista 38 % on alueellisesti tai paikallisesti painottunutta. Kun jätetään tarkastelun ulkopuolelle yksittäisten taiteilijoiden teoskokoelmat, ovat muut yhtä maakunnan, yhtä yhdistyksen ja yhtä säätiön omistamaa museota lukuun ottamatta joko kaupungin tai kaupungin ja säätiön omistamissa museoissa ja paikallisesti painottuneet kokoelmat useimmiten kaupungin karttuvia kokoelmia. Tästä voi päätellä, että kuntatasolla paikallisen taiteen kokoelmia pidetään tärkeinä vaikka kartuttamiseen toisaalta ohjataan niukasti resursseja. Uudenmaan museoissa alueellisuus korostuu vähiten. Porvoon kaupungin kokoelmaostoissa huomioidaan taiteilijan porvoolaisuus. 19 T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

20 Taiteilijoiden teoskokonaisuudet ja niiden täydentäminen Laajemmat museon hallinnassa tai omistuksessa olevat yhden taiteilijan teoskokonaisuudet on huomioitu myös yhtenä painopistealueena. Kokonaisuudet voivat olla osa laajemmasta kokoelmasta tai muodostaa oman kokoelman. Tarkastelen tätä ryhmää ristiin kokoelmien kartuttamista koskevien vastausten kanssa. Noin puolet kokoelmista sisältää laajempia yhden taiteilijan teosryhmiä. Vastauksissa mainittiin 116 teoskokonaisuutta 105 taiteilijalta. Taiteilijan samassa museossa olevia teoskokonaisuuksia tarkastelen yhtenä silloin, kun niitä koskevat päätökset tekee sama taho. Muissa tapauksissa käsittelen teoskokonaisuuksia erillisinä. Vastaukset kysymyksiin, kartutetaanko kokoelmaa ja kenen päätöksellä jakautuvat seuraavasti: 15 % ei vastannut kysymykseen 11 % vastaa: ei kartuteta, ei puutteita 44 % päätöksen tekee museo tai kunnallinen elin museon ehdotuksesta 30 % päätöksen tekee muu taho kuten säätiö, seura, omistaja, taiteilija, tai kokoelma karttuu lahjoituksista Yhtä neljäsosaa teoskokonaisuuksista ei enää kartuteta, loppuja 74 % mahdollisesti vielä vahvistetaan. Näistä joka viidennen teoskokonaisuuden osalta vastattiin kysymykseen, miten kokoelmaa tullaan vahvistamaan tai uudistamaan. Kaksi kolmasosaa linjausten tekijöistä on muita tahoja ja yksi kolmasosa museoiden kokoelmapäätöksistä vastaavia henkilöitä yksin tai yhdessä kunnallisten hallintoelinten kanssa. Toisin sanoen 86 teoskokonaisuuden osalta kokoelmapoliittinen linjaus oli tehty 17 osalta ja vain kuudesta linjauksesta vastasi museo. Kokoelmapoliittisten ohjelmien ja päätöksenteon kannalta tämän yksittäisen painopistealueen tarkastelu nostaa esiin tärkeitä kysymyksiä. Miten yhteistyö museon kokoelmia kartuttavien ulkopuolisten tahojen kanssa tulisi järjestää? Miten nämä tahot sitoutettaisiin kokoelmapoliittisiin ohjelmiin? Kokoelmien helmet Kyselyssä pyydettiin nimeämään kustakin kokoelmasta kymmenen helmeä ja perustelemaan valinnat. Vastaukset saatiin 145 kokoelmasta eli perustelujen analyysi pohjaa reilusti yli tuhanteen teosarvioon. Kokoelmat ovat hyvin erityyppisiä ja siksi niistä valitut helmetkään eivät muodosta yhtenäistä joukkoa. Helmiksi nimettiin sekä harrastajataiteilijoiden että kansainvälisesti merkittävien taiteilijoiden teoksia. Perustelujen lähtökohdatkin vaihtelevat suuresti. Teoksen usein henkilökohtaisesta esteettisestä arviosta näkökulma laajenee teoksen aseman tarkasteluun taiteilijan tuotannossa, alueellisesti, kansallisesti - mihin usein liittyy taidehistoriallisen merkittävyyden arvio - ja kansainvälisesti. 2 0 T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA Valokuvan muisti -kyselyyn vastasi 18 taidemuseota. Aluetaidemuseot on erotettu omaksi ryhmäkseen ja niistä on erillinen yhteenveto. Taidemuseot Aboa Vetus & Ars Nova

Lisätiedot

Valtakunnallinen konservointikysely 2008

Valtakunnallinen konservointikysely 2008 Valtakunnallinen konservointikysely 2008 Suomen museoliitto ja Valtion taidemuseo/kehys laativat syksyllä 2008 kyselyn, jossa museoilta tiedusteltiin kokoelmien konservoinnin ja kokoelmien hoidon tilannetta.

Lisätiedot

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011 Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. 2. Elämyksellinen oppimisympäristö 3. Osallistava ja verkottuva kulttuuriperintöalan toimija Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9. Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.2016 Jokke Eljala Sisällysluettelo Tiivistelmä päälöydöksistä 3-11 Toiveet kuntapuolelta

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Taiteen edistämiskeskus. Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille

Taiteen edistämiskeskus. Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille Taiteen edistämiskeskus Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille Taiteen edistämiskeskus Taiteen edistämiskeskus (Taike) edistää taidetta kansallisesti ja kansainvälisesti. Myös kulttuurin edistäminen kuuluu

Lisätiedot

Osallistuminen oman erikoisalan keskusteluun

Osallistuminen oman erikoisalan keskusteluun Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Oman erikoisalan museo- ja tallennustoiminnan kehittäminen valtakunnallisesti 2. Oman erikoisalan museoiden keskinäisestä yhteistoiminnasta

Lisätiedot

Kunnallisia asiakkaita. Heikki Laaksamo, TIEKE,

Kunnallisia asiakkaita. Heikki Laaksamo, TIEKE, Kunnallisia asiakkaita Heikki Laaksamo, TIEKE, 24.5.2012 Taustaa Kyselytutkimus, jolla selvitettiin kuntien IT strategiaa TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n ja Lapin yliopiston Menetelmätieteitten

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsämaan omistus 2012 14.2.2014 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän Vuoden 2006 jälkeen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009

Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009 1(1 Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009 Tässä esityksessä tuodaan lyhyesti esille joitakin keskeisiä piirteitä kunkin maakunnan kulttuurin talouden rakenteesta maakunta kerrallaan

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2011

Metsämaan omistus 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2013 Metsämaan omistus 2011 22.4.2013 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 632 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen)

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Sisällysluettelo 1. Toimikunnan nimi 2. Tarkoitus 3. Toimintaperiaatteet 4. Toimikunnan kokoonpano

Lisätiedot

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2015

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2015 Raision museo Harkko Toimintakertomus 2015 Sisällysluettelo 1. KATSAUS VUOTEEN 2015 2 2. TOIMINTA-AJATUS 3 3. NÄYTTELYT JA TOIMINTA VUONNA 2015 3 3.1. Näyttelyt 3 3.2. Toiminta 3 Pedagoginen toiminta 3

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot

Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.

Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3. Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.2014 Satakunnan Museon tehtävä ja vastuualue Satakunnan

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

VTM dnro 4/020/2006 VALTIO N TAIDEMUSEON. Tulossopimus VUOSILLE 2005-07 TARKISTUS VUODEN 2007 OSALTA

VTM dnro 4/020/2006 VALTIO N TAIDEMUSEON. Tulossopimus VUOSILLE 2005-07 TARKISTUS VUODEN 2007 OSALTA VTM dnro 4/020/2006 VALTIO N TAIDEMUSEON Tulossopimus VUOSILLE 2005-07 TARKISTUS VUODEN 2007 OSALTA 1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS Valtion taidemuseo on Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo

Lisätiedot

KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011

KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011 KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011 ISBN 978-951-805-534-4 (pdf) 10/2012 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen toiminnan resurssit

Lisätiedot

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - kl 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi Nimi - kl 5. Onko vastaaja

Lisätiedot

Valtakunnallinen tallennustyönjako valmistunut miten tästä eteenpäin

Valtakunnallinen tallennustyönjako valmistunut miten tästä eteenpäin Valtakunnallinen tallennustyönjako valmistunut miten tästä eteenpäin T E E M U A H O L A T A K O - S E M I N A A R I 2 9. 1. 2 0 1 3 S U O M E N K A N S A L L I S M U S E O Haasteellinen kokonaisuus Valtakunnallisen

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on voimassa 29.8.2011 alkaen. 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan yhtenä tarkoituksena on olla apuna kirjaston

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.)

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) KULTTUURITOIMEN J O H T O S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) I LUKU KULTTUURILAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Toimiala

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Kantakarttakyselyn tuloksia

Kantakarttakyselyn tuloksia Kantakarttakyselyn tuloksia Kansallinen maastotietokanta-hanke Tilannekuva-työpaketti 28.11.2016 YHTEISTYÖSSÄ: Vastanneiden kuntien määrä Kyselyyn vastanneet kunnat Ei vastausta 154 kuntaa 49,2 % Vastaus

Lisätiedot

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden ainopiste 1: Kokoelmien saavutettavuuden parantaminen

Lisätiedot

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2014

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2014 Raision museo Harkko Toimintakertomus 2014 Sisällysluettelo 1. KATSAUS VUOTEEN 2013 2 2. TOIMINTA-AJATUS 3 3. NÄYTTELYT JA TOIMINTA VUONNA 2013 3 3.1. Näyttelyt 3 3.2. Toiminta 4 Pedagoginen toiminta 4

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (7) Taidemuseo

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (7) Taidemuseo Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (7) 26 n taideteoslainat Sara Hildénin taidemuseolle HEL 2015-006315 T 12 02 03 00 Päätös n johtaja päätti taidelainasta Sara Hildénin taidemuseolle. lainaa teokset

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kehitetään n toiminnallisia prosesseja, asiantuntemusta ja roolia tavalla, joka mahdollistaa ja tehostaa kuvataiteen, taidemuseotoiminnan ja kolmannen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Työttömiä pohjoiskarjalaisia 600 enemmän kuin vuosi sitten Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa

Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa 9.8.2016 Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa Taustaa Suomen kirjastoseura selvitti kirjastoautojen tilannetta verkkokyselyllä kesäkuussa 2016. Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Maakunnan litto euroa. TVÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Alueiden kehittämisyksikkö _

Maakunnan litto euroa. TVÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Alueiden kehittämisyksikkö _ TVÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Alueiden kehittämisyksikkö _ Päätös 18.2.2010 Jakelussa mainituile OHJELMIIN SITOMATTOMAN MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN ALUEELINEN JAKO VUONNA 2010 Valtioneuvosto on tänään, asian

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015 Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa Laura Uimonen 16.11.2015 Tutkimuksen taustaa Rakennusalalta, kunnilta, suunnittelijoilta ja kulttuuri toimijoilta kysyttiin syksyllä 2015 näkemyksiä kuva

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen kulttuuriympäristön vaalimisessa muiden toimijoiden kanssa: yhteistyösopimuksen toteuttaminen nykytasolla

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Selvitys tekijänoikeudella suojatun materiaalin digitointi- ja käyttötarpeista kirjastoissa

Selvitys tekijänoikeudella suojatun materiaalin digitointi- ja käyttötarpeista kirjastoissa Selvitys tekijänoikeudella suojatun materiaalin digitointi- ja käyttötarpeista kirjastoissa 30.1.2017 Sisällys Taustaa...2 Selvityksen toteutus...2 Aineistojen digitointi ja saattaminen asiakkaiden ulottuville...

Lisätiedot

Puukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä

Puukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa maaliskuu 2003 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 23.4.2003 669 Puukauppa hieman viimevuotista vilkkaampaa

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä. Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (toukokuu 2015) - Strategia vuosille 2015 2020 - Yhdistyksen keskeiset toimintaperiaatteet ovat tulevaisuuteen katsominen,

Lisätiedot

Pohjoismainentallennus- ja tutkimushanke Kuva-arkistokurssi Anni Wallenius

Pohjoismainentallennus- ja tutkimushanke Kuva-arkistokurssi Anni Wallenius Pohjoismainentallennus- ja tutkimushanke2015-2020 Kuva-arkistokurssi 4.10.2016 Anni Wallenius NELJÄN ORGANISAATION YHTEISHANKE Suomen valokuvataiteen museo - valtakunnallinen erikoismuseo Aalborg stadsarkiv

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Suomalaisen Työn Liitto teetti keväällä 2016 kunnanvaltuutettujen, kuntien hankinnoista

Lisätiedot

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Polycon Oy toteutti helmikuussa 2016 palse.fi -portaalin käyttäjille kohdistetun kyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää palveluntuottajien kokemuksia

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu ISO 9001 -sertifioitu Kylvöaikomukset 2010 Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010 Petri Pethman Työnro. 77723 Johdanto Tutkimus on jatkoa vilja-alan yhteistyöryhmän aiempina vuosina Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

HIUSALAN PERUSTUTKINTO

HIUSALAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 4 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ

HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ HTSY Verohallinto 11.6.2014 2 (5) HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ Harmaan talouden selvitysyksikössä

Lisätiedot

Valtakunnallinen raportti. Suomen Yrittäjät

Valtakunnallinen raportti. Suomen Yrittäjät Valtakunnallinen raportti Suomen Yrittäjät 18.5.2016 Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot