TAIDEMUSEOIDEN KOKOELMAPOLITIIKKA JA RESURSSIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAIDEMUSEOIDEN KOKOELMAPOLITIIKKA JA RESURSSIT"

Transkriptio

1 TAIDEMUSEOIDEN KOKOELMAPOLITIIKKA JA RESURSSIT Valtion taidemuseo, Taidemuseoalan kehittämisyksikkö KEHYS, T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

2 TAIDEMUSEOIDEN KOKOELMAPOLITIIKKA JA RESURSSIT Valtakunnallisen taidekokoelmahankkeen projektipäällikkö: Erikoissuunnittelija Helka Ketonen Taidemuseokokoelmien kartoitus ja kokoelmatyöpajat: Erikoissuunnittelijat Helka Ketonen ja Susanna Pettersson sekä tutkimusavustajat Siina Hälikkä ja Pauliina Rautio Raportin kirjoitus: Erikoissuunnittelija Päivi Rajakari Taidemuseokokoelmien historia: Erikoissuunnittelija Susanna Pettersson Taitto: Matti Pikkujämsä Kansikuva: Yrjö Tuunanen Valtion taidemuseo, Taidemuseoalan kehittämisyksikkö KEHYS, T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

3 SISÄLLYSLUETTELO I. JOHDANTO 5 Taidekokoelmaselvityksen taustat ja tavoitteet 5 II. TAIDEKOKOELMIEN KARTOITUS 6 Peruskartoitus ja kokoelmakyselyt 6 III. MITÄ KOKOELMISSA ON 8 Taideteosten määrä ja alueittainen jakautuminen 8 Kuvataiteen määrät lajeittain 10 Teosten ajoittuminen 14 IV. KOKOELMIEN PAINOPISTEET 17 Kansainvälinen, kansallinen ja paikallinen taide 17 Taiteilijoiden teoskokonaisuudet ja niiden täydentäminen 20 Kokoelmien helmet 20 V. KUINKA KOKOELMAT NÄKYVÄT 22 Kokoelmien esilläolo ja lainat 22 Julkaisut ja myyntituotteet 22 VI. RESURSSIT 24 Museoiden omistajatahot 24 Kokoelmien kartuttaminen vuosina Aluetaidemuseoiden kokoelmamäärärahat T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

4 VII. KOKOELMATOIMINNAN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET 27 Oman museon, alueellisen ja kansallisen toiminnan haasteet 27 Ehdotukset kokoelmatoiminnan kehittämiseksi 28 VIII. KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA TYÖKALUNA 31 Mikä on kokoelmapoliittinen ohjelma? 31 Kokoelmapoliittisen ohjelman kirjoitustyö 31 IX. PROFIILIEN VAHVISTAMINEN 33 Kokoelmien liikkuvuus 33 Kokoelmalainojen pilottihankkeet 34 Lainaus- ja talletustoimintaa säätelevät toimintaehdot ja sopimukset 34 X. YHTEENVETO 35 XI. TAIDEMUSEOKOKOELMIEN HISTORIA 39 XII. LIITTEET 44 4 T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

5 I. JOHDANTO Taidekokoelmaselvityksen taustat ja tavoitteet Valtion taidemuseo aloitti vuonna 2002 valtakunnallisen taidekokoelmaprojektin. Hankkeen käynnisti ylijohtaja Tuula Arkio, joka antoi juuri perustetulle taidemuseoalan kehittämisyksikkö Kehykselle tehtäväksi suunnitella, koordinoida ja laatia yhteenveto taidemuseoiden kokoelmatoiminnasta ja siihen liittyvistä kehittämishankkeista yhdessä taidemuseokentän kanssa. Kokoelmaselvityksen tavoitteeksi asetettiin yhteismitallisen informaation tuottaminen taidemuseokokoelmista, museoiden kokoelmatoiminnan tarkastelu kokonaisuutena, kokoelmatyön ongelmien ja haasteiden selvittäminen sekä pitkäaikaisen lainaus- ja talletustoiminnan käynnistäminen. Taidekokoelmakartoituksen pääasiallinen tiedonkeruu suoritettiin vuosina kyselykaavakkeilla, joissa tiedusteltiin kokoelmiin ja kokoelmatoimintaan liittyviä asioita. Tätä täydentää Kehyksen syksyllä 2005 eri puolella Suomea vetämässä yhdeksässä työpajassa kerätty aineisto. Työpajat toteutettiin opetusministeriön tuella. Taidemuseoiden kokoelmakartoitukseen on osallistunut 65 taidemuseota, kaikki ne joille kysely lähetettiin. Suurin kiitos selvityksen onnistumisesta lankeaa museoille, jotka ymmärsivät kartoituksen merkityksen ja kiireistään huolimatta vastasivat laajaan kyselyyn. 5 T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

6 II. TAIDEKOKOELMIEN KARTOITUS Peruskartoitus ja kokoelmakyselyt Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa tehtiin kokoelmakohtainen yleiskartoitus. Tämä alustava selvitys kokoelmista julkistettiin nimellä Valtakunnallinen taidekokoelmaprojekti. Väliraportti 1. Se sisältää tiedot kokoelmien syntyhistoriasta, silloisista painopisteistä, hankintaperiaatteista, teosten lukumääristä sekä mainintoja merkittävimmistä koti- ja ulkomaisista teoksista. Lähdeaineistona käyteettiin museoiden kokoelmajulkaisuja, kotisivuja, toimintakertomuksia sekä kokoelmavastaavien ja museonjohtajien antamia tietoja. Tiedot päivitettiin vuonna 2006 ja uusi versio julkaistiin marraskuussa nimellä Taidemuseoiden kokoelmakartoitus. Siihen sisältyy 65 taidemuseon ja Valtion taidemuseon kolmen museoyksikön tiedot. Kartoitus käsittää kaikki ammatillisesti hoidetut taidemuseot sekä ne museot, joiden pääasiallinen kokoelma koostuu taiteesta. Vuosina toteutettiin kaksiosainen kysely, jolla kerättiin yksityiskohtaisempaa tietoa kokoelmien sisällöstä ja kartoitettiin taidemuseoiden kokoelmatoimintaa. Ensimmäisessä osassa museota pyydettiin luettelemaan sen hoidossa olevat kokoelmat ja kysyttiin, onko museolla kokoelmapoliittista ohjelmaa. Tämän lisäksi tiedusteltiin kokoelmatoiminnan yleisiä periaatteita ja kokoelmatoimintaan liittyviä kehittämishankkeita ja haasteita. Toisessa osassa kysyttiin tarkempia kokoelmakohtaisia tietoja. Museoilta pyydettiin niiden omistamien tai hallussa olevien kokoelmien ajoitusta ja luokitusta eri taidelajeihin, kokoelmien sisällöllisiä painopisteitä ja vahvuuksia sekä myös niiden mahdollisuutta kartuttaa kokoelmia ja pitää niitä esillä. Kyselyyn vastasi 62 taidemuseota sekä Valtion taidemuseon museoyksiköt Ateneum, Sinebrychoff ja Kiasma. Kokonaisuudessaan kysely tuotti 204 kokoelmavastausta (liite 1). Kaikista pienistä kokoelmista ei saatu tietoja ja joissakin vastauksissa museon eri kokoelmien tiedot on yhdistetty samaan kyselykaavakkeeseen. Vastauksista laadittu yhteenveto esitetään tässä Taidemuseoiden kokoelmapolitiikka ja resurssit -julkaisussa. Taidemuseoiden kokoelmakysely suunniteltiin siten, että vastaukset palvelevat erityisesti alueellista kehittämistyötä tarjoamalla yhteismitallista aineistoa suunnitelmien pohjaksi. Kokoelmat ovat painotuksiltaan, volyymeiltään ja resursseiltaan hyvin erilaisia. Yhteenvedossa on keskitytty yleisten kokoelmapoliittisten linjausten ja sisällöllisten painopisteiden tarkasteluun. Vertailujen tekoa on jonkin verran vaikeuttanut se, että muutamat kysymykset tuottivat tulkintaa vaativaa aineistoa. Kaikkiin kysymyksiin ei myöskään ole vastattu kattavasti. Osittain tämä saattaa johtua siitä, että monissa taidemuseoissa siirtyminen manuaalisesta teoskortistosta sähköisiin tietojärjestelmiin on yhä kesken eikä museoilla ole ollut riittävästi resursseja esimerkiksi tarkkojen teostietojen ja kappalemäärien manuaaliseen keräämiseen. 1 Valtakunnallinen taidekokoelmaprojekti. Väliraportti. Toim. Virpi Harju, Helka Ketonen, Valtion taidemuseo, Taidemuseoalan kehittämisyksikkö Kehys, T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

7 Kehyksen julkaisut Taidemuseoiden kokoelmakartoitus ( sekä Taidemuseoiden kokoelmapolitiikka ja resurssit ( täydentävät toisiaan. Niissä tarkastellaan Suomen kokoelmavarantoa kokoelmakohtaisesti, alueellisesti ja kokonaisuutena. Julkaisut tarjoavat perusaineistoa niin valtakunnalliseen kuin museokohtaiseenkin kehitystyöhön ja soveltuvat sekä museotyöntekijöiden että ulkopuolisten tahojen käyttöön. 7 T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

8 III. MITÄ KOKOELMISSA ON Taideteosten määrä ja sen alueittainen jakautuminen Yhteenveto taideteosten määrästä ja sen jakautumisesta aluetaidemuseopiirien sekä Ahvenanmaan kesken perustuu 204 kokoelmavastaukseen, jotka on saatu museoilta vuosina 2004 ja Aineistoon sisältyy huomattavasti enemmän kokoelmia sillä monessa vastauksessa museot ovat yhdistäneet hallinnassaan olevien kokoelmien tiedot samaan kaavakkeeseen. Esimerkiksi Tampereen, Turun ja Hämeenlinnan taidemuseoiden sekä Valtion taidemuseon museoyksiköiden Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin kokoelmatiedot on koottu yhteen. Lahden julistetaiteen museon julisteen kokoelma ei sisälly kokonaislukuihin. 2 Kokoelmavastauksiin sisältyi tiedot teoksesta. On syytä tähdentää, että kysely kohdistui taidemuseoiden kokoelmiin. Taidemuseoinstituution ulkopuolelle jää lukuisia merkittäviä kokoelmia kuten pankkien, liikeyritysten, kirkon, yksityisten ja kulttuurihistoriallisten museoiden taidekokoelmat. Näistä ei ole yhteenvetoa käytettävissä. Kaikki aineistosta tehdyt volyymi- ja prosenttilaskelmat ovat suuntaa antavia. Museoiden mahdollisuudet kerätä tarkkoja tietoja kokoelmistaan vaihtelevat ja ovat täysin sidoksissa henkilöstöresursseihin ja arkistojärjestelmien digitalisoinnin asteeseen. Kokoelmien yhteenlasketut koot aluetaidemuseopiireittäin Kaaviokuva havainnollistaa teosmäärien valtakunnallisen hajonnan ja tuo esiin myös tilastollisen todennäköisyyden: museoiden lukumäärä korreloi voimakkaasti teosmäärien kanssa. Yhden museon alueilla, Ahvenanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois- Karjalassa on suppeimmat kokoelmat. Vähäisiä poikkeamia lukuun ottamatta teosmäärät nousevat rinnan museoiden lukumäärän kanssa. 2 Julisteet ajoittuvat seuraavasti: Ennen vuotta 1900/16; /400; /100; 1960-luvulta nykypäivään noin julistetta. 8 T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

9 Seuraavassa tarkastellaan taideteosten kokonaismäärien prosentuaalista jakautumaa alueittain. Uudenmaan osuuteen sisältyy myös Valtion taidemuseon kokoelmat. Uusimaa 35 % * Pirkanmaa 15 Varsinais-Suomi 8 Keski-Suomi 7 Pohjanmaa 5 Satakunta 5 Pohjois-Savo 4 Päijät-Häme 4 Kanta-Häme 4 Etelä-Savo 2 Länsi-Pohja 2 Kaakkois-Suomi 2 Lappi 2 Oulun lääni 2 Pohjois-Karjala 2 Etelä-Pohjanmaa 0,5 Ahvenanmaa 0,5 * Valtion taidemuseon kokoelmien osuus on 19 % koko maan teosmäärästä. 9 T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

10 Alueiden vertailussa korostuu asteikon alapää; kahdeksan alueen kokoelmat ovat 2 % tai alle kokonaismäärästä. Uudenmaan 15 taidemuseon kokoelmat ovat laajimmat, yli kolmasosa yhteismäärästä. Pirkanmaan taidekokoelmat ovat noin 15 % ja Varsinais- Suomen noin 8 % kokonaisuudesta. Suppeimmat vain noin tuhannen teoksen kokoelmat on Etelä-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla; kumpikin vain puolisen prosenttia tarkasteltavasta volyymistä. Keskittyminen näkyy myös seuraavassa yhteenvedossa: viisi kokoelmiltaan laajinta aluetta sisältää noin 70 %, viisi suppeinta noin 7 % kokonaismäärästä. Lukumäärien tasolla voi todeta, että kahdentoista alueen kokoelmissa on alle teosta ja että kahdeksassa näistä määrä jää alle Näiden kahdentoista alueen teosten yhteismäärä jää alle Uudenmaan alueen lähes teoksen. Kuvataiteen määrät lajeittain Museoita pyydettiin jakamaan kokoelmansa annettuihin taidelaji- ja ajoitusluokkiin. Kokonaismäärästä luokittelu kattaa vähän yli 82 %. Kahdeksan alueen kokoelmat on luokiteltu yli 95-prosenttisesti. Lopuista luokittelematta oli (tai luokitusta ei pystytty manuaalisesti poimimaan tai muusta syystä antamaan) neljän alueen kokoelmista alle 20 %, neljän alle 30 % ja kahden alle 40 %. Näihin sisältyvät muun muassa kaikki ne teokset, joiden valmistumisvuotta tai tekniikkaa ei voida määrittää. Kyse on usein teoksista, joiden tekijä tiedetään ja jotka siten pystytään ajoittamaan likimääräisesti. Ei-luokiteltujen osuus supistuisi huomattavasti, jos vuosilukua väljempi ajallinen määritys olisi käytössä. Tässä aineistossa ei-luokiteltuihin sisältyy myös viisi kokoelmaa, joista on käytettävissä vain kokonaisvolyymi. Niiden osuus kaikista ei-luokitelluista on noin viidesosa. Kuvataiteen eri lajien ja luokittelemattomien teosten prosentuaalinen jakauma koko maan tasolla. Diagrammiin sisältyy teoksen tiedot, myös luokittelemattomat joita on 18% eli saman verran kuin piirustuksia. Maalauksia on eniten, 28%. Veistosten määrä on vain neljäsosan tästä. Grafiikkaa on 24%, valokuvateoksia ja uutta mediaa yhteensä vain pari prosenttia. Muun taiteen, josta arviolta puolet on siluettikuvia, osuus on 3%. 10 T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

11 Luokiteltuja teoksia on noin Museoita pyydettiin sijoittamaan teokset viiteen perinteiseen kuvataiteen lajiin (maalaus, veistos, grafiikka, piirustus, valokuva) muihin taideteoksiin ja uuteen mediaan. Joidenkin teosryhmien kohdalla luokitus tuotti ongelmia. Mitalit sijoitettiin toisinaan veistoksiin, toisinaan muihin teoksiin. Tähän kategoriaan sisältyi myös taide-esineet sekä esimerkiksi siluettikuvat. Luokassa muu teos on yli teosta, joista lähes puolet on siluetteja. Myös pastellien luokittelussa on horjuvuutta. Eri taidelajien volyymit: maalausta, grafiikan vedosta, piirustusta ja veistosta ja muuta taideteosta, valokuvaa ja uusiin taidelajeihin lukeutuvaa teosta. Valokuvateosten vähäiseen määärään vaikuttanee se, ettei Suomen valokuvataiteen museo kuulunut kyselyn piiriin. Taidelajien prosentuaalinen jakauma: maalaus 33,5 grafiikka 29 piirustus 22,5 veistos 9 valokuva 2 muu 3,5 uudet mediat 0,5 Maalaukset Maalaustaidetta on kokoelmissa noin teosta. Kahdellatoista alueella maalausten osuus suhteessa muihin taidelajeihin on laajin. Alueittaisia kokonaismääriä verrattaessa näkyy, että Uudellamaalla on maalaustaidetta moninkertaisesti suhteessa muihin, yli teosta. Kolmella alueella on , kahdella , kolmella , kuudella ja kahdella maalaustaiteen osuus jää alle T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

12 Veistokset Veistosten kokonaismäärä on Pirkanmaalla ja Uudellamaalla molemmissa on noin teosta. Tampereen nykytaiteen museon kokoelmat näyttävät tämän kartoituksen tuottamien tietojen perusteella olevan veistotaiteen osalta maan laajimmat. Suhteessa koko Pirkanmaan alueen veistosmäärään kattaa museon osuus tästä 75 %. Veistosten kokonaismäärät muilla alueilla: kahdella, viidellä ja teosta kahdeksalla alueella. Näihin lukuihin sisältyvät kaupunkitiloihin sijoitetut julkiset veistokset. Grafiikka 12 T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

13 Taidemuseoiden kokoelmissa on grafiikkaa noin teosta, teosta vähemmän kuin maalaustaidetta. Uudellamaalla maalaustaidetta ja grafiikkaa on suurin piirtein yhtäläisesti, yli teosta. Keski-Suomen alueella grafiikan osuus suhteessa maalaustaiteeseen on kolminkertainen. Alueen kokonaisvolyymi on yli teosta. Kaksi Jyväskylän taidemuseon kokoelmaa, Suomen taidegraafikot ry:n ja Kaupungin kokoelma kattavat lähes 90 % kokonaisvolyymistä. Muissa aluetaidemuseopiireissä grafiikkaa on seuraavasti: kahdessa jonkin verran yli 4 000, kahdessa yli 2 000, kuuden kokonaismäärät sijoittuvat , kolmen välille ja kahden kokoelmat jäävät alle 250. Piirustukset Piirustusten yhteenlaskettu määrä on vähän alle Pirkanmaan seitsemän museon kokoelmissa on piirustuksia yhteensä noin Uudenmaan kokoelmat ovat puolta pienemmät, viiden alueen volyymi sijoittuu , viiden välille ja viiden jää alle 500. Pirkanmaan piirustuksesta noin 70 % kuuluu yhteen kokoelmaan, Visavuoren museosäätiön omistamaan Kari Suomalaisen kokoelmaan. Valokuvia on kolme prosenttia, noin teosta. Puolet tästä on Uudenmaan kokoelmissa. Muilla alueilla valokuvien kokonaismäärä on parisataa tai alle, vähimmillään vain muutamia teoksia tai ei yhtään. Tarkasteltavista museoista laajin valokuvakokoelma on Kiasmassa Valtion taidemuseossa. 13 T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

14 Uudet taidelajit Uudet taidelajit jaettiin kyselyssä luokkiin installaatio, esinekooste, videonauha, mediateos sekä muu luokitus. Näitä edustavia teoksia sisältyy kokoelmiin vain noin Harvalukuisuutta käsiteltiin muutamissa kokoelmavastauksissa, joissa todettiin että varsinkin installaatiot ja esinekoosteet ovat usein helposti rikkoutuvia ja hankalasti varastoitavissa. Myös videoteoksia on niukasti ja samoin mediateoksia, lukuun ottamatta Kiasman yli kahden sadan teoksen kokoelmaa. Alueellinen keskittyminen on suurin juuri uusien taidelajien kohdalla; teoksista lähes 60 % on Uudenmaan kokoelmissa. Kolmentoista alueen uuden taiteen kokoelmat sisältävät alle 50 teosta; näistä neljässä on alle 10 teosta. Laajimmat kokoelmat ovat Uudenmaan ohella Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan alueilla. Teosten ajoittuminen Museoita pyydettiin ajoittamaan teokset yhdeksään eri luokkaan valmistumisvuoden mukaan: ennen vuotta 1880, ; ; ja tästä eteenpäin kymmenvuosittain. Määrittely antaa kuvan kyseisten jaksojen sisältämän taiteen määrästä, mutta eri jaksojen välinen vertailu ei kaikilta osin ole mielekästä eripituisten aikamääreiden johdosta. Kysely on tehty ennen kaikkea alueellista näkökulmaa painottaen ja alueiden välisten erojen tutkimiseen aineisto soveltuu. 14 T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

15 Aikaluokitetut kokonaismäärät; laskelmassa mukana maalaukset, piirustukset, grafiikka, veistokset, valokuvat ja muu taide: Ennen vuotta 1880 ajoittuneita teoksia on kokoelmissa vähän yli kymmenen tuhatta ja 1800-luvun kahden viimeisen vuosikymmenen taidetta noin viisi tuhatta luvun taidetta on lähes teosta. Kahden vuosikymmenen 1970 ja 1980 teokset ovat laajimmin edustettuina maamme kokoelmissa, kummankin karttuma on yli teosta. Lähes sama määrä on kaikkiaan neljässä luokassa, mutta on huomattava että ryhmiin ja sisältyy useamman vuosikymmenen taide. Siirryttäessä 1980-luvulta 1990-luvulle kokonaisvolyymi supistuu noin teoksella. Laman seuraukset ovat selvästi nähtävissä myös tässä taulukossa. Luokan 2000 tilasto näyttää vuosikymmenen 4 5 ensimmäisen vuoden lisäyksen kokoelmissa, mikä jää alle teoksen ja antaa olettaa, että kokoelmien kartunta supistuu entisestään. Vuotta 1880 vanhemmasta taiteesta sisältyy 80 % Valtion taidemuseon kokoelmiin; teosmäärä on lähes Muissa aluetaidemuseopiireissä määrät jäävät alle 500 ja näistäkin yhdeksässä koko määrä on alle 50 teosta. Kun tarkastellaan seuraavan jakson kokonaismäärää, laskee Valtion taidemuseon osuus tästä tuntuvasti, noin 31 prosenttiin. Uudenmaan alueella on 1900-luvun vaihdetta varhaisempaa taidetta 74 % koko maan vastaavasta volyymistä. 15 T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

16 Laskennalliset kokonaismäärät; jaksojen , ja volyymit on jaettu tasaisesti kunkin jakson vuosikymmenille. Seuraava taulukko antaa selkeämmän käsityksen siitä, miten vahvasti kymmenluvut 1970 ja 1980 ovat kokoelmissa edustettuina. Tutkimusaineisto antaa mahdollisuuden vertailla kymmenlukuja myös aluetaidemuseopiireittäin.1970 ja lukujen yhteenlaskettujen teosmäärien alueittainen jakauma ja lukujen taide on parhaiten edustettuna Uudenmaan ja Pirkanmaan kokoelmissa, noin teosta. Prosentuaalisesti molemmat osuudet ovat lähes 21 % kokonaismäärästä. Uudenmaan teoksista noin puolet on Kiasmassa Valtion taidemuseossa. Keski-Suomen kokoelmissa on noin ja Varsinais-Suomessa noin Niukimmin näiden vuosikymmenten taidetta on Etelä-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla, alle 300 teosta. 16 T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

17 IV KOKOELMIEN PAINOPISTEET Museoiden kokoelmapolitiikkaan liittyviä asioita sisältyi useampaan kysymykseen. Seuraavassa tarkastelen kansainvälisen, kansallisen ja paikallisen taiteen osuutta kokoelmissa, taiteilijoiden laajempia teoskokonaisuuksia ja kokoelmien helmiä. Kansainvälinen, kansallinen ja paikallinen taide Tarkasteluun eivät sisälly Valtion taidemuseon museoyksiköiden kokoelmat. Kansainvälisen taiteen osuus kokoelmissa on suhteellisen pieni. Kansainvälistä taidetta on 46 prosentissa kokoelmista. Neljän kokoelman kansainvälisen taiteen määrää ei ilmoitettu kyselyssä. Muut jakautuvat seuraavasti: 1-10 teosta 27 kokoelmaa 32 % yli kokoelmasta 65 prosentissa on alle 50 teosta ja puolessa näistä alle 10 teosta. Yli sadan teoksen kokoelmia on vain parikymmentä. Laajimmat, yli 400 teoksen kokoelmat ovat Porvoon museon, Sara Hildénin taidemuseon ja Raision taidemuseon kokoelmissa. Raisiossa Eero Rantasen säätiön grafiikan kokoelmassa on yli tuhat Venäjän ja Baltian maiden grafiikkaa edustavaa teosta. Yli 60 prosentissa kokoelmista kansainvälisen taiteen osuus on alle 10 % ja vain neljässä kokoelmassa osuus ylittää 50 %. Kansainvälistä taidetta on kokoelmissa alle 4 %. Kokoelmat ovat muutamaa lukuun ottamatta kansallisen taiteen kokoelmia. Ennen kuin tarkastelen missä suhteessa paikallista taidetta on kansallisissa kokoelmissa, tarkastelen käsitteelle paikallinen annettuja sisältöjä kokoelmakyselyssä saatujen vastausten pohjalta. Museoilta kysyttiin: Miten olette rajanneet paikallisen taiteen omassa museossanne. Ensi lukemalta vastauksista selviää, että käsitteellä on monta sisältöä. Määrittelyn perusteena käytettiin sekä maantieteellisiä että taiteilijaan liittyviä argumentteja. Taiteilijan suhde paikkaan rajattiin sekä tiukasti että monenlaisille sovelluksille tilaa antavan väljästi. Jakoperusteina käytettiin alueella syntyneet tai asuvat, alueella asuvat ja työskentelevät tai asuneet ja työskennelleet ja laajimmillaan alueella syntyneisiin, asuviin, vaikuttaviin / vaikuttaneisiin taideilmiöihin ja taiteilijoihin tai seudusta aiheensa ottaneisiin taiteilijoihin. 17 T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

18 Yhä hatarammaksi käyvät käsitteen paikallinen rajat kun tarkastellaan miten alue maantieteellisesti ilmoitettiin. Tiukimmillaan paikallista taidetta edustivat vain paikallisen taiteilijaseuran jäsenten teokset tai kunnan tai seudun taiteilijat ja laajimmillaan siihen sisältyi maakunnan taiteilijat tai suomalaista, virolaista ja venäläistä taidetta. Viimemainitussa säätiön kokoelma sisältö antoi alueellisen rajauksen kriteerit. Mikäli paikallisuutta arvioitiin lähtökohtana taiteilija, tuotiin esiin usein myös toinen valintakriteeri: taiteilijan lukeutuminen ammattitaiteilijoihin mainittiin useimmissa vastauksissa hankintojen perusedellytykseksi paikallisuuden ohella. Vain pari museota ilmoitti hankkivansa kokoelmiinsa myös harrastajataidetta. Kuten muutamat vastauksissaan toivat esiin, usean museon kohdalla jako kansalliseen ja paikalliseen ei ole luonteva. Näissä vastauksissa paikallisuutta ei pidetty keskeisenä kokoelmapoliittisena määrittäjänä. Lainaan ohessa otetta Porin taidemuseon johtajan Esko Nummelinin vastauksesta: Porin taidemuseo nimitettiin Satakunnan aluetaidemuseoksi Opetusministeriön päätöksen mukaan museon toimialueena ovat Satakunnan 27 kuntaa. Topografinen, tiettyyn maantieteelliseen alueeseen liittyvä käsite viittaa ensisijassa vastuualueeseen. Taiteilijaidentiteettiä ei pidä sitoa hallinnollisin perustein topografiseen käsitteistöön tyyliin satakuntalainen taide tai satakuntalainen taiteilija. Taiteen kentän ja kulttuurin toimijat voivat halutessaan ja niin itse päättäessään rakentaa julkisuuskuvansa tämän käsitteistön varaan. Kulttuurihallinnon piirissä on kuitenkin huomattava, että monet Satakunnan maantieteellisellä alueella asuvat taiteilijat eivät samaistu epiteettiin satakuntalainen, kaikki eivät välttämättä edes suomalaisuuden käsitteeseen. Maakuntakäsitteistöllä on monia, osin modernismin ajattelumalleista peräisin olevia rasitteita. Satakuntalainen taiteilija helsinkiläinen taiteilija -dikotomiassa on nähtävillä selvä käsitteellinen epätasapaino, joka rakentuu termien hierarkkisen eriarvoisuuden varaan. Ensin mainittu on paikallinen, jälkimmäinen valtakunnallinen statukseltaan siltä osin kuin helsinkiläinen -tyyppistä käsitettä edes käytetään. Aluetaidemuseoiden dokumentointijärjestelmän ja valtakunnallisen tehtäväjaon puitteissa ei ole syytä tukea tämän tyyppisen, nyt jo ajastaan jääneen ajattelun asemaa. Porin taidemuseo on dokumentoinut oman toimialueensa taidetta 1970-, osin 1980-luvulle saakka alueellisin kriteerein. Museon näyttely- ja dokumentointityötä ovat tämän jälkeen ohjanneet oman ajan taideilmiöt ja niiden relevanssi suhteessa museon itse itselleen määrittelemiin kulttuurisiin tehtäviin. Topografisella käsitteistöllä ei tässä yhteydessä ole samaa käyttöarvoa. Suomessa ja osin jopa Satakunnassa toimii koko joukko taiteilijoita, jotka täyttävät kansainväliset kriteerit, maakuntaan sijoittuneiden taiteilijoiden valtakunnallisuudesta puhumattakaan. Paikallinen kansallinen kansainvälinen käsiteryhmän ääneen lausumaton, mutta siihen sisään rakentuva kvalitatiivinen, arvottava ulottuvuus tulisi ensin käsitellä julkisesti ja selvittää miten relevantti se on suhteessa tämän päivän kuvataiteen tai taiteen tutkimuksen kenttään. Taidemuseoiden valtakunnallista tehtäväjakoa mietittäessä olisi harkittava myös sitä mahdollisuutta, että museot erikoistuvat profiiliensa mukaisesti tiettyihin kuvataiteen ilmiöihin maassamme sen sijaan, että tehtävät jakaantuvat sijaintipaikkakuntien mukaan. 18 T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

19 Seuraavassa käsittelen kokoelmia, joilla on alueellinen tai paikallinen painotus edellä todetuin varauksin. Aluetaidemuseoiden toiminnassa alueellisen taiteen hankkiminen kokoelmiin on yksi keskeisistä painopisteistä Helsingin kaupungin ja Porin taidemuseoita lukuun ottamatta. Alueelliset näkökohdat otetaan huomioon myös monien muiden kokoelmien kartuttamisessa. Seuraavassa tarkastelen, kuinka monta kokoelmaa kussakin aluetaidemuseopiirissä painottuu paikallisesti. Yhden taiteilijan teoksiin painottuvia kokoelmia sisältyy 201 kokoelmaan 30. Suurin osa niistä sijaitsee taiteilijan elämänpiiriin tai työhön liittyvien alueiden museoissa ja ne ovat itsestään selvästi paikallisesti painottuneita. Tämän lisäksi 46 kokoelman sisältö on joko osittain tai kokonaan paikallisesti painottunutta. Näiden kokoelmien sijoittuminen alueellisesti: Uusimaa (15 museota ja 43 kokoelmaa) 1 kokoelma Kaakkois-Suomi (3 museota, 11 kokoelmaa) 5 Kanta-Häme (2 museota, 3 kokoelmaa) 1 Pohjois-Karjala (1 museo, 10 kokoelmaa) 2 Keski-Suomi (4 museota, 9 kokoelmaa) 3 Lappi (2 museota, 9 kokoelmaa) 3 Pohjois-Savo (3 museota, 13 kokoelmaa) 5 Päijät-Häme (4 museota, 17 kokoelmaa) 4 Etelä-Savo (2 museota, 8 kokoelmaa) 1 Pohjanmaa (4 museota, 13 kokoelmaa) 5 Etelä-Pohjanmaa (1 museo, 6 kokoelmaa) 1 Satakunta (4 museota, 20 kokoelmaa) 4 Pirkanmaa (7 museota, 12 kokoelmaa) 2 Länsi-Pohja (2 museota, 8 kokoelmaa) 2 Varsinais-Suomi (6 museota, 7 kokoelmaa) 3 Oulun lääni (3 museota, 10 kokoelmaa) 3 Ahvenanmaa (1 museo, 1 kokoelma) 1 Kyselyssä mukana olevista kokoelmista 38 % on alueellisesti tai paikallisesti painottunutta. Kun jätetään tarkastelun ulkopuolelle yksittäisten taiteilijoiden teoskokoelmat, ovat muut yhtä maakunnan, yhtä yhdistyksen ja yhtä säätiön omistamaa museota lukuun ottamatta joko kaupungin tai kaupungin ja säätiön omistamissa museoissa ja paikallisesti painottuneet kokoelmat useimmiten kaupungin karttuvia kokoelmia. Tästä voi päätellä, että kuntatasolla paikallisen taiteen kokoelmia pidetään tärkeinä vaikka kartuttamiseen toisaalta ohjataan niukasti resursseja. Uudenmaan museoissa alueellisuus korostuu vähiten. Porvoon kaupungin kokoelmaostoissa huomioidaan taiteilijan porvoolaisuus. 19 T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

20 Taiteilijoiden teoskokonaisuudet ja niiden täydentäminen Laajemmat museon hallinnassa tai omistuksessa olevat yhden taiteilijan teoskokonaisuudet on huomioitu myös yhtenä painopistealueena. Kokonaisuudet voivat olla osa laajemmasta kokoelmasta tai muodostaa oman kokoelman. Tarkastelen tätä ryhmää ristiin kokoelmien kartuttamista koskevien vastausten kanssa. Noin puolet kokoelmista sisältää laajempia yhden taiteilijan teosryhmiä. Vastauksissa mainittiin 116 teoskokonaisuutta 105 taiteilijalta. Taiteilijan samassa museossa olevia teoskokonaisuuksia tarkastelen yhtenä silloin, kun niitä koskevat päätökset tekee sama taho. Muissa tapauksissa käsittelen teoskokonaisuuksia erillisinä. Vastaukset kysymyksiin, kartutetaanko kokoelmaa ja kenen päätöksellä jakautuvat seuraavasti: 15 % ei vastannut kysymykseen 11 % vastaa: ei kartuteta, ei puutteita 44 % päätöksen tekee museo tai kunnallinen elin museon ehdotuksesta 30 % päätöksen tekee muu taho kuten säätiö, seura, omistaja, taiteilija, tai kokoelma karttuu lahjoituksista Yhtä neljäsosaa teoskokonaisuuksista ei enää kartuteta, loppuja 74 % mahdollisesti vielä vahvistetaan. Näistä joka viidennen teoskokonaisuuden osalta vastattiin kysymykseen, miten kokoelmaa tullaan vahvistamaan tai uudistamaan. Kaksi kolmasosaa linjausten tekijöistä on muita tahoja ja yksi kolmasosa museoiden kokoelmapäätöksistä vastaavia henkilöitä yksin tai yhdessä kunnallisten hallintoelinten kanssa. Toisin sanoen 86 teoskokonaisuuden osalta kokoelmapoliittinen linjaus oli tehty 17 osalta ja vain kuudesta linjauksesta vastasi museo. Kokoelmapoliittisten ohjelmien ja päätöksenteon kannalta tämän yksittäisen painopistealueen tarkastelu nostaa esiin tärkeitä kysymyksiä. Miten yhteistyö museon kokoelmia kartuttavien ulkopuolisten tahojen kanssa tulisi järjestää? Miten nämä tahot sitoutettaisiin kokoelmapoliittisiin ohjelmiin? Kokoelmien helmet Kyselyssä pyydettiin nimeämään kustakin kokoelmasta kymmenen helmeä ja perustelemaan valinnat. Vastaukset saatiin 145 kokoelmasta eli perustelujen analyysi pohjaa reilusti yli tuhanteen teosarvioon. Kokoelmat ovat hyvin erityyppisiä ja siksi niistä valitut helmetkään eivät muodosta yhtenäistä joukkoa. Helmiksi nimettiin sekä harrastajataiteilijoiden että kansainvälisesti merkittävien taiteilijoiden teoksia. Perustelujen lähtökohdatkin vaihtelevat suuresti. Teoksen usein henkilökohtaisesta esteettisestä arviosta näkökulma laajenee teoksen aseman tarkasteluun taiteilijan tuotannossa, alueellisesti, kansallisesti - mihin usein liittyy taidehistoriallisen merkittävyyden arvio - ja kansainvälisesti. 2 0 T A I D E M U S E O I D E N K O K O E L M A P O L I T I I K K A J A R E S U R S S I T

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Museoiden jaottelu pääpiirteissään Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen

Lisätiedot

Museokäynnit vuonna 2018

Museokäynnit vuonna 2018 Museokäynnit vuonna 2018 Museoiden suosio jatkuu Vuonna 2018 Suomen ammatillisesti hoidetuissa museoissa tilastoitiin yhteensä 7 127 513 museokäyntiä (n = 316), mikä on suurin piirtein saman verran kuin

Lisätiedot

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA Valokuvan muisti -kyselyyn vastasi 18 taidemuseota. Aluetaidemuseot on erotettu omaksi ryhmäkseen ja niistä on erillinen yhteenveto. Taidemuseot Aboa Vetus & Ars Nova

Lisätiedot

Museoiden talous 2018

Museoiden talous 2018 Sivu 1 / 5 Museoiden talous 2018 Museotilasto: Museovirasto kokoaa vuosittain tilastotietoa päätoimisesti ja ammatillisesti hoidettujen museoiden taloudesta, henkilöstöstä ja toiminnasta. Museotilasto

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

19 % 1,2. Museokäyntien ennätysvuosi % museokäynneistä oli maksettuja käyntejä. TILASTOKORTTI 2/2016 MUSEOKÄYNTIEN KASVU

19 % 1,2. Museokäyntien ennätysvuosi % museokäynneistä oli maksettuja käyntejä. TILASTOKORTTI 2/2016 MUSEOKÄYNTIEN KASVU Museokäyntien ennätysvuosi 2016 MUSEOKÄYNTIEN KASVU Vuonna 2016 Suomen ammatillisesti hoidetuissa museoissa tehtiin kaikkien aikojen käyntiennätys. Museokäyntejä tilastoitiin kaikissa museokohteissa yhteensä

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena

Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Johtaja 26.9.2017 Hannu Sulin OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUS YLEISISTÄ KIRJASTOISTA 1 Asetuksen sisältö Yleistä Yleisistä kirjastoista annetussa laissa (1492/2016)

Lisätiedot

Museokäynnit vuonna 2018

Museokäynnit vuonna 2018 Sivu 1 / 6 Museokäynnit Museoiden suosio jatkuu Vuonna 2018 Suomen ammatillisesti hoidetuissa museoissa tilastoitiin yhteensä 7127513 museokäyntiä (n = 316), mikä on suurin piirtein saman verran kuin edellisenä

Lisätiedot

Museokäynnit jatkoivat kasvuaan vuonna ,3 TILASTOKORTTI 2/2017 MUSEOKÄYNTIEN KASVU. Ilmaiskäynnit

Museokäynnit jatkoivat kasvuaan vuonna ,3 TILASTOKORTTI 2/2017 MUSEOKÄYNTIEN KASVU. Ilmaiskäynnit TILASTOKORTTI 2/2017 Museokäynnit jatkoivat kasvuaan vuonna 2017 MUSEOKÄYNTIEN KASVU Vuonna 2017 Suomen ammatillisesti hoidetuissa museoissa tehtiin jälleen kaikkien aikojen käyntiennätys. Museokäyntejä

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Museoiden talous 2017

Museoiden talous 2017 TILASTOKORTTI 3/2017 Museoiden talous 2017 MUSEOTOIMINNAN RAHOITUS Ammatillisesti hoidettujen museoiden kokonaisrahoitus vuonna 2017 oli yhteensä 247,2 miljoonaa (n = 149). Tämä on n. 2,6 miljoonaa vähemmän

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

+2,1 % 75,4 % Museoiden talous ,3 % 7,4 % 34,1 % 17,2 % TILASTOKORTTI 3/2016 MUSEOTOIMINNAN RAHOITUS. Kokonaisrahoitus v

+2,1 % 75,4 % Museoiden talous ,3 % 7,4 % 34,1 % 17,2 % TILASTOKORTTI 3/2016 MUSEOTOIMINNAN RAHOITUS. Kokonaisrahoitus v TILASTOKORTTI 3/2016 Museoiden talous 2016 MUSEOTOIMINNAN RAHOITUS Ammatillisesti hoidettujen museoiden kokonaisrahoitus vuonna 2016 oli yhteensä 249,8 miljoonaa euroa (n = 149). Tämä on n. 5,2 miljoonaa

Lisätiedot

Valtakunnallinen konservointikysely 2008

Valtakunnallinen konservointikysely 2008 Valtakunnallinen konservointikysely 2008 Suomen museoliitto ja Valtion taidemuseo/kehys laativat syksyllä 2008 kyselyn, jossa museoilta tiedusteltiin kokoelmien konservoinnin ja kokoelmien hoidon tilannetta.

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

Museoiden talous 2018

Museoiden talous 2018 Museoiden talous 2018 Museotoiminnan rahoitus Ammatillisesti hoidettujen museoiden kokonaisrahoitus vuonna 2018 oli yhteensä 248,5 miljoonaa euroa (n = 149), mikä on noin 1,2 miljoonaa euroa enemmän kuin

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011 Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. 2. Elämyksellinen oppimisympäristö 3. Osallistava ja verkottuva kulttuuriperintöalan toimija Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan

Lisätiedot

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista

Lisätiedot

Pooli 6 Koulutus, taide, korkeakulttuuri ja hyvinvointi*

Pooli 6 Koulutus, taide, korkeakulttuuri ja hyvinvointi* Koulutus, taide, korkeakulttuuri ja hyvinvointi* Poolissa mukana 16 toimijaa: Aaltoyliopisto Aboa Vetus & Ars Nova Designmuseo Helsingin yliopisto Hiekan taidemuseo Jyväskylän taidemuseo Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

VTM dnro 4/020/2006 VALTIO N TAIDEMUSEON. Tulossopimus VUOSILLE 2005-07 TARKISTUS VUODEN 2007 OSALTA

VTM dnro 4/020/2006 VALTIO N TAIDEMUSEON. Tulossopimus VUOSILLE 2005-07 TARKISTUS VUODEN 2007 OSALTA VTM dnro 4/020/2006 VALTIO N TAIDEMUSEON Tulossopimus VUOSILLE 2005-07 TARKISTUS VUODEN 2007 OSALTA 1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS Valtion taidemuseo on Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo

Lisätiedot

Taiteen edistämiskeskus. Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille

Taiteen edistämiskeskus. Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille Taiteen edistämiskeskus Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille Taiteen edistämiskeskus Taiteen edistämiskeskus (Taike) edistää taidetta kansallisesti ja kansainvälisesti. Myös kulttuurin edistäminen kuuluu

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Bryk & Wirkkala -katseluvarasto. Henna Paunu Intendentti, kokoelmat EMMA Espoon modernin taiteen museo

Bryk & Wirkkala -katseluvarasto. Henna Paunu Intendentti, kokoelmat EMMA Espoon modernin taiteen museo Bryk & Wirkkala -katseluvarasto Henna Paunu Intendentti, kokoelmat EMMA Espoon modernin taiteen museo Kokoelmatoiminnan profiili - Suomalaista ja kansainvälistä nykytaidetta, modernismia ja muotoilua

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Tutkimusosio. Hallitusohjelman kuntia koskevat tavoitteet tärkeysjärjestyksessä:

Tutkimusosio. Hallitusohjelman kuntia koskevat tavoitteet tärkeysjärjestyksessä: Tutkimusosio Kuntajohtajat: Kuntien tehtävien oikeudenmukainen rahoittaminen ja valtionosuuksien leikkauksen päättyminen hallitusohjelman tärkeimmät tavoitteet 1 KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö tiedusteli

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Miten väestöennuste toteutettiin?

Miten väestöennuste toteutettiin? Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon

Lisätiedot

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.)

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) KULTTUURITOIMEN J O H T O S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) I LUKU KULTTUURILAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Toimiala

Lisätiedot

1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS 2 VALTION TAIDEMUSEON VISIO

1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS 2 VALTION TAIDEMUSEON VISIO 1 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS Valtion taidemuseot on kulttuurilaitos, joka vahvistaa kansallista taidekokoelmaa, tekee monipuolisia näyttelyitä ja saattaa taiteen yleisöjen ulottuville. Maan keskustaidemuseona

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9. Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.2016 Jokke Eljala Sisällysluettelo Tiivistelmä päälöydöksistä 3-11 Toiveet kuntapuolelta

Lisätiedot

Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu

Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Porvoon seutu Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Lokakuu 2018 2 Keskimäärin 4 matkaa kesässä Uusimaa vierailluin maakunta Vastaajat

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Taide rakentamisen yhteydessä kokemuksia ja näkökulmia TAIDETTA SAIRAALOIHIN - SEMINAARI 23.1.2014

Taide rakentamisen yhteydessä kokemuksia ja näkökulmia TAIDETTA SAIRAALOIHIN - SEMINAARI 23.1.2014 Taide rakentamisen yhteydessä kokemuksia ja näkökulmia TAIDETTA SAIRAALOIHIN - SEMINAARI 23.1.2014 Ympäristötaiteen säätiö Perustettu 1990 OKM ja RAKLI Suomalaisen rakennetun ympäristön parantaminen edistämällä

Lisätiedot

Työvoimatiedustelu marraskuussa 2010. Rakennusteollisuus RT ry/talonrakennustoimiala

Työvoimatiedustelu marraskuussa 2010. Rakennusteollisuus RT ry/talonrakennustoimiala Työvoimatiedustelu marraskuussa 2010 Rakennusteollisuus RT ry/talonrakennustoimiala Työvoimatiedustelu 2010 Rakennusteollisuus RT:n talonrakennustoimialan jäsenistön piirissä marraskuussa 2010 selvitys

Lisätiedot

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011 Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta Riitta Kela 21.11.2011 Vapriikin kuva-arkisto- Tampereen museoiden kuvakokoelmat kokoelmissa 1,1 miljoonaa valokuvaa kokoelmien alueellinen rajaus

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Osallistuminen oman erikoisalan keskusteluun

Osallistuminen oman erikoisalan keskusteluun Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Oman erikoisalan museo- ja tallennustoiminnan kehittäminen valtakunnallisesti 2. Oman erikoisalan museoiden keskinäisestä yhteistoiminnasta

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS 1 KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS Museokeskus vastaa Kuopion kaupungin museopalveluista, jotka tuotetaan museoiden toimintaajatuksiin perustuen,

Lisätiedot

Etkot & Jatkot. Ateneumin taidebattle

Etkot & Jatkot. Ateneumin taidebattle Etkot & Jatkot Ateneumin taidebattle Sisällys 1. Tervetuloa Ateneumiin! 2. Ateneumin taidebattle Etkot 3. Kun tulette Ateneumiin 4. Museoetiketti Jatkot 5. Ateneum pähkinänkuoressa 1. Tervetuloa Ateneumiin!

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Toimenpidealueet Suomi maailmassa Yhteiset

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2014 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia

Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia Antti Mykkänen, asiamies, VTM KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö Tutkimus kuntapäättäjien some-käyttäytymisestä: Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia Kolme

Lisätiedot

Etkot & Jatkot. Ateneumin taidebattle

Etkot & Jatkot. Ateneumin taidebattle Etkot & Jatkot Ateneumin taidebattle Sisällys 1. Tervetuloa Ateneumiin! 2. Ateneumin taidebattle Etkot 3. Kun tulette Ateneumiin 4. Museoetiketti Jatkot 5. Ateneum pähkinänkuoressa 1. Tervetuloa Ateneumiin!

Lisätiedot

Etkot & Jatkot. Ateneumin taidebattle

Etkot & Jatkot. Ateneumin taidebattle Etkot & Jatkot Ateneumin taidebattle Sisällys 1. Tervetuloa Ateneumiin! 2. Ateneumin taidebattle Etkot 3. Kun tulette Ateneumiin 4. Museoetiketti Jatkot 5. Ateneum pähkinänkuoressa 1. Tervetuloa Ateneumiin!

Lisätiedot

verkostoissa ja järjestöissä (Worklab, IALHI) Muutetaan Kuurojen museon kokoelmat Helsingin Valkeasta talosta Tampereelle

verkostoissa ja järjestöissä (Worklab, IALHI) Muutetaan Kuurojen museon kokoelmat Helsingin Valkeasta talosta Tampereelle Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kansallisen ja kansainvälisen verkostoitumisen ja yhteistyön kehittäminen toteuttamalla yhteishankkeita 2. Valtakunnallisen tallennustoiminnan

Lisätiedot

Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä

Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä AVARA MUSEO Päätösseminaari 04.10.-05.10.2012 PORI Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä Museonjohtaja Esko Nummelin Porin taidemuseo AVARA MUSEO Valtakunnallinen osio. Toimintalinja: Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsämaan omistus 2012 14.2.2014 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän Vuoden 2006 jälkeen

Lisätiedot

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2016

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2016 Raision museo Harkko Toimintakertomus 2016 Sisällysluettelo 1. KATSAUS VUOTEEN 2016 2 2. TOIMINTA-AJATUS 3 3. NÄYTTELYT JA TOIMINTA VUONNA 2016 3 3.1. Näyttelyt 3 3.2. Toiminta 4 Pedagoginen toiminta 4

Lisätiedot

Kunnallisia asiakkaita. Heikki Laaksamo, TIEKE,

Kunnallisia asiakkaita. Heikki Laaksamo, TIEKE, Kunnallisia asiakkaita Heikki Laaksamo, TIEKE, 24.5.2012 Taustaa Kyselytutkimus, jolla selvitettiin kuntien IT strategiaa TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n ja Lapin yliopiston Menetelmätieteitten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

TPY:N JÄSENORGANISAATIOT VUONNA 2011 (23.11.2011)

TPY:N JÄSENORGANISAATIOT VUONNA 2011 (23.11.2011) TPY:N JÄSENORGANISAATIOT VUONNA 11 (23.11.11) Finström Hammarland Sund Lumparland Hyvinkää Mäntsälä Myrskylä Lapinjärvi Huittinen Punkalaidun Urjala Kylmäkoski Nousiainen Aura Lieto Tarvasjoki Turku Petäjävesi

Lisätiedot

Aboa Vetus & Ars Nova -museon kokoelmapoliittinen ohjelma

Aboa Vetus & Ars Nova -museon kokoelmapoliittinen ohjelma Saara Ekström: Marmori, värivalokuva, 2009. Kuva: Saara Ekström, 2009. Matti Koivurinnan säätiön taidekokoelma. Hankinta vuoden 2009 Turku Biennaali -näyttelystä. Aboa Vetus & Ars Nova -museon kokoelmapoliittinen

Lisätiedot

Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009

Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009 1(1 Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009 Tässä esityksessä tuodaan lyhyesti esille joitakin keskeisiä piirteitä kunkin maakunnan kulttuurin talouden rakenteesta maakunta kerrallaan

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kehitetään n toiminnallisia prosesseja, asiantuntemusta ja roolia tavalla, joka mahdollistaa ja tehostaa kuvataiteen, taidemuseotoiminnan ja kolmannen

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2010

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2010 Raision museo Harkko Toimintakertomus 2010 Sisällysluettelo 1. KATSAUS VUOTEEN 2010 3 2. TOIMINTA-AJATUS 4 3. NÄYTTELYT JA TOIMINTA VUONNA 2010 4 Taidemuseon perusnäyttely 4 Taidemuseon näyttelyt 4 Arkeologisen

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on voimassa 29.8.2011 alkaen. 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan yhtenä tarkoituksena on olla apuna kirjaston

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

KAMUT - yhteistyö oululaisittain

KAMUT - yhteistyö oululaisittain KAMUT - yhteistyö oululaisittain KAMUT = Kirjastot, arkistot ja museot Päivi Kytömäki Oulun yliopiston kirjasto Mistä tarpeesta yhteistyö syntyi? V. 2003 vertaisryhmän haku Oulun muista muistiorganisaatioista

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2011

Metsämaan omistus 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2013 Metsämaan omistus 2011 22.4.2013 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 632 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä

Lisätiedot

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen)

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Sisällysluettelo 1. Toimikunnan nimi 2. Tarkoitus 3. Toimintaperiaatteet 4. Toimikunnan kokoonpano

Lisätiedot

OPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan

OPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan Näyttöjen järjestämissuunnitelman (näyttösuunnitelman) malli I. TAUSTATIEDOT 1. Tutkinnon järjestäjä ja yhteystiedot 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan 3. Tutkintokieli

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Matkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola

Matkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola Matkailun merkitys Kymenlaaksolle Matkailuparlamentti 17.10.2017 Kuusankoski Jaakko Mikkola Matkailun kokonaiskysyntä maakunnittain Alueellisesti matkailukysyntä painottuu Uudenmaan lisäksi erityisesti

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 8.1.2014 kello 12 13 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Talonrakennusteollisuuden

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2015

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2015 Raision museo Harkko Toimintakertomus 2015 Sisällysluettelo 1. KATSAUS VUOTEEN 2015 2 2. TOIMINTA-AJATUS 3 3. NÄYTTELYT JA TOIMINTA VUONNA 2015 3 3.1. Näyttelyt 3 3.2. Toiminta 3 Pedagoginen toiminta 3

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSOPAS NÄYTTELYNJÄRJESTÄJILLE

TEKIJÄNOIKEUSOPAS NÄYTTELYNJÄRJESTÄJILLE TEKIJÄNOIKEUSOPAS NÄYTTELYNJÄRJESTÄJILLE Seuraa Kuvastoa: www.fb.com/kuvasto www.twitter.com/kuvasto www.kuvasto.fi Graafinen suunnittelu: Fanni Perälä Kuvat: Sanna Peurakoski TAIDETEOSTEN KÄYTTÖ NÄYTTELYIDEN

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2014

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2014 Raision museo Harkko Toimintakertomus 2014 Sisällysluettelo 1. KATSAUS VUOTEEN 2013 2 2. TOIMINTA-AJATUS 3 3. NÄYTTELYT JA TOIMINTA VUONNA 2013 3 3.1. Näyttelyt 3 3.2. Toiminta 4 Pedagoginen toiminta 4

Lisätiedot

KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki. Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller

KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki. Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset

Lisätiedot

Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2017

Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2017 Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2017 Kansainvälisten liikkuvuuslukujen keräämisen yhteydessä ammatillisilta oppilaitoksilta ja aikuiskoulutuskeskuksilta sekä oppisopimustoimistoilta

Lisätiedot

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2009

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2009 Raision museo Harkko Toimintakertomus 2009 Sisällysluettelo 1. KATSAUS VUOTEEN 2009 3 2. TOIMINTA-AJATUS 4 3. NÄYTTELYT JA TOIMINTA VUONNA 2009 4 Taidemuseon perusnäyttely 4 Taidemuseon näyttelyt 4 Arkeologisen

Lisätiedot

Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.

Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3. Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.2014 Satakunnan Museon tehtävä ja vastuualue Satakunnan

Lisätiedot

KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011

KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011 KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011 ISBN 978-951-805-534-4 (pdf) 10/2012 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen toiminnan resurssit

Lisätiedot