Keskiviikko klo Kirkkonummi, valtuuston kokoustila PÖYTÄKIRJAN SIVU

Transkriptio

1 KERAVAN KAUPUNKI KUUMA-johtokunta PÖYTÄKIRJA N:o 3/2014 KOKOUSTIEDOT Aika Keskiviikko klo Paikka Kirkkonummi, valtuuston kokoustila KÄSITELTÄVÄT ASIAT ASIA NO PÖYTÄKIRJAN SIVU 15 LÄSNÄOLIJOIDEN, LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 16 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA 3 17 AJANKOHTAISKATSAUS 4 18 MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU (MASU) JA HELSINGIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ 5 19 HELSINGIN SEUDUN ASO-JÄRJESTELMÄ 9 20 ENSIMMÄINEN LISÄTALOUSARVIO VUODELLE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ TULEVAT KOKOUKSET MUUT ASIAT 17 PUHEENJOHTAJA Ulf Kjerin Laatimispäivämäärä

2 KERAVAN KAUPUNKI KUUMA-johtokunta PÖYTÄKIRJA N:o 3/2014 KOKOUSTIEDOT Aika Keskiviikko klo Paikka OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Kirkkonummi, valtuuston kokoustila Hyvinkää Irma Pahlman Annika Kokko Juhani Kouhia Järvenpää Terho Pursiainen Helinä Perttu Kerava Markku Liimatainen Eero Lehti Säde Evilä Kirkkonummi Ulf Kjerin Raija Vahasalo Mäntsälä Anna Helin Veijo Peltola Nurmijärvi Petri Kalmi Elli Aatela Outi Mäkelä Jussi Niinistö Pornainen Seppo Yrtti Janne-Pekka Nurmi Sipoo Christel Liljeström Ari Oksanen Tuusula Tuija Reinikainen Sanna Kervinen Arto Lindberg Vihti Tiina Noro Kari Viherkanto jäsen, läsnä jäsen, läsnä jäsen, läsnä puheenjohtaja, läsnä jäsen, läsnä varapuheenjohtaja, läsnä Petri Kalmin varajäsen, läsnä varapuheenjohtaja, poissa jäsen, läsnä jäsen, läsnä jäsen, läsnä jäsen, läsnä jäsen, läsnä jäsen, läsnä

3 KERAVAN KAUPUNKI KUUMA-johtokunta PÖYTÄKIRJA N:o 3/2014 Muut osallistujat ALLEKIRJOITUKSET Elina Laavi Paula Latvanen Raimo Lahti Erkki Kukkonen Petri Härkönen Tarmo Aarnio Esko Kairesalo Kimmo Behm Markku Hyttinen Mikael Grannas Hannu Joensivu Sami Miettinen Päivi laajala Suvi Rihtniemi SIni Puntanen Merja Vikman-Kanerva Kirsti Ruislehto Henrik Helenius Puheenjohtaja vs. Yhteistyöjohtaja, esittelijä Kuntayhteistyön assistentti Kaupunginjohtaja, Hyvinkää Kaupunginjohtaja, Järvenpää Kaupunginjohtaja, Kerava Kunnanjohtaja, Kirkkonummi Kunnanjohtaja, Mäntsälä Kunnanjohtaja, Nurmijärvi Kunnanjohtaja, Pornainen Kunnanjohtaja, Sipoo Kunnanjohtaja, Tuusula Kunnanjohtaja, Vihti Ylijohtaja, VM 17 Toimitusjohtaja, HSL 18 Osaston johtaja, HSL 18 Maankäyttöpäällikkö, Kerava 18 Suunnittelupäällikkö, Järvenpää 18 Liikennesuunnitttelija, KUUMA-seutu Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJA ON TARKASTETTU Aika ja paikka Ulf Kjerin Paula Latvanen :t KUUMA-seutu Allekirjoitukset PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Aika ja paikka Ari Oksanen Tiina Noro KUUMA-seutu Todistaa Paula Latvanen

4 KUUMA-johtokunta LÄSNÄOLIJOIDEN, LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN KUUMA-johtokunta / 15 Puheenjohtaja päättää: - todeta läsnäolijat - todeta, että kokous on laillisesti kokoonkutsuttu ja päätösvaltainen Esitys hyväksyttiin.

5 KUUMA-johtokunta PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA KUUMA-johtokunta / 16 KUUMA-johtokunta päättää valita pöytäkirjantarkastajiksi Tiina Noron ja Christel Liljeströmin. KUUMA-johtokunta päätti valita pöytäkirjantarkastajiksi Tiina Noron ja Ari Oksasen.

6 KUUMA-johtokunta AJANKOHTAISKATSAUS KUUMA-johtokunta / 17 Kuntalain kokonaisuudistusta on esittelemässä Valtiovarainministeriön ylijohtaja Päivi Laajala Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.

7 KUUMA-johtokunta MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU (MASU) JA HELSINGIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ KUUMA-johtokunta / 18 KUUMA-johtokunta /55 MAL-aiesopimukseen liittyen Helsingin seudulla on valmisteilla - seudullinen maankäytön suunnitelma MASU - asumisen strategia (liittyen MASUun) - liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ2015. MASUn ja HLJ2015-työn tilannekatsaukset olivat esillä Helsingin seudun yhteistyökokouksessa Merja Vikman- Kanerva ja Henrik Helenius esittelevät lyhyesti valmisteluihin liittyviä kipupisteitä KUUMA-kuntien kannalta. Keskeiset KUUMAedunvalvontaa edellyttävät asiat HLJ2015-työssä on koottu liitteeseen 43. KUUMA-johtokunta päättää merkitä tiedoksi MAL-asioiden tilannekatsauksen Helsingin seudulla. Esitys hyväksyttiin. KUUMA-johtokunta /18 Helsingin seudulle valmistelussa oleva työ pitkälle tulevaisuuteen tähtäävästä maankäyttösuunnitelmasta (MASU), asumisen strategiasta ja liikennejärjestelmäsuunnitelmasta (HLJ 2015) ovat edenneet. Työn tavoitteena on vahvistaa metropolialueen toimivuutta ja vetovoimaa on toimivan kaupunkirakenteen ja viihtyisän elinympäristön turvaaminen. Työssä sovitetaan yhteen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja ratkaisut aikajänteellä 2025, 2040 ja yhteistyössä seudun eri toimijoiden kanssa. Tuloksena on yleispiirteinen kuvaus Helsingin seudun tulevasta rakenteesta: mihin rakennetaan asunnot ja työpaikat sekä millaiset liikenneyhteydet ja joukkoliikennepalvelut eri puolilla seutua on tarjolla.

8 KUUMA-johtokunta Maankäyttösuunnitelman ja liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu etenee samassa aikataulussa. Näiden yhteydessä valmistellaan myös asumisen strategia. Maankäytön ja liikenteen suunnitelmien alustavia luonnoksia käsitellään pidettävässä luottamushenkilöseminaarissa. Suunnitelmat tulevat KUUMAseudulle ja kunnille lausunnolle lokakuussa 2014 sekä hyväksyttäväksi vuoden 2015 alussa. Hyväksytyt suunnitelmat toimivat lähtökohtana neuvoteltaessa valtion kanssa seuraavasta MALaiesopimuksesta Maankäyttösuunnitelma MASU:n valmistelu Maankäyttösuunnitelma tarkentaa maakuntakaavaa ja toimii pohjana kuntien yleis- ja asemakaavoituksen suunnittelulle ja asuntotuotannon toteuttamiselle. Maankäyttösuunnitelmassa laaditaan maankäytön toteutussuunnitelma vuoteen 2025 ja rakennesuunnitelma, joka tähtää vuoteen Maankäyttösuunnitelman valmistelutyö käynnistyi vuoden 2012 lopussa, kun Helsingin seudun yhteistyökokous hyväksyi työsuunnitelman. Vuoden 2013 aikana määriteltiin maankäyttösuunnitelman ja liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteiset lähtökohdat ja tavoitteet. Suunnittelun lähtökohdaksi on sovittu se, että seudulla on vuonna 2050 noin 2 miljoonaa asukasta ja yli miljoona työpaikkaa. Tältä pohjalta on valmistunut väestö- ja työpaikkaprojektio kuvaamaan eri kehitysskenaarioita (liite 11) Suunnittelua ohjaamaan on laadittu Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman suunnittelukriteerit (liite 12) ja niitä soveltavat mittarit. Kriteerit palvelevat erityisesti pitkän aikavälin rakennesuunnitelma 2050 laatimista eikä niitä sovelleta mekaanisesti, vaan ne toimivat kokonaisarvioinnin osana. Ehdotus suunnittelun kriteereiksi on tarkoitus hyväksyä Helsingin seudun yhteiskokouksessa toukokuussa Asumisen strategian valmistelu Asumisen strategia ottaa kantaa seudulliseen asuntokysymykseen ja tuottaa valmisteluprosessissa näkemyksen maankäytön ja liikenteen suunnittelun rinnalle asumisen erityiskysymyksistä. Asuntotuotannon ohjelmoinnin näkökulmasta aikajänne on sekä vuodessa 2025 että seuraavissa aiesopimuskausissa ja Asumisen strategian tavoitteena on tuoda näkemys sekä uusien asuinalueiden rakentamiseen että olemassa olevien asuinalueiden kehittämiseen ja täydentävään rakentamiseen.

9 KUUMA-johtokunta Valmistelussa on tähän mennessä kuvattu päätöksentekoprosessi. HLJ 2015:n valmistelu Liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun pääselvitys eli strategiaselvitys on tuottanut alustavan rungon HLJ:n jatkovalmistelun pohjaksi. Selvityksen keskeisenä tehtävänä on ollut sovittaa yhteen maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämistä. HLJ:n alustavan perusstrategian pääperiaatteena on lisätä yhteiskuntataloudellista tehokkuutta ja kilpailukykyä pitäytymällä nykyrakenteessa ja hyödyntämällä sitä entistä tehokkaammin. Liikennejärjestelmän kokonaisuuden toimivuutta kehitetään matkaketjujen palvelutasoa parantamalla ja ohjaamalla liikkumista vastuullisempaan suuntaan. Ajoneuvoliikenteen hinnoittelun ratkaisuja tarkastellaan osana valmistelutyötä; se voi mahdollistaa investointihankkeita ja toisaalta vähentää niiden tarvetta. Tehokas ohjaus johtaa positiivisten yhteisvaikutusten kierteeseen: se tiivistää ja eheyttää maankäyttöä sekä lisää joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä sekä vähentää autonomistusta. Kun seudun voimakas kasvu edellyttää aikanaan yhdyskuntarakenteen laajenemista, on siihen varauduttu pitkäjänteisesti ja haasteita ratkottu ennakoidusti. Parhaiten saavutettavien alueiden tiivistäminen ja täydennysrakentaminen on valmistelutyön tavoitteena ja tukee liikenteen tavoitteiden toteutumista. Raideliikenteen nykyistä parempi hyödyntäminen on ensisijainen tavoite valmistelussa. Strategiaselvityksen tulosten perusteella HLJ-valmistelussa on päädytty valitsemaan jatkosuunnittelun lähtökohdaksi malli, joka perustuu nykyrakenteeseen ja jonka painopiste on Kehä I vyöhykkeen sisäpuolella sekä olemassa ja rakenteilla olevien raideliikennekäytävien varsilla. HLJ 2015:n valmistelua varten tehdään useita liikennetutkimuksia. Tähän mennessä valmistuneet selvitykset ja liikennetutkimukset on julkaistu HSL:n nettisivuilla osoitteessa HSL:n hallitus lähettää HLJ 2015:n valmistelun tilannekatsauksen tiedoksi KUUMA-johtokunnalle (liite 13). KUUMA-seudun kannanotto valmisteluun KUUMA-seudun kannalta MASU-HLJ-jatkotyössä on tarpeen painottaa kuntien kasvua, kuntien roolia kehityksen ensisijaisina

10 KUUMA-johtokunta edistäjinä, kysyntään perustuvia asumisen ratkaisuja sekä bussiliikenteen tasapuolisuutta raideliikenteeseen nähden. KUUMA-seudulla on koottu yhteen huomioita KUUMA-kuntien kannalta keskeisistä tavoitteista koskien MASU:a, asumisen strategiaa ja HLJ-työtä (liite 14). Kannanotto ohjaa KUUMA-seudun edustajia eri valmisteluelimissä. HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sekä osaston johtaja Sini Puntanen esittelevät HLJ-työn etenemistä. Keravan maankäytön johtaja Merja Vikman-Kanerva esittelee maankäytön suunnittelun etenemistä. Järvenpään suunnittelupäällikkö, KUUMA-seudun asuntoryhmän puheenjohtaja Kirsti Ruislehto esittelee asumisen strategian valmistelua. Johtokunta päättää - merkitä tiedoksi HSL:n hallituksen lähettämän tilannekatsauksen sekä - päättää hyväksyä liitteen 14 mukaisen kannanoton KUUMA-johtokunta - päätti merkitä tiedoksi HSL:n hallituksen lähettämän tilannekatsauksen sekä - päätti hyväksyä liitteen 14 mukaisen kannanoton.

11 KUUMA-johtokunta HELSINGIN SEUDUN ASO-JÄRJESTELMÄ KUUMA-johtokunta / 19 Johtokunta /5 Teija Ojankosken selvityksessä vuokra-asuntotuotannon turvaamiseksi KUUMA-kunnissa esitettiin myös asumisoikeusasioiden viranomaistehtävien keskittämistä koko Helsingin seudulla Helsinkiin. Asumisoikeuslainsäädännön tultua yli 20 vuotta sitten voimaan Helsinki, Espoo ja Vantaa perustivat yhteisen markkina-alueen ja sen myötä yhteisen rekisterinumerojärjestelmän. Nykyään em. kunnissa Helsinki hoitaa myös Vantaan kaupungin asumisoikeudenhaltijoiden nimeämisen Espoon hoitaessa ko. tehtävän omana työnä. KUUMA-kunnissa jokainen kunta on perustanut oman rekisterinumerojärjestelmänsä ja nimeää itse myös asumisoikeudenhaltijat. Asumisoikeusasuntoja on kaikissa muissa KUUMA-kunnissa paitsi Pornaisisissa. KUUMA-asuntoryhmä on neuvotellut Helsingin kanssa yhteistyöstä syyskuusta 2013 lähtien. Helsingin kaupungilta on nyt lähetetty KUUMA-kuntiin seuraavan sisältöinen lausuntopyyntö: "Helsingin kaupunki ja KUUMA-kunnat ovat käyneet kuluvan vuoden aikana keskusteluja yhteistyömahdollisuuksista asumisoikeusasioiden hoidossa pidetyn kokouksen jälkeen Helsinki päätti pyytää KUUMA-kunnilta lausunnot niiden suhtautumisesta yhteistyöprojektin jatkoon. Espoon kaupunki on hyväksynyt markkina-alueen laajentamishankkeen ja Vantaan kaupunki Pyydämme teiltä vastausta seuraaviin kysymyksiin: Suhtautumisenne seudullisen markkina-alueen luomiseen siten, että uudistuksen voimaantulohetkestä alkaen markkina-alueella on yksi järjestysnumerojärjestelmä. Ennen uudistuksen voimaantuloa kustakin kunnasta saadut järjestysnumerot ovat edelleen voimassa, jotta hakijan asumisoikeuslakiin perustuvia oikeuksia ei loukata. Jonojen yhteensovitus ja käytännön tulkinnat tehdään aikanaan Valtion asumisen ja rahoituksen kehittämiskeskuksen linjausten mukaisesti. Suhtautumisenne asumisoikeusasioiden viranomaispalvelujen ostamiseen Helsingiltä. Ennen toiminnan käynnistymistä tehdään kuntien välinen sopimus, jossa vahvistetaan yhteistyökäytännöt ja laskutusperiaatteet, joiden malli on liitetiedostossa. Pyydämme lausuntojanne mennessä. Markku Leijo osastopäällikkö Matti Pitkänen toimistopäällikkö"

12 KUUMA-johtokunta Käytännössä Helsingin esitys tarkoittaa sitä, että jollain aikavälillä nyt KUUMA-kunnista aiemmin haetut järjestysnumerot lakkaavat olemasta voimassa. Tällainen menettely ei ole asumisoikeuslain mukaista ja siirtää KUUMA-kunnista aiemmin järjestysnumeron hakeneet koko markkina-alueen hakujonon hännille. Näiden vanhojen järjestysnumeroiden tulee antaa olla voimassa vähintään sen ajan kuin hakija haluaa hakemuksensa olevan aktiivinen. Tätä asumisoikeuslakiin perustuvaa oikeutta ei tule loukata millään uusilla erityisjärjestelyillä, koska hakijoiden ei pidä kärsiä kuntayhteistyöstä ja/tai prosessin hallinnollisista muutoksista. Yhden aso-päätöksen (=asumisoikeudenhaltijan nimeäminen ja asumisoikeusmaksun vahvistaminen) laskennallinen hinta Helsingissä oli 10,76 euroa vuonna Kunkin vuoden päätöksen hinta määräytyy edellisen vuoden yhden päätöksen hinnan mukaisesti. Yksittäisen kunnan kustannukset saadaan kertomalla yksikköhinta kunnan asumisoikeuspäätösten määrällä. Kunta Asopäätökset 2013 /kpl Yht. euroa (10,76 euoa/kpl) Hyvinkää ,84 Järvenpää ,04 Kerava ,20 Kirkkonummi ,96 Mäntsälä 7 75,32 Nurmijärvi ,80 Pornainen ei ole asoasuntoja 0 Sipoo ,68 Tuusula ,40 Vihti ,40 Yhteensä ,64 LIITE 6A: Yhteenveto KUUMA-kuntien ja Helsingin kaupungin välisistä yhteistyömahdollisuuksista asumisoikeusasioissa LIITE 6B: Asumisoikeuspäätöksen hintalaskelma Helsingissä KUUMA-asuntoryhmä ehdottaa, että KUUMA-kunnat lausunnoissaan päättävät hyväksyä Helsingin esityksen yhteistyöstä asumisoikeusasioissa siten tarkennettuna, että KUUMAkunnista aiemmin haettuja järjestysnumeroita voidaan käyttää ko. kunnan alueella yhteisen markkina-alueen tultua voimaan ja siinäkin tapauksessa että kuntarajat muuttuisivat. Kuntien päätökset tulee antaa mennessä Helsingin kaupungille. Kokouksessa on paikalla Kirkkonummen yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja Jari Tirkkonen vastaamassa mahdollisiin kysymyksiin. Johtokunta päättää esittää KUUMA-seudun kunnan- ja kaupunginhallituksille päätettäväksi - että uudistuksen voimaantulohetkestä alkaen markkina-alueella on yksi asumisoikeusasuntojen järjestysnumerojärjestelmä kuitenkin siten, että nykyi-

13 KUUMA-johtokunta sillä rekisterinumeroiden haltijoilla säilyy oikeus saada aiemmin haetulla numerolla asumisoikeusasunto sen kunnan alueelta mistä numero on aikoinaan haettu siinäkin tapauksessa että kuntarajat myöhemmin muuttuisivat, ja että - asumisoikeusasioiden viranomaispalvelut ostetaan Helsingin kaupungilta liitteen B mukaisella laskentaperiaatteella. Asumisoikeuspäätöksen hinta sisältää myös järjestysnumerojärjestelmän ylläpidon Johtokunta palautti esityksen takaisin valmisteluun. KUUMA- johtokunta / 19 Asumisoikeuspäätöksistä vuonna 2014 perittävä yksikköhinta määrittyy aina edellisen vuoden toteutuneiden kustannusten mukaan. Vuonna 2013 kustannukset olivat 11,41 euroa/päätös. Asumisoikeusasuntoa hakevat voivat käytännössä hakea järjestysnumeron joko täyttämällä ja lähettämällä paperisen hakemuksen, sähköisellä järjestysnumerohakemuksella tai uusimman easioinnin kautta, jossa voi myös tarkastella jo olemassa olevia järjestysnumeroita. Eniten numeroita haetaan sähköisillä järjestelmillä ja paperihakemukset ovat jäämässä historiaan. Em. hintaan sisältyy myös järjestysnumeron haku hakijan valitsemalla tavalla. Sen sijaan em. summaan eivät vielä sisälly käytettävän ohjelmiston hankinta-, ylläpito- tai käyttökustannukset. Järjestelmän ylläpitokustannukset ovat CGI Suomi Oy:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti Helsingin ja Vantaan kaupunkien osalta yhteensä euroa/vuosi. Asumisoikeusjärjestelmää joudutaan uudistuksen yhteydessä muuttamaan, mikä aiheuttaa erilliskustannuksia, joita CGI Suomi Oy ei ole pystynyt etukäteen arvioimaan. Järjestelmän ylläpitomenot ovat osapuilleen 1 euro/suorite. KUUMA-kunnille tuleva maksu olisi siten 12,41 euroa/suorite. Hinta sisältää kaikki käsittelytoimenpiteet sekä ohjelmiston ylläpito- ja käyttökustannukset. Asokodit Oy:n omistamien asumisoikeusasuntojen myynti Asuntosäätiölle ei aiheuta kunnille mitään erityisiä toimenpiteitä. Kysymyksessä on ko. asumisoikeusasuntokannan siirtyminen toiselta yleishyödylliseltä taholta uudelle vastaavalle. Myynnillä on ARA:n myönteinen päätös. Järvenpään kaupungin suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto on esittelemässä asiaa johtokunnan kokouksessa.

14 KUUMA-johtokunta Johtokunta päättää esittää KUUMA-seudun kunnan- ja kaupungin hallituksille päätettäväksi - että uudistuksen voimaantulohetkestä alkaen markkina-alueella on yksi asumisoikeusasuntojen järjestysnumerojärjestelmä kuitenkin siten, että nykyisillä rekisterinumeroiden haltijoilla säilyy oikeus saada aiemmin haetulla numerolla asumisoikeusasunto sen kunnan alueelta mistä numero on aikoinaan haettu siinäkin tapauksessa että kuntarajat myöhemmin muuttuisivat, ja että - asumisoikeusasioiden viranomaispalvelut ostetaan Helsingin kaupungilta liitteen 15 mukaisella laskentaperiaatteella. Viimeisin vuoden 2013 toteutuneista kustannuksista laskettu hinta on 11,41 euroa/suorite ja että - asumisoikeuspäätöksen hintaan lisätään tarvittavan ohjelmiston käytön ja ylläpidon sekä uudistamisen osalta 1 euro/suorite - KUUMA-johtokunta seuraa vuosittain uuden järjestelmän toimivuutta ja asumisoikeusasuntojen kysynnän kehitystä. Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja: Järvenpään suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto, p

15 KUUMA-johtokunta ENSIMMÄINEN LISÄTALOUSARVIO VUODELLE 2014 KUUMA-johtokunta / 20 KUUMA-seudun liikelaitoksen johtokunta hyväksyi liikelaitoksen vuoden 2014 talousarvion kokouksessaan /43 ja tarkensi sitä kokouksessaan /61 toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden osalta. Lisäksi kokouksessaan /60 johtokunta päätti liikelaitoksen vuoden 2013 talousarvion muutoksista. KUUMA-seudun kuluvan vuoden talousarvio edellyttää tarkistuksia johtuen saadusta hankerahoituspäätöksestä ja kirjanpitoteknisistä syistä. Lähidemokratia-hanke Hankkeeseen on varattu liikelaitoksen vuoden 2014 talousarviossa euro, jossa ei huomioitu mahdollista ulkopuolista rahoitusta. Hankesuunnitelmassa on varauduttu euron suuruiseen hankkeeseen. Hankkeen saatua ulkopuolista ESRrahoitusta euroa Uudenmaan ELY-keskukselta, kasvaa liikelaitoksen kokonaisbudjetti saadun avustuksen verran ja talousarviossa vapautuu varoja uudelleen kohdennettavaksi. Hankkeesta on arvioitu, että vapautuvaa, kuntien maksamaa omarahoitusosaa olisi uudelleenkohdennettavissa euroa, jolloin hankkeen kokonaisbudjetiksi muodostuu euroa. Asuntopoliittinen ohjelma Hankkeeseen on varattu liikelaitoksen vuoden 2014 talousarviossa euroa. KUUMA:n seudullisen asuntopoliittisen ohjelman valmistelu on resurssoitu pienemmäksi kuin mitkä tavoitteet hankkeelle on asetettu. Lähidemokratia-hankkeesta vapautuva euron resurssi on perusteltua siirtää asuntopoliittista ohjelmaa valmistelevaan hankkeeseen. Asuntopoliittisen ohjelman kokonaismenot olisivat muutoksen myötä euroa vuonna Hankkeella vastataan MAL-aiesopimuksen velvoitteeseen turvata seudun kohtuuhintaisen asumisen tuotannon edellytyksiä ja tonttitarjontaa. Asuntopoliittinen ohjelma on osa selvityshenkilö Teija Ojankosken selvityksen myötä hyväksyttyjä toimenpiteitä. Valmistelutyö tukee myös MAL-aiesopimuksen tulevan sopimuskauden neuvotteluihin valmistautumista ja on KUUMA-seudun edunvalvontatyön ydintä.

16 KUUMA-johtokunta Energiatehokkuushanke I osa Energiatehokkuushankkeen ensimmäinen osa on käynnistynyt ja se päättyy Hanke rahoitetaan KUUMAkuntien ja Uudenmaan liiton toimesta. Hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen jo vuonna 2013 Uudenmaan liitosta, mutta ulkopuolinen rahoitus toteutuu vasta hankkeen päätyttyä. Hankesuunnitelmassa oli varauduttu euroa. Hankkeen I osa oli budjetoitu vuodelle 2013 ja voimassa olevan talousarvion mukaan määräraha oli euroa. Vuonna 2013 kuntien maksuosuudet euroa laskutettiin ja saatiin. Vuonna 2013 käyttämättä jäänyt kuntien maksuosuus on kirjattu tilinpäätökseen 2013 saaduiksi ennakoiksi ja se käytetään hankkeessa vuonna Ulkopuolista rahoitusta ei voitu huomioida liikelaitoksen tilinpäätöksessä saatuina ennakkoina, koska hankkeen ulkopuolisen rahoituksen maksatus tapahtuu vasta hankkeen päätyttyä vuonna KUUMA-seudun liikelaitoksen vuoden 2014 talousarvioon on syytä tehdä seuraava muutos: Energiatehokkuushankkeelle saadaan tuloina Uudenmaan liitolta euroa, joka myös merkitään menoksi samalle hankkeelle. Muutos vastaa sisällöllisesti joulukuussa 2013 tehtyjä päätöksiä. Energiatehokkuushankkeen II osa alkaa I osan päätyttyä ja jatkuu vuodelle Budjetissa on huomioitu koko hankkeen budjetti, vaikka rahoitus hankkeen toisessa osassa todennäköisesti toteutuu vasta vuonna Muutettu talousarvio 2014 Menot TA2014 MTA 2014 KUUMA-liikelaitos liikevaihto Lähidemokratia-hanke Asuntopoliittinen ohjelma Energiatehokkuus-hanke I osa Energiatehokkuus II osa Muutokset eivät vaikuta kuntien maksuosuuksiin. Johtokunta päättää hyväksyä esitetyt muutokset KUUMA-seudun liikelaitoksen vuoden 2014 talousarvioon ja lähettää sen edelleen Keravan kaupungin hallitukselle ja valtuustolle hyväksyttäväksi. Esitys hyväksyttiin

17 KUUMA-johtokunta Liikelaitoksen toimintasääntö KUUMA-johtokunta / 21 Keravan kaupungin toimittaman sisäisen tarkastuksen yhteydessä on noussut esiin tarve luoda KUUMA-seudun liikelaitokselle johtosääntöä tarkentava toimintasääntö. Liikelaitoksen toimintaohjeen tarkoituksena on täsmentää johtosäännön määräämiä toimintaperiaatteita ja -sääntöjä. Esitetyt muutokset joustavoittavat liikelaitoksen toimintaa ja tarkentavat erityisesti ratkaisuvaltaa hankinnoissa. Johtokunta päättää liikelaitoksen toimintasäännöstä ja sen muuttamisesta. KUUMA-seutu liikelaitoksen johtosäännön 3 :n 11. kohdan mukaan johtokunta päättää johtokunnan ratkaisuvallan siirtämisestä liikelaitoksen johtajalle. Lisäksi johtosäännön 3 :n 1. kohdan mukaan johtokunta johtaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa sekä 10. kohdan mukaan päättää liikelaitoksen hankinnoista, yhteistyö- ja muista sopimuksista sekä niissä noudatettavista periaatteista. Toimintasääntöä on valmisteltu yhdessä Keravan kaupungin lakimiehen, henkilöstöpäällikön ja kaupunginsihteerin kanssa. Lisäksi sitä on käsitelty KUUMA-seudun liikelaitoksen henkilöstön kanssa ja toimitettu KUUMA-seudun hallintoryhmälle kommentoitavaksi. Kunnan- ja kaupunginjohtajat puoltavat toimintasäännön hyväksymistä. liike Johtokunta päättää - hyväksyä liitteen 16 mukaisen toimintasäännön KUUMA-seutu laitokselle sekä - päättää, että toimintasääntö astuu voimaan välittömästi. Esitys hyväksyttiin.

18 KUUMA-johtokunta TULEVAT KOKOUKSET KUUMA-johtokunta / 22 Seuraavat KUUMA-johtokunnan kokoukset pidetään klo Kirkkonummella kl Kirkkonummella Johtokunta päättä merkitä seuraavat kokoukset tiedoksi. Esitys hyväksyttiin.

19 KUUMA-johtokunta MUUT ASIAT KUUMA-johtokunta / seutuseminaari 4. vaihemaakuntakaavasta klo ennen seuraavaa KUUMA-johtokunnan kokousta Kirkkonummella Maankäytön suunnittelun (MASU) ja Helsingin liikennejärjestelmän (HLJ) valmistelutyön luottamushenkilöseminaari Järvenpäässä Johtokunta päättää merkitä tilaisuudet tiedoksi. Esitys hyväksyttiin.

20 KUUMA-johtokunta MUUTOKSENHAKUOHJEET MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista pykälistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa Pykälät 15-7, Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät HallintolainkäyttöL 5 :n /muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite KUUMA-liikelaitoksen johtokunta Kauppakaari 1-3 C Kerava Pykälät Oikaisuvaatimusoikeus ja oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimus tehdään kaupunginhallitukselle. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimusasiakirjat on toimitettava kaupunginhallitukselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä viraston aukioloajan päättymiseen mennessä. Liitetään pöytäkirjaan

21 KUUMA-johtokunta VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie Helsinki Kunnallisvalitus, pykälät Hallintovalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää Valitusaika 30 päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Valituskirjelmä Pykälät Valitusaika 30 päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Valituskirjassa on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai, jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava osoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valitusasiakirjojen toimittaminen Oikeudenkäyntimaksu Lisätietoja Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin HLL 21 :ssä säädetään. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) 3 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallintooikeudessa 90 euroa. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. Liitetään pöytäkirjaan