ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2007 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin valtuustolle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2007 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin valtuustolle"

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HELSINGFORS OCH NYLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tarkastuslautakunta ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2007 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin valtuustolle Euroopan Unioni (Lähde: Euroopan Komissio) HUS:n erityisvastuualue

2 Sisältö Yhteenveto tarkastuslautakunnan huomioista 3 1. Yleistä 5 2. Tarkastuslautakunta Valtuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen 7 Taloudelliset tavoitteet 7 Palvelutavoitteet Hoitoonpääsy Tutkimus- ja kehittämistoiminta Henkilöstö Organisaatiouudistus HUS suomalaisena sairaanhoito-organisaationa 23 Allekirjoitukset 25 2

3 Yhteenveto tarkastuslautakunnan huomioista Talous Tarkastuslautakunta toteaa, että kuntayhtymän talousarvion pitävyys on ollut varsin kohtuullinen. Ylityksiä kuitenkin on, joten olisi hyvä harkita mahdollisen, hyväksyttävän ylitys/alitustoleranssin määrittelyä. Lautakunta kiinnittää huomiota menolajien realistiseen budjetointiin. Tietoista alibudjetointia ei tule tehdä. Investointien tulee aiempaa selkeämmin liittyä strategiaan ja hankesuunnitelmissa tulee esittää hankkeen käyttökustannusvaikutukset. Tarkastuslautakunta kehottaa edelleen tehostamaan yhteistyötä ja uusimaan toimintatapoja jäsenkuntien perusterveydenhuollon kanssa, jotta potilaiden siirto tarkoituksenmukaiseen jatkohoitopaikkaan tapahtuu viiveettä. Laskutusjärjestelmiä ei tule ottaa käyttöön keskeneräisinä. Palvelut Tarkastuslautakunta korostaa, että kiireettömään hoitoon tulee päästä lain edellyttämissä aikarajoissa. Lain voimaantulo merkitsi pysyvää palvelukysynnän kasvua, mikä tulee ottaa huomioon realistisesti jo talousarvion laadinnassa. Lautakunta kiinnittää vakavaa huomiota lasten- ja nuorten psykiatrisiin palveluihin. Vaikea tilanne on pikaisesti korjattava. Nuorten hoito edes tilapäisesti aikuisten psykiatrisilla osastoilla ei ole hyväksyttävää. Päivystystoiminnalle tulee asettaa yhtenäiset seurantamittarit (esimerkiksi odotusaika lääkärille ja kokonaisläpimenoaika). Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tarkastuslautakunta toteaa tyydytyksellä, että tutkimus- ja kehittämistoiminta on nostettu merkittäväksi osa-alueeksi kuntayhtymässä. Toiminnan hallinnollinen hajauttaminen sisältää kuitenkin riskejä. Kehittämishankkeiden tulokset tulee raportoida systemaattisesti. Potilasasiamiestoiminnasta tulee raportoida vuosittain. Vaikuttavuustutkimuksen tuloksia tulee hyödyntää nykyistä paremmin ja vaikuttavuustutkimusten kohdentamiselle tulee määritellä kriteerit. Uusien menetelmien käyttöönotolle tulee laatia yhtenäiset pelisäännöt. Potilasturvallisuutta varmentaviin järjestelmiin ja käytäntöihin tulee panostaa määrätietoisesti. Tapoja palkita ja kannustaa myös pienimuotoista kehittämistyötä tulee kehittää. Sopimusjuridiikan resursseja tulee lisätä. Tarkastuslautakunta pitää myönteisenä, että monet toimintayksiköt käyttävät vertaisarviointeja toimintansa kehittämisessä. Menettelyä tulisi laajentaa systemaattisesti konsernin kaikkiin osiin. 3

4 Henkilöstö Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä tulospalkkiomenettelyn tulee kehittämistä siten, että se ei perustu lyhyen aikavälin säästämiseen vaan aidosti kannustaa ja palkitsee henkilökuntaa hyvin tehdystä työstä. Kertomusvuonna tulospalkkiomenettely ei seurannut hallituksen ohjeistuksen henkeä ja aiheutti henkilökunnassa vakavan epäoikeudenmukaisuuden kokemuksen. Henkilökunnan työterveyshuolto tulisi nähdä työsuhde-etuna ja mitoittaa tarjottavat palvelut sen mukaisesti. Tiivis yhteistyö oppilaitosten kanssa on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa uusien työntekijöiden taitojen vastaavan työelämän tarpeita. Organisaatiouudistus Tarkastuslautakunta toteaa, että tukipalvelujen uudelleenorganisointi on perusteltua. Hoitopalveluja tuottaville yksiköille tulee jättää riittävästi päätösvaltaa oman organisaationsa kehittämisessä. Hyväksyttyjä arvoja tulee noudattaa organisaation joka tasolla kaikissa ratkaisuissa. Opetukselle ja tutkimukselle tulee taata hyvät toimintaedellytykset tiiviissä yhteistyössä Helsingin Yliopiston kanssa. 4

5 1. Yleistä Vuonna 2007 toiminnassa oli kaksi painopistettä: ylin johto panosti voimakkaasti HUS:n uuden strategian ja johtamisjärjestelmän rakentamiseen ja hoitohenkilökunta kiireettömälle hoidolle asetettujen velvoitteiden hoitamiseen. Konsernistrategia ja siihen liittyvä johtamisjärjestelmä hyväksyttiin valtuustossa joulukuussa. Johtamisjärjestelmän kehittämistä tuki samanaikaisesti monessa toimintayksikössä käynnissä oleva toimintaprosessien määrittelytyö, joka jatkuu edelleen. Kiireettömän hoidon aikarajoja ei täysin saavutettu, mitä osaltaan vaikeutti mm. lisätyön käytön kielto loppuvuodesta, alkava työvoimapula ja osaltaan Tehyn työtaistelu-uhka. Talousarvio 2007 oli kuntayhtymän neljäs tuloskorttiasetelmalla tehty toiminta- ja taloussuunnitelma. Uusi strategia ei luonnollisestikaan ole ollut suunnittelun pohjana. Tavoitteiden toteutuminen esitetään Tilinpäätös ja toimintakertomus - asiakirjassa, jota tarkastuslautakunta on käyttänyt pääasiallisena tiedon lähteenään. Tuloslaskelmaosa on laadittu kuntayhtymätasolla ja käyttötalousosa tulosaluetasolla. Arviointikertomuksen laadinnassa on myös käytetty "Henkilöstökertomusta vuodelta 2007". Tilinpäätös ja toimintakertomus-asiakirja on selkeytynyt jonkin verran aiempiin vuosiin verrattuna. Asiakirjassa on kuitenkin paljon kuvausta tulevasta vuodesta, eri asioille asetettujen yleisten tavoitteiden kuvausta sekä hallinnollisten toimielinten tehtävien ym. kuvausta. Asiakirja luettavuutta parantaisi keskittyminen raportointiin menneestä toimintavuodesta. Asiakirja taitto ei houkuttele lukemaan. Grafiikkaa ei ole käytetty lukujen havainnollistamisessa. Ensimmäisen kerran oman lukunsa ovat saaneet ympäristöasiat. Toivottavaa on, että jatkossa esiteltäisiin myös keskeisiä tunnuslukuja ja mittareita. Kertomusvuosi on ensimmäinen, jolloin tilinpäätösasiakirjaan edellytetään linjajohdolta lausumaa sisäisestä valvonnasta. Tämä onkin toteutunut siten, että asiaa käsitellään konsernitasolla ja erikseen jokaisen liikelaitoksen osalta. Tulosalueiden teksteissä ei sisäistä valvontaa ole kommentoitu. Liikelaitoksissa sisäisen valvonnan kuvaus on selkeää. Toimintakertomuksesta ei edelleenkään selviä HUS:n päätehtävän, erikoissairaanhoidon toimintavolyymia tai sisältöä. Ei edes kappaleessa, jonka otsikko on Toiminta ja palvelut. Henkilöstökertomuksessa on nyt aiempaa selkeämmin ja monipuolisemmin kuvattu HUS:n henkilöstöä koskevia seikkoja. Grafiikan käyttö helpottaa lukemista. Myös tässä asiakirjassa on paljon siihen huonosti kuuluvaa, mm. tulevaisuutta kuvaavaa tekstiä. Aikasarjataulukoissa tulisi käyttää yhtenäistä käytäntöä. Tunnuslukujen vertailu muihin sairaaloihin olisi hyödyllistä, vaikkakaan tietojen vertailukelpoisuutta ei aina pysty varmistamaan. 5

6 2. Tarkastuslautakunta 2007 Tarkastuslautakunta huolehtii Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä. Lautakunta valmistelee kuntayhtymän valtuustolle tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunnan jäsenet 2007 Varsinainen jäsen Varajäsen Antti Rantalainen (pj.)(kok) Hyvinkää Pekka Junikka (KOK) Sammatti Kalle Kallio (vpj.) (SDP) Helsinki Seija Viljamaa (SDP) Vantaa Varpu-Leena Aalto(VIHR) Vantaa Taina Janhunen (VIHR) Siuntio Tuula Lind (SDP) Kerava Veikko Wigren (SDP) Karjaa Kari T. Nukala (KOK) Espoo Kaarina Wilskman (KOK) Järvenpää Marja-Liisa Peltomaa (KOK) Helsinki Heikki Karu (KOK) Helsinki Pär Stenbäck (RKP) Espoo Torsten Widén (RKP) Kauniainen Sihteeri ja esittelijä Bo-Gustav Wilson, tarkastuspäällikkö Tarkastuslautakunta kokoontui vuoden aikana 13 kertaa. Lautakunta on kuullut toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajien, hallintojohtajan sekä eräiden liikelaitosten ja muiden johtavien viranhaltijoiden katsaukset toiminnasta ja sen kehittämisestä. Lautakunta järjesti maaliskuussa ylimmälle virkamiesjohdolle suunnatun seminaarin, jonka aiheena oli sopimus- ja projektihallinta. Kesäkuussa European Health Management Associationin (EHMA) konferenssiin Lyonissa osallistuivat lautakunnan jäsenistä Varpu-Leena Aalto, Tuula Lind, Kalle Kallio, Kari T. Nukala ja Marja-Liisa Peltomaa. Tarkastuslautakunta antoi arviointikertomuksensa hallitukselle. Valtuusto päätti kokouksessaan merkitä tiedoksi arviointikertomuksen vuodelta Hallituksen lausunto arviointikertomuksesta käsiteltiin valtuuston viimeisessä kokouksessa Valtuuston valitsemana HUS-kuntayhtymän tilintarkastajana on toiminut KPMG Kunta Oy JHTTyhteisö ja sen vastuunalaisena JHTT-tarkastajana JHTT, KHT Leif-Erik Forsberg. Tilintarkastaja on ollut läsnä tarkastuslautakunnan kokouksissa ja säännöllisesti raportoinut havainnoistaan. Vuotta 2007 koskeva tilintarkastuskertomus annettiin Ulkoisen tarkastuksen henkilöstö Tarkastuspäällikkö Bo-Gustav Wilson, KTM (yksikön johtaja) Kuntayhtymätarkastaja Virpi Semberg-Konttinen, FM, SH, MJD (tarkastuspäällikön sijainen) Arviointiylilääkäri Risto P. Roine, LKT, dos. (vaikuttavuustutkimus) Projektisihteeri Anne Rissanen, Thm (vaikuttavuustutkimus) Tutkimusapulainen Marja Nurmi (vaikuttavuustutkimus) 6

7 3. Valtuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen Kuntalain mukaan tarkastuslautakunnan tehtävä on suppeasti ajatellen valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen arviointi. Laajasti ottaen tarkastuslautakunnan tehtävä on arvioida koko kuntayhtymän toiminnan tuloksellisuutta eli miten tuotetut palvelut ovat hyödyttäneet palvelujen tilaajia / maksajia (omistajakuntia) ja palvelujen käyttäjiä (potilaita). Kuntayhtymän toimintakertomuksessa esitetään tulosalueittain tavoitteet ja niiden toteutuminen, mistä syystä niitä ei kerrata arviointikertomuksessa. Tavoiteasetannassa on neljättä vuotta käytössä Balance ScoreCard-malli, missä toimintaa tarkastellaan ja tavoitteet on asetettu neljästä näkökulmasta: asiakkaat, prosessit, henkilökunta ja talous. Taloudelliset tavoitteet Sitovana määrärahatavoitteena tuloslaskelmaosassa ovat olleet HUS-kuntayhtymän ulkoiset (ml. ostot tytäryhtiöiltä) toimintakulut ilman liikelaitoksia ja käyttötalousosassa tulosalueiden toimintakulut, joissa sisäiset erät on eliminoitu tulosaluetasolla. Taulukko 1: Taloudellisten tavoitteiden toteuma vuonna 2007 (Meur) TA* TP * erotus e erotus % Toimintatuotot 1 373, ,4 30,9 2,3 % palvelutulot jäsenkunnilta 1 085, ,4 23,8 2,2 % Toimintakulut 1 286, ,5 34,5 2,7 % henkilöstökulut 847,2 849,0 1,8 0,2 % palveluiden ostot 164,0 174,6 10,6 6,5 % aineet ja tarvikkeet 236,7 256,9 20,2 8,5 % muut 38,0 39,9 1,9 5,0 % Toimintakate 87,5 83,9-3,6-4,1 % Rahoitustuotot ja kulut -13,9-10,2 3,7-26,9 % Poistot ja arvonalentumiset 73,0 65,9-7,2-9,8 % * TA= talousarvio, TP= tilinpäätös Valtuusto päätti tarkistaa vuoden 2007 talousarviota siten, että tuloslaskelmaosan tavoitteena on HUS-kuntayhtymän toimintakulujen enimmäismäärä euroa ja käyttötalousosan määrärahatavoitteita ovat tulosalueiden toimintakulujen enimmäismäärät. Taulukko 2: Toimintakulujen toteuma kuntayhtymätasolla ja tulosaluetasolla (Meur) Tavoite Toteuma Erotus % HUS-kuntyhtymä 1 286, ,5 34,5 2,7 HYKS-sha 999, ,7 28,6 2,9 LU-sha 43,1 43,5 0,4 0,8 Lo-sha 48,7 51,3 2,6 5,4 Hy-sha 109,9 109,8-0,07 0,0 Po-sha 45,6 44,2-1,4-3,0 Lääkehuolto 91,3 96,2 4,9 5,4 Tieto- ja lääkintätekn. 40,7 40,4 0,3 0,7 Yhtymähall 1 114, ,0 23,0 2,0 HUSRTG 62,2 62,9 0,7 1,1 HUSLAB 131,7 131,8 0,05 0,0 Ravioli 23,3 24,3 1,1 4,2 7

8 teur Toimintakulut (1 320,5 miljoonaa euroa) ylittivät tarkistetun talousarvion 34,5 miljoonalla eurolla (2,7 %), kasvua vuoteen 2006 oli 4.6 %. Henkilöstökulut (849,0 miljoonaa euroa) ylittivät tarkistetun talousarvion 1,8 miljoonalla eurolla (0,2 %), kasvua vuoteen 2006 oli 3,6 %. Palkkojen talousarvion ylittymiseen vaikutti osaksi syksyllä tehty palkkaratkaisu. Palvelujen ostot (174,6 miljoonaa euroa) ylittivät tarkistetun talousarvion 10,6 miljoonalla eurolla (6,5 %), kasvua vuoteen 2006 oli 8,9 %. Ylityksen syynä olivat sairaanhoidollisten palveluiden ostojen (3,9 miljoonaa euroa), vuokratyövoiman käytön (5,6 miljoonaa euroa) ja potilasvakuutusmaksun (1,0 miljoonaa euroa) toteutuminen suunniteltua suurimpina. Vuokratyön käyttö on lisääntynyt vuosi vuodelta työvoimapulan alkaessa haitata yhä enemmän rekrytointia vaativiin erikoissairaanhoidon tehtäviin. Hoitotakuun tavoitteisiin pyrkiminen on osaltaan pakottanut palvelujen ostoon. Lisäksi psykiatrivajetta on paikattu ostopalveluilla etenkin lasten ja nuorten psykiatriassa. Selkeimmin ostopalvelumäärärahat ylitettiin HYKS:ssa. Ostopalvelut (1000 eur) HYKS LUSHA LOSHA HYSHA POSHA TA2/07 Toteuma Aineet, tarvikkeet ja tavarat ylittivät tarkistetun talousarvion 20,2 miljoonalla eurolla (8,5 %). Kasvua vuoteen 2006 oli 5,1 %. Tutkimus- ja hoitotarvikekulujen ylitys johtui pääosin suunniteltua suuremmasta palvelutuotannosta. Uusien kalliiden syöpälääkkeiden käyttöönotto sekä syöpälääkehoitojen ja tartuntatautipotilaiden määrien lisääntyminen ovat pääasialliset syyt lääke- ja verikulujen ylittymiseen. Tämä menoerä on ylittynyt monena aikaisempanakin vuotena. Aineiden ja tarvikkeiden (sis. lääkekulut) budjetointi ja toteuma viime vuosina näkyvät taulukosta 3. Luvut viittaavat selkeään alibudjetointiin. Taulukko 3: Aineiden ja tarvikkeiden budjetointi ja toteutuma vv (tuhansina euroina) TA TP erotus Merkittävää on, että talousarvioon on systemaattisesti kirjattu selkeästi pienempi summa kuin edellisvuoden tilinpäätöksessä toteutunut määrä. Lääkekulut ovat nousseet vuodesta 2005 noin 5 miljoona euroa ollen noin 83 miljoonaan euroa vuonna Kuntaliiton kerääminen tietojen mukaan apteekkitarvikkeiden kustannukset nousivat lähes kaikissa sairaanhoitopiireissä. Prosentuaalisesti suurin nousu oli Etelä-Savon piirissä (20,4 %). Tässä vertailussa HUS:n kustannusten muutos oli 9,3 %. 8

9 Taulukko 4: HUS:n Lääkekulutuksen TOP 10 vuonna 2007 (32 % kokonaiskulutuksesta) vaikuttava aine Dosetakseeli Rituksimabi Trastutsumabi Bevasitsumabi Immunoglobuliini, iv Infliksimabi Meropeneemi Von Willebrand... Kaspofungiini Oksaliplatiini käyttöindikaatio Erilaiset syövät Lymfooma, reuma Rintasyöpä Paksu- tai peräsuolisyöpä, rintasyöpä Primaari vasta-ainepuutos, myelooma, kr. lymf. leukemia, siirteen hyljintä ym. Biologinen reumalääke Antibiootti Veren hyytymishäiriöt Aspergilloosin hoito, sienilääke Syöpälääke Rintasyövän hoidossa käytetyn trastutsumabin kulutus on selvästi vähentynyt vuoteen 2006 verrattuna, mutta vastaavasti rituksimabin kulutus on lisääntynyt. Muut toimintakulut ylittivät talousarvioon varatun summan 1,9 miljoonalla eurolla (5,2 %), johon pääsyynä olivat vuoden 2007 luottotappiokirjaukset. Kasvua vuoteen 2006 oli 4,8 %. Talousarvion toteutumisvertailut osoittavat, että tuloslaskelmaosan talousarviomuutoksissa hyväksytyt määrärahat ovat ylittyneet yhteensä tuhatta euroa ja käyttötalousosan hyväksytyt määrärahat yhteensä tuhatta euroa. Valtuusto ei ole hyväksynyt ylityksiä vuonna Tarvevakioidut asukaskohtaiset kustannukset 884 euroa/asukas olivat 9 euroa enemmän (1 %) kuin tilinpäätöksen 2006 mukaiset kustannukset. Tilikauden tulos muodostui 7,86 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi, josta liikelaitosten tulosten osuus oli 1,0 miljoonaa euroa. Tavoite oli euroa ylijäämäinen (TA 2/2007). Toimintatuotot ylittivät tarkistetun talousarvion 30,9 miljoonalla eurolla (2,3 %) ja vastaavasti toimintakulut siis ylittivät tarkistetun talousarvion 34,5 miljoonalla eurolla (2,7 %). Toimintakate oli 83,99 miljoonaa euroa. Toimintatuotoista (1 404,4 miljoonaa euroa) 79 % muodostui jäsenkuntien palvelulaskutuksesta, 13,3 % muusta palvelulaskutuksesta ja muista myyntituotoista, 3,6 % maksutuotoista, 2,7 % erityisvaltionosuudesta ja noin 1,4 % muista toimintatuotoista ja avustuksista. Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan HUS:n budjetin pitävyys verrattuna muihin yliopistosairaaloihin oli paras. Jäsenkuntatulojen poikkeama (2,2 %) ja toimintamenojen poikkeama (2,9 %) olivat vertailun pienimmät. Lähimmäksi pääsi Varsinais-Suomi (2,6 %) ja suurin erotus oli Pohjois- Savolla 10,8 %. HUS:n suhteelliset kustannusnousut samoilla mittareilla edelliseen vuoteen verrattuna olivat vertailussa varsin kohtuulliset. Taulukko 5: Yliopistosairaaloiden jäsenkuntatulojen ja toimintamenojen prosentuaalinen muutos Yo-sh-piiri jäsenkuntatulot (%) toimintamenot (%) HUS 3,9 4,6 Pirkanmaa 4,8 5,0 Pohjois-Pohjanmaa 2,6 4,1 Varsinais-Suomi 4,7 6,0 Pohjois-Savo 13,4 6,5 Lähde: Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi-joulukuu Kuntaliitto 9

10 meur Jäsenkuntakohtaisten talousarvioennusteiden toteumassa oli jälleen merkittäviä poikkeamia. Yhdeksän kunnan palvelusuunnitelma alittui, kaikkien muiden suunnitelmat ylittyivät. Alle on poimittu viisi suhteellisesti suurinta kuntakohtaista ylitystä ja alitusta. Kunta väestö TP07(teur) poikkeama-% Sammatti ,0 Karjaa ,3 Pohja ,4 Pornainen ,1 Liljendal ,3... Siuntio ,9 Lapinjärvi ,4 Mäntsälä ,0 Loviisa ,2 Järvenpää ,8 Kuntayhtymän rahoitustilanne oli koko vuoden hyvä. Rahavarat vähenivät kuitenkin vuoden 2006 tilinpäätöksestä vuoden 2007 tilinpäätökseen 19,5 miljoonaa euroa. Kassan riittävyys laskettuna rahoituslaskelman tunnusluvuilla toteutui tavoitteen mukaisena ollen 21,6 päivää. Vuoden 2006 tilinpäätöksessä kassan riittävyys oli 27,2 päivää. Vuonna 2007 nostettiin 50 miljoonaa euroa pitkäaikaista lainaa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin vuoden aikana 11,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2007 lopussa pitkäaikaista lainaa oli 118,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 lopussa sitä arvioidaan olevan noin 198,7 miljoonaa euroa. Lyhytaikaista maksuvalmiusluottoa ei tarvittu vuoden 2007 aikana. Strategia ja investoinnit kytkeytyvät yhteen. Investointipoliittisessa ohjelmassa määritellään investointitoiminnan pelisäännöt ja investointipäätökset valmistellaan sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Tällaista politiikkaohjelmaa ei HUS:ssa ole. HUS:n investoinnit luokitellaan kustannusperustaisesti rakennus-, laite- ja tietohallintoinvestointeihin. Suureksi hankkeeksi on määritelty yli 0,5 miljoonan euron hanke. Näiden käynnistäminen edellyttää sisältymistä hallituksen vahvistamaan investointiohjelmaan. HUS:n voimassaolevassa investointiohjeessa edellytetään, että hankkeet toteuttavat strategiaa, mutta yksittäisten hankesuunnitelmien perusteluissa tämä ei juurikaan näy. Rakennusinvestointien toteuttamiskriteereinä on ohjeessa lista asioista, joita voidaan käyttää hankkeiden toteuttamisen perusteina. Tietohallintoinvestoinneilla on systemaattisempi investointikriteeristö. Taloushallinnon ohjeessa ei määritellä lainkaan investointikäsitettä vaan käytetään kirjanpitolain mukaista termistöä. HUS:n investointitaso on noussut viimeisten vuosien aikana ja nousee entisestään lähivuosina. Samanaikaisesti voidaan havaita että budjetoituja investointivaroja jää käyttämättä (10-20 %). 150 HUS:n investoinnit (talousarvio ja toteuma) TA TOT TA 82,4 84,3 82, TOT 74,4 69,3 71,3 84, ,1 10

11 Investointien toteutumisvertailun mukaan rakennushankkeisiin ja muihin hankintoihin käytettiin liikelaitokset mukaan lukien 89,1 miljoonaa euroa. Verrattuna valtuuston hyväksymään talousarvioon investointien toteutumisaste oli koko kuntayhtymässä 81 %. Taulukko 6: Investointien tavoitetaso ja toteuma (Meur) TA Tulosalueet 94,1 80,5 HUS-Röntgen 10,7 6,2 HUSLAB 4,3 2,2 Ravioli 0,8 0,1 Yhteensä 109,9 89,1 Toteuma Valtuuston hyväksyy yli 10 miljoonan euron hankkeiden vuotuiset kustannukset. Taulukko 7: Suurien hankkeiden (yli 10 Meur) hyväksyttyjen kulujen toteuma v kulut 2007 (Meur) Porvoon sairaalan laajennus 6,1-1,5 Peijaksen sairaalan laajennus 5,7-2,3 MeiS, tp-siiven korjaus 5,2-1,4 MeiS, Kolmiosairala 3,4-1,1 Lohjan sairaalan laajennus 2,0-0,08 MeiS-alue, liikennejärjestelyt 0,9-0,07 Lastenklinikka, L-os ja tho 0,7 + 0,1 ylitys/alitus (Meur) Rakennushankkeiden hankesuunnitelmat on laadittu pääsääntöisesti ohjeistusten mukaisesti, mutta käyttökustannusvaikutusten arviointi on useimmiten kuvattu vain poistojen arviointina. Henkilöstö ym. toimintakuluvaikutuksia ei ole muunnettu euroiksi vuositasolla eikä elinkaarikustannuksia juuri käsitellä. Ns. kolmiosairaalan suunnitelmassa käyttökustannusvaikutuksia on arvioitu huolella. Hankesuunnitelmat laaditaan hyvin toimiyksikkökohtaisesti, joten vaihtoehtoisia ratkaisuja (esim. toiminnan siirtäminen johonkin muuhun HUS:n toimipisteeseen) ei ole pohdittu. Päätöksentekoprosessissa ei ole näkyvää kohtaa, jossa hanketta arvioitaisiin HUS-tasolla. Tarkastuslautakunta toteaa, että kuntayhtymän talousarvion pitävyys on ollut varsin kohtuullinen. Ylityksiä kuitenkin on, joten olisi hyvä harkita mahdollisen, hyväksyttävän ylitys/alitustoleranssin määrittelyä. Lautakunta kiinnittää huomiota menolajien realistiseen budjetointiin. Tietoista alibudjetointia ei tule tehdä. Investointien tulee aiempaa selkeämmin liittyä strategiaan ja hankesuunnitelmissa tulee esittää hankkeen käyttökustannusvaikutukset. Palvelutavoitteet HUS:n palvelut on pyritty tuotteistamaan Pohjoismaissa käytettävän Nord-DRG:n ryhmittelyn mukaisesti. (DRG= Diagnosis Related Group) Tuotteistusta kehitetään jatkuvasti, joten suunniteltujen ja toteutuneiden DRG-tuotteiden määrät eivät ole vertailukelpoisia. Toimintaa kehitetään yhä lyhythoitoisemmaksi ja avohoitopainotteisemmaksi, jolloin avohoitokäynnitkin siirretään DRGtuotteistuksen mukaan laskutettaviksi ja tilastoitaviksi. Tämä trendi näkyy palvelutavoitemittareiden prosentuaalisissa toteumissa. Avohoitokäyntien väheneminen suunnitellusta ei ole merkki avohoidon vähenemisestä vaan tuotteistuksen muutoksesta. 11

12 lkm toteuma poikkeama suunnitellusta DRG-tuotteet (lkm) ,6 % hoitopäivät (lkm) ,8 % avohoitokäynnit (lkm) ,9 % Siirtymä DRG-tuotteistukseen näkyy kaikilla sairaanhoitoalueilla. NordDrg-tuotteet HYKS LUHSA LOSHA HYSHA POSHA TA2/07 Toteuma HUS:n laskutuksesta DRG- tuotteet kattavat noin 703 miljoonaan euroa, mistä johdon tietojärjestelmän (Joti) mukaan tekonivelkirurgian osuus on suurin eli noin 22 miljoonaa euroa. Kalleimmat yksittäiset DRG-tuotteet ovat keuhkonsiirto (noin e), lapsen allogeeninen kantasolusiirto (noin e), maksansiirto (noin e) ja sydämensiirto (noin e). Alle kilogramman painoisen vastasyntyneen hoitokin maksaa noin e. t Euromääräisesti suurimmat DRG-ryhmät Lonkan, polven tai nilkan tekonivelleikkaus Alatiesynnytys, ongelmaton Henkitorviavanteen vaativa tehostettu hoito Harvinainen tai virheellinen toimenpiteen ja d... Keisarileikkaus, komplisoitunut Lonkan tai reiden muu leikkaus,komplisoitu Säären, nilkan tai olkavarren leikkaus, komp... Sydämen ohitusleikkaus yhdistettynä moni... Aivoinfarkti tai muu pitkäkestoinen aivoveren... Vastasyntynyt, syntymäpaino 2500 g tai e... Lähde: HUS Joti Huomattava on, että Kirurgian toimialan selvityksessä tekonivelkirurgian jäsenkuntaosuudeksi esiintyy luku 25,7 miljoonaa euroa. 12

13 Johdon tietojärjestelmän (Joti) mukaan kappalemääriltään kymmenen suurinta DRG-ryhmää olivat: 1. alatiesynnytys, ongelmaton ( kpl) 2. suun tutkimus ja konsultaatio (6 790 kpl) 3. hampaiston oikomishoito (4 647 kpl) 4. ruuansulatuskanavan tulehdussairaus 5. lonka, polven tai nilkan tekonivelleikkaus, ei uusi 6. keisarinleikkaus, komplisoitunut 7. harvinainen tai virheellinen toimenpiteen yhdistelmä, suppea toimenpide 8. sydämen rytmi- tai johtumishäiriö, ei komplisoitunut 9. kohdun ja sivuelinten leikkaus hyvänlaatuisen sairauden takia, lyhyt hoito 10. pneumonia tai pleuriitti, aikuinen, ei komplisoitunut (1 920 kpl) Toimintakertomuksessa todetaan, että lukumääräisesti yleisimpiä DRG-tuotteita olivat 1. dialyysihoito 2. rintarauhasen syövän sädehoito 3. pään, niskan tai keskushermoston diagnostinen toimenpide 4. miehen sukuelinten syövän sädehoito 5. tuki- ja liikuntaelinten sairauden diagnostinen toimenpide 6. alatiesynnytys, ongelmaton 8. ruuansulatuskanavan sairauden diagnostinen toimenpide. Toimintakertomuksen listauksessa lähes kaikki kuuluvat ns. NordDRG-O ryhmiin, missä potilas tulee hoitoon ja lähtee hoidosta saman kalenterivuorokauden aikana. Tällaista listausta ei saa suoraan Johdon tietojärjestelmästä. Psykiatristen (lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria mukaan lukien) hoitopäivien osuus kaikista hoitopäivistä oli 89 % ( hoitopäivää). Yleislääketieteen hoitopäiviä (siirtoviiveitä) kertyi jäsenkunnille yhteensä hoitopäivää ( päivää vuonna 2006) ylikäyttöpalautusten jälkeen. Ylikäyttöpäivistä Helsingin osuus oli 51 %, Vantaan 14 % ja Porvoon 10 %. Siirtoviivemaksuja perittiin jäsenkunnilta yhteensä 5,7 miljoonaa euroa. Laskutuskäytäntö muuttui syyskuussa. Laskutusjärjestelmä oli puutteellinen, koska jäsenkunnille palautettiin noin 2 miljoonaa euroa virheellisesti laskutettuja maksuja. Jäsenkunnista vuoden 2007 aikana hoidettuja eri henkilöitä oli yhteensä noin , mikä on suunnilleen samaa tasoa kuin edellisvuonnakin. Tarkastuslautakunta kehottaa edelleen tehostamaan yhteistyötä ja uusimaan toimintatapoja jäsenkuntien perusterveydenhuollon kanssa, jotta potilaiden siirto tarkoituksenmukaiseen jatkohoitopaikkaan tapahtuu viiveettä. Laskutusjärjestelmiä ei tule ottaa käyttöön keskeneräisinä. 13

14 4. Hoitoonpääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoitotakuun toteutuminen heikkeni selkeästi vuoden loppua kohti. Yli 6 kk jonottaneiden määrä kolminkertaistui vuoden 2007 aikana. Jonottaneiden määrän lisääntyminen johtui osittain hoitohenkilökunnan syksyn lakonuhasta, joka esti jononpurkuleikkausten tekemisen loppuvuoden aikana. Jonojen kasvua oli nähtävissä kuitenkin jo alkuvuonna. Kaikki yli 6 kk jonottaneet Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Lähde: HUS Joti Kirurgian toimialan johtoryhmän pöytäkirja kuvaa jonotilanteen kehittymistä. "Kirurgiset jonot kääntyivät kasvuun vuoden 2007 aikana. Syynä oli hoitajavaje, joka kohdentui erityisesti leikkaus- ja teho-osastoille. Vaje kyettiin kompensoimaan tammi-syyskuun aikana ylitöillä ja ns. vapaaehtoisilla lisätöillä, joita koskeva sopimus HUS:ssa päättyi Työtaistelu-uhan alla uusia sopimusneuvotteluja ei käynnistetty. Työtaistelu-uhan aikana oli myös todettavissa tuottavuuden vähenemistä eräillä leikkausosastoilla, koska sellaisia iltapäiväleikkauksia ei enää aloitettu, jos oli olemassa pienikin uhka sairaanhoitajien työajan ylittymisestä. Hoitajapulan vallitessa vuoden 2007 aikana leikkaussalihenkilöstöä jouduttiin kohdentamaan erityisesti sydän- ja syöpäkirurgisiin leikkauksiin ja turvaamaan päivystyskirurgian sujuvuus, jolloin painopisteen siirtäminen kiireelliseen kirurgiaan aiheutti kiireettömän kirurgian jonojen kasvun. Syksyn 2007 aikana tällä tavoin toimien sydän- ja syöpäkirurgian jonot saatiin hallintaan. HYKS-sairaanhoitoalueen päätöksellä jouduttiin tekemään eräitä toiminnallisia muutoksia, joiden seurauksena kirurgian erikoissairaanhoito lopetettiin Marian sairaalassa. Tämän seurauksena kiireettömän kirurgian jonot kasvoivat joulukuun 2007 aikana. Marian sairaalan toiminnot siirrettiin Kirurgiseen sairaalaan ja Meilahden sairaalaan. Kirurgisesta sairaalasta puolestaan tekonivelkirurgia ja reumaortopedia siirtyi Peijaksen sairaalaan. Näiden muutosten seurauksena saatiin 1½ vuoden sisään koko tekonivelkirurgia keskitetyksi yhteen sairaalaan aiemman kolmen sairaalan sijaan. (Lähde: Operatiivisen tulosyksikön jr ) Eniten yli puoli vuotta jonottaneita oli kirurgian eri erikoisaloilla ja silmätaudeissa. 14

15 Operatiivisiin hoitoihin yli 6 kk jonottaneet Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Ortopedia Silmätaudit Plastiikkakirurgia Verisuonikirurgia Lasten kirurgia Psykiatriassa yli 6 kk jonottaneiden määrä oli paremmin hallinnassa kuin vuonna Psykiatriseen hoitoon yli 6 kk jonottaneet Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Psykiatria Lastenpsykiatria Nuorisopsykiatria HYKS:n Lastenpsykiatrian vastuualueen potilaista 32,9% pääsee hoitoon 3 kuukaudessa ja nuorisopsykiatrian vastuualueen potilaista 58,3%. Lasten- ja nuorten pääsy psykiatriseen hoitoon ei täytä lain määräyksiä. Lääninhallitus on kiinnittänyt huomiota tähän ja myös siihen, että nuoria joudutaan hoitamaan aikuisten osastoilla. HUS:n asiantuntijoiden vastauksessa läänihallitukselle todetaan, että vaikeaan tilanteeseen on monta syytä. Yhtenä ongelmana ovat pienet hoitoyksiköt ja lisääntyvä palvelutarve. Esimerkiksi Peijaksen alueella on nuorisoikäistä väestöä noin ja ainoastaan yksi 8-paikkainen suljettu nuorisopsykiatrian osasto. Vantaan kaupungin nuorisopsykiatrian avohoito ei myöskään HUS:n asiantuntijoiden mukaan ole riittävää. Sekä osastopaikat että avohoito tulisi volyymeiltaan kaksinkertaistaa. Nuorten syömishäiriöiden esiintyvyys on nousussa, mutta hoitoa varten on vain yksi 6-paikkainen osasto. Pitkät hoitojaksot (noin puoli vuotta) rajoittavat hoidettujen potilaiden määrän selkeää lisäämistä. Syömishäiriöisiä nuoria onkin pakko hoitaa myös muissa yksiköissä, mikä kuitenkin edellyttää panostusta koulutukseen. Syksyllä 2007 Helsingin yliopisto on saanut nuorisopsykiatrian professuurin. Toimintatapoja on sen jälkeen ryhdytty uudistamaan. Psykiatripula heijastuu toimintaan edelleen. Kiireelliseen hoitoon pääsy Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan HUS:n päivystyskäynnit ovat suunnilleen edellisvuoden tasolla eli noin käyntiä. Sen sijaan selviä tasomuutoksia oli HYKS:ssa, jossa käynnit lisääntyivät 3 123:lla (2,0 %) ja Lohjalla, missä on suuri suhteellinen vähennys (- 27,4 %). Lohjan kehitys on tavoitteen mukainen eli päivystystoiminnan painopistettä on uusien tilojen myötä voitu siirtää perusterveydenhuollon vastuulle. Koko maan tasolla päivystyskäyntien määrä on pysynyt suunnilleen entisellä tasolla (noin käyntiä /vuosi). Päivystyssisäänotot ovat koko maan ta- 15

16 solla vähentyneet 1,9 % ja sama trendi näyttää toteutuneen myös HUS:n sairaanhoitoalueilla. Ainoastaan Porvoossa päivystysisäänotot hiukan nousivat. Päivystystoimintaa on pääkaupunkiseudulla kehitetty erilaisin projektein. Yhtenäisillä potilaiden luokittelulla (triage) saadaan turhat käynnit pois ja samalla lyhennetään potilaiden odotusaikoja. Odotusaikojen systemaattista seurantaa ei ole ollut. Marian päivystys ruuhkaantui pahoin syksyllä. Myös Jorvin päivystys on ollut ruuhkainen. Molempien päivystyspisteiden riittämättömät ja epätarkoituksenmukaiset tilat ovat osaltaan pahentaneet tilannetta. Tarkastuslautakunta korostaa, että kiireettömään hoitoon tulee päästä lain edellyttämissä aikarajoissa. Lain voimaantulo merkitsi pysyvää palvelukysynnän kasvua, mikä tulee ottaa huomioon realistisesti jo talousarvion laadinnassa. Lautakunta kiinnittää vakavaa huomiota lasten- ja nuorten psykiatrisiin palveluihin. Vaikea tilanne on pikaisesti korjattava. Nuorten hoito edes tilapäisesti aikuisten psykiatrisilla osastoilla ei ole hyväksyttävää. Päivystystoiminnalle tulee asettaa yhtenäiset seurantamittarit (esimerkiksi odotusaika lääkärille ja kokonaisläpimenoaika). 5. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminnan merkitystä HUS:ssa on selkeästi painotettu. Toimintavuoden aikana päädyttiin ratkaisuun, missä tutkimustoiminta ja kehittämistoiminta eriytetään hallinnollisesti. Ratkaisun perusteita ei ole dokumentoitu. On olemassa riski että näin syntyy kaksi kilpailevaa yksikköä, koska usein tutkimukseen kuuluu myös kehittämisnäkökulma. Toisaalta kehittämisen (mm. organisaatiomuutosten) tulisi perustua dokumentoituun, tutkittuun tietoon. Toiminnan kehittämishankkeisiin on yhtymätasolla vuosittain varattu noin euroa. Merkittävä puute on, että raportteja näistä hankkeista ei julkaista systemaattisesti, joten panostuksen hyödyistä ei ole näyttöä. HUS sai valtiolta terveystieteelliseen tutkimukseen 17,2 miljoonaa euroa, mikä on edellisvuoden tasoa. HYKS-instituutin hallinnoimien tutkimussopimusten arvo oli 6,7 miljoonaa, mikä on hieman edellisvuotta vähemmän. Toiminnan kehittämishankkeet Kallein (1,8 Meur) yksittäinen toiminnan kehittämishanke kolmivuotinen ns. Ihannesairaalahanke on ollut virallisesti käynnissä vuodesta Tekesille toimitetussa hankehakemuksessa hankkeen toiminnallisiksi tavoitteiksi on määritelty erikoissairaanhoidon prosessipohjainen toimintamalli, integroitu kustannuslaskentamalli ja sähköisen asioinnin palvelukonsepti sekä sairaalan materiaalivirtojen kuvaus, materiaalien elinkaaritarkastelu ja nykyisen kuljetusjärjestelmän logistinen kuvaus. Kyseessä on siis toisaalta tutkimusinvestointi ja toisaalta nyttemmin selkeästi Meilahden rakennushankkeisiin liittyvä hanke. Ihannesairaalahankkeessa tehdään osin koko HUS:a koskevaa ja hyödyttävää toiminnan yleistä kehittämistyötä. Kirurgian toimialalla selvitettiin tekonilvelkirurgian tilannetta kaikissa HUS-piirin sairaaloissa. Selvitys osoitti, että HUS-piirissä on sairaaloita, joissa ei toteudu laadukkaan leikkaustoiminnan frekvenssisuositus eli 200 leikkausta/kirurgi/vuosi. Selvityksen perusteella tekonivelkirurgiaa tullaan keskittämään HYKSin alueella. Prosessien kehittäminen ja seuraaminen Viime vuosina on HUS:ssa panostettu organisaation toimintaprosessien kuvaamiseen. Työ on aloitettu HUS:n Laatuneuvoston toimesta. Syksyllä käynnistettiin ProDoc-hanke, jossa kootaan kaikki prosessikuvaukset yhteen tietojärjestelmään. Järjestelmä lisää toiminnan läpinäkyvyyttä ja tuo näkyväksi eri ammattiryhmien rooleja prosessien eri vaiheissa. Työ on mittava ja sen voidaan todeta olevan varsin alkuvaiheessa. Toimintakertomuksesta ei käy ilmi kuinka paljon prosesseja on kuvattu koko HUS:ssa. Ainoastaan Hyvinkään sairaanhoitoalue ilmoittaa selkeästi määriteltyjen prosessien lukumäärän: 103 prosessikuvausta 32:lla vastuualueella. HYKSin kirurgian toimialalla on käytössään oman lääkärin rakentama yksinkertainen teho- ja valvontapaikka kartta, joka mahdollistaa paikkatilanteen ajantasaisen seuraamisen. Järjestelmästä on 16

17 mahdollista nähdä paikkojen vapautumistilanne. Vastaavanlainen intra-tai internetjärjestelmä olisi hyödyllinen päivystyspotilaiden jatkohoidon järjestelyissä sekä HUS:n sisällä että perusterveydenhuollon yksiköissä. HYKSin Psykiatrian toimialalla on myös hallinnon intranetsivustoilla yksikertainen ajantasainen tieto osastojen paikkatilanteesta. Ajantasainen tieto on saatavissa HYKSin aikuispsykiatrian osastoista Helsingin, Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa. Nämä ovat esimerkkejä erinomaisesta omaehtoisesta, pienimuotoisesta toiminnan kehittämisestä. Vaikuttavuustutkimus HUS on mukana Stakesin koordinoimassa Perfect-hankkeessa, jossa pyritään seuraamaan systemaattisesti rekisteri- ja tilastotietoihin perustuen erikoissairaanhoidon palvelujen vaikuttavuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Hanke on aloitettu suurista tai kustannuksiltaan merkittävistä sairausryhmistä ja tarkastelun kohteena on tähän mennessä ollut sydäninfarktin, lonkkamurtumien, pienipainoisten keskosten, aivohalvauksen, rintasyövän, skitsofrenian ja tekonivelpotilaiden hoidon vaikuttavuus. Perfect-hankkeen kaltainen sairaanhoitopiirien vertailu on tärkeää mahdollistaessaan joidenkin hoidon vaikuttavuudessa esiintyvien poikkeamien tunnistamisen. Rekisteritietoihin perustuva hoidon vaikuttavuuden arviointi jää kuitenkin melko karkealle tasolle. Perfect-hankkeesta saadut ensimmäiset tiedot ovat tuoreimmillaankin vuodelta Pallolaajennusten tulokset ovat tutkimuksen mukaan parantuneet selvästi vuoteen 2000 verrattuna. Hoitoaikaselvitys samalta ajanjaksolta näyttää, että potilaan kokonaishoitoajasta (noin 13 vrk) suurin osa (8,6 vrk) tapahtuu terveyskeskuksessa HYKSin annetun hoidon jälkeen ja että HYKSissä hoitoaikaa ei juuri voida enää lyhentää. Ulkoisen tarkastuksen johdolla on tutkittu hoitomuotojen vaikutusta potilaiden terveyteen liittyvään elämänlaatuun ja siten hoidon vaikuttavuutta 27 erikoisalalla ja noin 40 potilasryhmässä. Yhdistämällä vaikuttavuustieto hoidon kustannustietoihin on saatu vertailukelpoista tietoa hoitomuotojen kustannusvaikuttavuudesta. Tämä tieto tulisi nykyistä paremmin hyödyntää jokapäiväisessä päätöksenteossa. Vaikuttavuustutkimuksen kohdentamiskriteereitä ei ole kuntayhtymätasolla määritelty (esimerkiksi kohdentaminen kaikkein kalleimpiin tai yleisimpiin hoitoihin). Taulukko 8: Yksittäisten potilaiden kalleimmat hoitojaksot v (TOP 10) Diagnoosi euroa 1. Retikuloendoteliaali- tai immuunijärjestelmän sairaus Veren hyytymishäiriö Ruuansulatuskanavan muu leikkaus, komplisoitunut Keuhkonsiirto Allogeeninen kantasolusiirto, lapsi Vastasyntynyt, syntymäpaino 2500 g tai enemmän Vastasyntynyt, syntymäpaino 2500 g tai enemmän Hengityshalvaushoitopäivä Sydämensiirto Akuutin leukemian konservatiivinen hoito, lapsi Lähde: HUS Ecomed Uusien menetelmien käyttöönotto HUS on ollut mukana sairaanhoitopiirien ja Stakes/Finohtan yhteisessä HALO-ohjelmassa, jonka tavoitteena on varmistaa uusien, käyttöön otettavien terveydenhuollon menetelmien riittävä vaikuttavuus ja turvallisuus. Tähän mennessä julkaistusta neljästä HALO-katsauksesta kolmessa on ollut mukana HUS:n kliininen asiantuntemus, ja myös työn alla olevissa runsaassa kymmenessä HALOn arviointihankkeessa HUS on hyvin edustettuna. Jatkossa HUS:ssa on syytä pohtia, miten ohjelman puitteissa tuotettu tieto viedään käytäntöön, ja ylipäänsä luoda vakiintuneet pelisäännöt uusien menetelmien käyttöönotolle 17

18 Potilasturvallisuuden kehittäminen Tarkastuslautakunta on aiemmin kiinnittänyt huomiota potilasasiamiestoiminnan merkityksen vahvistamiseen. Raportointia vuoden 2007 toiminnasta ei ole kuitenkaan käytettävissä. Terveydenhuollon vaara- ja haittatapahtuminen kirjaamisprojekti HaiPro käynnistyi Projektissa kehitettiin VTT:n hallinnoimaa raportointityökalua, joka mahdollistaa hoidon haittojen tai läheltä piti tilanteiden yksinkertaisen kirjaamisen. Kehitystyössä on ollut mukana kolme eri terveydenhuollon organisaatiota, joista yksi on HUS:n Peijaksen sairaala. Vuoden 2007 alussa käynnistyi hankkeen toinen vaihe, jonka ovat rahoittaneet VTT ja Sosiaali- ja terveysministeriö. Hankkeen loppuraportti on julkaistu. Hankkeen tulevaisuutta kuitenkin varjostaa epätietoisuus valtakunnallisesta emo-organisaatiosta. Hyvinkään sairaanhoitoalueella on käytössä erinomainen poikkeamatapahtumien seurantamenettely, jota voisi hyödyntää muuallakin. Porvoon sairaanhoitoalueella seurataan jatkuvasti käsihuuhteen käyttöä, mikä osaltaan on keino parantaa hygieniaa ja turvallisuutta niin potilaiden kuin hoitohenkilökunnankin. Taulukko 9: Vv ratkaistut, korvattavat potilasvahingot HUS:ssa hoidetuille vuosi lkm Lähde: Potilasvakuutuskeskus, internet sivusto HUS:n potilaille korvattujen potilasvahinkojen määrä on pysynyt melko samalla tasolla viimevuosina. Vuosittain HUS:n potilaina hoidetaan noin 0,4 miljoonaa eri henkilöä. Potilasvakuutuskeskuksen tilastojen mukaan lonkan ja polven tekonivelleikkauksissa tapahtuu Suomessa eniten korvattuja potilasvahinkoja. Näistä ei ole sairaanhoitopiirikohtaisia tietoja. Hoitoketjut Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä ja potilaiden sujuvaa hoitoa voidaan edesauttaa määrittelemällä tiettyjä sairauksia tai potilasryhmiä koskevia alueellisia hoito-ohjelmia. Tällaiset hoito-ohjelmat tai hoitoketjut määrittelevät työnjaon perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen välillä tietyllä alueella, ja antavat parhaimmillaan selvät hoidon porrastusta ja työnjakoa koskevat ohjeet. Ahkerimmin alueellisia, Terveysportin lääkärin tietokannasta sähköisinä löytyviä, hoito-ohjelmia on HUS-piirissä laadittu Lohjan alueella, vähiten Länsi- Uusimaalla. HYKSin alueellisten hoitoketjujen määrä on hämmästyttävän pieni, kun sen suhteuttaa pääkaupunkiseudun monimutkaiseen palvelurakenteeseen. Terveysportista löytyvät alueelliset hoitoohjelmat HUS-piirin alueella HUS-Helsinki 26 HUS-Hyvinkää 15 HUS-Jorvi HUS-Lohja HUS-Länsi-U HUS-Peijas HUS-Porvoo Lähde: Terveysportti, Lääkärin tietokanta 18

19 Tietovarantojen käyttö HUS:ssa on valtavat tietovarannot suuren potilasmassan hoidosta. Nykyiset tietojärjestelmät mahdollistavat yhä suuremman tietomäärän kokoamisen. Näitä tietovarantoja tulisi hyödyntää ja analysoida nykyistä enemmän. Tietojärjestelmien (esimerkiksi johdon tietojärjestelmä) käytettävyyttä tulisi parantaa. Aktiivinen käyttö ja jatkuva analyysi tuovat esiin myös kirjaamisvirheet. Tulisi kuitenkin tarkastella kriittisesti mitä tietoa kerätään jatkuvasti. Tietokantojen nykyistä järjestelmällisempi analysointi tuottaisi todennäköisesti arvokasta tietoa joidenkin interventioiden ja hoitomuotojen onnistumisesta. Esimerkiksi Ecomed-tietokannan avulla voidaan suhteellisen yksinkertaisesti seurata monien rutiinileikkausten jälkeisiä komplikaatioita. Alustavien analyysien perusteella vaikuttaa siltä, että uusintaleikkausten tarve joidenkin tavallisten leikkausten jälkeen vaihtelee melkoisesti sairaalasta toiseen. Analyysejä vaikeuttaa kuitenkin kirjaamiskäytäntöjen vaihtelu. Vastuu tilastoinnin oikeellisuudesta / laadusta on HUS:ssa hajautettu eri tietojärjestelmien omistajille. Terveystieteellisessä tutkimuksessa tarvitaan myös taloustilastoja, joten HUS:ssa tulisi olla selkeästi yksi tilastoinnista vastaava taho. Asiakaskyselyt Sisäisten asiakaskyselyjen määrä lisääntyy jatkuvasti, mikä on positiivista. Erityisesti Ravioli, Lääkintätekniikka HUSLAB ja HUS-Röntgen hyödyntävät hyvin omia kyselyjään. Yhtymähallinnosta asiakasnäkökulma puuttuu, mikä ilmeisesti johtuu asiakkaiden määrittelemättömyydestä. HUS:n olemassaolon aikana ei yhtymähallinto ole tehnyt yhtään asiakaskyselyä. Sopimushallinta Tarkastuslautakunta on monena vuonna kiinnittänyt huomiota sopimushallinnan kehittämiseen ja järjesti kertomusvuonna aiheesta iltapäiväseminaarin ylimmälle virkamiesjohdolle. Sopimushallintoa onkin kehitetty ja hankintajuridiikkaan on saatu lisää voimavaroja. Ottaen kuitenkin huomioon HUS:n suuren hankintavolyymin ja jo pelkästään siitä suoraan aiheutuvat sopimusmäärät, ei resursseja voida vieläkään pitää riittävinä. Yritysmaailmassa, etenkin tietohallintoyrityksissä tapahtuu yhä enemmän omistusten siirtoja ulkomaisille tahoille, mikä tekee sopimusneuvotteluista entistä haastavampia. Tarkastuslautakunta toteaa tyydytyksellä, että tutkimus- ja kehittämistoiminta on nostettu merkittäväksi osa-alueeksi kuntayhtymässä. Toiminnan hallinnollinen hajauttaminen sisältää kuitenkin riskejä. Kehittämishankkeiden tulokset tulee raportoida systemaattisesti. Potilasasiamiestoiminnasta tulee raportoida vuosittain. Vaikuttavuustutkimuksen tuloksia tulee hyödyntää nykyistä paremmin ja vaikuttavuustutkimusten kohdentamiselle tulee määritellä kriteerit. Uusien menetelmien käyttöönotolle tulee laatia yhtenäiset pelisäännöt. Potilasturvallisuutta varmentaviin järjestelmiin ja käytäntöihin tulee panostaa määrätietoisesti. Tapoja palkita ja kannustaa myös pienimuotoista kehittämistyötä tulee kehittää. Sopimusjuridiikan resursseja tulee lisätä. 19

20 lkm 6. Henkilöstö HUS konsernin henkilöstömäärä (noin ) on kasvanut edellisvuodesta 1,4 %. Vastaavasti palkkakulut kasvoivat 3,7 %. "Emo-HUS:n" henkilöstömäärä oli ja konsernin tytäryhtiöissä HYKS-sha LU-sha HUS-konsernin henkilöstöjakauma organisaatioittain v Lo-sha Hy-sha Po-sha Lääkehuolto TLT Yhtymähall HUS-Rtg HUSLAB Ravioli Tytäryhtiöt Sarja1 Henkilöstön toimintakyky Henkilöstön keski-ikä on ollut viime vuosina hyvin lievässä nousussa ollen nyt 42,9. Kunta-alalla keski-ikä on 45,1. Vanhemmissa ikäryhmissä (yli 50-vuotiaat) on tapahtunut lievää kasvua. HUS on panostanut erityisesti henkilöstön liikuntaharrastuksen lisäämiseen osallistuessaan valtakunnalliseen Kunnossa kaiken ikää- hankkeeseen. Toisaalta toimintakyvyn ylläpitämisessä keskeisen toimijan työterveyshuollon toiminta on ollut jo pitkään kritiikin kohteena ja käynnit siellä ovatkin vähentyneet. Palvelujen saatavuutta on vaikeuttanut lääkäripula. Työterveyshuollosta onkin selvitys käynnissä. Työterveyshuollon kustannukset (5,1 miljoonaa euroa) olivat 241 e / työntekijä / vuosi, mikä on huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi yksityissektorilla, jossa työterveyspalvelut nähdään merkittävänä työsuhde-etuna. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat eniten sairauspoissaoloja. Määrä on noussut edellisvuodesta 4,3 %. Psyykkisistä syistä aiheutuneet poissaolot ovat kasvaneet selvästi vuoteen 2003 verrattuna (2007: vrk, 2003: vrk). Sairauspoissaoloprosentti oli 6,5 % vuonna 2007 eli sairauspäiviä oli kaikkiaan 14,7 päivää / vakanssi. Taso on sama kuin edellisvuosina. Vastaavat luvut olivat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 17,4 ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä 17,7. Huomattava on, että HUS:n työterveyshuollon omien tilastojen mukaan sairauspoissaolopäiviä oli 16,3 / työntekijä. Henkilöstökertomuksessa kerrotaan laajasti työolobarometrin tuloksista. Vastausprosentti on laskenut jatkuvasti ollen nyt 43 %. Toki tämäkin määrä tarkoittaa noin henkilöä, mutta jatkuvasti aleneva vastausaktiviteetti on huolestuttava. Työpaikkakiusaamisen selvittely on tärkeä asia, mutta koska sitä koskevaa kysymystä on muutettu, ei johtopäätöksiä kehityksestä voi tehdä. On myös huomattava, että pienten, alle 10 hengen työyksiköiden ongelmat eivät tule barometrissa lainkaan esiin. Työolobarometrimittauksesta ei kuitenkaan tule luopua, vaan selvittää syitä vastausaktiviteetin hiipumiseen ja erityisesti analysoida mittarin luotettavuutta sekä mahdollisesti tehdä ns. katoanalyysi eli tutkia vastaamatta jättäneiden tilannetta. Tulospalkkiomenettely Tulospalkkiomenettely otettiin käyttöön HUS kuntayhtymässä HUS:n hallitus hyväksyi HUS:n palkkastrategian ja siihen liittyvän toimenpideohjelman. Siihen sisältyi yhtenä osana tulospalkkiojärjestelmän käyttöönoton yleiset periaatteet ja toimenpideohjeet, joita siis tarkennettiin tällä hallituksen päätöksellä. Tulospalkkiojärjestelmän käyttöön ottamisen tarkoituksena on, että siitä hyötyvät sekä työnantaja että työntekijät. Tavoitteille asetetaan HUS:n ohjeistuksessa painoarvot sen mukaan, miten tärkeitä ne ovat kokonaistuloksen kannalta. Painoarvo kuvataan pro- 20

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén 23.4.2015 maaliskuu 2015 1 28.4.2015 HYKS aloitti sairaanhoitoalueena vuonna 2006. Deflatoitu

Lisätiedot

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto Hoitopalvelut Tilinpäätös 2012 11.2.2013 Tuotettujen palvelujen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, lukuun ottamatta hoitopäiviä, joiden määrä väheni suunniteltua

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

HALLITUS 71 07.05.2012 TAMMI-MAALISKUUN 2012 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 592/02/02/00/08/2010 HALL 71

HALLITUS 71 07.05.2012 TAMMI-MAALISKUUN 2012 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 592/02/02/00/08/2010 HALL 71 HALLITUS 71 07.05.2012 TAMMI-MAALISKUUN 2012 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 592/02/02/00/08/2010 HALL 71 Toiminnan ja talouden keskeisiä tunnuslukuja 1-3/2012 Elektiivisten lähetteiden lukumäärä on kasvanut

Lisätiedot

2014 talousarvion valmistelun lähtökohdat ja jäsenkuntien maksuosuudet. Kuntatilaisuus 9.4.2013 Mari Frostell

2014 talousarvion valmistelun lähtökohdat ja jäsenkuntien maksuosuudet. Kuntatilaisuus 9.4.2013 Mari Frostell 2014 talousarvion valmistelun lähtökohdat ja jäsenkuntien maksuosuudet Kuntatilaisuus 9.4.2013 Mari Frostell Johtamisen tietoperusta (toiminta ja talous) Strategia Talous Toiminta HUS-Total-päivittäisraportointi

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2013 Tuloslaskelma Ta 2013 Vuoden alusta Tot % Tp 2012 Myyntituotot -135 528 704,00-134 707 632,37 99,4% -130 563 982,39 Maksutuotot -12 762 912,00-12 850 692,15 100,7% -12

Lisätiedot

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 Väestö 31.12.2014 405.635 kasvu ed. v. 0,52% Talousjohtaja Jarkko Raatikainen Sairaanhoitopiirin talouden tavoitteet Talouden

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Oulunkaaren taloustiedote Syyskuu 2015

Oulunkaaren taloustiedote Syyskuu 2015 Oulunkaaren taloustiedote Syyskuu 2015 Julkaistu 22.10.2015 1 Tasainen toteuma (%) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 8,3 % 16,7 % 25,0 % 33,3 % 41,7 % 50,0 % 58,3 % 66,7

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Yhtymähallitus 204 23.10.2012. Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012. Yhall 19.6.2012 135

Yhtymähallitus 204 23.10.2012. Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012. Yhall 19.6.2012 135 Yhtymähallitus 204 23.10.2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012 Yhall 19.6.2012 135 Valmistelija: Talous- ja hallintojohtaja Seija Kärkkäinen, seija.karkkainen(at) ylasavonsote.fi, puh

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta

CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta Lääk. yo., tekn. yo. (Aalto yliopisto) Susanna Siitonen Toimialuejohtaja Jussi Mertsola, Tyks Tuottavuus Suomen Lastenklinikoilla 2011

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (13) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo 2. krs.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (13) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo 2. krs. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (13) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 14:00-17:00 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo 2. krs. Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Anna

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Talouden seuranta. Toukokuu 2014

Talouden seuranta. Toukokuu 2014 Talouden seuranta Toukokuu 2014 Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen kuukausitoteuma - lisäksi %-vertailu edelliseen vuoteen Rullaava 12 kk - sisältää 12 kuukauden toteutuneet eurot Koko kunta:

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Sitovuustason määrärahat

Sitovuustason määrärahat Yhtymähallitus 27.4. / 78 LIITE NRO 8 TOIMINNAN JA TALOUDEN RAPORTTI 1-3 KK Satakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-3 kk Talousjohtajan katsaus Talousjohtaja Tero Mäkiranta 20.4.: Laskutuksessa

Lisätiedot

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia Seinäjoki 12.11.2012 Reijo Haapiainen toimialajohtaja HYKS Operatiivinen tulosyksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Hyksin operatiivinen tulosyksikkö

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

THL:n tuottavuusseuranta 2013

THL:n tuottavuusseuranta 2013 THL:n tuottavuusseuranta 2013 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Tuottavuusseminaari 3.2.2015, HUS 3.2.2015 Pirjo Häkkinen/Tuottavuusseminaari/ HUS 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 3.2.2015

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat v POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat 2014 Yhtymähallitus 27.1.2014 6 KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 1 (14) SISÄLLYSLUETTELO: Sivu Kuntayhtymän

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Toimintakulut 2011/ Toimintatuotot 2011/

Toimintakulut 2011/ Toimintatuotot 2011/ Osavuosikatsaus tammi-marraskuu 211 Mb 211 Ennuste Liikevaihto 79 224 752 73 135 176 92,3 8 862 68 72 719 384 89,9 1, 43 321 768 39 264 98 9,6 1, Liikeylijäämä / -alijäämä 1 597 226 ####### Sisäiset kulut

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ

ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ 60 ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ Ulkoiset tuotot yht. 73 008 349,00 77 208 349,00 4 200 000,00 TOIMINTATUOTOT YHT. 73 008 349,00 77 208 349,00 4 200 000,00 Ulkoiset kulut yht. -51 982 441,00-56 182 441,00-4

Lisätiedot

Lohjan sairaanhoitoalue

Lohjan sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue 1. Katsaus toimintaan Lohjan sairaanhoitoalueen omien kuntien palvelusuunnitelmat toteutuivat vuonna 2009 sovitun mukaisesti ja joidenkin kuntien kohdalla hieman alittuivatkin.

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010 Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla hoitoa odottaneiden lukumäärä

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

HUS TUOTTAVUUSSEMINAARI 3.2.2015 BIOMEDICUM. Hyksin tuottavuusohjelma. Reijo Haapiainen johtava ylilääkäri HYKS johto

HUS TUOTTAVUUSSEMINAARI 3.2.2015 BIOMEDICUM. Hyksin tuottavuusohjelma. Reijo Haapiainen johtava ylilääkäri HYKS johto HUS TUOTTAVUUSSEMINAARI 3.2.2015 BIOMEDICUM Hyksin tuottavuusohjelma Reijo Haapiainen johtava ylilääkäri HYKS johto TUOTTAVUUS = Tuotos Panos» Hoitoepisodi Mikä panos» DRG-piste Mikä panos» Euroa Asukas

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

9 03.03.2011 PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2010

9 03.03.2011 PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2010 PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 9 03.03.2011 PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2010 PORLTK 9 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin määräaikaisohjeella 11/2010 on ohjeistettu

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 10 15.02.2011 VUODEN 2010 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 194/02/02/00/08/2010

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 10 15.02.2011 VUODEN 2010 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 194/02/02/00/08/2010 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 10 15.02.2011 VUODEN 2010 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 194/02/02/00/08/2010 HYKS 10 Vuoden 2010 talousarvio ja taloussuunnitelma 2010-2012

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) 36 Valtuutettu Tuomo Valokaisen toivomusponsi lasten ja nuorten psykoterapioiden saatavuudesta HEL 2014-007789 T 00 00 03 Päätös päätti merkitä tiedoksi selvityksen

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/2011 1

KAJAANIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/2011 1 KAJAANIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/2011 1 AIKA klo 16:30 PAIKKA Kokoushuone Karvonen KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY VALTUUSTO 20.5.2013 Ritva Erkama Kausien 2005-2008 sekä 2009-2012 tarkastuslautakunnan puheenjohtaja KAUPUNGIN TALOUS JA TUOTTAVUUS Kaupungin haasteina: menojen kasvaminen

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016 TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN VALTUUSTOLLE 2 0 0 8 HUS:n deflatoidut kustannukset (euroa/asukas) verrattuna kaikkien sairaanhoitopiirien kustannuksiin (TP 2000 TP

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus.

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus. HALLITUS 178 16.12.2015 ESITYS VUODEN 2016 PALVELUHINNASTOKSI 613/02/05/00/02/2014 HALL 178 Palveluiden tuotteistus vuonna 2016 Palveluiden hinnoittelun tavoitteet ja hintataso Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS

Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Kuntamarkkinat 12.9.2012 Tavoitteena terveyshyöty Tehokkuus* = vaikuttavuus/panos Panokset

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitopäivät Maksut ja laskutukset Hoidossa olleet potilaat Hoitojaksot Hoidon aloittamista

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/2014 1 (10) SAIRAANHOITOPIIRI. Palvelukeskus, Stenbäckinkatu 9, kokoushuone Arvo

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/2014 1 (10) SAIRAANHOITOPIIRI. Palvelukeskus, Stenbäckinkatu 9, kokoushuone Arvo HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 9/2014 1 (10) TARKASTUSLAUTAKUNTA AIKA 08.09.2014 klo 09:00-11:45 PAIKKA Palvelukeskus, Stenbäckinkatu 9, kokoushuone Arvo KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 61 EDELLISEN

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta 2 08 Hankintakeskus (Keskuskirjanpidontaulukot, ei tarvitse täyttää) (1 000 euroa) Talousarvio TA-muutokset Yhteensä Toteutunut

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Kuntarakenneleiri 14.4.2015

Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun soten v. 2013 ylijäämän palautus jäsenkunnille 7.4.2015

Lisätiedot

Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013

Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013 Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013 1. Lautakunnan toinen toimintavuosi Jätelautakunta toimii Joensuun kaupungin sekä Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien yhteisenä

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HYKS-SAIRAANHOITOALUE

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HYKS-SAIRAANHOITOALUE HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HYKS-SAIRAANHOITOALUE HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TULOSYKSIKÖIDEN VUOSITASON TOIMINTASUUNNITELMAT (talousarviovuoden kehittämisohjelma) Tulosalueen/-yksikön strategisista

Lisätiedot