ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2007 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin valtuustolle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2007 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin valtuustolle"

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HELSINGFORS OCH NYLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tarkastuslautakunta ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2007 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin valtuustolle Euroopan Unioni (Lähde: Euroopan Komissio) HUS:n erityisvastuualue

2 Sisältö Yhteenveto tarkastuslautakunnan huomioista 3 1. Yleistä 5 2. Tarkastuslautakunta Valtuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen 7 Taloudelliset tavoitteet 7 Palvelutavoitteet Hoitoonpääsy Tutkimus- ja kehittämistoiminta Henkilöstö Organisaatiouudistus HUS suomalaisena sairaanhoito-organisaationa 23 Allekirjoitukset 25 2

3 Yhteenveto tarkastuslautakunnan huomioista Talous Tarkastuslautakunta toteaa, että kuntayhtymän talousarvion pitävyys on ollut varsin kohtuullinen. Ylityksiä kuitenkin on, joten olisi hyvä harkita mahdollisen, hyväksyttävän ylitys/alitustoleranssin määrittelyä. Lautakunta kiinnittää huomiota menolajien realistiseen budjetointiin. Tietoista alibudjetointia ei tule tehdä. Investointien tulee aiempaa selkeämmin liittyä strategiaan ja hankesuunnitelmissa tulee esittää hankkeen käyttökustannusvaikutukset. Tarkastuslautakunta kehottaa edelleen tehostamaan yhteistyötä ja uusimaan toimintatapoja jäsenkuntien perusterveydenhuollon kanssa, jotta potilaiden siirto tarkoituksenmukaiseen jatkohoitopaikkaan tapahtuu viiveettä. Laskutusjärjestelmiä ei tule ottaa käyttöön keskeneräisinä. Palvelut Tarkastuslautakunta korostaa, että kiireettömään hoitoon tulee päästä lain edellyttämissä aikarajoissa. Lain voimaantulo merkitsi pysyvää palvelukysynnän kasvua, mikä tulee ottaa huomioon realistisesti jo talousarvion laadinnassa. Lautakunta kiinnittää vakavaa huomiota lasten- ja nuorten psykiatrisiin palveluihin. Vaikea tilanne on pikaisesti korjattava. Nuorten hoito edes tilapäisesti aikuisten psykiatrisilla osastoilla ei ole hyväksyttävää. Päivystystoiminnalle tulee asettaa yhtenäiset seurantamittarit (esimerkiksi odotusaika lääkärille ja kokonaisläpimenoaika). Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tarkastuslautakunta toteaa tyydytyksellä, että tutkimus- ja kehittämistoiminta on nostettu merkittäväksi osa-alueeksi kuntayhtymässä. Toiminnan hallinnollinen hajauttaminen sisältää kuitenkin riskejä. Kehittämishankkeiden tulokset tulee raportoida systemaattisesti. Potilasasiamiestoiminnasta tulee raportoida vuosittain. Vaikuttavuustutkimuksen tuloksia tulee hyödyntää nykyistä paremmin ja vaikuttavuustutkimusten kohdentamiselle tulee määritellä kriteerit. Uusien menetelmien käyttöönotolle tulee laatia yhtenäiset pelisäännöt. Potilasturvallisuutta varmentaviin järjestelmiin ja käytäntöihin tulee panostaa määrätietoisesti. Tapoja palkita ja kannustaa myös pienimuotoista kehittämistyötä tulee kehittää. Sopimusjuridiikan resursseja tulee lisätä. Tarkastuslautakunta pitää myönteisenä, että monet toimintayksiköt käyttävät vertaisarviointeja toimintansa kehittämisessä. Menettelyä tulisi laajentaa systemaattisesti konsernin kaikkiin osiin. 3

4 Henkilöstö Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä tulospalkkiomenettelyn tulee kehittämistä siten, että se ei perustu lyhyen aikavälin säästämiseen vaan aidosti kannustaa ja palkitsee henkilökuntaa hyvin tehdystä työstä. Kertomusvuonna tulospalkkiomenettely ei seurannut hallituksen ohjeistuksen henkeä ja aiheutti henkilökunnassa vakavan epäoikeudenmukaisuuden kokemuksen. Henkilökunnan työterveyshuolto tulisi nähdä työsuhde-etuna ja mitoittaa tarjottavat palvelut sen mukaisesti. Tiivis yhteistyö oppilaitosten kanssa on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa uusien työntekijöiden taitojen vastaavan työelämän tarpeita. Organisaatiouudistus Tarkastuslautakunta toteaa, että tukipalvelujen uudelleenorganisointi on perusteltua. Hoitopalveluja tuottaville yksiköille tulee jättää riittävästi päätösvaltaa oman organisaationsa kehittämisessä. Hyväksyttyjä arvoja tulee noudattaa organisaation joka tasolla kaikissa ratkaisuissa. Opetukselle ja tutkimukselle tulee taata hyvät toimintaedellytykset tiiviissä yhteistyössä Helsingin Yliopiston kanssa. 4

5 1. Yleistä Vuonna 2007 toiminnassa oli kaksi painopistettä: ylin johto panosti voimakkaasti HUS:n uuden strategian ja johtamisjärjestelmän rakentamiseen ja hoitohenkilökunta kiireettömälle hoidolle asetettujen velvoitteiden hoitamiseen. Konsernistrategia ja siihen liittyvä johtamisjärjestelmä hyväksyttiin valtuustossa joulukuussa. Johtamisjärjestelmän kehittämistä tuki samanaikaisesti monessa toimintayksikössä käynnissä oleva toimintaprosessien määrittelytyö, joka jatkuu edelleen. Kiireettömän hoidon aikarajoja ei täysin saavutettu, mitä osaltaan vaikeutti mm. lisätyön käytön kielto loppuvuodesta, alkava työvoimapula ja osaltaan Tehyn työtaistelu-uhka. Talousarvio 2007 oli kuntayhtymän neljäs tuloskorttiasetelmalla tehty toiminta- ja taloussuunnitelma. Uusi strategia ei luonnollisestikaan ole ollut suunnittelun pohjana. Tavoitteiden toteutuminen esitetään Tilinpäätös ja toimintakertomus - asiakirjassa, jota tarkastuslautakunta on käyttänyt pääasiallisena tiedon lähteenään. Tuloslaskelmaosa on laadittu kuntayhtymätasolla ja käyttötalousosa tulosaluetasolla. Arviointikertomuksen laadinnassa on myös käytetty "Henkilöstökertomusta vuodelta 2007". Tilinpäätös ja toimintakertomus-asiakirja on selkeytynyt jonkin verran aiempiin vuosiin verrattuna. Asiakirjassa on kuitenkin paljon kuvausta tulevasta vuodesta, eri asioille asetettujen yleisten tavoitteiden kuvausta sekä hallinnollisten toimielinten tehtävien ym. kuvausta. Asiakirja luettavuutta parantaisi keskittyminen raportointiin menneestä toimintavuodesta. Asiakirja taitto ei houkuttele lukemaan. Grafiikkaa ei ole käytetty lukujen havainnollistamisessa. Ensimmäisen kerran oman lukunsa ovat saaneet ympäristöasiat. Toivottavaa on, että jatkossa esiteltäisiin myös keskeisiä tunnuslukuja ja mittareita. Kertomusvuosi on ensimmäinen, jolloin tilinpäätösasiakirjaan edellytetään linjajohdolta lausumaa sisäisestä valvonnasta. Tämä onkin toteutunut siten, että asiaa käsitellään konsernitasolla ja erikseen jokaisen liikelaitoksen osalta. Tulosalueiden teksteissä ei sisäistä valvontaa ole kommentoitu. Liikelaitoksissa sisäisen valvonnan kuvaus on selkeää. Toimintakertomuksesta ei edelleenkään selviä HUS:n päätehtävän, erikoissairaanhoidon toimintavolyymia tai sisältöä. Ei edes kappaleessa, jonka otsikko on Toiminta ja palvelut. Henkilöstökertomuksessa on nyt aiempaa selkeämmin ja monipuolisemmin kuvattu HUS:n henkilöstöä koskevia seikkoja. Grafiikan käyttö helpottaa lukemista. Myös tässä asiakirjassa on paljon siihen huonosti kuuluvaa, mm. tulevaisuutta kuvaavaa tekstiä. Aikasarjataulukoissa tulisi käyttää yhtenäistä käytäntöä. Tunnuslukujen vertailu muihin sairaaloihin olisi hyödyllistä, vaikkakaan tietojen vertailukelpoisuutta ei aina pysty varmistamaan. 5

6 2. Tarkastuslautakunta 2007 Tarkastuslautakunta huolehtii Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä. Lautakunta valmistelee kuntayhtymän valtuustolle tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunnan jäsenet 2007 Varsinainen jäsen Varajäsen Antti Rantalainen (pj.)(kok) Hyvinkää Pekka Junikka (KOK) Sammatti Kalle Kallio (vpj.) (SDP) Helsinki Seija Viljamaa (SDP) Vantaa Varpu-Leena Aalto(VIHR) Vantaa Taina Janhunen (VIHR) Siuntio Tuula Lind (SDP) Kerava Veikko Wigren (SDP) Karjaa Kari T. Nukala (KOK) Espoo Kaarina Wilskman (KOK) Järvenpää Marja-Liisa Peltomaa (KOK) Helsinki Heikki Karu (KOK) Helsinki Pär Stenbäck (RKP) Espoo Torsten Widén (RKP) Kauniainen Sihteeri ja esittelijä Bo-Gustav Wilson, tarkastuspäällikkö Tarkastuslautakunta kokoontui vuoden aikana 13 kertaa. Lautakunta on kuullut toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajien, hallintojohtajan sekä eräiden liikelaitosten ja muiden johtavien viranhaltijoiden katsaukset toiminnasta ja sen kehittämisestä. Lautakunta järjesti maaliskuussa ylimmälle virkamiesjohdolle suunnatun seminaarin, jonka aiheena oli sopimus- ja projektihallinta. Kesäkuussa European Health Management Associationin (EHMA) konferenssiin Lyonissa osallistuivat lautakunnan jäsenistä Varpu-Leena Aalto, Tuula Lind, Kalle Kallio, Kari T. Nukala ja Marja-Liisa Peltomaa. Tarkastuslautakunta antoi arviointikertomuksensa hallitukselle. Valtuusto päätti kokouksessaan merkitä tiedoksi arviointikertomuksen vuodelta Hallituksen lausunto arviointikertomuksesta käsiteltiin valtuuston viimeisessä kokouksessa Valtuuston valitsemana HUS-kuntayhtymän tilintarkastajana on toiminut KPMG Kunta Oy JHTTyhteisö ja sen vastuunalaisena JHTT-tarkastajana JHTT, KHT Leif-Erik Forsberg. Tilintarkastaja on ollut läsnä tarkastuslautakunnan kokouksissa ja säännöllisesti raportoinut havainnoistaan. Vuotta 2007 koskeva tilintarkastuskertomus annettiin Ulkoisen tarkastuksen henkilöstö Tarkastuspäällikkö Bo-Gustav Wilson, KTM (yksikön johtaja) Kuntayhtymätarkastaja Virpi Semberg-Konttinen, FM, SH, MJD (tarkastuspäällikön sijainen) Arviointiylilääkäri Risto P. Roine, LKT, dos. (vaikuttavuustutkimus) Projektisihteeri Anne Rissanen, Thm (vaikuttavuustutkimus) Tutkimusapulainen Marja Nurmi (vaikuttavuustutkimus) 6

7 3. Valtuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen Kuntalain mukaan tarkastuslautakunnan tehtävä on suppeasti ajatellen valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen arviointi. Laajasti ottaen tarkastuslautakunnan tehtävä on arvioida koko kuntayhtymän toiminnan tuloksellisuutta eli miten tuotetut palvelut ovat hyödyttäneet palvelujen tilaajia / maksajia (omistajakuntia) ja palvelujen käyttäjiä (potilaita). Kuntayhtymän toimintakertomuksessa esitetään tulosalueittain tavoitteet ja niiden toteutuminen, mistä syystä niitä ei kerrata arviointikertomuksessa. Tavoiteasetannassa on neljättä vuotta käytössä Balance ScoreCard-malli, missä toimintaa tarkastellaan ja tavoitteet on asetettu neljästä näkökulmasta: asiakkaat, prosessit, henkilökunta ja talous. Taloudelliset tavoitteet Sitovana määrärahatavoitteena tuloslaskelmaosassa ovat olleet HUS-kuntayhtymän ulkoiset (ml. ostot tytäryhtiöiltä) toimintakulut ilman liikelaitoksia ja käyttötalousosassa tulosalueiden toimintakulut, joissa sisäiset erät on eliminoitu tulosaluetasolla. Taulukko 1: Taloudellisten tavoitteiden toteuma vuonna 2007 (Meur) TA* TP * erotus e erotus % Toimintatuotot 1 373, ,4 30,9 2,3 % palvelutulot jäsenkunnilta 1 085, ,4 23,8 2,2 % Toimintakulut 1 286, ,5 34,5 2,7 % henkilöstökulut 847,2 849,0 1,8 0,2 % palveluiden ostot 164,0 174,6 10,6 6,5 % aineet ja tarvikkeet 236,7 256,9 20,2 8,5 % muut 38,0 39,9 1,9 5,0 % Toimintakate 87,5 83,9-3,6-4,1 % Rahoitustuotot ja kulut -13,9-10,2 3,7-26,9 % Poistot ja arvonalentumiset 73,0 65,9-7,2-9,8 % * TA= talousarvio, TP= tilinpäätös Valtuusto päätti tarkistaa vuoden 2007 talousarviota siten, että tuloslaskelmaosan tavoitteena on HUS-kuntayhtymän toimintakulujen enimmäismäärä euroa ja käyttötalousosan määrärahatavoitteita ovat tulosalueiden toimintakulujen enimmäismäärät. Taulukko 2: Toimintakulujen toteuma kuntayhtymätasolla ja tulosaluetasolla (Meur) Tavoite Toteuma Erotus % HUS-kuntyhtymä 1 286, ,5 34,5 2,7 HYKS-sha 999, ,7 28,6 2,9 LU-sha 43,1 43,5 0,4 0,8 Lo-sha 48,7 51,3 2,6 5,4 Hy-sha 109,9 109,8-0,07 0,0 Po-sha 45,6 44,2-1,4-3,0 Lääkehuolto 91,3 96,2 4,9 5,4 Tieto- ja lääkintätekn. 40,7 40,4 0,3 0,7 Yhtymähall 1 114, ,0 23,0 2,0 HUSRTG 62,2 62,9 0,7 1,1 HUSLAB 131,7 131,8 0,05 0,0 Ravioli 23,3 24,3 1,1 4,2 7

8 teur Toimintakulut (1 320,5 miljoonaa euroa) ylittivät tarkistetun talousarvion 34,5 miljoonalla eurolla (2,7 %), kasvua vuoteen 2006 oli 4.6 %. Henkilöstökulut (849,0 miljoonaa euroa) ylittivät tarkistetun talousarvion 1,8 miljoonalla eurolla (0,2 %), kasvua vuoteen 2006 oli 3,6 %. Palkkojen talousarvion ylittymiseen vaikutti osaksi syksyllä tehty palkkaratkaisu. Palvelujen ostot (174,6 miljoonaa euroa) ylittivät tarkistetun talousarvion 10,6 miljoonalla eurolla (6,5 %), kasvua vuoteen 2006 oli 8,9 %. Ylityksen syynä olivat sairaanhoidollisten palveluiden ostojen (3,9 miljoonaa euroa), vuokratyövoiman käytön (5,6 miljoonaa euroa) ja potilasvakuutusmaksun (1,0 miljoonaa euroa) toteutuminen suunniteltua suurimpina. Vuokratyön käyttö on lisääntynyt vuosi vuodelta työvoimapulan alkaessa haitata yhä enemmän rekrytointia vaativiin erikoissairaanhoidon tehtäviin. Hoitotakuun tavoitteisiin pyrkiminen on osaltaan pakottanut palvelujen ostoon. Lisäksi psykiatrivajetta on paikattu ostopalveluilla etenkin lasten ja nuorten psykiatriassa. Selkeimmin ostopalvelumäärärahat ylitettiin HYKS:ssa. Ostopalvelut (1000 eur) HYKS LUSHA LOSHA HYSHA POSHA TA2/07 Toteuma Aineet, tarvikkeet ja tavarat ylittivät tarkistetun talousarvion 20,2 miljoonalla eurolla (8,5 %). Kasvua vuoteen 2006 oli 5,1 %. Tutkimus- ja hoitotarvikekulujen ylitys johtui pääosin suunniteltua suuremmasta palvelutuotannosta. Uusien kalliiden syöpälääkkeiden käyttöönotto sekä syöpälääkehoitojen ja tartuntatautipotilaiden määrien lisääntyminen ovat pääasialliset syyt lääke- ja verikulujen ylittymiseen. Tämä menoerä on ylittynyt monena aikaisempanakin vuotena. Aineiden ja tarvikkeiden (sis. lääkekulut) budjetointi ja toteuma viime vuosina näkyvät taulukosta 3. Luvut viittaavat selkeään alibudjetointiin. Taulukko 3: Aineiden ja tarvikkeiden budjetointi ja toteutuma vv (tuhansina euroina) TA TP erotus Merkittävää on, että talousarvioon on systemaattisesti kirjattu selkeästi pienempi summa kuin edellisvuoden tilinpäätöksessä toteutunut määrä. Lääkekulut ovat nousseet vuodesta 2005 noin 5 miljoona euroa ollen noin 83 miljoonaan euroa vuonna Kuntaliiton kerääminen tietojen mukaan apteekkitarvikkeiden kustannukset nousivat lähes kaikissa sairaanhoitopiireissä. Prosentuaalisesti suurin nousu oli Etelä-Savon piirissä (20,4 %). Tässä vertailussa HUS:n kustannusten muutos oli 9,3 %. 8

9 Taulukko 4: HUS:n Lääkekulutuksen TOP 10 vuonna 2007 (32 % kokonaiskulutuksesta) vaikuttava aine Dosetakseeli Rituksimabi Trastutsumabi Bevasitsumabi Immunoglobuliini, iv Infliksimabi Meropeneemi Von Willebrand... Kaspofungiini Oksaliplatiini käyttöindikaatio Erilaiset syövät Lymfooma, reuma Rintasyöpä Paksu- tai peräsuolisyöpä, rintasyöpä Primaari vasta-ainepuutos, myelooma, kr. lymf. leukemia, siirteen hyljintä ym. Biologinen reumalääke Antibiootti Veren hyytymishäiriöt Aspergilloosin hoito, sienilääke Syöpälääke Rintasyövän hoidossa käytetyn trastutsumabin kulutus on selvästi vähentynyt vuoteen 2006 verrattuna, mutta vastaavasti rituksimabin kulutus on lisääntynyt. Muut toimintakulut ylittivät talousarvioon varatun summan 1,9 miljoonalla eurolla (5,2 %), johon pääsyynä olivat vuoden 2007 luottotappiokirjaukset. Kasvua vuoteen 2006 oli 4,8 %. Talousarvion toteutumisvertailut osoittavat, että tuloslaskelmaosan talousarviomuutoksissa hyväksytyt määrärahat ovat ylittyneet yhteensä tuhatta euroa ja käyttötalousosan hyväksytyt määrärahat yhteensä tuhatta euroa. Valtuusto ei ole hyväksynyt ylityksiä vuonna Tarvevakioidut asukaskohtaiset kustannukset 884 euroa/asukas olivat 9 euroa enemmän (1 %) kuin tilinpäätöksen 2006 mukaiset kustannukset. Tilikauden tulos muodostui 7,86 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi, josta liikelaitosten tulosten osuus oli 1,0 miljoonaa euroa. Tavoite oli euroa ylijäämäinen (TA 2/2007). Toimintatuotot ylittivät tarkistetun talousarvion 30,9 miljoonalla eurolla (2,3 %) ja vastaavasti toimintakulut siis ylittivät tarkistetun talousarvion 34,5 miljoonalla eurolla (2,7 %). Toimintakate oli 83,99 miljoonaa euroa. Toimintatuotoista (1 404,4 miljoonaa euroa) 79 % muodostui jäsenkuntien palvelulaskutuksesta, 13,3 % muusta palvelulaskutuksesta ja muista myyntituotoista, 3,6 % maksutuotoista, 2,7 % erityisvaltionosuudesta ja noin 1,4 % muista toimintatuotoista ja avustuksista. Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan HUS:n budjetin pitävyys verrattuna muihin yliopistosairaaloihin oli paras. Jäsenkuntatulojen poikkeama (2,2 %) ja toimintamenojen poikkeama (2,9 %) olivat vertailun pienimmät. Lähimmäksi pääsi Varsinais-Suomi (2,6 %) ja suurin erotus oli Pohjois- Savolla 10,8 %. HUS:n suhteelliset kustannusnousut samoilla mittareilla edelliseen vuoteen verrattuna olivat vertailussa varsin kohtuulliset. Taulukko 5: Yliopistosairaaloiden jäsenkuntatulojen ja toimintamenojen prosentuaalinen muutos Yo-sh-piiri jäsenkuntatulot (%) toimintamenot (%) HUS 3,9 4,6 Pirkanmaa 4,8 5,0 Pohjois-Pohjanmaa 2,6 4,1 Varsinais-Suomi 4,7 6,0 Pohjois-Savo 13,4 6,5 Lähde: Sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tammi-joulukuu Kuntaliitto 9

10 meur Jäsenkuntakohtaisten talousarvioennusteiden toteumassa oli jälleen merkittäviä poikkeamia. Yhdeksän kunnan palvelusuunnitelma alittui, kaikkien muiden suunnitelmat ylittyivät. Alle on poimittu viisi suhteellisesti suurinta kuntakohtaista ylitystä ja alitusta. Kunta väestö TP07(teur) poikkeama-% Sammatti ,0 Karjaa ,3 Pohja ,4 Pornainen ,1 Liljendal ,3... Siuntio ,9 Lapinjärvi ,4 Mäntsälä ,0 Loviisa ,2 Järvenpää ,8 Kuntayhtymän rahoitustilanne oli koko vuoden hyvä. Rahavarat vähenivät kuitenkin vuoden 2006 tilinpäätöksestä vuoden 2007 tilinpäätökseen 19,5 miljoonaa euroa. Kassan riittävyys laskettuna rahoituslaskelman tunnusluvuilla toteutui tavoitteen mukaisena ollen 21,6 päivää. Vuoden 2006 tilinpäätöksessä kassan riittävyys oli 27,2 päivää. Vuonna 2007 nostettiin 50 miljoonaa euroa pitkäaikaista lainaa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin vuoden aikana 11,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2007 lopussa pitkäaikaista lainaa oli 118,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 lopussa sitä arvioidaan olevan noin 198,7 miljoonaa euroa. Lyhytaikaista maksuvalmiusluottoa ei tarvittu vuoden 2007 aikana. Strategia ja investoinnit kytkeytyvät yhteen. Investointipoliittisessa ohjelmassa määritellään investointitoiminnan pelisäännöt ja investointipäätökset valmistellaan sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Tällaista politiikkaohjelmaa ei HUS:ssa ole. HUS:n investoinnit luokitellaan kustannusperustaisesti rakennus-, laite- ja tietohallintoinvestointeihin. Suureksi hankkeeksi on määritelty yli 0,5 miljoonan euron hanke. Näiden käynnistäminen edellyttää sisältymistä hallituksen vahvistamaan investointiohjelmaan. HUS:n voimassaolevassa investointiohjeessa edellytetään, että hankkeet toteuttavat strategiaa, mutta yksittäisten hankesuunnitelmien perusteluissa tämä ei juurikaan näy. Rakennusinvestointien toteuttamiskriteereinä on ohjeessa lista asioista, joita voidaan käyttää hankkeiden toteuttamisen perusteina. Tietohallintoinvestoinneilla on systemaattisempi investointikriteeristö. Taloushallinnon ohjeessa ei määritellä lainkaan investointikäsitettä vaan käytetään kirjanpitolain mukaista termistöä. HUS:n investointitaso on noussut viimeisten vuosien aikana ja nousee entisestään lähivuosina. Samanaikaisesti voidaan havaita että budjetoituja investointivaroja jää käyttämättä (10-20 %). 150 HUS:n investoinnit (talousarvio ja toteuma) TA TOT TA 82,4 84,3 82, TOT 74,4 69,3 71,3 84, ,1 10

11 Investointien toteutumisvertailun mukaan rakennushankkeisiin ja muihin hankintoihin käytettiin liikelaitokset mukaan lukien 89,1 miljoonaa euroa. Verrattuna valtuuston hyväksymään talousarvioon investointien toteutumisaste oli koko kuntayhtymässä 81 %. Taulukko 6: Investointien tavoitetaso ja toteuma (Meur) TA Tulosalueet 94,1 80,5 HUS-Röntgen 10,7 6,2 HUSLAB 4,3 2,2 Ravioli 0,8 0,1 Yhteensä 109,9 89,1 Toteuma Valtuuston hyväksyy yli 10 miljoonan euron hankkeiden vuotuiset kustannukset. Taulukko 7: Suurien hankkeiden (yli 10 Meur) hyväksyttyjen kulujen toteuma v kulut 2007 (Meur) Porvoon sairaalan laajennus 6,1-1,5 Peijaksen sairaalan laajennus 5,7-2,3 MeiS, tp-siiven korjaus 5,2-1,4 MeiS, Kolmiosairala 3,4-1,1 Lohjan sairaalan laajennus 2,0-0,08 MeiS-alue, liikennejärjestelyt 0,9-0,07 Lastenklinikka, L-os ja tho 0,7 + 0,1 ylitys/alitus (Meur) Rakennushankkeiden hankesuunnitelmat on laadittu pääsääntöisesti ohjeistusten mukaisesti, mutta käyttökustannusvaikutusten arviointi on useimmiten kuvattu vain poistojen arviointina. Henkilöstö ym. toimintakuluvaikutuksia ei ole muunnettu euroiksi vuositasolla eikä elinkaarikustannuksia juuri käsitellä. Ns. kolmiosairaalan suunnitelmassa käyttökustannusvaikutuksia on arvioitu huolella. Hankesuunnitelmat laaditaan hyvin toimiyksikkökohtaisesti, joten vaihtoehtoisia ratkaisuja (esim. toiminnan siirtäminen johonkin muuhun HUS:n toimipisteeseen) ei ole pohdittu. Päätöksentekoprosessissa ei ole näkyvää kohtaa, jossa hanketta arvioitaisiin HUS-tasolla. Tarkastuslautakunta toteaa, että kuntayhtymän talousarvion pitävyys on ollut varsin kohtuullinen. Ylityksiä kuitenkin on, joten olisi hyvä harkita mahdollisen, hyväksyttävän ylitys/alitustoleranssin määrittelyä. Lautakunta kiinnittää huomiota menolajien realistiseen budjetointiin. Tietoista alibudjetointia ei tule tehdä. Investointien tulee aiempaa selkeämmin liittyä strategiaan ja hankesuunnitelmissa tulee esittää hankkeen käyttökustannusvaikutukset. Palvelutavoitteet HUS:n palvelut on pyritty tuotteistamaan Pohjoismaissa käytettävän Nord-DRG:n ryhmittelyn mukaisesti. (DRG= Diagnosis Related Group) Tuotteistusta kehitetään jatkuvasti, joten suunniteltujen ja toteutuneiden DRG-tuotteiden määrät eivät ole vertailukelpoisia. Toimintaa kehitetään yhä lyhythoitoisemmaksi ja avohoitopainotteisemmaksi, jolloin avohoitokäynnitkin siirretään DRGtuotteistuksen mukaan laskutettaviksi ja tilastoitaviksi. Tämä trendi näkyy palvelutavoitemittareiden prosentuaalisissa toteumissa. Avohoitokäyntien väheneminen suunnitellusta ei ole merkki avohoidon vähenemisestä vaan tuotteistuksen muutoksesta. 11

12 lkm toteuma poikkeama suunnitellusta DRG-tuotteet (lkm) ,6 % hoitopäivät (lkm) ,8 % avohoitokäynnit (lkm) ,9 % Siirtymä DRG-tuotteistukseen näkyy kaikilla sairaanhoitoalueilla. NordDrg-tuotteet HYKS LUHSA LOSHA HYSHA POSHA TA2/07 Toteuma HUS:n laskutuksesta DRG- tuotteet kattavat noin 703 miljoonaan euroa, mistä johdon tietojärjestelmän (Joti) mukaan tekonivelkirurgian osuus on suurin eli noin 22 miljoonaa euroa. Kalleimmat yksittäiset DRG-tuotteet ovat keuhkonsiirto (noin e), lapsen allogeeninen kantasolusiirto (noin e), maksansiirto (noin e) ja sydämensiirto (noin e). Alle kilogramman painoisen vastasyntyneen hoitokin maksaa noin e. t Euromääräisesti suurimmat DRG-ryhmät Lonkan, polven tai nilkan tekonivelleikkaus Alatiesynnytys, ongelmaton Henkitorviavanteen vaativa tehostettu hoito Harvinainen tai virheellinen toimenpiteen ja d... Keisarileikkaus, komplisoitunut Lonkan tai reiden muu leikkaus,komplisoitu Säären, nilkan tai olkavarren leikkaus, komp... Sydämen ohitusleikkaus yhdistettynä moni... Aivoinfarkti tai muu pitkäkestoinen aivoveren... Vastasyntynyt, syntymäpaino 2500 g tai e... Lähde: HUS Joti Huomattava on, että Kirurgian toimialan selvityksessä tekonivelkirurgian jäsenkuntaosuudeksi esiintyy luku 25,7 miljoonaa euroa. 12

13 Johdon tietojärjestelmän (Joti) mukaan kappalemääriltään kymmenen suurinta DRG-ryhmää olivat: 1. alatiesynnytys, ongelmaton ( kpl) 2. suun tutkimus ja konsultaatio (6 790 kpl) 3. hampaiston oikomishoito (4 647 kpl) 4. ruuansulatuskanavan tulehdussairaus 5. lonka, polven tai nilkan tekonivelleikkaus, ei uusi 6. keisarinleikkaus, komplisoitunut 7. harvinainen tai virheellinen toimenpiteen yhdistelmä, suppea toimenpide 8. sydämen rytmi- tai johtumishäiriö, ei komplisoitunut 9. kohdun ja sivuelinten leikkaus hyvänlaatuisen sairauden takia, lyhyt hoito 10. pneumonia tai pleuriitti, aikuinen, ei komplisoitunut (1 920 kpl) Toimintakertomuksessa todetaan, että lukumääräisesti yleisimpiä DRG-tuotteita olivat 1. dialyysihoito 2. rintarauhasen syövän sädehoito 3. pään, niskan tai keskushermoston diagnostinen toimenpide 4. miehen sukuelinten syövän sädehoito 5. tuki- ja liikuntaelinten sairauden diagnostinen toimenpide 6. alatiesynnytys, ongelmaton 8. ruuansulatuskanavan sairauden diagnostinen toimenpide. Toimintakertomuksen listauksessa lähes kaikki kuuluvat ns. NordDRG-O ryhmiin, missä potilas tulee hoitoon ja lähtee hoidosta saman kalenterivuorokauden aikana. Tällaista listausta ei saa suoraan Johdon tietojärjestelmästä. Psykiatristen (lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria mukaan lukien) hoitopäivien osuus kaikista hoitopäivistä oli 89 % ( hoitopäivää). Yleislääketieteen hoitopäiviä (siirtoviiveitä) kertyi jäsenkunnille yhteensä hoitopäivää ( päivää vuonna 2006) ylikäyttöpalautusten jälkeen. Ylikäyttöpäivistä Helsingin osuus oli 51 %, Vantaan 14 % ja Porvoon 10 %. Siirtoviivemaksuja perittiin jäsenkunnilta yhteensä 5,7 miljoonaa euroa. Laskutuskäytäntö muuttui syyskuussa. Laskutusjärjestelmä oli puutteellinen, koska jäsenkunnille palautettiin noin 2 miljoonaa euroa virheellisesti laskutettuja maksuja. Jäsenkunnista vuoden 2007 aikana hoidettuja eri henkilöitä oli yhteensä noin , mikä on suunnilleen samaa tasoa kuin edellisvuonnakin. Tarkastuslautakunta kehottaa edelleen tehostamaan yhteistyötä ja uusimaan toimintatapoja jäsenkuntien perusterveydenhuollon kanssa, jotta potilaiden siirto tarkoituksenmukaiseen jatkohoitopaikkaan tapahtuu viiveettä. Laskutusjärjestelmiä ei tule ottaa käyttöön keskeneräisinä. 13

14 4. Hoitoonpääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoitotakuun toteutuminen heikkeni selkeästi vuoden loppua kohti. Yli 6 kk jonottaneiden määrä kolminkertaistui vuoden 2007 aikana. Jonottaneiden määrän lisääntyminen johtui osittain hoitohenkilökunnan syksyn lakonuhasta, joka esti jononpurkuleikkausten tekemisen loppuvuoden aikana. Jonojen kasvua oli nähtävissä kuitenkin jo alkuvuonna. Kaikki yli 6 kk jonottaneet Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Lähde: HUS Joti Kirurgian toimialan johtoryhmän pöytäkirja kuvaa jonotilanteen kehittymistä. "Kirurgiset jonot kääntyivät kasvuun vuoden 2007 aikana. Syynä oli hoitajavaje, joka kohdentui erityisesti leikkaus- ja teho-osastoille. Vaje kyettiin kompensoimaan tammi-syyskuun aikana ylitöillä ja ns. vapaaehtoisilla lisätöillä, joita koskeva sopimus HUS:ssa päättyi Työtaistelu-uhan alla uusia sopimusneuvotteluja ei käynnistetty. Työtaistelu-uhan aikana oli myös todettavissa tuottavuuden vähenemistä eräillä leikkausosastoilla, koska sellaisia iltapäiväleikkauksia ei enää aloitettu, jos oli olemassa pienikin uhka sairaanhoitajien työajan ylittymisestä. Hoitajapulan vallitessa vuoden 2007 aikana leikkaussalihenkilöstöä jouduttiin kohdentamaan erityisesti sydän- ja syöpäkirurgisiin leikkauksiin ja turvaamaan päivystyskirurgian sujuvuus, jolloin painopisteen siirtäminen kiireelliseen kirurgiaan aiheutti kiireettömän kirurgian jonojen kasvun. Syksyn 2007 aikana tällä tavoin toimien sydän- ja syöpäkirurgian jonot saatiin hallintaan. HYKS-sairaanhoitoalueen päätöksellä jouduttiin tekemään eräitä toiminnallisia muutoksia, joiden seurauksena kirurgian erikoissairaanhoito lopetettiin Marian sairaalassa. Tämän seurauksena kiireettömän kirurgian jonot kasvoivat joulukuun 2007 aikana. Marian sairaalan toiminnot siirrettiin Kirurgiseen sairaalaan ja Meilahden sairaalaan. Kirurgisesta sairaalasta puolestaan tekonivelkirurgia ja reumaortopedia siirtyi Peijaksen sairaalaan. Näiden muutosten seurauksena saatiin 1½ vuoden sisään koko tekonivelkirurgia keskitetyksi yhteen sairaalaan aiemman kolmen sairaalan sijaan. (Lähde: Operatiivisen tulosyksikön jr ) Eniten yli puoli vuotta jonottaneita oli kirurgian eri erikoisaloilla ja silmätaudeissa. 14

15 Operatiivisiin hoitoihin yli 6 kk jonottaneet Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Ortopedia Silmätaudit Plastiikkakirurgia Verisuonikirurgia Lasten kirurgia Psykiatriassa yli 6 kk jonottaneiden määrä oli paremmin hallinnassa kuin vuonna Psykiatriseen hoitoon yli 6 kk jonottaneet Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Psykiatria Lastenpsykiatria Nuorisopsykiatria HYKS:n Lastenpsykiatrian vastuualueen potilaista 32,9% pääsee hoitoon 3 kuukaudessa ja nuorisopsykiatrian vastuualueen potilaista 58,3%. Lasten- ja nuorten pääsy psykiatriseen hoitoon ei täytä lain määräyksiä. Lääninhallitus on kiinnittänyt huomiota tähän ja myös siihen, että nuoria joudutaan hoitamaan aikuisten osastoilla. HUS:n asiantuntijoiden vastauksessa läänihallitukselle todetaan, että vaikeaan tilanteeseen on monta syytä. Yhtenä ongelmana ovat pienet hoitoyksiköt ja lisääntyvä palvelutarve. Esimerkiksi Peijaksen alueella on nuorisoikäistä väestöä noin ja ainoastaan yksi 8-paikkainen suljettu nuorisopsykiatrian osasto. Vantaan kaupungin nuorisopsykiatrian avohoito ei myöskään HUS:n asiantuntijoiden mukaan ole riittävää. Sekä osastopaikat että avohoito tulisi volyymeiltaan kaksinkertaistaa. Nuorten syömishäiriöiden esiintyvyys on nousussa, mutta hoitoa varten on vain yksi 6-paikkainen osasto. Pitkät hoitojaksot (noin puoli vuotta) rajoittavat hoidettujen potilaiden määrän selkeää lisäämistä. Syömishäiriöisiä nuoria onkin pakko hoitaa myös muissa yksiköissä, mikä kuitenkin edellyttää panostusta koulutukseen. Syksyllä 2007 Helsingin yliopisto on saanut nuorisopsykiatrian professuurin. Toimintatapoja on sen jälkeen ryhdytty uudistamaan. Psykiatripula heijastuu toimintaan edelleen. Kiireelliseen hoitoon pääsy Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan HUS:n päivystyskäynnit ovat suunnilleen edellisvuoden tasolla eli noin käyntiä. Sen sijaan selviä tasomuutoksia oli HYKS:ssa, jossa käynnit lisääntyivät 3 123:lla (2,0 %) ja Lohjalla, missä on suuri suhteellinen vähennys (- 27,4 %). Lohjan kehitys on tavoitteen mukainen eli päivystystoiminnan painopistettä on uusien tilojen myötä voitu siirtää perusterveydenhuollon vastuulle. Koko maan tasolla päivystyskäyntien määrä on pysynyt suunnilleen entisellä tasolla (noin käyntiä /vuosi). Päivystyssisäänotot ovat koko maan ta- 15

16 solla vähentyneet 1,9 % ja sama trendi näyttää toteutuneen myös HUS:n sairaanhoitoalueilla. Ainoastaan Porvoossa päivystysisäänotot hiukan nousivat. Päivystystoimintaa on pääkaupunkiseudulla kehitetty erilaisin projektein. Yhtenäisillä potilaiden luokittelulla (triage) saadaan turhat käynnit pois ja samalla lyhennetään potilaiden odotusaikoja. Odotusaikojen systemaattista seurantaa ei ole ollut. Marian päivystys ruuhkaantui pahoin syksyllä. Myös Jorvin päivystys on ollut ruuhkainen. Molempien päivystyspisteiden riittämättömät ja epätarkoituksenmukaiset tilat ovat osaltaan pahentaneet tilannetta. Tarkastuslautakunta korostaa, että kiireettömään hoitoon tulee päästä lain edellyttämissä aikarajoissa. Lain voimaantulo merkitsi pysyvää palvelukysynnän kasvua, mikä tulee ottaa huomioon realistisesti jo talousarvion laadinnassa. Lautakunta kiinnittää vakavaa huomiota lasten- ja nuorten psykiatrisiin palveluihin. Vaikea tilanne on pikaisesti korjattava. Nuorten hoito edes tilapäisesti aikuisten psykiatrisilla osastoilla ei ole hyväksyttävää. Päivystystoiminnalle tulee asettaa yhtenäiset seurantamittarit (esimerkiksi odotusaika lääkärille ja kokonaisläpimenoaika). 5. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminnan merkitystä HUS:ssa on selkeästi painotettu. Toimintavuoden aikana päädyttiin ratkaisuun, missä tutkimustoiminta ja kehittämistoiminta eriytetään hallinnollisesti. Ratkaisun perusteita ei ole dokumentoitu. On olemassa riski että näin syntyy kaksi kilpailevaa yksikköä, koska usein tutkimukseen kuuluu myös kehittämisnäkökulma. Toisaalta kehittämisen (mm. organisaatiomuutosten) tulisi perustua dokumentoituun, tutkittuun tietoon. Toiminnan kehittämishankkeisiin on yhtymätasolla vuosittain varattu noin euroa. Merkittävä puute on, että raportteja näistä hankkeista ei julkaista systemaattisesti, joten panostuksen hyödyistä ei ole näyttöä. HUS sai valtiolta terveystieteelliseen tutkimukseen 17,2 miljoonaa euroa, mikä on edellisvuoden tasoa. HYKS-instituutin hallinnoimien tutkimussopimusten arvo oli 6,7 miljoonaa, mikä on hieman edellisvuotta vähemmän. Toiminnan kehittämishankkeet Kallein (1,8 Meur) yksittäinen toiminnan kehittämishanke kolmivuotinen ns. Ihannesairaalahanke on ollut virallisesti käynnissä vuodesta Tekesille toimitetussa hankehakemuksessa hankkeen toiminnallisiksi tavoitteiksi on määritelty erikoissairaanhoidon prosessipohjainen toimintamalli, integroitu kustannuslaskentamalli ja sähköisen asioinnin palvelukonsepti sekä sairaalan materiaalivirtojen kuvaus, materiaalien elinkaaritarkastelu ja nykyisen kuljetusjärjestelmän logistinen kuvaus. Kyseessä on siis toisaalta tutkimusinvestointi ja toisaalta nyttemmin selkeästi Meilahden rakennushankkeisiin liittyvä hanke. Ihannesairaalahankkeessa tehdään osin koko HUS:a koskevaa ja hyödyttävää toiminnan yleistä kehittämistyötä. Kirurgian toimialalla selvitettiin tekonilvelkirurgian tilannetta kaikissa HUS-piirin sairaaloissa. Selvitys osoitti, että HUS-piirissä on sairaaloita, joissa ei toteudu laadukkaan leikkaustoiminnan frekvenssisuositus eli 200 leikkausta/kirurgi/vuosi. Selvityksen perusteella tekonivelkirurgiaa tullaan keskittämään HYKSin alueella. Prosessien kehittäminen ja seuraaminen Viime vuosina on HUS:ssa panostettu organisaation toimintaprosessien kuvaamiseen. Työ on aloitettu HUS:n Laatuneuvoston toimesta. Syksyllä käynnistettiin ProDoc-hanke, jossa kootaan kaikki prosessikuvaukset yhteen tietojärjestelmään. Järjestelmä lisää toiminnan läpinäkyvyyttä ja tuo näkyväksi eri ammattiryhmien rooleja prosessien eri vaiheissa. Työ on mittava ja sen voidaan todeta olevan varsin alkuvaiheessa. Toimintakertomuksesta ei käy ilmi kuinka paljon prosesseja on kuvattu koko HUS:ssa. Ainoastaan Hyvinkään sairaanhoitoalue ilmoittaa selkeästi määriteltyjen prosessien lukumäärän: 103 prosessikuvausta 32:lla vastuualueella. HYKSin kirurgian toimialalla on käytössään oman lääkärin rakentama yksinkertainen teho- ja valvontapaikka kartta, joka mahdollistaa paikkatilanteen ajantasaisen seuraamisen. Järjestelmästä on 16

17 mahdollista nähdä paikkojen vapautumistilanne. Vastaavanlainen intra-tai internetjärjestelmä olisi hyödyllinen päivystyspotilaiden jatkohoidon järjestelyissä sekä HUS:n sisällä että perusterveydenhuollon yksiköissä. HYKSin Psykiatrian toimialalla on myös hallinnon intranetsivustoilla yksikertainen ajantasainen tieto osastojen paikkatilanteesta. Ajantasainen tieto on saatavissa HYKSin aikuispsykiatrian osastoista Helsingin, Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa. Nämä ovat esimerkkejä erinomaisesta omaehtoisesta, pienimuotoisesta toiminnan kehittämisestä. Vaikuttavuustutkimus HUS on mukana Stakesin koordinoimassa Perfect-hankkeessa, jossa pyritään seuraamaan systemaattisesti rekisteri- ja tilastotietoihin perustuen erikoissairaanhoidon palvelujen vaikuttavuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Hanke on aloitettu suurista tai kustannuksiltaan merkittävistä sairausryhmistä ja tarkastelun kohteena on tähän mennessä ollut sydäninfarktin, lonkkamurtumien, pienipainoisten keskosten, aivohalvauksen, rintasyövän, skitsofrenian ja tekonivelpotilaiden hoidon vaikuttavuus. Perfect-hankkeen kaltainen sairaanhoitopiirien vertailu on tärkeää mahdollistaessaan joidenkin hoidon vaikuttavuudessa esiintyvien poikkeamien tunnistamisen. Rekisteritietoihin perustuva hoidon vaikuttavuuden arviointi jää kuitenkin melko karkealle tasolle. Perfect-hankkeesta saadut ensimmäiset tiedot ovat tuoreimmillaankin vuodelta Pallolaajennusten tulokset ovat tutkimuksen mukaan parantuneet selvästi vuoteen 2000 verrattuna. Hoitoaikaselvitys samalta ajanjaksolta näyttää, että potilaan kokonaishoitoajasta (noin 13 vrk) suurin osa (8,6 vrk) tapahtuu terveyskeskuksessa HYKSin annetun hoidon jälkeen ja että HYKSissä hoitoaikaa ei juuri voida enää lyhentää. Ulkoisen tarkastuksen johdolla on tutkittu hoitomuotojen vaikutusta potilaiden terveyteen liittyvään elämänlaatuun ja siten hoidon vaikuttavuutta 27 erikoisalalla ja noin 40 potilasryhmässä. Yhdistämällä vaikuttavuustieto hoidon kustannustietoihin on saatu vertailukelpoista tietoa hoitomuotojen kustannusvaikuttavuudesta. Tämä tieto tulisi nykyistä paremmin hyödyntää jokapäiväisessä päätöksenteossa. Vaikuttavuustutkimuksen kohdentamiskriteereitä ei ole kuntayhtymätasolla määritelty (esimerkiksi kohdentaminen kaikkein kalleimpiin tai yleisimpiin hoitoihin). Taulukko 8: Yksittäisten potilaiden kalleimmat hoitojaksot v (TOP 10) Diagnoosi euroa 1. Retikuloendoteliaali- tai immuunijärjestelmän sairaus Veren hyytymishäiriö Ruuansulatuskanavan muu leikkaus, komplisoitunut Keuhkonsiirto Allogeeninen kantasolusiirto, lapsi Vastasyntynyt, syntymäpaino 2500 g tai enemmän Vastasyntynyt, syntymäpaino 2500 g tai enemmän Hengityshalvaushoitopäivä Sydämensiirto Akuutin leukemian konservatiivinen hoito, lapsi Lähde: HUS Ecomed Uusien menetelmien käyttöönotto HUS on ollut mukana sairaanhoitopiirien ja Stakes/Finohtan yhteisessä HALO-ohjelmassa, jonka tavoitteena on varmistaa uusien, käyttöön otettavien terveydenhuollon menetelmien riittävä vaikuttavuus ja turvallisuus. Tähän mennessä julkaistusta neljästä HALO-katsauksesta kolmessa on ollut mukana HUS:n kliininen asiantuntemus, ja myös työn alla olevissa runsaassa kymmenessä HALOn arviointihankkeessa HUS on hyvin edustettuna. Jatkossa HUS:ssa on syytä pohtia, miten ohjelman puitteissa tuotettu tieto viedään käytäntöön, ja ylipäänsä luoda vakiintuneet pelisäännöt uusien menetelmien käyttöönotolle 17

18 Potilasturvallisuuden kehittäminen Tarkastuslautakunta on aiemmin kiinnittänyt huomiota potilasasiamiestoiminnan merkityksen vahvistamiseen. Raportointia vuoden 2007 toiminnasta ei ole kuitenkaan käytettävissä. Terveydenhuollon vaara- ja haittatapahtuminen kirjaamisprojekti HaiPro käynnistyi Projektissa kehitettiin VTT:n hallinnoimaa raportointityökalua, joka mahdollistaa hoidon haittojen tai läheltä piti tilanteiden yksinkertaisen kirjaamisen. Kehitystyössä on ollut mukana kolme eri terveydenhuollon organisaatiota, joista yksi on HUS:n Peijaksen sairaala. Vuoden 2007 alussa käynnistyi hankkeen toinen vaihe, jonka ovat rahoittaneet VTT ja Sosiaali- ja terveysministeriö. Hankkeen loppuraportti on julkaistu. Hankkeen tulevaisuutta kuitenkin varjostaa epätietoisuus valtakunnallisesta emo-organisaatiosta. Hyvinkään sairaanhoitoalueella on käytössä erinomainen poikkeamatapahtumien seurantamenettely, jota voisi hyödyntää muuallakin. Porvoon sairaanhoitoalueella seurataan jatkuvasti käsihuuhteen käyttöä, mikä osaltaan on keino parantaa hygieniaa ja turvallisuutta niin potilaiden kuin hoitohenkilökunnankin. Taulukko 9: Vv ratkaistut, korvattavat potilasvahingot HUS:ssa hoidetuille vuosi lkm Lähde: Potilasvakuutuskeskus, internet sivusto HUS:n potilaille korvattujen potilasvahinkojen määrä on pysynyt melko samalla tasolla viimevuosina. Vuosittain HUS:n potilaina hoidetaan noin 0,4 miljoonaa eri henkilöä. Potilasvakuutuskeskuksen tilastojen mukaan lonkan ja polven tekonivelleikkauksissa tapahtuu Suomessa eniten korvattuja potilasvahinkoja. Näistä ei ole sairaanhoitopiirikohtaisia tietoja. Hoitoketjut Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä ja potilaiden sujuvaa hoitoa voidaan edesauttaa määrittelemällä tiettyjä sairauksia tai potilasryhmiä koskevia alueellisia hoito-ohjelmia. Tällaiset hoito-ohjelmat tai hoitoketjut määrittelevät työnjaon perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen välillä tietyllä alueella, ja antavat parhaimmillaan selvät hoidon porrastusta ja työnjakoa koskevat ohjeet. Ahkerimmin alueellisia, Terveysportin lääkärin tietokannasta sähköisinä löytyviä, hoito-ohjelmia on HUS-piirissä laadittu Lohjan alueella, vähiten Länsi- Uusimaalla. HYKSin alueellisten hoitoketjujen määrä on hämmästyttävän pieni, kun sen suhteuttaa pääkaupunkiseudun monimutkaiseen palvelurakenteeseen. Terveysportista löytyvät alueelliset hoitoohjelmat HUS-piirin alueella HUS-Helsinki 26 HUS-Hyvinkää 15 HUS-Jorvi HUS-Lohja HUS-Länsi-U HUS-Peijas HUS-Porvoo Lähde: Terveysportti, Lääkärin tietokanta 18

19 Tietovarantojen käyttö HUS:ssa on valtavat tietovarannot suuren potilasmassan hoidosta. Nykyiset tietojärjestelmät mahdollistavat yhä suuremman tietomäärän kokoamisen. Näitä tietovarantoja tulisi hyödyntää ja analysoida nykyistä enemmän. Tietojärjestelmien (esimerkiksi johdon tietojärjestelmä) käytettävyyttä tulisi parantaa. Aktiivinen käyttö ja jatkuva analyysi tuovat esiin myös kirjaamisvirheet. Tulisi kuitenkin tarkastella kriittisesti mitä tietoa kerätään jatkuvasti. Tietokantojen nykyistä järjestelmällisempi analysointi tuottaisi todennäköisesti arvokasta tietoa joidenkin interventioiden ja hoitomuotojen onnistumisesta. Esimerkiksi Ecomed-tietokannan avulla voidaan suhteellisen yksinkertaisesti seurata monien rutiinileikkausten jälkeisiä komplikaatioita. Alustavien analyysien perusteella vaikuttaa siltä, että uusintaleikkausten tarve joidenkin tavallisten leikkausten jälkeen vaihtelee melkoisesti sairaalasta toiseen. Analyysejä vaikeuttaa kuitenkin kirjaamiskäytäntöjen vaihtelu. Vastuu tilastoinnin oikeellisuudesta / laadusta on HUS:ssa hajautettu eri tietojärjestelmien omistajille. Terveystieteellisessä tutkimuksessa tarvitaan myös taloustilastoja, joten HUS:ssa tulisi olla selkeästi yksi tilastoinnista vastaava taho. Asiakaskyselyt Sisäisten asiakaskyselyjen määrä lisääntyy jatkuvasti, mikä on positiivista. Erityisesti Ravioli, Lääkintätekniikka HUSLAB ja HUS-Röntgen hyödyntävät hyvin omia kyselyjään. Yhtymähallinnosta asiakasnäkökulma puuttuu, mikä ilmeisesti johtuu asiakkaiden määrittelemättömyydestä. HUS:n olemassaolon aikana ei yhtymähallinto ole tehnyt yhtään asiakaskyselyä. Sopimushallinta Tarkastuslautakunta on monena vuonna kiinnittänyt huomiota sopimushallinnan kehittämiseen ja järjesti kertomusvuonna aiheesta iltapäiväseminaarin ylimmälle virkamiesjohdolle. Sopimushallintoa onkin kehitetty ja hankintajuridiikkaan on saatu lisää voimavaroja. Ottaen kuitenkin huomioon HUS:n suuren hankintavolyymin ja jo pelkästään siitä suoraan aiheutuvat sopimusmäärät, ei resursseja voida vieläkään pitää riittävinä. Yritysmaailmassa, etenkin tietohallintoyrityksissä tapahtuu yhä enemmän omistusten siirtoja ulkomaisille tahoille, mikä tekee sopimusneuvotteluista entistä haastavampia. Tarkastuslautakunta toteaa tyydytyksellä, että tutkimus- ja kehittämistoiminta on nostettu merkittäväksi osa-alueeksi kuntayhtymässä. Toiminnan hallinnollinen hajauttaminen sisältää kuitenkin riskejä. Kehittämishankkeiden tulokset tulee raportoida systemaattisesti. Potilasasiamiestoiminnasta tulee raportoida vuosittain. Vaikuttavuustutkimuksen tuloksia tulee hyödyntää nykyistä paremmin ja vaikuttavuustutkimusten kohdentamiselle tulee määritellä kriteerit. Uusien menetelmien käyttöönotolle tulee laatia yhtenäiset pelisäännöt. Potilasturvallisuutta varmentaviin järjestelmiin ja käytäntöihin tulee panostaa määrätietoisesti. Tapoja palkita ja kannustaa myös pienimuotoista kehittämistyötä tulee kehittää. Sopimusjuridiikan resursseja tulee lisätä. 19

20 lkm 6. Henkilöstö HUS konsernin henkilöstömäärä (noin ) on kasvanut edellisvuodesta 1,4 %. Vastaavasti palkkakulut kasvoivat 3,7 %. "Emo-HUS:n" henkilöstömäärä oli ja konsernin tytäryhtiöissä HYKS-sha LU-sha HUS-konsernin henkilöstöjakauma organisaatioittain v Lo-sha Hy-sha Po-sha Lääkehuolto TLT Yhtymähall HUS-Rtg HUSLAB Ravioli Tytäryhtiöt Sarja1 Henkilöstön toimintakyky Henkilöstön keski-ikä on ollut viime vuosina hyvin lievässä nousussa ollen nyt 42,9. Kunta-alalla keski-ikä on 45,1. Vanhemmissa ikäryhmissä (yli 50-vuotiaat) on tapahtunut lievää kasvua. HUS on panostanut erityisesti henkilöstön liikuntaharrastuksen lisäämiseen osallistuessaan valtakunnalliseen Kunnossa kaiken ikää- hankkeeseen. Toisaalta toimintakyvyn ylläpitämisessä keskeisen toimijan työterveyshuollon toiminta on ollut jo pitkään kritiikin kohteena ja käynnit siellä ovatkin vähentyneet. Palvelujen saatavuutta on vaikeuttanut lääkäripula. Työterveyshuollosta onkin selvitys käynnissä. Työterveyshuollon kustannukset (5,1 miljoonaa euroa) olivat 241 e / työntekijä / vuosi, mikä on huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi yksityissektorilla, jossa työterveyspalvelut nähdään merkittävänä työsuhde-etuna. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat eniten sairauspoissaoloja. Määrä on noussut edellisvuodesta 4,3 %. Psyykkisistä syistä aiheutuneet poissaolot ovat kasvaneet selvästi vuoteen 2003 verrattuna (2007: vrk, 2003: vrk). Sairauspoissaoloprosentti oli 6,5 % vuonna 2007 eli sairauspäiviä oli kaikkiaan 14,7 päivää / vakanssi. Taso on sama kuin edellisvuosina. Vastaavat luvut olivat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 17,4 ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä 17,7. Huomattava on, että HUS:n työterveyshuollon omien tilastojen mukaan sairauspoissaolopäiviä oli 16,3 / työntekijä. Henkilöstökertomuksessa kerrotaan laajasti työolobarometrin tuloksista. Vastausprosentti on laskenut jatkuvasti ollen nyt 43 %. Toki tämäkin määrä tarkoittaa noin henkilöä, mutta jatkuvasti aleneva vastausaktiviteetti on huolestuttava. Työpaikkakiusaamisen selvittely on tärkeä asia, mutta koska sitä koskevaa kysymystä on muutettu, ei johtopäätöksiä kehityksestä voi tehdä. On myös huomattava, että pienten, alle 10 hengen työyksiköiden ongelmat eivät tule barometrissa lainkaan esiin. Työolobarometrimittauksesta ei kuitenkaan tule luopua, vaan selvittää syitä vastausaktiviteetin hiipumiseen ja erityisesti analysoida mittarin luotettavuutta sekä mahdollisesti tehdä ns. katoanalyysi eli tutkia vastaamatta jättäneiden tilannetta. Tulospalkkiomenettely Tulospalkkiomenettely otettiin käyttöön HUS kuntayhtymässä HUS:n hallitus hyväksyi HUS:n palkkastrategian ja siihen liittyvän toimenpideohjelman. Siihen sisältyi yhtenä osana tulospalkkiojärjestelmän käyttöönoton yleiset periaatteet ja toimenpideohjeet, joita siis tarkennettiin tällä hallituksen päätöksellä. Tulospalkkiojärjestelmän käyttöön ottamisen tarkoituksena on, että siitä hyötyvät sekä työnantaja että työntekijät. Tavoitteille asetetaan HUS:n ohjeistuksessa painoarvot sen mukaan, miten tärkeitä ne ovat kokonaistuloksen kannalta. Painoarvo kuvataan pro- 20

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén 23.4.2015 maaliskuu 2015 1 28.4.2015 HYKS aloitti sairaanhoitoalueena vuonna 2006. Deflatoitu

Lisätiedot

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto Hoitopalvelut Tilinpäätös 2012 11.2.2013 Tuotettujen palvelujen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, lukuun ottamatta hoitopäiviä, joiden määrä väheni suunniteltua

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Lohjan sairaanhoitoalue Raimo Kekkonen/Eero Mämmelä KUUKAUSIRAPORTTI 1-3/ (6) Tunnusluvut

Lohjan sairaanhoitoalue Raimo Kekkonen/Eero Mämmelä KUUKAUSIRAPORTTI 1-3/ (6) Tunnusluvut KUUKAUSIRAPORTTI 1-3/2016 1 (6) Tunnusluvut KUUKAUSIRAPORTTI 1-3/2016 2 (6) KUUKAUSIRAPORTTI 1-3/2016 3 (6) Tuloslaskelma ja sitovat nettokulut KUUKAUSIRAPORTTI 1-3/2016 4 (6) Toimintatuottojen ja kulujen

Lisätiedot

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-maaliskuu 2015

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-maaliskuu 2015 Raportointi jäsenkunnille Tammi-maaliskuu 2015 Eksoten tulos Q1 2015 Kausi Jäsenkuntien maksuosuudet Toimintakate Tulos Alijäämä Raportointikokous BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN 3/2014

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-31.3.2014 Kinnulan kunta 01-03/2012 01-03/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-03/2014

Lisätiedot

Lähetteet Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli heinäkuun lopulla 1 000, mikä on 44 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Lähetteet Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli heinäkuun lopulla 1 000, mikä on 44 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä 1-7/2016 KARKKILA Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli heinäkuun lopulla 1 000, mikä on 44 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

KYSin kuntakierros 2016

KYSin kuntakierros 2016 KYSin kuntakierros 2016 Kari Janhonen 30.3.2016 1 Tilinpäätös 2015 30.3.2016 2 Jäsenkunnat: kuntakortti Tammi - joulukuu 2015 KYS Kertymä 2014 2015 Muutos kunta 15/14 (%) Taloussuunn. yli/ali (%) Muutos

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUMA TAMMI-SYYSKUU /02/02/00/08/2016

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUMA TAMMI-SYYSKUU /02/02/00/08/2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 46 25.10.2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUMA TAMMI-SYYSKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS 46 HYKS-sairaanhoitoalueen tammi-syyskuun 2016 seurantaraportin

Lisätiedot

Tammi-elokuun tulos ja ennuste Hallitus

Tammi-elokuun tulos ja ennuste Hallitus Tammi-elokuun tulos ja ennuste Hallitus 23.9. Eksote yhteensä tammi-elokuu EKSOTE 1000 EUR Muutos Tammi-elokuu Koko vuosi TP 2014 E vs. TP 2014 Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Toteuma EUR

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 23.11.2015 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 22.6.2015 Koko kunta - Toteumavertailu Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen kuukausitoteuma

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Tammi-syyskuun tulos 2016

Tammi-syyskuun tulos 2016 Tammi-syyskuun tulos Eksote Tammi-syyskuun tulos ja ennuste EKSOTE Tammi-syyskuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 338,4 338,1 0,2 451,1 450,8 0,3 Nettotoimintamenot

Lisätiedot

Tammi-huhtikuun tulos 2016

Tammi-huhtikuun tulos 2016 Tammi-huhtikuun tulos 2016 Eksote Tammi-huhtikuun tulos ja ennuste 2016 EKSOTE 2016 Tammi-huhtikuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 150,1 150,3-0,1

Lisätiedot

HALLITUS TAMMI-KESÄKUUN TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMINEN 312/02/02/00/01/2015 HALL 104

HALLITUS TAMMI-KESÄKUUN TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMINEN 312/02/02/00/01/2015 HALL 104 HALLITUS 104 29.08.2016 TAMMI-KESÄKUUN TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMINEN 312/02/02/00/01/2015 HALL 104 Yhteenveto Laajempi katsaus Palveluita on tammi-kesäkuussa tuotettu määrällisesti 3,1 % talousarviota

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä tammi-maaliskuu 2016 KARKKILA

Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä tammi-maaliskuu 2016 KARKKILA Lyhyet kommentit HUS:n palvelujen käytöstä tammi-maaliskuu 2016 KARKKILA Elektiivisten lähetteiden kokonaislukumäärä oli maaliskuun lopulla 427, mikä on 4 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.8.2013 Kinnulan kunta 01-09/2011 01-09/2012 TA 2013 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-09/2013

Lisätiedot

Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 2) > 3 kk ,9% Kaikki ,4% 140

Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 2) > 3 kk ,9% Kaikki ,4% 140 KUUKAUSIRAPORTTI 1-10/2015 1 (6) Tunnusluvut Palvelutuotanto Tot. TA Tot. 1-10/2015 1-10/2015 1-10/2014 Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 10,6% 8,7% Psykiatrian hoitopäivät, lkm 1) 8 236 9 416-12,5%

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.212 ALUSTAVA ARVIO Maakunnan talousarvio 212 ja toimintasuunnitelma 213 215 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 28.11.211 62. Käyttösuunnitelma

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko 2016 vt talousjohtaja Jerry Retva 9.1.2017 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Oulunkaaren taloustiedote Syyskuu 2015

Oulunkaaren taloustiedote Syyskuu 2015 Oulunkaaren taloustiedote Syyskuu 2015 Julkaistu 22.10.2015 1 Tasainen toteuma (%) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 8,3 % 16,7 % 25,0 % 33,3 % 41,7 % 50,0 % 58,3 % 66,7

Lisätiedot

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2013 Tuloslaskelma Ta 2013 Vuoden alusta Tot % Tp 2012 Myyntituotot -135 528 704,00-134 707 632,37 99,4% -130 563 982,39 Maksutuotot -12 762 912,00-12 850 692,15 100,7% -12

Lisätiedot

HALLITUS TAMMI-ELOKUUN TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 312/02/02/00/01/2015 HALL 125. Yhteenveto

HALLITUS TAMMI-ELOKUUN TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 312/02/02/00/01/2015 HALL 125. Yhteenveto HALLITUS 125 03.10.2016 TAMMI-ELOKUUN TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 312/02/02/00/01/2015 HALL 125 Yhteenveto Laajempi katsaus Palveluita on tammi-elokuussa tuotettu määrällisesti 2,7 % talousarviota ja

Lisätiedot

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen.

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen. Kuntayhtymähallitus 17 28.02.2013 Tarkastuslautakunta 28 16.05.2013 Tarkastuslautakunta 35 28.05.2013 Tilinpäätös vuodelta 2012 23/02.02.02/2013 KYHALL 28.02.2013 17 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen

Lisätiedot

Valtuuston kokouksessa käsitellyt asiat:

Valtuuston kokouksessa käsitellyt asiat: HALLITUS 81 17.06.2015 VALTUUSTON KOKOUKSEN 17.6.2015 PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 21/00/02/00/01/2013 HALL 81 Valtuuston kokouksessa 17.6.2015 käsitellyt asiat: 1 Kokouksen avaaminen 2 Nimenhuuto ja ääniluettelon

Lisätiedot

Tammi-elokuun tulos 2016

Tammi-elokuun tulos 2016 Tammi-elokuun tulos 2016 Eksote Tammi-elokuun tulos ja ennuste 2016 EKSOTE 2016 Tammi-elokuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 300,8 300,6 0,2 451,1

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin

Lisätiedot

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-syyskuu 2014

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-syyskuu 2014 Raportointi jäsenkunnille Tammi-syyskuu 2014 Eksoten tulos Tammi-syyskuu 2014 Muutos 2014 Tammi-syyskuu 2014 Koko vuosi TP 2013 EKSOTE YHTEENSÄ 1000 EUR E2014 vs. TP 2013 Toteuma Budjetti Erotus Ennuste

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-LOKAKUU 2016

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-LOKAKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 58 22.11.2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-LOKAKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS 58 Lautakuntaa informoidaan tässä kokouksessa

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2015

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2015 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 31 09.06.2015 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2015 9/00/02/00/02/2015 HYKS 31 Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Toimintakate ,4. TA 2014 TP 2014 Jäljellä Tot. % Toimintakate ,5

Toimintakate ,4. TA 2014 TP 2014 Jäljellä Tot. % Toimintakate ,5 Sos.- ja terv.lautakunta 12 23.02.2016 Sosiaali- ja terveysosaston talousarvion toteutuma 438/04/041/2014 STL 12 1.TOIMINTAKATTEEN SITOVUUS VALTUUSTOON NÄHDEN Tulosalue Hallinto ja projektit Työllisyyden

Lisätiedot

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA Yhtymäkokous 3 24.05.2016 VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA 1.1. - 31.12.2015 106/02.020.201/2013 Yhtymäkokous 3 Hallitus 37 29.3.2016

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Yhtymähallitus

Yhtymähallitus Yhtymähallitus 226 22.11.2012 Osavuosikatsaus 3/2012 542/02.02.00/2012 Yhtymähallitus 22.5.2012 113 Talous- ja hallintojohtaja Seija Kärkkäinen, seija.karkkainen(at) ylasavonsote.fi, puh. 040 747 0506.

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.8.2010 tilanne 1 Yleistä 31.8.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

HUS-KUNTAYHTYMÄN TAMMI-MAALISKUUN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA

HUS-KUNTAYHTYMÄN TAMMI-MAALISKUUN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA Talous- ja konsernijaosto 22 04.05.2016 HUS-KUNTAYHTYMÄN TAMMI-MAALISKUUN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 312/02/02/00/01/2015 TAKO 22 Tammi-maaliskuun toiminnan ja talouden perusraportin luvut olivat saatavilla

Lisätiedot

Tammi-joulukuun 2016 tulos. * Tarvittaessa tehdään vielä pieniä korjauksia tiliryhmien välillä

Tammi-joulukuun 2016 tulos. * Tarvittaessa tehdään vielä pieniä korjauksia tiliryhmien välillä Tammi-joulukuun 2016 tulos * Tarvittaessa tehdään vielä pieniä korjauksia tiliryhmien välillä Eksote Tammi-joulukuun 2016 tulos EKSOTE 2016 Koko vuosi milj. EUR Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Oulunkaaren taloustiedote Marraskuu 2016

Oulunkaaren taloustiedote Marraskuu 2016 Oulunkaaren taloustiedote Marraskuu 2016 Julkaistu 21.12.2016 1 Tasainen toteuma (%) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 8,3 % 16,7 % 25,0 % 33,3 % 41,7 % 50,0 % 58,3 %

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.4.2015 Kumulatiivinen toteuma 33,33 % TULOSLASKELMA TA 2015 Toteuma 30.4.2015 Tot-% Tilinpäätösennuste Ulkoinen TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 311 095 311 090 23,7

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.12.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.12.2009 tilanne 1 Yleistä 31.12.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Yhtymähallitus / 15 LIITE NRO 7

Yhtymähallitus / 15 LIITE NRO 7 Yhtymähallitus 25.1.2016 / 15 LIITE NRO 7 TOIMINNAN JA TALOUDEN RAPORTTI 1-11 KK Satakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-11 kk Talousjohtajan katsaus Toimintaluvut Hoitopäivien määrä on toteutunut

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki Kansallinen vertaisarviointi Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 15.5.2012 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/ Pirjo Häkkinen 2 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2015 ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan keskeisimpänä tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja kuntalaisten tarvitsemien palveluiden

Lisätiedot

*** TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0, ,92 70 PERUSTERVEYDENHUOLTO

*** TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0, ,92 70 PERUSTERVEYDENHUOLTO Itä-Savon shp/11.11.2016 Talousarvio Vuoden alusta Toteutuma-arvio YLI / ALI muutettu 2016 tammi-syyskuu syyskuun mukaan 2016 60 ERIKOISSAIRAANHOITO Talousarvion ylityksessä/alituksessa huomioidaan vain

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

ESITYS HUS-KUNTAYHTYMÄN VUODEN 2016 TALOUSARVION SITOVIEN TAVOITTEIDEN MUUTTAMISESTA

ESITYS HUS-KUNTAYHTYMÄN VUODEN 2016 TALOUSARVION SITOVIEN TAVOITTEIDEN MUUTTAMISESTA VALTUUSTO 27 14.12.2016 ESITYS HUS-KUNTAYHTYMÄN VUODEN 2016 TALOUSARVION SITOVIEN TAVOITTEIDEN MUUTTAMISESTA VALT 27 HUS/1094/2016 2016 talousarvion kuntayhtymätasoinen sitovuus Vuoden 2016 talousarvio

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Y h t y m ä v a l t u u s t o

Y h t y m ä v a l t u u s t o LIITE 2 Y h t y m ä v a l t u u s t o KOKOUSKUTSU/ESITYSLISTA 1/2016 Kokousaika Tiistai 24.5.2016 klo 16.30 Kokouspaikka Ammattiopisto Tavastian auditorio, Hattelmalantie 8 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1 Yhtymävaltuuston

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/2011 1

KAJAANIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/2011 1 KAJAANIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 5/2011 1 AIKA klo 16:30 PAIKKA Kokoushuone Karvonen KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen

Lisätiedot

ESITYS HUS-KUNTAYHTYMÄN VUODEN 2016 TALOUSARVION MUUTTAMISESTA

ESITYS HUS-KUNTAYHTYMÄN VUODEN 2016 TALOUSARVION MUUTTAMISESTA VALTUUSTO 12 15.06.2016 ESITYS HUS-KUNTAYHTYMÄN VUODEN 2016 TALOUSARVION MUUTTAMISESTA 312/02/02/00/01/2015 VALT 12 HUS:n valtuusto hyväksyi kokouksessaan 16.12.2015 ( 44) vuoden 2016-2018 talousarvion

Lisätiedot

Lohjan sairaanhoitoalue

Lohjan sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue 1. Katsaus toimintaan Lohjan sairaanhoitoalueen omien kuntien palvelusuunnitelmat toteutuivat vuonna 2009 sovitun mukaisesti ja joidenkin kuntien kohdalla hieman alittuivatkin.

Lisätiedot

HUS TUOTTAVUUSSEMINAARI 3.2.2015 BIOMEDICUM. Hyksin tuottavuusohjelma. Reijo Haapiainen johtava ylilääkäri HYKS johto

HUS TUOTTAVUUSSEMINAARI 3.2.2015 BIOMEDICUM. Hyksin tuottavuusohjelma. Reijo Haapiainen johtava ylilääkäri HYKS johto HUS TUOTTAVUUSSEMINAARI 3.2.2015 BIOMEDICUM Hyksin tuottavuusohjelma Reijo Haapiainen johtava ylilääkäri HYKS johto TUOTTAVUUS = Tuotos Panos» Hoitoepisodi Mikä panos» DRG-piste Mikä panos» Euroa Asukas

Lisätiedot

TOT 1-8/2016 TA 1-8/2016

TOT 1-8/2016 TA 1-8/2016 KUUKAUSIRAPORTTI 1-8/2016 1 (6) Tukipalveluyksikön tunnusluvut Palvelutuotanto 1000 eur TOT 1-8/2016 TA 1-8/2016 *) Harpin raportointipuutteiden vuoksi, ei voida raportoida. TOT 1-8/2015 Poikkeama-% TOT/

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluvirasto Hallinto-osasto VUODEN 2014 TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMISRAPORTTI

HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluvirasto Hallinto-osasto VUODEN 2014 TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMISRAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluvirasto Hallinto-osasto VUODEN 214 TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMISRAPORTTI Kslk 24.2.215 2 Sisällysluettelo Sivu 1. JOHDANTO 3 2. TALOUSARVIO 3 2.1. Toimintamenot

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 2.6.215] KUUKAUSIRAPORTTI HUHTIKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Huhtikuu 215 HUHTIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Huhtikuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: lastensuojelun

Lisätiedot

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa:

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa: 23.6.2015 Raahen kaupunginhallitus Vastaus Raahen kaupungin tarkastuslautakunnan 12.5.2015 antamaan arviointikertomukseen 2014. Raahen kaupungin tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan tarkastellut

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen suoritemäärät ovat toteutuneet 90,2 % verrattuna arvioituun ja vähentyneet edelliseen vuoteen verrattuna 1,7 %.

Sosiaalipalvelujen suoritemäärät ovat toteutuneet 90,2 % verrattuna arvioituun ja vähentyneet edelliseen vuoteen verrattuna 1,7 %. TOIMINNAN JA TALOUDEN RAPORTTI 1-11 KK 2014 Satakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-11 kk 2014 Talousjohtajan katsaus Toimintaluvut Hoitopäivien määrä on toteutunut 92,8 % verrattuna talousarviolukuun

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010 Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla hoitoa odottaneiden lukumäärä

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta 31.10. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus paranee vähintään 1,8 % Kotihoidon asiakaspalvelutunnin

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2016 Väestömäärä elokuussa 75 595 Joensuun väestömäärä oli elokuun lopussa 75 595. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden elokuuhun nähden 388 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden asukasmäärä

Lisätiedot